Etelä-Suomi Päätös Nro 77/2011/1 Dnro ESAVI/55/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 26.8.2011 ASIA Eläinsuojan toiminnan laajentamista koskeva ympäristölupahakemus Parikkalan kunnassa. LUVAN HAKIJA Vesa ja Heli Parvinen Melkonniementie 607, 59310 Särkisalmi Y-tunnus: 1229616-0 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Ympäristölupahakemus koskee Parikkalan kunnan Järvenpään kylässä tilalla Tarvaslahti RNo 580-403-1-59 sijaitsevan lypsykarjatalouden toiminnan laajennusta, sekä Mäntylahden kylässä tilalla Oppilaitos RNo 580-413- 29-2 sijaitsevan hiehokasvattamon toimintaa ja biodieselin tuotantoa. Tilat sijaitsevat toisistaan noin kolmen kilometrin etäisyydellä. Tilalle Tarvaslahti RNo 1:59 rakennetaan uusi eläinsuoja lypsylehmäpihatto ja uusi kumipohjainen lieteallas, jonka tilavuus 3 520 m³. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa 18.2.2011. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Eläinsuojalle, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle, on oltava ympäristölupa ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a) perusteella. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki
2 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Lupaviranomaisena on Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 11 a) perusteella. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Luvat ja sopimukset Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on myöntänyt ympäristöluvan nykyisille eläinsuojille 24.11.2006. Parikkalan kunta on myöntänyt rakennusluvat 28.7.2000 ja 6.2.2007. Tila on liittynyt maatalouden ympäristötukijärjestelmään, sopimuskausi 2007-2012. Hakemusasiakirjoihin on liitetty kahdeksan maanvuokrasopimusta, jotka koskevat yhteensä noin 78,3 hehtaarin peltoalaa Parikkalan kunnassa. Kaavoitus Lypsykarjapihatto ja hiehokasvattamonavetta sijaitsevat maatalousvaltaisella haja-asutusalueella. Etelä-Suomen aluehallintoviraston selvityksen mukaan alueella ei ole voimassa olevaa yleis- tai asemakaavaa. Nautakasvattamo ja biodieselin valmistus sijoittuvat Parikkalan maatalousoppilaitoksen entiselle koulutilalle, joka on yleiskaavassa 5.12.1989 merkitty opetustoimintaa palvelevien rakennusten alueeksi. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Lähimmät pysyvät vakituiset asuinrakennukset sijaitsevat noin 300 metrin etäisyydellä eläinsuojarakennuksista. Toiminnot eivät sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Ympäristölupaa haetaan tilan maidontuotannon laajentamiseen siten, että tilalle Tarvaslahti 1:59 rakennetaan uusi verhoseinäinen lypsylehmäpihatto noin 100 metriä nykyisestä pihatosta. Nykytilanteessa tilalla Tarvaslahti 1:59 on 45 lehmää ja 4 hiehoa ja tilalla Oppilaitos 29:2 on 70 hiehoa ja nuorkarjaa 2-6 kk 10 kpl. Laajennuksen jälkeen tilalla Tarvaslahti 1:59 on eläinpaikat 160 lypsylehmälle, 59 hieholle, 22 nuorkarjalle 2-6 kk ja 26 alle 2 kk:n ikäiselle vasikalle. Tila tuottaa maitoa noin 1,35 milj. kg / vuosi.
Rakennettavaan verhoseinäiseen lypsylehmäpihattoon tulee lietelantajärjestelmällä toimivat tilat 160 lypsylehmälle ja 9 hieholle. Rakennukseen tulee luonnollinen painovoimainen ilmanvaihtojärjestelmä, jossa korvausilma tulee avonaisilta verhoseiniltä ja poistoilma johdetaan ulos katonharjalta. Pihaton yhteyteen rakennetaan noin 3520 m 3 kumikalvolieteallas, jonne johdetaan myös pihaton pesuvedet noin 300 m 3 vuodessa. Lietesäiliö täytetään altapäin ja katetaan kelluvalla katteella. Eläinsuojan sosiaalitilojen WC:n jätevedet johdetaan noin 5 m 3 umpisäiliöön. Vanhaan navettaan tulee tilat 49 hieholle (15 26 kk), 23 nuorkarja (2-6 kk) ja 26 vasikat alle 2 kk). Navetta toimii lietelanta ja kuivikelantajärjestelmällä, jossa on 3 lietelantasäiliöitä yhteistilavuus noin 1362 m 3 ja katetun kuivalantalan tilavuus on noin 450 m 3. Navetassa on luontainen ilmanvaihto, jossa poistoilmaluukut sijaitsevat seinillä. Korvausilma otetaan seiniltä. Kiinteistöllä Oppilaitos 29:2 hiehokasvattamonavetassa on tilat 20 hieholle (15 26 kk), 50 hieholle (6 15 kk) ja 10 nuorkarjalle (2-6 kk). Navetta toimii kuivikelantajärjestelmällä, jossa on kaksi virtsasäiliötä tilavuudeltaan 250 m 3 ja 1127 m 3. Kattamattoman kuivalantalan tilavuus on noin 644 m 3. Hiehokasvattamo sijaitsee noin 4 hehtaarin kiinteistöllä. Kiinteistön aiempi omistaja on ollut Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä. Biodieseliä valmistetaan tilalla Oppilaitos 29:2. Omaan huonetilaan sijoitetulla laitteistolla lähialueelta kerätty jäte-kasvisrasva esikäsitellään karkeasuodatuksella ja esteröidään natronlipeä-metanoliseoksella. Prosessin tuotteena saadaan dieselpolttoainetta, jota käytetään mm. tilan viljankuivurissa. Jätteeksi jäävä glyseroli kompostoidaan lantalassa. Kasvisrasvan huonon saatavuuden vuoksi biodieseliä on tarkoitus jatkossa valmistaa myös öljykasvien siemenistä. Polttoaine varastoidaan pääasiassa viljankuivurin polttoainesäiliössä. Säilörehun varastointi Vedenhankinta Tilalla valmistetaan esikuivattua säilörehua noin 3340 tonnia vuodessa laakasiiloihin, joista puristenesteet kerätään umpisäiliöihin. Umpisäiliö tyhjennetään tarvittaessa virtsasäiliöön. Säilörehua pyöröpaalataan esikuivattuna 100 t/a. Tilalla Tarvaslahti 1:59 on oma kaivo ja käytössä on myös kunnan verkostovesi. Tilalla Oppilaitos 29:2 on käytössä kunnan verkostovesi. Lannan käsittely ja varastointi Lypsykarjanavetassa tilalla Tarvaslahti 1:59 lannan käsittely toteutetaan lietelanta- ja kuivalantamenetelmillä. Lietelannan varastointiin on 4882 m 3 säiliötilavuutta. Kuivalannan varastointiin on 450 m 3 kuivikelantala. 3
4 Tilalla Oppilaitos 29:2 on olemassa oleva 642 m 3 kuivikelantala sekä lietelannan varastointiin 250 m 3 virtsakaivo ja 1127 m 3 virtsasäiliö. Laidunnus ja jaloittelualue Lannan levitys pelloille Hiehot 1-2 vuotiset (noin 50 kpl) laiduntavat 5-6 kuukautta vuodessa, jolloin eläimet ovat sisällä öisin. Laidunalaa on noin 15 hehtaaria. Eläinten juottaminen on laitumella järjestetty siten, että laitumella käyvät eläimet pääsevät navettaan vapaasti. Laitumella ei ole pysyvää eikä kiertävää ruokintapaikkaa. Laidunkauden ulkopuolella eläimet ulkoilevat 707 m 2 suuruisessa betonipohjaisessa jaloittelutarhassa. Tarhaan tuleva lanta kerätään lantalaan, virtsa- ja sadevedet johdetaan umpisäiliöön. Lannan levitykseen käytettävissä oleva peltoala on 135,8 ha, josta vuokrapeltoa 78,3 ha. Lanta levitetään pellolle viikkojen 18 39 välisenä aikana. Eläinsuojista tuleva lietelanta (5560 m 3 ), virtsa ja pesuvedet sekä noin 727 m 3 kuivikelantaa vuodessa levitetään omille pelloille (57,5 ha) ja vuokrapelloille (78,3 ha) keväällä 60 %, kesällä 20 % ja syksyllä 20 %. Noin 10 hehtaaria edellä mainituista pelloista sijaitsee pohjavesialueella. Näille pelloille levitetään ainoastaan kuivalantaa. Energian ja veden käyttö Eläinsuojakiinteistöillä on 4 kpl 3000 litran polttoainesäiliötä. Kaksi säiliöistä on kiinteistöllä Tarvaslahti 1:59 ja kaksi kiinteistöllä Oppilaitos 29:2. Polttoainesäiliöt on varustettu suoja-laatalla ja laponestolaitteilla. Lisäksi tilalla säilytetään noin 5000 litraa muita öljytuotteita, jotka säilytetään 200 litran tynnyrissä (voiteluöljyä), kemikaali konteissa (1 m 3 ) valtaosa biodieselin raaka-aineita. Polttoainesäiliöt on viimeksi tarkastettu paloviranomaisen toimesta 2005-2008 vaihtelevasti kohteittain palo yms. tarkastusten yhteydessä. Tuotantorakennuksissa tilalla Tarvaslahti 1:59 käytettävä vesi otetaan omasta kaivosta ja on käytössä myös kunnan verkostovesi. Tilalla Oppilaitos 29:2 on käytössä kunnan verkostovesi. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA -VAIKUTUKSET Toiminnasta syntyvät päästöt ovat mahdolliset ravinnepäästöt vesistöön ja päästöt ilmaan. Suurimmat riskivaiheet päästöille ovat lannan käsittely, varastointi ja levitys.
Päästöt vesistöön ja pohjavesiin minimoidaan varastoimalla lanta asianmukaisissa katetuissa ja kattamattomissa lannan varastointitiloissa. Torjunta-aineita ja väkilannoitteita ei nykyisin käytetä, koska tila on luomutila. Mahdollisissa käyttötilanteissa kemikaalit ja torjunta-aineet varastoitaisiin lämpimässä varastossa lukitussa kaapissa ja väkilannoitteet katetussa betonipohjaisissa varastorakennuksissa. Hajuhaittoja aiheuttavat eläinsuojien ilmanvaihto sekä lannan käsittely. Rakennettava lietesäiliö täytetään altapäin ja varustetaan kumikalvokatteella. Lietelanta mullataan suoraan peltoon urakoitsijan toimesta kiekkomultaimella. Kaikki lanta levitetään mahdollisimman vähän häiritsevänä ajankohtana. Melua syntyy mm. toiminnan kannalta tarpeellisesta liikenteestä. Maitoauto käy joka toinen päivä. Eläinkuljetusauto käy muutaman kerran kuukaudessa. Täysrehun ja kuivikkeiden toimituksia on molempia kerran kuukaudessa. Lantakuljetukset pelloille tehdään traktoreilla ja niitä on arviolta 450 kuormaa vuodessa. Tuorerehun kuljetuksesta aiheutuu 450 traktorikuormaa vuodessa. Mahdollisen olkikuivikkeen kuljettamisia ei nykyisin ole. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Seuraavassa taulukossa on esitetty tiedot toiminnasta syntyvien jätteiden määristä ja käytöstä: Jätenimike Jäteluokitus 1) Määrä Käyttö Toimituspaikka Kuolleet eläimet 02 01 02 n. 2 t/a raadonkeräily Honkajoki Oy Ongelmajätteet 20 01 21* 200 l vastaanottopisteeseemajätteen kunnan ongel- jäteöljyt+akut 20 01 26* keräys Metalliromu 02 01 10 500 kg romunkeräys Kuusakoski (nouto tilalta) Muovit Paalimuovit 02 01 04 0,5 t/v kierrätys jos on mahd, muuten Etelä-Karjalan jätekeskus norm. jätteenkeräys Sähköjäte 50 kg järjestetty jätehuolto Parikkalan vasrätys tai kiertaanottopiste Rehujäte 02 01 03 3 t/a kompostoidaan tilalla levitetään pellolle Kiinteistöjäte 20 03 01 n. 1 t/a järjestetty jätehuolto 1) Etelä-Karjalan jätekeskus Ympäristöministeriön asetuksen yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) mukainen luokitus, * -merkityt on luokiteltu ongelmajätteeksi. Tila kuuluu järjestettyyn jätehuoltoon ja ongelmajätteet toimitetaan asianomaisiin keräyspisteisiin. Kaikki kierrätettävä materiaali kierrätetään. Tilakeskus pyritään pitämään yleisilmeeltään siistinä. 5
6 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakemuksen mukaan toiminnan aiheuttamat hajuhaitat ovat varsin rajalliset. Itse eläintila ei paljonkaan haise ja lietteistä muodostuu lietesäiliöihin tiivis kelluva kate ja ne on sijoitettu niin, että säiliön ja naapurien välissä on peltoa. Levitettäessä multaamalla nautalietteen levityksen hajuhaitat ja valumat minimoidaan. Hakija ei ole esittänyt tehtäväksi päästö- eikä vaikutustarkkailua. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Uusi lypsykarjanavetta ja nuorkarjakasvattamot varustetaan erilaisilla varoittimilla. Palo- ja lumikuormaturvallisuuteen kiinnitetään huomiota rakenteellisissa ratkaisuissa. Helposti syttyvän materiaalin varastot ovat erillään eläinsuojasta. Häiriötilanteista ilmoitetaan ensitilassa viranomaisille. Mikäli lantaa joutuu ympäristöön esim. kuljetuksen yhteydessä, likaantuneet alueet pestään ja hoidetaan jatkotoimet tapauskohtaisesti viranomaisohjeiden mukaan. Tilalle tullaan tekemään palo- ja pelastussuunnitelma. Lisäksi sähkökatkoksen varalle on aggregaatti. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Tarkastukset Lausunnot Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti tiedotettu kuuluttamalla siitä 21.4. 23.5.2011 Parikkalan kunnan ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustauluilla. Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkaistu Parikkala- Rautjärven Sanomissa. Asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Parikkalan kunnanvirastossa ja Etelä-Suomen aluehallintovirastossa. Lisäksi hakemuksesta on erikseen tiedotettu 15.4.2011 päivätyllä kirjeellä tiedossa oleville asianosaisille. Lypsykarjanavetan sijaintipaikkaan on käyty tutustumassa 27.7.2011. Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti pyydetty lausunnot Parikkalan kunnanhallitukselta, Parikkalan kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta sekä Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta.
7 1) Parikkalan kunnanhallitus (17.5.2011) toteaa lausunnossaan, ettei sillä ole huomautettavaa Vesa ja Heli Parvisen ympäristölupahakemuksen johdosta ja että elinkeinopoliittiselta kannalta katsottuna kunnanhallitus pitää hanketta merkittävänä. 2) Imatran seudun ympäristölautakunta (24.5.2011) Parikkalan kunnan ympäristö- ja terveydensuojeluviranomaisena toteaa lausuntonaan seuraavaa: Imatran seudun ympäristötoimesta alueelle on tehty tarkastus 11.5.2011. Tarkastuksessa tutustuttiin alueen nykyiseen ja tulevaan toimintaan. Alueen läpi virtaa valtaoja, mutta päästöt siihen on estetty mahdollisuuksien mukaan. Valtaojan ongelmana on tähän asti ollut virtaavan veden mukana tapahtuva reunojen eroosio. Uusi makuuparsipihatto ja muut toiminnot tulevat sijoittumaan niin etäälle, ettei niistä normaali olosuhteissa tule aiheuttamaan päästöjä valtaojaan. Lupamääräyksissä tulee kuitenkin ottaa huomioon mm. seuraavaa: Lannan käsittelyssä ja kuljetuksessa on otettava huomioon pohjaveden ja vesistöjen suojelu. Rantoihin tulee jättää riittävät suojakaistat ja - vyöhykkeet. Samoin ojien varsille on jätettävä riittävät suojakaistat ja vyöhykkeet, joilla estetään lannan mahdollinen kulkeutuminen vesistöihin. Lannan kuljetus on tehtävä niin, ettei sillä aiheuteta haittaa tai vaaraa ympäristölle. Rakenteiden kuntoa tulee seurata säännöllisesti. Haju, pöly ym. haittoja tulee torjua mahdollisimman tehokkaasti. Muutoinkin ympäristöön kohdistuvat haitat tulee minimoida mahdollisimman pieniksi. Muilta osin Imatran seudun ympäristölautakunnalla ei ole huomautettavaa Vesa ja Heli Parvisen ympäristölupahakemuksesta. 3) Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (31.5.2011) toteaa lausunnossaan, että karjasuoja ei sijaitse luokitetulla pohjavesialueella. Toiminnan nykyinen ympäristölupa on annettu 24.11.2006. Toiminta sijoittuu Simpelejärven valuma-alueelle. Simpelejärvi kuuluu Vuoksen vesihoitoalueeseen. Järvi on ekologisen luokituksen mukaan hyvässä ekologisessa tilassa. Vesienhoidon toimenpideohjelmassa on kuitenkin todettu, että hyvän ekologisen tilan säilyttämiseksi valuma-alueella tarvitaan vesiensuojelun lisätoimenpiteitä. Maatalouden osalta toiminnassa tulee noudattaa sellaisia lannankäsittely- ja viljelymenetelmiä, jotka edistävät vesiensuojelua. Rakentamisessa tulee noudattaa maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksiä ja ohjeita, MMM-RMO C 4. Toiminnassa tulee noudattaa
valtioneuvoston asetusta N:o 931/2000 maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on 13.6.2011 päivätyllä kirjeellä varattu tilaisuus vastineen jättämiseen. Hakija on ilmoittanut 14.6.2011, että kyseiseen vastinepyyntöön ei anneta vastinetta. 8 ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Etelä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Vesa ja Heli Parvisen eläinsuojalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan. Lupapäätös koskee jo toiminnassa olevaa eläinsuojatoimintaa, toiminnan laajentamista sekä jo toiminnassa olevaa biodieselin pienimuotoista valmistusta. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla, ellei lupamääräyksissä toisin määrätä. Ympäristölupa koskee hakemuksen mukaista eläinsuojan toimintaa, jossa on eläinpaikat 160 lypsylehmälle, 129 hieholle ja 58 alle 6 kk ikäiselle vasikalle (yhteensä 347 eläinyksikköä). Eläinmäärää voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto ei ylitä edellä mainitun eläinmäärän yhteistä lannantuotantoa. Eläinten pito, rehujen kuljetus ja varastointi sekä lannan käsittely, varastointi ja kuljetus on hoidettava ja järjestettävä siten, ettei toiminnoista aiheudu kohtuuttomia melu-, haju- tai pölyhaittoja eikä haitallisia vaikutuksia pinta- tai pohjavesille tai haittoja vahinkoeläimistä. Lupa myönnetään hakemuksen mukaisesti seuraavin lupamääräyksin: Eläinsuojan sijoittaminen 1. Eläinsuojan toimintaan liittyvä uusi lypsylehmäpihatto ja uusi kumipohjainen lieteallas on sijoitettava kiinteistölle 580-403-1-59 hakemuksen mukaisesti niin, että etäisyys niistä lähimpään kiinteistön ulkopuoliseen asuinrakennukseen on vähintään 200 metriä. Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely 2. Kaikki eläinsuojista, rehuvarastoista ja muista eläinsuojan toimintaan liittyvistä tiloista muodostuva lanta, pesuvedet ja muut jätevedet on varastoitava vesitiiviissä lannan varastointitiloissa. Sade- ja sulamisvesien valuminen lannan säilytystiloihin on estettävä. Käytettävissä tulee olla niin paljon lannan säilytystilaa, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertyvä lanta lukuun ottamatta samana
laidunkautena eläinten laidunnuksen yhteydessä laitumelle jäävää lantaa eli luvan mukaisella eläinmäärällä vähintään 5560 m 3 lietelantatilavuutta ja 730 m 3 kuivikelantatilavuutta. Varastointitilan mitoituksessa otetaan huomioon myös pihattotyyppiset kuivikepohjat. Kattamattomat liete- ja virtsasäiliöt tulee aidata vähintään 1,5 metriä korkealla aidalla, jonka silmäkoko on enintään 100 mm. Jos lietesäiliötä ei kateta siten, että sadevesien pääsy säiliöön estyy, sadevettä varten on lietesäiliötilavuutta varattava lisää vähintään 0,3 m 3 / allas-m 2 riittävän kokonaistilavuuden saavuttamiseksi. Tilalla Oppilaitos 29:2 tulee olla käytettävissä virtsa-allastilavuutta vähintään 370 m 3. Lietelannan varastointiin voidaan käyttää myös tilan Oppilaitos 29:2 virtsaallasta, kun huolehditaan, että allastilavuutta jää riittävästi tilan eläinten tuottamalle virtsamäärälle. 9 3. Lanta, virtsa ja pesuvedet on varastoitava, käsiteltävä ja hyödynnettävä siten, ettei niitä joudu peltolevityksen lisäksi muuhun ympäristöön eikä naapureille aiheuteta kohtuutonta rasitusta. Varastoinnissa on huolehdittava, että avonaisten virtsa- ja lantasäiliöiden pinnalle muodostuu luonnollinen hajuainepäästöjä vähentävä katekerros tai niissä on käytettävä kelluvaa katetta. Eläinsuojarakennusten ja lantaloiden rakenteiden tulee estää lannan, virtsan ja muiden jätevesien joutuminen pinta- ja pohjavesiin. Rakennusten ja lantaloiden salaojitus on järjestettävä siten, että vesinäytteiden ottaminen kuivatusvesistä on mahdollista. Vahingon tai onnettomuuden seurauksena ympäristöön joutunut lanta on välittömästi korjattava talteen. Maitohuoneen ja eläinsuojan jätevedet noin 500 m³ vuodessa on hakemuksen mukaisesti johdettava lietesäiliöön, tai puhdistettava asianmukaisesti. Eläinsuojan WC- jätevedet on hakemuksen mukaisesti johdettava umpisäiliöön. Hiehokasvattamon sosiaalitilojen pesuvedet tilalla Oppilaitos 29:2 voidaan johtaa virtsakaivoon ja WC:n jätevedet voidaan johtaa kunnalliseen viemäriin tai umpisäiliöön. Säilörehun valmistuksessa syntyvät puristenesteet on hyödynnettävä ja kerättävä talteen umpisäiliöihin, joihin on mahduttava vähintään kunkin korjuujakson aikana syntyvät nesteet. 4. Uusi kuminen lieteallas tulee perustaa ja rakentaa huolellisesti rakennusja asennusohjeiden mukaisesti. Allas on kaivettava ympäröivään maaperään siten, että altaan lietepinnan ylätaso jää ympäröivän maanpinnan tasolle ja niin ettei liete patoudu altaan reunavallin taakse. Altaaseen käytettävän materiaalin tulee olla ennakkohyväksyttyä ja vesitiivistä. Allas tulee perustaa siten, ettei sade- ja pinta-vesien eroosio kuluta altaan reunamaita ja ettei pohjavesi pääse nostamaan altaan pohjaa. Lietesäiliössä tulee olla säiliön altapäin täyttöä varten tarpeelliset rakennelmat ja laitteet. Lietesäiliö tulee suunnitella ja rakentaa siten, että tarvittaessa se voitaisiin myöhemmin kattaa kiinteällä katteella.
Lietealtaan alle pohjamahan tulee asentaa salaojat riittävin etäisyyksin. Allas tulee varustaa kaasunpoistoputkistolla, joka sijoitetaan salaojaputkiston yläpuolelle lähelle kumipintaa. Allaskumi tulee levittää tasaisesti ja saumat hitsata vesitiiviiksi. Allaskumin asentajilla tulee olla riittävä kokemus ja pätevyys. Allasrakenteen ja sen läpivientien vesitiiveys on tarkastettava ennen lietteen täytön aloittamista. Sekoituskohdat sekä altaan täyttö- ja tyhjennyspaikat tulee rakentaa vesitiivistä betonista ja tyhjennys ja täyttö tulee järjestää siten, ettei altaan rakenteiden tiiviys vaarannu. Allas tulee varustaa salaoja- ja pohjaveden tarkkailujärjestelmällä mahdollisten vuotojen havaitsemiseksi. 5. Lantavarastot on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain. Tyhjennyksen yhteydessä on tarkastettava lantavarastojen kunto ja havaitut puutteet on korjattava välittömästi. Lannan kuormaaminen kuljetusajoneuvoon tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla. Rakenteiden ja laitteiden on lisäksi oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Lannan kuljetukseen käytettävät tiet on pidettävä siisteinä ja kunnossa. Lannan hyödyntäminen 6. Lanta, virsta ja pesuvedet on hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Niitä voidaan tämän lisäksi myös toimittaa käsiteltäväksi laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa niitä vastaan. Toiminnanharjoittajalla tulee olla jatkuvasti käytettävissä levitykseen soveltuvaa peltoa eläinmäärään nähden riittävästi siten, että lantaa ei levitetä fosforiluokaltaan korkeille pelloille. Luvan mukaiselle enimmäiseläinmäärälle on oltava käytettävissä levitykseen soveltuvaa peltoa vähintään 128 hehtaaria. Luvan haltijan on tiedotettava lannan vastaanottajille lannan varastointia, käsittelyä, kuljetusta ja levitystä koskevista lupamääräyksistä. 7. Lannan käsittely- ja levitysajankohtaa sekä levityspellon sijaintia valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristön viihtyisyystekijät ja naapureille aiheutuva hajuhaitta. Lannan käsittelyä ja levitystä tulee välttää yleisinä juhlapäivinä ja juhlatilaisuuksien aikana. 8. Lietelantaa, virtsaa ja säilörehun puristenestettä ei saa levittää luokitelluille pohjavesialueille. Lantaa levitettäessä on talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen sekä lasku- ja valtaojien varsille jätettävä riittävän leveät suojaalueet, joille ei levitetä lantaa. Tulvaherkille pelloille lantaa saa levittää vasta kevättulvien kuivuttua. Lannan syyslevitys tulvaherkille pelloille on kielletty. Laiduntaminen 9. Eläinsuojaan johtavien karjan kulkuväylien tulee olla päällysteeltään sellaisia, että kulkuväylät eivät liety ja väylille kertyvä lanta voidaan poistaa. Eläinsuojan jaloittelutarhaan kertyvä lanta, virtsa ja sadevedet on kerättävä talteen. Eläinsuojarakennusten sisäänkäyntien edessä laitumelta tuleville eläimille tulee varata tiivispohjaista aluetta vähintään 10 m 2 laidunta käyt- 10
tävää täysikasvuista nautaeläintä kohti. Tiivispohjaisen alustan kokonaispinta-alaksi riittää 300 m 2. Tiivispohjaiselle alustalle kertyvä lanta on poistettava säännöllisesti ja se on varastoitava asianmukaisessa lantavarastossa. Tiivispohjainen alue tulee muotoilla siten, että alueelle kertyvä virtsa sekä sade- ja sulamisvesi voidaan kerätä ja johtaa vesitiiviiseen säiliöön. Rakennusten katolta ja tiivispohjaisten alueiden ulkopuolelta tulevien puhtaiden sade- ja sulamisvesien pääsy tiivispohjaisille alueille tulee estää. 10. Laiduntaminen on toteutettava siten, että pintavesien pilaantumisen vaara on mahdollisimman vähäinen eikä pohjavesien pilaantumisvaaraa synny. Laiduntavien eläinten tiheys ei saa ylittää laitumena käytetyn alueen maaperän ja kasvillisuuden kestävyyttä. Laidunnettaessa vesistöön rajoittuvia peltolohkoja tulee eläinten pääsy vesirajaan saakka tarvittaessa estää aitauksella. Laitumella ruokinta- tai juottopaikka on perustettava siten, että ympäristön liettyminen ja maaperän eroosio ovat mahdollisimman vähäisiä. Jätteet 11. Eläinsuojissa syntyvä eläinjäte, kuten kuolleet naudat ja vasikat sekä niiden osat, on toimitettava mahdollisimman pian käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. Mikäli eläinjätettä joudutaan välivarastoimaan asianmukaisen kuljetuksen järjestämiseksi, on välivarastointi ja käsittely järjestettävä ja toteutettava hygieenisesti. Välivarastointi ei saa aiheuttaa terveyshaittaa ympäristön asutukselle eikä vaaraa ihmisten tai eläinten terveydelle. Välivaraston on oltava tiiviillä alustalla ja siten katettu ja suojattu, ettei jäte joudu kettujen, rottien tai muiden eläinten syötäväksi. Jos eläinjätettä varastoidaan tilalla normaalia keräilyauton odotusaikaa kauemmin, tulee varastoinnin tapahtua tarkoitukseen soveltuvassa kylmävarastossa. Eläinsuojan ympäristö on pidettävä siistinä. Rehut ja niiden raaka-aineet, polttonesteet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai saastumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavedelle eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Polttonestevarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein. Kemikaalien varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeita. Polttoaine- ja öljysäiliöt on sijoitettava tiiviille alustalle siten, että mahdolliset säiliövuodot eivät pääse maaperään ja ovat otettavissa talteen. Polttoainesäiliöt tulee varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolla. Säiliöt on sijoitettava katokseen tiiviille allastetulle alustalle niin, etteivät altaat täyty lumella tai vedellä tai varustettava säiliöt kaksoisvaipalla. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysainetta mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. 11
12. Toiminnassa muodostuvat ongelmajätteet, kuten jäteöljy, akut ja loisteputket tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. Hyötykelpoiset jätteet, kuten paperi-, pahvi- ja muovijäte sekä metalliromu tulee toimittaa hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. Muutoin jätteen käsittelyssä, hyödyntämisessä ja keräyksessä on noudatettava kunnan jätehuoltomääräyksiä. Raportointi 13. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta sekä biodieselin tuotannosta. Tiedot on annettava pyydettäessä Kaakkois- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Parikkalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle siltä osin kuin ne koskevat tämän päätöksen valvonnassa tarvittavia seikkoja. Edellistä vuotta koskeva yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa valvontaviranomaisille vuosittain seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - tiedot eläinmääristä - tiedot lantamääristä ja levitysaloista sekä niiden ravinnetasoista - jäljennökset uusista tai muutetuista lannan vastaanottosopimuksista - tiedot kuolleitten eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista - tiedot jätelajeista ja -määristä sekä niiden toimituspaikoista -tiedot biodieselin tuotannossa käytetyistä raaka-aineista, kemikaaleista, valmistetun polttoaineen määrästä ja käytöstä sekä syntyvistä jätteistä ja niiden käsittelystä -tiedot laitoksien ja eläinsuojien toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. 14. Eläinsuojan toimintaan liittyvien uuden lypsylehmäpihaton ja uuden kumipohjaisen lietealtaan laajennuksien valmistuttua ja ennen niiden käyttöönottoa voidaan paikalla pitää käyttöönottotarkastus, jos valvontaviranomaiset pitävät sitä tarpeellisena. Tarkastuksen ajankohdasta tulee ilmoittaa Parikkalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle hyvissä ajoin ennen sen toteuttamista. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 15. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi valvontaviranomaiselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kemikaalivahingosta tulee tehdä ilmoitus myös alueelliselle palo- ja pelastusviranomaiselle. Toiminnanharjoittajalla on oltava riittävästi ympäristövahinkojen torjuntalaitteita ja -tarvikkeita aina saatavilla. Muut määräykset 16. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmissä häiriintyvissä kohteissa päivällä (kello 7.00 22.00) ekvivalenttimelutasoa 55 db (LAeq), eikä yöllä (kello 22.00 7.00) ekvivalenttimelutasoa 50 db (LAeq). 12
Meluavien laitteiden melupäästöt on mahdollisuuksin mukaan suunnattava asutuksesta poispäin. 17. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. 18. Toiminnanharjoittajan vaihtumisesta ja tuotannon muuttamisesta, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai lopettamisesta on ilmoitettava valvontaviranomaiselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tuotannon loppuessa tai keskeytyessä on varastoitu lanta ja muut jätteet toimitettava asianmukaiseen hyötykäyttöön tai keräykseen. Toiminnanharjoittajan on viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä valvontaviranomaiselle yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. 13 RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perustelut ja luvan myöntämisen edellytykset Hakemusasiakirjojen ja tämän päätöksen mukaisesti harjoitettu toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Toiminnan voidaan katsoa myös täyttävän riittävästi parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää jätelain vaatimukset jätteiden määrän vähentämisestä ja jätteiden hyödyntämisestä. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Jos eläinsuojasta aiheutuu kuitenkin kohtuutonta rasitusta, päätöksen määräyksiä voidaan muuttaa ympäristönsuojelulain 58 :n nojalla. Eläinsuojan sijoittuminen täyttää luvan myöntämiseltä vaadittavat edellytykset, kun on otettu huomioon, että karjan pito tiloilla ei ole uutta toimintaa ja että eläinsuojan uudet rakenteet sijoittuvat naapuriasutuksesta riittävän kauas. Eläinten määrä lisääntyy aiemmasta niin suureksi, että sen voidaan oikeuskäytännön perusteella vastaavan kokonaan uuden eläinsuojan rakentamista. Tämä on päätöksessä ja rakenteiden sijoittamista koskevassa määräyksessä otettu huomioon.
Lupamääräysten perustelut Rakentamisessa tulee noudattaa maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksiä ja ohjeita, MMM-RMO C 4. Toiminnassa tulee noudattaa valtioneuvoston asetusta N:o 931/2000 maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Biodieselin valmistus tilalla on pienimuotoista ja lähinnä omaa käyttöä varten. Jos toimintaa on tarkoitus laajentaa ja valmistaa aineita laajemmin myyntiin, on laitokselle haettava luvan muutosta ja tarkasteltava siinä mm. raaka-aineiden ja tuotteiden varastointia ja jätteiden käsittelyä uudestaan. Nykyisessä toiminnassa tarvittavien kemikaalien käyttö on asianmukaista ja syntyvän glyserolin kompostoinnilla jäte voidaan käsitellä asianmukaisesti. Ympäristölupa koskee sekä tilaa 580-403-1-59 että tilaa 580-413-29-2. Tilat on katsottu sijaitsevan riittävän lähellä toisiaan ja niillä on sellainen toiminnallinen yhteys, että yhteinen ympäristölupa on voitu niille myöntää, kun otetaan huomioon, että myös nykyinen ympäristölupa on myönnetty niille yhteisesti. Toiminnanharjoittaja voi harkintansa mukaan lupamääräysten tarkistamisvaiheessa hakea tiloille tarvittaessa myös erilliset ympäristöluvat. Tarkistamisvaiheessa on syytä kuitenkin varmistaa viranomaisilta, mikä tilanne tällöin on sen hetkisen lainsäädännön ja oikeuskäytännön perusteella. Lupamääräys 1. Eläinsuojan uusille rakenteille, lypsylehmäpihatolle ja kumipohjaiselle lietealtaalle on annettu määräys vähimmäisetäisyydestä naapuriasetukseen. Määräys perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta. Luvan lähtökohtana on, että rakenteet ja mm. lieteallas tehdään hakemuksen mukaisesti ja sen pinta-ala on noin 1200 m 2. Lietealtaan pinta-ala vaikuttaa siitä haihtuvien aineiden määrään ja haittojen vähentämiseksi pinta-ala on pyrittävä saamaan mahdollisimman pieneksi. Lupamääräys 2 on annettu sen varmistamiseksi, että lannan käsittelystä tilalla ei aiheudu haittaa ympäristölle ja että lannan käsittely tapahtuu maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. Lupamääräykset 3 5 on annettu sen varmistamiseksi, että lantavarastojen käyttö ei aiheuta terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Lannan varastointi sekä lantavarastojen täyttö ja tyhjennys ovat toimintoja, joista saattaa aiheutua päästöjä vesiin, mikäli toimintaa ei harjoiteta riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. Mikäli epäillään vuotoja rakenteissa, salaojavesistä otettavalla vesinäytteellä voidaan asia tutkia. Kiinteistön kuivatusjärjestelyillä voidaan minimoida onnettomuustilanteissa lannan pääsy vesiuomiin. Lupamääräys 4. Kumisten lietealtaiden rakentaminen poikkeaa huomattavasti tavanomaisten betonialtaiden rakentamisesta ja rakentamisessa on 14
varmistettava, että materiaalin ominaisuudet sekä sen maaperälle asettamat vaatimukset otetaan huomioon ja asennustöissä käytettään asiantuntijoita. Hakemuksen mukaisessa rakentamisessa on tarkoitus rakentaa allas niin, ettei lietteen patoamista synny ja niin, ettei siihen ole tarpeen soveltaa patoturvallisuuslain (494/2009) määräyksiä. Koska hakemuskäsittelyn aikana ei ole käsitelty vaihtoehtoisia rakennustapoja ja patoturvallisuusviranomaisia ei ole niistä kuultu, on altaan patoamaton rakennustapa määrätty luvassa ehdottomaksi. Lupamääräykset 2 10 on annettu toiminnasta aiheutuvien hajuhaittojen ja vesistökuormituksen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Lantavarastojen kattaminen estää ammoniakin haihtumista ilmaan ja pienentää hajuhaittoja. Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja samalla niiden rakenteet voidaan tarkastaa silmämääräisesti mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pelloilla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu peltojen ylilannoitusta eikä aiheudu siitä tai virheellisenä ajankohtana suoritetusta levityksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Lannan levitysala perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen siten, että levitettävä lantamäärä mitoitetaan todellisen tarpeen mukaan ottaen huomioon viljeltävä kasvi, maaperä ja saavutettu keskimääräinen satotaso. Levityksestä aiheutuva hajuhaitta on kestoltaan lyhytaikaista ja sitä voidaan vähentää suorittamalla multaus mahdollisimman nopeasti. Lannan käsittelystä ja levityksestä aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää välttämällä levitystä sellaisina ajankohtina, jolloin siitä aiheutuisi ilmeistä haittaa. Levittämällä lanta pääsääntöisesti keväällä ennen kylvöä ja kesantopellolle vasta välittömästi ennen kylvöä tai nurmen perustamista ja jättämällä peltojen viereisten vesistöjen rannoille, lasku- ja valtaojien varsille sekä talousvesikaivojen ympärille suoja-alueet voidaan ravinteiden pääsyä pinta- ja pohjavesiin ehkäistä. Suoja-alueen leveys määräytyy käytetyn lannan levitystekniikan ja monivuotisen kasvillisuuden peittämän suojakaistan leveyden perusteella. Maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) liitteessä kolme suositellaan maaston korkeussuhteista, maalajista ja kaivon rakenteesta riippuen 30 100 metrin levyistä suojakaistaa talousvesikaivojen ympärille. Lannan vastaanottajille, sopimuspeltojen omistajille tai haltijoille ei voida asettaa ympäristöluvassa heitä sitovia määräyksiä. Luvan haltija on kuitenkin vastuussa laitoksensa tuottamasta lannasta ja lannan asianmukaisesta sijoittamisesta silloin, kun lantaa ei toimiteta ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Tähän perustuu luvan haltijan velvollisuus tiedottaa lannan vastaanottajille lannan varastointia, käsittelyä, kuljetusta ja levitystä koskevista lupamääräyksistä. 15
Lietelannan käyttö lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla aiheuttaa riskin pohjavesien pilaantumisesta. Siksi lietelannan käyttö luokitellulla pohjavesialueella olevilla pelloilla on kielletty. Kulkuväylät ja sisäänkäyntien edustat tallautuvat ja liettyvät, jolloin ravinteita kulkeutuu maaperään ja vesistöön huomattavia määriä. Tiivispohjaisilta alueilta niille kertyvän lannan poistaminen on mahdollista ja alueen muotoilulla voidaan estää likaisten vesien kulkeutuminen maastoon. Lupamääräykset 11 12 on annettu estämään jätteiden aiheuttamat haitat. Jätelain mukaisen roskaamiskiellon perusteella ympäristöön ei saa jättää roskaa, likaa, käytöstä poistettua konetta tms. siten, että siitä voi aiheutua mm. vaaraa tai haittaa terveydelle, epäsiisteyttä, maiseman rumentumista tai viihtyisyyden vähentymistä. Jätteiden asianmukaisella käsittelyllä ja varastoinnilla sekä niiden toimittamisella asianmukaiseen käsittelyyn voidaan estää ennakolta haitallisten vaikutusten syntyminen. Ongelmajätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia riskejä. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Jätelain 12 :n mukaan jätteen haltijan on huolehdittava jätteen hyödyntämisen tai käsittelyn järjestämisestä. Toiminnan kirjanpitoa ja raportointia koskeva lupamääräys 13 on annettu valvontaviranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lannanlevitysalojen kirjaamisella ja raportoimisella varmistetaan, että käytössä olevien lannan levitysalojen määrä on aina riittävä suhteessa toiminnassa syntyvään lannan määrään. Lupamääräyksen 14 mukaan toiminnanharjoittajan on varauduttava pitämään uuden eläinsuojan valmistuttua paikalla käyttöönottotarkastus, jossa voidaan mm. todeta, että eläinsuojan rakenteet ovat hakemuksen ja tämän päätöksen mukaisia ja, että rakenteet täyttävät asianomaiset maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet, MMM-RMO C 4 t. Lupamääräyksellä 15 varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi lantavaraston rikkoontuminen ja öljyvahinko. Vahinkotilanteessa voidaan haittoja vähentää asianmukaisella torjuntakalustolla. Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat ja käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Lupamääräys 16. Melutason raja-arvot perustuvat valtioneuvoston päätökseen melutason ohjearvoista 993/1992. 16
Lupamääräyksellä 17 velvoitetaan toiminnanharjoittajaa ottamaan uutta käyttökelpoista tekniikkaa soveltuvin osin käyttöön jatkossa, mikäli siten voidaan päästöjä olennaisesti vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia. Toiminnan olennainen muuttaminen tai laajentaminen edellyttää uutta ympäristölupaa. Luvanhaltijan vaihtuessa on luvan uuden haltijan ilmoitettava vaihtumisesta. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Em. seikkojen vuoksi toiminnan lopettamisesta tai muista olennaisista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle lupamääräyksen 18 mukaisesti. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon päätöksen laatimisessa. 17 KORVATTAVAT PÄÄTÖKSET Tämä päätös korvaa Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen 24.11.2006 antaman ympäristölupapäätöksen Nro A 1120 (Dnro KAS-2006-Y-169-131). PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, jos päätökseen ei haeta muutosta. (YSL 100 ) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen ja muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 28 ) Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on toimitettava aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi viimeistään 30.9.2021. (YSL 55 ) Hakemukseen on liitettävä ympäristönsuojeluasetuksen 8 12 :ssä mainitut selvitykset soveltuvin osin. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan säännöksiä, jotka ovat ankarampia kuin tämän päätöksen lupamääräykset, tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voi-
massaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) 18 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45, 52 56, 81, 96 98, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 8 12, 16 19, 21, 23, 30, 37 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 12, 15, 19, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 3, 3a Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Terveydensuojelulaki (763/94) 22 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Ympäristöministeriön asetus yleisempien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 29.6.2009 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 3480 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Käsittelymaksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan vähintään 150 lypsylehmälle tarkoitetun eläinsuojan ympäristölupahakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on 3480. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Vesa ja Heli Parvinen Melkoniementie 607, 59310 Särkisalmi Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Parikkalan kunta Imatran seudun ympäristötoimi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Asianosaisille listan dpoesavi-55-04-08-2011 mukaan.
19 Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Parikkalan kunnan virallisella ilmoitustaululla. Kuulutuksesta ilmoitetaan Parikkalan Rautjärven Sanomat -nimisessä lehdessä.
20 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. 1) Sijaintikartta 2) Valitusosoitus Harri Majander Jouko Hytti Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Harri Majander. Asian on esitellyt ympäristötarkastaja Jouko Hytti. JHy/ts
Sijantikartta Liite 1
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 2 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 26.9.2011. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, 00520 Helsinki postiosoite: PL 110, 00521 Helsinki puhelin: (vaihde) 020 636 1040 fax: 03 570 8002 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.