Mikä on metsän taloudellinen ja sosiaalinen merkitys suomalaisille?

Mikä on metsän taloudellinen ja sosiaalinen merkitys suomalaisille? Julkaistu vuonna 1 2011

Metsät ovat Suomen tärkein luonnonvara. Ne peittävät kaksi kolmannesta Suomen koko pinta-alasta tuottaen aineellisia ja aineettomia hyödykkeitä ihmisten moniin eri tarpeisiin. Erityisen tärkeitä metsät ovat Suomen maaseudun elinvoimalle. Ne ovat myös perusta laajalle ja menestyvälle metsäteollisuudelle. Metsäteollisuus käsittää puutuote- sekä massa- ja paperi teollisuuden. Metsätalous ja -teollisuus muodostavat yhdessä metsäsektorin. Metsäsektori tuotti vuonna 2008 lähes viisi prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Rahassa tämä oli 7,6 miljardia euroa. Metsäsektori työllisti välittömästi noin 77 000 suomalaista, mikä vastaa noin kolmea prosenttia Suomen kaikista työllisistä. Metsäsektorilla on vaikutusta myös moniin muihin toimialoihin. Välillisine vaikutuksineen metsä sektorin tuottava ja työllistävä merkitys nouseekin vielä moninkertaiseksi. Tulevaisuuden biotaloudessa metsäsektorilla on mahdollisuus entisestään nostaa kansantaloudellista merkitystään. Tämä Suomen Metsäsäätiön tuottama esite antaa lukijalle kuvauksen metsäsektorin taloudellisesta ja työllistävästä merkityksestä Suomelle ja suomalaisille. Esite perustuu pääosin Pellervon taloustutkimuksen (PTT) laatimiin selvityksiin sekä Suomen virallisiin tilastoihin. Lisämateriaalia metsän merkityksestä Suomessa ja Suomen maakunnissa on saatavilla osoitteesta www.forest.fi/metsanmerkitys. 2

S i s ä l t ö Metsät ja metsänomistus Metsäsektorin taloudellinen merkitys Metsäsektorin sosiaalinen merkitys Metsien monet käyttömuodot Metsien eriasteinen suojelu Suomen metsäsektori kansainvälisessä vertailussa 3

Metsän osuus maapinta-alasta, 2008 > 90 % 80 90 % 70 80 % < 70 % Lähde: Metsäntutkimuslaitos 4 M e t s ä t j a m e t s ä n o m i s t u s

1 Paljonko Suomessa on metsää? Suomen maapinta-alasta 86 prosenttia, yli 26 miljoonaa hehtaaria, on metsätalouden maata. Tästä puuntuotantoon soveltuvaa metsämaata on noin 75 prosenttia. Metsiä kasvaa koko Suomessa, aina pohjoisinta Lappia myöten. Eteläisen Suomen metsissä on hehtaaria kohti enemmän puuta kuin Suomen pohjois osissa. Esimerkiksi Etelä-Savon maakunnassa on noin viisi prosenttia Suomen metsäalasta, mutta peräti kahdeksan prosenttia maan puustosta. Lapissa on noin 35 prosenttia Suomen metsätalousmaan alasta, mutta ainoastaan 16 prosenttia kokonaispuustosta. Suomessa metsätalouden maa luokitellaan puun tuotos kyvyn perustella. Tässä luokittelussa metsämaa on tuottoisinta; sen keskikasvu on yli kuutiometrin hehtaaria kohti vuodessa. Kitumaalla kasvu on 0,1:n ja yhden kuutio metrin välillä ja joutomaalla alle 0,1 kuutio metriä hehtaaria kohden vuodessa. Näiden lisäksi metsä talouden maahan luetaan metsä autotiet, pysyvät varasto paikat ja muut metsätalouteen kuuluvat maa-alueet. Tässä esitteessä käytetty sana metsä tarkoittaa yleensä metsätalouden maata. M e t s ä t j a m e t s ä n o m i s t u s 5

1 Onko metsien määrä muuttunut? Suomen metsät ovat sekametsiä. Niissä kasvaa luontaisesti 22 puulajia, joista neljä on havu puita. Mänty on vallitseva puulaji kahdella kolmasosalla ja kuusi noin neljänneksellä metsäalasta lopuilla vallitsevat lehtipuut. Viime vuosisadan alussa Etelä-Suomessa vallitsivat keski-ikäiset ja Pohjois-Suomessa vanhat metsät. Tästä metsien ikärakenne on vaiheittain tasoittunut, minkä johdosta kestävä ja jatkuva metsien käyttö on mahdollista. Männyn osuus metsissä on hieman kasvanut. Mäntymetsien osuus myös lisääntyy pohjoiseen mentäessä. Metsävarojen kehitystä on Suomessa seurattu 1920-luvulta asti. Seuranta perustuu säännöllisin väli ajoin tehtäviin valtakunnan metsien inventointeihin (VMI). Nykyisin inventointeja suoritetaan 5 10 vuoden välein ja niissä arvioidaan entistä enemmän myös luontoarvoja. Viimeisin eli valtakunnan metsien kymmenes inventointi suoritettiin ajalla 2004 2008. Suomen metsien puumäärä ylitti kaksi miljardia kuutio metriä viime vuosituhannen vaihteessa, mikä on kolmanneksen enemmän kuin viisikymmentä vuotta sitten. Metsien kasvu on Suomessa ollut hakkuita suurempi 1960-luvulta alkaen, vaikka hakkuiden määrä ja metsäteollisuuden tuotanto ovat kasvaneet huomattavasti. Suuri merkitys kehityksessä on ollut yhtäältä jatkuvasti suuremmalla metsien kasvulla, toisaalta metsäteollisuuden tehokkaammalla puun käytöllä. Ny kyään metsät kasvavat vuosittain lähes 100 miljoonaa kuutiometriä. Vuosittainen puuston poistuma on puolestaan keskimäärin 70 miljoonaa kuutiometriä; tästä noin 55 miljoonaa kuutiometriä on teollisuuden tarpeisiin hakattua raakapuuta ja loput polttopuuta, kotitarve puuta 6 M e t s ä t j a m e t s ä n o m i s t u s

Milj. m 3 2 500 2 000 1 500 1 000 500 Puuston määrä puulajeittain metsä- ja kitumaalla Muut lehtipuut Koivu Kuusi Mänty Puuston määrä maakunnittain metsä- ja kitumaalla, 2008 m 3 /ha > 140 110 140 80 110 50 80 0 VM1 VM2 VM2* VM3 VM5 VM6 VM7 VM8 VM9 VM10 (1921 24) (2004 08) * Toisen maailmansodan jälkeisten alueluovutuksien mukainen inventointitulos. Lähde: Metsäntutkimuslaitos Lähde: Metsäntutkimuslaitos ja luonnonpoistumaa. Näin metsien puumäärä kasvaa jopa 30 miljoonaa kuutiometriä vuosittain. Se vastaa metrin leveää ja korkeaa puupinoa, joka ulottuisi lähes maapallon ympäri. Suomen ensimmäinen yleinen metsälaki säädettiin vuonna 1886 pääasiassa metsien hävittämisen estämiseksi. Metsälainsäädäntöön kuuluvaa kestävyyden periaatetta on tästä vähitellen laajennettu, nostamalla ekologinen ja sosiaalinen kestävyys yhtä tärkeiksi kuin puuntuotannollinen kestävyys. Nykyinen metsälaki tuli voimaan vuonna 1997. Se antaa raamit Suomen metsien käytölle. Lain mukaan metsään on esimerkiksi uudistushakkuun jälkeen saatava taloudellisesti kasvatuskelpoinen taimikko, mutta laki ei pakota taimikonhoitoon tai hakkuisiin. Metsän hävittämisestä on säädetty rikoslain mukaiset rangaistukset. Kestävä kehitys on myös valmisteilla olevan uuden metsälain keskeinen tavoite. Metsien käyttöä ohjataan Suomessa myös monien muiden lakien ja asetusten voimin. Esimerkiksi kestävän metsätalouden rahoituslain soveltamisalaan kuuluvat ne toimenpiteet, joilla tukien avulla kestävää kehitystä voitaisiin edistää. Kansallisen lainsäädännön lisäksi kansainvälinen metsäpolitiikka ja muut säädökset asettavat omat reunaehtonsa metsien käytölle. M e t s ä t j a m e t s ä n o m i s t u s 7

Kuka omistaa Suomen metsät? Suomen metsänomistajat voidaan jakaa neljään ryhmään; yksityiset kansalaiset, valtio, yhtiöt sekä muut omistajat, joista huomattavimpia ovat kunnat ja seura kunnat. Eniten metsää on kansalaisten ja perheiden omistuksessa. Suomessa on noin 440 000 yli kahden hehtaarin kokoista yksityistä metsätilaa ja 345 000 yksityishenkilöiden omistuksessa olevaa metsätilakokonaisuutta. Metsänomistajien määrä on noin 735 000, sillä suuri osa metsätiloista on perhe- tai yhteisomistuksessa. Näin ollen siis lähes joka seitsemäs suomalainen omistaa metsää. Keskimääräinen tilakoko Suomessa on noin 24 hehtaaria metsämaata. Metsätilakokonaisuuksien keskimääräinen koko on puolestaan noin 30 hehtaaria metsämaata. Metsien omistusrakenteessa on suuria eroja maakunnittain. Pohjoiseen mentäessä valtion osuus kasvaa, kun taas etelässä yksityisomistus on yleisempää. Tämän vuoksi yksityismetsien puuntuotannon merkitys on suurempi kuin yksityismetsien osuus pinta-alasta: yksityiset ihmiset omistavat suhteessa järeämpää metsää kuin valtio. Valtion omistamista metsistä myös suurempi osa on suojeltuja. Yksityisomistajilla tarkoitetaan yksityisiä henkilöitä, henkilöyhtymiä ja perikuntia. Vuoden 2008 alusta al kaen kaikkia valtion omistamia metsiä on hallinnoinut Metsähallitus. Yhtiöillä tarkoitetaan osakeyhtiöitä sekä niiden eläkesäätiöitä. Muita omistajia ovat kunnat, seurakunnat, yhteismetsät sekä muut yhteisöt. Metsätilakokonaisuus käsittää kaikki yhden metsän omistajan eri puolella Suomea omistamien metsä kiinteistöjen yhteenlasketun metsämaapintaalan. 8 M e t s ä t j a m e t s ä n o m i s t u s

Yksityisomistuksen osuus maakunnan metsätalousmaasta, 2008 % > 80 70 80 60 70 50 60 < 50 Lähde: Metsäntutkimuslaitos Yksityismetsänomistuksen ra kenne on muuttunut sitten 1990-luvun alun. Maatalousyrittäjien omistusosuus on puolittunut ja on enää alle viidennes kaikista metsänomistajista. Muutos lienee yhteydessä maatilojen määrän vähenemiseen. Suurin osa metsän omistajista asuu kuitenkin edelleen maaseudulla. Kaupunkilaisomistuksen osuuden kasvaessa myös etämetsän omistajuus on yleistynyt. Metsän omistuksen perintöluonteisuudesta johtuen ikärakennemuutos on edennyt ennakoidusti; eläkeläisten osuus on kasvanut ja se on tätä nykyä reilusti suurin metsänomistajaryhmä. Metsänomistajien keskiikä oli vuonna 2009 60 vuotta. Yhtiöt 8 % Yhteisöt 5 % Metsätalousmaan omistus (%) Valtio 35 % Yksityiset 52 % Lähde: Metsäntutkimuslaitos Yksityismetsänomistuksen rakenne (% metsänomistajista) Ammatti Asuinpaikka Ikä 6 % 30 % 25 % 45 % 7 % 56 % 56 % 37 % 19 % 16 % 2 % eläkeläinen palkansaaja maatalousyrittäjä Lähde: Hänninen (2009) muu yrittäjä muu maaseutu taajama/pieni kaupunki yli 20 000 kaupunki alle 40 vuotta 40 59 vuotta yli 60 vuotta M e t s ä t j a m e t s ä n o m i s t u s 9

Mikä on metsäsektorin merkitys Suomen kansanja aluetaloudelle? Metsäsektorilla on vuosikymmenet ollut Suomen taloudessa suuri merkitys. Merkitys on edelleen suuri, vaikka Suomen elinkeinorakenne ja myös teollisuuden rakenne ovat huomattavasti monipuolistuneet. Noin viisi prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta, 7,6 miljardia euroa, tuotettiin metsäsektorissa vuonna 2008. Metsätalouden osuus tästä oli noin 40 prosenttia ja metsäteollisuuden lähes 60 prosenttia. Metsäsektori käsittää metsätalouden ja -teollisuuden. Metsätalouteen kuuluu metsän uudistaminen, metsän hoito, puunkorjuu, metsätalouden edistäminen sekä muu metsätaloutta palveleva toiminta. Metsätalouteen eivät kuulu esimerkiksi puun kaukokuljetus, metsä ojitus eikä metsäteiden rakentaminen. Metsämarjojen ja sienten keräily kuuluu maatalouden toimialaan. Metsäteollisuus on puun jalostamista erilaisiksi tuotteiksi. Metsäteollisuus voidaan jakaa mekaaniseen metsäteollisuuteen eli puutuoteteollisuuteen, sekä kemialliseen metsäteollisuuteen eli massa- ja paperiteollisuuteen. Alueellisesti metsäsektorin merkitys on suurin Etelä-Karjalassa, missä vuonna 2007 noin neljännes maa kunnan bruttokansantuotteesta tuli metsäsektorilta. Myös Kainuussa, Etelä-Savossa ja Lapissa metsäsektori tuotti vajaan viidenneksen alueen bruttokansantuotteesta. Ahvenan maalla, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa metsä sektorin merkitys on sitä vastoin suhteellisen pieni. Uudellamaalla metsäsektori tosin tuottaa suuren arvonlisän, mutta kun myös muita elinkeinoja on runsaasti, jää metsän suhteellinen merkitys vähäiseksi. 1 0 M e t s ä s e k t o r i n t a l o u d e l l i n e n m e r k i t y s

2 Vuonna 2008 mäntytukin kantohinta oli noin 58 ja pienemmän mäntykuitupuun 17 euroa kuutiometriltä. 25 metrisen, rinnankorkeudelta läpimitaltaan 24-senttisen rungon tilavuus on noin 0,5 kuutiometriä (Ärölä, 2002). Puolen kuutiometrin mänty 25 m 24 cm Tällaisen männyn rungossa tukin osuus on 82 ja kuitupuuna käytettävän latvuksen 16 prosenttia. Teoriassa rungon arvo on siis 0,5 (0,82 58 + 0,16 17) = 25,14 euroa. Puun kokonaisarvoa saadaan nostettua edelleen käyttämällä latva ja oksat energiapuuna. Metsäsektorin* osuus maakunnan arvonlisäyksestä, 2007 > 20 % 15 20 % 10 15 % 5 10 % 0 5 % *Metsäsektorissa on mukana kustantaminen ja painaminen, koska joissakin maa - kunnissa niiden erottaminen vaarantaisi tietosuojan. Lähde: Tilastokeskus M e t s ä s e k t o r i n t a l o u d e l l i n e n m e r k i t y s 1 1

2 Metsäsektorin eri toimialojen merkitys vaihtelee sekin alueittain. Metsätalouden merkitys on erityisen suuri Etelä-Savossa ja Kainuussa, missä yli kymmenesosa maakunnan bruttokansantuotteesta syntyy metsä taloudessa. Metsäteollisuuden merkitys on puolestaan erityisen suuri massa- ja paperiteollisuusvaltaisessa Etelä-Karjalassa ja Kymen laaksossa. Metsätalouden merkitys aluetalouksissa ja etenkin maaseutuvaltaisilla alueilla on kohtuullisen suuri, sillä metsätalous tuo puun myyntituloja ja työllisyyttä syrjäisimmillekin seuduille. Kotimaisen puun merkitys on lisäksi korostunut entisestään tuontipuun vähetessä. Vuonna 2009 noin 85 prosenttia metsäteollisuuden käyttämästä raakapuusta oli kotimaista. Tästä neljä viidesosaa tuli yksityismetsistä. Yksityismetsänomistajat myivät puuta vuonna 2008 noin 1,6 miljardin euron arvosta, mikä on keski määrin noin 3 600 euroa jokaista metsätilaa kohti. Puun myyntitulojen suuruus ja niiden merkitys tulonlähteenä vaihtelee kuitenkin merkittävästi omistajaryhmittäin; neljännes maaseudulla asuvista metsänomistajista saa yli viidenneksen nettotuloistaan myymällä puuta, kun taas taajamissa ja kaupungeissa asuvilla yhtä suuri merkitys on vain 8 prosentille omistajista. Suurimmat metsätilaa kohden lasketut puun myyntitulot olivat Etelä-Savossa, noin 7 600 euroa vuonna 2008. Koska yksityismetsänomistajien puun myyntituloista keski määrin vain viidennes ajautuu maakuntaalueen ulkopuolelle, on niiden merkitys metsien sijaintimaakunnalle huomattava. Etämetsänomistajuuden merkitys erottuu erityisesti Etelärannikolla puunmyynnin nettotuloina. Arvonlisäys tarkoittaa suunnilleen samaa kuin bruttokansantuote eli kokonaistuotoksen (tuotettujen tavaroiden ja palvelujen) ja käytettyjen tuotantopanosten (esimerkiksi raaka-aineet) välistä erotusta. 1 2 M e t s ä s e k t o r i n t a l o u d e l l i n e n m e r k i t y s

Mikä on metsäsektorin merkitys muihin aloihin verrattuna? Metsäsektorin keskimääräinen nimellinen arvonlisäys on kasvanut 1990-luvulta 2000-luvulle mennessä yli 30 prosenttia. Suomen koko kansantalouden bruttokansantuotteen nopeamman kasvuvauhdin johdosta metsäsektorin osuus arvonlisäyksestä on kuitenkin hieman vähentynyt. Metsätalouden bruttokansantuote on 2000-luvulla ollut noin 1,5 kertaa suurempi kuin maatalouden. Bruttokansantuoteosuudeltaan metsäteollisuus on puolestaan sähköteknillisen teollisuuden jälkeen Suomen toiseksi suurin teollisuuden toimiala. Metsäteollisuuden arvonlisäyksestä keskimäärin kolme neljäsosaa tulee massa- ja paperiteollisuudesta ja neljännes puu tuoteteollisuudesta. Eri toimialojen keskimääräinen arvonlisäys 2000-luvulla Maatalous Metsätalous Metsäteollisuus METSÄSEKTORI Elektroniikka- ja sähkötuoteteollisuus Koneiden ja laitteiden valmistus Metalliteollisuus Öljy-, muovi- ja kemianteollisuus Elintarviketeollisuus Kulkuneuvojen valmistus Mineraaliteollisuus Tekstiili- ja nahkateollisuus 1,1 1,7 4,3 6,0 6,0 2,9 3,0 2,7 1,7 0,8 0,8 0,4 Miljoona euroa 0 2000 4000 6000 8000 10000 Nimellisen arvonlisäyksen muutos 1990-luvun keskiarvosta * Luvut palkeissa esittävät prosenttiosuuksia Suomen bruttokansantuotteesta. ** 2000-luku tarkoittaa vuosien 2000 2008 keskiarvoa. Lähde: Tilastokeskus M e t s ä s e k t o r i n t a l o u d e l l i n e n m e r k i t y s 1 3

Metsäteollisuus on yksi merkittävimmistä vientialoistamme. Vuonna 2008 sen osuus Suomen tavara viennin arvosta oli 18 prosenttia. Kansantaloudellista merkitystä korostaa lisäksi se, että metsäteollisuus perustuu monia muita toimialoja enemmän kotimaisten tuotantopanosten käyttöön. Metsäsektori vaikuttaa välillisesti myös moniin muihin toimialoihin, esimerkiksi kuljetukseen ja kone teollisuuteen. Suoran arvonlisäyksen lisäksi metsä sektori vaikuttaakin Suomen talouteen kerrannaisvaikutuksien kautta. 1 4 M e t s ä s e k t o r i n t a l o u d e l l i n e n m e r k i t y s

Kuinka paljon työpaikkoja metsäsektori tarjoaa? 3 Suomen työllisistä noin kolme prosenttia eli 77 000 henkilöä työskentelee metsäsektorilla. Metsätaloudessa työskenteli vuonna 2008 yli 21 000 henkilöä, mikä vastaa yhtä prosenttia Suomen työllisistä. Metsäteollisuus työllisti puolestaan välittömästi noin 56 000 henkilöä eli kaksi prosenttia Suomen työllisistä. Tässä esitteessä metsäteollisuudella tarkoitetaan massa- ja paperiteollisuutta ilman kustannus- ja painamis toimintaa ja puutuoteteollisuutta, jossa huonekalu teollisuus ei ole mukana. Metsäsektorin työpaikkojen määrässä ja osuuksissa on huomattavia eroja maakuntien välillä riip puen metsäteollisuuden määrästä ja muiden elinkeinojen monipuolisuudesta maakunnassa. Metsäsektorin alueellista merkitystä korostaa entisestään sen sosiaalinen vaikutus monessa korkeamman työttömyyden maakunnassa. Suhteellisesti eniten metsä teollisuus työllisti Etelä-Karjalassa, missä noin joka kymmenes työllinen sai elantonsa metsäteollisuudesta. Metsätalous tarjosi puolestaan suhteellisesti eniten töitä Kainuussa, noin 4 prosentille kaikista työllisistä. Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Ahvenanmaalla metsä sektorin työllistävä vaikutus on suhteellisesti pienin, alle kolme prosenttia maakuntien työllisistä. Määrällisesti metsäsektorilla työskenteleviä on Uudella maalla kuitenkin eniten, lähes 20 000 henkilöä. M e t s ä s e k t o r i n s o s i a a l i n e n m e r k i t y s 1 5

3 Metsäsektorin osuus maakunnan työllisistä, 2007 > 10 % 7,5 10 % 5 7,5 % 2,5 5 % 0 2,5 % Lähde: Tilastokeskus 1 6 M e t s ä s e k t o r i n s o s i a a l i n e n m e r k i t y s

Kuinka metsäsektorin työllisyys on kehittynyt? Suomessa metsäsektorilla työskentelevien määrä on puolittunut viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana. Tähän on osaltaan vaikuttanut työmenetelmien tehostuminen, minkä seurauksena metsäsektorin kokonaistuottavuuden kasvu on viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana ollut selvästi nopeampaa kuin kansan talouden tuottavuus keskimäärin. Tuottavuuden kasvu on tärkeä keino pitää yllä minkä hyvänsä elinkeinon kilpailukykyä ja näin ollen pitkällä aika välillä myös työllisyyttä. Vaikka työllisyyden lasku on tasaantunut, metsäsektorilla työskenteleviä on 2000-luvulla ollut silti keskimäärin noin kymmenesosa vähemmän edelliseen vuosikymmeneen verrattuna. Metsäteollisuudessa erityisesti massa- ja paperiteollisuuden työllisten määrä on vähentynyt TYÖNTEKIJÖITÄ 100 000 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 Työllisyyden kehitys metsäsektorilla Massa- ja paperiteollisuus Puutuoteteollisuus Metsätalous 4,3 1,9 1,4 1,0 0,9 0,9 1990-luku 3,7 1,5 3,4 1,2 1,3 1,3 2000-luku v. 2008 * Luvut palkeissa esittävät prosenttiosuuksia Suomen kaikista työllisistä. ** 2000-luku tarkoittaa vuosien 2000 2008 keskiarvoa. Lähde: Tilastokeskus M e t s ä s e k t o r i n s o s i a a l i n e n m e r k i t y s 1 7

voimakkaasti, noin kuudenneksella. Puutuoteteollisuudessa työllisten määrä on sen sijaan pysynyt lähes vakiona. Pitkän ajan keskiarvosta poiketen puutuoteteollisuus onkin viime vuosina työllistänyt massa- ja paperiteollisuutta hieman enemmän. Metsätaloudessa puunkorjuun ja muiden metsä töiden koneellistuminen on nykyisin edennyt jo niin pitkälle, että työllisten määrä on säilynyt useita vuosia lähes muuttumattomana. 2000-luvulla metsätalouden työllisten määrä on jopa kasvanut neljässätoista maakunnassa ja vähentynyt vain kuudessa. Metsäsektorin työllisyyskehityksestä huolimatta, se on edelleen yksi merkittävimmistä työnantajista Suomessa. Metsäsektorin kotimaisten tuotantopanosten ansiosta sillä on myös välillisiä vaikutuksia muille toimialoille. Onkin arvioitu, että yhtä metsäteollisuuden työpaikkaa kohti syntyisi metsäsektorin ulkopuolella noin 1,6 työpaikkaa. Näin ollen metsäsektorin kokonaistyöllisyysvaikutus olisi yli 150 000 työntekijää. Metsäteollisuusyritys tarjoaa monenlaista työtä Suurehko suomalainen, 700 työntekijän metsäteollisuuden tehdas työllistää runsaasti myös muiden alojen väkeä. Tehtaan verkoston piirissä työskentelee jopa 1 400 henkilöä muilta toimialoilta, joihin tehtaan toiminta välillisesti vaikuttaa. Esimerkiksi raaka-aineiden ja valmiiden tuotteiden kuljetus sekä tuotteiden jatko jalostus työllistävät paljon väkeä. Lisäksi tehdas tarvitsee erilaisia palveluita kuten huolto-, asiantuntija-, koulutus-, suunnittelu-, siivous- ja ruokalapalveluita. Tehtaan vaikutukset ulottuvat siis vakituisen, suoraan lopputuotteiden valmistukseen laskettavan työvoiman lisäksi moninkertaiseen määrään muiden toimialojen työntekijöitä. Lähde: Metsäteollisuus ry 1 8 M e t s ä s e k t o r i n s o s i a a l i n e n m e r k i t y s

Mitkä ovat raakapuun pääasialliset käyttökohteet? 4 Vuotuisesta puuston poistumasta suurin osa käytetään metsäteollisuuden raaka-aineena. Tärkeimpiä puulajeja metsäteollisuudelle ovat mänty, kuusi ja koivu. Viimeisten vuosien aikana myös esimerkiksi haapaa on alettu käyttää yhä monipuolisemmin. Metsäteollisuuden raakapuun käyttö on 2000-luvulla kasvanut neljänneksen edelliseen vuosikymmeneen verrattuna, keskimäärin noin 71 miljoonaan kuutiometriin vuosittain. Tästä keskimäärin yli kolme neljännestä on peräisin kotimaan hakkuista. Tuontiraakapuun osuus on tuplaantunut 1990-luvun tasoon verrattuna, noin 16 miljoonaan kuutiometriin. Viime vuosina tuonnin osuus on kuitenkin hiljalleen vähentynyt. Kansallisen metsäohjelman (KMO) 2015 tavoitteena onkin nostaa kotimaisen puun osuutta vuosittaisesta raakapuun käytöstä, kokonaisuudessaan 65 70 miljoonaan kuutiometriin vuoteen 2015 mennessä. Massa- ja paperiteollisuuden tuotteita ovat kuitupuusta ja tukin pintaosista saatavat sellu ja mekaaninen massa sekä näistä edelleen jalostetut paperi ja kartonki. Paperituotteita on useita erilaisia. Suomen metsäteollisuus on vahva erityisesti pitkälle jalostettujen papereiden ja kartonkien tuottajana. Metsäteollisuuden raakapuun käytöstä keskimäärin noin 40 miljoonaa kuutio metriä menee kemialliseen metsäteollisuuteen. Lisäksi puutuoteteollisuuden sivutuotteena syntyvää saha haketta ja -purua käytetään massateollisuuden ja kierrätys paperia paperiteollisuuden tarpeisiin. Vuonna 2008 paperi tuotteita tuotettiin Suomessa yhteensä yli 10 miljoonaa tonnia. Tällä tyydytetään keskimäärin noin 100 miljoonan kuluttajan vuosittainen paperin tarve. M e t s i e n m o n e t k ä y t t ö m u o d o t 1 9

4 Puutuoteteollisuuden tuotteita ovat tukkipuusta saatavat sahatavara ja vaneri sekä muut puulevyt. Näistä edelleen työstettävät jatkojalosteet, kuten ovet ja ikkunat kuuluvat rakennuspuusepäntuotteisiin. Puutuoteteollisuus kuluttaa hieman alle puolet metsäteollisuuden raakapuusta. Tuotteita valmistettiin vuonna 2008 lähes 10 miljoonaa kuutiometriä. Tämä vastaa keskimäärin 50 miljoonan ihmisen puutuotteiden kulutusta. Metsäteollisuuden lisäksi lämpö- ja voimalaitosten energiantuotantoon sekä kotitalouksien lämmitykseen ja muuhun kotitarvekäyttöön käytetään keskimäärin noin kuusi miljoonaa kuutiometriä raakapuuta vuosittain. Karkeasti arvioituna kuutiometristä raakapuuta saadaan noin 330 kiloa paperia. Tämän verran painavat esimerkiksi 1 400 kappaletta Helsingin Sanomien 50-sivuista numeroa, 66 000 arkkia A4-kokoista toimistopaperia tai 2 200 WC-paperirullaa. Luvut ovat karkeita arvioita, sillä käytetyn puun määrä vaihtelee valmistustavan mukaan sekä puu- ja paperilajeittain. Puutuoteteollisuudessa yhdestä kuutiometristä tukkia saadaan 0,45 kuutiometriä sahatavaraa. Tämä jakautuu moniin erikokoisiin tuotteisiin, kuten lankkuihin, lautoihin, paneeleihin ja rimoihin. Lisäksi saadaan noin 0,3 kuutiometriä haketta, 0,14 kuutiometriä purua ja 0,1 kuutiometriä kuorta. Näistä tuotteista erityisesti puun pintaosa käytetään massa- ja paperiteollisuudessa, kun muut tuotteet kelpaavat ennen kaikkea levyteollisuudelle ja energiantuotantoon. 2 0 M e t s i e n m o n e t k ä y t t ö m u o d o t

Metsäteollisuuden raakapuun käyttö Suomessa vuonna 2008 Puuston kasvu (99,5 milj. m 3 ) Puuston poistuma (70,2 milj. m 3 ) Kotimainen raakapuu (51,5 milj. m 3 ) Tuontiraakapuu (14,7 milj. m 3 ) Metsäteollisuuden raakapuun käyttö (66,2 milj. m 3 ) Massateollisuus 40,2 milj. m3 Puutuoteteollisuus 26 milj. m3 1) Lopputuotteet Sivutuotteet (9 milj. m 3 ) Massa- ja paperiteollisuus Massat Paperi- ja kartonki (13,1 milj. m 3 ) (11,6 milj. m 3 ) Puutuoteteollisuus Sahatavara (9,9 milj. m 3 ) Puulevyt (1,6 milj. m 3 ) 1) Ei huomioitu kierrätyspaperia ja tuontisellua. Paperin ja kartongin tuotannosta kierrätyspaperin osuus oli 5,5 % ja tuontisellun osuus 3,8 % vuonna 2008. Lähde: Metsäntutkimuslaitos M e t s i e n m o n e t k ä y t t ö m u o d o t 2 1

Mihin muuhun puuta käytetään? Perinteisten metsäteollisuustuotteiden rinnalle Suomessa on nousemassa joukko uusia puupohjaisia biotuotteita, jotka saavat raaka-aineensa pääasiallisesti puun käyttämättömistä pintaosista, muista tuotannossa syntyvistä sivutuotteista sekä hakkuutähteistä. Tulevaisuudessa näiden uusien tuoteinnovaatioiden suhteellinen painoarvo tulee korostumaan entisestään. Metsäteollisuuden strategialinjauksen mukaan vuoteen 2030 mennessä metsäklusterin kokonaisarvonlisäys pyritäänkin kaksinkertaistamaan niin, että jopa puolet tästä tulisi uusista tuotteista. Tässä uusiin tuoteinnovaatioihin luetaan myös perinteisten tuotteiden jatkojalostus. Puuperäisellä bioenergialla nähdään olevan erityisen suuri menestyspotentiaali tulevaisuuden biotaloudessa. Jo nykyään selluteollisuuden sivutuotteena syntyvällä jäte liemellä eli mustalipeällä saadaan tuotettua ener giaa yli laitosten omien tarpeiden. Koko metsä- Metsäteollisuuden tuotteita tänään ja huomenna Kemiallinen ja mekaaninen massa Älypakkaukset Toisen ja kolmannen sukupolven biodiesel Paperi- ja kartonkituotteet Nanoselluloosa ja biopolymeerit Komposiitit ja älykkäät puurakenteet Sahatavara, puulevyt ja rakennuspuusepäntuotteet Lääkkeet, kosmetiikka- ja hyvinvointituotteet Sähkö ja lämmitys Lähde: Metsäteollisuus ry 2 2 M e t s i e n m o n e t k ä y t t ö m u o d o t

teollisuuden energian ja sähkön tarpeesta puolestaan noin 75 % tyydytetään puupohjaisilla polttoaineilla. Kemiallisen metsä teollisuuden energiaintensiivisyydestä joh tuen tämä tarkoittaa noin viidesosaa koko Suomen energiankulutuksesta. Nestemäisten biopolttoaineiden lisäksi kiinteät polttoaineet ovat tärkeitä bioenergian raaka-aineita. Metsähakkeesta, puun kuoresta ja purusta tulevaisuuden biojalostamot voivat bioenergian lisäksi tuottaa toisen sukupolven biodiesel-polttoaineita sekä mm. erilaisia yhdisteitä kemian-, elintarvike- ja lääketeollisuuden tarpeisiin. Merkittäviä lisätuotantomahdollisuuksia on odotettavissa myös pakkaamisen alalla. Kiihtyvien tavaravirtojen seurauksena määrältään kasvavien paukkaustarpeiden on perustuttava yhä enemmän biomateriaaleihin. Biotaloudessa kierrätettävyys, biohajoavuus ja uusiokäyttö ovatkin kartonkien ja muiden uusiutuvista luonnonmateriaaleista perustuvien pakkaustuotteiden kilpailuetuja. Kuluttajien kohonneen ympäristötietoisuuden ja yleisten ympäristönormien myötä yhä tärkeämmäksi tekijäksi myös rakentamisessa on muodostunut materiaalin ekotehokkuus. Puun ympäristökuormitus on vaihtoehtoisista rakennusmateriaaleista ylivoimaisesti pienin. Puu on myös uusiutuva raaka-aine. Lisäksi elinkaariajattelua tukien puu sopii kierrätettäväksi tai uusiokäyttöön. Elinkaarensa lopussa puu voidaan myös polttaa ja näin korvata fossiilisten polttoaineiden tarvetta energian tuotannossa. Ekotehokkuuden määritelmän mukaan vähemmästä tuotetaan enemmän ympäristöä samalla säästäen. On esimerkiksi arvioitu, että yhdellä kilogrammalla puuta voitaisiin rakentamisessa korvata yhteensä 3,6 kg betonia sekä rakennus- ja kattotiiltä, 0,12 kg rakennus metallia ja 0,0005 kg muita rakennusmateriaaleja. Tämä materiaalisubstituutio olisi mahdollista tehdä myös kestävällä tavalla sillä vuosittain asuntorakentamiseen käytettävä puumäärä kasvaa Suomessa vajaassa päivässä. Lähteet: Pingoud et al. (2003) ja Metsäteollisuus ry M e t s i e n m o n e t k ä y t t ö m u o d o t 2 3

Mitä muuta metsät tarjoavat kuin puuta? Metsät tarjoavat raakapuun lisäksi myös muita aineellisia sekä aineettomia hyötyjä ihmisten moniin eri tarpeisiin. Nämä luonnon tarjoamat muut ekosysteemipalvelut ovat usein ilmaisia, mutta välttämättömiä koko ekosysteemin olemassaololle. Metsä tuottaa monia aineellisia ja aineettomia palveluja Metsän ekosysteemipalvelut Tuotantopalvelut Ainespuu Energiapuu Marjat, sienet ja muut keräilytuotteet Riista ja porotalous Muut Säätelypalvelut Pölytys Eroosion estäminen Ilman ja veden puhdistuminen Muut Kulttuuripalvelut Virkistys ja maisema Taide ja tiede Henkinen ja fyysinen hyvinvointi Muut Ylläpitopalvelut Fotosynteesi Hiilen sidonta Ravinteiden ja veden kierto Muut Lähde: Hytönen (2009) 2 4 M e t s i e n m o n e t k ä y t t ö m u o d o t

Raakapuun tuotanto on kansantalouden ja työllisyyden näkökulmasta tärkein metsien käyttömuoto. Sen tehokas tuotanto ei olisi kuitenkaan mahdollista ilman sitä tukevia toimintoja, kuten maaperän ravinteiden ja veden kiertoa. Metsien olemassaolo luo puolestaan puitteet muun muassa erilaisille kuttuuripalveluille. Eri palvelutasot ovat siis vuorovaikutuksessa ja vaikuttavat näin toinen toisiinsa. Suomen kaikki talousmetsät ovat monikäytössä, eli metsien muiden hyödykkeiden tuotanto on yhteensovitettu puuntuotannon kanssa. Näiden hyödykkeiden hyväksi käyttö perustuu suurelta osin Suomen jokamiehenoikeuksiin. Esimerkiksi marjoja ja sieniä kerättiin vähittäismyyntiin vuonna 2008 12 miljoonan euron arvosta. Riistalihan ja porotalouden tuotteiden myyntiarvo oli puolestaan yhteensä 88 miljoonaa euroa. Monien, varsinkin aineettomien hyötyjen tai käyttömuotojen kohdalla, taloudellisen arvon määrittäminen on toistaiseksi melko vaikeaa. Muun muassa suomalaisten arvostamalle metsien virkistyskäytölle on vaikea määritellä taloudellista arvoa. Luonto matkailun suuri suosio kuitenkin osoittaa, että ihmiset ovat valmiita maksamaan luonnon aineettomistakin palveluista. Esimerkiksi kansallis puistojen tuottamat taloudelliset vaikutukset olivat vuonna 2008 Suomessa yhteensä yli 70 miljoonaa euroa. Lapissa matkailun aluetaloudellinen merkitys on noussut jopa suuremmaksi kuin metsäsektorin. M e t s i e n m o n e t k ä y t t ö m u o d o t 2 5

Kuinka Suomen metsien monimuotoisuus turvataan? Suomessa metsäluonnon biologista monimuotoisuutta ylläpidetään sekä talousmetsissä että eri tasoin suojelluilla alueilla. Nämä vaihtoehtoiset keinot täydentävät toinen toisiaan. Keskeinen ajatus on kuitenkin ollut, että mitä paremmin monimuotoisuutta onnistutaan turvaamaan talousmetsissä, sitä vähemmän tarvitsee perustaa tiukan suojelun alueita. Suomessa tiukasti suojeltujen alojen pinta-ala on Euroopan korkein, käsittäen lähes puolet Euroopan unio nin kokonaismäärästä. Puuntuotantoon soveltuvasta metsäja kitumaasta 13 prosenttia kuuluu joko suojelun tai rajoitetun metsätalouskäytön piiriin. Alueellisesti nämä ovat painottuneet valtion vähätuottoisempiin metsiin Pohjois- Suomessa, jossa keskimäärin yli viidennes metsä pintaalasta ei ole käytettävissä puuntuotantoon lainkaan tai vain rajoitetusti. Talousmetsien monimuotoisuutta ohjataan ensi sijassa lainsäädännöllä; metsälaki määrittelee muun muas sa käsittelemättä jätettävät erityisen tärkeät elinympäristöt, luonnonsuojelulaki puolestaan ohjeistaa metsäisten luonto tyyppien ja muiden arvokkaiden luonto kohteiden käsittelyssä. Lisäksi metsänomistajien vapaaehtoisuuteen perustuvilla metsänhoitosuosituksilla voidaan vaikuttaa metsien käsittelyyn. Metsäsertifioinnilla, johon noin 95 prosenttia Suomen talousmetsistä kuuluu, pyritään myös edistämään metsien ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää käyttöä. Metsähallituksen alue-ekologinen suunnittelu on lisännyt erityisesti varsinaisten suojelukohteiden ulkopuolelle jääneiden vanhojen metsien suojelua. METSO-toimintaohjelmalla on saatu laajennettua suojelualueverkostoa myös eteläisen Suomen metsä- 2 6 M e t s i e n e r i a s t e i n e n s u o j e l u

Suojelun ja rajoitetun metsätalouskäytön osuus puuntuotantoon soveltuvalla maalla, 2008 5 > 10 % 7,5 10 % 5 7,5 % 2,5 5 % 0 2,5 % Lähde: Metsäntutkimuslaitos luontoon. Ohjelma perustuu metsänomistajien vapaaehtoisuuteen metsien käytön ja suojelun yhteensovittamisessa sekä uusien keinojen etsimisessä. Suojelun seurauksena menetettyjä puunmyyntituloja korvataan kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisilla tuilla. Onnistuneen pilottivaiheen jälkeen METSO-ohjelmaa päätettiin jatkaa vuosille 2008 2016. Kansallisten luonnonsuojelu- ja toimintaohjel mien lisäksi ympäristön monimuotoisuuden turvaaminen on nostettu puheenaiheeksi myös kansainvälisillä foorumeilla. Esimerkiksi Natura 2000 -verkostoon sisältyvät lähes kaikki Suomessa tätä nykyä olevat tiukasti suojellut metsät. M e t s i e n e r i a s t e i n e n s u o j e l u 2 7

Millainen metsäsektorin merkitys on muihin maihin verrattuna? Suomi on maailmanlaajuisesti monessa suhteessa merkittävä metsämaa, vaikka maailman metsä alasta ja puuston määrästä onkin Suomessa vain noin puoli prosenttia. Osuutemme maailman metsien hakkuista on jo enemmän, 1,6 prosenttia. Vaikka maailmassa metsäteollisuus on kotimarkkinavetoista, Suomen metsäteollisuuden tuotannosta suurin osa menee vientiin. Maailman metsäteollisuustuotteiden viennistä Suomi kattaa 7 prosenttia. Paperi- ja kartonkituotteissa osuus maailmankaupasta on jo yli kymmenyksen ja korkealle jalostetun paino- ja kirjoituspaperin viennistä Suomen osuus on liki viidenneksen. Liikevaihdoltaan maailman kymmenen suurimman metsäteollisuusyrityksen joukossa on kaksi ja Euroopan tasolla kolme suomalaista metsäteollisuusyritystä. Asukasta kohti laskettuna metsäteollisuuden viennin arvo Suomessa on 85-kertainen koko maailman keskiarvoon verrattuna. Koko Euroopan keskiarvoon verrattuna määrä on noin 20-kertainen ja Euroopan unionin keskiarvoon verrattuna lähes 15-kertainen. Suomessa metsän osuus maapinta-alasta on paljon suurempi kuin useimmissa maailman maissa ja Euroopan maista osuus on suurin. Euroopan unionissa noin 37 prosenttia maapinta-alasta on metsää, Suomen osuus on kaksinkertainen. Metsää on Suomessa noin neljä hehtaaria asukasta kohti eli lähes 15 kertaa niin paljon kuin unionin maissa keskimäärin. Euroopassa yksityiset omistavat keskimäärin puolet metsistä, Suomessa osuus on yli kaksi kolmasosaa. Suomessa metsäsektorin kansantaloudellinen ja sosiaalinen merkitys on huomattavasti suurempi kuin 2 8 S u o m e n m e t s ä s e k t o r i k a n s a i n v ä l i s e s s ä v e r t a i l u s s a

SuomI MAAILMAN METSÄSEKTORILLA Suomen osuus maailman... paino- ja kirjoituspaperin viennistä paperin ja kartongin viennistä metsäteollisuustuotteiden viennistä 7,0 11,0 17,0 6 metsien hakkuista metsäalasta puuston määrästä pinta-alasta 1,6 0,6 0,5 0,2 % 0 5 10 15 20 Lähde: Metsäntutkimuslaitos, Metsäteollisuus ry Euroopassa keskimäärin. Metsäsektorin osuus bruttokansantuotteesta on Suomessa Euroopan unionin suurin ja työllisistä yksi suurimmista. Myös Pohjoismaiden keskimääräiseen työllisyys- ja bruttokansantuoteosuuteen verrattuna Suomessa metsäsektori on merkittävämpi, esimerkiksi Ruotsiin verrattuna puolitoistakertainen. Suomessa on myös useita maita laajemmat jokamiehenoikeudet. Niiden mukaan jokainen saa liikkua metsissä ja luonnossa vapaasti sekä leiriytyä ja kerätä marjoja, sieniä ja rauhoittamattomia kasveja. Maanomistajalle tai luonnolle ei kuitenkaan saa aiheuttaa vahinkoa tai haittaa. Esimerkiksi moottoriajoneuvolla liikkuminen ja tulenteko ilman maanomistajan lupaa on kielletty. Monissa Euroopan maissa kansalaisilla on oikeus kulkea vapaasti vain valtion metsissä. Suomea ja muita Pohjois maita lukuun ottamatta suurimmassa osassa Euroopan maita maanomistajalla on oikeus jopa kokonaan estää ulkopuolisten pääsy omille mailleen. S u o m e n m e t s ä s e k t o r i k a n s a i n v ä l i s e s s ä v e r t a i l u s s a 2 9

Suomen metsäsektori Euroopassa 6 Suomi Ruotsi Viro Latvia Liettua Tšekki Itävalta Slovakia Slovenia Portugali Euroopan unioni Saksa Venäjä Italia Espanja Ranska Alankomaat Britannia Metsäsektorin osuus bruttokansantuotteesta vuonna 2006 Metsätalous Metsäteollisuus 0 1 2 3 4 5 6 % Latvia Viro Suomi Tšekki Slovenia Ruotsi Slovakia Liettua Portugali Itävalta Venäjä Italia Euroopan unioni Espanja Saksa Ranska Britannia Alankomaat Metsäsektorin osuus työllisistä vuonna 2006 Metsätalous Metsäteollisuus 0 1 2 3 4 5 6 % Lähde: Metsäntutkimuslaitos 3 0 S u o m e n m e t s ä s e k t o r i k a n s a i n v ä l i s e s s ä v e r t a i l u s s a

Lähteet ja lisätietoja Anttila, M., Ripatti, P. & Jouhiaho, A., 2008. Puunmyyntitulot yksityismetsänomistajan taloudessa. TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 39. 21 s. FAO, 2004. Trends and current status of the contribution of the forestry sector to national economies. Forest Finance.Working Paper FSFM/ACC/07. Forest Products and Economics Division, Rome. 143 s. Hytönen, M., 2009. Ekosysteemilähestymistapa metsien hoidossa ja käytössä kirjallisuusselvitys. Metlan työraportteja 139. 132 s. Hänninen, H., 2009. Yksityismetsien omistusrakenne 2009. Julkaisussa: Peltola, A. (toim.). Metsätilastollinen vuosikirja 2009. Hänninen, H., Karppinen, H. & Suihkonen, V., 2007. Yksityismetsien puunmyyntitulojen alueittainen jakautuminen. Metsätieteen aikakauskirja 3/2007: 267 278. Kansallispuistojen ja retkeilyalueiden kävijöiden rahan käytön paikallistaloudelliset vaikutukset, 2009. Metsähallitus/Metsäntutkimuslaitos, Vantaa. 19 s. Karppinen, H., Hänninen, H. & Ripatti, P., 2002. Suomalainen metsänomistaja 2000. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 852. 84 s. Maa- ja metsätalousministeriö, 2008. Kansallinen metsäohjelma 2015. Maa- ja metsä talousministeriön julkaisuja 3/2008. Vammalan kirjapaino Oy, 2008. Maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö, 2008. Suomen metsien monimuotoisuus, Painoprisma. 20 s. Metsäntutkimuslaitos, 2010. Metinfo, internet tietopalvelu, www.metla.fi Metsäntutkimuslaitos, 2010. Metsätilastollinen vuosikirja 2009. 452 s. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, 2002. Tapion taskukirja. Kustannusosakeyhtiö Metsälehti. 555 s. Metsäteollisuus ry, 2010. Tilastopalvelu. Ministerial Conference on the Protection of Forests in Europe (MCPFE) Liaison Unit Warsaw, UNECE & FAO. 2007. State of Europe's forests 2007: the MCPFE report on sustainable forest management in Europe. 247 s. Mäki-Hakola, M. & Toivonen, R., 2002. Metsäsektorin merkitys aluetalouksissa. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen työpapereita N:o 60. 47s. www.ptt.fi Pingoud, K., Perälä, A-L., Soimakallio, S. & Pussinen, A., 2003. Greenhouse gas impacts of harvested wood products: Evaluation and development of methods. VTT tiedotteita 2189. 136 s. Ruohola, H., Ripatti, P., Rämö, A-K. & Toivonen, R. 2004. Yksityismetsien puukaupan rakenne. Työtehoseuran raportteja ja oppaita 11. 40 s. Tilastokeskus, 2010. Aluetilinpito, www.stat.fi Tilastokeskus, 2010. StatFin- tilastopalvelu, www.stat.fi Tilastokeskus, 2010. Teollisuuden alue- ja toimialatilasto, www.stat.fi Ärölä, E., 2002. Metsävarojen mittaus ja arviointi. Julkaisussa: Tapion taskukirja. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, 555 s. Esitteen 3. painos, 1/2011 Painopaikka: Erweko Suunnittelu ja taitto: Jaana Rautio Kansikuva: UPM PEFC/02-31-120 3 1

3 2