Olympiajoukkueen pääyhteistyökumppanit

KISAOPAS PyeongChangin talviolympialaiset 9.-25.2.2018

Olympiajoukkueen pääyhteistyökumppanit

Sisällys Etelä-Korea... 5 PyeonChang... 7 Talviolympiakronikka 1924 2014... 9 Talvikisojen synty... 9 1924 Chamonix... 10 1928 St. Moritz... 10 1932 Lake Placid... 10 1936 Garmisch-Partenkirchen... 10 1940 Sapporo, St. Moritz ja Garmisch-Partenkirchen... 11 1944 Cortina d Ampezzo... 11 1948 St. Moritz... 11 1952 Oslo... 11 1956 Cortina d Ampezzo... 11 1960 Squaw Valley... 12 1964 Innsbruck... 12 1968 Grenoble... 12 1972 Sapporo... 12 1976 Innsbruck... 13 1980 Lake Placid... 13 1984 Sarajevo... 13 1988 Calgary... 13 1992 Albertville... 14 1994 Lillehammer... 14 1998 Nagano... 14 2002 Salt Lake City... 15 2006 Torino... 15 2010 Vancouver... 15 2014 Sotši... 15 Talvikisojen yleistilastot............................................ 17 Maastohiihto...33 Mäkihyppy...45 Yhdistetty Hiihto...49 Alppihiihto...53 Freestylehiihto...59 Lumilautailu...63 Ampumahiihto...67 Pikaluistelu...73 Short Track -luistelu...83 Taitoluistelu...87 Ohjaskelkkailu...93 Rattikelkkailu...95 Skeleton...98 Curling...99 Jääkiekko...101 Miehet...101 Naiset...102 Maalyhenteet...107 Kisaohjelma...109 Kartat... 111 Toimitus: Urheilumuseon tietopalvelu: Vesa Tikander ja Kalle Rantala Kuvat: Kansainvälinen Olympiakomitea, Suomen Olympiakomitea ja PyeongChang 2018 Taitto: Hanna Rättö Paino: Grano Oy Julkaisija: Suomen Olympiakomitea Copyright Urheilumuseo ja Suomen Olympiakomitea ISBN 978-952-5794-69-4 (NID.) ISBN 978-952-5794-70-0 (PDF) Urheilumuseon tietopalvelu: +358 9 434 2250 urheilumuseo@urheilumuseo.fi

Etelä-Korea Korean tasavalta (Etelä-Korea) 대한민국 Daehan Minguk Pinta-ala 100 210 km² Asukasluku 51,4 miljoonaa Pääkaupunki Soul (9,9 milj. asukasta) Bruttokansantuote 39 446 $/asukas (Suomi: 42 165 $) Rahayksikkö Won (1 = 1287 wonia) Virallinen kieli korea Presidentti: Moon Im-jae Etelä-Korea on kokoaan reilusti suurempi maa. Se on maapallon kymmenen johtavan talousmahdin joukossa, ja sen viennin kokonaisarvo on maailman viidenneksi suurin; edellä ovat vain Kiina, USA, Saksa ja Japani. Pääkaupunki Soulin 25 miljoonan asukkaan talousalue on maailmankaupan ja teknologiateollisuuden solmukohtia. Kaikkialla tuttuja korealaisia yhtiöitä ovat mm. Hyundai, LG ja Samsung, joka syrjäytti suomalaisen Nokian maailman johtavana mobiililaitteiden valmistajana. Korealainen pop-kulttuuri on myös lähtenyt maailmanvalloitukselle korkeasta kielimuurista piittaamatta. Etnisesti Korea on maailman yhtenäisimpiä maita: 99 % asukkaista puhuu äidinkielenään koreaa. Omaa kirjoitusjärjestelmää käyttävällä kielellä ei ole lähisukulaisia. Korealainen kulttuuri on historiallisesti saanut paljon vaikutteita Kiinasta mutta kehittynyt monella tavoin aivan omaan suuntaansa. Toiseen naapuriin Japaniin suhteita rasittaa ikävä yhteinen historia. Uskontoasioissa eteläkorealaiset ovat joustavia: vajaa 30 % väestöstä on rekisteröitynyt kristityiksi, 15 % buddhalaisiksi. Pohjois-Korea (Korean demokraattinen kansantasavalta) on pinta-alaltaan hieman Etelä-Koreaa suurempi (120 000 km²), mutta asukkaita siellä on puolet vähemmän (25 miljoonaa). Koreoiden välillä vallitsee teoriassa edelleen sotatila, vaikka vuonna 1953 solmittu aselepo on päällisin puolin pitänyt. Jännitteiden vuoksi Etelä-Korea ylläpitää maailman kuudenneksi suurimpia asevoimia. Pakollinen miesten asepalvelus koskee myös maan huippu-urheilijoita. Maassa on lisäksi yli 30 000 Yhdysvaltain sotilasta. Historiaa Korean niemimaa yhdistettiin yhdeksi valtakunnaksi vuonna 936. Korean kuninkaat tunnustivat muodollisesti Kiinan keisarin yliherruuden, mutta käytännössä maa säilytti itsenäisyyden ja eristäytyi ulkomaailmasta aina 1800-luvun lopulle saakka. Pitkä eristyneisyys teki Koreasta puolustuskyvyttömän suurvaltoja vastaan. Lähin ja aggressiivisin niistä oli Japani, joka pyrki laajentamaan imperiumiaan Aasian mantereelle. Japani sai määräysvallan Korean asioihin lyötyään sodissa Kiinan 1894 95 ja Venäjän 1904 05. Vuonna 1910 Japani pani Korean viimeisen kuninkaan viralta ja teki koko niemimaasta alusmaansa. Japanilaisvallan aikana korealaiset alistettiin palvelemaan isäntämaan etuja. Korean kielikin pyrittiin tukahduttamaan: Berliinin olympiakisoissa 1936 maratonkullan Japanille voittanut korealainen Sohn Kee-chung joutui käyttämään japanilaista nimeä Kitei Son. Toisen maailmansodan aikana miljoonat korealaiset pakotettiin sotilas- tai työpalveluun Japanin puolesta. Japanin antauduttua 1945 Korea jaettiin amerikkalaiseen ja neuvostoliittolaiseen miehitysvyöhykkeeseen, rajana niemimaan keskellä kulkeva 38. leveyspiiri. Jaosta oli määrä tulla väliaikainen, mutta kylmän sodan vaikutuksesta siitä tuli pysyvä. Vuonna 1948 perustettiin rajan eteläpuolelle Korean tasavalta, pohjoiseen kommunistinen Korean demokraattinen kansantasavalta. Korean sota alkoi 28.6.1950 pohjoisen yllätyshyökkäyksellä. Kolme vuotta kestänyt sota vaati arviolta 2,5 miljoonaa siviiliuhria ja hävitti niemimaata laidasta laitaan. Pohjoisen joukot miehittivät aluksi lähes koko etelän, sitten USA:n tukemat etelän sotavoimat melkein koko pohjoisen. Kiinalaisten väliintulo siirsi rintamaa taas etelään, ja lopulta päädyttiin suunnilleen aloituslinjalle, jonne raja vakiintui 27.7.1953 solmitussa aselevossa. Etelä-Korean toipuminen sodasta kesti pitkään. Maata johtivat yli 30 vuoden ajan enimmäkseen sotilasdiktatuurit. 1970-luvulta lähtien kehitys oli kuitenkin ripeää suuryhtiöiden vetämän vientiteollisuuden ansiosta. Olympialiikkeellä oli merkittävä rooli Etelä-Korean vapautumisessa diktatuurista: sotilashallitus ei uskaltanut tukahduttaa mielenosoituksia Soulin olympiakisojen kynnyksellä ja salli vapaat vaalit vuonna 1987. Viimeiset 30 vuotta maassa onkin vallinnut demokratia. Vuonna 2017 valittu nykyinen presidentti Moon Im-jae edustaa kahdesta pääpuolueesta liberaalimpaa. 4

Etelä-Korean talviolympiamitalit Kisoittain Urheilumaa Etelä-Korea Etelä-Korean urheilumenestys pysyi pitkään vaatimattomana: ensimmäisen olympiakultansa maa saavutti vasta Montrealissa 1976. Nousu eturivin maiden joukkoon tapahtui 1980-luvulla miltei räjähdysmäisesti pontimina vahva talouskasvu, suuryhtiöiden avokätinen tuki ja vuoden 1988 omat kesäolympiakisat Soulissa. Isännät keräsivät Soulin kisoissa 33 mitalia sijoittuen maavertailussa neljänneksi. Menestys on pysynyt samalla tasolla myöhemmissäkin kesäolympiakisoissa. Riossa 2016 saalis jäi tosin pienimmäksi 30 vuoteen: vain 21 mitalia ja tilaston kahdeksas sija. Etelä-Korean parhaita kesäkisalajeja ovat olleet jousiammunta, nyrkkeily, paini, judo ja oma keksintö taekwondo. Korealaiset ovat menestyneet myös urheilumarkkinoilla ja kabineteissa. Samsung on ollut KOK:n tärkeimpiä sponsoreita, Hyundai taas tukenut vahvasti Kansainvälistä jalkapalloliittoa FIFAa. Vuonna 2002 Etelä-Korea isännöi jalkapallon MM-kisoja, tosin jaetusti Japanin kanssa. Isäntien oma joukkue ylitti kaikki odotukset sijoittumalla neljänneksi. Talviurheilulajeista tunnetuin on 1992 olympialajiksi tullut short track -luistelu, jossa Etelä-Korea on johtava maa maailmassa. Olympiamitaleita on tullut myös pitkän radan pikaluistelussa. Maan suosituin talviurheilija on naisten taitoluistelussa kultaa 2010 ja hopeaa 2014 ottanut Kim Yu-na. Kaikki lumilajit ovat korealaisille verraten outoja. Samoin on laita jääkiekon, johon olympiaprojektin myötä on kuitenkin viime vuosina panostettu. Ulkomaalaispelaajilla vahvistettu Etelä-Korean maajoukkue hankki yllättäen paikan miesten MM-kisojen A-sarjaan 2018. K H P Yht. Sija Albertville 1992 2 1 1 4 10. Lillehammer 1994 4 1 1 6 6. Nagano 1998 3 1 2 6 9. Salt Lake City 2002 2 2 0 4 14. Torino 2006 6 3 2 11 7. Vancouver 2010 6 6 2 14 5. Sotši 2014 3 3 2 8 13. YHTEENSÄ 26 17 10 53 15. K H P Yht. Short track -luistelu 21 12 9 42 Pikaluistelu 4 4 1 9 Taitoluistelu 1 1-2 YHTEENSÄ 26 17 10 53 Lajeittain 5

Pyeongchang 평창 Nimeä Pyeongchang on hankala löytää kartalta. Kyseessä on Etelä-Korean koilliseen Gangwonin provinssiin kuuluva piirikunta, jonka alueella useimmat vuoden 2018 talviolympiakisojen lumilajien suorituspaikat sijaitsevat. Piirikunnalla on kyllä samanniminen keskustaajama, mutta se jää syrjään kisatapahtumista. Talviolympiakisat järjestetään toisen kerran historiassa ilman varsinaista nimikkokaupunkia tai -kylää: ainoa vastaava tapaus oli Squaw Valley 1960. Pyeongchangin talviolympiaprojektin lähtökohta oli pyrkimys elvyttää Etelä-Korean syrjäisimmän ja vuoristoisimman provinssin Gangwonin turismia ja talouselämää. Alkuharjoitteluna järjestettiin Aasian talvikisat vuonna 1999. Olympiahaku onnistui kolmannella yrittämällä kahden katkeran tappion jälkeen. KOK:n äänestyksessä 2003 Pyeongchang hävisi Vancouverille äänin 53 56, neljä vuotta myöhemmin Sotšille 47 51. Vuoden 2018 kisojen isännyys ratkesi KOK:n kokouksessa Etelä-Afrikan Durbanissa 2013 jo ensimmäisellä kierroksella: Pyeongchang sai 63 ääntä, München 25 ja Ranskan Annecy 7. Olympia-areenat Olympiakisojen päänäyttämöt sijaitsevat kunnassa nimeltä Daegwallyeong (lausutaan osapuilleen täkvaljong), joka on Etelä-Korean kylmin paikkakunta (helmikuun keskilämpötila 5,5 astetta). Se sijaitsee vuoristolaakiossa, jonka yhdistää rannikkoon samanniminen sola (nimi tarkoittaakin suurta vuorisolaa). Pohjois-Korean vastaiselle demilitarisoidulle rajavyöhykkeelle on matkaa linnuntietä vajaat 90 kilometriä. Pohjoismaiset hiihtolajit ja ampumahiihto suoritetaan Alpensia-nimisen hiihtokeskuksen laduilla, jotka ampumahiihtäjille ovat tuttuja jo vuoden 2009 MM-kisoista. Vieressä sijaitsee mäkikeskus, jossa mäkihypyn ja yhdistetyn lisäksi kilpaillaan lumilautailun big airin mitaleista. Samalla alueella sijaitsee myös kelkkailurata sekä avajaisia ja päättäjäisiä varten rakennettu tilapäinen stadion (katsojakapasiteetti 35 000). Alueen vanhin urheiluareena on Yongpyongin laskettelukeskus, joka isännöi olympiakisoissa pujottelua ja suurpujottelua. Siellä järjestettiin Korean ensimmäinen alppihiihdon maailmancupin osakilpailu 1998. Kalle Palander voitti Yongpyongin maailmancup-pujottelun vuonna 2003. Alppihiihdon syöksylaskua ja super-g:tä varten on rakennettu kisarinne Jeongseonin kuntaan Gariwang-vuoren (1560 m) kylkeen. Kauempana kisojen pääkeskuksesta sijaitsee myös freestylehiihtoa ja lumilautailua (big airia lukuun ottamatta) isännöivä Bokwang. Jäälajit järjestetään Gangneungissa, joka on 200 000 asukkaan kaupunki Japaninmeren (korealaisittain Itämeren) rannalla suoraan hiihtokeskusten alapuolella. Jääkiekon pääareena, curlinghalli, pikaluisteluhalli ja taitoluistelun sekä isännille tärkeän short trackin näyttämö on rakennettu toistensa viereen Gangneung Olympic Parkin alueelle. Jääkiekkoa pelataan lisäksi kaupungin katolisen yliopiston urheiluhallissa. 6

Kieliasioita Nimessä Pyeongchang olevaa e-kirjainta ei lausuta. Kirjainyhdistelmä eo merkitsee vokaalia, joka lausutaan jokseenkin kuten suomen o mutta ilman huulien pyöristystä. Sama vokaali esiintyy pääkaupungin nimessä Soul (Seoul). Varsin hyvä nyrkkisääntö on lausua koreankieliset nimet kuten englanninkielen sanat, siis Lee Lii ja Park Pak. Korealaisista nimistä näkee länsimaisissa teksteissä monenlaisia kirjoitustapoja. Etelä-Korea otti vuonna 2000 käyttöön uuden virallisen romanisaation, jossa olympiaisännän nimi kirjoitetaan Pyeongchang. Aiemmin yleisimmässä järjestelmässä kirjoitusmuoto on P y ngch ang. Korealaiset eivät ole päässeet yksimielisyyteen edes oman maansa nimestä. Etelä-Koreassa käytetään nimeä Hanguk (virallisissa yhteyksissä Daehan Suuri Han ), Pohjois-Koreassa nimeä Chos n, joka viittaa eri dynastiavaiheeseen maan historiassa. Länsimaissa käytetty termi Korea pohjautuu kolmanteen historialliseen valtakuntaan nimeltä Koryo. Talviurheilun vierautta korealaisille osoittaa sekin, että talvilajeista käytetään englannista lainattuja ja omaan kieleen mukautettuja nimiä. Niinpä jääkiekko on koreaksi aiseuhoki ja mäkihyppy seuki jeompeu. Korealaisten oma suosikkilaji on syoteuteuraek seupideu seukeiting (short track speed skating). 7

Talviolympiakronikka 1924 2014 TALVIKISOJEN SYNTY Ajatus olympialaisista talvikisoista nousi ensi kerran esiin vuonna 1911, kun Kansainvälisen olympiakomitean (KOK) kokous käsitteli vuoden 1912 Tukholman kisoja. Italialainen kreivi Brunetta d Usseaux esitti, että Tukholmassa keväällä 1913 järjestettävät Pohjoismaiset talvikisat voitaisiin liittää osaksi olympiakisojen ohjelmaa. Ruotsalaiset kisaisännät torjuivat kuitenkin ehdotuksen. Pohjoismaat halusivat pitää talviurheilun omissa käsissään, ja jarruttivat talviolympiakisojen perustamista 1920-luvulle saakka. Talvilajeja oli toki olympiakisoissa nähty jo aiemmin. Luistelu oli mainittu mahdollisena olympialajina jo KOK:n perustamiskokouksessa 1894, ja taitoluistelu kuului ohjelmaan Lontoossa 1908. Vuoden 1916 Berliinin olympiakisojen ohjelmassa olisi myös ollut talvilajeja, ellei ensimmäinen maailmansota olisi peruuttanut koko kisoja. Luistelut oli tarkoitus järjestää Berliinissä ja hiihtolajit Schwarzwaldin vuoristossa. Antwerpenissä 1920 kilpailtiin jälleen taitoluistelussa ja ensi kertaa myös jääkiekossa. Huhtikuussa järjestetyissä kilpailuissa pariluistelupari Ludowika ja Walter Jakobsson voitti itsenäisen Suomen ensimmäisen olympiakultamitalin. Vuoden 1924 olympiakisat oli myönnetty Pariisille, ja ranskalaiset ilmaisivat halunsa järjestää olympiakilpailut myös talvilajeissa. Kun Pohjoismaat edelleen vastustivat ajatusta talviolympialaisista, KOK teki kompromissin: ranskalaiset saivat järjestää KOK:n suojeluksessa erityisen talviurheiluviikon, jonka kilpailut eivät kuitenkaan kuuluisi viralliseen olympiaohjelmaan. Chamonix ssa 1924 pidetty talviurheiluviikko oli niin suuri menestys, että Pohjoismaidenkin vastarinta murtui. KOK hyväksyi vuonna 1925 erillisten talviolympiakisojen järjestämisen. Chamonix n kisoille myönnettiin 1926 jälkikäteen ensimmäisten olympialaisten talvikisojen arvo. 8

1924 Chamonix Alppien korkeimman vuoren Mont Blancin juurella Chamonix ssa järjestetyn talviurheiluviikon ohjelmaan otettiin jo aiemmin olympiakisoissa nähtyjen taitoluistelun ja jääkiekon lisäksi pohjoismaiset hiihtolajit (maastohiihto, mäkihyppy ja yhdistetty), pikaluistelu ja kelkkailu sekä sotilaspartiohiihto ja curling. Kahden viimeksi mainitun lajin tulokset virallistettiin tosin vasta vuonna 2006. Suomalaisten sankari oli pikaluistelija Clas Thunberg, joka voitti kolme kultaa, yhden hopean ja yhden pronssin. 10 000 metrillä Thunberg hävisi maanmies Julius Skutnabbille. Hiihto oli Suomelle raskas pettymys: jyrkissä alppirinteissä ainoaksi mitaliksi jäi Tapani Nikun pronssi 18 km:llä. Norjalaiset hallitsivat latuja ja mäkiä kolme kultaa voittaneen Thorleif Haugin johdolla. Veteraani-ikäinen Jakobssonin pariskunta otti vielä hopean pariluistelussa. Mitalitilastoa: 1. Norja 4 7 6 2. Suomi 4 4 3 3. Itävalta 2 1 0 5. Ruotsi 1 0 0 Suomen mitalit: Kultaa: 1500 m pikaluistelu Clas Thunberg Kultaa: 5000 m pikaluistelu Clas Thunberg Kultaa: 10 000 m pikaluistelu Julius Skutnabb Kultaa: Pikaluistelu, yhteispisteet Clas Thunberg Hopeaa: 5000 m pikaluistelu Julius Skutnabb Hopeaa: 10 000 m pikaluistelu Clas Thunberg Hopeaa: Pariluistelu Ludowika Jakobsson/Walter Jakobsson Hopeaa: Sotilaspartiohiihto Väinö Bremer, August Eskelinen, Heikki Hirvonen, Ville Mattila Pronssia: 18 km hiihto Tapani Niku Pronssia: 500 m pikaluistelu Clas Thunberg Pronssia: Pikaluistelu, yhteispisteet Julius Skutnabb 1928 St. Moritz Talviolympiakisojen järjestäminen kuului periaatteessa saman vuoden kesäkisojen isäntämaalle. Vuoden 1928 kisat oli myönnetty Amsterdamille, ja koska hollantilaisilla ei ollut mahdollisuutta pitää talvikisoja, Sveitsi ojensi auttavan kätensä. Pikaluistelijat pelastivat suomalaisten kisat hiihtäjien jäätyä tyystin mitaleitta: Clas Thunberg voitti kaksi kultamitalia. 10 000 metrin pikaluistelu jouduttiin keskeyttämään ja lopulta peruuttamaan kokonaan, kun jää suli luistelijoiden alta. Samana helteisenä päivänä hiihdetyssä 50 kilometrin kilpailussa Ruotsin Per-Erik Hedlund otti voiton yli 13 minuutin erolla seuraavaan. Norjan 15-vuotias Sonja Henie voitti ensimmäisen kultamitalinsa naisten taitoluistelussa. Mitalitilastoa: 1. Norja 6 4 5 2. USA 2 2 2 3. Ruotsi 2 2 1 4. Suomi 2 1 1 Suomen mitalit: Kultaa: 500 m pikaluistelu Clas Thunberg Kultaa: 1500 m pikaluistelu Clas Thunberg Hopeaa: 5000 m pikaluistelu Julius Skutnabb Pronssia: 500 m pikaluistelu Jaakko Friman 1932 Lake Placid Lamakausi ja pitkä matka verottivat osanottoa ensimmäisissä Euroopan ulkopuolisissa talvikisoissa. Suomesta lähti matkaan vain 7 miehen kisajoukkue. Veli Saarisesta tuli Suomen ensimmäinen hiihdon olympiavoittaja, ja kaksoisvoiton 50 km:llä varmisti Väinö Liikkanen. Saarinen otti vielä pronssia 18 km:n pikamatkalla. Pikaluistelu järjestettiin amerikkalaisittain yhteislähdöllä, ja isäntämaa voittikin kaikki matkat. Neljän miehen kelkkailussa kultaa voittaneesta USA:n Edward Eaganista tuli ensimmäinen ja edelleen ainoa sekä kesä- että talvikisojen olympiavoittaja. Hän oli Antwerpenissä 1920 ottanut kultaa nyrkkeilyn raskaassa keskisarjassa. Mitalitilastoa: 1. USA 6 4 2 2. Norja 3 4 3 3. Ruotsi 1 2 0 5. Suomi 1 1 1 Suomen mitalit: Kultaa: 50 km hiihto Veli Saarinen Hopeaa: 50 km hiihto Väinö Liikkanen Pronssia: 18 km hiihto Veli Saarinen 1936 Garmisch-Partenkirchen Vuoden 1936 kesä- ja talvikisat järjestettiin hakaristilippujen alla. Alppihiihto oli ensi kerran olympiakisojen ohjelmassa, lajeina vain miesten ja naisten alppiyhdistetty, joissa isäntämaa Saksa korjasi voitot. Maastohiihdon uutuutena oli viesti, jossa Suomi otti Kalle Jalkasen legendaarisen ankkuriosuuden ansiosta kultamitalin. Pikaluistelijat toivat Suomeen Birger Waseniuksen johdolla neljä mitalia. Kisojen suurimmat tähdet olivat norjalaisia: pikaluistelija Ivar Ballangrud voitti kolme kultaa, mäkihyppääjä Birger Ruud toisen ja taitoluistelija Sonja Henie kolmannen olympiakultansa. Kanada menetti ensimmäisen kerran jääkiekkokullan, kun yllätysvoiton korjasi Iso-Britannia. Mitalitilastoa: 1. Norja 7 5 3 2. Saksa 3 3 0 3. Ruotsi 2 2 3 4. Suomi 1 2 3 Suomen mitalit: Kultaa: 4 x 10 km hiihto Sulo Nurmela, Klaes Karppinen, Matti Lähde, Kalle Jalkanen Hopeaa: 5000 m pikaluistelu Birger Wasenius Hopeaa: 10 000 m pikaluistelu Birger Wasenius Pronssia: 18 km hiihto Pekka Niemi Pronssia: 1500 m pikaluistelu Birger Wasenius Pronssia: 5000 m pikaluistelu Antero Ojala 9

1940 Sapporo, St. Moritz ja Garmisch-Partenkirchen Alun perin vuoden 1940 talvikisat myönnettiin Sapporolle. Se kuitenkin luopui niistä vuonna 1938 Japanin Kiinan sodan vuoksi, minkä jälkeen KOK antoi kisaisännyyden St. Moritzille. Kansainvälisen hiihtoliiton (FIS) ja KOK:n välinen kiista ammattimaisten hiihdonopettajien osallistumisoikeudesta johti kuitenkin siihen, että sveitsiläisetkin luopuivat isännyydestä. KOK siirsi 1939 kisojen järjestämisoikeuden toistamiseen Garmisch-Partenkirchenille. Toisen maailmansodan syttyminen peruutti lopulta kisat kokonaan. 1944 Cortina d Ampezzo KOK ehti juuri ennen maailmansodan puhkeamista myöntää vuoden 1944 talviolympiakisat Italian Cortina d'ampezzolle. Nämäkin kisat jäivät sodan vuoksi pitämättä. 1948 St. Moritz Sodan takia olympiakisoihin tuli lopulta peräti 12 vuoden tauko. Vuoden 1948 kisaisännäksi valittiin jälleen Sveitsin St. Moritz, joka oli säästynyt sodan tuhoilta. Heikki Hasu ja Martti Huhtala toivat Suomelle kaksoisvoiton yhdistetyssä hiihdossa, jossa kaikki aiemmat olympiamitalit olivat menneet Norjaan. Tämä jäi Suomen ainoaksi kultamitaliksi, kun ruotsalaiset hallitsivat hiihtolatuja ja norjalaiset pikaluistelua. Alppihiihdon lajimäärää lisättiin kahdesta kuuteen, ja suomalaisiakin laskijoita oli ensi kerran mukana. Mitalitilastoa: 1. Norja 4 3 3 1. Ruotsi 4 3 3 3. Sveitsi 3 4 3 8. Suomi 1 3 2 Suomen mitalit: Kultaa: Yhdistetty hiihto Heikki Hasu Hopeaa: Yhdistetty hiihto Martti Huhtala Hopeaa: 4 x 10 km hiihto Lauri Silvennoinen, Teuvo Laukkanen, Sauli Rytky, August Kiuru Hopeaa: 10 000 m pikaluistelu Lassi Parkkinen Pronssia: 50 km hiihto Benjam Vanninen Pronssia: 10 000 m pikaluistelu Pentti Lammio 1952 Oslo Talviolympiakisat järjestettiin ensi kertaa Pohjoismaissa, ja ensimmäisen kerran talvikisoissa paloi olympiatuli. Mäkihyppykilpailua seurasi Holmenkollenin maisemissa 150 000 katsojan ennätysyleisö. Suomen hiihtäjät nousivat Oslossa ensi kerran olympiakisojen päärooliin: Veikko Hakulinen otti voiton 50 km:llä, viestijoukkue voitti myös kultaa, ja ensi kertaa ohjelmassa olleella naisten 10 km:llä Suomeen tuli Lydia Widemanin johdolla upea kolmoisvoitto. Suomi otti ensi kerran osaa jääkiekon olympiaturnaukseen, tuloksena seitsemäs sija. Kisojen mitalitilastoa hallitsi isäntämaa Norja, jonka suurin sankari oli kolme kultaa voittanut pikaluistelija Hjalmar Andersen. Mitalitilastoa: 1. Norja 7 3 6 2. USA 4 6 1 3. Suomi 3 4 2 10. Ruotsi 0 0 4 Suomen mitalit: Kultaa: 50 km hiihto M Veikko Hakulinen Kultaa: 4 x 10 km hiihto M Heikki Hasu, Paavo Lonkila, Urpo Korhonen, Tapio Mäkelä Kultaa: 10 km hiihto N Lydia Wideman Hopeaa: 18 km hiihto M Tapio Mäkelä Hopeaa: 50 km hiihto M Eero Kolehmainen Hopeaa: 10 km hiihto N Mirja Hietamies Hopeaa: Yhdistetty hiihto Heikki Hasu Pronssia: 18 km hiihto M Paavo Lonkila Pronssia: 10 km hiihto N Siiri Rantanen 1956 Cortina d'ampezzo Cortinan kisat olivat ensimmäiset televisioidut talvikisat. Toinen uusi piirre oli ensi kertaa talviolympiakisoihin osallistunut Neuvostoliitto. Suomen ainoan miesten hiihtovoiton otti uudella 30 km:n kilpailumatkalla Veikko Hakulinen. Suomi vei kullan myös ensi kertaa olympiahistoriassa hiihdetyssä naisten 3 x 5 km:n viestissä joukkueella Sirkka Polkunen, Mirja Hietamies ja Siiri Rantanen. Mäkihypyssä Suomi sai ensimmäiset olympiamitalinsa: Antti Hyvärinen voitti kultaa, Aulis Kallakorpi hopeaa. Itävallan Toni Sailer voitti kaikki kolme miesten alppihiihdon kultamitalia. Cortinassa pelattiin jääkiekon olympiaturnaus viimeisen kerran ilman Suomen joukkuetta. Neuvostoliiton punapaidat ottivat ensimmäisen olympiakultansa. Mitalitilastoa: 1. N-liitto 7 3 6 2. Itävalta 4 3 4 3. Suomi 3 3 1 5. Ruotsi 2 4 4 7. Norja 2 1 1 Suomen mitalit: Kultaa: 30 km hiihto M Veikko Hakulinen Kultaa: 3 x 5 km hiihto N Sirkka Polkunen, Mirja Hietamies, Siiri Rantanen Kultaa: Mäkihyppy Antti Hyvärinen Hopeaa: 50 km hiihto M Veikko Hakulinen Hopeaa: 4 x 10 km hiihto M August Kiuru, Jorma Kortelainen, Arvo Viitanen, Veikko Hakulinen Hopeaa: Mäkihyppy Aulis Kallakorpi Pronssia: 1500 m pikaluistelu Toivo Salonen OLYMPIAJOUKKUEEN PÄÄYHTEISTYÖKUMPPANIT 10

1960 Squaw Valley Vuoden 1960 kisoja ei myönnetty millekään kaupungille vaan Kalifornian Sierra Nevadan vuoristossa sijaitsevalle autiolle laaksolle, johon rakennettiin talviurheilukeskus. Korkea ilmanala aiheuttikin joillekin urheilijoille vaikeuksia. Uusia lajeja olivat ampumahiihto ja naisten pikaluistelu. Kalevi Hämäläinen ja Veikko Hakulinen ottivat 50 kilometrillä Suomelle kaksoisvoiton, ja miesten viestikultakin tuli Suomeen. USA voitti yllätyskultaa jääkiekkoturnauksessa, jossa Suomi päätyi Tyynenmeren sarjaan ratkomaan viimeisiä sijoja Japanin ja Australian kanssa. Mitalitilastoa: 1. N-liitto 7 5 9 2. Saksa 4 3 1 3. USA 3 4 3 4. Norja 3 3 0 5. Ruotsi 3 2 2 6. Suomi 2 3 3 Suomen mitalit: Kultaa: 50 km hiihto M Kalevi Hämäläinen Kultaa: 4 x 10 km hiihto M Toimi Alatalo, Eero Mäntyranta, Väinö Huhtala, Veikko Hakulinen Hopeaa: 50 km hiihto M Veikko Hakulinen Hopeaa: Mäkihyppy Niilo Halonen Hopeaa: 20 km ampumahiihto Antti Tyrväinen Pronssia: 15 km hiihto M Veikko Hakulinen Pronssia: 3 x 5 km hiihto N Siiri Rantanen, Eeva Ruoppa, Toini Pöysti Pronssia: 3000 m pikaluistelu N Eevi Huttunen 1964 Innsbruck Innsbruckin kisojen suomalaissankari oli Eero Mäntyranta, joka voitti ylivoimaisesti sekä 15 että 30 kilometrin hiihdon. Ensi kerran olympiakisoissa hypättiin kaksi mäkikilpailua: Veikko Kankkonen voitti normaalimäen ja tuli suurmäessä toiseksi. Neuvostoliiton Klavdija Bojarskih voitti kaikki kolme naisten hiihtokultaa, maannainen Lidija Skoblikova puolestaan kaikki neljä pikaluistelumatkaa. Neuvostoliitto voitti myös ensimmäisen kultansa pariluistelussa ja aloitti pitkän valtakautensa jääkiekossa. Mitalitilastoa: 1. N-liitto 11 8 6 2. Itävalta 4 5 3 3. Norja 3 6 6 4. Suomi 3 4 3 7. Ruotsi 3 3 1 Suomen mitalit: Kultaa: 15 km hiihto M Eero Mäntyranta Kultaa: 30 km hiihto M Eero Mäntyranta Kultaa: Normaalimäki Veikko Kankkonen Hopeaa: 4 x 10 km hiihto M Väinö Huhtala, Kalevi Laurila, Arto Tiainen, Eero Mäntyranta Hopeaa: 5 km hiihto N Mirja Lehtonen Hopeaa: Suurmäki Veikko Kankkonen Hopeaa: 1500 m pikaluistelu N Kaija Mustonen Pronssia: 50 km hiihto M Arto Tiainen Pronssia: 3 x 5 km hiihto N Senja Pusula, Toini Pöysti, Mirja Lehtonen Pronssia: 1000 m pikaluistelu N Kaija Mustonen 1968 Grenoble Grenoblen olympiakisojen suurin sankari oli isäntämaa Ranskan Jean-Claude Killy, joka voitti kaikki kolme alppihiihtolajia. Suomen ainoan kultamitalin toi Kaija Mustonen naisten 1500 metrin pikaluistelussa. Hän otti myös hopeaa 3000 metrillä. Eero Mäntyranta sai hopean ja kaksi pronssia, mutta Suomen naishiihtäjät jäivät ensi kerran mitalitta. Suomalaissyntyinen Toini Gustafsson hiihti tosin Ruotsille kaksi kultaa. Leijonat voittivat sensaatiomaisesti Kanadan ja sijoittuivat lopulta viidensiksi. DDR esiintyi ensi kerran olympiakisoissa omana joukkueenaan. Uutta olympia-areenalla olivat myös dopingtestit. Mitalitilastoa: 1. Norja 6 6 2 2. N-liitto 5 5 3 3. Ranska 4 3 2 7. Ruotsi 3 2 3 10. Suomi 1 2 2 Suomen mitalit: Kultaa: 1500 m pikaluistelu N Kaija Mustonen Hopeaa: 15 km hiihto M Eero Mäntyranta Hopeaa: 3000 m pikaluistelu N Kaija Mustonen Pronssia: 30 km hiihto M Eero Mäntyranta Pronssia: 4 x 10 km hiihto M Kalevi Oikarainen, Hannu Taipale, Kalevi Laurila, Eero Mäntyranta 1972 Sapporo Suomen urheilulle Sapporo merkitsi aallonpohjaa: ensi kerran kesä- tai talvikisoissa Suomi jäi ilman olympiavoittoa. Onnikaan ei juuri suosinut: Juha Mieto hävisi 15 km:n pronssin 6 sadasosalla, ja Tauno Käyhkö jäi suurmäessä neljänneksi hävittyään voittajalle vain 0,7 pistettä. Japanin hyppääjät juhlivat normaalimäessä kolmoisvoittoa Yukio Kasayan johdolla. Marjatta Kajosmaa hiihti kaksi hopeaa ja yhden pronssin, Neuvostoliiton Galina Kulakova kaikki kolme kultaa. Hollantilainen Ard Schenk luisteli myös kolme kultamitalia. 500 metrin pikaluistelun ME-mies Leo Linkovesi horjahti ja jäi kuudenneksi. Mitalitilastoa: 1. N-liitto 8 5 3 2. DDR 4 3 7 3. Sveitsi 4 3 3 7. Norja 2 5 5 10. Ruotsi 1 1 2 15. Suomi 0 4 1 Suomen mitalit: Hopeaa: 5 km hiihto N Marjatta Kajosmaa Hopeaa: 3 x 5 km hiihto N Helena Takalo, Hilkka Kuntola, Marjatta Kajosmaa Hopeaa: Yhdistetty hiihto Rauno Miettinen Hopeaa: 4 x 7,5 km ampumahiihto Esko Saira, Juhani Suutarinen, Heikki Ikola, Mauri Röppänen Pronssia: 10 km hiihto N Marjatta Kajosmaa OLYMPIAJOUKKUEEN PÄÄYHTEISTYÖKUMPPANIT 11

1976 Innsbruck Vuoden 1976 talvikisat myönnettiin alun perin Denverille, mutta tämä luopui niistä liian suuren hintalapun vuoksi. KOK valitsi korvaavaksi isännäksi Innsbruckin, jossa oli kilpailtu olympiamitaleista vasta 12 vuotta aiemmin. Helena Takalo voitti kultaa 5 km:llä ja hopeaa sekä 10 km:llä että viestissä. Suomen miehet hiihtivät viestikultaa miehistöllä Matti Pitkänen, Juha Mieto, Pertti Teurajärvi ja Arto Koivisto. Ampumahiihdosta tuli Heikki Ikolan johdolla kaksi hopeaa. Leijonille povattiin jo jääkiekkomitalia, kun Kanada ja Ruotsi jäivät turnauksesta pois. Pronssin vei kuitenkin paremman maalisuhteen ansiosta Länsi-Saksa. Mitalitilastoa: 1. N-liitto 13 6 8 2. DDR 7 5 7 3. USA 3 3 4 4. Norja 3 3 1 6. Suomi 2 4 1 15. Ruotsi 0 0 2 Suomen mitalit: Kultaa: 4 x 10 km hiihto M Matti Pitkänen, Juha Mieto, Pertti Teurajärvi, Arto Koivisto Kultaa: 5 km hiihto N Helena Takalo Hopeaa: 10 km hiihto N Helena Takalo Hopeaa: 4 x 5 km hiihto N Liisa Suihkonen, Marjatta Kajosmaa, Hilkka Kuntola, Helena Takalo Hopeaa: 20 km ampumahiihto Heikki Ikola Hopeaa: 4 x 7,5 km ampumahiihto Henrik Flöjt, Esko Saira, Juhani Suutarinen, Heikki Ikola Pronssia: 15 km hiihto M Arto Koivisto 1980 Lake Placid Lake Placidin kisojen ykköstähti oli USA:n pikaluistelija Eric Heiden, joka voitti kaikki viisi kultamitalia. Alppirinteitä hallitsivat Ruotsin Ingemar Stenmark ja Liechtensteinin Hanni Wenzel. Kotiyleisö sai juhlia olympiavoittoa myös jääkiekossa: viimeisessä ottelussa USA löi Suomen, joka voitolla olisi ottanut pronssimitalin. Suomalaiseen olympiahistoriaan jäi Juha Miedon sadasosatappio Ruotsin Thomas Wassbergille 15 km:llä. Hilkka Riihivuori hiihti Miedon tavoin kaksi henkilökohtaista hopeaa. Suomen ainoan kultamitalin voitti viimeisenä kisapäivänä suurmäessä Jouko Törmänen. Mitalitilastoa: 1. N-liitto 10 6 6 2. DDR 9 7 7 3. USA 6 4 2 5. Ruotsi 3 0 1 7. Suomi 1 5 3 8. Norja 1 3 6 Suomen mitalit: Kultaa: Suurmäki Jouko Törmänen Hopeaa: 15 km hiihto M Juha Mieto Hopeaa: 50 km hiihto M Juha Mieto Hopeaa: 5 km hiihto N Hilkka Riihivuori Hopeaa: 10 km hiihto N Hilkka Riihivuori Hopeaa: Yhdistetty hiihto Jouko Karjalainen Pronssia: 4 x 10 km hiihto M Harri Kirvesniemi, Pertti Teurajärvi, Matti Pitkänen, Juha Mieto Pronssia: 10 km hiihto N Helena Takalo Pronssia: Suurmäki Jari Puikkonen 1984 Sarajevo Suomi saavutti Sarajevossa kaikkien aikojen suurimman talvikisojen mitalisaalinsa: peräti 13 mitalia. Marja-Liisa Hämäläinen voitti kaikki naisten maastohiihdon kolme henkilökohtaista kultamitalia sekä pronssia viestissä. Aki Karvonen hiihti kolme mitalia, Harri Kirvesniemi kaksi. Matti Nykänen hyppäsi kultaa ja hopeaa, ja yhdistetyssäkin tuli Suomeen kaksi mitalia. Kisojen paras mieshiihtäjä oli Ruotsin Gunde Svan. Taitoluisteluareenalla säväytti brittiläinen jäätanssipari Jayne Torvill/Christopher Dean. DDR nousi naispikaluistelijoidensa ja kelkkailijoidensa ansiosta mitalitilaston ykköseksi ainoan kerran olympiahistoriassa. Mitalitilastoa: 1. DDR 9 9 6 2. N-liitto 6 10 9 3. USA 4 4 0 4. Suomi 4 3 6 5. Ruotsi 4 2 2 6. Norja 3 2 4 Suomen mitalit: Kultaa: 5 km hiihto N Marja-Liisa Hämäläinen Kultaa: 10 km hiihto N Marja-Liisa Hämäläinen Kultaa: 20 km hiihto N Marja-Liisa Hämäläinen Kultaa: Suurmäki Matti Nykänen Hopeaa: 15 km hiihto M Aki Karvonen Hopeaa: Normaalimäki Matti Nykänen Hopeaa: Yhdistetty hiihto Jouko Karjalainen Pronssia: 15 km hiihto M Harri Kirvesniemi Pronssia: 50 km hiihto M Aki Karvonen Pronssia: 4 x 10 km hiihto M Kari Ristanen, Juha Mieto, Harri Kirvesniemi, Aki Karvonen Pronssia: 4 x 5 km hiihto N Pirkko Määttä, Eija Hyytiäinen, Marjo Matikainen, Marja-Liisa Hämäläinen Pronssia: Normaalimäki Jari Puikkonen Pronssia: Yhdistetty hiihto Jukka Ylipulli 1988 Calgary Calgaryn olympiakisojen kuningas oli Matti Nykänen, joka otti ylivoimaiseen tapaan kaikki kolme mäkikultaa. Suomi voitti myös olympiakisoissa uutuutena hypätyn joukkuemäen kilpailun ennen Jugoslaviaa. Maastohiihdossa oli ensi kerran eriytetty perinteisen ja vapaan tyylin kilpailut. Perinteisiä naisten matkoja hallitsi Marjo Matikainen, joka voitti kultaa 5 km:llä ja pronssia 10 km:llä sekä viestissä. Kisojen muita tähtiä olivat alppihiihtäjä Alberto Tomba ja kolme kultaa voittanut hollantilainen pikaluistelija Yvonne van Gennip. Suomalaisten kisat huipensi jääkiekon kaikkien aikojen ensimmäinen arvokisamitali. Leijonien 2 1-voitto kultansa varmistaneesta Neuvostoliitosta päätöspelissä kirkasti mitalin vielä hopeaksi. Mitalitilastoa: 1. N-liitto 11 9 9 2. DDR 9 10 6 3. Sveitsi 5 5 5 4. Suomi 4 1 2 5. Ruotsi 4 0 2 12. Norja 0 3 2 Suomen mitalit: Kultaa: 5 km hiihto (p) N Marjo Matikainen Kultaa: Normaalimäki Matti Nykänen Kultaa: Suurmäki Matti Nykänen Kultaa: Joukkuemäki Ari-Pekka Nikkola, Matti Nykänen, Tuomo Ylipulli, Jari Puikkonen Hopeaa: Jääkiekko ks. joukkue s. XX Pronssia: 10 km hiihto (p) N Marjo Matikainen Pronssia: 4 x 5 km hiihto N Pirkko Määttä, Marja-Liisa Kirvesniemi, Marjo Matikainen, Jaana Savolainen 12

1992 Albertville Olympiakisat levittäytyivät alppikyliin eri puolille Ranskan Savoijin maakuntaa. Kisoissa näkyivät Euroopan poliittisen kartan tuoreet muutokset: hajonneen Neuvostoliiton urheilijat esiintyivät Yhdistyneenä joukkueena (tilastoissa IVY), ja mitalitilaston kärkeen nousi yhdistynyt Saksa. Uusia olympialajeja olivat freestylehiihto, short track -luistelu ja naisten ampumahiihto. Norja kasvatti kultamitalimääränsä neljässä vuodessa nollasta yhdeksään. Mäkihypyssä vaadittavan uuden V-tyylin omaksui parhaiten 16-vuotias Toni Nieminen voittaen kaksi kultaa ja pronssin. Kolmannen kullan Suomelle toi Marjut Lukkarinen perinteisellä 5 km:n matkalla. Mitalitilastoa: 1. Saksa 10 10 6 2. IVY 9 6 8 3. Norja 9 6 5 8. Suomi 3 1 3 13. Ruotsi 1 0 3 Suomen mitalit: Kultaa: 5 km hiihto (p) N Marjut Lukkarinen Kultaa: Suurmäki Toni Nieminen Kultaa: Joukkuemäki Ari-Pekka Nikkola, Mika Laitinen, Risto Laakkonen, Toni Nieminen Hopeaa: 15 km hiihto (p) N Marjut Lukkarinen Pronssia: 4 x 10 km hiihto M Mika Kuusisto, Harri Kirvesniemi, Jari Räsänen, Jari Isometsä Pronssia: Normaalimäki Toni Nieminen Pronssia: 10 km ampumahiihto M Harri Eloranta 1994 Lillehammer Talvi- ja kesäolympiakisoissa siirryttiin eri rytmiin, joten edellisistä talvikisoista ehti kulua vain kaksi vuotta. Norjalaiset järjestivät upeat kisat voittaen itse hiihtäjä Bjørn Dæhlien ja luistelija Johann Olav Kossin johdolla kymmenen kultaa. Suomi jäi toisen kerran historiassa ilman kultamitalia. Ainoan hopeankin toi Mika Myllylä 50 kilometrin hiihdossa. Marja-Liisa Kirvesniemi päätti olympiauransa 38-vuotiaana kahteen pronssiin. Curt Lindströmin valmentama leijonamiehistö pelasi kisojen hienointa jääkiekkoa mutta joutui silti tyytymään pronssiin hävittyään välierän Kanadalle. Mitalitilastoa: 1. Venäjä 11 8 4 2. Norja 10 11 5 3. Saksa 9 7 8 10. Ruotsi 2 1 0 16. Suomi 0 1 5 Suomen mitalit: Hopeaa: 50 km hiihto (p) M Mika Myllylä Pronssia: 30 km hiihto (v) M Mika Myllylä Pronssia: 4 x 10 km hiihto M Mika Myllylä, Harri Kirvesniemi, Jari Räsänen, Jari Isometsä Pronssia: 5 km hiihto (p) N Marja-Liisa Kirvesniemi Pronssia: 30 km hiihto (p) N Marja-Liisa Kirvesniemi Pronssia: Jääkiekko ks. joukkue s. 105 1998 Nagano Uusia tulokkaita olympiaohjelmassa olivat lumilautailu ja naisten jääkiekko; curlingin mitaleista kilpailtiin ensimmäisen kerran sitten vuoden 1924. Suomi menestyi Naganon kisoissa laajemmalla rintamalla kuin koskaan ennen. Mika Myllylä voitti kultaa perinteisellä 30 km:llä. Suomen toisen olympiavoiton otti Jani Soininen normaalimäessä. Serkukset Janne Lahtela ja Sami Mustonen toivat hopeaa ja pronssia kumparelaskusta. Miesten jääkiekkoturnaus pelattiin ensi kerran NHL-tähtien voimin; Suomi voitti riemukkaasti pronssia lyötyään Kanadan mitaliottelussa. Ensimmäisessä naisten olympiaturnauksessa tuli odotetusti myös pronssimitali, joten kaikkiaan peräti 54 suomalaisurheilijaa palasi kisoista mitali kaulassa. Mitalitilastoa: 1. Saksa 12 9 8 2. Norja 10 10 5 3. Venäjä 9 6 3 11. Suomi 2 4 6 17. Ruotsi 0 2 1 Suomen mitalit: Kultaa: 30 km hiihto (p) M Mika Myllylä Kultaa: Normaalimäki Jani Soininen Hopeaa: Suurmäki Jani Soininen Hopeaa: Yhdistetty hiihto Samppa Lajunen Hopeaa: Yhdistetty hiihto, joukkuekilpailu Samppa Lajunen, Jari Mantila, Tapio Nurmela, Hannu Manninen Hopeaa: Kumparelasku M Janne Lahtela Pronssia: 10 km hiihto (p) M Mika Myllylä Pronssia: 4 x 10 km hiihto M Mika Myllylä, Harri Kirvesniemi, Sami Repo, Jari Isometsä Pronssia: Kumparelasku M Sami Mustonen Pronssia: 10 km ampumahiihto M Ville Räikkönen Pronssia: Jääkiekko M ks. joukkue s. 105 Pronssia: Jääkiekko N ks. joukkue s. 105 OLYMPIAJOUKKUEEN PÄÄYHTEISTYÖKUMPPANIT 13

2002 Salt Lake City Suomalaisten sankari Utahin vuorilla oli kaikki kolme yhdistetyn hiihdon kultaa voittanut Samppa Lajunen. Normaalikilpailun kaksoisvoiton varmisti Jaakko Tallus. Suomen neljännen kultamitalin toi Janne Lahtela kumparelaskusta. Mäkihyppääjät hävisivät joukkuemäen kullan Saksalle 0,1 pisteen erolla. Suomalaiset maastohiihtäjät jäivät mitaleitta kuten molemmat jääkiekkojoukkueetkin. Norjan Ole Einar Bjørndalen teki historiaa voittamalla kaikki neljä kultaa ampumahiihdossa. Kisat päättyivät kultamitalihiihtäjien Johann Mühleggin, Olga Danilovan ja Larisa Lazutinan hylkäykseen dopingin vuoksi. Tuloksia muutettiin oikeuskäsittelyiden jälkeen vielä pari vuotta kisojen jälkeen, mikä nosti Norjan mitalitilaston kärkipaikalle. Mitalitilastoa: 1. Norja 13 5 7 2. Saksa 12 16 8 3. USA 10 13 11 8. Suomi 4 2 1 19. Ruotsi 0 2 5 Suomen mitalit: Kultaa: Yhdistetty hiihto, normaalikilpailu Samppa Lajunen Kultaa: Yhdistetty hiihto, sprinttikilpailu Samppa Lajunen Kultaa: Yhdistetty hiihto, joukkuekilpailu Jari Mantila, Hannu Manninen, Jaakko Tallus, Samppa Lajunen Kultaa: Kumparelasku M Janne Lahtela Hopeaa: Joukkuemäki Matti Hautamäki, Veli-Matti Lindström, Risto Jussilainen, Janne Ahonen Hopeaa: Yhdistetty hiihto, normaalikilpailu Jaakko Tallus Pronssia: Suurmäki Matti Hautamäki 2006 Torino Vuoden 2006 talviolympialaisia isännöi poikkeuksellisesti eurooppalainen suurkaupunki; hiihtolajien mitaleista kilpailtiin alppilaaksoissa. Suomi jäi kolmannen kerran talvikisahistoriassa ilman kultamitalia, mutta mitaleita saatiin peräti kahdeksassa eri urheilumuodossa, ja yhdeksännessäkin, ampumahiihdossa, tuli nelossija. Kokonaan uusia suomalaisia mitalilajeja olivat alppihiihto, lumilautailu ja curling. Suomen jääkiekkoleijonat pelasivat kaikkien aikojen turnauksen edeten puhtaalla pelillä finaaliin. Kisat päättyivät kuitenkin katkeraan tappioon Ruotsille. Mitalitilastoa: 1. Saksa 11 12 6 2. USA 9 9 7 3. Itävalta 9 7 7 6. Ruotsi 7 2 5 13. Norja 2 8 9 19. Suomi 0 6 3 Suomen mitalit: Hopeaa: Normaalimäki Matti Hautamäki Hopeaa: Joukkuemäki Tami Kiuru, Janne Happonen, Janne Ahonen, Matti Hautamäki Hopeaa: Suurpujottelu N Tanja Poutiainen Hopeaa: Kumparelasku M Mikko Ronkainen Hopeaa: Curling M Markku Uuusipaavalniemi, Teemu Salo, Kalle Kiiskinen, Wille Mäkelä, Jani Sullanmaa Hopeaa: Jääkiekko M ks. joukkue s. 105 Pronssia: Hiihto, sprinttiviesti (p) N Aino-Kaisa Saarinen/Virpi Kuitunen Pronssia: Yhdistetty hiihto, joukkuekilpailu Antti Kuisma, Anssi Koivuranta, Jaakko Tallus, Hannu Manninen Pronssia: Lumilautailu, halfpipe M: Markku Koski 2010 Vancouver Suomalaisurheilijat saavuttivat Vancouverin kisoissa yhden hopean ja neljä pronssia, mikä oli vaatimattomin talviolympiasaalis sitten vuoden 1932. Paras saavutus oli Peetu Piiroisen hopea lumilautailun halfpipessa. Naishiihtäjät ottivat viestipronssin, ja Aino-Kaisa Saarinen hiihti pronssia myös 30 kilometrin yhteislähtökilpailussa. Miesleijonat saavuttivat vaiherikkaan turnauksen päätteeksi pronssimitalin, ja Suomen naiset palasivat mitalikantaan 12 vuoden tauon jälkeen lyömällä Ruotsin pronssiottelun jatkoajalla. Lähimpänä olympiavoittoa kävi Mika Poutala, joka johti 500 metrin pikaluistelua ensimmäisen lähdön jälkeen mutta päätyi lopulta viidenneksi. Kultamitalitilaston voitti isäntämaa Kanada, joka päätti kisat upeasti lyömällä USA:n jääkiekkofinaalissa Sidney Crosbyn jatkoaikamaalilla 3 2. Mitalitilastoa: 1. Kanada 14 7 5 2. Saksa 10 13 7 3. USA 9 15 13 4. Norja 9 8 6 7. Ruotsi 5 2 4 24. Suomi 0 1 4 Suomen mitalit: Hopeaa: Lumilautailu, halfpipe M Peetu Piiroinen Pronssia: 30 km hiihto (p) N Aino-Kaisa Saarinen Pronssia: 4 x 5 km hiihto N Pirjo Muranen, Virpi Kuitunen, Riitta-Liisa Roponen, Aino-Kaisa Saarinen Pronssia: Jääkiekko M ks. joukkue s. 105 Pronssia: Jääkiekko N ks. joukkue s. 105 2014 Sotši Venäläiset eivät säästelleet kustannuksissa saadessaan ensi kerran isännöidä talviolympiakisoja. Mustanmeren rantalomakohteen ja Kaukasus-vuoriston hiihtorinteiden yhdistävän infrastruktuurin rakentaminen tekikin Sotšin kisoista olympiahistorian kalleimmat. Omien urheilijoidensa menestyksen varmistamiseksi isännät turvautuivat luvattomiinkin keinoihin, mikä voi vielä aiheuttaa suuriakin muutoksia kisojen mitalitaulukkoon. Suomalaisten hohtohetket Sotšin kisoissa osuivat parin tunnin sisälle: Iivo Niskanen ja Sami Jauhojärvi hiihtivät kultaa sprinttiviestissä, ja samaan aikaan Leijonat löivät Venäjän miesten jääkiekkoturnauksen puolivälierässä 3 1. Uransa päättäneen Teemu Selänteen, 43, johtama Suomi päätyi lopulta pronssille. Suomen naishiihtäjät saavuttivat kaksi hopeaa, ja Enni Rukajärvi otti samanvärisen mitalin lumilautailussa. Mitalitilastoa: 1. Venäjä 13 11 9 2. Norja 11 5 10 3. Kanada 10 10 5 14. Ruotsi 2 7 6 18. Suomi 1 3 1 Suomen mitalit: Kultaa: Hiihto, sprinttiviesti (p) M Iivo Niskanen/Sami Jauhojärvi Hopeaa: Hiihto, sprinttiviesti (p) N Aino-Kaisa Saarinen/Kerttu Niskanen Hopeaa: 4 x 5 km hiihto N Anne Kyllönen, Aino-Kaisa Saarinen, Kerttu Niskanen, Krista Lähteenmäki Hopeaa: Lumilautailu, slopestyle N Enni Rukajärvi Pronssia: Jääkiekko M ks. joukkue s. 105 14

15

Olympialaiset talvikisat KISAT MAITA KILPAILIJOITA SUOMALAISIA Yht. Naisia Yht. Naisia I 1924 Chamonix 16 291 13 17 1 II 1928 St. Moritz 25 464 28 18 1 III 1932 Lake Placid 17 252 21 7 0 IV 1936 Garmisch-Partenkirchen 28 668 80 19 0 V 1948 St. Moritz 28 668 77 24 0 VI 1952 Oslo 30 693 109 50 5 VII 1956 Cortina d'ampezzo 32 821 132 31 4 VIII 1960 Squaw Valley 30 665 144 48 6 IX 1964 Innsbruck 36 1094 199 52 6 X 1968 Grenoble 37 1158 211 53 8 XI 1972 Sapporo 35 1008 206 51 7 XII 1976 Innsbruck 37 1129 231 47 9 XIII 1980 Lake Placid 37 1072 235 52 8 XIV 1984 Sarajevo 49 1273 277 45 5 XV 1988 Calgary 57 1425 315 53 7 XVI 1992 Albertville 64 1801 488 62 13 XVII 1994 Lillehammer 67 1738 522 61 14 XVIII 1998 Nagano 72 2180 789 86 34 XIX 2002 Salt Lake City 77 2399 886 100 37 XX 2006 Torino 79 2494 955 90 31 XXI 2010 Vancouver 82 2536 1033 94 35 XXII 2014 Sotši 88 2748 1104 103 34 XXIII 2018 Pyeongchang XXIV 2022 Peking Kilpailijamääriin on laskettu mukaan vain virallisiin olympialajeihin osallistuneet urheilijat. 16

Huomio KOK on marraskuusta 2017 alkaen hylännyt monien Venäjän urheilijoiden suoritukset vuoden 2014 Sotšin olympiakisoissa dopingin vuoksi. Koska hylkäyksiä saattaa tulla lisää painoaikarajan jälkeen, ja tapausten oikeuskäsittely on joka tapauksessa kesken, ovat kaikki tämän julkaisun mitaliluettelot ja -taulukot vuoden 2014 tasalla. Suomen mitalimääriin venäläisten jo julkistetut tai mahdolliset uudet hylkäykset eivät tule vaikuttamaan. Mitalilajimäärän kehitys URHEILU- MUOTO 1924 1928 1932 1936 1948 1952 1956 1960 1964 1968 1972 1976 1980 1984 1988 1992 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 Maastohiihto Miehet 2 2 2 3 3 3 4 4 4 4 4 4 4 4 4 5 5 5 6 6 6 6 6 Naiset 1 2 2 3 3 3 3 3 4 4 5 5 5 6 6 6 6 6 Mäkihyppy 1 1 1 1 1 1 1 1 2 2 2 2 2 2 3 3 3 3 3 3 3 4 4 Yhdistetty hiihto 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 2 2 2 2 3 3 3 3 3 Alppihiihto 2 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 10 10 10 10 10 10 10 10 11 Freestylehiihto 2 4 4 4 4 6 10 10 Lumilautailu 4 4 6 6 10 10 Ampumahiihto 1 1 1 2 2 2 3 3 3 6 6 6 8 10 10 11 11 Pikaluistelu 5 4 4 4 4 4 4 8 8 8 8 9 9 9 10 10 10 10 10 12 12 12 14 Short track 4 6 6 8 8 8 8 8 Taitoluistelu 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 5 5 Ohjaskelkkailu 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 4 4 Rattikelkkailu 1 1 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 3 3 3 3 3 Skeleton 1 1 2 2 2 2 2 Curling 1 2 2 2 2 2 3 Jääkiekko 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 2 2 2 2 2 2 Yhteensä 16 14 14 17 22 22 24 27 34 35 35 37 38 39 46 57 61 68 78 84 86 98 102 Mukana vain viralliset kilpailulajit. OLYMPIAJOUKKUEEN PÄÄYHTEISTYÖKUMPPANIT 17

Talvikisojen olympiamitalit 1924-2014 Maa K H P Yht. 1 1 Norja 118 111 100 329 1 2 Saksa * 97 99 71 267 0 3 USA 96 102 83 281 0 4 Neuvostoliitto/IVY ** 87 63 67 217 0 5 Kanada 62 55 53 170 5 6 Itävalta 59 78 81 218 4 7 Ruotsi 50 40 54 144 6 8 Sveitsi 50 40 48 138 9 Venäjä 49 40 35 124 10 Suomi 42 62 57 161 11 DDR *** 39 36 35 110 12 Alankomaat 37 38 35 110 13 Italia 37 34 43 114 14 Ranska 31 31 47 109 6 15 Etelä-Korea 26 17 10 53 8 16 Kiina 12 22 19 53 7 17 Japani 10 17 18 45 9 18 Iso-Britannia 10 4 12 26 8 19 Tšekki 7 9 8 24 5 20 Puola 6 7 7 20 7 21 Valko-Venäjä 6 4 5 15 13 22 Australia 5 3 4 12 14 23 Kroatia 4 6 1 11 34 24 Viro 4 2 1 7 37 25 Tšekkoslovakia 2 8 15 25 31 26 Slovenia 2 4 9 15 35 27 Liechtenstein 2 2 5 9 34 28 Slovakia 2 2 1 5 29 Ukraina 2 1 4 7 30 Kazakstan 1 3 3 7 31 Bulgaria 1 2 3 6 32 Belgia 1 1 3 5 33 Espanja 1-1 2 34 Uzbekistan 1 - - 1 35 Latvia - 4 3 7 36 Jugoslavia - 3 1 4 37 Unkari - 2 4 6 38 Luxemburg - 2-2 39 Pohjois-Korea - 1 1 2 40 Uusi-Seelanti - 1-1 Tanska - 1-1 42 Romania - - 1 1 18

Suomen mitalit talvikisoissa 1924-2014 Kisat K H P Yht. 1924 Chamonix 4 4 3 11 1928 St. Moritz 2 1 1 4 1932 Lake Placid 1 1 1 3 1936 Garmisch-Partenkirchen 1 2 3 6 1948 St. Moritz 1 3 2 6 1952 Oslo 3 4 2 9 1956 Cortina d'ampezzo 3 3 1 7 1960 Squaw Valley 2 3 3 8 1964 Innsbruck 3 4 3 10 1968 Grenoble 1 2 2 5 1972 Sapporo 0 4 1 5 1976 Innsbruck 2 4 1 7 1980 Lake Placid 1 5 3 9 1984 Sarajevo 4 3 6 13 1988 Calgary 4 1 2 7 1992 Albertville 3 1 3 7 1994 Lillehammer 0 1 5 6 1998 Nagano 2 4 6 12 2002 Salt Lake City 4 2 1 7 2006 Torino 0 6 3 9 2010 Vancouver 0 1 4 5 2014 Sotši 1 3 1 5 Yhteensä 42 62 57 161 Suomi voitti lisäksi yhden kultamitalin taitoluistelussa Antwerpenin olympiakisoissa 1920. OLYMPIAJOUKKUEEN PÄÄYHTEISTYÖKUMPPANIT 19

Suomen mitalit urheilumuodoittain Urheilumuoto K H P Yht. Pohjoismaiset hiihtolajit 34 40 38 112 Maastohiihto 20 24 32 76 miehet 12 13 19 44 naiset 8 11 13 32 Mäkihyppy 10 8 4 22 Yhdistetty hiihto 4 8 2 14 Alppihiihto 0 1 0 1 Freestylehiihto 1 2 1 4 Lumilautailu 0 2 1 3 Ampumahiihto 0 4 2 6 Pikaluistelu 7 8 9 24 Taitoluistelu * 1 1 0 2 Curling 0 1 0 1 Jääkiekko 0 2 6 8 Sotilaspartiohiihto 0 1 0 1 Yhteensä * 43 62 57 162 MIESTEN MITALIT 33 46 40 119 NAISTEN MITALIT 9 15 17 41 YHTEISET MITALIT * 1 1 0 2 * Mukana myös 1920 Antwerpenissä saavutettu pariluistelun kultamitali. OLYMPIAJOUKKUEEN PÄÄYHTEISTYÖKUMPPANIT 20

Talviolympiakisojen parhaat suomalaismitalistit Nimi Lajimuoto K H P Vuodet Vähintään kaksi kultaa: Clas Thunberg Pikaluistelu 5 1 1 1924-28 Matti Nykänen Mäkihyppy 4 1-1984-88 Veikko Hakulinen Maastohiihto 3 3 1 1952-60 Eero Mäntyranta Maastohiihto 3 2 2 1960-68 Samppa Lajunen Yhdistetty hiihto 3 2-1998-02 Marja-Liisa Kirvesniemi Maastohiihto 3-4 1984-94 Heikki Hasu Yhdistetty/maastoh. 2 1-1948-52 Toni Nieminen Mäkihyppy 2-1 1992 Ari-Pekka Nikkola Mäkihyppy 2 - - 1988-92 Seitsemän mitalia: Clas Thunberg Pikaluistelu 5 1 1 1924-28 Veikko Hakulinen Maastohiihto 3 3 1 1952-60 Eero Mäntyranta Maastohiihto 3 2 2 1960-68 Marja-Liisa Kirvesniemi Maastohiihto 3-4 1984-94 Kuusi mitalia: Mika Myllylä Maastohiihto 1 1 4 1994-98 Harri Kirvesniemi Maastohiihto - - 6 1980-98 Viisi mitalia: Samppa Lajunen Yhdistetty hiihto 3 2-1998-02 Helena Takalo Maastohiihto 1 3 1 1972-80 Juha Mieto Maastohiihto 1 2 2 1976-84 Aino-Kaisa Saarinen Maastohiihto - 2 3 2006-14 Neljä mitalia: Julius Skutnabb Pikaluistelu 1 2 1 1924-28 Kaija Mustonen Pikaluistelu 1 2 1 1964-68 Marjo Matikainen Maastohiihto 1-3 1984-88 Hilkka Riihivuori Maastohiihto - 4-1972-80 Marjatta Kajosmaa Maastohiihto - 3 1 1972-76 Matti Hautamäki Mäkihyppy - 3 1 2002-06 Saku Koivu Jääkiekko - 1 3 1994-10 Jere Lehtinen Jääkiekko - 1 3 1994-10 Ville Peltonen Jääkiekko - 1 3 1994-10 Teemu Selänne Jääkiekko - 1 3 1998-14 Kimmo Timonen Jääkiekko - 1 3 1998-14 Kolme mitalia: Heikki Hasu Yhdistetty/maastoh. 2 1-1948-52 Toni Nieminen Mäkihyppy 2-1 1992 Hannu Manninen Yhdistetty hiihto 1 1 1 1998-06 Jaakko Tallus Yhdistetty hiihto 1 1 1 2002-06 Siiri Rantanen Maastohiihto 1-2 1952-60 Jari Puikkonen Mäkihyppy 1-2 1980-88 Heikki Ikola Ampumahiihto - 3-1972-76 Birger Wasenius Pikaluistelu - 2 1 1936 Teppo Numminen Jääkiekko - 2 1 1988-06 Aki Karvonen Maastohiihto - 1 2 1984 Raimo Helminen Jääkiekko - 1 2 1988-98 Jarmo Myllys Jääkiekko - 1 2 1988-98 Jukka Tammi Jääkiekko - 1 2 1988-98 Olli Jokinen Jääkiekko - 1 2 2006-14 Sami Salo Jääkiekko - 1 2 2006-14 Jari Isometsä Maastohiihto - - 3 1992-98 21

Talviolympiakisojen parhaat mitalistit Vähintään kolme kultaa Nimi Lajimuoto K H P Vuodet Ole Einar Bjørndalen NOR Ampumahiihto 8 4 1 1998-14 Bjørn Dæhlie NOR Maastohiihto 8 4-1992-98 Marit Bjørgen NOR Maastohiihto 6 3 1 2002-14 Ljubov Jegorova URS/IVY Maastohiihto 6 3-1992-94 Viktor An KOR/RUS Short track -luistelu 6-2 2006-14 Lidija Skoblikova URS Pikaluistelu 6 - - 1960-64 Claudia Pechstein GER Pikaluistelu 5 2 2 1994-06 Clas Thunberg FIN Pikaluistelu 5 1 1 1924-28 Larisa Lazutina IVY/RUS Maastohiihto 5 1 1 1992-98 Thomas Alsgaard NOR Maastohiihto 5 1-1994-02 Bonnie Blair USA Pikaluistelu 5-1 1988-94 Eric Heiden USA Pikaluistelu 5 - - 1980 Raisa Smetanina URS/IVY Maastohiihto 4 5 1 1976-92 Sixten Jernberg SWE Maastohiihto 4 3 2 1956-64 Ricco Gross GER Ampumahiihto 4 3 1 1992-06 Ireen Wüst NED Pikaluistelu 4 3 1 2006-14 Galina Kulakova URS Maastohiihto 4 2 2 1968-80 Kjetil André Aamodt NOR Alppihiihto 4 2 2 1992-06 Sven Fischer GER Ampumahiihto 4 2 2 1994-06 Ivar Ballangrud NOR Pikaluistelu 4 2 1 1928-36 Janica Kostelić CRO Alppihiihto 4 2-2002-06 Gunde Svan SWE Maastohiihto 4 1 1 1984-88 Wang Meng CHN Short track -luistelu 4 1 1 2006-10 Jevgeni Grišin URS Pikaluistelu 4 1-1956-64 Aleksandr Tihonov URS Ampumahiihto 4 1-1968-80 Nikolai Zimjatov URS Maastohiihto 4 1-1980-84 Matti Nykänen FIN Mäkihyppy 4 1-1984-88 Johann Olav Koss NOR Pikaluistelu 4 1-1992-94 Kevin Kuske GER Rattikelkkailu 4 1-2002-10 André Lange GER Rattikelkkailu 4 1-2002-10 Emil Hegle Svendsen NOR Ampumahiihto 4 1-2010-14 Jayna Hefford CAN Jääkiekko 4 1-1998-14 Hayley Wickenheiser CAN Jääkiekko 4 1-1998-14 Chun Lee-kyung KOR Short track -luistelu 4-1 1994-98 Thomas Wassberg SWE Maastohiihto 4 - - 1980-88 Simon Ammann SUI Mäkihyppy 4 - - 2002-10 Caroline Ouellette CAN Jääkiekko 4 - - 2002-14 Karin Enke-Kania GDR Pikaluistelu 3 4 1 1980-88 Gunda Niemann-Stirnemann GER Pikaluistelu 3 4 1 1992-98 Veikko Hakulinen FIN Maastohiihto 3 3 1 1952-60 Kati Wilhelm GER Ampumahiihto 3 3 1 2002-10 Eero Mäntyranta FIN Maastohiihto 3 2 2 1960-68 Sven Kramer NED Pikaluistelu 3 2 2 2006-14 Vegard Ulvang NOR Maastohiihto 3 2 1 1988-94 Julija Tšepalova RUS Maastohiihto 3 2 1 1998-06 Halvard Hanevold NOR Ampumahiihto 3 2 1 1998-10 Alberto Tomba ITA Alppihiihto 3 2-1988-94 Georg Hackl GER Ohjaskelkkailu 3 2-1988-02 Samppa Lajunen FIN Yhdistetty hiihto 3 2-1998-02 22

Felix Gottwald AUT Yhdistetty hiihto 3 1 3 2002-10 Johan Grøttumsbråten NOR Maastoh./yhdistetty 3 1 2 1924-32 Vreni Schneider SUI Alppihiihto 3 1 1 1988-94 Anfisa Reztsova URS/IVY/RUS Maastoh./ampumah. 3 1 1 1988-94 Martina Sáblíková CZE Pikaluistelu 3 1 1 2010-14 Ard Schenk NED Pikaluistelu 3 1-1968-72 Bernhard Germeshausen GDR Rattikelkkailu 3 1-1976-80 Vladislav Tretjak URS Jääkiekko 3 1-1972-84 Tomas Gustafson SWE Pikaluistelu 3 1-1984-88 Jens Weissflog GDR/GER Mäkihyppy 3 1-1984-94 Mark Kirchner GER Ampumahiihto 3 1-1992-94 Deborah Compagnoni ITA Alppihiihto 3 1-1992-98 Jennifer Botterill CAN Jääkiekko 3 1-1998-10 Becky Kellar CAN Jääkiekko 3 1-1998-10 Thomas Morgenstern AUT Mäkihyppy 3 1-2006-14 Charles Hamelin CAN Short track -luistelu 3 1-2006-14 Marcus Hellner SWE Maastohiihto 3 1-2010-14 Maria Höfl-Riesch GER Alppihiihto 3 1-2010-14 Marja-Liisa Kirvesniemi FIN Maastohiihto 3-4 1984-94 Jelena Välbe IVY/RUS Maastohiihto 3-4 1992-98 Katja Seizinger GER Alppihiihto 3-2 1992-98 Marc Gagnon CAN Short track -luistelu 3-2 1994-02 Anni Friesinger-Postma GER Pikaluistelu 3-2 1998-10 Meinhard Nehmer GDR Rattikelkkailu 3-1 1976-80 Nina Gavriljuk URS/RUS Maastohiihto 3-1 1988-98 Darja Domratševa BLR Ampumahiihto 3-1 2010-14 Thorleif Haug NOR Maastoh./yhdistetty 3 - - 1924 Sonja Henie NOR Taitoluistelu 3 - - 1928-36 Hjalmar Andersen NOR Pikaluistelu 3 - - 1952 Toni Sailer AUT Alppihiihto 3 - - 1956 Klavdija Bojarskih URS Maastohiihto 3 - - 1964 Jean-Claude Killy FRA Alppihiihto 3 - - 1968 Vitali Davydov URS Jääkiekko 3 - - 1964-72 Anatoli Firsov URS Jääkiekko 3 - - 1964-72 Viktor Kuzkin URS Jääkiekko 3 - - 1964-72 Aleksandr Ragulin URS Jääkiekko 3 - - 1964-72 Irina Rodnina URS Taitoluistelu 3 - - 1972-80 Ulrich Wehling GDR Yhdistetty hiihto 3 - - 1972-80 Yvonne van Gennip NED Pikaluistelu 3 - - 1988 Andrei Homutov URS/IVY Jääkiekko 3 - - 1984-92 Kim Ki-hoon KOR Short track -luistelu 3 - - 1992-94 Marianne Timmer NED Pikaluistelu 3 - - 1998-06 Michael Greis GER Ampumahiihto 3 - - 2006 Jin Sun-yu KOR Short track -luistelu 3 - - 2006 Cherie Piper CAN Jääkiekko 3 - - 2002-10 Colleen Sostorics CAN Jääkiekko 3 - - 2002-10 Kim St-Pierre CAN Jääkiekko 3 - - 2002-10 Dario Cologna SUI Maastohiihto 3 - - 2010-14 Zhou Yang CHN Short track -luistelu 3 - - 2010-14 Felix Loch GER Ohjaskelkkailu 3 - - 2010-14 Meghan Agosta CAN Jääkiekko 3 - - 2006-14 Gillian Apps CAN Jääkiekko 3 - - 2006-14 Charline Labonté CAN Jääkiekko 3 - - 2006-14 23

Eniten osallistumisia talvikisoihin 7 Noriaki Kasai JPN mäkihyppy 1992-14 7 Albert Demtšenko IVY/RUS ohjaskelkkailu 1992-14 6 Carl-Erik Eriksson SWE rattikelkkailu 1964-84 6 Colin Coates AUS pikaluistelu 1968-88 6 Marja-Liisa Kirvesniemi FIN maastohiihto 1976-94 6 Alfred Eder AUT ampumahiihto 1976-94 6 Harri Kirvesniemi FIN maastohiihto 1980-98 6 Jochen Behle GER maastohiihto 1980-98 6 Emese Hunyady HUN/AUT pikaluistelu 1984-02 6 Markus Prock AUT ohjaskelkkailu 1984-02 6 Michael Dixon GBR hiihto/ampumahiihto 1984-02 6 Raimo Helminen FIN jääkiekko 1984-02 6 Sergei Tšepikov URS/IVY/RUS ampumahiihto/hiihto 1988-06 6 Georg Hackl GER ohjaskelkkailu 1988-06 6 Wilfried Huber ITA ohjaskelkkailu 1988-06 6 Gerda Weissensteiner ITA ohjas-/rattikelkkailu 1988-06 6 Andrus Veerpalu EST maastohiihto 1992-10 6 Ilmārs Bricis LAT ampumahiihto 1992-10 6 Marco Büchel LIE alppihiihto 1992-10 6 Anna Orlova LAT ohjaskelkkailu 1992-10 6 Hubertus von Hohenlohe MEX alppihiihto 1984-14 6 Claudia Pechstein GER pikaluistelu 1992-14 6 Teemu Selänne FIN jääkiekko 1992-14 6 Sergei Dolidovitš BLR maastohiihto 1994-14 6 Janne Ahonen FIN mäkihyppy 1994-14 6 Todd Lodwick USA yhdistetty hiihto 1994-14 6 Mario Stecher AUT yhdistetty hiihto 1994-14 6 Ole Einar Bjørndalen NOR ampumahiihto 1994-14 6 Lee Kyou-hyuk KOR pikaluistelu 1994-14 6 Armin Zöggeler ITA ohjaskelkkailu 1994-14 Suomalaisia lisäksi: 5 Janne Lahtela freestylehiihto 1992-06 5 Hannu Manninen yhdistetty/maastoh. 1994-10 5 Jere Lehtinen jääkiekko 1994-10 5 Tanja Poutiainen alppihiihto 1998-14 5 Kimmo Timonen jääkiekko 1998-14 5 Karoliina Rantamäki jääkiekko 1998-14 5 Emma Terho (o.s. Laaksonen) jääkiekko 1998-14 4 Veikko Hakulinen maastoh./ampumah. 1952-64 4 Arto Tiainen maastohiihto 1956-68 4 Eero Mäntyranta maastohiihto 1960-72 4 Esa Peltonen jääkiekko 1968-80 4 Helena Takalo maastohiihto 1968-80 4 Juha Mieto maastohiihto 1972-84 4 Rauno Miettinen yhdistetty 1972-84 4 Pertti Niittylä pikaluistelu 1976-88 4 Pirkko Määttä maastohiihto 1984-94 4 Tuulikki Pyykkönen maastohiihto 1988-98 4 Ari-Pekka Nikkola mäkihyppy 1988-98 4 Harri Eloranta ampumahiihto 1988-98 4 Minna Karhu freestylehiihto 1992-02 4 Vesa Hietalahti ampumahiihto 1992-02 4 Teppo Numminen jääkiekko 1988-06 4 Sami Kapanen jääkiekko 1994-06 4 Saku Koivu jääkiekko 1994-10 4 Ville Peltonen jääkiekko 1994-10 4 Paavo Puurunen ampumahiihto 1998-10 4 Riitta-Liisa Roponen maastohiihto 2002-14 4 Olli Jokinen jääkiekko 2002-14 4 Sami Salo jääkiekko 2002-14 4 Saija Tarkki jääkiekko 2002-14 24

Talviolympiakisojen ennätyksiä ENITEN MITALEITA M 13 Ole Einar Bjørndalen NOR (ampumahiihto 1998-14) N 10 Raisa Smetanina URS/IVY (maastohiihto 1976-92) 10 Stefania Belmondo ITA (maastohiihto 1992-02) 10 Marit Bjørgen NOR (maastohiihto 2002-14) SM 7 Clas Thunberg (pikaluistelu 1924-28) 7 Veikko Hakulinen (maastohiihto 1952-60) 7 Eero Mäntyranta (maastohiihto 1960-68) SN 7 Marja-Liisa Kirvesniemi (maastohiihto 1984-94) ENITEN HENKILÖKOHTAISIA MITALEITA M 9 Bjørn Dæhlie NOR (maastohiihto 1992-98) 9 Ole Einar Bjørndalen NOR (ampumahiihto 1998-14) N 8 Karin Enke-Kania GDR (pikaluistelu 1980-88) 8 Gunda Niemann-Stirnemann GER (pikaluistelu 1992-98) 8 Claudia Pechstein GER (pikaluistelu 1992-2006) SM 7 Clas Thunberg (pikaluistelu 1924-28) SN 5 Marja-Liisa Kirvesniemi (maastohiihto 1984-94) ENITEN HENKILÖKOHTAISIA KULTAMITALEITA M 6 Bjørn Dæhlie NOR (maastohiihto 1992-98) N 6 Lidija Skoblikova URS (pikaluistelu 1960-64) SM 5 Clas Thunberg (pikaluistelu 1924-28) SN 3 Marja-Liisa Hämäläinen (maastohiihto 1984) ENITEN VUOSIA MITALIEN VÄLILLÄ M 20 John Heaton USA (skeleton/rattikelkkailu 1928-48) 20 Richard Torriani SUI (jääkiekko 1928-48) 20 Noriaki Kasai JPN (mäkihyppy 1994-14) 20 Armin Zöggeler ITA (ohjaskelkkailu 1994-14) N 16 Raisa Smetanina URS/IVY (maastohiihto 1976-92) 16 Hayley Wickenheiser CAN (jääkiekko 1998-14) 16 Jayna Hefford CAN (jääkiekko 1998-14) SM 18 Harri Kirvesniemi (maastohiihto 1980-98) 18 Teppo Numminen (jääkiekko 1988-06) SN 12 Emma Laaksonen (jääkiekko 1998-10) 12 Karoliina Rantamäki (jääkiekko 1998-10) ENITEN VUOSIA KULTAMITALIEN VÄLILLÄ N 16 Raisa Smetanina URS/IVY (maastohiihto 1976-92) M 16 Ole Einar Bjørndalen NOR (ampumahiihto 1998-14) SM 8 Veikko Hakulinen (maastohiihto 1952-60) SN - Ei kaksissa kisoissa kultaa voittaneita suomalaisnaisia. OLYMPIAJOUKKUEEN PÄÄYHTEISTYÖKUMPPANIT 25

USEIMMISSA KISOISSA MITALEILLA M 6 Armin Zöggeler ITA (ohjaskelkkailu 1994-14) N 5 Raisa Smetanina URS/IVY (maastohiihto 1976-92) 5 Gabriella Paruzzi ITA (maastohiihto 1992-06) 5 Uschi Disl GER (ampumahiihto 1992-06) 5 Claudia Pechstein GER (pikaluistelu 1992-06) 5 Hayley Wickenheiser CAN (jääkiekko 1998-14) 5 Jayna Hefford CAN (jääkiekko 1998-14) SM 5 Harri Kirvesniemi (maastohiihto 1980-98) SN 3 Siiri Rantanen (maastohiihto 1952-60) 3 Helena Takalo (maastohiihto 1972-80) 3 Hilkka Riihivuori (maastohiihto 1972-80) 3 Marja-Liisa Kirvesniemi (maastohiihto 1984-94) 3 Aino-Kaisa Saarinen (maastohiihto 2006-14) ENITEN MITALEITA YKSISSÄ KISOISSA M 5 Clas Thunberg FIN (pikaluistelu 1924) 3-1-1 5 Roald Larsen NOR (pikaluistelu 1924) 0-2-3 5 Eric Heiden USA (pikaluistelu 1980) 5-0-0 N 5 Ljubov Jegorova IVY (maastohiihto 1992) 3-2-0 5 Jelena Välbe IVY (maastohiihto 1992) 1-0-4 5 Manuela Di Centa ITA (maastohiihto 1994) 2-2-1 5 Larisa Lazutina RUS (maastohiihto 1998) 3-1-1 5 Cindy Klassen CAN (pikaluistelu 2006) 1-2-2 5 Marit Bjørgen NOR (maastohiihto 2010) 3-1-1 5 Ireen Wüst NED (pikaluistelu 2014) 2-3-0 SN 4 Marja-Liisa Hämäläinen (maastohiihto 1984) 3-0-1 ENITEN KULTAMITALEITA YKSISSÄ KISOISSA M 5 Eric Heiden USA (pikaluistelu 1980) N 4 Lidija Skoblikova URS (pikaluistelu 1964) SM 3 Clas Thunberg (pikaluistelu 1924) 3 Matti Nykänen (mäkihyppy 1988) 3 Samppa Lajunen (yhdistetty 2002) SN 3 Marja-Liisa Hämäläinen (maastohiihto 1984) 26

VANHIN KULTAMITALISTI M 54 v 3 kk 10 pv Robin Welsh GBR (curling 1924) N 43 v 3 kk 14 pv Anette Norberg SWE (curling 2010) SM 38 v 2 kk 20 pv Walter Jakobsson (pariluistelu 1920*) 35 v 1 kk 21 pv Veikko Hakulinen (4 x 10 km maastohiihto 1960) SN 35 v 9 kk 1 pv Ludowika Jakobsson (pariluistelu 1920*) 31 v 9 kk 6 pv Lydia Wideman (10 km maastohiihto 1952) VANHIN MITALISTI M 58 v 5 kk 5 pv Carl August Kronlund SWE (curling 1924) N 46 v 3 kk 19 pv Carolyn Darbyshire CAN (curling 2010) SM 43 v 7 kk 19 pv Teemu Selänne (jääkiekko 2014) SN 39 v 6 kk 6 pv Ludowika Jakobsson (pariluistelu 1924) VANHIN TUNNETTU OSANOTTAJA M 58 v 5 kk 5 pv Carl August Kronlund SWE (curling 1924) N 48 v 10 kk 0 pv Anne Abernathy ISV (ohjaskelkkailu 2002) SM 46 v 0 kk 13 pv Walter Jakobsson (pariluistelu 1928) SN 43 v 6 kk 25 pv Ludowika Jakobsson (pariluistelu 1928) NUORIN KULTAMITALISTI N 13 v 2 kk 21 pv Kim Yun-mi KOR (short track -luisteluviesti 1994)** M 16 v 8 kk 14 pv Toni Nieminen FIN (joukkuemäki 1992) SM 16 v 8 kk 14 pv Toni Nieminen (joukkuemäki 1992) SN 23 v 0 kk 14 pv Marjo Matikainen (5 km maastohiihto 1988) NUORIN MITALISTI N 13 v 2 kk 21 pv Kim Yun-mi KOR (short track -luisteluviesti 1994) M 14 v 11 kk 29 pv Scott Allen USA (taitoluistelu 1964) SN 16 v 2 kk 0 pv Emma Laaksonen (jääkiekko 1998) SM 16 v 8 kk 9 pv Toni Nieminen (normaalimäki 1992) NUORIN TUNNETTU OSALLISTUJA N 11 v 2 kk 12 pv Cecilia Colledge GBR (taitoluistelu 1932)** M 12 v 3 kk 18 pv Jan Hoffmann GDR (taitoluistelu 1968) SM 15 v 10 kk 1 pv Hannu Manninen (yhdistetty hiihto 1994) SN 16 v 1 kk 22 pv Emma Laaksonen (jääkiekko 1998) * Mukana myös vuosien 1908 ja 1920 kisojen talvilajikilpailut. Vahvennetut ikäennätykset pätevät myös kesäkisojen osalta (taidelajeja ei huomioitu). ** Kesä- ja talvikisojen ikäennätys vain naisten osalta. 27

Talviolympiakisojen avaajat 1924 Chamonix Ranskan hallituksen alivaltiosihteeri Gaston Vidal 1928 St. Moritz Sveitsin liittopresidentti Edmund Schulthess 1932 Lake Placid New Yorkin kuvernööri Franklin D. Roosevelt 1936 Garmisch-Partenk. Saksan valtakunnankansleri Adolf Hitler 1948 St. Moritz Sveitsin liittopresidentti Enrico Celio 1952 Oslo Norjan prinsessa Ragnhild 1956 Cortina d'ampezzo Italian presidentti Giovanni Gronchi 1960 Squaw Valley Yhdysvaltain varapresidentti Richard Nixon 1964 Innsbruck Itävallan liittopresidentti Adolf Schärf 1968 Grenoble Ranskan presidentti Charles de Gaulle 1972 Sapporo Japanin keisari Hirohito 1976 Innsbruck Itävallan liittopresidentti Rudolf Kirchschläger 1980 Lake Placid Yhdysvaltain varapresidentti Walter Mondale 1984 Sarajevo Jugoslavian liittopresidentti Mika Špiljak 1988 Calgary Kanadan kenraalikuvernööri Jeanne Sauvé 1992 Albertville Ranskan presidentti François Mitterrand 1994 Lillehammer Norjan kuningas Harald V 1998 Nagano Japanin keisari Akihito 2002 Salt Lake City Yhdysvaltain presidentti George W. Bush 2006 Torino Italian presidentti Carlo Azeglio Ciampi 2010 Vancouver Kanadan kenraalikuvernööri Michaëlle Jean 2014 Sotši Venäjän presidentti Vladimir Putin 28

Olympiatulen sytyttäjät talvikisoissa Kisat Nimi Ikä Laji / toimi 1952 Eigil Nansen 20 alppihiihto 1956 Guido Caroli 28 pikaluistelu 1960 Kenneth C. Henry 31 pikaluistelu 1964 Josef Rieder 32 alppihiihto 1968 Alain Calmat 28 taitoluistelu 1972 Hideki Takada 16 opiskelija 1976 Christl Haas Josef Feistmantl 32 36 alppihiihto ohjaskelkkailu 1980 Charles Morgan Kerr 44 psykiatri 1984 Sandra Dubravčić 19 taitoluistelu 1988 Robyn Perry 12 taitoluistelu 1992 Michel Platini François-Cyrille Grange 36 8 jalkapallo jalkapallo 1994 Haakon Magnus 20 kruununprinssi 1998 Midori Itō 28 taitoluistelu 2002 Jääkiekkojoukkue 1980 jääkiekko 2006 Stefania Belmondo 37 maastohiihto 2010 Wayne Gretzky (jääkiekko), Nancy Greene (alppihiihto), Steve Nash (koripallo), Rick Hansen (paralympia/rullatuolikelaus), Catriona LeMay Doan (pikaluistelu) 2014 Vladislav Tretjak Irina Rodnina 61 64 jääkiekko taitoluistelu 1952 ja 1960 kisojen olympiatuli sytytettiin norjalaisen hiihtopioneerin Sondre Norheimin talossa, vuoden 1956 tuli Rooman Capitoliumilla. Talvikisojen tuli on sytytetty Kreikan Olympiassa vuodesta 1964 lähtien. 29

Suomen lipunkantajat talvikisojen avajaisissa 1924 Chamonix Armas Palmros yhdistetty hiihto 1928 St. Moritz Esko Järvinen yhdistetty hiihto 1932 Lake Placid Ossi Blomqvist pikaluistelu 1936 Garmisch-Partenk. Sulo Nurmela maastohiihto 1948 St. Moritz Pekka Vanninen maastohiihto 1952 Oslo Heikki Hasu yhdistetty hiihto 1956 Cortina d'ampezzo Antti Hyvärinen mäkihyppy 1960 Squaw Valley Paavo Korhonen yhdistetty hiihto 1964 Innsbruck Veikko Hakulinen ampumahiihto 1968 Grenoble Veikko Kankkonen mäkihyppy 1972 Sapporo Juha Mieto maastohiihto 1976 Innsbruck Rauno Miettinen yhdistetty hiihto 1980 Lake Placid Heikki Ikola ampumahiihto 1984 Sarajevo Jorma Valtonen jääkiekko 1988 Calgary Pertti Niittylä pikaluistelu 1992 Albertville Timo Blomqvist jääkiekko 1994 Lillehammer Marja-Liisa Kirvesniemi maastohiihto 1998 Nagano Janne Ahonen mäkihyppy 2002 Salt Lake City Toni Nieminen mäkihyppy 2006 Torino Janne Lahtela freestylehiihto 2010 Vancouver Ville Peltonen jääkiekko 2014 Sotši Enni Rukajärvi lumilautailu OLYMPIAJOUKKUEEN PÄÄYHTEISTYÖKUMPPANIT 30

Olympiavalan vannojat talvikisoissa 1924 Camille Mandrillon sotilaspartiohiihto 1928 Hans Eidenbenz yhdistetty hiihto 1932 John A. Shea pikaluistelu 1936 Willy Bogner yhdistetty hiihto 1948 Richard Torriani jääkiekko 1952 Torbjørn Falkanger mäkihyppy 1956 Giuliana Chenal-Minuzzo alppihiihto 1960 Carol Heiss taitoluistelu 1964 Paul Aste rattikelkkailu 1968 Leo Lacroix alppihiihto 1972 Keiichi Suzuki pikaluistelu 1976 Werner Delle-Karth rattikelkkailu 1980 Eric Heiden pikaluistelu 1984 Bojan Križaj alppihiihto 1988 Pierre Harvey maastohiihto 1992 Surya Bonaly taitoluistelu 1994 Vegard Ulvang maastohiihto 1998 Kenji Ogiwara yhdistetty hiihto 2002 Jim Shea Jr. skeleton 2006 Giorgio Rocca alppihiihto 2010 Hayley Wickenheiser jääkiekko 2014 Ruslan Zaharov short track -luistelu OLYMPIAJOUKKUEEN PÄÄYHTEISTYÖKUMPPANIT 31

Maastohiihto Maastohiihto on kuulunut talviolympiakisojen ohjelmaan alusta lähtien. Chamonix ssa 1924 kilpailtiin vain 18:n ja 50 km:n matkoilla. Viesti tuli mukaan 1936 ja 30 km:n kilpa 1956, jolloin myös pikamatka lyhennettiin 15 kilometriin. Naiset pääsivät olympialaduille vasta Oslossa 1952. Ohjelmassa oli tuolloin vain 10 km, jossa Suomi otti kolmoisvoiton (Lydia Wideman Mirja Hietamies Siiri Rantanen). Naisten viesti tuli ohjelmaan 1956, pikamatka 5 km 1964. Tasa-arvo toteutui vasta 1984, kun naisetkin saivat kolmannen henkilökohtaisen kilpailun (20 km). Luistelutyylin läpimurto kaudella 1984/85 mullisti maastohiihdon kilpailuohjelman. Perinteisen ja vapaan hiihtotavan matkat eriytettiin olympiakisoissa ensi kerran Calgaryssa 1988. Albertvillessa 1992 ohjelmaan lisättiin perinteisen pikamatkan aikaeroilla starttaava vapaan hiihtotavan takaa-ajo. Henkilökohtainen sprintti tuli olympiaohjelmaan 2002, kahden hiihtäjän sprinttiviesti 2006. Torinon kisoissa 2006 takaa-ajon korvasi yhdistelmäkilpailu (skiathlon), jossa vaihdetaan puolimatkassa hiihtotapaa. Henkilökohtainen yhteislähtö oli ensi kerran olympiakäytössä 2002. Nykyisin sekä miesten että naisten olympiaohjelmassa on enää yksi vanhanaikainen väliaikalähtökilpailu. Pisimmällä matkalla (miesten 50 km ja naisten 30 km) käytetään yhteislähtöä. Pyeongchangin kisojen maastohiihto-ohjelma on muutoin sama kuin Sotšissa 2014, mutta hiihtotyylit ovat vaihtuneet. Henkilökohtaiset matkat (miehillä 15 ja 50 km, naisilla 10 ja 30 km) hiihdetään näet arvokisoissa vuoroin perinteisellä, vuoroin vapaalla tyylillä. Sama koskee henkilökohtaista sprinttiä ja sprinttiviestiä. Koska olympiakisojen väliin mahtuu kahdet MM-kisat, olympiamatkojen hiihtotyylit vaihtuvat säännöllisesti. Suomi on saavuttanut olympiakisojen maastohiihdossa yhden kolmoisvoiton, naisten 10 km:llä Oslossa 1952. Kaksoisvoittoja on kolme, kaikki miesten 50 kilometriltä (1932 Veli Saarinen Väinö Liikkanen, 1952 Veikko Hakulinen Eero Kolehmainen sekä 1960 Kalevi Hämäläinen Veikko Hakulinen). Tyystin vaille mitalia Suomi on jäänyt vain kahdesti (1928 ja 2002); Salt Lakessa 2002 paras saavutus oli Kaisa Variksen neljäs sija 15 km:llä. Ilman miesten mitalia on jääty lisäksi 1972, 1988 ja 2010, vaille naisten mitalia 1968 ja 1998. Iivo Niskanen ja Sami Jauhojärvi ottivat Sotšin kisojen 2014 sprinttiviestissä Suomen ensimmäisen olympiavoiton maastohiihdossa 16 vuoteen ja talvikisoissa ylipäätään sitten vuoden 2002. Suomen naishiihtäjien viimeisimmän kultamitalin on voittanut Marjut Lukkarinen 1992. Suomi saavutti Sotšin kisojen maastohiihdossa kolme mitalia ja seitsemän pistesijaa. Niskanen ja Jauhojärvi voittivat kultaa miesten, Aino-Kaisa Saarinen ja Kerttu Niskanen hopeaa naisten sprinttiviestissä. Hopean saavutti myös naisten viestijoukkue (Anne Kyllönen, Saarinen, Niskanen, Krista Lähteenmäki). Iivo Niskanen oli neljäs 15 km:llä, ja miesten viestissä Suomi sijoittui kuudenneksi. Aino-Kaisa Saarinen oli neljäs 10 km:llä ja viides yhdistelmähiihdossa. Läpimurtonsa Sotšissa tehnyt Kerttu Niskanen otti pistesijan kolmella henkilökohtaisella matkalla: neljäs 30 km:llä, seitsemäs yhdistelmäkilvassa ja kahdeksas 10 km:llä. 12 MITALIKILPAILUA Miehet: 2 x 15 km (p+v) 15 km v 50 km p (yhteislähtö) Sprintti (p) Sprinttiviesti (v) 4 x 10 km viesti (2p+2v) Naiset: 2 x 7,5 km (p+v) 10 km v 30 km p (yhteislähtö) Sprintti (p) Sprinttiviesti (v) 4 x 5 km viesti (2p+2v) 32

Maastohiihdon mitalistit 1924-2014 KULTAA HOPEAA PRONSSIA M 15 km 1956 Hallgeir Brenden NOR Sixten Jernberg SWE Pavel Koltšin URS 1960 Håkon Brusveen NOR Sixten Jernberg SWE Veikko Hakulinen FIN 1964 Eero Mäntyranta FIN Harald Grønningen NOR Sixten Jernberg SWE 1968 Harald Grønningen NOR Eero Mäntyranta FIN Gunnar Larsson SWE 1972 Sven-Åke Lundbäck SWE Fjodor Simašov URS Ivar Formo NOR 1976 Nikolai Bažukov URS Jevgeni Beljajev URS Arto Koivisto FIN 1980 Thomas Wassberg SWE Juha Mieto FIN Ove Aunli NOR 1984 Gunde Svan SWE Aki Karvonen FIN Harri Kirvesniemi FIN 1988 p Mihail Devjatjarov URS Pål Gunnar Mikkelsplass NOR Vladimir Smirnov URS 2002 p Andrus Veerpalu EST Frode Estil NOR Jaak Mae EST 2006 p Andrus Veerpalu EST Lukáš Bauer CZE Tobias Angerer GER 2010 v Dario Cologna SUI Pietro Piller Cottrer ITA Lukáš Bauer CZE 2014 p Dario Cologna SUI Johan Olsson SWE Daniel Richardsson SWE M 30 km 1956 Veikko Hakulinen FIN Sixten Jernberg SWE Pavel Koltšin URS 1960 Sixten Jernberg SWE Rolf Rämgård SWE Nikolai Anikin URS 1964 Eero Mäntyranta FIN Harald Grønningen NOR Igor Vorontšihin URS 1968 Franco Nones ITA Odd Martinsen NOR Eero Mäntyranta FIN 1972 Vjatšeslav Vedenin URS Pål Tyldum NOR Johannes Harviken NOR 1976 Sergei Saveljev URS Bill Koch USA Ivan Garanin URS 1980 Nikolai Zimjatov URS Vasili Rotšev URS Ivan Lebanov BUL 1984 Nikolai Zimjatov URS Aleksandr Zavjalov URS Gunde Svan SWE 1988 p Aleksei Prokurorov URS Vladimir Smirnov URS Vegard Ulvang NOR 1992 p Vegard Ulvang NOR Bjørn Dæhlie NOR Terje Langli NOR 1994 v Thomas Alsgaard NOR Bjørn Dæhlie NOR Mika Myllylä FIN 1998 p Mika Myllylä FIN Erling Jevne NOR Silvio Fauner ITA 2002 v(y) Christian Hoffmann AUT Mihail Botvinov AUT Kristen Skjeldal NOR 2006 yhd. Jevgeni Dementjev RUS Frode Estil NOR Pietro Piller Cottrer ITA 2010 yhd. Marcus Hellner SWE Tobias Angerer GER Johan Olsson SWE 2014 yhd. Dario Cologna SUI Marcus Hellner SWE Martin Johnsrud Sundby NOR M 50 km 1924 Thorleif Haug NOR Thoralf Strømstad NOR Johan Grøttumsbråten NOR 1928 Per-Erik Hedlund SWE Gustaf Jonsson SWE Volger Andersson SWE 1932 Veli Saarinen FIN Väinö Liikkanen FIN Arne Rustadstuen NOR 1936 Elis Wiklund SWE Axel Wikström SWE Nils-Joel Englund SWE 1948 Nils Karlsson SWE Harald Eriksson SWE Benjam Vanninen FIN 1952 Veikko Hakulinen FIN Eero Kolehmainen FIN Magnar Estenstad NOR 1956 Sixten Jernberg SWE Veikko Hakulinen FIN Fjodor Terentjev URS 1960 Kalevi Hämäläinen FIN Veikko Hakulinen FIN Rolf Rämgård SWE 1964 Sixten Jernberg SWE Assar Rönnlund SWE Arto Tiainen FIN 1968 Ole Ellefsæter NOR Vjatšeslav Vedenin URS Josef Haas SUI 1972 Pål Tyldum NOR Magne Myrmo NOR Vjatšeslav Vedenin URS 1976 Ivar Formo NOR Gert-Dietmar Klause GDR Benny Södergren SWE 1980 Nikolai Zimjatov URS Juha Mieto FIN Aleksandr Zavjalov URS 1984 Thomas Wassberg SWE Gunde Svan SWE Aki Karvonen FIN 1988 v Gunde Svan SWE Maurilio De Zolt ITA Andreas Grünenfelder SUI 1992 v Bjørn Dæhlie NOR Maurilio De Zolt ITA Giorgio Vanzetta ITA 1994 p Vladimir Smirnov KAZ Mika Myllylä FIN Sture Sivertsen NOR 1998 v Bjørn Dæhlie NOR Niklas Jonsson SWE Christian Hoffmann AUT 2002 p Mihail Ivanov RUS Andrus Veerpalu EST Odd-Bjørn Hjelmeset NOR 2006 v(y) Giorgio Di Centa ITA Jevgeni Dementjev RUS Mihail Botvinov AUT 2010 p(y) Petter Northug NOR Axel Teichmann GER Johan Olsson SWE 2014 v(y) Aleksandr Legkov RUS Maksim Vylegžanin RUS Ilja Tšernousov RUS 33

KULTAA HOPEAA PRONSSIA M sprintti 2002 v Tor Arne Hetland NOR Peter Schlickenrieder GER Christian Zorzi ITA 2006 v Björn Lind SWE Roddy Darragon FRA Thobias Fredriksson SWE 2010 p Nikita Krjukov RUS Aleksandr Panžinski RUS Petter Northug NOR 2014 v Ola Vigen Hattestad NOR Teodor Peterson SWE Emil Jönsson SWE M sprinttiviesti 2006 p Fredriksson/Lind SWE Svartedal/Hetland NOR Alypov/Rotšev RUS 2010 v Pettersen/Northug NOR Tscharnke/Teichmann GER Morilov/Petuhov RUS 2014 p Niskanen/Jauhojärvi FIN Vylegžanin/Krjukov RUS Jönsson/Peterson SWE 4 x 10 km viesti 1936 Suomi Norja Ruotsi 1948 Ruotsi Suomi Norja 1952 Suomi Norja Ruotsi 1956 Neuvostoliitto Suomi Ruotsi 1960 Suomi Norja Neuvostoliitto 1964 Ruotsi Suomi Neuvostoliitto 1968 Norja Ruotsi Suomi 1972 Neuvostoliitto Norja Sveitsi 1976 Suomi Norja Neuvostoliitto 1980 Neuvostoliitto Norja Suomi 1984 Ruotsi Neuvostoliitto Suomi 1988 Ruotsi Neuvostoliitto Tšekkoslovakia 1992 Norja Italia Suomi 1994 Italia Norja Suomi 1998 Norja Italia Suomi 2002 Norja Italia Saksa 2006 Italia Saksa Ruotsi 2010 Ruotsi Norja Tšekki 2014 Ruotsi Venäjä Ranska N 10 km 1952 Lydia Wideman FIN Mirja Hietamies FIN Siiri Rantanen FIN 1956 Ljubov Kozyreva URS Radja Jerošina URS Sonja Edström SWE 1960 Marija Gusakova URS Ljubov Baranova URS Radja Jerošina URS 1964 Klavdija Bojarskih URS Jevdokija Mekšilo URS Marija Gusakova URS 1968 Toini Gustafsson SWE Berit Mørdre NOR Inger Aufles NOR 1972 Galina Kulakova URS Alevtina Oljunina URS Marjatta Kajosmaa FIN 1976 Raisa Smetanina URS Helena Takalo FIN Galina Kulakova URS 1980 Barbara Petzold GDR Hilkka Riihivuori FIN Helena Takalo FIN 1984 Marja-Liisa Hämäläinen FIN Raisa Smetanina URS Brit Pettersen NOR 1988 p Vida Vencienė URS Raisa Smetanina URS Marjo Matikainen FIN 2002 p Bente Skari NOR Julija Tšepalova RUS Stefania Belmondo ITA 2006 p Kristina Šmigun EST Marit Bjørgen NOR Hilde G. Pedersen NOR 2010 v Charlotte Kalla SWE Kristina Šmigun-Vähi EST Marit Bjørgen NOR 2014 p Justyna Kowalczyk POL Charlotte Kalla SWE Therese Johaug NOR N 15 km 1992 p Ljubov Jegorova IVY Marjut Lukkarinen FIN Jelena Välbe IVY 1994 v Manuela Di Centa ITA Ljubov Jegorova RUS Nina Gavriljuk RUS 1998 p Olga Danilova RUS Larisa Lazutina RUS Anita Moen-Guidon NOR 2002 v(y) Stefania Belmondo ITA Kateřína Neumannová CZE Julija Tšepalova RUS 2006 yhd. Kristina Šmigun EST Kateřína Neumannová CZE J. Medvedeva-Abruzova RUS 2010 yhd. Marit Bjørgen NOR Anna Haag SWE Justyna Kowalczyk POL 2014 yhd. Marit Bjørgen NOR Charlotte Kalla SWE Heidi Weng NOR 34

KULTAA HOPEAA PRONSSIA N 30 km 1992 v Stefania Belmondo ITA Ljubov Jegorova IVY Jelena Välbe IVY 1994 p Manuela Di Centa ITA Marit Wold NOR Marja-Liisa Kirvesniemi FIN 1998 v Julija Tšepalova RUS Stefania Belmondo ITA Larisa Lazutina RUS 2002 p Gabriella Paruzzi ITA Stefania Belmondo ITA Bente Skari NOR 2006 v(y) Kateřína Neumannová CZE Julija Tšepalova RUS Justyna Kowałczyk POL 2010 p(y) Justyna Kowalczyk POL Marit Bjørgen NOR Aino-Kaisa Saarinen FIN 2014 v(y) Marit Bjørgen NOR Therese Johaug NOR Kristin Størmer Steira NOR N sprintti 2002 v Julija Tšepalova RUS Evi Sachenbacher GER Anita Moen NOR 2006 v Chandra Crawford CAN Claudia Künzel GER Alena Sidko RUS 2010 p Marit Bjørgen NOR Justyna Kowalczyk POL Petra Majdič SLO 2014 v Maiken Caspersen Falla NOR Ingvild Flugstad Østberg NOR Vesna Fabjan SLO N sprinttiviesti 2006 p Dahlberg/Andersson SWE Renner/Scott CAN Saarinen/Kuitunen FIN 2010 v Sachenbacher/Nystad GER Kalla/Haag SWE Hazova/Korosteljova RUS 2014 p Østberg/Bjørgen NOR Saarinen/Niskanen FIN Ingemarsdotter/Nilsson SWE N viesti (1952-72 3 x 5 km, 1976-4 x 5 km) 1956 Suomi Neuvostoliitto Ruotsi 1960 Ruotsi Neuvostoliitto Suomi 1964 Neuvostoliitto Ruotsi Suomi 1968 Norja Ruotsi Neuvostoliitto 1972 Neuvostoliitto Suomi Norja 1976 Neuvostoliitto Suomi DDR 1980 DDR Neuvostoliitto Norja 1984 Norja Tšekkoslovakia Suomi 1988 Neuvostoliitto Norja Suomi 1992 IVY Norja Italia 1994 Venäjä Norja Italia 1998 Venäjä Norja Italia 2002 Saksa Norja Sveitsi 2006 Venäjä Saksa Italia 2010 Norja Saksa Suomi 2014 Ruotsi Suomi Saksa OLYMPIAJOUKKUEEN PÄÄYHTEISTYÖKUMPPANIT 35

Ohjelmasta poistetut lajit: KULTAA HOPEAA PRONSSIA M 10 km 1992 p Vegard Ulvang NOR Marco Albarello ITA Christer Majbäck SWE 1994 p Bjørn Dæhlie NOR Vladimir Smirnov KAZ Marco Albarello ITA 1998 p Bjørn Dæhlie NOR Markus Gandler AUT Mika Myllylä FIN M 18 km 1924 Thorleif Haug NOR Johan Grøttumsbråten NOR Tapani Niku FIN 1928 Johan Grøttumsbråten NOR Ole Hegge NOR Reidar Ødegaard NOR 1932 Sven Utterström SWE Axel Wikström SWE Veli Saarinen FIN 1936 Erik-August Larsson SWE Oddbjørn Hagen NOR Pekka Niemi FIN 1948 Martin Lundström SWE Nils Östensson SWE Gunnar Eriksson SWE 1952 Hallgeir Brenden NOR Tapio Mäkelä FIN Paavo Lonkila FIN M takaa-ajo 1992 Bjørn Dæhlie NOR Vegard Ulvang NOR Giorgio Vanzetta ITA 1994 Bjørn Dæhlie NOR Vladimir Smirnov KAZ Silvio Fauner ITA 1998 Thomas Alsgaard NOR Bjørn Dæhlie NOR Vladimir Smirnov KAZ 2002 Thomas Alsgaard NOR - Per Elofsson SWE Frode Estil NOR N 5 km 1964 Klavdija Bojarskih URS Mirja Lehtonen FIN Alevtina Koltšina URS 1968 Toini Gustafsson SWE Galina Kulakova URS Alevtina Koltšina URS 1972 Galina Kulakova URS Marjatta Kajosmaa FIN Helena Sikolová TCH 1976 Helena Takalo FIN Raisa Smetanina URS Nina Baldytševa URS 1980 Raisa Smetanina URS Hilkka Riihivuori FIN Květa Jeriová TCH 1984 Marja-Liisa Hämäläinen FIN Berit Aunli NOR Květa Jeriová TCH 1988 p Marjo Matikainen FIN Tamara Tihonova URS Vida Vencienė URS 1992 p Marjut Lukkarinen FIN Ljubov Jegorova IVY Jelena Välbe IVY 1994 p Ljubov Jegorova RUS Manuela Di Centa ITA Marja-Liisa Kirvesniemi FIN 1998 p Larisa Lazutina RUS Kateřína Neumannová CZE Bente Martinsen NOR N 20 km 1984 Marja-Liisa Hämäläinen FIN Raisa Smetanina URS Anne Jahren NOR 1988 v Tamara Tihonova URS Anfisa Reztsova URS Raisa Smetanina URS N takaa-ajo 1992 Ljubov Jegorova IVY Stefania Belmondo ITA Jelena Välbe IVY 1994 Ljubov Jegorova RUS Manuela Di Centa ITA Stefania Belmondo ITA 1998 Larisa Lazutina RUS Olga Danilova RUS Kateřína Neumannová CZE 2002 Beckie Scott CAN Kateřína Neumannová CZE Viola Bauer GER OLYMPIAJOUKKUEEN PÄÄYHTEISTYÖKUMPPANIT 36

Maastohiihdon parhaat mitalistit KULTAA HOPEAA PRONSSIA Bjørn Dæhlie NOR 8 4-1992-98 Marit Bjørgen NOR 6 3 1 2002-14 Ljubov Jegorova IVY/RUS 6 3-1992-94 Larisa Lazutina IVY/RUS 5 1 1 1992-98 Thomas Alsgaard NOR 5 1-1994-02 Raisa Smetanina URS/IVY 4 5 1 1976-92 Sixten Jernberg SWE 4 3 2 1956-64 Galina Kulakova URS 4 2 2 1968-80 Gunde Svan SWE 4 1 1 1984-88 Nikolai Zimjatov URS 4 1-1980-84 Thomas Wassberg SWE 4 - - 1980-88 Veikko Hakulinen FIN 3 3 1 1952-60 Eero Mäntyranta FIN 3 2 2 1960-68 Vegard Ulvang NOR 3 2 1 1988-94 Julija Tšepalova RUS 3 2 1 1998-06 Marcus Hellner SWE 3 1-2010-14 Marja-Liisa Kirvesniemi FIN 3-4 1984-94 Jelena Välbe IVY/RUS 3-4 1992-98 Nina Gavriljuk URS/RUS 3-1 1988-98 Klavdija Bojarskih URS 3 - - 1964 Dario Cologna SUI 3 - - 2010-14 Muita suomalaisia (otos): Helena Takalo 1 3 1 1972-80 Juha Mieto 1 2 2 1976-84 Mika Myllylä 1 1 4 1994-98 Marjo Matikainen 1-3 1984-88 Hilkka Riihivuori - 4-1972-80 Marjatta Kajosmaa - 3 1 1972-76 Aino-Kaisa Saarinen - 2 3 2006-14 Harri Kirvesniemi - - 6 1980-98 OLYMPIAJOUKKUEEN PÄÄYHTEISTYÖKUMPPANIT 37

Suomen maastohiihtomitalit 1924 P 18 km Tapani Niku 1932 K 50 km Veli Saarinen H 50 km Väinö Liikkanen P 18 km Veli Saarinen 1936 K 4 x 10 km Sulo Nurmela, Klaes Karppinen, Matti Lähde, Kalle Jalkanen P 18 km Pekka Niemi 1948 H 4 x 10 km Lauri Silvennoinen, Teuvo Laukkanen, Sauli Rytky, August Kiuru P 50 km Benjam Vanninen 1952 K 50 km M Veikko Hakulinen K 4 x 10 km M Heikki Hasu, Paavo Lonkila, Urpo Korhonen, Tapio Mäkelä K 10 km N Lydia Wideman H 18 km M Tapio Mäkelä H 50 km M Eero Kolehmainen H 10 km N Mirja Hietamies P 18 km M Paavo Lonkila P 10 km N Siiri Rantanen 1956 K 30 km M Veikko Hakulinen K 3 x 5 km N Sirkka Polkunen, Mirja Hietamies, Siiri Rantanen H 50 km M Veikko Hakulinen H 4 x 10 km M August Kiuru, Jorma Kortelainen, Arvo Viitanen, Veikko Hakulinen 1960 K 50 km M Kalevi Hämäläinen K 4 x 10 km M Toimi Alatalo, Eero Mäntyranta, Väinö Huhtala, Veikko Hakulinen H 50 km M Veikko Hakulinen P 15 km M Veikko Hakulinen P 3 x 5 km N Siiri Rantanen, Eeva Ruoppa, Toini Pöysti 1964 K 15 km M Eero Mäntyranta K 30 km M Eero Mäntyranta H 4 x 10 km M Väinö Huhtala, Kalevi Laurila, Arto Tiainen, Eero Mäntyranta H 5 km N Mirja Lehtonen P 50 km M Arto Tiainen P 3 x 5 km N Senja Pusula, Toini Pöysti, Mirja Lehtonen 1968 H 15 km M Eero Mäntyranta P 30 km M Eero Mäntyranta P 4 x 10 km M Kalevi Oikarainen, Hannu Taipale, Kalevi Laurila, Eero Mäntyranta 1972 H 5 km N Marjatta Kajosmaa H 3 x 5 km N Helena Takalo, Hilkka Kuntola, Marjatta Kajosmaa P 10 km N Marjatta Kajosmaa 1976 K 4 x 10 km M Matti Pitkänen, Juha Mieto, Pertti Teurajärvi, Arto Koivisto K 5 km N Helena Takalo H 10 km N Helena Takalo H 4 x 5 km N Liisa Suihkonen, Marjatta Kajosmaa, Hilkka Kuntola, Helena Takalo P 15 km M Arto Koivisto 1980 H 15 km M Juha Mieto H 50 km M Juha Mieto H 5 km N Hilkka Riihivuori H 10 km N Hilkka Riihivuori P 4 x 10 km M Harri Kirvesniemi, Pertti Teurajärvi, Matti Pitkänen, Juha Mieto 1984 K 5 km N Marja-Liisa Hämäläinen K 10 km N Marja-Liisa Hämäläinen K 20 km N Marja-Liisa Hämäläinen H 15 km M Aki Karvonen P 15 km M Harri Kirvesniemi P 50 km M Aki Karvonen P 4 x 10 km M Kari Ristanen, Juha Mieto, Harri Kirvesniemi, Aki Karvonen P 4 x 5 km N Pirkko Määttä, Eija Hyytiäinen, Marjo Matikainen, M.-L. Hämäläinen 1988 K 5 km (p) N Marjo Matikainen P 10 km (p) N Marjo Matikainen P 4 x 5 km N Pirkko Määttä, M.-L. Kirvesniemi, Marjo Matikainen, Jaana Savolainen 38

1992 K 5 km (p) N Marjut Lukkarinen H 15 km (p) N Marjut Lukkarinen P 4 x 10 km M Mika Kuusisto, Harri Kirvesniemi, Jari Räsänen, Jari Isometsä 1994 H 50 km (p) M Mika Myllylä P 30 km (v) M Mika Myllylä P 4 x 10 km M Mika Myllylä, Harri Kirvesniemi, Jari Räsänen, Jari Isometsä P 5 km (p) N Marja-Liisa Kirvesniemi P 30 km (p) N Marja-Liisa Kirvesniemi 1998 K 30 km (p) M Mika Myllylä P 10 km (p) M Mika Myllylä P 4 x 10 km M Mika Myllylä, Harri Kirvesniemi, Sami Repo, Jari Isometsä 2006 P Sprinttiviesti (p) N Aino-Kaisa Saarinen/Virpi Kuitunen 2010 P 30 km (p-y) N Aino-Kaisa Saarinen P 4 x 5 km N Pirjo Muranen, Virpi Kuitunen, Riitta-Liisa Roponen, Aino-Kaisa Saarinen 2014 K Sprinttiviesti (p) M Iivo Niskanen/Sami Jauhojärvi H Sprinttiviesti (p) N Aino-Kaisa Saarinen/Kerttu Niskanen H 4 x 5 km N Anne Kyllönen, Aino-Kaisa Saarinen, Kerttu Niskanen, Krista Lähteenmäki 39

Olympiamatkojen kehitys 1924-2018 2018 1924 18 14 10 06 02 98 94 92 88 84 80 76 72 68 64 60 56 52 48 36 32 28 24 MIEHET 10 km P P P 10 + 10 km PV 10 + 15 km PV PV PV 2 x 15 km PVy PVy PVy PVy 15 km V P V P P P o o o o o o o o 18 km o o o o o o 30 km Vy P V P P o o o o o o o o 50 km Py Vy Py Vy P V P V V o o o o o o o o o o o o o o Sprintti P V P V V Sprinttiviesti V P V P 4 x 10 km PV PV PV PV PV PV PV PV V o o o o o o o o o o o NAISET 5 km P P P P o o o o o o 5 + 5 km PV 5 + 10 km PV PV PV 2 x 7,5 km PVy PVy PVy PVy 10 km V P V P P P o o o o o o o o o 15 km Vy P V P 20 km V o 30 km Py Vy Py Vy P V P V Sprintti P V P V V Sprinttiviesti V P V P 3 x 5 km o o o o o 4 x 5 km PV PV PV PV PV PV PV PV V o o o P perinteinen tyyli, V vapaa tyyli, y yhteislähtö 40

Maastohiihtomitalit K H P Yht. MAASTOHIIHTO, MIEHET Norja 30 26 15 71 Ruotsi 23 16 20 59 Suomi 12 13 19 44 Neuvostoliitto 11 8 12 31 Italia 4 7 7 18 Venäjä 4 5 3 12 Sveitsi 3-3 6 Viro 2 1 1 4 Itävalta 1 2 2 5 Kazakstan 1 2 1 4 Saksa - 5 2 7 Tšekki - 1 2 3 Ranska - 1 1 2 USA - 1-1 DDR - 1-1 Bulgaria - - 1 1 Tšekkoslovakia - - 1 1 MAASTOHIIHTO, NAISET Neuvostoliitto/IVY 17 16 13 46 Norja 10 12 14 36 Venäjä 10 5 6 21 Suomi 8 11 13 32 Ruotsi 6 6 3 15 Italia 5 5 6 16 Saksa 2 4 2 8 Puola 2 1 2 5 Kanada 2 1-3 Viro 2 1-3 DDR 2-1 3 Tšekki 1 4 1 6 Tšekkoslovakia - 1 3 4 Slovenia - - 2 2 Sveitsi - - 1 1 MAASTOHIIHTO YHTEENSÄ K H P Yht. Norja 40 38 29 107 Ruotsi 29 22 23 74 Neuvostoliitto/IVY 28 24 25 77 Suomi 20 24 32 76 Venäjä 14 10 9 33 Italia 9 12 13 34 Viro 4 2 1 7 Sveitsi 3-4 7 Saksa 2 9 4 15 Puola 2 1 2 5 DDR 2 1 1 4 Kanada 2 1-3 Tšekki 1 5 3 9 Itävalta 1 2 2 5 Kazakstan 1 2 1 4 Tšekkoslovakia - 1 4 5 Ranska - 1 1 2 USA - 1-1 Slovenia - - 2 2 Bulgaria - - 1 1 41

Pohjoismaiset hiihtolajit yhteensä KULTAA HOPEAA PRONSSIA YHTEENSÄ Norja 62 56 49 167 Suomi 34 40 38 112 Neuvostoliitto/IVY 29 25 27 81 Ruotsi 29 24 25 78 Venäjä 14 10 10 34 Saksa 13 17 10 40 Itävalta 10 13 20 43 Italia 9 12 14 35 Sveitsi 8 3 5 16 DDR 7 4 7 18 Japani 5 7 3 15 Puola 5 4 4 13 Viro 4 2 1 7 Ranska 2 2 3 7 Kanada 2 1-3 Tšekki 1 5 3 9 USA 1 4 1 6 Tšekkoslovakia 1 3 8 12 Kazakstan 1 2 1 4 Slovenia - 1 4 5 Jugoslavia - 1 1 2 Bulgaria - - 1 1 Maastohiihto + mäkihyppy + yhdistetty hiihto. 42

Olympiakisojen viestitilastoja MIESTEN MITALIT 1936-2014: K H P Ruotsi 6 1 4 Norja 4 8 1 Suomi 4 3 6 Neuvostoliitto 3 2 3 Italia 2 3 - Saksa - 1 1 Venäjä - 1 - Sveitsi - - 1 Tšekkoslovakia - - 1 Tšekki - - 1 Ranska - - 1 NAISTEN MITALIT 1956-2014: K H P N-liitto/IVY 5 3 1 Norja 3 5 2 Venäjä 3 - - Ruotsi 2 2 1 Suomi 1 3 5 Saksa 1 2 1 DDR 1-1 Tšekkoslovakia - 1 - Italia - - 4 Sveitsi - - 1 SUOMEN SIJOITUKSET: Miehet Naiset 1936 1-1948 2-1952 1-1956 2 1 1960 1 3 1964 2 3 1968 3 4 1972 5 2 1976 1 2 1980 3 5 1984 3 3 1988 8 3 1992 3 4 1994 3 4 1998 3 7 2002 11 7 2006 10 7 2010 5 3 2014 6 2 43

Mäkihyppy Mäkihyppy tuli talviolympiakisoihin heti Chamonix ssa 1924. Aluksi ohjelmassa oli vain yksi kilpailu. Innsbruckin kisoista 1964 lähtien mitaleista on hypätty sekä normaalimäessä että suurmäessä. Joukkuemäki tuli mukaan olympiakisoihin Calgaryssa 1988. Naisten mäkihyppy oli ensi kerran olympiaohjelmassa Sotšin kisoissa 2014. Olympiamitalit on aina ratkaistu kahden hypyn yhteistuloksen perusteella, ainoana poikkeuksena vuoden 1964 Innsbruckin kisat, jolloin kolmesta hypystä heikoimman pisteet putosivat pois. Veikko Kankkonen voittikin normaalimäen kultamitalin, vaikka oli epäonnistunut ensimmäisellä hypyllään. Käänteinen hyppyjärjestys toisella kierroksella otettiin olympiatasolla käyttöön 1988. Joukkuemäen kilpailussa tuloksiin laskettiin aluksi kummankin kierroksen kolme parasta hyppyä, Lillehammerista 1994 alkaen kaikkien neljän hyppääjän saamat pisteet. Ensimmäinen V-tyyliä käyttänyt olympiamitalisti oli tšekki Jiří Malec (pronssia normaalimäessä 1988). Viimeiset vanhan tyylin olympiavoittajat olivat Ari-Pekka Nikkola, Mika Laitinen ja Risto Laakkonen, jotka säestivät V-tyylin oppinutta Toni Niemistä joukkuemäen kisassa 1992. Kummallakin tyylillä olympiakultaa on voittanut ainoastaan itäsaksalainen Jens Weissflog (1984 ja 1994). Matti Nykänen on ainoana voittanut kaikki kolme kultamitalia samoissa kisoissa (Calgary 1988). Henkilökohtaiseen tuplakultaan ovat hänen lisäksi yltäneet Sveitsin Simon Ammann (sekä 2002 että 2010) ja Puolan Kamil Stoch (2014). Nykäsen voittomarginaali Calgaryn suurmäessä (17,5 pistettä) on olympiahistorian suurin. Olympiahistorian katkerimman häviön on kärsinyt Suomen Tauno Käyhkö, joka Sapporon suurmäessä 1972 jäi neljänneksi vaikka hävisi kultamitalistille vain 0,7 pistettä. Salt Lake Cityn kisoissa 2002 Suomi menetti joukkuekultamitalin Saksalle vain 0,1 pisteellä. Torinon kisoissa 2006 Matti Hautamäki puolestaan hävisi normaalimäen kullan vain 1,0 pisteellä. Janne Ahoselta henkilökohtaiset olympiamitalit ovat jääneet puuttumaan: hän on ollut normaalimäessä kolmesti neljäs (1998, 2002 ja 2010) ja kerran kuudes (2006). Vancouverin kisoissa Suomi saavutti kaksi pistesijaa: Janne Ahonen oli normaalimäessä neljäs, ja joukkuemäessä tuli myös neljäs sija. Sotšin kisoissa 2014 Anssi Koivuranta oli 11:s suurmäessä ja 12:s normaalimäessä; joukkuekilpailussa Suomi oli kahdeksas. Julia Kykkänen sijoittui 17:nneksi olympiahistorian ensimmäisessä naisten mäkikilpailussa. Suomi on osallistunut kaikkiin olympiakisojen mäkihyppykilpailuihin lukuun ottamatta Lake Placidia 1932. Heikoin menestys koettiin St. Moritzissa 1928, jolloin paras saavutus oli Paavo Nuotion 12. sija. Japanin Noriaki Kasai teki vuonna 2014 historiaa osallistumalla seitsemänsiin talviolympiakisoihinsa. Sotšin kisoista tuli myös hänen uransa parhaat: hopeaa suurmäessä ja pronssia joukkuekilpailussa. Edellisen olympiamitalinsa (joukkuehopea) hän oli ottanut 20 vuotta aiemmin Lillehammerissa. Olympiahistorian toiseksi kokenein mäkimies on Suomen Janne Ahonen: kuudet kisat vuosina 1994 2014. 4 MITALIKILPAILUA Miehet: Normaalimäki (HS109) Suurmäki (HS140) Joukkuemäki (HS140) Naiset: Normaalimäki (HS109) 44

Mäkihypyn mitalistit 1924-2014 Normaalimäki KULTAA HOPEAA PRONSSIA 1924 Jacob Tullin Thams NOR Narve Bonna NOR Anders Haugen USA 1928 Alf Andersen NOR Sigmund Ruud NOR Rudolf Burkert TCH 1932 Birger Ruud NOR Hans Beck NOR Kaare Wahlberg NOR 1936 Birger Ruud NOR Sven Eriksson SWE Reidar Andersen NOR 1948 Petter Hugsted NOR Birger Ruud NOR Thorleif Schjelderup NOR 1952 Arnfinn Bergmann NOR Torbjørn Falkanger NOR Karl Holmström SWE 1956 Antti Hyvärinen FIN Aulis Kallakorpi FIN Harry Glass GER/GDR 1960 Helmut Recknagel GER/GDR Niilo Halonen FIN Otto Leodolter AUT 1964 Veikko Kankkonen FIN Toralf Engan NOR Torgeir Brandtzæg NOR 1968 Jiří Raška TCH Reinhold Bachler AUT Baldur Preiml AUT 1972 Yukio Kasaya JPN Akitsugu Konno JPN Seiji Aochi JPN 1976 Hans-Georg Aschenbach GDR Jochen Danneberg GDR Karl Schnabl AUT 1980 Anton Innauer AUT Manfred Deckert GDR Hirokazu Yagi JPN 1984 Jens Weissflog GDR Matti Nykänen FIN Jari Puikkonen FIN 1988 Matti Nykänen FIN Pavel Ploc TCH Jiří Malec TCH 1992 Ernst Vettori AUT Martin Höllwarth AUT Toni Nieminen FIN 1994 Espen Bredesen NOR Lasse Ottesen NOR Dieter Thoma GER 1998 Jani Soininen FIN Kazuyoshi Funaki JPN Andreas Widhölzl AUT 2002 Simon Ammann SUI Sven Hannawald GER Adam Małysz POL 2006 Lars Bystøl NOR Matti Hautamäki FIN Roar Ljøkelsøy NOR 2010 Simon Ammann SUI Adam Małysz POL Gregor Schlierenzauer AUT 2014 Kamil Stoch POL Peter Prevc SLO Anders Bardal NOR Suurmäki 1964 Toralf Engan NOR Veikko Kankkonen FIN Torgeir Brandtzæg NOR 1968 Vladimir Belousov URS Jiří Raška TCH Lars Grini NOR 1972 Wojciech Fortuna POL Walter Steiner SUI Rainer Schmidt GDR 1976 Karl Schnabl AUT Anton Innauer AUT Henry Glass GDR 1980 Jouko Törmänen FIN Hubert Neuper AUT Jari Puikkonen FIN 1984 Matti Nykänen FIN Jens Weissflog GDR Pavel Ploc TCH 1988 Matti Nykänen FIN Erik Johnsen NOR Matjaž Debelak YUG 1992 Toni Nieminen FIN Martin Höllwarth AUT Heinz Kuttin AUT 1994 Jens Weissflog GER Espen Bredesen NOR Andreas Goldberger AUT 1998 Kazuyoshi Funaki JPN Jani Soininen FIN Masahiko Harada JPN 2002 Simon Ammann SUI Adam Małysz POL Matti Hautamäki FIN 2006 Thomas Morgenstern AUT Andreas Kofler AUT Lars Bystøl NOR 2010 Simon Ammann SUI Adam Małysz POL Gregor Schlierenzauer AUT 2014 Kamil Stoch POL Noriaki Kasai JPN Peter Prevc SLO Joukkuemäki 1988 Suomi Jugoslavia Norja 1992 Suomi Itävalta Tšekkoslovakia 1994 Saksa Japani Itävalta 1998 Japani Saksa Itävalta 2002 Saksa Suomi Slovenia 2006 Itävalta Suomi Norja 2010 Itävalta Saksa Norja 2014 Saksa Itävalta Japani Naiset 2014 Carina Vogt GER Daniela Iraschko-Stolz AUT Coline Mattel FRA 45

Suomen mäkihyppymitalit 1956 K Antti Hyvärinen H Aulis Kallakorpi 1960 H Niilo Halonen 1964 K Normaalimäki Veikko Kankkonen H Suurmäki Veikko Kankkonen 1980 K Suurmäki Jouko Törmänen P Suurmäki Jari Puikkonen 1984 K Suurmäki Matti Nykänen H Normaalimäki Matti Nykänen P Normaalimäki Jari Puikkonen 1988 K Normaalimäki Matti Nykänen K Suurmäki Matti Nykänen K Joukkuemäki Ari-Pekka Nikkola, Matti Nykänen, Tuomo Ylipulli, Jari Puikkonen 1992 K Suurmäki Toni Nieminen K Joukkuemäki Ari-Pekka Nikkola, Mika Laitinen, Risto Laakkonen, Toni Nieminen P Normaalimäki Toni Nieminen 1998 K Normaalimäki Jani Soininen H Suurmäki Jani Soininen 2002 H Joukkuemäki Matti Hautamäki, Veli-Matti Lindström, Risto Jussilainen, Janne Ahonen P Suurmäki Matti Hautamäki 2006 H Normaalimäki Matti Hautamäki H Joukkuemäki Tami Kiuru, Janne Happonen, Janne Ahonen, Matti Hautamäki Mitalitilasto K H P Yht. Suomi 10 8 4 22 Norja 9 9 12 30 Itävalta 6 9 10 25 Saksa 6 3 2 11 Sveitsi 4 1-5 Japani 3 5 3 11 Puola 3 3 1 7 DDR 2 3 2 7 Tšekkoslovakia 1 2 4 7 Neuvostoliitto 1 - - 1 Slovenia - 1 2 3 Ruotsi - 1 1 2 Jugoslavia - 1 1 2 USA - - 1 1 Ranska - - 1 1 OLYMPIAJOUKKUEEN PÄÄYHTEISTYÖKUMPPANIT 46

Parhaat mitalistit K H P Vuodet Matti Nykänen FIN 4 1-1984-88 Simon Ammann SUI 4 - - 2002-10 Jens Weissflog GDR/GER 3 1-1984-94 Thomas Morgenstern AUT 3-1 2006-14 Birger Ruud NOR 2 1-1932-48 Kazuyoshi Funaki JPN 2 1-1998 Andreas Kofler AUT 2 1-2006-10 Toni Nieminen FIN 2-1 1992 Ari-Pekka Nikkola FIN 2 - - 1988-92 Kamil Stoch POL 2 - - 2014 Sven Hannawald GER 1 2-1998-02 Martin Schmitt GER 1 2-1998-10 Gregor Schlierenzauer AUT 1 1 2 2010-14 Dieter Thoma GER 1 1 1 1994-98 Masahiko Harada JPN 1 1 1 1994-98 Veikko Kankkonen FIN 1 1-1964 Toralf Engan NOR 1 1-1964 Jiří Raška TCH 1 1-1968 Anton Innauer AUT 1 1-1976-80 Ernst Vettori AUT 1 1-1992 Espen Bredesen NOR 1 1-1994 Hansjörg Jäkle GER 1 1-1994-98 Takanobu Okabe JPN 1 1-1994-98 Jani Soininen FIN 1 1-1998 Michael Uhrmann GER 1 1-2002-10 Jari Puikkonen FIN 1-2 1980-88 Andreas Widhölzl AUT 1-2 1998-06 Lars Bystøl NOR 1-2 2006 Suomalaisia lisäksi: Matti Hautamäki FIN - 3 1 2002-06 47

Yhdistetty hiihto Yhdistetty hiihto on kuulunut talviolympiaohjelmaan alusta lähtien. Vuosien kuluessa laji on kuitenkin muuttunut merkittävästi. Alun perin osalajit suoritettiin päinvastaisessa järjestyksessä kuin nykyään: kilpailun avannut hiihto-osuus järjestettiin 18 kilometrin erikoiskilpailun yhteydessä. Mäkihyppy siirrettiin avauslajiksi Oslossa 1952. Yhdistetyn hiihdosta tuli erillinen kilpailutapahtuma 1956, ja matka lyhennettiin samalla 15 kilometriksi. Hiihtoaika muunnettiin pisteiksi, jotka laskettiin yhteen mäkihyppypisteiden kanssa. Väliaikalähtö teki usein kilpailusta vaikeasti seurattavan. Hiihto-osuuden takaa-ajolähtö, niin sanottu Gundersen-menetelmä, otettiin olympiakisoissa käyttöön Calgaryssa 1988. Siinä mäkihyppypisteet muunnetaan suoraan sekuntieroiksi, joiden perusteella hiihtäjät päästetään ladulle. Loppujärjestys on näin sama kuin maaliintulojärjestys. Calgaryssa 1988 olympiaohjelmaan lisättiin joukkuekilpailu, alun perin kolmimiehisjoukkueilla (hiihtomatkana 3 x 10 km), Naganosta 1998 lähtien neljän hengen voimin (4 x 5 km). Salt Lake Cityn kisoissa 2002 mukaan tuli sprinttikilpailu, jossa tehtiin yksi hyppy suurmäestä ja hiihdettiin 7,5 kilometriä. Vuonna 2008 yhdistetyn hiihdon arvokilpailuohjelma uudistettiin. Normaalikilpailu (2 hyppyä normaalimäestä + 15 km:n hiihto) ja sprinttikilpailu korvattiin normaalimäen ja suurmäen kilpailuilla, joissa molemmissa hypätään vain yhden kerran ja hiihtomatka on 10 kilometriä. Myös joukkuekilpailussa kilpailijat tekevät vain yhden hypyn suurmäestä. Tämä kilpailujärjestelmä oli ensi kerran olympiakäytössä Vancouverin kisoissa 2010. Naisten mäkihypyn tultua olympiaohjelmaa 2014 yhdistetty hiihto on ainoa talviolympialaji, jossa kilpailevat vain miehet. Naisten kilpailutoimintaa ollaan kuitenkin käynnistämässä: FIS:n tavoitteena onkin lisätä naisten yhdistetty olympiaohjelmaan Pekingissä 2022. Norja otti kolmoisvoiton kaikissa yhdistetyn hiihdon olympiakilpailuissa 1924 36. Valtakausi päättyi, kun Suomen Heikki Hasu ja Martti Huhtala ottivat kaksoisvoiton St. Moritzin olympiakisoissa 1948. Norjan Thorleif Haug voitti Chamonix ssa 1924 kultaa paitsi yhdistetyssä myös 18 ja 50 km hiihdossa. Maanmies Johan Grøttumsbråten voitti 1928 sekä yhdistetyn että 18 km:n kilpailun. Heidän lisäkseen olympiakultaa sekä yhdistetyssä että maastohiihdossa on saavuttanut vain Heikki Hasu, joka Oslossa 1952 hiihti Suomen viestijoukkueessa. Thorleif Haug palkittiin Chamonix ssa 1924 myös mäkihypyn pronssilla, mutta mitali poistettiin tilastoista 50 vuotta myöhemmin, kun tuloksista paljastui laskuvirhe. Niinpä kukaan ei ole toistaiseksi saavuttanut olympiamitalia sekä yhdistetyssä että mäkihypyssä. Viimeisin suomalainen kahden lajin palvelija on ollut Hannu Manninen, joka 2002 sijoittui Salt Lake Cityn sprinttihiihdossa kahdeksanneksi ja olikin noiden kisojen paras suomalainen miespuolinen maastohiihtäjä. Samppa Lajunen teki Salt Lake Cityn kisoissa 2002 historiaa voittamalla kaikki kolme kultamitalia. Torinon kisojen 2006 joukkuepronssi on Suomen toistaiseksi viimeinen olympiamitali. Vancouverin kisoissa 2010 Hannu Manninen sijoittui suurmäkikilpailussa neljänneksi ja Anssi Koivuranta normaalimäkikilvassa 8:nneksi. Joukkuekilpailussa Suomen sijoitus oli seitsemäs. Sotšissa paras saavutus oli Ilkka Herolan 14:s sija suurmäkikilpailussa; joukkuekilpailuun Suomi ei saanut jalkeille neljää tervettä miestä. 3 MITALIKILPAILUA Normaalimäkikilpailu (HS109 + 10 km) Suurmäkikilpailu (HS140 + 10 km) Joukkuekilpailu (HS140 + 4 x 5 km) OLYMPIAJOUKKUEEN PÄÄYHTEISTYÖKUMPPANIT 48

Yhdistetyn hiihdon mitalistit 1924-2014 KULTAA HOPEAA PRONSSIA Normaalikilpailu 1924 Thorleif Haug NOR Thoralf Strømstad NOR Johan Grøttumsbråten NOR 1928 Johan Grøttumsbråten NOR Hans Vinjarengen NOR John Snersrud NOR 1932 Johan Grøttumsbråten NOR Ole Stenen NOR Hans Vinjarengen NOR 1936 Oddbjørn Hagen NOR Olaf Hoffsbakken NOR Sverre Brodahl NOR 1948 Heikki Hasu FIN Martti Huhtala FIN Sven Israelsson SWE 1952 Simon Slåttvik NOR Heikki Hasu FIN Sverre Stenersen NOR 1956 Sverre Stenersen NOR Bengt Eriksson SWE Franciszek Gąsienica Groń POL 1960 Georg Thoma GER Tormod Knutsen NOR Nikolai Gusakov URS 1964 Tormod Knutsen NOR Nikolai Kiseljov URS Georg Thoma GER 1968 Franz Keller GER Alois Kälin SUI Andreas Kunz GDR 1972 Ulrich Wehling GDR Rauno Miettinen FIN Karl-Heinz Luck GDR 1976 Ulrich Wehling GDR Urban Hettich GER Konrad Winkler GDR 1980 Ulrich Wehling GDR Jouko Karjalainen FIN Konrad Winkler GDR 1984 Tom Sandberg NOR Jouko Karjalainen FIN Jukka Ylipulli FIN 1988 Hippolyt Kempf SUI Klaus Sulzenbacher AUT Allar Levandi URS 1992 Fabrice Guy FRA Sylvain Guillaume FRA Klaus Sulzenbacher AUT 1994 Fred Børre Lundberg NOR Takanori Kōno JPN Bjarte Engen Vik NOR 1998 Bjarte Engen Vik NOR Samppa Lajunen FIN Valeri Stoljarov RUS 2002 Samppa Lajunen FIN Jaakko Tallus FIN Felix Gottwald AUT 2006 Georg Hettich GER Felix Gottwald AUT Magnus Moan NOR Sprinttikilpailu 2002 Samppa Lajunen FIN Ronny Ackermann GER Felix Gottwald AUT 2006 Felix Gottwald AUT Magnus Moan NOR Georg Hettich GER Normaalimäkikilpailu 2010 Jason Lamy Chappuis FRA Johnny Spillane USA Alessandro Pittin ITA 2014 Eric Frenzel GER Akito Watabe JPN Magnus Krog NOR Suurmäkikilpailu 2010 Bill Demong USA Johnny Spillane USA Bernhard Gruber AUT 2014 Jørgen Graabak NOR Magnus Moan NOR Fabian Riessle GER Joukkuekilpailu 1988 Saksan ltv Sveitsi Itävalta 1992 Japani Norja Itävalta 1994 Japani Norja Sveitsi 1998 Norja Suomi Ranska 2002 Suomi Saksa Itävalta 2006 Itävalta Saksa Suomi 2010 Itävalta USA Saksa 2014 Norja Saksa Itävalta 49

Mitalitilasto K H P Yht. Norja 13 9 8 30 Saksa 5 5 4 14 Suomi 4 8 2 14 Itävalta 3 2 8 13 DDR 3-4 7 Japani 2 2-4 Ranska 2 1 1 4 USA 1 3-4 Sveitsi 1 2 1 4 Neuvostoliitto - 1 2 3 Ruotsi - 1 1 2 Puola - - 1 1 Venäjä - - 1 1 Italia - - 1 1 Ranska - - 1 1 50

Suomen mitalit 1948 K Heikki Hasu H Martti Huhtala 1952 H Heikki Hasu 1972 H Rauno Miettinen 1980 H Jouko Karjalainen 1984 H Jouko Karjalainen P Jukka Ylipulli 1998 H Henkilökohtainen Samppa Lajunen H Joukkuekilpailu Samppa Lajunen, Jari Mantila, Tapio Nurmela, Hannu Manninen 2002 K Normaalikilpailu Samppa Lajunen K Sprinttikilpailu Samppa Lajunen K Joukkuekilpailu Jari Mantila, Hannu Manninen, Jaakko Tallus, Samppa Lajunen H Normaalikilpailu Jaakko Tallus 2006 P Joukkuekilpailu Antti Kuisma, Anssi Koivuranta, Jaakko Tallus, Hannu Manninen Parhaat mitalistit K H P Vuodet Samppa Lajunen FIN 3 2-1998-02 Felix Gottwald AUT 3 1 3 2002-10 Ulrich Wehling GDR 3 - - 1972-80 Fred Børre Lundberg NOR 2 2-1992-98 Bjarte Engen Vik NOR 2 1 1 1994-98 Takanori Kōno JPN 2 1-1992-94 Mario Stecher AUT 2-2 2002-14 Johan Grøttumsbråten NOR 2-1 1924-32 Kenji Ogiwara JPN 2 - - 1992-94 Jørgen Graabak NOR 2 - - 2014 Georg Hettich GER 1 2 1 2002-06 Magnus Moan NOR 1 2 1 2006-14 Hippolyt Kempf SUI 1 1 1 1988-94 Hannu Manninen FIN 1 1 1 1998-06 Jaakko Tallus FIN 1 1 1 2002-06 Eric Frenzel GER 1 1 1 2010-14 Heikki Hasu FIN 1 1-1948-52 Tormod Knutsen NOR 1 1-1960-64 Jari Mantila FIN 1 1-1998-02 Bill Demong USA 1 1-2010 Christoph Bieler AUT 1-2 2002-14 Bernhard Gruber AUT 1-2 2010-14 Sverre Stenersen NOR 1-1 1952-56 Georg Thoma GER 1-1 1960-64 Fabrice Guy FRA 1-1 1992-98 Michael Gruber AUT 1-1 2002-06 Magnus Krog NOR 1-1 2014 51

Alppihiihto Hiihtourheilun olympiaohjelmaan kuului alun perin vain pohjoismaisia lajeja. Alppihiihto tuli kansainvälisen hiihtoliiton FIS:n virallisten kilpailujen ohjelmaan vasta 1931. Alppinistien olympiadebyytti tapahtui Garmisch-Partenkirchenissä 1936, jolloin lajina oli vain alppiyhdistetty. Mitaleista kilpailivat sekä miehet että naiset. Alppihiihto onkin ollut olympiaurheilussa edelläkävijä sukupuolten tasa-arvon saralla: kaikki ohjelman lisäykset on tehty miesten ja naisten osalta samaan tahtiin. St. Moritzissa 1948 alppiyhdistetyn rinnalle lisättiin pujottelun ja syöksylaskun erikoiskilpailut. Jo seuraavissa kisoissa Oslossa yhdistetty korvattiin suurpujottelulla. Supersuurpujottelusta (super-g) tuli olympialaji Calgaryssa 1988, jolloin myös alppiyhdistetty palasi ohjelmaan. Pyeongchangissa 2018 uutuutena on miesten ja naisten yhteinen joukkuekilpailu, joka on kuulunut MM-kisojen ohjelmaan vuodesta 2005. Eniten alppihiihdon mitaleita yksissä olympiakisoissa on voittanut Kroatian Janica Kostelić, joka 2002 saavutti kolme kultaa ja yhden hopean. Itävallan Toni Sailer (1956) ja Ranskan Jean-Claude Killy (1968) voittivat kaikki kolme kisoissaan tarjolla ollutta kultamitalia. Sailerilla on nimissään olympiahistorian suurin voittomarginaali: 6,2 sekuntia suurpujottelussa 1956. Eniten yhtä lajia olympiarinteissä dominoinut urheilija on Norjan Kjetil André Aamodt, joka vuosina 1992 2006 voitti miesten super-g:ssä kolme kultaa ja yhden pronssin. Suomen olympiadebyytti alppihiihdossa tapahtui St. Moritzissa 1948, jonne mukaan uskaltautuivat Pentti Alonen ja Aimo Vartiainen. Alosen 14:s sija Oslon pujottelussa 1952 pysyi pitkään suomalaisten parhaana olympiasaavutuksena. Lillehammerissa 1994 Mika Marila pujotteli sijalle 12, minkä jälkeen kärkitulos parani kisa kisalta: Naganossa 1998 Kalle Palander oli pujottelussa 9:s, Salt Lake Cityssä 2002 Henna Raita pujottelussa 8:s. Pitkään odotetun ensimmäisen mitalin toi lopulta Tanja Poutiainen, joka sijoittui toiseksi Torinon kisojen suurpujottelussa 2006. Vancouverin kisoissa 2010 parhaaksi suoritukseksi tuli Poutiaisen kuudes sija pujottelussa. Uransa viimeisissä olympiakisoissa Sotšissa Poutiainen oli pujottelussa 12:s ja suurpujottelussa 14:s. Parhaat suomalaissijat lajeittain (M/N): Pujottelu: 9. Kalle Palander, 1998 6. Tanja Poutiainen, 2006 & 2010 Suurpujottelu: 9. Kalle Palander, 2006 2. Tanja Poutiainen, 2006 Super-G: 13. Janne Leskinen, 1994 Naiset: Suomella ei koskaan edustusta. Syöksylasku: 22. Raimo Manninen, 1964 30. Riitta Ollikka, 1976 Alppiyhdistetty: 21. Mika Marila, 1994 Naiset: Suomella ei koskaan edustusta. 11 MITALIKILPAILUA Miehet: Pujottelu Suurpujottelu Super-G Syöksylasku Alppiyhdistetty Naiset: Pujottelu Suurpujottelu Super-G Syöksylasku Alppiyhdistetty Joukkuekilpailu OLYMPIAJOUKKUEEN PÄÄYHTEISTYÖKUMPPANIT 52

Alppihiihdon mitalistit 1936-2014 M pujottelu KULTAA HOPEAA PRONSSIA 1948 Edi Reinalter SUI James Couttet FRA Henri Oreiller FRA 1952 Othmar Schneider AUT Stein Eriksen NOR Guttorm Berge NOR 1956 Toni Sailer AUT Chiharu Igaya JPN Stig Sollander SWE 1960 Ernst Hinterseer AUT Matthias Leitner AUT Charles Bozon FRA 1964 Josef Stiegler AUT William Kidd USA James Heuga USA 1968 Jean-Claude Killy FRA Herbert Huber AUT Alfred Matt AUT 1972 Franc. Fernández Ochoa ESP Gustavo Thoeni ITA Rolando Thoeni ITA 1976 Piero Gros ITA Gustavo Thoeni ITA Willy Frommelt LIE 1980 Ingemar Stenmark SWE Phillip Mahre USA Jacques Lüthy SUI 1984 Phillip Mahre USA Steven Mahre USA Didier Bouvet FRA 1988 Alberto Tomba ITA Frank Wörndl GER Paul Frommelt LIE 1992 Finn Christian Jagge NOR Alberto Tomba ITA Michael Tritscher AUT 1994 Thomas Stangassinger AUT Alberto Tomba ITA Jure Košir SLO 1998 Hans-Petter Buraas NOR Ole Kristian Furuseth NOR Thomas Sykora AUT 2002 Jean-Pierre Vidal FRA Sébastien Amiez FRA Benjamin Raich AUT 2006 Benjamin Raich AUT Reinfried Herbst AUT Rainer Schönfelder AUT 2010 Giuliano Razzoli ITA Ivica Kostelić CRO André Myhrer SWE 2014 Mario Matt AUT Marcel Hirscher AUT Henrik Kristoffersen NOR M suurpujottelu 1952 Stein Eriksen NOR Christian Pravda AUT Toni Spiss AUT 1956 Toni Sailer AUT Andreas Molterer AUT Walter Schuster AUT 1960 Roger Staub SUI Josef Stiegler AUT Ernst Hinterseer AUT 1964 Francois Bonlieu FRA Karl Schranz AUT Josef Stiegler AUT 1968 Jean-Claude Killy FRA Willy Favre SUI Heinrich Messner AUT 1972 Gustavo Thoeni ITA Edmund Bruggmann SUI Werner Mattle SUI 1976 Heini Hemmi SUI Ernst Good SUI Ingemar Stenmark SWE 1980 Ingemar Stenmark SWE Andreas Wenzel LIE Hans Enn AUT 1984 Max Julen SUI Jure Franko YUG Andreas Wenzel LIE 1988 Alberto Tomba ITA Hubert Strolz AUT Pirmin Zurbriggen SUI 1992 Alberto Tomba ITA Marc Girardelli LUX Kjetil Andre Aamodt NOR 1994 Markus Wasmeier GER Urs Kälin SUI Christian Mayer AUT 1998 Hermann Maier AUT Stephan Eberharter AUT Michael von Grünigen SUI 2002 Stephan Eberharter AUT Bode Miller USA Lasse Kjus NOR 2006 Benjamin Raich AUT Joël Chenal FRA Hermann Maier AUT 2010 Carlo Janka SUI Kjetil Jansrud NOR Aksel Lund Svindal NOR 2014 Ted Ligety USA Steve Missillier FRA Alexis Pinturault FRA M super-g 1988 Franck Piccard FRA Helmut Mayer AUT Lars-Börje Eriksson SWE 1992 Kjetil Andre Aamodt NOR Marc Girardelli LUX Jan Einar Thorsen NOR 1994 Markus Wasmeier GER Tommy Moe USA Kjetil Andre Aamodt NOR 1998 Hermann Maier AUT Hans Knauss AUT Didier Cuche SUI 2002 Kjetil Andre Aamodt NOR Stephan Eberharter AUT Andreas Schifferer AUT 2006 Kjetil Andre Aamodt NOR Hermann Maier AUT Ambrosi Hoffmann SUI 2010 Aksel Lund Svindal NOR Bode Miller USA Andrew Weibrecht USA 2014 Kjetil Jansrud NOR Andrew Weibrecht USA Bode Miller USA Jan Hudec CAN - 53

M syöksylasku KULTAA HOPEAA PRONSSIA 1948 Henri Oreiller FRA Franz Gabl AUT Karl Molitor SUI Rolf Olinger SUI 1952 Zeno Colò ITA Othmar Schneider AUT Christian Pravda AUT 1956 Toni Sailer AUT Raymond Fellay SUI Andreas Molterer AUT 1960 Jean Vuarnet FRA Hans-Peter Lanig GER Guy Périllat FRA 1964 Egon Zimmermann AUT Léo Lacroix FRA Wolfgang Bartels GER 1968 Jean-Claude Killy FRA Guy Périllat FRA Jean-Daniel Dätwyler SUI 1972 Bernhard Russi SUI Roland Collombin SUI Heinrich Messner AUT 1976 Franz Klammer AUT Bernhard Russi SUI Herbert Plank ITA 1980 Leonhard Stock AUT Peter Wirnsberger AUT Steve Podborski CAN 1984 Bill Johnson USA Peter Müller SUI Anton Steiner AUT 1988 Pirmin Zurbriggen SUI Peter Müller SUI Franck Piccard FRA 1992 Patrick Ortlieb AUT Franck Piccard FRA Günther Mader AUT 1994 Tommy Moe USA Kjetil Andre Aamodt NOR Ed Podivinsky CAN 1998 Jean-Luc Crétier FRA Lasse Kjus NOR Hannes Trinkl AUT 2002 Fritz Strobl AUT Lasse Kjus NOR Stephan Eberharter AUT 2006 Antoine Dénériaz FRA Michael Walchhofer AUT Bruno Kernen SUI 2010 Didier Défago SUI Aksel Lund Svindal NOR Bode Miller USA 2014 Matthias Mayer AUT Christof Innerhofer ITA Kjetil Jansrud NOR M alppiyhdistetty 1936 Franz Pfnür GER Gustav Lantschner GER Emile Allais FRA 1948 Henri Oreiller FRA Karl Molitor SUI James Couttet FRA 1988 Hubert Strolz AUT Bernhard Gstrein AUT Paul Accola SUI 1992 Josef Polig ITA Gianfranco Martin ITA Steve Locher SUI 1994 Lasse Kjus NOR Kjetil Andre Aamodt NOR Harald C. Strand Nilsen NOR 1998 Mario Reiter AUT Lasse Kjus NOR Christian Mayer AUT 2002 Kjetil Andre Aamodt NOR Bode Miller USA Benjamin Raich AUT 2006 Ted Ligety USA Ivica Kostelić CRO Rainer Schönfelder AUT 2010 Bode Miller USA Ivica Kostelić CRO Silvan Zurbriggen SUI 2014 Sandro Viletta SUI Ivica Kostelić CRO Christof Innerhofer ITA N pujottelu 1948 Gretchen Fraser USA Antoinette Meyer SUI Erika Mahringer AUT 1952 Andrea Mead Lawrence USA Ossi Reichert GER Annemarie Buchner GER 1956 Renée Colliard SUI Regina Schöpf AUT Jevgenija Sidorova URS 1960 Anne Heggtveit CAN Betsy Snite USA Barbara Henneberger GER 1964 Christine Goitschel FRA Marielle Goitschel FRA Jean Saubert USA 1968 Marielle Goitschel FRA Nancy Greene CAN Annie Famose FRA 1972 Barbara Cochran USA Danielle Debernard FRA Florence Steurer FRA 1976 Rosi Mittermaier GER Claudia Giordani ITA Hanni Wenzel LIE 1980 Hanni Wenzel LIE Christa Kinshofer GER Erika Hess SUI 1984 Paoletta Magoni ITA Perrine Pelen FRA Ursula Konzett LIE 1988 Vreni Schneider SUI Mateja Svet YUG Christa Kinshofer-Gütlein GER 1992 Petra Kronberger AUT Annelise Coberger NZL Blanca Fernández Ochoa ESP 1994 Vreni Schneider SUI Elfriede Eder AUT Katja Koren SLO 1998 Hilde Gerg GER Deborah Compagnoni ITA Zali Steggall AUS 2002 Janica Kostelić CRO Laure Pequegnot FRA Anja Pärson SWE 2006 Anja Pärson SWE Nicole Hosp AUT Marlies Schild AUT 2010 Maria Riesch GER Marlies Schild AUT Šárka Záhrobská CZE 2014 Mikaela Shiffrin USA Marlies Schild AUT Kathrin Zettel AUT 54

N suurpujottelu KULTAA HOPEAA PRONSSIA 1952 Andrea Mead Lawrence USA Dagmar Rom AUT Annemarie Buchner GER 1956 Ossi Reichert GER Josefine Frandl AUT Dorothea Hochleitner AUT 1960 Yvonne Rügg SUI Penelope Pitou USA Giuliana Chenal-Minuzzo ITA 1964 Marielle Goitschel FRA Christine Goitschel FRA Jean Saubert USA 1968 Nancy Greene CAN Annie Famose FRA Fernande Bochatay SUI 1972 Marie-Theres Nadig SUI Annemarie Pröll AUT Wiltrud Drexel AUT 1976 Kathy Kreiner CAN Rosi Mittermaier GER Danielle Debernard FRA 1980 Hanni Wenzel LIE Irene Epple GER Perrine Pelen FRA 1984 Debbie Armstrong USA Christin Cooper USA Perrine Pelen FRA 1988 Vreni Schneider SUI Christa Kinshofer-Gütlein GER Maria Walliser SUI 1992 Pernilla Wiberg SWE Diann Roffe USA Anita Wachter AUT 1994 Deborah Compagnoni ITA Martina Ertl GER Vreni Schneider SUI 1998 Deborah Compagnoni ITA Alexandra Meissnitzer AUT Katja Seizinger GER 2002 Janica Kostelić CRO Anja Pärson SWE Sonja Nef SUI 2006 Julia Mancuso USA Tanja Poutiainen FIN Anna Ottosson SWE 2010 Viktoria Rebensburg GER Tina Maze SLO Elisabeth Görgl AUT 2014 Tina Maze SLO Anna Fenninger AUT Viktoria Rebensburg GER N super-g 1988 Sigrid Wolf AUT Michaela Figini SUI Karen Percy CAN 1992 Deborah Compagnoni ITA Carole Merle FRA Katja Seizinger GER 1994 Diann Roffe USA Svetlana Gladyševa RUS Isolde Kostner ITA 1998 Picabo Street USA Michaela Dorfmeister AUT Alexandra Meissnitzer AUT 2002 Daniela Ceccarelli ITA Janica Kostelić CRO Karen Putzer ITA 2006 Michaela Dorfmeister AUT Janica Kostelić CRO Alexandra Meissnitzer AUT 2010 Andrea Fischbacher AUT Tina Maze SLO Lindsey Vonn USA 2014 Anna Fenninger AUT Maria Höfl-Riesch GER Nicole Hosp AUT N syöksylasku 1948 Hedy Schlunegger SUI Trude Beiser AUT Resi Hammerer AUT 1952 Trude Jochum-Beiser AUT Annemarie Buchner GER Giuliana Minuzzo ITA 1956 Madeleine Berthod SUI Frieda Dänzer SUI Lucile Wheeler CAN 1960 Heidi Biebl GER Penelope Pitou USA Traudl Hecher AUT 1964 Christl Haas AUT Edith Zimmermann AUT Traudl Hecher AUT 1968 Olga Pall AUT Isabelle Mir FRA Christl Haas AUT 1972 Marie-Theres Nadig SUI Annemarie Pröll AUT Susan Corrock USA 1976 Rosi Mittermaier GER Brigitte Totschnig AUT Cynthia Nelson USA 1980 Annemarie Moser-Pröll AUT Hanni Wenzel LIE Marie-Theres Nadig SUI 1984 Michaela Figini SUI Maria Walliser SUI Olga Charvátová TCH 1988 Marina Kiehl GER Brigitte Oertli SUI Karen Percy CAN 1992 Kerrin Lee-Gartner CAN Hillary Lindh USA Veronika Wallinger AUT 1994 Katja Seizinger GER Picabo Street USA Isolde Kostner ITA 1998 Katja Seizinger GER Pernilla Wiberg SWE Florence Masnada FRA 2002 Carole Montillet FRA Isolde Kostner ITA Renate Götschl AUT 2006 Michaela Dorfmeister AUT Martina Schild SUI Anja Pärson SWE 2010 Lindsey Vonn USA Julia Mancuso USA Elisabeth Görgl AUT 2014 Dominique Gisin SUI Tina Maze SLO - Lara Gut SUI - - 55

Mitalitilasto KULTAA HOPEAA PRONSSIA YHTEENSÄ Itävalta 34 39 41 114 Sveitsi 20 19 20 59 Saksa 17 13 10 40 USA 16 19 9 44 Ranska 15 15 15 45 Italia 13 9 8 30 Norja 10 9 10 29 Ruotsi 5 2 9 16 Kroatia 4 6-10 Kanada 4 1 6 11 Liechtenstein 2 2 5 9 Slovenia 2 2 3 7 Espanja 1-1 2 Jugoslavia - 2-2 Luxemburg - 2-2 Japani - 1-1 Uusi-Seelanti - 1-1 Venäjä - 1-1 Suomi - 1-1 Neuvostoliitto - - 1 1 Tšekkoslovakia - - 1 1 Australia - - 1 1 Tšekki - - 1 1 56

Parhaat mitalistit KULTAA HOPEAA PRONSSIA VUODET Kjetil Andre Aamodt NOR 4 2 2 1992-06 Janica Kostelić CRO 4 2-2002-06 Alberto Tomba ITA 3 2-1988-94 Vreni Schneider SUI 3 1 1 1988-94 Deborah Compagnoni ITA 3 1-1992-98 Maria Höfl-Riesch GER 3 1-2010-14 Katja Seizinger GER 3-2 1992-98 Toni Sailer AUT 3 - - 1956 Jean-Claude Killy FRA 3 - - 1968 Hanni Wenzel LIE 2 1 1 1976-80 Hermann Maier AUT 2 1 1 1998-06 Trude Jochum-Beiser AUT 2 1-1948-52 Marielle Goitschel FRA 2 1-1964-68 Rosi Mittermaier GER 2 1-1976 Pernilla Wiberg SWE 2 1-1992-98 Michaela Dorfmeister AUT 2 1-1998-06 Benjamin Raich AUT 2-2 2002-06 Tina Maze SLO 2-2 2010-14 Henri Oreiller FRA 2-1 1948 Marie-Theres Nadig SUI 2-1 1972-80 Ingemar Stenmark SWE 2-1 1976-80 Benjamin Raich AUT 2-1 2002-06 Andrea Mead Lawrence USA 2 - - 1952 Petra Kronberger AUT 2 - - 1992 Markus Wasmeier GER 2 - - 1994 Ted Ligety USA 2 - - 2006-14 Muita: Bode Miller USA 1 3 2 2002-14 Lasse Kjus NOR 1 3 1 1994-02 Stephan Eberharter AUT 1 2 1 1998-02 Julia Mancuso USA 1 2 1 2006-14 Anja Pärson SWE 1 1 4 2002-10 Suomen mitalit 2006 H Suurpujottelu N Tanja Poutiainen 57

Freestylehiihto Yhdysvalloissa 1960-luvun lopussa alkunsa saaneesta freestylehiihdosta tuli FIS:n virallinen kilpailulaji 1977. Maailmancup käynnistyi 1979, ja ensimmäiset FIS:n MM-kilpailut pidettiin Ranskan Tignesissä 1986. Freestylehiihdosta tuli virallinen olympialaji Albertvillen kisoissa 1992, jolloin ohjelmassa oli vain kumparelasku. Lillehammerissa 1994 mukaan otettiin hyppykilpailut. Vancouverissa 2010 ohjelmaan lisättiin skicross ja Sotšin kisoissa 2014 halfpipe sekä slopestyle. Ensimmäinen suomalainen olympiakisoissa esiintynyt freestylehiihtäjä oli Martti Kellokumpu, joka sijoittui Calgaryssa 1988 kumparelaskussa 13:nneksi tuolloin kyseessä oli vielä näytöslaji. Ensimmäisessä virallisessa miesten kumparelaskun olympiakilpailussa 1992 Janne Lahtela oli parhaana suomalaisena 18:s. Lillehammerissa Lahtela sijoittui yhdeksänneksi, ja Naganossa 1998 hän johti Suomen kumparemiesten kansainvälistä läpimurtoa: Lahtela otti hopeaa, hänen serkkunsa Sami Mustonen pronssia, ja Lauri Lassila sijoittui viidenneksi. Janne Lahtelan ura huipentui kultamitaliin vuoden 2002 olympiakumpareilla Park Cityssä. Torinon kisoissa 2006 mitalimenestystä jatkoi Mikko Ronkainen, joka sijoittui hopealle hävittyään Australian Dale Begg-Smithille täpärästi 0,15 pisteellä. Vancouverissa 2010 Suomen kumparelaskijoiden paras saavutus oli Ronkaisen 14:s sija, Sotšissa 2014 Jimi Salosen 18:s tila. Antti-Jussi Kemppainen sijoittui Sotšissa 2014 kahdeksanneksi uudessa olympialajissa halfpipessa. Antti Ollila oli 13:s miesten slopestylen ensimmäisessä olympiakilpailussa. Skicrossissa Suomen paras olympiasaavutus on Juha Pellisen 13:s sija 2014. Ainoa suomalainen naispuolinen freestylen olympiaedustaja on ollut Minna Karhu, joka kilpaili kumparelaskussa neljissä kisoissa 1992 2002 sijoittuen Naganossa 1998 kuudenneksi. Hyppyjen olympiakilpailuissa ei Suomella ole koskaan ollut edustusta, eikä lajia maassa nykyään juuri harrastetakaan. Yksi suomalainen nimi mitalitilastoista kuitenkin löytyy: Lauri Lassilan vaimo Lydia Lassila voitti Australialle kultaa 2010 ja pronssia 2014. 10 MITALIKILPAILUA Miehet: Kumparelasku Hypyt Skicross Halfpipe Slopestyle Naiset: Kumparelasku Hypyt Skicross Halfpipe Slopestyle 58

Freestylehiihdon mitalistit 1992-2014 KULTAA HOPEAA PRONSSIA M kumparelasku 1992 Edgar Grospiron FRA Olivier Allamand FRA Nelson Carmichael USA 1994 Jean-Luc Brassard CAN Sergei Šupletsov RUS Edgar Grospiron FRA 1998 Jonny Moseley USA Janne Lahtela FIN Sami Mustonen FIN 2002 Janne Lahtela FIN Travis Mayer USA Richard Gay FRA 2006 Dale Begg-Smith AUS Mikko Ronkainen FIN Toby Dawson USA 2010 Alexandre Bilodeau CAN Dale Begg-Smith AUS Bryon Wilson USA 2014 Alexandre Bilodeau CAN Mikaël Kingsbury CAN Aleksandr Smyšljajev RUS M hypyt 1994 Andreas Schönbächler SUI Philippe LaRoche CAN Lloyd Langlois CAN 1998 Eric Bergoust USA Sebastien Foucras FRA Dmitri Daštšinski BLR 2002 Aleš Valenta CZE Joe Pack USA Aleksei Grišin BLR 2006 Han Xiaopeng CHN Dmitri Daštšinski BLR Vladimir Lebedev RUS 2010 Aleksei Grišin BLR Jeret Peterson USA Liu Zhongqing CHN 2014 Anton Kušnir BLR David Morris AUS Jia Zongyang CHN M skicross 2010 Michael Schmid SUI Andreas Matt AUT Audun Grønvold NOR 2014 Jean-Frédéric Chapuis FRA Arnaud Bovolenta FRA Jonathan Midol FRA M halfpipe 2014 David Wise USA Mike Riddle CAN Kevin Rolland FRA M slopestyle 2014 Joss Christensen USA Gus Kenworthy USA Nick Goepper USA N kumparelasku 1992 Donna Weinbrecht USA Jelizaveta Koževnikova IVY Stine Lise Hattestad NOR 1994 Stine Lise Hattestad NOR Elizabeth McIntyre USA Jelizaveta Koževnikova RUS 1998 Tae Satoya JPN Tatjana Mittermayer GER Kari Traa NOR 2002 Kari Traa NOR Shannon Bahrke USA Tae Satoya JPN 2006 Jennifer Heil CAN Kari Traa NOR Sandra Laoura FRA 2010 Hannah Kearney USA Jennifer Heil CAN Shannon Bahrke USA 2014 Justine Dufour-Lapointe CAN Chloé Dufour-Lapointe CAN Hannah Kearney USA N hypyt 1994 Lina Tšerjazova UZB Marie Lindgren SWE Hilde Synnøve Lid NOR 1998 Nikki Stone USA Xu Nannan CHN Colette Brand SUI 2002 Alisa Camplin AUS Veronica Brenner CAN Deidra Dionne CAN 2006 Evelyne Leu SUI Li Nina CHN Alisa Camplin AUS 2010 Lydia Lassila AUS Li Nina CHN Guo Xinxin CHN 2014 Alla Tsuper BLR Xu Mengtao CHN Lydia Lassila AUS N skicross 2010 Ashleigh McIvor CAN Hedda Berntsen NOR Marion Josserand FRA 2014 Marielle Thompson CAN Kelsey Serwa CAN Anna Holmlund SWE N halfpipe 2014 Maddie Bowman USA Marie Martinod FRA Ayana Onozuka JPN N slopestyle 2014 Dara Howell CAN Devin Logan USA Kim Lamarre CAN 59

Parhaat mitalistit KULTAA HOPEAA PROSSIA VUODET Alexandre Bilodeau CAN 2 - - 2010-14 Kari Traa NOR 1 1 1 1998-06 Janne Lahtela FIN 1 1-1998-02 Dale Begg-Smith AUS 1 1-2006-10 Jennifer Heil CAN 1 1-2006-10 Edgar Grospiron FRA 1-1 1992-94 Stine Lise Hattestad NOR 1-1 1992-94 Tae Satoya JPN 1-1 1998-02 Alisa Camplin AUS 1-1 2002-06 Aleksei Grišin BLR 1-1 2002-10 Hannah Kearney USA 1-1 2010-14 Lydia Lassila AUS 1-1 2010-14 Suomen mitalistit 1998 H Kumparelasku M Janne Lahtela P Kumparelasku M Sami Mustonen 2002 K Kumparelasku M Janne Lahtela 2006 H Kumparelasku M Mikko Ronkainen Mitalitilasto KULTAA HOPEAA PROSSIA YHTEENSÄ USA 8 7 6 21 Kanada 8 7 3 18 Australia 3 2 2 7 Valko-Venäjä 3 1 2 6 Sveitsi 3-1 4 Ranska 2 4 6 12 Norja 2 2 4 8 Kiina 1 4 3 8 Suomi 1 2 1 4 Japani 1-2 3 Uzbekistan 1 - - 1 Tšekki 1 - - 1 Venäjä - 1 3 4 Ruotsi - 1 1 2 Itävalta - 1-1 IVY - 1-1 Saksa - 1-1 OLYMPIAJOUKKUEEN PÄÄYHTEISTYÖKUMPPANIT 60

61

Lumilautailu Lumilautailu kehittyi kilpailulajiksi 1970-luvulla Yhdysvalloissa. Vuonna 1981 pidettiin Kaliforniassa lajin ensimmäiset epäviralliset MM-kilpailut. Lautailijoiden oma kansainvälinen liitto ISF perustettiin 1991. Kansainvälinen hiihtoliitto FIS otti lumilautailun ohjelmaansa 1994 ja ryhtyi järjestämään omia MM-kisojansa 1996. Liittojen välinen kilpailu päättyi ISF:n vararikkoon vuonna 2002. Viime vuosina FIS:n haastajana on esiintynyt WSF-liitto, joka on järjestänyt omat MM-kisansa vuosina 2012 ja 2016. FIS:n voiton taustalla oli Kansainvälisen Olympiakomitean tuki. KOK kiinnostui nuorison suosimasta urheilumuodosta, ja lumilautailu otettiin mukaan talviolympiaohjelmaan FIS:n alaisena lajina Naganossa 1998. Lajeina olivat halfpipe ja suurpujottelu, jonka jo seuraavissa kisoissa korvasi parisuurpujottelu. Lumilautacrossista tuli kolmas olympialaji Torinon kisoissa 2006. Sotšissa 2014 ohjelmaan lisättiin slopestyle ja paripujottelu. Pyeongchangissa mukaan tulee big air, jonka tieltä saa väistyä paripujottelu. Lautailijoiden omaa kulttuuria leimaa tiukkaa kilpailullisuutta karttava yhteisöllisyys, toisaalta myös välineteollisuuden ylläpitämä kaupallisuus. Olympialiikkeen puitteisiin on kumpaakin ollut vaikea sovittaa. Monet freestylelajien (halfpipe, slopestyle, big air) huiput ovat keskittyneet kuvaustoimintaan ja omiin kilpailuihinsa, joista tärkeimpiä on Coloradon Aspenissa vuosittain järjestettävä Winter X Games. Olympiakilpailun arvostus on kuitenkin kasvanut vuosien mittaan. Parisuurpujottelun ja lumilautacrossin laskijoille olympiakisat ovat yleensä olleetkin aina pääosassa. Suomalaiset lumilautailijat alkoivat jo 1990-luvulla niittää mainetta ISF:n kilpailuissa. FIS:n MM-kisoissa tuoreimpia suomalaisvoittajia ovat Enni Rukajärvi (kultaa slopestylessa 2011) ja Roope Tonteri (kultaa slopestylessa 2013 sekä big airissa 2013 ja 2015). Peetu Piiroinen voitti big airin kullan WSF:n MM-kisoissa 2016. Suomalaisten erityinen leipälaji MM-tasolla on ollut big air, josta tuleekin Pyeongchangissa sopivasti uusi olympialaji. Suomen paras saavutus ensimmäisissä lumilautailun olympiakilpailuissa Naganossa 1998 oli Minna Hesson kuudes sija halfpipessa. Salt Laken kisoissa Heikki Sorsa sijoittui seitsemänneksi. Mitalikorokkeelle nousi ensimmäisenä Markku Koski, joka Torinon kisoissa 2006 voitti pronssimitalin. Vancouverissa 2010 Peetu Piiroinen paransi tästä yhdellä pykälällä. Hänen hopeamitalinsa oli samalla koko kisojen paras suomalaissaavutus. Sotšissa 2014 mitalisarjaa jatkoi Enni Rukajärvi slopestylen hopealla. Parisuurpujottelun paras suomalainen olympiasaavutus on Ilona Ruotsalaisen 23:s sija Vancouverissa 2010. Lumilautacrossiin Suomi osallistui ensi kerran Sotšissa 2014 Anton Lindforsin yltäessä sijoille 13 16. 10 MITALIKILPAILUA Miehet: Parisuurpujottelu Lumilautacross Halfpipe Slopestyle Big air Naiset: Parisuurpujottelu Lumilautacross Halfpipe Slopestyle Big air OLYMPIAJOUKKUEEN PÄÄYHTEISTYÖKUMPPANIT 62

Lumilautailun mitalistit 1998-2014 KULTAA HOPEAA PRONSSIA M parisuurpujottelu 2002 Philipp Schoch SUI Richard Richardsson SWE Chris Klug USA 2006 Philipp Schoch SUI Simon Schoch SUI Siegfried Grabner AUT 2010 Jasey Jay Anderson CAN Benjamin Karl AUT Mathieu Bozzetto FRA 2014 Vic Wild RUS Nevin Galmarini SUI Žan Košir SLO M lumilautacross 2006 Seth Wescott USA Radoslav Židek SVK Paul-Henri Delerue FRA 2010 Seth Wescott USA Mike Robertson CAN Tony Ramoin FRA 2014 Pierre Vaultier FRA Nikolai Oljunin RUS Alex Deibold USA M halfpipe 1998 Gian Simmen SUI Daniel Franck NOR Ross Powers USA 2002 Ross Powers USA Danny Kass USA Jarret Thomas USA 2006 Shaun White USA Danny Kass USA Markku Koski FIN 2010 Shaun White USA Peetu Piiroinen FIN Scott Lago USA 2014 Iouri Podladtchikov SUI Ayumu Hirano JPN Taku Hiraoka JPN M slopestyle 2014 Sage Kotsenburg USA Ståle Sandbech NOR Mark McMorris CAN N parisuurpujottelu 2002 Isabelle Blanc FRA Karine Ruby FRA Lidia Trettel ITA 2006 Daniela Meuli SUI Amelie Kober GER Rosey Fletcher USA 2010 Nicolien Sauerbreij NED Jekaterina Iljuhina RUS Marion Kreiner AUT 2014 Patrizia Kummer SUI Tomoka Takeuchi JPN Aljona Zavarzina RUS N lumilautacross 2006 Tanja Frieden SUI Lindsey Jacobellis USA Dominique Maltais CAN 2010 Maëlle Ricker CAN Déborah Anthonioz FRA Olivia Nobs SUI 2014 Eva Samková CZE Dominique Maltais CAN Chloé Trespeuch FRA N halfpipe 1998 Nicola Thost GER Stine Brun Kjeldaas NOR Shannon Dunn USA 2002 Kelly Clark USA Dorianne Vidal FRA Fabienne Reuteler SUI 2006 Hannah Teter USA Gretchen Bleiler USA Kjersti Buaas NOR 2010 Torah Bright AUS Hannah Teter USA Kelly Clark USA 2014 Kaitlyn Farrington USA Torah Bright AUS Kelly Clark USA N slopestyle 2014 Jamie Anderson USA Enni Rukajärvi FIN Jenny Jones GBR Ohjelmasta poistetut lajit: M suurpujottelu 1998 Ross Rebagliati CAN Thomas Prugger ITA Ueli Kestenholz SUI M paripujottelu 2014 Vic Wild RUS Žan Košir SLO Benjamin Karl AUT N suurpujottelu 1998 Karine Ruby FRA Heidi Renoth GER Brigitte Koeck AUT N paripujottelu 2014 Julia Dujmovits AUT Anke Karstens GER Amelie Kober GER 63

Parhaat mitalistit KULTAA HOPEAA PROSSIA VUODET Philipp Schoch SUI 2 - - 2002-06 Seth Wescott USA 2 - - 2006-10 Shaun White USA 2 - - 2006-10 Vic Wild RUS 2 - - 2014 Karine Ruby FRA 1 1-1998-02 Hannah Teter USA 1 1-2006-10 Torah Bright AUS 1 1-2010-14 Kelly Clark USA 1-2 2002-14 Suomen mitalit 2006 P Halfpipe M Markku Koski 2010 H Halfpipe M Peetu Piiroinen 2014 H Slopestyle N Enni Rukajärvi Mitalitilasto KULTAA HOPEAA PROSSIA YHTEENSÄ USA 10 5 9 24 Sveitsi 7 2 3 12 Ranska 3 3 4 10 Kanada 3 2 2 7 Venäjä 2 2 1 5 Saksa 1 3 1 5 Itävalta 1 1 4 6 Australia 1 1-2 Alankomaat 1 - - 1 Tšekki 1 - - 1 Norja - 3 1 4 Suomi - 2 1 3 Japani - 2 1 3 Italia - 1 1 2 Slovenia - 1 1 2 Ruotsi - 1-1 Slovakia - 1-1 Iso-Britannia - - 1 1 64

65

Ampumahiihto Ampumahiihdon esi-isä oli sotilaspartiohiihto, joka esiintyi talviolympiakisoissa 1924, 1928, 1936 ja 1948 Suomen sijoittuessa joka kerralla toiseksi. Kyseessä katsottiin olevan epävirallinen kilpailu, jonka palkintoja ei laskettu mitalitilastoon. Vuonna 2006 KOK kuitenkin tunnusti Chamonix ssa 1924 ohjelmaan kuuluneet sotilaspartiohiihdon ja curlingin virallisiksi olympiakilpailuiksi. Suomen mitalitiliin voitiin näin jälkikäteen lisätä yksi hopea. Henkilökohtaiseksi kilpailulajiksi hiihdon ja kivääriammunnan yhdistelmä kehittyi vasta 1950-luvulla. Lajin otti hallintaansa kansainvälinen viisiotteluliitto, joka risti sen kaksiotteluksi (biathlon). Suomalaiseen kielenkäyttöön vakiintui pian termi ampumahiihto. Oman kansainvälisen liittonsa (IBU) ampumahiihto sai vasta 1992. Ensimmäiset ampumahiihdon MM-kilpailut järjestettiin 1958. Olympiakisoihin laji tuli mukaan Squaw Valleyssa 1960. Aluksi kilpailtiin vain 20 km:n matkalla. Viesti lisättiin ohjelmaan 1968, pikamatka 10 km 1980. Ampumahiihdossa käytetty ase muutettiin vuonna 1978 sotilaskivääristä pienoiskivääriksi. Ampumamatka lyheni samalla 150:stä 50 metriin. Naisten ampumahiihdon ensimmäiset MM-kilpailut järjestettiin 1984. Olympiaohjelmaan naisten ampumahiihto tuli Albertvillen kisoissa 1992. Vuonna 2002 lajivalikoimaan lisättiin pikamatkan aika-eroilla starttaava takaa-ajo, Torinon kisoissa 2006 yhteislähtö. Sotšin kisojen uutuus oli miesten ja naisten yhteinen sekaviesti. Runsaasti kasvaneen lajivalikoiman ansiosta ampumahiihtäjät nousevat korkealle talviolympiakisojen mitalilistoilla. Norjan Ole Einar Bjørndalen teki historiaa 2002 voittamalla kaikki tarjolla olleet miesten neljä kultamitalia. Sotšissa 2014 hänestä tuli kaikkien aikojen menestynein talviolympiaurheilija (8 4 1). Bjørndalenin nykyinen vaimo Darja Domratševa voitti Sotšissa kolme kultaa Valko-Venäjälle. Bjørndalen on voittanut mitaleita viisissä peräkkäisissä olympiakisoissa (1998 2014). Samaan ovat aiemmin yltäneet saksalaiset Ricco Gross ja Uschi Disl (molemmat vuosina 1992 2006). Ainoa sekä ampumahiihdossa että maastohiihdossa olympiamitaleita voittanut urheilija on venäläinen Anfisa Reztsova, joka saavutti ilman asetta viestikultaa ja hopeaa 1988, kiväärin kera kaksi kultaa ja yhden pronssin 1992 94. Suomen hiihtosankari Veikko Hakulinen osallistui ampumahiihtäjänä Innsbruckin kisoihin 1964 ja hiihtikin selvästi parasta vauhtia mutta ampui kuusi ohilaukausta sijoittuen 15:nneksi. Ole Einar Bjørndalen osallistui 2002 myös 30 km hiihtoon mutta jäi viidenneksi. Viestihopeaa ampumahiihdossa 1972 saavuttanut Mauri Röppänen jäi pienoiskiväärin täysottelussa täpärästi neljänneksi Moskovan kesäkisoissa 1980. Suomen ampumahiihto vietti suuruudenaikaa 1970-luvulla, jolloin olympiasaaliiksi tuli kolme hopeaa. Harri Eloranta voitti yllätyspronssia miesten pikamatkalla 1992, ja Ville Räikkönen teki saman tempun 1998. Ainoana suomalaisena ampumahiihtäjänä Torinon kisoihin 2006 osallistunut Paavo Puurunen sijoittui yhteislähtökilvassa neljänneksi. Vancouverin kisoissa neljän hengen joukkueen parhaaksi saavutukseksi jäi Timo Antilan 40:s sija pikamatkalla. Kaisa Mäkäräinen sijoittui Sotšissa 2014 kuudenneksi yhteislähdössä ja yhdeksänneksi 15 km:llä. Tätä ennen Suomen naisten paras olympiasaavutus oli Mari Lampisen kahdeksas sija pikamatkalla Naganossa 1998. 11 MITALIKILPAILUA Miehet: 10 km Takaa-ajo (10 + 12,5 km) 20 km Yhteislähtö (15 km) Viesti (4 x 7,5 km) Naiset: 7,5 km Takaa-ajo (7,5 + 10 km) 15 km Yhteislähtö (12,5 km) Viesti (4 x 6 km) Sekaviesti (naiset 2 x 6 km + miehet 2 x 7,5 km) 66

Ampumahiihdon mitalistit 1960-2014 KULTAA HOPEAA PRONSSIA M 10 km 1980 Frank Ullrich GDR Vladimir Alikin URS Anatoli Aljabjev URS 1984 Eirik Kvalfoss NOR Peter Angerer GER Matthias Jacob GDR 1988 Frank-Peter Roetsch GDR Valeri Medvedtsev URS Sergei Tšepikov URS 1992 Mark Kirchner GER Ricco Gross GER Harri Eloranta FIN 1994 Sergei Tšepikov RUS Ricco Gross GER Sergei Tarasov RUS 1998 Ole Einar Bjørndalen NOR Frode Andresen NOR Ville Räikkönen FIN 2002 Ole Einar Bjørndalen NOR Sven Fischer GER Wolfgang Perner AUT 2006 Sven Fischer GER Halvard Hanevold NOR Frode Andresen NOR 2010 Vincent Jay FRA Emil Hegle Svendsen NOR Jakov Fak CRO 2014 Ole Einar Bjørndalen NOR Dominik Landertinger AUT Jaroslav Soukup CZE M takaa-ajo 2002 Ole Einar Bjørndalen NOR Raphael Poirée FRA Ricco Gross GER 2006 Vincent Defrasne FRA Ole Einar Bjørndalen NOR Sven Fischer GER 2010 Björn Ferry SWE Christoph Sumann AUT Vincent Jay FRA 2014 Martin Fourcade FRA Ondřej Moravec CZE Jean-Guillaume Béatrix FRA M 20 km 1960 Klas Lestander SWE Antti Tyrväinen FIN Aleksandr Privalov URS 1964 Vladimir Melanin URS Aleksandr Privalov URS Olav Jordet NOR 1968 Magnar Solberg NOR Aleksandr Tihonov URS Vladimir Gundartsev URS 1972 Magnar Solberg NOR Hansjörg Knauthe GDR Lars-Göran Arwidson SWE 1976 Nikolai Kruglov URS Heikki Ikola FIN Aleksandr Jelizarov URS 1980 Anatoli Aljabjev URS Frank Ullrich GDR Eberhard Rösch GDR 1984 Peter Angerer GER Frank-Peter Roetsch GDR Eirik Kvalfoss NOR 1988 Frank-Peter Roetsch GDR Valeri Medvedtsev URS Johann Passler ITA 1992 Jevgeni Redkin IVY Mark Kirchner GER Mikael Löfgren SWE 1994 Sergei Tarasov RUS Frank Luck GER Sven Fischer GER 1998 Halvard Hanevold NOR Pieralberto Carrara ITA Aleksei Aidarov BLR 2002 Ole Einar Bjørndalen NOR Frank Luck GER Viktor Maigurov RUS 2006 Michael Greis GER Ole Einar Bjørndalen NOR Halvard Hanevold NOR 2010 Emil Hegle Svendsen NOR Ole Einar Bjørndalen NOR - Sergei Novikov BLR 2014 Martin Fourcade FRA Erik Lesser GER Jevgeni Garanitšev RUS M yhteislähtö 2006 Michael Greis GER Tomasz Sikora POL Ole Einar Bjørndalen NOR 2010 Jevgeni Ustjugov RUS Martin Fourcade FRA Pavol Hurajt SVK 2014 Emil Hegle Svendsen NOR Martin Fourcade FRA Ondřej Moravec CZE M 4 x 7,5 km viesti 1968 Neuvostoliitto Norja Ruotsi 1972 Neuvostoliitto Suomi DDR 1976 Neuvostoliitto Suomi DDR 1980 Neuvostoliitto DDR Saksan ltv 1984 Neuvostoliitto Norja Saksan ltv 1988 Neuvostoliitto Saksan ltv Italia 1992 Saksa IVY Ruotsi 1994 Saksa Venäjä Ranska 1998 Saksa Norja Venäjä 2002 Norja Saksa Ranska 2006 Saksa Venäjä Ranska 2010 Norja Itävalta Venäjä 2014 Venäjä Saksa Itävalta 67

68

KULTAA HOPEAA PRONSSIA N 7,5 km 1992 Anfisa Reztsova IVY Antje Misersky GER Jelena Belova IVY 1994 Myriam Bédard CAN Svetlana Paramygina BLR Valentyna Tserbe UKR 1998 Galina Kukleva RUS Ursula Disl GER Katrin Apel GER 2002 Kati Wilhelm GER Ursula Disl GER Magdalena Forsberg SWE 2006 Florence Baverel-R. FRA Anna Carin Olofsson SWE Lilija Jefremova UKR 2010 Anastasija Kuzmina SVK Magdalena Neuner GER Marie Dorin FRA 2014 Anastasija Kuzmina SVK Olga Viluhina RUS Vita Semerenko UKR N takaa-ajo 2002 Olga Pyleva RUS Kati Wilhelm GER Irina Nikultšina BUL 2006 Kati Wilhelm GER Martina Glagow GER Albina Ahatova RUS 2010 Magdalena Neuner GER Anastasija Kuzmina SVK Marie Laure Brunet FRA 2014 Darja Domratševa BLR Tora Berger NOR Teja Gregorin SLO N 15 km 1992 Antje Misersky GER Svetlana Petšerskaja IVY Myriam Bédard CAN 1994 Myriam Bédard CAN Anne Briand FRA Ursula Disl GER 1998 Jekaterina Dafovska BUL Olena Petrova UKR Ursula Disl GER 2002 Andrea Henkel GER Liv Grete Poirée NOR Magdalena Forsberg SWE 2006 Svetlana Išmuratova RUS Martina Glagow GER Albina Ahatova RUS 2010 Tora Berger NOR Jelena Hrustaljova KAZ Darja Domratševa BLR 2014 Darja Domratševa BLR Selina Gasparin SUI Nadežda Skardino BLR N yhteislähtö 2006 Anna Carin Olofsson SWE Kati Wilhelm GER Ursula Disl GER 2010 Magdalena Neuner GER Olga Zaitseva RUS Simone Hauswald GER 2014 Darja Domratševa BLR Gabriela Soukalová CZE Tiril Eckhoff NOR N viesti (1992 3 x 7,5 km, 1994-2002 4 x 7,5 km, 2006-4 x 6 km) 1992 Ranska Saksa IVY 1994 Venäjä Saksa Ranska 1998 Saksa Venäjä Norja 2002 Saksa Norja Venäjä 2006 Venäjä Saksa Ranska 2010 Venäjä Ranska Saksa 2014 Ukraina Venäjä Norja Sekaviesti 2014 Norja Tšekki Italia 69

Parhaat mitalistit KULTAA HOPEAA PROSSIA VUODET Ole Einar Bjørndalen NOR 8 4 1 1998-14 Ricco Gross GER 4 3 1 1992-06 Sven Fischer GER 4 2 2 1994-06 Aleksandr Tihonov URS 4 1-1968-80 Emil Hegle Svendsen NOR 4 1-2010-14 Kati Wilhelm GER 3 3 1 2002-10 Halvard Hanevold NOR 3 2 1 1998-10 Mark Kirchner GER 3 1-1992-94 Darja Domratševa BLR 3-1 2010-14 Michael Greis GER 3 - - 2006 Ursula Disl GER 2 4 3 1992-06 Sergei Tšepikov URS/IVY/RUS 2 3 1 1988-06 Frank Luck GER 2 3-1994-02 Martin Fourcade FRA 2 2-2010-14 Olga Zaitseva RUS 2 2-2006-14 Katrin Apel GER 2 1 1 1998-06 Andrea Henkel GER 2 1 1 2002-10 Tora Berger NOR 2 1 1 2010-14 Magnar Solberg NOR 2 1-1968-72 Frank-Peter Roetsch GDR 2 1-1984-88 Magdalena Neuner GER 2 1-2010 Anastasija Kuzmina SVK 2 1-2010-14 Anatoli Aljabjev URS 2-1 1980 Myriam Bédard CAN 2-1 1992-94 Anfisa Reztsova IVY/RUS 2-1 1992-94 Svetlana Išmuratova RUS 2-1 2002-06 Olga Medvedtseva RUS 2-1 2002-10 Jevgeni Ustjugov RUS 2-1 2010-14 Viktor Mamatov URS 2 - - 1968-72 Nikolai Kruglov URS 2 - - 1976 Ivan Bjakov URS 2 - - 1972-76 Dmitri Vasiljev URS 2 - - 1984-88 Anna Bogali-Titovets RUS 2 - - 2006-10 Paras suomalainen: Heikki Ikola FIN - 3-1972-76 OLYMPIAJOUKKUEEN PÄÄYHTEISTYÖKUMPPANIT 70

Suomen mitalit 1960 H 20 km Antti Tyrväinen 1972 H 4 x 7,5 km Esko Saira, Juhani Suutarinen, Heikki Ikola, Mauri Röppänen 1976 H 20 km Heikki Ikola H 4 x 7,5 km Henrik Flöjt, Esko Saira, Juhani Suutarinen, Heikki Ikola 1992 P 10 km M Harri Eloranta 1998 P 10 km M Ville Räikkönen Mitalitilasto KULTAA HOPEAA PROSSIA YHTEENSÄ Saksa 17 22 11 50 Norja 15 12 8 35 Neuvostoliitto/IVY 11 7 7 25 Venäjä 10 6 8 24 Ranska 6 5 9 20 DDR 3 4 4 11 Valko-Venäjä 3 2 3 8 Ruotsi 3 1 6 10 Slovakia 2 1 1 4 Kanada 2-1 3 Ukraina 1 1 3 5 Bulgaria 1-1 2 Suomi - 4 2 6 Itävalta - 3 2 5 Tšekki - 2 3 5 Italia - 1 3 4 Puola - 1-1 Kazakstan - 1-1 Sveitsi - 1-1 Kroatia - - 1 1 Slovenia - - 1 1 OLYMPIAJOUKKUEEN PÄÄYHTEISTYÖKUMPPANIT 71

Pikaluistelu Pikaluistelun virallisista MM-mitaleista kilpailtiin ensi kerran jo 1893. Kansainvälinen luisteluliitto (ISU) oli perustettu vuotta aiemmin. Olympialajiksi pikaluistelu tuli heti ensimmäisissä talvikisoissa Chamonix ssa 1924. Luistelumatkoina olivat alusta lähtien 500, 1500, 5000 ja 10 000 metriä. MM- ja EM-kisoissa kilpailtiin vain yleismestaruudesta, mutta olympiakisoissa päätettiin jakaa mitaleita yksittäismatkoilla. Yhteispisteiden perusteella olympiamitaleita onkin myönnetty vain 1924, jolloin kullan voitti Suomen Clas Thunberg. Olympiakisat pysyivät pitkään matkaspesialistien ainoana mahdollisuutena saavuttaa mitalimainetta. ISU aloitti matkakohtaiset MM-kilpailut vasta vuonna 1996. Naisten pikaluistelun ensimmäiset MM-kilpailut järjestettiin 1933. Olympiajäälle naiset pääsivät kuitenkin vasta Squaw Valleyssa 1960, matkoina 500, 1000, 1500 ja 3000 metriä. Vuosien varrella yhä harvempi luistelija pystyi menestymään kaikilla matkoilla. Sprintterit saivatkin omat MM-kisansa 500 ja 1000 metrin matkoilla 1972. Miesten 1000 metriä lisättiin myös olympiaohjelmaan Innsbruckissa 1976. Sukupuolten tasa-arvo olympiajäillä toteutui lopulta Calgaryssa 1988, kun ohjelmaan lisättiin naisten viidenneksi lajiksi 5000 metriä. Joukkuetakaa-ajo tuli mukaan olympiakisoihin Torinossa 2006. Ratapyöräilystä mallinsa ottavassa lajissa kolmen hengen joukkueet etenevät vuorovedolla. Kaksi joukkuetta starttaa yhtä aikaa radan vastakkaisilta puolilta, ja voittajat etenevät jatkoon. Kilpailumatka on miehille 8 kierrosta (3200 m) ja naisille 6 kierrosta (2400 m), joten keskimatkojen erikoisluistelijat ovat vahvoilla. Olympiaohjelman uusin lisäys on Pyeongchangissa ensi kerran nähtävä yhteislähtökilpailu. Matka on sekä miehille että naisille 16 kierrosta (6400 m). Loppukilpailuun selviytyy 16 luistelijaa. Loppujärjestys määräytyy kiripisteiden perusteella: loppukirin voittajaa saa 60, toinen 40 ja kolmas 20 pistettä. Matkan varrella on kolme välikiriä, joista pisteitä jaetaan 5, 3 ja 1. Pikaluistelusta tuli 1980-luvulla sisälaji. Olympiamitaleista kilpailtiin ensi kerran hallissa Calgaryssä 1988, viimeisen kerran taivasalla Albertvillessä 1992. Yhdysvaltain Eric Heiden voitti Lake Placidissä 1980 kaikki viisi miesten kultamitalia. Neuvostoliiton Lidija Skoblikova vei kaikki neljä naisten mestaruutta Innsbruckissa 1964. Viiteen mitaliin yksissä kisoissa ovat Heidenin lisäksi yltäneet vain Kanadan Cindy Klassen 2006 (1 2 2) ja hollantilainen Ireen Wüst 2014 (2 3 0), molemmilla joukossa yksi joukkuemitali. Pikaluistelun ensimmäisiä olympiakisoja hallitsi Suomi: Clas Thunberg voitti Chamonix ssa 1924 kolme kultamitalia ja Julius Skutnabb yhden. St. Moritzissa 1928 Thunberg voitti kaksi kultaa lyhyillä matkoilla, mutta joutui lumipyryn uhriksi 5000 metrillä; 10 000 metrin kilpailu peruutettiin kokonaan jään sulettua luistelijoiden alta. Thunbergin vuosien jälkeen olympiavoiton on Suomelle tuonut vain Kaija Mustonen, joka olikin Grenoblen kisojen 1968 ainoa suomalainen kultamitalisti. Pertti Niittylä sijoittui kuudenneksi 5000 metrillä Sarajevossa 1984, mutta seuraavaa pistesijaa Suomi sai odottaa Vancouveriin 2010 saakka. Silloin lähellä olikin täysosuma: Mika Poutala johti 500 metrin kisaa ensimmäisen lähdön jälkeen, mutta horjahti toisessa luistelussa ja jäi viidenneksi. Eroa pronssimitaliin jäi 33 sekunnin tuhannesosaa. Sotšissa 2014 parhaaksi suomalaistulokseksi jäi Pekka Koskelan 17:s sija 500 metrillä. Suomalaisia naisia ei pikaluistelun olympiaradoilla ole nähty sitten Anneli Repolan vuonna 1980. 14 MITALIKILPAILUA Miehet: 500 m 1000 m 1500 m 5000 m 10 000 m Yhteislähtö Joukkuetakaa-ajo Naiset: 500 m 1000 m 1500 m 3000 m 5000 m Yhteislähtö Joukkuetakaa-ajo 72

Pikaluistelun mitalistit 1924-2014 M 500 m KULTAA HOPEAA PRONSSIA 1924 Charles Jewtraw USA Oskar Olsen NOR Roald Larsen NOR Clas Thunberg FIN 1928 Clas Thunberg FIN - John O'Neil Farrell USA Bernt Evensen NOR Jaakko Friman FIN Roald Larsen NOR 1932 John A. Shea USA Bernt Evensen NOR Alexander Hurd CAN 1936 Ivar Ballangrud NOR Georg Krog NOR Leo Freisinger USA 1948 Finn Helgesen NOR Kenneth Bartholomew USA Thomas Byberg NOR Robert Fitzgerald USA 1952 Kenneth Henry USA Donald McDermott USA Gordon Audley CAN Arne Johansen NOR 1956 Jevgeni Grišin URS Rafael Gratš URS Alv Gjestvang NOR 1960 Jevgeni Grišin URS William Disney USA Rafael Gratš URS 1964 Terry McDermott USA Alv Gjestvang NOR Jevgeni Grišin URS Vladimir Orlov URS 1968 Erhard Keller GER Terry McDermott USA Magne Thomassen NOR 1972 Erhard Keller GER Hasse Börjes SWE Valeri Muratov URS 1976 Jevgeni Kulikov URS Valeri Muratov URS Dan Immerfall USA 1980 Eric Heiden USA Jevgeni Kulikov URS Lieuwe de Boer NED 1984 Sergei Fokitšev URS Yoshihiro Kitazawa JPN Gaétan Boucher CAN 1988 Uwe-Jens Mey GDR Jan Ykema NED Akira Kuroiwa JPN 1992 Uwe-Jens Mey GER Toshiyuki Kuroiwa JPN Junichi Inoue JPN 1994 Aleksandr Golubev RUS Sergei Klevtšenija RUS Manabu Horii JPN 1998 Hiroyasu Shimizu JPN Jeremy Wotherspoon CAN Kevin Overland CAN 2002 Casey FitzRandolph USA Hiroyasu Shimizu JPN Kip Carpenter USA 2006 Joey Cheek USA Dmitri Dorofejev RUS Lee Kang-seok KOR 2010 Mo Tae-bum KOR Keiichirō Nagashima JPN Jōji Katō JPN 2014 Michel Mulder NED Jan Smeekens NED Ronald Mulder NED M 1000 m 1976 Peter Muller USA Jörn Didriksen NOR Valeri Muratov URS 1980 Eric Heiden USA Gaétan Boucher CAN Vladimir Lobanov URS Frode Rønning NOR 1984 Gaétan Boucher CAN Sergei Hlebnikov URS Kai Arne Engestad NOR 1988 Nikolai Guljajev URS Uwe-Jens Mey GDR Igor Železovski URS 1992 Olaf Zinke GER Kim Yoon-man KOR Yukinori Miyabe JPN 1994 Dan Jansen USA Igor Železovski BLR Sergei Klevtšenija RUS 1998 Ids Postma NED Jan Bos NED Hiroyasu Shimizu JPN 2002 Gerard van Velde NED Jan Bos NED Joey Cheek USA 2006 Shani Davis USA Joey Cheek USA Erben Wennemars NED 2010 Shani Davis USA Mo Tae-bum KOR Chad Hedrick USA 2014 Stefan Groothuis NED Denny Morrison CAN Michel Mulder NED - - - 73

M 1500 m KULTAA HOPEAA PRONSSIA 1924 Clas Thunberg FIN Roald Larsen NOR Sigurd Moen NOR 1928 Clas Thunberg FIN Bernt Evensen NOR Ivar Ballangrud NOR 1932 John A. Shea USA Alexander Hurd CAN William Logan CAN 1936 Charles Mathisen NOR Ivar Ballangrud NOR Birger Wasenius FIN 1948 Sverre Farstad NOR Åke Seyffarth SWE Odd Lundberg NOR 1952 Hjalmar Andersen NOR Willem van der Voort NED Roald Aas NOR 1956 Jevgeni Grišin URS Juri Mihailov URS 1960 Jevgeni Grišin URS Roald Aas NOR - Toivo Salonen FIN - Boris Stenin URS 1964 Ants Antson URS Kees Verkerk NED Villy Haugen NOR 1968 Kees Verkerk NED Ivar Eriksen NOR Ard Schenk NED 1972 Ard Schenk NED Roar Grønvold NOR Göran Claeson SWE 1976 Jan Egil Storholt NOR Juri Kondakov URS Hans van Helden NED 1980 Eric Heiden USA Kai Arne Stenshjemmet NOR Terje Andersen NOR 1984 Gaétan Boucher CAN Sergei Hlebnikov URS Oleg Božjev URS 1988 André Hoffmann GDR Eric Flaim USA Michael Hadschieff AUT 1992 Johann Olav Koss NOR Ådne Søndrål NOR Leo Visser NED 1994 Johann Olav Koss NOR Rintje Ritsma NED Falko Zandstra NED 1998 Ådne Søndrål NOR Ids Postma NED Rintje Ritsma NED 2002 Derek Parra USA Jochem Uytdehaage NED Ådne Søndrål NOR 2006 Enrico Fabris ITA Shani Davis USA Chad Hedrick USA 2010 Mark Tuitert NED Shani Davis USA Håvard Bøkko NOR 2014 Zbigniew Bródka POL Koen Verweij NED Denny Morrison CAN M 5000 m 1924 Clas Thunberg FIN Julius Skutnabb FIN Roald Larsen NOR 1928 Ivar Ballangrud NOR Julius Skutnabb FIN Bernt Evensen NOR 1932 Irving Jaffee USA Edward Murphy USA William Logan CAN 1936 Ivar Ballangrud NOR Birger Wasenius FIN Antero Ojala FIN 1948 Reidar Liaklev NOR Odd Lundberg NOR Göthe Hedlund SWE 1952 Hjalmar Andersen NOR Kees Broekman NED Sverre Haugli NOR 1956 Boris Šilkov URS Sigvard Ericsson SWE Oleg Gontšarenko URS 1960 Viktor Kositškin URS Knut Johannesen NOR Jan Pesman NED 1964 Knut Johannesen NOR Per Ivar Moe NOR Fred Anton Maier NOR 1968 Fred Anton Maier NOR Kees Verkerk NED Petrus Nottet NED 1972 Ard Schenk NED Roar Grønvold NOR Sten Stensen NOR 1976 Sten Stensen NOR Piet Kleine NED Hans van Helden NED 1980 Eric Heiden USA Kai Arne Stenshjemmet NOR Tom Erik Oxholm NOR 1984 Tomas Gustafson SWE Igor Malkov URS René Schöfisch GDR 1988 Tomas Gustafson SWE Leo Visser NED Gerard Kemkers NED 1992 Geir Karlstad NOR Falko Zandstra NED Leo Visser NED 1994 Johann Olav Koss NOR Kjell Storelid NOR Rintje Ritsma NED 1998 Gianni Romme NED Rintje Ritsma NED Bart Veldkamp BEL 2002 Jochem Uytdehaage NED Derek Parra USA Jens Boden GER 2006 Chad Hedrick USA Sven Kramer NED Enrico Fabris ITA 2010 Sven Kramer NED Lee Seung-hoon KOR Ivan Skobrev RUS 2014 Sven Kramer NED Jan Blokhuijsen NED Jorrit Bergsma NED - 74

KULTAA HOPEAA PRONSSIA M 10 000 m 1924 Julius Skutnabb FIN Clas Thunberg FIN Roald Larsen NOR 1928 Peruutettu huonon sään vuoksi. 1932 Irving Jaffee USA Ivar Ballangrud NOR Frank Stack CAN 1936 Ivar Ballangrud NOR Birger Wasenius FIN Max Stiepl AUT 1948 Åke Seyffarth SWE Lassi Parkkinen FIN Pentti Lammio FIN 1952 Hjalmar Andersen NOR Kees Broekman NED Carl-Erik Asplund SWE 1956 Sigvard Ericsson SWE Knut Johannesen NOR Oleg Gontšarenko URS 1960 Knut Johannesen NOR Viktor Kositškin URS Kjell Bäckman SWE 1964 Jonny Nilsson SWE Fred Anton Maier NOR Knut Johannesen NOR 1968 Johnny Höglin SWE Fred Anton Maier NOR Örjan Sandler SWE 1972 Ard Schenk NED Kees Verkerk NED Sten Stensen NOR 1976 Piet Kleine NED Sten Stensen NOR Hans van Helden NED 1980 Eric Heiden USA Piet Kleine NED Tom Erik Oxholm NOR 1984 Igor Malkov URS Tomas Gustafson SWE René Schöfisch GDR 1988 Tomas Gustafson SWE Michael Hadschieff AUT Leo Visser NED 1992 Bart Veldkamp NED Johann Olav Koss NOR Geir Karlstad NOR 1994 Johann Olav Koss NOR Kjell Storelid NOR Bart Veldkamp NED 1998 Gianni Romme NED Bob de Jong NED Rintje Ritsma NED 2002 Jochem Uytdehaage NED Gianni Romme NED Lasse Sætre NOR 2006 Bob de Jong NED Chad Hedrick USA Carl Verheijen NED 2010 Lee Seung-hoon KOR Ivan Skobrev RUS Bob de Jong NED 2014 Jorrit Bergsma NED Sven Kramer NED Bob de Jong NED M joukkuetakaa-ajo 2006 Italia Kanada Alankomaat 2010 Kanada USA Alankomaat 2014 Alankomaat Etelä-Korea Puola OLYMPIAJOUKKUEEN PÄÄYHTEISTYÖKUMPPANIT 75

N 500 m KULTAA HOPEAA PRONSSIA 1960 Helga Haase GER/GDR Natalija Dontšenko URS Jeanne Ashworth USA 1964 Lidija Skoblikova URS Irina Jegorova URS Tatjana Sidorova URS 1968 Ljudmila Titova URS Jennifer Fish USA Dianne Holum USA Mary Meyers USA 1972 Anne Henning USA Vera Krasnova URS Ljudmila Titova URS 1976 Sheila Young USA Cathy Priestner CAN Tatjana Averina URS 1980 Karin Enke GDR Leah Poulos Muller USA Natalija Petrusjova URS 1984 Christa Rothenburger GDR Karin Enke GDR Natalija Šive URS 1988 Bonnie Blair USA Christa Rothenburger GDR Karin Kania GDR 1992 Bonnie Blair USA Ye Qiaobo CHN Christa Luding GER 1994 Bonnie Blair USA Susan Auch CAN Franziska Schenk GER 1998 Catriona LeMay Doan CAN Susan Auch CAN Tomomi Okazaki JPN 2002 Catriona LeMay Doan CAN Monique Garbrecht-Enfeldt GER Sabine Völker GER 2006 Svetlana Žurova RUS Wang Manli CHN Ren Hui CHN 2010 Lee Sang-hwa KOR Jenny Wolf GER Wang Beixing CHN 2014 Lee Sang-hwa KOR Olga Fatkulina RUS Margot Boer NED N 1000 m 1960 Klara Guseva URS Helga Haase GER/GDR Tamara Rylova URS 1964 Lidija Skoblikova URS Irina Jegorova URS Kaija Mustonen FIN 1968 Carolina Geijssen NED Ljudmila Titova URS Dianne Holum USA 1972 Monika Pflug GER Atje Keulen-Deelstra NED Anne Henning USA 1976 Tatjana Averina URS Leah Poulos USA Sheila Young USA 1980 Natalija Petrusjova URS Leah Poulos Muller USA Silvia Albrecht GDR 1984 Karin Enke GDR Andrea Schöne GDR Natalija Petrusjova URS 1988 Christa Rothenburger GDR Karin Kania GDR Bonnie Blair USA 1992 Bonnie Blair USA Ye Qiaobo CHN Monique Garbrecht GER 1994 Bonnie Blair USA Anke Baier GER Ye Qiaobo CHN 1998 Marianne Timmer NED Christine Witty USA Catriona LeMay Doan CAN 2002 Christine Witty USA Sabine Völker GER Jennifer Rodriguez USA 2006 Marianne Timmer NED Cindy Klassen CAN Anni Friesinger GER 2010 Christine Nesbitt CAN Annette Gerritsen NED Laurine van Riessen NED 2014 Zhang Hong CHN Ireen Wüst NED Margot Boer NED N 1500 m 1960 Lidija Skoblikova URS Elwira Seroczyńska POL Helena Pilejczyk POL 1964 Lidija Skoblikova URS Kaija Mustonen FIN Berta Kolokoltseva URS 1968 Kaija Mustonen FIN Carolina Geijssen NED Stien Kaiser NED 1972 Dianne Holum USA Stien Baas-Kaiser NED Atje Keulen-Deelstra NED 1976 Galina Stepanskaja URS Sheila Young USA Tatjana Averina URS 1980 Annie Borckink NED Ria Visser NED Sabine Becker GDR 1984 Karin Enke GDR Andrea Schöne GDR Natalija Petrusjova URS 1988 Yvonne van Gennip NED Karin Kania GDR Andrea Ehrig GDR 1992 Jacqueline Börner GER Gunda Niemann GER Seiko Hashimoto JPN 1994 Emese Hunyady AUT Svetlana Fedotkina RUS Gunda Niemann GER 1998 Marianne Timmer NED G. Niemann-Stirnemann GER Christine Witty USA 2002 Anni Friesinger GER Sabine Völker GER Jennifer Rodriguez USA 2006 Cindy Klassen CAN Kristina Groves CAN Ireen Wüst NED 2010 Ireen Wüst NED Kristina Groves CAN Martina Sáblíková CZE 2014 Jorien ter Mors NED Ireen Wüst NED Lotte van Beek NED - 76

N 3000 m KULTAA HOPEAA PRONSSIA 1960 Lidija Skoblikova URS Valentina Stenina URS Eevi Huttunen FIN 1964 Lidija Skoblikova URS Valentina Stenina URS Han Pil-hwa PRK 1968 Johanna Schut NED Kaija Mustonen FIN Stien Kaiser NED 1972 Stien Baas-Kaiser NED Dianne Holum USA Atje Keulen-Deelstra NED 1976 Tatjana Averina URS Andrea Mitscherlich GDR Lisbeth Korsmo NOR 1980 Bjørg Eva Jensen NOR Sabine Becker GDR Beth Heiden USA 1984 Andrea Schöne GDR Karin Enke GDR Gabi Schönbrunn GDR 1988 Yvonne van Gennip NED Andrea Ehrig GDR Gabi Zange GDR 1992 Gunda Niemann GER Heike Warnicke GER Emese Hunyady AUT 1994 Svetlana Bažanova RUS Emese Hunyady AUT Claudia Pechstein GER 1998 G. Niemann-Stirnemann GER Claudia Pechstein GER Anni Friesinger GER 2002 Claudia Pechstein GER Renate Groenewold NED Cindy Klassen CAN 2006 Ireen Wüst NED Renate Groenewold NED Cindy Klassen CAN 2010 Martina Sáblíková CZE Stephanie Beckert GER Kristina Groves CAN 2014 Ireen Wüst NED Martina Sáblíková CZE Olga Graf RUS N 5000 m 1988 Yvonne van Gennip NED Andrea Ehrig GDR Gabi Zange GDR 1992 Gunda Niemann GER Heike Warnicke GER Claudia Pechstein GER 1994 Claudia Pechstein GER Gunda Niemann GER Hiromi Yamamoto JPN 1998 Claudia Pechstein GER G. Niemann-Stirnemann GER Ljudmila Prokaševa KAZ 2002 Claudia Pechstein GER Gretha Smit NED Clara Hughes CAN 2006 Clara Hughes CAN Claudia Pechstein GER Cindy Klassen CAN 2010 Martina Sáblíková CZE Stephanie Beckert GER Clara Hughes CAN 2014 Martina Sáblíková CZE Ireen Wüst NED Carien Kleibeuker NED N joukkuetakaa-ajo 2006 Saksa Kanada Venäjä 2010 Saksa Japani Puola 2014 Alankomaat Puola Venäjä - Ohjelmasta poistettu laji: M yhteispisteet 1924 Clas Thunberg FIN Roald Larsen NOR Julius Skutnabb FIN OLYMPIAJOUKKUEEN PÄÄYHTEISTYÖKUMPPANIT 77

Parhaat mitalistit KULTAA HOPEAA PROSSIA VUODET Lidija Skoblikova URS 6 - - 1960-64 Claudia Pechstein GER 5 2 2 1994-06 Clas Thunberg FIN 5 1 1 1924-28 Bonnie Blair USA 5-1 1988-94 Eric Heiden USA 5 - - 1980 Ireen Wüst NED 4 3 1 2006-14 Ivar Ballangrud NOR 4 2 1 1928-36 Jevgeni Grišin URS 4 1-1956-64 Johann Olav Koss NOR 4 1-1992-94 Karin Enke-Kania GDR 3 4 1 1980-88 Gunda Niemann-Stirnem.GER 3 4 1 1992-98 Sven Kramer NED 3 2 2 2006-14 Martina Sáblíková CZE 3 1 1 2010-14 Ard Schenk NED 3 1-1968-72 Tomas Gustafson SWE 3 1-1984-88 Anni Friesinger-Postma GER 3-2 1998-10 Hjalmar Andersen NOR 3 - - 1952 Yvonne van Gennip NED 3 - - 1988 Marianne Timmer NED 3 - - 1998-06 Knut Johannesen NOR 2 2 1 1956-64 Shani Davis USA 2 2-2006-10 Tatjana Averina URS 2 1 1 1976 Gaëtan Boucher CAN 2 1 1 1980-84 Christa Luding GDR/GER 2 1 1 1984-92 Uwe-Jens Mey GDR/GER 2 1-1988-92 Gianni Romme NED 2 1-1998-02 Jochem Uytdehaage NED 2 1-2002 Catriona LeMay-Doan CAN 2-1 1998-02 Enrico Fabris ITA 2-1 2006 John A. Shea USA 2 - - 1932 Irving Jaffee USA 2 - - 1932 Erhard Keller GER 2 - - 1968-72 Daniela Anschütz-Thoms GER 2 - - 2006-10 Lee Sang-hwa KOR 2 - - 2010-14 Jorien ter Mors NED 2 - - 2014 Parhaita suomalaisia lisäksi Julius Skutnabb 1 2 1 1924-28 Kaija Mustonen 1 2 1 1964-68 78

Suomen mitalit 1924 K 1500 m Clas Thunberg K 5000 m Clas Thunberg K 10 000 m Julius Skutnabb K Yhteispisteet Clas Thunberg H 5000 m Julius Skutnabb H 10 000 m Clas Thunberg P 500 m Clas Thunberg P Yhteispisteet Julius Skutnabb 1928 K 500 m Clas Thunberg K 1500 m Clas Thunberg H 5000 m Julius Skutnabb P 500 m Jaakko Friman 1936 H 5000 m Birger Wasenius H 10 000 m Birger Wasenius P 1500 m Birger Wasenius P 5000 m Antero Ojala 1948 H 10 000 m Lassi Parkkinen P 10 000 m Pentti Lammio 1956 P 1500 m Toivo Salonen 1960 P 3000 m N Eevi Huttunen 1964 H 1500 m N Kaija Mustonen P 1000 m N Kaija Mustonen 1968 K 1500 m N Kaija Mustonen H 3000 m N Kaija Mustonen Mitalitilasto KULTAA HOPEAA PROSSIA YHTEENSÄ Alankomaat 35 36 34 105 USA 29 22 16 67 Norja 25 28 27 80 Neuvostoliitto 24 17 19 60 Saksa 17 16 10 43 Kanada 8 12 15 35 DDR 8 12 9 29 Suomi 7 8 9 24 Ruotsi 7 4 5 16 Etelä-Korea 4 4 1 9 Venäjä 3 5 5 13 Tšekki 3 1 1 5 Italia 2-1 3 Japani 1 5 9 15 Kiina 1 3 3 7 Itävalta 1 2 3 6 Puola 1 2 3 6 Valko-Venäjä - 1-1 Pohjois-Korea - 1-1 Belgia - - 1 1 Kazakstan - - 1 1 79

80

Voittotulokset viime olympiakisoissa ja ME-tulos MIEHET 2002 2006 2010 2014 ME-tulos (tilanne 31.12.2017) 500 m 34,42 * 34,82 * 34,86 ** 34,49 * 33,98 Pavel Kuližnikov RUS 20.11.2015 SLC 1000 m 1.07,18 1.08,89 1.08,94 1.08,39 1.06,42 Shani Davis USA 7.3.2009 SLC 1500 m 1.43,95 1.45,97 1.45,57 1.45,00 1.41,02 Denis Juskov RUS 9.12.2017 SLC 5000 m 6.14,66 6.14,68 6.14,60 6.10,76 6.03,32 Sven Kramer NED 17.11.2007 Calgary 10 000 m 12.58,92 13.01,57 12.58,55 12.44,45 12.36,30 Ted-Jan Bloemen CAN 21.11.2015 SLC JTA - 3.44,46 3.41,37 3.37,71 3.35,60 Alankomaat 16.11.2013 SLC NAISET 500 m 37,30 * 38,23 * 37,84 * 37,28 * 36,36 Lee Sang-hwa KOR 16.11.2013 SLC 1000 m 1.13,83 1.16,05 1.16,56 1.14,02 1.12,18 Brittany Bowe USA 22.11.2015 SLC 1500 m 1.54,02 1.55,27 1.56,89 1.53,51 1.50,85 Heather Richardson USA 21.11.2015 SLC 3000 m 3.57,70 4.02,43 4.02,53 4.00,34 3.53,34 Cindy Klassen CAN 18.3.2006 Calgary 5000 m 6.46,91 6.59,07 6.50,91 6.51,54 6.42,66 Martina Sáblíková CZE 18.2.2011 SLC JTA - 3.01,25 3.02,82 2.58,05 2.50,87 Japani 8.12.2017 SLC * Paras yksittäistulos. Järjestyksen ratkaisi kahden luistelun yhteisaika. ** Mika Poutala FIN. JTA joukkuetakaa-ajo (miehet 3200 m, naiset 2400 m) SLC Salt Lake City 81

Short track -luistelu Pikaluistelua yhteislähdöllä nähtiin olympiatasolla jo 1932, kun Lake Placidin kisoissa noudatettiin amerikkalaisia kilpailusääntöjä. Omaksi urheilulajikseen short track -luistelu kehittyi 1960-luvulla jäähallien yleistymisen myötä. Kansainvälinen luisteluliitto ISU otti lajin hallintaansa 1967, ja ensimmäiset MM-kilpailut järjestettiin 1981. Short track esiteltiin olympiayleisölle näytöslajina Calgaryssa 1988. Kisojen virallinen urheilumuoto siitä tuli Albertvillessä 1992. Kilpailumatkoina olivat aluksi 1000 metriä miehille ja 500 m naisille sekä viestit. Lillehammerissa ohjelmaan lisättiin miesten 500 ja naisten 1000 metriä, Salt Lake Cityssä 2002 molemmille 1500 metriä. MM-tasolla kilpaillaan lisäksi 3000 metrin matkoilla ja yleismestaruudesta. Lajin nopean arvonnousun takana on sen suuri suosio Aasiassa. Kiinalle ja Etelä-Korealle short track on ollut talviolympiakisojen paras mitalilaji. Pyeongchangin kisojen isäntämaa Etelä-Korea on saavuttanut kaikkiaan 53 talviolympiamitalia, joista 42 on tullut short trackissa. Lajin muita suurvaltoja ovat olleet Kiina ja Kanada, jonka lähes kaikki huippunimet ovat kotoisin ranskankielisestä Quebecistä. Sotšissa 2014 Viktor An voitti Venäjälle kultaa 500 ja 1000 metrillä sekä viestissä. Torinossa 2006 sama mies oli voittanut kolme kultaa Etelä-Korealle nimellä Ahn Hyun-soo. Muista Euroopan maista on olympiavoittoon yltänyt vain Italia. Kaatumiset ja protestit ovat yleisiä short track -luistelussa. Salt Lake Cityssä 2002 Australian Steven Bradbury luisteli 1000 metrin finaalin viimeisenä mutta ylitti maaliviivan voittajana, kun kolme hänen edellään ollutta luistelijaa kolaroi keskenään loppumetreillä. Suomessa short track -luistelu on vielä kokeiluasteella. Luisteluliitto on aika ajoin järjestänyt lajin SM-kilpailuja. Short track -rata merkitään jäähän vain siirrettävillä kaarremerkeillä. Soikean radan pituus on 111,12 metriä. Kierroksia kertyy siis seuraavasti: 500 m 4,5 1000 m 9 1500 m 13,5 3000 m viesti 27 5000 m viesti 45 Luistelija voidaan hylätä törmäilystä, jarruttelusta tai kaarremerkkeihin osumisesta. Kaatunut urheilija saa myös tuloksen, jos luistelee hyväksytysti maaliin. 500 ja 1000 metrillä luistellaan neljän hengen erissä, 1500 metrillä kuuden. B-finaalista voi myös nousta mitaleille, mikäli A-finaalissa on vähemmän kuin kolme hyväksyttyä maaliintulijaa. Viestissä yksi joukkueen neljästä jäsenestä kiertää rataa kerrallaan. Muut kolme odottavat vuoroaan radan sisäpuolella. Vaihdot tapahtuvat vapaassa tahdissa ja lennosta: vuoroon tuleva luistelija kiihdyttää vauhtia ja astuu radalle, jolloin edellinen viestinviejä tuuppaa hänet täyteen vauhtiin. Vuorot kestävät yleensä 1,5 2 kierrosta. Viimeisen kahden kierroksen aikana ei vaihtoja enää saa tehdä. 8 MITALIKILPAILUA Miehet: 500 m 1000 m 1500 m 5000 m viesti Naiset: 500 m 1000 m 1500 m 3000 m viesti OLYMPIAJOUKKUEEN PÄÄYHTEISTYÖKUMPPANIT 82

Short track -luistelun mitalistit 1992-2014 KULTAA HOPEAA PRONSSIA M 500 m 1994 Chae Ji-hoon KOR Mirko Vuillermin ITA Nicolas Gooch GBR 1998 Takafumi Nishitani JPN An Yulong CHN Hitoshi Uematsu JPN 2002 Marc Gagnon CAN Jonathan Guilmette CAN Rusty Smith USA 2006 Apolo Anton Ohno USA Fr.-Louis Tremblay CAN Ahn Hyun-soo KOR 2010 Charles Hamelin CAN Sung Si-bak KOR Fr.-Louis Tremblay CAN 2014 Viktor An RUS Wu Dajing CHN Charle Cournoyer CAN M 1000 m 1992 Kim Ki-hoon KOR Frédéric Blackburn CAN Lee Joon-ho KOR 1994 Kim Ki-hoon KOR Chae Ji-hoon KOR Marc Gagnon CAN 1998 Kim Dong-sung KOR Li Jiajun CHN Eric Bédard CAN 2002 Steven Bradbury AUS Apolo Anton Ohno USA Mathieu Turcotte CAN 2006 Ahn Hyun-soo KOR Lee Ho-suk KOR Apolo Anton Ohno USA 2010 Lee Jung-su KOR Lee Ho-suk KOR Apolo Anton Ohno USA 2014 Viktor An RUS Vladimir Grigorjev RUS Sjinkie Knegt NED M 1500 m 2002 Apolo Anton Ohno USA Li Jiajun CHN Marc Gagnon CAN 2006 Ahn Hyun-soo KOR Lee Ho-suk KOR Li Jiajun CHN 2010 Lee Jung-su KOR Apolo Anton Ohno USA J.R. Celski USA 2014 Charles Hamelin CAN Han Tianyu CHN Viktor An RUS M 5000 m viesti 1992 Etelä-Korea Kanada Japani 1994 Italia USA Australia 1998 Kanada Etelä-Korea Kiina 2002 Kanada Italia Kiina 2006 Etelä-Korea Kanada USA 2010 Kanada Etelä-Korea USA 2014 Venäjä USA Kiina N 500 m 1992 Cathy Turner USA Li Yan CHN Hwang Ok-sil PRK 1994 Cathy Turner USA Zhang Yanmei CHN Amy Peterson USA 1998 Annie Perreault CAN Yang Yang (S) CHN Chun Lee-kyung KOR 2002 Yang Yang (A) CHN Jevgenija Radanova BUL Wang Chunlu CHN 2006 Wang Meng CHN Jevgenija Radanova BUL A.Leblanc-Boucher CAN 2010 Wang Meng CHN Marianne St-Gelais CAN Arianna Fontana ITA 2014 Li Jianrou CHN Arianna Fontana ITA Park Seung-hi KOR N 1000 m 1994 Chun Lee-kyung KOR Nathalie Lambert CAN Kim So-hee KOR 1998 Chun Lee-kyung KOR Yang Yang (S) CHN Won Hye-kyung KOR 2002 Yang Yang (A) CHN Ko Gi-hyun KOR Yang Yang (S) CHN 2006 Jin Sun-yu KOR Wang Meng CHN Yang Yang (A) CHN 2010 Wang Meng CHN Katherine Reutter USA Park Seung-hi KOR 2014 Park Seung-hi KOR Fan Kexin CHN Shim Suk-hee KOR N 1500 m 2002 Ko Gi-hyun KOR Choi Eun-kyung KOR Jevgenija Radanova BUL 2006 Jin Sun-yu KOR Choi Eun-kyung KOR Wang Meng CHN 2010 Zhou Yang CHN Lee Eun-byul KOR Park Seung-hi KOR 2014 Zhou Yang CHN Shim Suk-hee KOR Arianna Fontana ITA N 3000 m viesti 1992 Kanada USA IVY 1994 Etelä-Korea Kanada USA 1998 Etelä-Korea Kiina Kanada 2002 Etelä-Korea Kiina Kanada 2006 Etelä-Korea Kanada Italia 2010 Kiina Kanada USA 2014 Etelä-Korea Kanada Italia 83

Parhaat mitalistit KULTAA HOPEAA PROSSIA VUODET Ahn Hyun-soo/Viktor An KOR/RUS 6-2 2006-14 Wang Meng CHN 4 1 1 2006-10 Chun Lee-kyung KOR 4-1 1994-98 Charles Hamelin CAN 3 1-2006-14 Marc Gagnon CAN 3-2 1994-02 Kim Ki-hoon KOR 3 - - 1992-94 Jin Sun-yu KOR 3 - - 2006 Zhou Yang CHN 3 - - 2010-14 Apolo Anton Ohno USA 2 2 4 2002-10 Yang Yang (A) CHN 2 2 1 1998-06 François-Louis Tremblay CAN 2 2 1 2002-10 Choi Eun-kyung KOR 2 2-2002-06 Cathy Turner USA 2 1 1 1992-94 Éric Bedard CAN 2 1 1 1998-06 Lee Jung-su KOR 2 1-2010 Park Seung-hi KOR 2-3 2010-14 Annie Perreault CAN 2-1 1992-98 Won Hye-kyung KOR 2-1 1994-98 Kim Yun-mi KOR 2 - - 1994-98 Lee Ho-suk KOR 1 4-2006-10 Mitalitilasto KULTAA HOPEAA PROSSIA YHTEENSÄ Etelä-Korea 21 12 9 42 Kiina 9 13 8 30 Kanada 8 11 9 28 USA 4 6 9 19 Venäjä 3 1 1 5 Italia 1 3 4 8 Japani 1-2 3 Australia 1-1 2 Bulgaria - 2 1 3 Iso-Britannia - - 1 1 Pohjois-Korea - - 1 1 IVY - - 1 1 Alankomaat - - 1 1 84

85

Taitoluistelu Taitoluistelu on olympiakisojen talvilajeista vanhin: se oli kisaohjelmassa jo Lontoossa 1908 ja Antwerpenissä 1920, ennen erillisten talviolympiakisojen syntyä. Antwerpenissä pariluistelupari Ludowika ja Walter Jakobsson voitti itsenäisen Suomen ensimmäisen olympiakultamitalin. Ensimmäisissä talviolympiakisoissa Chamonix ssa 1924 Jakobssonit saavuttivat vielä hopeaa. Jäätanssista tuli taitoluistelun neljäs mitalilaji Innsbruckin olympiakisoissa 1976. Sotšissa 2014 järjestettiin ensi kerran myös joukkuekilpailu, jossa joukkueen muodostaa kuusi luistelijaa: mies, nainen, pariluistelupari ja jäätanssipari. Yksinluistelukilpailuissa pääpaino oli aluksi pakollisissa kuvioissa. Vapaaohjelman painoarvo kasvoi kuitenkin sitä mukaa, kun televisioinnin merkitys lisääntyi. Vuonna 1969 Kansainvälinen luisteluliitto ISU nosti vapaaohjelman tasa-arvoiseksi kuvioiden kanssa. Lyhytohjelma lisättiin kilpailuihin vuonna 1973. Alkaen vuodesta 1975 pakollisten, lyhytohjelman ja vapaaohjelman painoarvot olivat 30 20 50 %. Pakolliset kuviot poistettiin lopullisesti 1991, minkä jälkeen lyhytohjelma on tuottanut 1/3, vapaaohjelma 2/3 kokonaispisteistä. Pariluistelussa esitettiin aluksi vain vapaaohjelma. Lyhytohjelma lisättiin vaatimuksiin 1965. Sen painoarvo on nykyisin 1/3. Jäätanssikilpailuun kuului aiemmin kolme osiota: pakollinen tanssi, rytmitanssi ja vapaaohjelma. Vuoden 2010 jälkeen pakolliset tanssit ja rytmitanssi sulautettiin lyhyttanssiohjelmaksi, joka tuottaa noin 40 % pisteistä. Loppujärjestys taitoluistelukilpailussa määräytyi pitkään sijalukupisteiden perusteella: kukin tuomari asetti luistelijat omaan paremmuusjärjestykseen, ja pienin yhteispistemäärä voitti. Salt Lake Cityn olympiakisojen pariluistelussa 2002 tapahtui tuomariselkkaus, joka johti järjestelmän perusteelliseen uudistamiseen: liian vähän pisteitä saanut kanadalaispari nostettiin jälkikäteen jakamaan kultamitalia venäläisparin kanssa. Vuonna 2004 käyttöön otetussa uudessa järjestelmässä tuomarit antavat pisteitä suoritusten mukaan. Arvioinnin kohteina ovat liikkeiden vaikeus ja suoritustaso (elementtipisteet) sekä ohjelman osa-alueet, joita ovat luistelutaito, siirtymät, esittäminen, koreografia ja tulkinta. Luistelijoiden ennätyspisteistä voitiin tästedes pitää kirjaa. Suomen taitoluistelu ei ole yltänyt olympiamitaleille sitten herrasväki Jakobssonin päivien. Paras olympiasaavutus miesten yksinluistelussa on Marcus Nikkasen neljäs sija Lake Placidissa 1932. Samalle sijalle ylsi jäätanssipari Susanna Rahkamo/Petri Kokko Lillehammerissa 1994. Suomalaisnaisten paras yksinluistelun olympiatulos on Laura Lepistön kuudes sija Vancouverissa 2010. Sotšissa 2014 Suomen taitoluistelu jäi ilman olympiaedustusta ensi kerran sitten vuoden 1988. 5 MITALIKILPAILUA Miehet Naiset Pariluistelu Jäätanssi Joukkuekilpailu 86

Taitoluistelun mitalistit 1908-2014 KULTAA HOPEAA PRONSSIA Miehet 1908 Ulrich Salchow SWE Richard Johansson SWE Per Thorén SWE 1920 Gillis Grafström SWE Andreas Krogh NOR Martin Stixrud NOR 1924 Gillis Grafström SWE Willy Böckl AUT Georges Gautschi SUI 1928 Gillis Grafström SWE Willy Böckl AUT Robert van Zeebrouck BEL 1932 Karl Schäfer AUT Gillis Grafström SWE Montgomery Wilson CAN 1936 Karl Schäfer AUT Ernst Baier GER Felix Kaspar AUT 1948 Dick Button USA Hans Gerschwiler SUI Edi Rada AUT 1952 Dick Button USA Helmut Seibt AUT James Grogan USA 1956 Hayes Alan Jenkins USA Ronald Robertson USA David Jenkins USA 1960 David Jenkins USA Karol Divin TCH Donald Jackson CAN 1964 Manfred Schnelldorfer GER Alain Calmat FRA Scott Allen USA 1968 Wolfgang Schwarz AUT Timothy Wood USA Patrick Pera FRA 1972 Ondrej Nepela TCH Sergei Tšetveruhin URS Patrick Pera FRA 1976 John Curry GBR Vladimir Kovaljov URS Toller Cranston CAN 1980 Robin Cousins GBR Jan Hoffmann GDR Charles Tickner USA 1984 Scott Hamilton USA Brian Orser CAN Jozef Sabovčík TCH 1988 Brian Boitano USA Brian Orser CAN Viktor Petrenko URS 1992 Viktor Petrenko IVY Paul Wylie USA Petr Barna TCH 1994 Aleksei Urmanov RUS Elvis Stojko CAN Philippe Candeloro FRA 1998 Ilja Kulik RUS Elvis Stojko CAN Philippe Candeloro FRA 2002 Aleksei Jagudin RUS Jevgeni Pljuštšenko RUS Timothy Goebel USA 2006 Jevgeni Pljuštšenko RUS Stéphane Lambiel SUI Jeffrey Buttle CAN 2010 Evan Lysacek USA Jevgeni Pljuštšenko RUS Daisuke Takahashi JPN 2014 Yuzuru Hanyū JPN Patrick Chan CAN Denis Ten KAZ Naiset 1908 Madge Syers GBR Elsa Rendschmidt GER D. Greenhough-Smith GBR 1920 Magda Julin-Mauroy SWE Svea Norén SWE Theresa Weld USA 1924 Herma Planck-Szabó AUT Beatrix Loughran USA Ethel Muckelt GBR 1928 Sonja Henie NOR Fritzi Burger AUT Beatrix Loughran USA 1932 Sonja Henie NOR Fritzi Burger AUT Maribel Vinson USA 1936 Sonja Henie NOR Cecilia Colledge GBR Vivi-Anne Hultén SWE 1948 Barbara Ann Scott CAN Eva Pawlik AUT Jeannette Altwegg GBR 1952 Jeannette Altwegg GBR Tenley Albright USA Jacqueline du Bief FRA 1956 Tenley Albright USA Carol Heiss USA Ingrid Wendl AUT 1960 Carol Heiss USA Sjoukje Dijkstra NED Barbara Roles USA 1964 Sjoukje Dijkstra NED Regine Heitzer AUT Petra Burka CAN 1968 Peggy Fleming USA Gabriele Seyfert GDR Hana Mašková TCH 1972 Beatrix Schuba AUT Karen Magnussen CAN Janet Lynn USA 1976 Dorothy Hamill USA Dianne de Leeuw NED Christine Errath GDR 1980 Anett Pötzsch GDR Linda Fratianne USA Dagmar Lurz GER 1984 Katarina Witt GDR Rosalynn Sumners USA Kira Ivanova URS 1988 Katarina Witt GDR Elizabeth Manley CAN Debi Thomas USA 1992 Kristi Yamaguchi USA Midori Itō JPN Nancy Kerrigan USA 1994 Oksana Bajul UKR Nancy Kerrigan USA Chen Lu CHN 1998 Tara Lipinski USA Michelle Kwan USA Chen Lu CHN 2002 Sarah Hughes USA Irina Slutskaja RUS Michelle Kwan USA 2006 Shizuka Arakawa JPN Sasha Cohen USA Irina Slutskaja RUS 2010 Kim Yu-na KOR Mao Asada JPN Joannie Rochette CAN 2014 Adelina Sotnikova RUS Kim Yu-na KOR Carolina Kostner ITA 87

Pariluistelu KULTAA HOPEAA PRONSSIA 1908 Hübler/Burger GER Johnson/Johnson GBR Syers/Syers GBR 1920 Jakobsson/Jakobsson FIN Bryn/Bryn NOR Johnson/Williams GBR 1924 Engelmann/Burger AUT Jakobsson/Jakobsson FIN Joly/Brunet FRA 1928 Brunet/Joly FRA Scholz/Kaiser AUT Brunner/Wrede AUT 1932 Joly/Joly FRA Loughran/Badger USA Rotter/Szollás HUN 1936 Herber/Baier GER Pausin/Pausin AUT Rotter/Szollás HUN 1948 Lannoy/Baugniet BEL Kékessy/Király HUN Morrow/Diestelmeyer CAN 1952 Falk/Falk GER Kennedy/Kennedy USA Nagy/Nagy HUN 1956 Schwarz/Oppelt AUT Dafoe/Bowden CAN Nagy/Nagy HUN 1960 Wagner/Paul CAN Kilius/Bäumler GER Ludington/Ludington USA 1964 Belousova/Protopopov URS Kilius/Bäumler GER Wilkes/Revell CAN 1968 Belousova/Protopopov URS Žuk/Gorelik URS Glockshuber/Danne GER 1972 Rodnina/Ulanov URS Smirnova/Suraikin URS Gross/Kagelmann GDR 1976 Rodnina/Zaitsev URS Kermer/Österreich GDR Gross/Kagelmann GDR 1980 Rodnina/Zaitsev URS Tšerkasova/Šahrai URS Mager/Bewersdorff GDR 1984 Valova/Vasiljev URS Carruthers/Carruthers USA Seleznjova/Makarov URS 1988 Gordejeva/Grinkov URS Valova/Vasiljev URS Watson/Oppegard USA 1992 Miškutjonok/Dmitrijev IVY Betške/Petrov IVY Brasseur/Eisler CAN 1994 Gordejeva/Grinkov RUS Miškutjonok/Dmitrijev RUS Brasseur/Eisler CAN 1998 Kazakova/Dmitrijev RUS Berežnaja/Siharulidze RUS Wötzel/Steuer GER 2002 Berežnaja/Siharulidze RUS Salé/Pelletier CAN - Shen/Zhao CHN 2006 Totmjanina/Marinin RUS Zhang/Zhang CHN Shen/Zhao CHN 2010 Shen/Zhao CHN Pang/Tong CHN Savchenko/Szolkowy GER 2014 Volosožar/Trankov RUS Stolbova/Klimov RUS Savchenko/Szolkowy GER Jäätanssi 1976 Pahomova/Gorškov URS Moisejeva/Minenkov URS O'Conner/Millns USA 1980 Linitšuk/Karponosov URS Regöczy/Sallay HUN Moisejeva/Minenkov URS 1984 Torvill/Dean GBR Bestemjanova/Bukin URS Klimova/Ponomarenko URS 1988 Bestemjanova/Bukin URS Klimova/Ponomarenko URS Wilson/McCall CAN 1992 Klimova/Ponomarenko IVY Duchesnay/Duchesnay FRA Usova/Žulin IVY 1994 Grištšuk/Platov RUS Usova/Žulin RUS Torvill/Dean GBR 1998 Grištšuk/Platov RUS Krylova/Ovsjannikov RUS Anissina/Peizerat FRA 2002 Anissina/Peizerat FRA Lobatšova/Averbuh RUS Fusar-Poli/Margaglio ITA 2006 Navka/Kostomarov RUS Belbin/Agosto USA Grušina/Gontšarov UKR 2010 Virtue/Moir CAN Davis/White USA Domnina/Šabalin RUS 2014 Davis/White USA Virtue/Moir CAN Iljinyh/Katsalapov RUS Joukkuekilpailu 2014 Venäjä Kanada USA Ohjelmasta poistunut laji: M kuviot, erikoiskilpailu 1908 Nikolai Panin RUS Arthur Cumming GBR Geoffrey Hall-Say GBR 88

89

Suomen mitalit 1920* K Pariluistelu Ludowika Jakobsson / Walter Jakobsson 1924 H Pariluistelu Ludowika Jakobsson / Walter Jakobsson * Antwerpenin (kesä)olympiakisat. 90

Parhaat mitalistit* KULTAA HOPEAA PROSSIA VUODET Gillis Grafström SWE 3 1-1920*-32 Sonja Henie NOR 3 - - 1928-36 Irina Rodnina URS 3 - - 1972-80 Jevgeni Pljuštšenko RUS 2 2-2002-14 Artur Dmitrijev IVY/RUS 2 1-1992-98 Andrée Joly/Brunet FRA 2-1 1924-32 Pierre Brunet FRA 2-1 1924-32 Karl Schäfer AUT 2 - - 1932-36 Richard Button USA 2 - - 1948-52 Ljudmila Belousova URS 2 - - 1964-68 Oleg Protopopov URS 2 - - 1964-68 Aleksandr Zaitsev URS 2 - - 1976-80 Katarina Witt GDR 2 - - 1984-88 Jekaterina Gordejeva URS/RUS 2 - - 1988-94 Sergei Grinkov URS/RUS 2 - - 1988-94 Oksana/Paša Grištšuk RUS 2 - - 1994-98 Jevgeni Platov RUS 2 - - 1994-98 Tatjana Volosožar RUS 2 - - 2014 Maksim Trankov RUS 2 - - 2014 Suomalaismitalistit: Ludowika Jakobsson 1 1-1920*-24 Walter Jakobsson 1 1-1920*-24 * Huomioitu myös mitalit vuosien 1908 ja 1920 (kesä)kisoista. Mitalitilasto KULTAA HOPEAA PROSSIA YHTEENSÄ USA 15 16 17 48 Venäjä 15 9 3 27 Neuvostoliitto/IVY 13 10 6 29 Itävalta 7 9 4 20 Iso-Britannia 5 3 7 15 Ruotsi 5 3 2 10 Kanada 4 10 11 25 Saksa 4 4 5 13 DDR 3 3 4 10 Ranska 3 2 7 12 Norja 3 2 1 6 Japani 2 2 1 5 Kiina 1 2 4 7 Alankomaat 1 2-3 Tšekkoslovakia 1 1 3 5 Suomi 1 1-2 Etelä-Korea 1 1-2 Belgia 1-1 2 Ukraina 1-1 2 Unkari - 2 4 6 Sveitsi - 2 1 3 Italia - - 2 2 Kazakstan - - 1 1 Sisältää mitalit vuosilta 1908 ja 1920. 91

Ohjaskelkkailu Ohjaskelkkailun ensimmäiset Euroopan mestaruuskilpailut pidettiin jo vuonna 1914. Kansainväliseksi kilpailulajiksi se vakiintui kuitenkin vasta 1950-luvulla: ensimmäiset MM-kilpailut pidettiin 1955, ja oma lajiliitto FIL perustettiin 1957. Saksankielisten maiden hallitsema laji tuli olympiaohjelmaan Innsbruckissa 1964. Kelkkaa ohjattiin aluksi etujalaksiin sidotulla remmillä. Tästä luovuttiin 1976, kun DDR:n laskijat ottivat Innsbruckin olympiakisoissa kolmoisvoiton ohjaamalla kelkkaa pelkällä vartalolla. Ohjaskelkassa ei siis nykyisin ole ohjaksia aivan kuten rattikelkassa ei enää ole rattia. Kaikkien kelkkailulajien tavoin lähdöllä on ratkaiseva vaikutus: kilpailijat riuhtaisevat itsensä liikkeelle lähtökahvoista, kauhovat lisää vauhtia piikkihansikkailla ja asettuvat selälleen. Ohjaus tapahtuu lähes huomaamattomilla pohkeen ja olkapään liikkeillä. Yksilökelkan maksimipaino on 23 kg, kaksikkokelkan 27 kg. Parikelkassa painavampi laskija makaa edessä/päällä. Parikilpailu on vuodesta 1994 lähtien ollut avoin sekä miehille että naisille, mutta olympiakilpailuissa on tämän jälkeenkin nähty vain miespareja. Sotšin kisoissa 2014 oli ensi kerran olympiaohjelmassa viesti, jossa radan laskee ensin naiskelkkailija, sitten mies ja lopuksi kaksikko. Lähtöluvan saa, kun edellinen laskija on koskettanut maaliviivan takana roikkuvaa laikkaa. Miesten ja naisten yksilökilpailussa on neljä laskua, parikilpailussa kaksi. Ajat mitataan tuhannesosasekunnin tarkkuudella. Naisten olympiakilvassa 2002 Saksan Silke Kraushaar voitti maannaisensa Barbara Niedernhuberin 0,002 sekunnin marginaalilla. Monet talvikisahistorian pisimmistä kilpailu-urista on tehty ohjaskelkkailussa. Sotšin olympiaradalla Italian Armin Zöggeler voitti mitalin kuudensissa eri kisoissa. Venäjän Albert Demtšenko kilpaili jo seitsemänsissä kisoissaan. Molemmat suoritukset olivat uusia talvikisojen maailmanennätyksiä. Maailmassa on vain vajaat parikymmentä kilpailukelpoista kelkkailurataa. Ohjaskelkkailun lajiliitto FIL järjestääkin kilpailuja myös luonnonratakelkkailussa. Tätä lajia harrastettiin Suomessakin 1990-luvulla. Rautavaaran Kiparin radalla järjestettiin jopa luonnonratakelkkailun MM-kisat 1998. Yhdysvalloissa lajioppinsa saanut Tristan Jeskanen edusti Suomea yhden miehen ohjaskelkkailussa vuoden 2017 MM-kisoissa päätyen sijalle 48. 4 MITALIKILPAILUA Yhden miehen kelkat Yhden naisen kelkat Kahden hengen kelkat Viesti Parhaat mitalistit KULTAA HOPEAA PROSSIA VUODET Georg Hackl GER 3 2-1988-02 Felix Loch GER 3 - - 2010-14 Armin Zöggeler ITA 2 1 3 1994-14 Stefan Krausse GDR/GER 2 1 1 1988-98 Jan Behrendt GDR/GER 2 1 1 1988-98 Thomas Köhler GER/GDR 2 1-1964-68 Paul Hildgartner ITA 2 1-1972-84 Andreas Linger AUT 2 1-2006-14 Wolfgang Linger AUT 2 1-2006-14 Hans Rinn GDR 2-1 1976-80 Natalie Geisenberger GER 2-1 2010-14 Norbert Hahn GDR 2 - - 1976-80 Steffi Martin/Walther GDR 2 - - 1984-88 Sylke Otto GER 2 - - 2002-06 Tobias Wendl GER 2 - - 2010-14 Tobias Arlt GER 2 - - 2010-14 Mitalitilasto KULTAA HOPEAA PROSSIA YHT. Saksa 18 15 13 46 DDR 13 8 8 29 Italia 7 4 6 17 Itävalta 5 7 7 19 Neuvostoliitto 1 2 3 6 Venäjä - 3-3 USA - 2 3 5 Latvia - 1 3 4 92

Ohjaskelkkailun mitalistit 1964-2014 KULTAA HOPEAA PRONSSIA Yhden miehen kelkat 1964 Thomas Köhler GER/GDR Klaus Bonsack GER/GDR Hans Plenk GER 1968 Manfred Schmid AUT Thomas Köhler GDR Klaus Bonsack GDR 1972 Wolfgang Scheidel GDR Harald Ehrig GDR Wolfram Fiedler GDR 1976 Dettlef Günther GDR Josef Fendt GER Hans Rinn GDR 1980 Bernhard Glass GDR Paul Hildgartner ITA Anton Winkler GER 1984 Paul Hildgartner ITA Sergei Danilin URS Valeri Dudin URS 1988 Jens Müller GDR Georg Hackl GER Juri Hartšenko URS 1992 Georg Hackl GER Markus Prock AUT Markus Schmid AUT 1994 Georg Hackl GER Markus Prock AUT Armin Zöggeler ITA 1998 Georg Hackl GER Armin Zöggeler ITA Jens Müller GER 2002 Armin Zöggeler ITA Georg Hackl GER Markus Prock AUT 2006 Armin Zöggeler ITA Albert Demtšenko RUS Mārtiņš Rubenis LAT 2010 Felix Loch GER David Möller GER Armin Zöggeler ITA 2014 Felix Loch GER Albert Demtšenko RUS Armin Zöggeler ITA Kahden hengen kelkat 1964 Feistmantl/Stengl AUT Senn/Thaler AUT Aussendorfer/Mair ITA 1968 Bonsack/Köhler GDR Schmid/Walch AUT Winkler/Nachmann GER 1972 Hörnlein/Bredow GDR - Bonsack/Fiedler GDR Hildgartner/Plaikner ITA 1976 Rinn/Hahn GDR Brandner/Schwarm GER Schmid/Schachner AUT 1980 Rinn/Hahn GDR Gschnitzer/Brunner ITA Fluckinger/Schrott AUT 1984 Stangassinger/WembacherGER Belousov/Beljakov URS Hoffmann/Pietzsch GDR 1988 Hoffmann/Pietzsch GDR Krausse/Behrendt GDR Schwab/Staudinger GER 1992 Krausse/Behrendt GER Mankel/Rudolph GER Raffl/Huber ITA 1994 Brugger/Huber ITA Raffl/Huber ITA Krausse/Behrendt GER 1998 Krausse/Behrendt GER Thorpe/Sheer USA Grimmette/Martin USA 2002 Leitner/Resch GER Grimmette/Martin USA Thorpe/Ives USA 2006 Linger/Linger AUT Florschütz/Wustlich GER Plankensteiner/Haselrieder ITA 2010 Linger/Linger AUT Šics/Šics LAT Leitner/Resch GER 2014 Wendl/Arlt GER Linger/Linger AUT Šics/Šics LAT Yhden naisen kelkat 1964 Ortrun Enderlein GER/GDR Ilse Geisler GER/GDR Helene Thurner AUT 1968 Erica Lechner ITA Christa Schmuck GER Angelika Dünhaupt GER 1972 Anna-Maria Müller GDR Ute Rührold GDR Margit Schumann GDR 1976 Margit Schumann GDR Ute Rührold GDR Elisabeth Demleitner GER 1980 Vera Zozuļa URS Melitta Sollmann GDR Ingrīda Amantova URS 1984 Steffi Martin GDR Bettina Schmidt GDR Ute Weiss GDR 1988 Steffi Walther GDR Ute Oberhoffner GDR Cerstin Schmidt GDR 1992 Doris Neuner AUT Angelika Neuner AUT Susi Erdmann GER 1994 Gerda Weissensteiner ITA Susi Erdmann GER Andrea Tagwerker AUT 1998 Silke Kraushaar GER Barbara Niedernhuber GER Angelika Neuner AUT 2002 Sylke Otto GER Barbara Niedernhuber GER Silke Kraushaar GER 2006 Sylke Otto GER Silke Kraushaar GER Tatjana Hüfner GER 2010 Tatjana Hüfner GER Nina Reithmayer AUT Natalie Geisenberger GER 2014 Natalie Geisenberger GER Tatjana Hüfner GER Erin Hamlin USA Viesti 2014 Saksa Venäjä Latvia 93

Rattikelkkailu Rattikelkkailu on kuulunut ohjelmaan kaikissa talviolympiakisoissa lukuun ottamatta Squaw Valleyta 1960, jolle KOK myönsi luvan laistaa kelkkaradan rakentamisesta. Olympialajeiksi vakiintuivat jo 1932 kahden ja neljän miehen kilpailu. Naisten rattikelkkailu tuli olympiaohjelmaan Salt Lake Cityn kisoissa 2002. Lajin suomenkielinen nimi on harhaanjohtava: kelkan kapteeni pyöritti rattia 1930-luvulta 1960-luvulle saakka, mutta sen jälkeen ohjaaminen on tapahtunut jalaksiin kytketyillä vaijereilla. Aerodynaaminen kuomu valloitti kelkkaradat 1950-luvulla. Juoksulähtö tuli käyttöön 1930-luvulla; aiemmin kilpailijat istuivat kelkassa valmiina, kun avustaja poisti jarrupönkän. Painorajat otettiin käyttöön sen jälkeen, kun Saksa oli Oslossa 1952 voittanut neljän miehen kelkkojen kultamitalin joukkueen yhteispainolla 468 kg. Kelkan ja miehistön maksimipaino on kahden miehen kisassa 390 kg, neljän miehen kisassa 630 kg ja kahden naisen kilvassa 340 kg. Kelkkojen muotoilu on korkean tekniikan kilpavarustelua. Panoksia kovensi 1970-luvulla DDR, joka sovelsi lentokonetekniikkaa, otti käyttöön tuulitunnelikokeet ja rekrytoi miehistöihin entisiä yleisurheilijoita. Olympiaradoilla onkin aika ajoin nähty kesäkisojen vanhoja tähtiä. USA:n Edward Eagan saavutti kultamitalin nyrkkeilyssä Antwerpenissä 1920 ja neljän miehen kelkkailussa Lake Placidissa 1932. Hän on yhä ainoa sekä kesäettä talvikisojen olympiavoittaja. Toinen kahden vuodenajan mitalisti on Lauryn Williams, joka juoksi kultaa USA:n naisten pikaviestijoukkueessa Lontoossa 2012 ja työnsi kelkkaa pronssin arvoisesti Sotšissa 2014. Williams muistetaan myös 100 metrin maailmanmestarina Helsingistä 2005. Olympiakisojen rattikelkkailussa on nähty eksoottisiakin osanottajia. Nykyinen Monacon ruhtinas Albert ohjasti kelkkaa viisissä kisoissa parhaana saavutuksenaan Calgaryn kaksimiehiskisan 25:s sija 1988. Samoihin kisoihin ensi kerran ilmestyneen Jamaikan kelkkajoukkueen paras olympiasaavutus on 14:s sija nelimiehiskisassa 1994. Yksi jamaikalainen kelkkailija on noussut mitalipallillekin: Lascelles Brown saavutti hopeaa 2006 ja pronssia 2010 siirryttyään työntämään Kanadan kelkkoja. Ratti-, ohjas- ja skeletonkelkkailu poikkeavat toisistaan niin paljon, että lajista toiseen ei juuri ole vaihdettu. USA:n John Heaton voitti kaksi hopeaa skeletonissa ja yhden rattikelkkailussa 1928 48. Saksan Susi Erdmann ja Italian Gerda Weissensteiner ovat voittaneet olympiamitalin sekä naisten ohjaskelkkailussa että myöhemmin rattikelkan kapteenina. 3 MITALIKILPAILUA Kahden miehen kelkat Neljän miehen kelkat Kahden naisen kelkat 94

Rattikelkkailun mitalistit 1924-2014 Kahden miehen kelkat KULTAA HOPEAA PRONSSIA 1932 Stevens/Stevens USA Capadrutt/Geier SUI Heaton/Minton USA 1936 Brown/Washbond USA Feierabend/Beerli SUI Colgate/Lawrence USA 1948 Endrich/Waller SUI Feierabend/Eberhard SUI Fortune/Carron USA 1952 Ostler/Nieberl GER Benham/Martin USA Feierabend/Waser SUI 1956 Dalla Costa/Conti ITA Monti/Alverà ITA Angst/Warburton SUI 1964 Nash/Dixon GBR Zardini/Bonagura ITA Monti/Siorpaes ITA 1968 Monti/De Paolis ITA Floth/Bader GER Panţuru/Neagoe ROM 1972 Zimmerer/Utzschneider GER Floth/Bader GER Wicki/Hubacher SUI 1976 Nehmer/Germeshausen GDR Zimmerer/Utzschneider GER Schärer/Benz SUI 1980 Schärer/Benz SUI Germeshausen/Gerhardt GDR Nehmer/Musiol GDR 1984 Hoppe/Schauerhammer GDR Lehmann/Musiol GDR Ekmanis/Aleksandrov URS 1988 Ķipurs/Kozlov URS Hoppe/Musiol GDR Lehmann/Hoyer GDR 1992 Weder/Acklin SUI Lochner/Zimmermann GER Langen/Eger GER 1994 Weder/Acklin SUI Götschi/Acklin SUI Huber/Ticci ITA 1998 Lueders/MacEachern CAN Huber/Tartaglia ITA - Langen/Zimmermann GER 2002 Langen/Zimmermann GER Reich/Anderhub SUI Annen/Hefti SUI 2006 Lange/Kuske GER Luedewrs/Brown CAN Annen/Hefti SUI 2010 Lange/Kuske GER Florschütz/Adjei GER Zubkov/Vojevoda RUS 2014 Zubkov/Vojevoda RUS Hefti/Baumann SUI Holcomb/Langton USA Neljän miehen kelkat (kapteenit): (1924: 4 tai 5 miestä) 1924 Eduard Scherrer SUI Ralph Broome GBR Charles Mulder BEL 1932 William Fiske USA Henry Homburger USA Hanns Kilian GER 1936 Pierre Musy SUI Reto Capadrutt SUI Frederick McEvoy USA 1948 Francis Tyler USA Max Houben BEL James Bickford USA 1952 Andreas Ostler GER Stanley Benham USA Fritz Feierabend SUI 1956 Franz Kapus SUI Eugenio Monti ITA Arthur Tyler USA 1964 Victor Emery CAN Erwin Thaler AUT Eugenio Monti ITA 1968 Eugenio Monti ITA Erwin Thaler AUT Jean Wicki SUI 1972 Jean Wicki SUI Nevio De Zordo ITA Wolfgang Zimmerer GER 1976 Meinhard Nehmer GDR Erich Schärer SUI Wolfgang Zimmerer GER 1980 Meinhard Nehmer GDR Erich Schärer SUI Horst Schönau GDR 1984 Wolfgang Hoppe GDR Bernhard Lehmann GDR Silvio Giobellina SUI 1988 Ekkehard Fasser SUI Wolfgang Hoppe GDR Jānis Ķipurs URS 1992 Ingo Appelt AUT Wolfgang Hoppe GER Gustav Weder SUI 1994 Harald Czudaj GER Gustav Weder SUI Wolfgang Hoppe GER 1998 Christoph Langen GER Marcel Rohner SUI Sean Olsson GBR Bruno Mingeon FRA 2002 André Lange GER Todd Hays USA Brian Shimer USA 2006 André Lange GER Aleksandr Zubkov RUS Martin Annen SUI 2010 Steven Holcomb USA André Lange GER Lyndon Rush CAN 2014 Aleksandr Zubkov RUS Oskars Melbārdis LAT Steven Holcomb USA Kahden naisen kelkat: 2002 Bakken/Flowers USA Prokoff/Holzner GER Erdmann/Herschmann GER 2006 Kiriasis/Schneiderheinze GER Rohbock/Fleming USA Weissensteiner/Isacco ITA 2010 Humphries/Moyse CAN Upperton/Brown CAN Pac/Meyers USA 2014 Humphries/Moyse CAN Meyers/Williams USA Greubel/Evans USA Ohjelmasta poistettu laji: Viiden miehen kelkat: (kapteenit): 1928 William Fiske USA Jennison Heaton USA Hanns Kilian GER 95

Parhaat mitalistit KULTAA HOPEAA PROSSIA VUODET André Lange GER * 4 1-2002-10 Kevin Kuske GER 4 1-2002-10 Bernhard Germeshausen GDR 3 1-1976-80 Meinhard Nehmer GDR * 3-1 1976-80 Wolfgang Hoppe GDR/GER * 2 3 1 1984-94 Eugenio Monti ITA * 2 2 2 1956-68 Gustav Weder SUI * 2 1 1 1992-94 Donat Acklin SUI 2 1 1 1992-94 Markus Zimmermann GER 2 1 1 1992-02 Aleksandr Zubkov RUS * 2 1 1 2006-14 Aleksei Vojevoda RUS 2 1 1 2006-14 Dietmar Schauerhammer GDR 2 1-1984-88 Christoph Langen GER * 2-2 1992-02 William Fiske USA * 2 - - 1928-32 Clifford Gray USA 2 - - 1928-32 Andreas Ostler GER * 2 - - 1952 Lorenz Nieberl GER 2 - - 1952 Luciano de Paolis ITA 2 - - 1968 Olaf Hampel GER 2 - - 1994-98 Kaillie Humphries CAN * 2 - - 2010-14 Heather Moyse CAN 2 - - 2010-14 Bogdan Musiol GDR/GER 1 5 1 1980-92 * Kapteeni (ohjaaja). Mitalitilasto KULTAA HOPEAA PROSSIA YHT. Saksa 11 8 8 27 Sveitsi 9 11 11 31 USA 7 7 10 24 DDR 5 5 3 13 Italia 4 4 4 12 Kanada 4 2 1 7 Venäjä 2 1 1 4 Itävalta 1 2-3 Iso-Britannia 1 1 2 4 Neuvostoliitto 1-2 3 Belgia - 1 1 2 Latvia - 1-1 Romania - - 1 1 Ranska - - 1 1 96

Skeleton Skeleton-kelkkailun alkukoti on Sveitsin St. Moritzissa, jossa brittituristit alkoivat 1885 järjestää kelkkakilpailuja Cresta Run -nimisellä jyrkällä jääradalla. Nopeimmaksi tyyliksi havaittiin pian laskeminen pää edellä. Nimi skeleton on peräisin 1892 esitellystä uudesta kelkasta, joka muistutti monien mielestä luurankoa. Kansainvälinen kelkkailuliitto FIBT otti lajin suojiinsa 1926. Sama liitto hallinnoi edelleenkin sekä rattikelkkailua että skeletonia. Skeleton oli olympiaohjelmassa, kun kisat järjestettiin St. Moritzissa 1928 ja 1948. Ensimmäiset lajin MM-kilpailut järjestettiin 1982. Olympiakisoihin skeleton teki paluun Salt Lake Cityn kisoissa 2002, nyt sekä miesten että naisten lajina. 2 MITALIKILPAILUA Miehet Naiset Skeletonin mitalistit 1928-2014 KULTAA HOPEAA PRONSSIA Miehet 1928 Jennison Heaton USA John Heaton USA David Carnegie GBR 1948 Nino Bibbia ITA John Heaton USA John Crammond GBR 2002 Jim Shea USA Martin Rettl AUT Gregor Stähli SUI 2006 Duff Gibson CAN Jeff Pain CAN Gregor Stähli SUI 2010 Jon Montgomery CAN Martins Dukurs LAT Aleksandr Tretjakov RUS 2014 Aleksandr Tretjakov RUS Martins Dukurs LAT Matthew Antoine USA Naiset: 2002 Tristan Gale USA Lee Ann Parsley USA Alex Coomber GBR 2006 Maya Pedersen SUI Shelley Rudman GBR Mellisa Hollingsworth-R. CAN 2010 Amy Williams GBR Kerstin Szymkowiak GER Anja Huber GER 2014 Elizabeth Yarnold GBR Noelle Pikus-Pace USA Jelena Nikitina RUS 2014 Etelä-Korea Kanada Italia Mitalitilasto KULTAA HOPEAA PROSSIA YHT. USA 3 4 1 8 Iso-Britannia 2 1 3 6 Kanada 2 1 1 4 Sveitsi 1-2 3 Venäjä 1-2 3 Italia 1 - - 1 Latvia - 2-2 Saksa - 1 1 2 Itävalta - 1-1 97

Curling Curlingin alkukoti on Skotlannissa. Jo vuonna 1838 perustettu Royal Caledonian Curling Club pysyi lajin sääntöauktoriteettina aina vuoteen 1982 saakka. Ensimmäiset curlingin MM-kilpailut järjestettiin 1959 skottilaisen viskifirman sponsoroimana. Kansainvälinen curlingliitto WCF perustettiin 1966. Naisten maailmanmestaruudesta pelattiin ensi kerran 1979. Olympia-areenoilla curling esiintyi ensi kerran jo Chamonix ssa 1924. Curlingia pelattiin myöhemmin näytöslajina vuosien 1932, 1988 ja 1992 talviolympiakisoissa. Myös Chamonix n curling esiintyi olympiatilastoissa epävirallisena kilpailuna, kunnes KOK korjasi virheen vuonna 2006. Samalla virallistettiin Chamonix n sotilaspartiohiihtokilpailu, josta Suomi näin yllättäen sai tilastoihin hopeamitalin 82 vuotta tapahtuman jälkeen. Curling palasi viralliseen ohjelmaan Naganossa 1998, jolloin ensi kerran olympiamitaleista kilpailivat myös naiset. Pyeongchangin uutuus on sekaparien olympiakilpailu. Kanadassa on enemmän curlingin harrastajia kuin muualla maailmassa yhteensä. Lajin MM-kisatkin järjestetään käytännön mukaan joka toinen vuosi Kanadassa, vuoroin maan eri provinsseissa. Olympiajäilläkin Kanada lasketaan aina ennakkosuosikiksi: vaahteralehtiset ovat saavuttaneet vuodesta 1998 käydyissä viisissä kisoissa kolme miesten ja kaksi naisten kultamitalia. Kapuloita rattaisiin ovat lyöneet Skotlanti (joka olympiakisoissa esiintyy Ison-Britannian joukkueena), Sveitsi, Ruotsi ja Norja. Tanskan hopea naisten curlingissa 1998 on maan historian ainoa talviolympiamitali. Suomi on osallistunut olympiacurlingiin miesten joukkueella 2002 ja 2006, molemmilla kerroilla kapteeni Markku Uusipaavalniemen johdolla. Salt Lake Cityn kisoista saaliina oli viides sija, neljä vuotta myöhemmin historiallinen hopeamitali. Pinerolon kaupungissa pelatussa olympiaturnauksessa Suomi voitti 10 joukkueen runkosarjan ottamalla seitsemän otteluvoittoa ja kaksi tappiota. Välierässä kaatui Iso-Britannia 4 3, mutta finaalissa Kanada oli vahvempi pistein 10 4. Oona Kauste ja Tomi Rantamäki valloittivat Suomelle paikan Pyeongchangin sekaparikilpailuun sijoituttuaan seitsemänneksi vuoden 2017 MM-kisoissa Kanadan Lethbridgessa. 3 MITALIKILPAILUA Miehet Naiset Sekaparit 98

Curlingin mitalistit 1924-2014 KULTAA HOPEAA PRONSSIA Miehet (Suluissa kapteenit) 1924 Iso-Britannia Ruotsi Ranska 1998 Sveitsi (Patrick Hürlimann) Kanada (Mike Harris) Norja (Eigil Ramsfjell) 2002 Norja (Pål Trulsen) Kanada (Kevin Martin) Sveitsi (Andreas Schwaller) 2006 Kanada (Russ Howard) Suomi (Markku Uusipaavalniemi) USA (Pete Fenson) 2010 Kanada (Kevin Martin) Norja (Thomas Ulsrud) Sveitsi (Markus Eggler) 2014 Kanada (Brad Jacobs) Iso-Britannia (David Murdoch) Ruotsi (Niklas Edin) Naiset (Suluissa kapteenit) 1998 Kanada (Sandra Schirmler) Tanska (Helena Blach Lavrsen) Ruotsi (Elisabet Gustafson) 2002 Iso-Britannia (Rhona Martin) Sveitsi (Luzia Ebnöther) Kanada (Kelley Law) 2006 Ruotsi (Anette Norberg) Sveitsi (Miriam Ott) Kanada (Shannon Kleibrink) 2010 Ruotsi (Anette Norberg) Kanada (Cheryl Bernard) Kiina (Wang Bingyu) 2014 Kanada (Jennifer Jones) Ruotsi (Margaretha Sigfridsson) Iso-Britannia (Eve Muirhead) Suomen mitalit 2006 H Miehet Markku Uusipaavalniemi, Teemu Salo, Kalle Kiiskinen, Wille Mäkelä, Jani Sullanmaa Mitalitilasto KULTAA HOPEAA PROSSIA YHTEENSÄ Kanada 5 3 2 10 Ruotsi 2 2 2 6 Iso-Britannia 2 1 1 4 Sveitsi 1 2 2 5 Norja 1 1 1 3 Tanska - 1-1 Suomi - 1-1 Ranska - - 1 1 USA - - 1 1 Kiina - - 1 1 99

Jääkiekko MIESTEN JÄÄKIEKKO Jääkiekkoa ryhdyttiin pelaamaan Kanadassa jo 1870-luvulla. Eurooppaan laji alkoi levitä noin 30 vuotta myöhemmin. Kansainvälinen jääkiekkoliitto (IIHF) perustettiin vuonna 1908. Olympialaji jääkiekosta tuli Antwerpenissä 1920, siis jo ennen erillisten talviolympiakisojen perustamista. Kanada voitti kultamitalin ylivoimaisesti ja toisti tekonsa kolmissa seuraavissa kisoissa. Vaahteralehtisiä edusti olympiakisoissa seurajoukkue, yleensä maan hallitsevat amatöörimestarit. Hopeaan Kanada sai tyytyä ensi kerran Garmisch-Partenkirchenissä 1936 hävittyään Isolle-Britannialle 1 2. Tappiota selitti se, että brittien pelaajista valtaosa oli oppinut pelitaitonsa valtameren takana. Kanada palasi olympiavoittojen tielle vuosina 1948 ja 1952. 2 MITALIKILPAILUA Miehet Naiset Venäjällä jääkiekkoon tutustuttiin ensi kerran 1930-luvulla, mutta vauhtiin harrastus pääsi vasta toisen maailmansodan jälkeen. Neuvostoliitto voitti olympiakultaa heti ensi yrittämällään Cortina d Ampezzossa 1956. Punakoneen valtakausi olympiajäillä alkoi toden teolla 1964 ja kesti yhtä poikkeusta (1980) lukuun ottamatta vuoteen 1992 asti. Vastusta Neuvostoliitolle saattoivat tarjota vain Kanadan NHL-tähdet, joilla ammattilaisina ei ollut pääsyä olympiajäille. Turhautuneena Kanada boikotoikin vuosien 1972 ja 1976 olympiaturnauksia. Vaihtelua palkintoseremonioihin toi USA, joka yliopistopelaajien voimin ylsi kotijäällään kultaan sekä Squaw Valleyssa 1960 että Lake Placidissa 1980. Neuvostoliiton vakavin haastaja MM-kisatasolla oli Tšekkoslovakia, jolle olympiakisat tuottivat kuitenkin kerta toisensa jälkeen pettymyksen. Himmeitä mitaleita poimi säännöllisesti myös Ruotsi. Suomi uskaltautui olympiajäille ensi kerran Oslossa 1952, tuloksena 7:s sija yhdeksän joukkueen turnauksessa. Cortinan kisojen jäätyä väliin Squaw Valleysta 1960 oli tuomisina sama sijoitus. Tyynenmeren sarjaksi ristityssä lohdutuslohkossa Suomen vastustajat olivat Japani ja Australia. Jatkossa Leijonien suoritukset kohenivat: Grenoblessa 1968 kukistui Kanada ja Sapporossa 1972 Ruotsi, mikä vei sinikeltaisilta mitalin. Kun sekä Kanada että Ruotsi jäivät pois Innsbruckista 1976, oli Suomi turnauksen pronssimitalisuosikki. Mitalin korjasi kuitenkin Länsi-Saksa hiuksenhienolla tilastomatemaattisella erolla: keskinäisten otteluiden maalisuhde oli Suomella 0,041 maalia heikompi. Lake Placidissa 1980 Suomi taisteli jälleen mitalista, mutta sai tyytyä taas neljänteen sijaan kiusattuaan kultaa jahdannutta USA:ta viimeisessä ottelussa. Pitkä mitalijahti tuotti lopulta tuloksen Calgaryssa 1988. Leijonat yllättivät alkusarjassa isäntämaa Kanadan 3 1 ja pelasivat Ruotsin kanssa tasan. Ristiin pelatussa mitalisarjassa voitto Länsi-Saksasta 8 0 riitti varmistamaan Suomelle mitalin. Väri kirkastui vielä hopeaksi, kun kullan jo varmistunut Neuvostoliitto kaatui päätösottelussa 2 1. Neuvostoliiton sorruttua jääkiekkomaailman voimasuhteet ovat vaihdelleet nopeasti. Lillehammerissa 1994 ruotsalaisen Curt Lindströmin valmentamat Leijonat esittivät turnauksen parasta peliä, mutta hävisivät välierän Kanadalle 2 3. Pronssiottelussa Suomi kaatoi Venäjän puhtaasti 4 0, mutta kultaa juhli Ruotsi, joka voitti Kanadan rangaistuslaukauksin. Naganossa 1998 jääkiekon olympiaturnaus sai aivan uuden luonteen. Kun KOK oli luopunut amatöörisäännöistään ja NHL suostunut pitämään olympiatauon, saapuivat kisoihin ensi kerran maailman todella parhaat pelaajat. Wayne Gretzkyn johdolla voittajasuosikkina turnaukseen lähtenyt Kanada hävisi välierässä rangaistuslaukauksin Tšekille. Suomi yllätti puolivälierässä Ruotsin Teemu Selänteen maaleilla 2 1. Välierässä Venäjä oli kuitenkin vahvempi 7 4 Pavel Buren iskettyä peräti viisi maalia. Pronssiottelussa Suomi voitti pettyneen Kanadan 3 2. Kullan vei Tšekki lyömällä Venäjän 1 0. Pohjois-Amerikka iski takaisin Salt Lake Cityssä 2002. Loppuotteluun selvisivät Kanada ja USA, joista voiton korjasi edellinen maalein 5 2. Turnauksen suurin yllätys oli alkulohkossa loistaneen Ruotsin tappio puolivälierässä Valko-Venäjälle. Samassa vaiheessa putosi jatkosta myös Suomi, joka hävisi Kanadalle niukin lukemin 1 2. Torinossa 2006 Suomen leijonat kulkivat voitosta voittoon. Alkulohkossa kaatuivat Sveitsi 5 0, Italia 6 0, Tšekki 4 2, Kanada 2 0 ja Saksa 2 0. Puolivälierässä Suomi päihitti USA:n 4 3 ja välierässä Venäjän puhtaasti 4 0. Loppuotteluvastustajaksi tuli Ruotsi. Torinon olympiafinaali oli kisojen viimeinen kilpailutapahtuma; kultamitaleita ei Suomella ollut vielä yhtään. Kimmo Timonen vei Suomen avauserässä johtoon, mutta Ruotsi teki kaksi seuraavaa maalia. Ville Peltonen tasoitti tilanteeksi 2 2, mutta Nicklas Lidström iski Ruotsille heti kolmannen erän alussa voittomaalin 3 2. Maalivahti Antero Niittymäki palkittiin olympiaturnauksen parhaana pelaajana ja myös Kimmo Timonen, Teemu Selänne ja Saku Koivu valittiin all stars -miehistöön. Hopeasta jäi karvas maku, mutta sitä voidaan pitää Suomen jääkiekkohistorian arvokkaimpana saavutuksena. Vancouverin olympiaturnaus 2010 sujui leijonilta kaksijakoisesti. Tšekki kaatui puolivälierässä 2 0, mutta välierässä tuli rökäletappio USA:lle maalein 1 6. Pronssiottelussa Suomi kuitenkin voitti Slovakian 5 3 Olli Jokisen tehtyä kaksi viimeistä maalia. Loppuottelussa Sidney Crosby nosti riemun kattoon iskemällä Kanadalle jatkoajalla voittomaalin 3 2 USA:n verkkoon. Sotšissa 2014 Suomi teki yhden jääkiekkohistoriansa suurimmista uroteoista pudottamalla jatkosta kotijoukkue Venäjän puolivälierässä maalein 3 1. Välierän Suomi hävisi Ruotsille 1 2, mutta USA kaatui pronssiottelussa puhtaasti 5 0. Loppuottelussa Kanada löi Ruotsin 3 0. Turnauksen juhlituin pelaaja oli kuitenkin Teemu Selänne, joka hyvästeli olympiakaukalot kisahistorian vanhimpana mitalistina (43 v.) ja parhaana pistemiehenä (24+19=43). Pyeongchangissa 2018 kiekkoillaan miesten olympiamitaleista ilman NHL-pelaajia ensi kerran sitten vuoden 1994 liigan kieltäydyttyä pitämästä taukoa kisojen aikana. 100

NAISTEN JÄÄKIEKKO Naiset pelasivat jääkiekko-otteluita Kanadassa jo 1890-luvulla. Säännöllinen kilpailutoiminta naisten jääkiekossa alkoi kuitenkin vasta 1980-luvulla. Ensimmäiset naisten EM-kilpailut järjestettiin 1989, MM-turnaus 1990. Suomi on ollut naisten jääkiekon pioneerimaa. Naisleijonat voittivat neljä ensimmäistä EM-kultamitalia. MM-tasolla saaliina oli kuudesti peräkkäin pronssia lajia ylivoimaisesti hallinneiden Kanadan ja USA:n jäljessä. Kun naisten jääkiekkomitaleista pelattiin ensi kerran olympiatasolla Naganossa 1998, Suomi voitti odotetusti pronssimitalin. Riikka Nieminen voitti turnauksen pistepörssin, ja 16-vuotiaasta Emma Laaksosesta tuli Suomen olympiahistorian nuorin mitalisti. Salt Lake Cityssä 2002 Suomi hävisi pronssiottelun Ruotsille 1 2. Torinossa 2006 Ruotsi teki historiaa lyömällä USA:n välierässä rangaistuslaukauksilla. Kyseessä on yhä ainoa kerta, kun Kanada tai USA on hävinnyt olympiaturnauksessa jollekin kolmannelle maalle. Suomen vastustajaksi pronssiotteluun tulikin näin USA ja tulokseksi toinen peräkkäinen neljäs sija. Vancouverissa 2010 Suomi kohtasi pronssiottelussa jälleen Ruotsin. Trilleri ratkesi riemukkaasti Karoliina Rantamäen iskemään 3 2-maaliin jatkoajalla. Toista olympiapronssiaan pääsi Rantamäen lisäksi juhlimaan Emma Laaksonen. Neljä vuotta myöhemmin Sotšissa Suomi suistui ensi kerran mitalipelien ulkopuolelle hävittyään puolivälierän Ruotsille 1 2. Ruotsi puolestaan hävisi pronssiottelun Sveitsille 3 4. Suomi otti viidennen tilan voitettuaan sijoitusotteluissa Saksan ja Venäjän. Kanada hävisi ensimmäisen naisten olympiafinaalin 1998 USA:lle, mutta on sen jälkeen voittanut neljä mestaruutta peräkkäin. Tiukin taistelu olympiavoitosta käytiin Sotšissa 2014: Kanada tasoitti USA:n johdon viimeisellä peliminuutilla Marie-Philip Poulinin maalilla, ja sama nainen iski jatkoajalla vaahteralehtisille 3 2-voitto-osuman. Hayley Wickenheiser ja Jayna Hefford olivat mukana voittamassa kaikkia viittä Kanadan olympiamitalia vuosina 1998 2014. Neljä kultamitalia on heidän lisäkseen kerännyt Caroline Ouellette. 101

Miesten jääkiekon olympiasijoitukset 20 24 28 32 36 48 52 56 60 64 68 72 76 80 84 88 92 94 98 02 06 10 14 18 Alankomaat 9= NED Australia 9 AUS Belgia 6= 7= 8= 13= BEL Bulgaria 12 BUL DDR 8 GDR Etelä-Korea x KOR Iso-Britannia 3 4 1 5 GBR Italia 9= 8 7 15 9= 12 9 12 11 ITA Itävalta 5= 7= 7 10 13 13 8 9= 9 12 14 12 10 AUT Japani 9= 8 11 12 9 9 11= 13 JPN Jugoslavia 14 9 11 10 11= YUG Kanada 1 1 1 1 2 1 1 3 2 4 3 6 4 4 2 2 4 1 7 1 1 x CAN Kazakstan 5= 10 KAZ Latvia 13= 9 12 12 8 LAT N-liitto/IVY 1 3 1 1 1 1 2 1 1 1 URS Norja 9 10 10 8 11= 11= 12 9 11 10 12 x NOR Puola 8= 4 9= 6 6 8 9 6 6 7= 8 10 11 POL Ranska 6= 5= 5= 9= 14 11 8 10 11 14 FRA Romania 12 11 7 7= ROU Ruotsi 4 4 2 5= 4 3 4 5 2 4 4 3 3 3 5 1 5= 5 1 5 2 x SWE Saksa 8= 3 5= 8 6 6 7 7 7 3 9= 5 5 6 7 9 8 9 11 x GER Slovakia 6 10 13 5 4 11 x SVK Slovenia 7 x SLO Suomi 7 7 6 5 5 4 4 6 2 7 3 3 6 2 3 3 x FIN Sveitsi 5 7= 3 13= 3 5 9 8 10 11 8 10 11 6 8 9 x SUI Tšekki 5 1 7 3 7 6 x CZE T-slovakia 3 5= 5= 4 2 4 5 4 3 2 3 2 5 2 6 3 TCH Ukraina 10 UKR Unkari 11 7= 16 HUN USA 2 2 2 3 dq 2 2 1 5 6 2 5 1 7 7 4 8 5= 2 8 2 4 x USA Valko-Venäjä 5= 4 9 BLR Venäjä 4 2 3 4 6 5 x RUS NHL-pelaajille avoimet olympiaturnaukset tummennetulla pohjavärillä. 102

Naisten jääkiekon olympiasijoitukset 98 02 06 10 14 18 Etelä-Korea x Italia 8 Japani 6 8 x Kanada 2 1 1 1 1 x Kazakstan 8 Kiina 4 7 7 Ruotsi 5 3 2 4 4 x Saksa 6 5 7 Slovakia 8 Suomi 3 4 4 3 5 x Sveitsi 7 5 3 x USA 1 2 3 2 2 x Venäjä 5 6 6 6 x Miesten olympiamitalit KULTAA HOPEAA PROSSIA YHTEENSÄ Kanada 9 4 2 15 Neuvostoliitto/IVY 8 1 1 10 USA 2 8 1 11 Ruotsi 2 3 4 9 Iso-Britannia 1-1 2 Tšekki 1-1 2 Tšekkoslovakia - 4 4 8 Suomi - 2 4 6 Venäjä - 1 1 2 Sveitsi - - 2 2 Saksa - - 2 2 Naisten olympiamitalit KULTAA HOPEAA PROSSIA YHTEENSÄ Kanada 4 1-5 USA 1 3 1 5 Ruotsi - 1 1 2 Suomi - - 2 2 Sveitsi - - 1 1 103

Suomen olympiamitalistit 1988 HOPEA MIEHET Jarmo Myllys, Jukka Tammi, Timo Blomqvist, Kari Eloranta, Jyrki Lumme, Jukka Virtanen, Arto Ruotanen, Reijo Ruotsalainen, Simo Saarinen, Teppo Numminen, Kai Suikkanen, Raimo Helminen, Iiro Järvi, Esa Keskinen, Erkki Laine, Kari Laitinen, Erkki Lehtonen, Reijo Mikkolainen, Janne Ojanen, Timo Susi, Pekka Tuomisto, Jari Torkki* 1994 PRONSSI MIEHET Jarmo Myllys, Jukka Tammi, Marko Kiprusoff, ErikHämäläinen, Timo Jutila, Pasi Sormunen, Janne Laukkanen, Hannu Virta, Mika Strömberg, Janne Ojanen, Esa Keskinen, Saku Koivu, Marko Palo, Raimo Helminen, Mika Alatalo, Ville Peltonen, Jere Lehtinen, Sami Kapanen, Tero Lehterä, Petri Varis, Mika Nieminen, Mikko Mäkelä, Pasi Kuivalainen 1998 PRONSSI MIEHET Ari Sulander, Jarmo Myllys, Jukka Tammi, Janne Laukkanen, Teppo Numminen, Janne Niinimaa, Jyrki Lumme, Aki Berg, Kimmo Timonen, Tuomas Grönman, Saku Koivu, Jere Lehtinen, Jari Kurri, Teemu Selänne, Raimo Helminen, Esa Tikkanen, Juha Ylönen, Ville Peltonen, Sami Kapanen, Juha Lind, Kimmo Rintanen, Mika Nieminen, Antti Törmänen 1998 PRONSSI NAISET Tuula Puputti, Liisa-Maria Sneck, Kirsi Hänninen, Johanna Ikonen, Katja Lehto, Marja-Helena Pälvilä, Päivi Salo, Satu Huotari, Emma Laaksonen, Riikka Nieminen, Sari Fisk, Petra Vaarakallio, Marika Lehtimäki, Karoliina Rantamäki, Katja Riipi, Tiia Reima, Sari Krooks, Sanna Lankosaari, Maria Selin, Marianne Ihalainen 2006 HOPEA MIEHET Antero Niittymäki, Fredrik Norrena, Niklas Bäckström, Aki Berg, Lasse Kukkonen, Toni Lydman, Antti-Jussi Niemi, Petteri Nummelin, Teppo Numminen, Sami Salo, Kimmo Timonen, Niklas Hagman, Jukka Hentunen, Jussi Jokinen, Olli Jokinen, Niko Kapanen, Mikko Koivu, Saku Koivu, Antti Laaksonen, Jere Lehtinen, Ville Nieminen, Ville Peltonen, Jarkko Ruutu, Teemu Selänne 2010 PRONSSI MIEHET Miikka Kiprusoff, Niklas Bäckström, Antero Niittymäki; Lasse Kukkonen, Sami Lepistö, Toni Lydman, Janne Niskala, Joni Pitkänen, Sami Salo, Kimmo Timonen, Valtteri Filppula, Niklas Hagman, Jarkko Immonen, Olli Jokinen, Niko Kapanen, Mikko Koivu, Saku Koivu, Jere Lehtinen, Antti Miettinen, Ville Peltonen, Jarkko Ruutu, Tuomo Ruutu, Teemu Selänne 2010 PRONSSI NAISET Noora Räty, Mira Kuisma, Anna Vanhatalo; Jenni Hiirikoski, Emma Laaksonen, Rosa Lindstedt, Terhi Mertanen, Heidi Pelttari, Mariia Posa, Saija Sirviö, Anne Helin, Venla Hovi, Michelle Karvinen, Annina Rajahuhta, Karoliina Rantamäki, Mari Saarinen, Nina Tikkinen, Minnamari Tuominen, Saara Tuominen, Marjo Voutilainen, Linda Välimäki 2014 PRONSSI MIEHET Antti Niemi, Kari Lehtonen, Tuukka Rask; Olli Määttä, Ossi Väänänen, Lasse Kukkonen, Sami Salo, Sami Lepistö, Juuso Hietanen, Kimmo Timonen, Sami Vatanen, Teemu Selänne, Olli Jokinen, Tuomo Ruutu, Aleksander Barkov, Jori Lehterä, Sakari Salminen, Jarkko Immonen, Petri Kontiola, Lauri Korpikoski, Jussi Jokinen, Antti Pihlström, Juhamatti Aaltonen, Mikael Granlund, Leo Komarov * Kotiinjääväksi varamaalivahdiksi nimetty Sakari Lindfors sai ylimääräisen hopeamitalin. Hän ei ole kuitenkaan virallisesti olympiamitalisti. OLYMPIAJOUKKUEEN PÄÄYHTEISTYÖKUMPPANIT 104

Suomalaiset monimitalistit 88 94 98 06 10 14 0-2-1: Teppo Numminen H P H 0-1-3: Saku Koivu P P H P Jere Lehtinen P P H P Ville Peltonen P P H P Teemu Selänne P H P P Kimmo Timonen P H P P 0-1-2: Raimo Helminen H P P Jarmo Myllys H P P Jukka Tammi H P P Olli Jokinen H P P Lasse Kukkonen H P P Sami Salo H P P 0-1-1: Esa Keskinen H P Janne Ojanen H P Jyrki Lumme H P Aki Berg P H Niklas Bäckström H P Niklas Hagman H P Niko Kapanen H P Mikko Koivu H P Toni Lydman H P Antero Niittymäki H P Jarkko Ruutu H P Jussi Jokinen H P 0-0-2: Sami Kapanen P P Janne Laukkanen P P Mika Nieminen P P Jarkko Immonen P P Sami Lepistö P P Tuomo Ruutu P P NAISET: 0-0-2: Emma Laaksonen P P Karoliina Rantamäki P P OLYMPIAJOUKKUEEN PÄÄYHTEISTYÖKUMPPANIT 105

Maalyhenteet GRE Kreikka GRN Grenada GUA Guatemala GUI Guinea GUM Guam GUY Guyana HAI Haiti HKG Hongkong HON Honduras HUN Unkari INA Indonesia IND Intia IRI Iran IRL Irlanti IRQ Irak ISL Islanti ISR Israel ISV Yhdysvaltain Neitsytsaaret ITA Italia IVB Brittiläiset Neitsytsaaret JAM Jamaika JOR Jordania JPN Japani KAZ Kazakstan KEN Kenia KIR Kiribati KGZ Kirgisia KOR Etelä-Korea KOS Kosovo KSA Saudi-Arabia KUW Kuwait LAO Laos LAT Latvia LBA Libya LBR Liberia LCA Saint Lucia LES Lesotho CHI Chile CHN Kiinan kansantasavalta CIV Norsunluurannikko CMR Kamerun COD Kongon dem. tasavalta COK Cookin saaret COL Kolumbia COM Komorit CPV Kap Verde CRC Costa Rica CRO Kroatia CUB Kuuba CYP Kypros CZE Tšekki DEN Tanska DJI Djibouti DMA Dominica DOM Dominikaaninen tasavalta ECU Ecuador EGY Egypti ERI Eritrea ESA El Salvador ESP Espanja EST Viro ETH Etiopia FIJ Fidži FIN Suomi FRA Ranska FSM Mikronesia GAB Gabon GAM Gambia GBR Iso-Britannia GBS Guinea-Bissau GEO Georgia GEQ Päiväntasaajan Guinea GER Saksa GHA Ghana AFG Afganistan ALB Albania ALG Algeria AND Andorra ANG Angola ANT Antigua-Barbuda ARG Argentiina ARM Armenia ARU Aruba ASA Amerikan Samoa AUS Australia AUT Itävalta AZE Azerbaidžan BAH Bahama BAN Bangladesh BAR Barbados BDI Burundi BEL Belgia BEN Benin BER Bermuda BHU Bhutan BIH Bosnia-Hertsegovina BIZ Belize BLR Valko-Venäjä BOL Bolivia BOT Botswana BRA Brasilia BRN Bahrain BRU Brunei BUL Bulgaria BUR Burkina Faso CAF Keski-Afrikan tasavalta CAM Kambodža CAN Kanada CAY Caymansaaret CGO Kongo CHA Tšad 106

LIB Libanon PLE Palestiina TKM Turkmenistan LIE Liechtenstein PLW Palau TLS Itä-Timor LTU Liettua PNG Papua-Uusi-Guinea TOG Togo LUX Luxemburg POL Puola TPE Taiwan ("Kiinalainen Taipei") MAD Madagaskar POR Portugali TRI Trinidad ja Tobago MAR Marokko PRK Pohjois-Korea TUN Tunisia MAS Malesia PUR Puerto Rico TUR Turkki MAW Malawi QAT Qatar TUV Tuvalu MDA Moldova ROU Romania UAE Yhdistyneet Arabiemiraatit MDV Malediivit RSA Etelä-Afrikan tasavalta UGA Uganda MEX Meksiko RUS Venäjä UKR Ukraina MGL Mongolia RWA Ruanda URU Uruguay MHL Marshallin saaret SAM Samoa USA Yhdysvallat MKD Makedonia SEN Senegal UZB Uzbekistan MLI Mali SEY Seychellit VAN Vanuatu MLT Malta SIN Singapore VEN Venezuela MNE Montenegro SKN Saint Kitts ja Nevis VIE Vietnam MON Monaco SLE Sierra Leone VIN Saint Vincent ja Grenadiinit MOZ Mosambik SLO Slovenia YEM Jemen MRI Mauritius SMR San Marino ZAM Sambia MTN Mauritania SOL Salomonsaaret ZIM Zimbabwe MYA Myanmar (Burma) SOM Somalia NAM Namibia SRB Serbia KARTALTA POISTUNEITA MAITA: NCA Nicaragua SRI Sri Lanka GDR Saksan dem.tas. (DDR) NED Alankomaat SSD Etelä-Sudan TCH Tšekkoslovakia NEP Nepal STP Sao Tome ja Principe URS Neuvostoliitto NGR Nigeria SUD Sudan YUG Jugoslavia NIG Niger SUI Sveitsi NOR Norja SUR Surinam NRU Nauru SWE Ruotsi NZL Uusi-Seelanti SVK Slovakia OMA Oman SWZ Swazimaa PAK Pakistan SYR Syyria PAN Panama TAN Tansania PAR Paraguay TGA Tonga PER Peru THA Thaimaa PHI Filippiinit TJK Tadžikistan 107

Kisaohjelma Day 0 Day 1 Day 2 Day 3 Day 4 Day 5 Day 6 PyeongChang 2018 Olympic Competition Schedule Version #10 30 November 2017 Sport / Discipline Thursday 08 Feb. Friday 09 Feb. Saturday 10 Feb. Sunday 11 Feb. Monday 12 Feb. Tuesday 13 Feb. Wednesday 14 Feb. Thursday 15 Feb. PyeongChang Olympic Stadium Ceremonies PyeongChang Mountain Cluster CER01 Opening Ceremony 20:00-22:00 Gangneung Hockey Centre Ice Hockey (Note 1) Version #10 Ice Hockey M Preliminary Round IHO11 SVK - RUS 21:10-23:30 Ice Hockey M Preliminary Round IHO13 FIN - GER 12:10-14:30 IHO15 NOR - SWE 16:40-19:00 IHO17 CZE - KOR 21:10-23:30 M Kwandong Hockey Centre Ice Hockey Version #10 Ice Hockey W Preliminary Round IHO01 JPN - SWE 16:40-19:00 IHO02 SUI - KOR 21:10-23:30 Ice Hockey W Preliminary Round IHO03 FIN - USA 16:40-19:00 IHO04 CAN - RUS 21:10-23:30 Ice Hockey W Preliminary Round IHO05 SUI - JPN 16:40-19:00 IHO06 SWE - KOR 21:10-23:30 Ice Hockey W Preliminary Round IHO07 CAN - FIN 16:40-19:00 IHO08 USA - RUS 21:10-23:30 Ice Hockey W Preliminary Round IHO09 SWE - SUI 12:10-14:30 IHO10 KOR - JPN 16:40-19:00 M Preliminary Round IHO12 USA - SLO 21:10-23:30 Ice Hockey W Preliminary Round IHO14 USA - CAN 12:10-14:30 IHO16 RUS - FIN 16:40-19:00 M Preliminary Round IHO18 SUI - CAN 21:10-23:30 M Gangneung Ice Arena Gangneung Oval Gangneung Curling Centre Jeongseon Alpine Centre Yongpyong Alpine Centre Alpensia Ski Jumping Centre Alpensia Cross- Country Skiing Centre Alpensia Biathlon Centre Figure Skating Short Track Speed Skating Speed Skating Curling (Note 2) Alpine Skiing Speed Events Downhill Super- G Alpine Combined Alpine Skiing Technical Events Giant Slalom Slalom Team Event Ski Jumping Nordic Combined Snowboard Big Air Cross-Country Skiing Nordic Combined Biathlon Snowboard Parallel Giant Slalom Freestyle Skiing Slopestyle Snowboard Slopestyle PyeongChang Mountain Cluster Gangneung Coastal Cluster Version #10 Version #10 Version #10 Version #10 Version #10 Version #10 Version #10 Version #10 Version #10 Version #10 Curling Mixed Doubles Round Robin CUR01 MD #1 9:05-11:00 CUR02 MD #2 20:05-22:00 Ski Jumping SJP01 M Individual NH Qualification 21:30-22:40 Figure Skating FSK01 Team Event M Short Program Pairs Short Program 10:00-13:30 Curling Mixed Doubles Round Robin CUR03 MD #3 8:35-10:30 CUR04 MD #4 13:35-15:30 Short Track STK01 M 1500 m Final * W 500 m Qual. W 3000 m Relay Qual. 19:00-21:50 Speed Skating SSK01 W 3000 m 20:00-21:50 Curling Mixed Doubles Round Robin CUR05 MD #5 9:05-11:00 CUR06 MD #6 20:05-22:00 Ski Jumping SJP02 M Individual NH 21:35-23:20 Cross-Country Skiing CCS01 W 7.5 km + 7.5 km Skiathlon 16:15-17:20 Biathlon BTH01 W 7.5 km Sprint 20:15-21:45 Snowboard SBD01 M Slopestyle Qualification 10:00-14:30 Figure Skating FSK02 Team Event Ice Dance Short Dance W Short Program Pairs Free Skating 10:00-14:40 Speed Skating SSK02 M 5000 m 16:00-18:15 Curling Mixed Doubles Round Robin CUR07 MD #7 9:05-11:00 CUR08 Tie-Breaker 20:05-22:00 Alpine Skiing ALP01 M Downhill 11:00-13:05 Cross-Country Skiing CCS02 M 15 km + 15 km Skiathlon 15:15-17:10 Biathlon BTH02 M 10 km Sprint 20:15-21:55 Snowboard SBD02 M Slopestyle Finals * 10:00-11:45 SBD03 W Slopestyle Qualification 13:30-15:35 Figure Skating FSK03 Team Event M Free Skating W Free Skating Ice Dance Free Dance 10:00-13:25 Speed Skating SSK03 W 1500 m 21:30-23:10 Curling Mixed Doubles CUR09 MD Semifinal #1 9:05-11:00 CUR10 MD Semifinal #2 20:05-22:00 Alpine Skiing W Giant Slalom ALP02 10:15-11:55 ALP03 13:45-15:35 Ski Jumping SJP03 W Individual NH 21:50-23:20 Biathlon ** BTH03 W 10 km Pursuit 19:10-20:00 BTH04 M 12.5 km Pursuit 21:00-21:55 Snowboard SBD04 W Slopestyle Finals 10:00-11:45 Short Track STK02 W 500 m Final * M 1000 m Qual. M 5000 m Relay Qual. 19:00-21:30 Speed Skating SSK04 M 1500 m 20:00-21:45 Curling Mixed Doubles CUR11 MD Bronze Medal 9:05-11:00 CUR12 MD Gold Medal * 20:05-22:20 Alpine Skiing M Alpine Combined ALP04 11:30-13:10 ALP05 15:00-16:25 Cross-Country Skiing ** M/W Individual Sprint Classic CCS03 17:30-18:45 CCS04 20:00-22:00 Figure Skating FSK04 Pairs Short Program 10:00-13:35 Speed Skating SSK05 W 1000 m 19:00-20:30 Curling M/W Round Robin CUR13 M #1 9:05-12:00 CUR14 W #1 14:05-17:00 CUR15 M #2 20:05-23:00 Alpine Skiing W Slalom ALP06 10:15-11:50 ALP07 13:45-15:25 Nordic Combined NCB01 M Individual NH 15:00-15:55 Nordic Combined NCB02 M Individual 10 km 17:45-18:45 Biathlon BTH05 W 15 km Individual 20:05-22:00 Figure Skating FSK05 Pairs Free Skating 10:30-13:55 Speed Skating SSK06 M 10000 m 20:00-22:10 Curling M/W Round Robin CUR16 W #2 9:05-12:00 CUR17 M #3 14:05-17:00 CUR18 W #3 20:05-23:00 Alpine Skiing ALP08 M Super-G 11:00-13:10 Cross-Country Skiing CCS05 W 10 km Free 15:30-17:15 Biathlon BTH06 M 20 km Individual 20:00-22:00 FS C CU CU SJP04 M C C Pheonix Snow Park Freestyle Skiing Moguls Freestyle Skiing Aerials Version #10 Freestyle Skiing W & M Moguls Qualification FRS01 W 10:00-10:45 FRS02 M 11:45-12:30 Freestyle Skiing W Moguls FRS03 19:30-20:00 FRS04 21:00-22:40 Freestyle Skiing M Moguls FRS05 19:30-20:00 FRS06 21:00-22:40 Freestyle Skiing FRS07 W Aerials Qualification 1 & 2 20:00-21:15 Snowboard Halfpipe Snowboard Cross Freestyle Skiing Halfpipe Freestyle Skiing Ski Cross Version #10 Snowboard SBD05 W Halfpipe Qualification 13:30-15:00 Snowboard SBD06 W Halfpipe Finals * 10:00-11:40 SBD07 M Halfpipe Qualifications 13:00-14:50 Snowboard SBD08 M Halfpipe Finals 10:30-12:10 Snowboard M Snowboard Cross SBD09 Seeding Round 11:00-12:35 SBD10 Finals * 13:30-15:00 S Bobsleigh Version #10 Olympic Sliding Centre Skeleton Version #10 Skeleton M SKN01 Heat 1 & 2 10:00-12:25 S Luge Version #10 Luge M LUG01 Heat 1 & 2 19:10-22:20 Luge M LUG02 Heat 3 & 4 18:50-21:35 Luge W LUG03 Heat 1 & 2 19:50-22:20 Luge W LUG04 Heat 3 & 4 19:30-21:55 Luge Doubles LUG05 Heat 1 & 2 20:20-22:25 Luge LUG06 Team Relay 21:30-22:45 Total Medals Medals at Mountain Venues Medals at Coastal Venues Sunrise Sunset 5 7 8 8 6 7 3 6 6 5 5 5 2 1 2 3 1 2 7:23 7:22 7:21 7:20 7:19 7:17 7:16 7:15 17:56 17:57 17:58 17:59 18:00 18:01 18:03 18:04 Notes Competition Schedule is subject to change Signifies a Medal Event "*" "**" "***" Victory Ceremonies IIHF - Note 1 WCF - Note 2 Signifiies the 1 Medal Event on days where there is more than 1 session taking place Signifiies the 2 Medal Events within the same session Signifiies the 3 Medal Events within the same session All session times include the time for set-up and delivery of the Venue Ceremonies Women's Bronze Medal will be presented at the Gold Medal Games. Men's Bronze Medal will be presented during the Bronze medal game and this is still subject to change Bronze Medal will be presented at the Gold Medal sessions 108

Day 7 Day 8 Day 9 Day 10 Day 11 Day 12 Day 13 Day 14 Day 15 Day 16 Friday 16 Feb. Saturday 17 Feb. Sunday 18 Feb. Monday 19 Feb. Tuesday 20 Feb. Wednesday 21 Feb. Thursday 22 Feb. Friday 23 Feb. Saturday 24 Feb. Sunday 25 Feb. Medals v10 CER02 Closing Ceremony 20:00-22:00 Ice Hockey Preliminary Round IHO19 USA - SVK 12:10-14:30 IHO20 RUS - SLO 16:40-19:00 IHO21 FIN - NOR 21:10-23:30 Ice Hockey M Preliminary Round IHO23 CAN - CZE 12:10-14:30 IHO25 KOR - SUI 16:40-19:00 IHO27 RUS - USA 21:10-23:30 Ice Hockey M Preliminary Round IHO29 GER - NOR 12:10-14:30 IHO31 CZE - SUI 16:40-19:00 IHO33 CAN - KOR 21:10-23:30 Ice Hockey W Semifinals IHO35 13:10-15:30 IHO36 21:10-23:30 Ice Hockey M Qualification Playoffs IHO37 12:10-14:30 IHO39 16:40-19:00 IHO41 21:10-23:30 Ice Hockey M Quarterfinals IHO43 12:10-14:30 IHO44 16:40-19:00 IHO46 21:10-23:30 Ice Hockey W Gold Medal IHO48 13:10-16:00 Ice Hockey M Semifinals IHO49 16:40-19:00 IHO50 21:10-23:30 Ice Hockey M Bronze Medal IHO51 21:10-00:00 Ice Hockey M Gold Medal IHO52 13:10-16:00 2 Ice Hockey Preliminary Round IHO22 SWE - GER 21:10-23:30 Ice Hockey W Quarterfinals IHO24 12:10-14:30 IHO26 16:40-19:00 M Preliminary Round IHO28 SLO - SVK 21:10-23:30 Ice Hockey W Classification Games IHO30 12:10-14:30 IHO32 16:40-19:00 M Preliminary Round IHO34 SWE - FIN 21:10-23:30 Ice Hockey W Classification Games IHO38 12:10-14:30 IHO40 16:40-19:00 M Qualification Playoff IHO42 O21:10-23:30 Ice Hockey W Bronze Medal IHO45 16:40-19:00 M Quarterfinal IHO47 21:10-23:30 Figure Skating K06 M Short Program 10:00-14:30 Figure Skating FSK07 M Free Skating 10:00-14:25 Figure Skating FSK08 Ice Dance Short Dance 10:00-13:45 Figure Skating FSK09 Ice Dance Free Dance 10:00-13:45 Figure Skating FSK10 W Short Program 10:00-14:30 Figure Skating FSK11 W Free Skating 10:00-14:15 Figure Skating FSK12 Gala Exhibition 09:30-12:00 5 Short Track ** STK03 W 1500 m Final M 1000 m Final 19:00-21:55 Short Track STK04 W 1000 m Qual. M 500 m Qual. W 3000 m Relay Final * 19:00-21:00 Short Track *** STK05 M 500 m Final W 1000 m Final M 5000 m Relay Final 19:00-21:45 8 Speed Skating SSK07 W 5000 m 20:00-21:30 Speed Skating SSK08 M Team Pursuit Qual. W 500 m * 20:00-21:55 Speed Skating SSK09 W Team Pursuit Qual. M 500 m * 20:00-22:00 Speed Skating ** SSK10 W/M Team Pursuit Finals 20:00-22:50 Speed Skating SSK11 M 1000 m 19:00-20:35 Speed Skating ** SSK12 W/M Mass Start 20:00-22:40 14 Curling M/W Round Robin UR19 M #4 9:05-12:00 R20 W #4 14:05-17:00 R21 M #5 20:05-23:00 Curling M/W Round Robin CUR22 W #5 9:05-12:00 CUR23 M #6 14:05-17:00 CUR24 W #6 20:05-23:00 Curling M/W Round Robin CUR25 M #7 9:05-12:00 CUR26 W #7 14:05-17:00 CUR27 M #8 20:05-23:00 Curling M/W Round Robin CUR28 W #8 9:05-12:00 CUR29 M #9 14:05-17:00 CUR30 W #9 20:05-23:00 Curling M/W Round Robin CUR31 M #10 9:05-12:00 CUR32 W #10 14:05-17:00 CUR33 M #11 20:05-23:00 Curling M/W Round Robin CUR34 W #11 9:05-12:00 CUR35 M #12 14:05-17:00 CUR36 W #12 20:05-23:00 Curling CUR37 M/W Tie-Breaker 9:05-12:00 CUR38 M Semifinal 20:05-23:00 Curling CUR39 M Bronze Medal 15:35-18:30 CUR40 W Semifinal 20:05-23:00 Curling CUR41 M Gold Medal 15:35-18:55 CUR42 W Bronze Medal 20:05-23:00 Curling CUR43 W Gold Medal 9:05-12:25 3 Alpine Skiing ALP09 W Super-G 11:00-12:55 Alpine Skiing ALP12 W Downhill 11:00-12:50 Alpine Skiing W Alpine Combined ALP15 11:00-12:25 ALP16 14:30-15:45 6 Alpine Skiing M Giant Slalom ALP10 10:15-12:10 ALP1 13:45-15:45 Alpine Skiing M Slalom ALP13 10:15-12:10 ALP14 13:45-15:40 Alpine Skiing ALP17 Team Event 11:00-12:55 5 Ski Jumping Individual LH Qualification 21:30-22:40 Ski Jumping SJP05 M Individual LH 21:30-23:15 Snowboard SBD13 W Big Air Qualifications 09:30-12:25 Ski Jumping SJP06 M Team LH * 21:30-23:15 Nordic Combined NCB03 M Individual LH 19:00-19:55 Snowboard SBD14 M Big Air Qualifications 09:30-12:45 Nordic Combined NCB05 M Team LH 16:30-17:10 Snowboard SBD16 W Big Air Finals 09:30-11:15 Snowboard SBD17 M Big Air Finals 10:00-11:45 6 ross-country Skiing CS06 M 15 km Free 15:00-16:50 Cross-Country Skiing CCS07 W 4 x 5 km Relay Classic/Free 18:30-19:45 Cross-Country Skiing CCS08 M 4 x 10 km Relay Classic/Free 15:15-17:10 Nordic Combined NCB04 M Individual 10 km 21:45-22:45 Cross-Country Skiing ** W/M Team Sprint Free CCS09 17:00-18:30 CCS10 19:00-20:20 Nordic Combined NCB06 M Team 4 x 5 km 19:20-20:20 Cross-Country Skiing CCS11 M 50 km Mass Start Classic 14:00-17:05 Cross-Country Skiing CCS12 W 30 km Mass Start Classic 15:15-17:20 15 Biathlon BTH07 W 12.5 km Mass Start 20:15-21:10 Biathlon BTH08 M 15 km Mass Start 20:15-21:15 Biathlon BTH09 Mixed Relay 20:15-21:45 Biathlon BTH10 W 4 x 6 km Relay 20:15-21:45 Biathlon BTH11 M 4 x 7.5 km Relay 20:15-21:45 11 Freestyle Skiing W Slopestyle FRS09 Qualifications 10:00-11:40 FRS10 Finals * 13:00-14:35 Freestyle Skiing M Slopestyle FRS12 Qualifications 10:00-12:05 FRS13 Finals * 13:15-14:50 Snowboard W & M Parallel Giant Slalom SBD15 Qualifications 12:00-13:50 Snowboard ** W & M Parallel Giant Slalom SBD18 Finals 12:00-13:30 6 Freestyle Skiing FRS08 W Aerials Finals 20:00-21:20 Freestyle Skiing FRS11 M Aerials Qualifications 20:00-21:15 Freestyle Skiing FRS14 M Aerials Finals 20:00-21:20 4 Snowboard W Snowboard Cross BD11 Seeding Round 10:00-11:25 SBD12 Finals * 12:15-13:15 Freestyle Skiing FRS15 W Halfpipe Qualifications 10:00-11:25 Freestyle Skiing FRS16 W Halfpipe Finals * 10:30-11:55 FRS17 M Halfpipe Qualifications 13:00-14:45 Freestyle Skiing FRS18 M Ski Cross Seeding Round 11:30-12:15 FRS19 Finals * 13:15-14:55 Freestyle Skiing FRS20 M Halfpipe Finals 11:30-13:00 Freestyle Skiing W Ski Cross FRS21 Seeding Round 11:30-12:15 FRS22 Finals * 13:15-14:55 8 Bobsleigh 2-man BOB01 Heat 1 & 2 20:05-22:45 Bobsleigh 2-man BOB02 Heat 3 & 4 20:15-23:00 Bobsleigh W BOB03 Heat 1 & 2 20:50-22:45 Bobsleigh W BOB04 Heat 3 & 4 20:40-23:00 Bobsleigh 4-man BOB05 Heat 1 & 2 09:30-12:00 Bobsleigh 4-man BOB06 Heat 3 & 4 09:30-12:30 3 Skeleton KN02 M Heat 3 & 4 * 09:30-12:10 SKN03 W Heat 1 & 2 20:20-22:10 Skeleton W SKN04 Heat 3 & 4 20:20-22:40 2 4 5 9 6 3 5 7 8 6 8 4 102 4 6 5 2 3 5 4 4 5 2 70 1 3 1 1 2 2 4 2 3 2 32 7:14 7:13 7:12 7:10 7:09 7:08 7:07 7:05 7:04 7:03 18:05 18:06 18:07 18:08 18:09 18:10 18:11 18:12 18:13 18:14 Time Zone Information Korea - PyeongChang Central European Time Eastern Standard Time (USA) Start Times Start Times Start Times 10:00 am, Friday 3:00 pm, Friday 8:00 pm, Friday 2:00 am, Friday 7:00 am, Friday 12:00 pm, Friday 8:00 pm, Thursday 1:00 am, Friday 6:00 am, Friday 109

Olympic Winter Games PyeongChang 2018 Venues Yangyang International Airport Alpensia Cross-Country Skiing Centre PyeongChang Olympic Plaza Alpensia Ski Jumping Centre Alpensia Biathlon Centre PyeongChang Olympic Village Olympic Family Hotels (OFH)(OF2) Gangneung Olympic Village International Broadcast Centre Alpensia Sliding Centre Main Press Centre Gangneung Media Village Jinbu Station Olympic Family Hotel (OF3) Gangneung Yeongdong Short Track Training Venue Yongpyong Alpine Centre Bokwang Snow Park (P, C) Jeongseon Alpine Centre Incheon International Airport Olympic Family Hotel (OF4) International Dignitary Hotel Gangneung Ice Arena Gangneung Oval Gangneung Hockey Centre Gangneung Curling Centre Gangneung Station Kwandong Hockey Centre