Kaupunginhallitus 4.12.2017 liite nro 12 (1/13) KORKEIN HALLINTO-OIKEUS Äänekosken kaupunginhallitus Hallintokatu 4 44100 ÄÄNEKOSKI Päivämäärä 20.11.2017 Diaarin:o 5459/1/17 Äänekosken kaupunginhallitus Saap... /... 20... Ark.merk.... DN:o...... / 20 Käsitelty... /... 20......./.... SELITYSPYYNTÖ Korkein hallinto-oikeus pyytää Äänekosken kaupunginhallitusta antamaan selityksen oheisen Tapio Heimosen ym:den valituksen johdosta. Selitys pyydetään toimittamaan 29.12.2017 mennessä. Selitys pyydetään toimittamaan myös sähköpostin liitetiedostona osoitteeseen korkein.hallinto-oikeus@oikeus.fi tai valtioneuvoston suojatun sähköpostipalvelun kautta: https://turvaposti.om.fi/. Käytettävyyden vuoksi liitetiedosto pyydetään toimittamaan ensisijaisesti odt-, rtf-tai doc-tiedostomuodossa tai vaihtoehtoisesti pdf-tiedostona. Asiassa aiemmin kertyneet asiakirjat ovat korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Ne voidaan pyynnöstä toimittaa nähtäväksi. Vastauksessa on mainittava tämän kirjeen päivämäärä ja asian diaarinumero. Notaari ~~c-- puh: 029 5640 350 029 5640 200 (vaihde) Postiosoite 1 Postadress PL 1801 PB 180 00131 HELSINKI / 00131 HELSINGFORS E-mail korkein.hallinto-oikeus@oikeus.fi Osoite 1 Adress Fabianinkatu 15 Fabiansgatan 15 Puhelin 1 Telefon Vaihde 1 Växel 029 5640 200 Telefax 029 5640 382
Korkein hallinto-oikeus 1 Hovioikeus Fabianinkatu 15. Korkein hallinto-oikeus 1/a Saapunut 0 7. 11. 2017 PL 180 Liitteitä...!..... No... Ekf.~/(./~ 7- Helsinki 0013 1.!:(.(.~?.../...~.'7/::.~. 3f.!C'.If,,. rl). n f Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös: Antopäivä 11.10.2017 1 Valitus HYLÄTTY Päätösnumero 1 7/0400/2 Diaarinumero 00656/ 17/4103 Asia: Äänekosken kaupungin "Uudistuvan ydinkeskustao asemakaava 1" asemakaavan muutos. Haluamme hylätä toripaikan vaihtamisen ja haluamme, että koko alue otetaan uudeueen suuoniteltavaksi. Myös vaihtoon liittyvä ylihinnoittelu tulee käsiteuä. Perustelumme asiaamme vielä seuraavasti: Äänekosken kaupunginjohtavat virkamiehet ovat tuoneet torisuunnitelman Äänekosken kaupungin keskustan uudelleen järjestämiseksi vaikka vanha tori on kaupunkilaisten mielestä toimiva ja riittävä tällä hetkellä Äänekosken kaupungin tarpeisiin. Olemme esittäneet asiamme jo aiemmin Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle, lähettäneet sinne tarvittavat dokumentit suunnitelmineen ja karttaliitteineen ja mm. esittämiäni eriäviä mielipiteitä Äänekosken valtuustossa (TH). Asia on ollut esillä jo heinäkuusta 2015 lähtien! Kuitenkaan emme mielestämme ole saaneet asiaamme sellaista käsittelyä, keskusteluyhteyttä yhtäkään kertaa tai mielipiteidemme huomioon ottamista. Päinvastoin meitä on haukuttu julkisesti lehdistössä "kehityksenjarruttajiksi" ja hallinto-oikeudelle lähetetyssä kirjeessä mm. ilmoitettu valheellisesti, että olisimme ehdottaneet kaupungin suunnitteleman uuden torin nimeksi "monitoimitila tai - aukio. Kaavan muutos oli yllättävä ratkaisu kaupungilta! Aiempi kaavaehdotus, jossa oli keskusta-alueen läpi kulkeva kävelytie, oli hyvä ja hyväksyttävä. Uuden toripaikan vaihto ei ole myöskään meidän valittajien lisäksi äänekoskelaisten asukkaiden (arvio 80-90 %) ja erittäin usean pienyrittäjän (kauppiaat, ravintolanpitäjät, torimyyjät jne.) tahdon mukainen. Yrittäjät eivät hyväksy yhden yrittäjän saamaa valtavaa etua (käyttävät sanaa pelastaminen) kun he itse eivät ole saaneet mitään tukea laajennustarpeiden, erilaisten LVI- tai sähköasennushankkeiden kustannuksiin yritystoimintansa parantamiseksi. Myös torikauppiaat pitävät toripaikan siirtohanketta tarpeettomanaja tilan koon suhteen aivan liian pienenä heidän tämän hetkisen tilatarpeen suhteen (tarvitaan tilaa suuremmille autoille, peräkärryille ja koko paikka on vain pieni/kapea tila toritoimintaan kerrostalojen välissä). Myös virkamiesten toiminta on herättänyt kummastusta kun he ovat pyytäneet jälkikäteen nuoria koululaisia suunnittelemaan mitä torilla (suunnitelman nimen muutos jälkikäteen: monitoimiaukio - tila) voitaisiin tehdä! Tämä kuulostaa aikuisten ihmisten hätähuudolta! Myöskään aiemmin esille tuomamme arkkitehtonisia seikkoja ei ole otettu tarpeeksi huomioon. Tässä tilanteessa alusta alkaen alueen suunnitelma olisi pitänyt olla arkkitehdin työn alla. Ikävä kyllä Äänekoski joutuu tilaamaan kaikki suuremmat suunnitelmat ulkopuolisilta ja niitä on nyt kyllä riittänyt - satoja tuhansia euroja esim. eteläsuomalaisille suunnittelijoille!
Äänekosken kaupunginhallitus lähti suunnittelemaan toripaikan siirtoa erittäin monessa kokouksessaan uuteen paikkaan väitteellä ''painopisteen siirto" ensin hallituksessa ja sitten käsittelynjatko valtuustossa meni ilman puheita ja äänestyksiä, koska valtuutetut luottivat ryhmiensä hallitusedustajien tietoon asiaan vaikuttavista tekijöistä. Mutta arvioitsijoiden (Oppankki ja SKV) antamasta korkeasta myyntihinnasta ja siihen vaikuttaneista tekijöistä ei hallituksen jäsenille annettu mitään tarkennettua tietoa. Se vaan hyväksyttiin! Äänekosken tapauksessa on erikoisia piirteitä. Koska hallinto-oikeus pyysi meiltä vielä lisätietoja ja selvitystä kaupungin vastineeseen meidän valituksestamme, niin olimme valmiit vielä lisäämään niitä ratkaisevan tärkeitä ja kaupunkilaisille merkittäviä asioita, jotka liittyvät tähän em. torin siirtojupakkaan. Kaupunki on ostanut kolme kiinteistöä rakennuksineen uuden torin sekä suunniteltujen kolmen kerrostalosuunnitelman tieltä. Kaupungin lunastamat tontit on ostettu rakennuksineen purettaviksi! Miten voi olla mahdollis~ että vierekkäiset lähes samankokoiset tontit purettavista rakennuksista voivat olla merkittävän erihintaisia. Äänekosken seurakunnan kiinteistön hinnaksi muodostui neuvottelussa 103 OOOe (tontin koko/arvioitu saatava neliöhinta ja purkukustannukset). Valintatalo-ketjuun kuuluva nykyisin toimiva laaja ostokeskusrakennus 280 OOOe kaikkinensa. Em. rakennusten välissä oleva sähkö- ja urheilutarvikekiinteistö 1 200 OOOe ja purkukustannukset päälle 220 OOOe sekä mahdollisesti lisälaskua kanavaverkoston siirrosta. (Rakennus kolmiosainen: vanha rakennus, keskiosa ja viimeinen osa poikkeusluvalla, ei remontteja 30 vuoteen). Kaksi arvioijaa sai tehtäväkseen arvioida kiinteistön hinnan. Osuuspankin arvioija pankin puolelta huomioinee kiinteistön omistajan rasitteena olevat panttilainakitjat 1 253 OOOe ja toinen SKV -arvioija päätyi sattumalta lähes samaan em. hintaan eli 1 200 OOOe +/- 1 0%! Tätä ei Äänekoskella sulateta, koska purettavan kiinteistön hinta on liian korkea! Ja lisäksi miksi kaupassa oli ehtoja miten jatkossa myyjän tulee toimia: Uuden yhtiön perustamisen jälkeen yritys muutti Keskimaa-yhtiön puolittain tyhjillään olevaan rakennukseen, hankki muita vuokralaisia ja sinne siirtyi myös Äänekosken kaupungin kiinteistöyhtiökin. Tämä kytkentä 1 vuorovaikutteiden toiminta koko asiassa on erittäin huolestuttava. Tällä tavalla kaupungin varoilla vaikutettiin yksipuolisesti muutaman yrityksen toiminnan menestymiseen. Tätä asiaa/yhtäläisyyttä ihmetteli kysyttäessä EU-rikoskomissaari (Haag) ja piti asiaa tutkimisen arvoisena. "Yrittäjähän voi pyytää mieleisensä hinnan, mutta vastuujää maksajalle eli kaupungin hallitukselle sekä esityksen laatijoille". Olemme painottaneet hallinto-oikeudelle muun muassa em. seikkoja, mutta niitä ei ole otettu edes käsiteltäväksi, vaikka ne ovat vaikuttaneet toripaikan vaihtoon. Aiemmin tälle ko. alueelle oli suunniteltu vain puistomainen kävelykais~ joka olisi ollut hyväksyttävissä ja alueelle tarpeellinen vilkkaan liikenteen ohittamiseen turvallisesti jalkateitse. Kuinka kaupungin veronmaksajien rahoja voidaan käyttää näin, kuinka yhtä yhtiötä voidaan näin runsaskätisesti auttaa vaikeassa tilanteessa, onko virkamiesjohdon työskentely vastuullista verovarojen käyttämistä ja miten Äänekosken kaupungin suunnittelua johdetaan? Äänekosken kaupungin tilanne on heikko. Pelkkä uusi tehdas ei tuo onnea! Kehitys on ollut surullisen laskeva (väkimäärä, toimintakykyiset yritykset ja kaupungin imago) ja jatkuu samaan suuntaan! Äänekosken alueella on ollut 8 kerrostalohanketta viimeisen 5 vuoden aikana. Yksikään ei ole lähtenyt liikkeelle ja rakennusyritykset ovat tontteineen edelleenkin "lähtökuopissa". Nyt kuitenkin kaupunki antoi luvan yllättäen ulkopuoliselle rakentajalle kerrostalohankkeeseen vilkkaan tien ja ns. Viiskulman liikenneympyrän läheisyyteen vaikka
paikka on ongelmallinen.. Ulkopuoliset suunnittelijat ovat tulleet Äänekosken kehityksen suunnittelijoiksi Etelä-Suomesta ja mm.tampereelta, koska omaa arkkitehtiosaamista meillä ei ole. Tamperelainen Ramboll on suunnitellut uusia alueita ja yhtenä esimerkkinä on ns. "Pikku Venetsia" ja muitakin viimeaikaisia suunnitelmia, jotka ovat Äänekosken tasolla liian utopistisia. "Kehittyvän keskustan" -kaavan alueelle suunniteltujen kolmen talon rakentamiskustannukset nousevat korkeiksi, koska jos kaupunki noudattaa omia kustannuslaskelmiaan ja -periaatteitaan, niin tonttien neliöhinta nousee 200-300 euron suuruiseksi eli yhden tontin hinta olisi noin 650 000 e. Yksi rakent~a ilmoitti heti, että pitäisi rakentaa tosi korkea talo, jotta rakentaminen kannattaisi ja luopui hankkeesta. Lisäksi Äänekoskella on ollut huolestuttavana piirteenä, kuten monessa muussakin pikkukaupungissa, väestön karkaaminen suurempiin "kyliin". Ja muutto/ympäristön vaihto on eläköityvien asukkaiden tahto tänä päivänä Äänekoskella! Lisäksi uuden tehtaan tulo sivuvaikutuksineen on aiheuttanut myös monia ongelmia, joista kaupunki ei ole kertonut mitään. Muun muassa Suolahdesta siirrettävä liuotusallas ja sen vaikutus on jäänyt täysin pimentoon kaupungin tiedotteissa. Samoin rekkaliikenne on tarvinnut lisätilaa jota on saatu pengertämällä kosken alavirtausaluetta. Altaan paikka ja sen vaikutusalue on lähellä keskustaa. Vaikutuksen alle joutuvat myös liuotusaltaan vieressä olevat koululaitokset (ammattikoulu, uusi lukio, lasten päiväkoti), kaupat, vanhusten päiväkeskus, uusi terveysasema ja lähiasutusalue. Onko ajateltu, että koska liuotusallas on avoin (60 m yhteensä) niin kuinka terveellistä on olla sen läheisyydessä kun n. 300 rekka-autoa/vrk tuo tavaraa tehtaalle (600 kertaa ajaa ohi) sekä mahdollisesti levittää ympäristöönsä altaasta nousevia "pöpöjä". Olen (TH) pyytänyt kaupungilta valtuutettuna selvitystä jo helmikuussa -17, koska alueen pohjoispuolelle nuorten yrittäjien toimesta perustettiin kahvila ja viereen se yksi kerrostalo oli tulossa, mutta kaupunki oli hiljaa. Olimme lisäpaperilla ilmoittaneet Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle, että tämä meidän valittajien esittämä asia ei ole yksinkertainen ja olemme tuoneet siihen lisää koko prosessin ajalta merkityksellisiä ja loppuratkaisuun vaikuttavia tekijöitä, joita on huomioitava! Olemme esittäneet myös miten kunnallinen demokratia ei ole Äänekoskella toiminut vaan virkamiehet ovat vieneet asioita eteenpäin vaikka heidän ratkaisuistaan on tullut kaupunkilaisille kova lasku ja epäoikeudenmukainen kohtelu yrittäjien kesken. Lain klljain on tässä tapauksessa virheellisen ratkaisun ja väärin tehneiden puolella, jos asioita ei haluta selvittää/ottaa tarkastettavaksi kaupunkilaisten oikeuksien mukaisesti. Valitt~at eivät voi muuta kuin ihmetellä miten tällainen yksipuolinen ja selvä yhden yrittäjän pelastaminen vuorovaikutteineen voi olla tämän päivän Suomessa mahdollista. Lopuksi ilmoitamrne vain, että kannustamme Äänekosken rakentamista hillitysti ja tällä hetkellä toivomme, että "suuressa vauhdissa" Äänekosken kehitystä on tarkasteltava jalat maassa. Väkiluku vähenee joka vuosi. Parhaimmillaan se oli yli 21 000 asukasta. Nyt lähestymme 19 000 (kahdessa viime vuodessa väkiluku on vähentynyt yli 500 ). Keskustassa on tyhjiä liikehuoneistoja ja usean yrittäjän mieliala on heikko (lähtö Äänekoskelta jos mahdollista) ja tyhjiä asuntoja noin 300 kpl. Kunnioittavasti Äänekoski 31.10.2017.-~// (!/ /. ~~.c: /-:~ l.;nct&? 'E'ap1o Hetmonen 7 Oinaankuja 5. A 1. 441 00 Äänekoski fl<-t:.]. oyo- 31.3 6 P+ 6 Erkki Kautto
Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös 1 (7) Annettu julkipanen jälkeen Antopäivä 11.10.2017 Päätösnumero 17/0400/2 Diaarinumero 00656/17/4103 Asia Asemakaavan hyväksymistä koskeva valitus Valittajat Tapio Heimonen Erkki Kautto Raimo Poikanen Päätös, josta valitetaan Käsittely hallinto-oikeudessa Vaatimukset hallinto-oikeudessa Äänekosken kaupunginvaltuuston päätös 20.2.2017 19 Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Uudistuvan ydinkeskustan asemakaava I -nimisen asemakaavamuutoksen. Päätös on kumottavaja asia palautettava kaupungille uudelleen käsiteltäväksi. Suunnittelu tulee tehdä uudelleen niin, että huomioidaan nykyisen torin paikka hyvin toimivanaja riittävänä sekä kehitetään kaupungin keskeisimmällä paikalla olevaa Torikadun ja Sammonkadun välistä korttelialuetta nykyajan tarpeisiin ja odotuksiin. Kysymyksessä on ollut keskusta-alueen kehittäminen ja suunnitteluun on tullut myös toripaikan vaihtaminen. Yleissuunnitelmassa vuonna 20 14 torialue kuului vielä entiseen korttelialueeseen, vaikka se oli siirretty entiseltä paikaltaan Postiosoite Raatihuoneenkatu 1 13100 HÄMEENLINNA Käyntiosoite Arvi Kariston katu 5 13 100 HÄMEENLINNA Puhelinvaihde 029 56 42200 Faksi 029 56 42269 Sähköposti hameenlinna.hao@oikeus.fi
uuteen paikkaan. Koko suunnitelma olisi ollut hyväksyttävissä sellaisenaan. Viiskulman lähellä oleva jatkosuunnitelma kävelypuistoineen näytti hyvältä, toimivalta ja arkkitehtonisesti hyväksyttävältä. 2 (7) Arkkitehtonisesti ydinkeskusta-alueen uusi torisuunnitelma on keskeneräinen. Siihen on poimittu vanhasta suunnitelmasta muun muassa kulmarakennus, joka katkaisee torialueen. Eteläsivulle tulevat matkakeskus ja taksiasema, jotka kaventavat alueen. Alkujaan kaupungin lähtökohtana oli torisuunnittelu ja keskusta-alue. Kun allekirjoittaneet ehdottivat muistutuksissa tori-nimityksen sijaan käytettäväksi "monitoimitoria", niin kaupunki muutti suunnitelman nimeksi "moni toimitila ja -aukio". Siihen tarkoitukseen paikka on pieni ja jopa vaarallinen. Suurin ongelma koituu liikenteestä. Torin paikka siirretään nykyiseltä paikaltaan etelään päin, koska teknisen viraston mielestä painopiste siirtyy sinne. Siis aivan vilkkaimman liikennekeskittymän Viiskulman risteyksen viereen. Joka puolelta kuuluu meluaja saadaan hajuja. Äänekosken kaupunki on saanut hyvän "potkun" biotuotetehtaan tulosta, mutta liikennemäärät kasvavat (n. 300 rekkaa/vrk ja kemialliset kuljetukset). Kaikki kulkevat keskustan kautta. Lisäksi ympäristöä tullevat hankaloittamaan tehtaan toiminnan muutokset, puukuljetuksen siirtyminen niin sanottuun rekkaparklöin keskustan eteläpuolelle ja niin sanotun liuotusaltaan siirtäminen Suolahdesta sen viereen. Kaupunkilaiset vastustavat toripaikan vaihdosta. Asukasmäärä on laskenut useiden vuosien ajan ollen nyt alle 20 000 asukasta, vanhaja perinteikäs torialue toimii kaupungin keskustassa hyvin. Hyvin suunniteltuna vanha tori ja sen ympäristö saadaan rakennettua tulevaisuuden tarpeita varten. Nyt suunnitellun vaihtoehdon vaikutuksista ei ole tarkempaa selvitystä muun muassa lisääntyvään liikenteeseen liittyen. Huolellinen taustaselvittely on puuttunut sekä tarkempi selvitys kaavamuutosratkaisusta. Olisi pitänyt tuoda esille uuden alueen kiinteistöjen lunastukset, suunnittelun kustannukset, arvio rakennusten purkamisista, maansiirrot ja mahdollisten ongelmajätteiden käsittely. Eli uuden "torin" rakentamista varten ei ole esitetty riittävästi perusteita. Kaupungin taloudellinen tilanne on ollut jo vuosia alijäämäinen. On epäselvää, miten kolme kouluhanketta, monitoimihalli ja muun muassa jäähalli pystytään rahoittamaan kun vielä suunnitellaan uusia asuntoalueita ja pysäyttämiskohteita 4-tien varteen matkalaisia varten. Vanha tori toimii hyvin ja on hyvällä paikalla. Keskeinen kortteli, jolla se sijaitsee, tulee suunnitella vuorovaikutteiseksi avaraksi tilaksi, jossa viihdytään, tehdään ostoksia, ollaan turvallisesti ja huomioidaan eri ihmisryhmät ja heidän tarpeensa. Koska Äänekosken keskusta-alue sijaitsee suurimmaksi osaksi saariosalla, niin suunnittelussa olisi erityisesti kiinnitettävä huomiota siihen, minne voidaan rakentaa terveellisesti, sosiaalisesti yhteneväisyyttä korostaen ja ongelmapaikkoja välttäen. Lausunnot ja selitykset Kaupunginhallitus on antanut lausunnon, jonka mukaan valitus tulee hylätä. Muutoksenhakijat ovat toimittaneet selityksen ja kaksi muuta kirjelmää, joista ilmenee muun muassa, että heidän mukaansa kuuleminen ja demokratia on hoidettu kaava-asiassa nimellisesti. Vaihtoehtoja on selvitetty heikosti. Kaupassa, jossa kaupunki osti kiinteistöjä suunnittelualueelta, on maksettu liian
3 (7) Hallinto-oikeuden ratkaisu ja perustelut Perustelut Tutkimatta jättäminen Pääasia Sovellettavat oikeusohjeet korkea kauppahinta puutteellisten selvitysten perusteella. Kiinteistö Oy Niskanen on asetettava purkamiskieltoon kunnes asia on saanut lainvoimaisen ratkaisun. Hallinto-oikeus ei tutki valitusta purkamiskieltoa, kiinteistökauppaa eikä vuorovaikutusta koskeviita osin. Muilta osin hallinto-oikeus hylkää valituksen. Maankäyttö-ja rakennuslain 18 8 :n (204/20 15) 1 momentin mukaan kaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin kuntalaissa säädetään. Maankäyttö-ja rakennuslain 188 :n 4 momentista ilmenee, että kaavan hyväksymistä koskevan päätöksen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon silloin, kun päätös on kuntalain mukaisesti asetettu yleisesti nähtäville. Kuntalain (36511995) 93 :n mukaan kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saannista. Kuntalain (1375/2007) 90 :n 3 momentin mukaan valittajan tulee esittää valitusperusteet ennen valitus~an päättymistä. Kaupunginvaltuuston päätös on asetettu nähtäville 27.2.2017. Hallinto-oikeuteen vasta 25.4.2017, 16.5.2017 ja 9.8.2017 saapuneissa kirjelmissä ja selityksessä esitetyt valitusperusteet on esitetty valitusajan jälkeen ja siten liian myöhään. Kaupunginhallituksen päätös 11.4.2016 liittyen niin sanottuun Niskasen kiinteistöjä koskevaan kiinteistökauppaan on lainvoimainen eikä hallinto-oikeus kaava-asiaan liittyvän valituksen yhteydessä tutki kaupunginhallituksen päätöksen oikeellisuutta. Purkamiskiellon asettaminen ei kuulu hallinto-oikeuden toimivaltaan. Maankäyttö ja rakennuslain 9 :n (204/2015) 1 momentin mukaan kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Säännöksen 2 momentin mukaan kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset,
Kaava-aluetta ja kaavaa koskeva selvitys 4 (7) kulthmriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Maankäyttö ja rakennuslain 54 :n 2 momentin mukaan asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Säännöksen 3 momentin mukaan asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomist~alle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. Säännöksen 4 momentin mukaan jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, asemakaavaa laadittaessa on soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään. Maankäyttö ja rakennuslain 39 :n 2 momentin mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon muun muassa yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys, olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö, asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus, mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla, mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön, kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset, ympäristöhaittojen vähentäminen, rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Asemakaavan muutos koskee 3. kaupunginosan (Äänekosken keskusta) kortteleita 312 (osa), 315 ja 316 sekä katu-, pysäköinti- ja puistoalueita. Asemakaavan muutoksella muodostuu 3. kaupunginosan korttelit 315 ja 317 (osa) sekä katu-, tori- ja pysäköintialueita. Suunnittelualue on kooltaan noin 1,93 hehtaaria ja on luonteeltaan rakennettua kaupungin keskustaa. Alue sijoittuu Äänekosken kaupallisten palvelujen kannalta ydinkeskustan ytimeen ja se on ollut liike- ja toimistorakentamisen aluetta, jonka rakennuksissa on sijainnut vain yksittäisiä asuntoja. Kaavan tavoitteena on ollut luoda Äänekoskelle uusi' urbaani ja kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen keskusta. Elinkaarensa päätä lähestymässä olevan rakennuskannan tilalle on tarkoitus saada nykyistä tehokkaampaa maankäyttöä ja mahdollistaa muun muassa asuinkerrostalojen rakentamisella asuntojen määrän merkittävä kasvu palvelujen äärelle ydinkeskustaan. Uudistuvassa keskustassa halutaan maankäytön osalta mahdollistaa monimuotoisten palvelujen yhteensovittaminen ja Äänekosken mittakaavaan sopeutuvan laadukkaan keskusta-asumisen tarjonnan lisääminen. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Torikatuun, idässä Kautonkatuunja Kauppakatuun, etelässä niin sanottujen Niskasen tonttien etelärajaan ja
Hallinto-oikeuden johtopäätökset 5 (7) lännessä Työskintiehen. Kaavamuutoksella Keskusaukion vastapuolelle Kauppakadun varteen sijoittuisi kaupungin uusi monitoimitori. Kaavaselostuksen mukaan monitoimitori muodostaa toria rajaavien rakennusten ja Keskusaukion kanssa aukion, joka jatkuu Työskintien suuntaan uusien rakennusten editse muodostaen jalankulkijalle erilaisia tilasarjoja. Asemakaavan mukainen katuaukio/tori on kapeimmillaan vain noin 1 0 metrin levyinen, monikulmainen alue. Valituksenalaisen päätöksen antamisaikana suunnittelualueella ei ollut voimassa olevaa yleiskaavaa. Yleiskaavaluonnoksen ja kaupunginvaltuuston myöhemmin 29.5.2017 hyväksymän Äänekoski 2030 osayleiskaavan mukaan suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta. Keski-Suomen maakuntakaavan mukaan suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta. Alueen läheisyydessä kulkee seututie sekä rautatie. Kaavaselostuksen mukaan kaavan perusteena on seuraavia selvityksiä: Äänekoski 2030-osayleiskaavan aineistot sisältäen muun muassa Äänekosken liikenneselvitys 19.1.2015 ja useita valtatie 4 parantamista koskevia suunnitelmia, Uudistuva Äänekosken ydinkeskusta -kehittämissuunnitelma (RambolV Arkkitehtitoimisto Harris-Kjisik 20 15), Kotakennään kaupallisten vaikutusten arviointi (Ramboll 20 16). Kaavoituksen tausta-aineistona on ollut kaupunginvaltuuston 7. 12.2015 hyväksymä yleissuunnitelma "Uudistuva Äänekosken ydinkeskusta". Kaavaa valmisteltaessa on arvioitu kaavamuutoksen sosiaalisia ja yhdyskuntataloudellisia vaikutuksia, liikenteellisiä vaikutuksia, vaikutuksia rakennettuun ympäristöön sekä luontoon ja maisemaan kaavaselostuksesta ilmenevähä tavalla. Kaavamuutosalueen liikenteenisiä vaikutuksia koskevista selvityksistä ilmenee muun muassa, että noin 200 uuden asunnon rakentamisen ja valmistumisen myötä autopaikkatarve ja liikenteen määrä keskustassa lisääntyy. Toisaalta kaavaratkaisu luo edellytyksiä kävelypainotteisen keskustan muodostumiselle niin, että uudet asukkaat tarvitsevat autoa pääasiassa kaupungin keskustan ulkopuolelle suuntautuvaan liikennöintiin. Linja-autoasema ja matkahuollon tilat sijoittuvat välittömästi suunnittelualueen eteläpuolelle, joten julkisen liikenteen yhteydet alueelle ovat hyvät. Pysäköintipaikkojen riittävyyttä on myös selvitetty. Maankäyttö-ja rakennuslain 9 :n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Tällä tarkoitetaan kaavoitettavaa aluetta koskevia tosiasiaselvityksiä. Perusselvitysten ohella kaavan laadinnan perustaksi tulee laatia säännöksen mukaiset vaikutusselvitykset Arvioitaessa näiden selvitysten riittävyyttä lähtökohtana ovat eri kaavamuodoille maankäyttö-ja rakennuslaissa säädetyt sisältövaatimukset sekä kulloisenkin kaavan tarkoitus. Valituksenalaisessa kaavassa pääasiassa lisätään asuinrakentamista kaupungin keskusta-alueella. Kaavoitusmenettelyn aikana on tutkittu erilaisia vaihtoehtoja pysäköintijärjestelyjen toteuttamiseksi sekä kevyen liikenteen järjestelyjä.
Kaava-alueen ulkopuolella olevaa muuta liikennettä ei ole ollut tarpeen erikseen selvittää ja arvioida. 6 (7) Valittajan mukaan selvityksissä on puutteita uuden alueen kiinteistöjen lunastusten, suunnittelun ja rakennusten purkamisten kustannusten, maansiirtojen ja mahdollisten ongelmajätteiden käsittelyn osalta. Näiden seikkojen selvittäminen ei kuitenkaan ole ollut valituksenalaisen kaavan lainmukaisuuden arvioimiseksi tarpeen. Kaavamuutospäätös perustuu siten riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Keskusta-alueen asemakaavamuutospäätös ei ole lainvastainen sen vuoksi, että torialue sijoittuu noin 100 metrin etäisyydelle Viiskulman risteyksestä sekä raskaankin liikenteen käyttämästä läpikulkuväylästä. Niin sanotun Viiskulman risteyksen liikennejärjestelyitä on tarkoitus kehittää eikä yksinomaan tällä kaavaratkaisulla jo olevaan tilanteeseen nähden merkittävästi lisätä tähän risteykseen suuntautuvaa liikennettä. Asemakaavassa ei ole erityisiä määräyksiä katuaukio/torialueen tulevasta käytöstä. Torialueen ja Viiskulman risteyksen välinen rakennuskanta huomioon ottaen risteyksestä ei ennalta arvioiden aiheudu sellaisia erityisiä haju- tai meluhaitto ja, jotka olisi tullut ottaa huomioon kaavaratkaisua tehtäessä. Valituksenalaisella asemakaavalla ei ole ratkaistu sitä, mitä maankäyttöä Äänekosken nykyiselle torialueelle tulevaisuudessa osoitetaan. Kaupungilla on itsehallintonsa puitteissa oikeus päättää suunnittelualueen rajauksesta ja siitä millainen kaava alueelle laadita.an. Kaupunginvaltuuston pää ~ tös ei ole valituksessa esitetyillä perusteilla lainvastainen. Valtuuston hyväksymää lainmukaista kaavaa ei voida kumota sillä perusteella, että valittajien käsityksen mukaan alueelle olisi tarkoituksenmukaisempaa laatia osin toisenlainen kaava. Sovelletut oikeusohjeet Perusteluissa mainitut Kuntalaki 90 (1375/2007) Kuntalaki 14 7 Maankäyttö-ja rakennusasetus 1 1 mom Hallintolainkäyttölaki 51 2 mom Tuomioistuinlaki 4 luku 1
7 (7) Muutoksenhaku Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla kunnallisvalituksin korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmä on toimitettava korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä (julkipanon jälkeen). Esittelijä Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Eija Mäkelä, Elina Tanskanen ja Ria Savolainen. Jakelu ja oikeudenkäyntimaksu Päätös Tapio Heimonen \ 1 Oinaankuja 5 A 1, 44100 ÄÄNEKOSKI Hallintolain 56 :n 2 momentin mukaan valituskirjelmän ensimmäisen allekirjoittajan Tapio Heimosen on ilmoitettava tiedoksi saannista kitjelmän muille allekirjoittajille Erkki Kautolle ja Raimo Poikoselle. Jos hän tämän laiminlyö, hän on mainitun lain 68 :n mukaan velvollinen korvaamaan laiminlyönnistä aiheutuneen vahingon sikäli kuin se laiminlyönnin laatuun tai muihin olosuhteisiin katsoen harkitaan kohtuulliseksi. Jäljennös Äänekosken kaupunginhallitus Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ympäristökeskus Tiedoksi Ympäristöministeriö, PL 35, 00023 Valtioneuvosto Oikeudenkäyntimaksu kat 250 euroa, laskutetaan myöhemmin
Liite hallinto-oikeuden päätökseen Valitusosoitus Valitusaika Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla kirjallisesti korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeuden päätös on annettu julkipanon jälkeen. Päätöksen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon s illoin, kun se on annettu. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa hallinto-oikeuden päätöksen antopäivästä, sitä päivää lukuunottamatta. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmän toimittaminen Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asian käsittelyä koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutostaja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Asioitaessa sähköisesti, allekirjoitusvaatimuksesta on säädetty erikseen. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituksen laatijana on muu henkilö, on valituskirj elmässä ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikun ta. Valituskirjelmään on liitettävä hallinto-oikeuden päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja. Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Valituskirjelmän tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukiaioajan päättymistä. Valituskirjelmän ja muiden valitusasiakirjojen lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla. Korkeimman hallinto-oikeuden osoite Postiosoite: Käyntiosoite: PL 180 Fabianinkatu 15 00131 HELSINKI Helsinki Puhelin: 029 56 40200 Telefax: 029 56 40382 Sähköposti: korkein.hall into-oikeus@oikeus. fi julkipanon jälkeen 04.17
Liite Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätökseen Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä perittävä oikeudenkäyntimaksu 1.1.2016 lukien vireille tulleissa asioissa Muutoksenhakuasian ja valituslupa-asian käsittelystä korkeimmassa hallintooikeudessa peritään 500 euron suuruinen oikeudenkäyntimaksu. Oikeudenkäyntimaksua ei korkeimmassa hallinto-oikeudessa peritä tuomioistuinmaksulain 5 :ssä tarkoitetuista maksuttomista suoritteista tai mikäli maksun perimättä jättämiseen on lain 4 :ssä tarkoitettu peruste. Oikeudenkäyntimaksua ei myöskään peritä jos korkein hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi. Maksu peritään kuitenkin riippumatta lopputuloksesta veroasiassa annettua ennakkoratkaisua koskevassa muutoksenhakuasiassa. Oikeudenkäyntimaksua ei peritä oikeusapulain nojalla käsittelymaksuista vapautetuilta eikä muualla laissa viranomaisen toimenpiteistä suoritettavista maksuista vapautetuilta. Jos maksun periminen olisi ilmeisen kohtuutonta, viranomainen tai maksun määräävä virkamies voi yksittäistapauksessa määrätä, ettei maksua peritä. Tuomioistuinmaksulaki ( 145 5/20 15) Ilmoitus oikeudenkäyntimaksusta 0 1 0 12016