Raportti maakotkan, muuttohaukan, tunturihaukan sekä Oulun ja Lapin läänien merikotkien pesinnöistä vuonna 2016 Tuomo Ollila Lähtö tarkastuslennolle. Kuva: Tuomo Ollila. Metsähallitus, Luontopalvelut 27.10.2016 Asianumero MH 4605/2016/04.01
Yleistä Tässä raportissa kerrotaan maakotkan, muuttohaukan, tunturihaukan ja Pohjois-Suomen (vanhat Oulun ja lapin läänit) merikotkien pesintätuloksesta vuonna 2016. Pesätarkastukset tehtiin pääsääntöisesti käymällä pesällä yhden kerran pesimäkauden aikana poikasten ollessa rengastusikäisiä, mutta osalla reviireistä tehtiin myös toinen tarkastuskäynti keväällä pesinnän alkuvaiheessa. Parilla (asuttu reviiri) tarkoitetaan reviiriä, jolla on todettu rakennettu pesä tai pesintä. Pesinnällä tarkoitetaan, että pesään on munittu tai siinä on todettu elävät tai kuolleet poikaset. Tunnetuista maakotkan reviireistä tarkastettiin 93 prosenttia, merikotkan reviireistä 92 prosenttia, muuttohaukan reviireistä 83 prosenttia ja tunnetuista tunturihaukan reviireistä 80 prosenttia. Maakotkan pesimätulos oli keskimääräistä heikompi, mutta merikotkan ja muuttohaukan pesintätulos oli keskimääräinen. Tunturihaukan pesintätulos oli edelleen heikko. Tarkastuksissa oli mukana 55 vapaaehtoista lintuharrastajaa, ja he tekivät kaikkiaan 320 työpäivää. Yhden vapaaehtoisen tekemien työpäivien määrä vaihteli 1:n ja 34 päivän välillä. Vapaaehtoisten tekemä työmäärä on pysynyt aiempien vuosien tasolla. Vapaaehtoisten pesätarkastajien lisäksi havaintoja linnuista tai mahdollisista pesistä tuli runsaasti myös muilta luonnossa liikkujilta. Metsähallitus tarkasti helikopterilla Muonio Salla-linjan pohjoispuolella noin 550 maakotkan, merikotkan, tunturihaukan ja muuttohaukan pesää. Lisäksi Metsähallituksen henkilökunta etsi uusia pesiä keväällä ja kesällä. Metsähallitus maksaa aiemmin tuntemattomasta maakotkan pesästä ja merikotkan pesästä Pohjois- Suomessa 100 euron löytöpalkkion. Tänä vuonna palkkio on maksettu kaikkiaan 18 uudesta maaja merikotkan pesästä. Kuva 1. Kartta eliömaantieteellisestä jaosta. 3
Maakotka Kannan koko ja levinneisyys Maakotkan levinneisyys on edelleen selvästi pohjoinen, sillä noin 90 prosenttia tunnetuista reviireistä sijaitsee poronhoitoalueella ja noin 80 prosenttia vanhan Lapin läänin alueella. Rekisterissä oli lokakuun 2016 lopussa kaikkiaan 530 sellaista maakotkareviiriä, joilla on 1970-luvun alun jälkeen todettu ainakin kerran merkkejä maakotkan asumisesta. Vuosina 2012 2016 näistä on ollut ainakin kerran asuttuna 451 reviiriä ja pesintä on ainakin kerran todettu 337:lla eri reviirillä. Pesivän maakotkakannan koko on 337 451 paria. Vuoden aikana löydettiin 12 uutta maakotkareviiriä, joista vain kaksi löytyi levinneisyyden eteläosista. Vanhoilta reviireiltä löytyi kaikkiaan 38 uutta vaihtopesää. Lähes kaikki maakotkat pesivät puussa ja lähes aina männyssä; muutama pesä on joko kuusessa, haavassa tai koivussa. Kalliopesiä on todettu kaikkiaan 14 eri reviirillä. Pesimätulos 2016 Pesimätulos oli erityisen heikko Etelä- ja Länsi-Lapissa parantuen itää ja pohjoista kohti. Tunturi- Lapissa pesintätulos oli hyvä ja Enontekiöllä jopa erinomainen. Myös Ruotsin puolella Torniojokilaaksossa pesintätulos oli huono. Pesintätulokseen vaikuttavat säätila ja ravintotilanne. Asuttuja reviirejä oli kuitenkin enemmän kuin koskaan aiemmin, kaikkiaan 376 reviiriä, onnistuneita pesintöjä oli 128 ja niissä todettiin kaikkiaan 146 rengastusikäistä poikasta. Rengastusikäisiä poikasia/onnistunut pesintä oli 1,14 ja poikasia/asuttu reviiri 0,39. Vastaavat keskiarvot ajanjaksolta 1971 2016 ovat 1,21 ja 0,56. Kuva 2. Maakotkan levinneisyys vuonna 2016. Kuva 3. Uudet maakotkareviirit vuonna 2016. 4
Taulukko1. Maakotkan pesintätulos eliömaakunnittain vuonna 2016. Eliömaantieteellinen alue Yhteensä EnL InL KiL SoL PeP Ks OP Kn KP EP PH PS PK St V 2016 2015 Reviirit Tunnettuja reviirejä 21 95 58 89 84 66 35 26 25 9 14 0 6 1 1 530 515 Asuttuna viiden viimeisen vuoden aikana 16 81 48 80 71 57 29 19 24 9 11 0 4 1 1 451 442 Pesintä viiden viimeisen vuoden aikana 13 47 33 57 58 49 27 13 20 7 7 0 4 1 1 337 340 Asumaton viiden viimeisen vuoden aikana 5 14 10 9 13 9 6 7 1 0 3 0 2 0 0 79 73 Tarkastettuja reviirejä 20 89 55 81 81 62 29 23 24 9 14 0 5 1 1 494 487 Pesää rakennettu 4 41 25 44 49 28 14 5 6 3 6 0 2 1 0 228 173 Asuttu reviiri ilman tunnettua pesää 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Pareja (asuttu reviiri) 14 62 39 68 60 54 28 9 19 7 10 0 4 1 1 376 355 Pesintä Pesintöjä yhteensä 10 21 14 24 11 26 14 4 13 4 4 0 2 0 1 148 182 Epäonnistuneita pesintöjä 0 1 4 2 1 3 4 0 3 2 0 0 0 0 0 20 17 Onnistuneita pesintöjä 10 20 10 22 10 23 10 4 10 2 3 0 2 0 1 128 165 Rengastusikäisiä poikasia 14 25 10 24 12 27 11 5 10 2 3 0 2 0 1 146 192 Kahden poikasen pesiä 4 5 0 2 2 4 1 1 0 0 0 0 0 0 0 18 27 Poikasia/onnistunut pesintä 1,40 1,25 1,00 1,09 1,20 1,17 1,10 1,25 1 1,00 0,75 0,00 1,00 0,00 1,00 1,14 1,16 Poikasia/pari (asuttu reviiri) 1,00 0,40 0,26 0,35 0,20 0,50 0,39 0,56 0,53 0,29 0,30 0,00 0,50 0,00 1,00 0,39 0,54 Rengastettu Rengastetut 105 151 Värirengastetut 86 103 Prosentteina Pareja tarkastetuista 70 70 71 84 74 87 97 39 79 78 71 0 80 100 100 76 73 Onnistuneita pesintöjä asutuista 71 32 26 32 17 43 36 44 53 29 40 0 50 0 100 34 46 Epäonnistuneita pesintöjä asutuista 0 2 10 3 2 6 14 0 16 29 0 0 0 0 0 5 5 Onnistuneita pesintöjä tarkastetuista 50 22 18 27 12 37 34 17 42 22 29 0 40 0 100 26 34 Tarkastettuja tunnetuista reviireistä 95 94 95 91 96 94 83 88 96 100 100 0 83 100 100 93 95 600 500 400 300 200 100 0 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 Tunnettuja reviirejä Tarkastettuja reviirejä Pareja Onnistuneita pesintöjä Kuva 4. Maakotkan tarkastetut reviirit, parit ja onnistuneet pesinnät 1971 2016. 5
Muuttohaukka Kannan koko ja levinneisyys Muuttohaukan levinneisyysalue käsittää Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan. Tämän lisäksi yksittäisiä reviirejä on myös Kainuussa, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa. Rekisterissä oli lokakuun lopussa 2016 yhteensä 406 sellaista muuttohaukkareviiriä, joilta on tietoja haukkojen asumisesta 1970-luvun alun jälkeen. Näistä 313 reviiriä on ollut asuttuna ainakin kerran vuosina 2012 2016. Pesintä on todettu samana ajanjaksona 275 reviirillä. Pesivien muuttohaukkojen määrä on 275 313 paria. Vuoden aikana löytyi seitsemän uutta muuttohaukkareviiriä; vain yksi uusista löytyi levinneisyysalueen etäläosasta. Suurin osa Suomen muuttohaukoista pesii soilla. Kalliopesiä on todettu seurannan aikana 57:llä eri reviirillä ensisijaisesti Lapin tunturialueella ja Koillismaalla. Puupesintä on vuosien aikana todettu neljällätoista eri reviirillä sääksen, merikotkan ja korpin rakentamissa pesissä. Pari kertaa pesintä on todettu myös suon laidalle puuhun laitetussa pesälaatikossa. Pesintätulos 2016 Pesintätulos oli kokonaisuutena keskimääräinen. Kittilässä ja Enontekiön soilla pesintätulos oli huono mutta, Enontekiöllä pahtapesinnät onnistuivat selvästi suopesintöjä paremmin. Asuttuja reviirejä oli kaikkiaan 182 ja niistä 133 reviirillä pesintä onnistui. Rengastusikäisiä poikasia todettiin kaikkiaan 302. Poikasia/onnistunut pesintä oli 2,27 ja poikasia/pari 1,66. Vastaavat keskiarvot ajanjaksolla 1970 2016 ovat 2,36 ja 1,76. Kuva 5. Muuttohaukan levinneisyys vuonna 2016. Kuva 6. Uudet muuttohaukkareviirit vuonna 2016. 6
Taulukko 2. Muuttohaukan pesintätulos eliömaakunnittain vuonna 2016. Reviirit Eliömaantieteellinen alue Yhteensä EnL InL KiL SoL PeP Ks OP Kn KP EP PK 2016 2015 Tunnettuja reviirejä 28 25 54 123 49 38 61 10 13 2 3 406 397 Asuttuna viiden viimeisen vuoden aikana 22 20 41 92 38 31 47 9 11 0 2 313 310 Pesintä viiden viimeisen vuoden aikana 18 17 31 81 35 28 45 8 11 0 1 275 280 Asumaton viiden viimeisen vuoden aikana 6 5 13 31 11 7 14 1 2 2 1 93 87 Tarkastettuja reviirejä 26 19 46 99 42 23 56 10 13 1 2 337 350 Asuttu reviiri ilman tunnettua pesää (emo+t reviirillä) 2 4 2 7 2 2 5 1 2 0 0 27 31 Asuttu reviiri, pesäkuoppa 1 0 2 1 1 2 1 0 0 0 0 8 13 Asuttu reviiri, ei pesintää 3 4 4 8 3 4 6 1 2 0 0 35 44 Pareja 17 12 21 49 24 15 31 6 7 0 0 182 207 Pesintä Pesintöjä yhteensä 14 8 17 41 21 11 25 5 5 0 0 147 163 Haudonta 0 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 5 Epäonnistuneita pesintöjä 1 0 3 2 4 0 1 1 1 0 0 13 22 Onnistuneita pesintöjä 13 7 14 39 17 11 24 4 4 0 0 133 136 Rengastusikäisiä poikasia 26 21 30 86 42 22 56 9 10 0 0 302 330 Poikasia/onnistunut pesintä 2 3 2,14 2,21 2,47 2,00 2,33 2,25 2,50 0 0 2,27 2,43 Poikasia/pari 1,53 1,75 1,43 1,76 1,75 1,47 1,81 1,50 1,43 0 0 1,66 1,59 Rengastettu Rengastetut 230 259 Värirengastetut 181 188 Prosentteina Pareja tarkastetuista 65 63 46 49 57 65 55 60 54 0 0 54 59 Onnistuneita pesintöjä asutuista 76 58 67 80 71 73 77 67 57 0 0 73 66 Epäonnistuneita pesintöjä asutuista 33 0 75 25 133 0 17 0 50 0 0 37 50 Onnistuneita pesintöjä tarkastetuista 50 37 30 39 40 48 43 40 31 0 0 39 39 Tarkastettuja tunnetuista reviireistä 93 76 85 80 86 61 92 100 100 50 67 83 88 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 1970 1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 Tunnettuja reviirejä Tarkastettuja reviirejä Pareja Onnistuneita pesintöjä Kuva 7. Muuttohaukan tarkastetut reviirit, parit ja onnistuneet pesinnät 1970 2016. 7
Merikotka, Pohjois-Suomi Kannan koko ja levinneisyys Pohjois-Suomessa, jolla tässä raportissa tarkoitetaan vanhoja Lapin ja Oulun läänejä, tunnetaan lokakuun lopussa 2016 kaikkiaan 119 sellaista merikotkareviiriä, joilla on 1970-luvun alun jälkeen ollut merkkejä merikotkien asumisesta. Näistä 102 reviiriä on ollut asuttuna ainakin kerran vuosina 2012 2016 ja pesintä on todettu samana aikana 86 eri reviirillä. Pohjois-Suomen pesivän merikotkakannan koko on 86 102 paria. Vuoden aikana löytyi kymmenen uutta merikotkareviiriä. Merikotkat ovat levittäytymässä koko Pohjois-Suomen alueelle, ja vain Etelä- ja Länsi-Lapista ei tunneta vielä reviirejä. Pesintätulos 2015 Pohjois-Suomen merikotkien pesintätulos oli hyvä. Asuttuja reviirejä oli kaikkiaan 94 ja onnistuneita pesintöjä yhteensä 56. Rengastusikäisiä poikasia todettiin kaikkiaan 75 ja poikasia/onnistunut pesintä 1,34 ja poikasia/pari 0,80. Vastaavat keskiarvot ajanjaksolta 1977 2016 ovat 1,41 ja 0,86. Kuva 8. Merikotkan levinneisyys Pohjois- Kuva 9. Uudet merikotkareviirit Pohjois- Suomessa vuonna 2016. Suomessa vuonna 2016. 8
Taulukko 3. Merikotkan pesintätulos eliömaakunnittain Oulun ja Lapin lääneissä vuonna 2016. Eliömaantieteelliset alueet Yhteensä EnL InL SoL KiL PeP Ks OP Kn KP 2016 2015 Reviirit Tunnettuja reviirejä 3 8 54 4 4 25 12 4 5 119 109 Asuttuna viiden viimeisen vuoden aikana 3 7 48 3 3 19 11 4 4 102 97 Pesintä viiden viimeisen vuoden aikana 2 7 38 3 3 16 9 4 4 86 84 Asumaton viiden viimeisen vuoden aikana 0 1 6 1 1 6 1 0 0 17 12 Tarkastettuja reviirejä 3 7 49 4 4 23 11 4 4 109 94 Pesää rakennettu 2 3 16 0 1 4 4 0 0 30 22 Asuttu reviiri ilman tunnettua pesää 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Pareja 3 6 44 3 2 17 10 4 5 94 78 Pesintä Pesintöjä yhteensä 1 3 28 0 1 13 6 4 5 64 56 Epäonnistuneita pesintöjä 0 1 5 0 0 0 0 2 0 8 7 Onnistuneita pesintöjä 1 2 23 3 1 13 6 2 5 56 49 Rengastusikäisiä poikasia 1 2 29 4 1 18 10 3 7 75 67 Poikasia/onnistunut pesintä 1,00 1,00 1,26 1,33 1,00 1,38 1,67 1,50 1,40 1,34 1,37 Poikasia/asuttu reviiri 0,33 0,33 0,66 1,33 0,50 1,06 1,00 0,75 1,40 0,80 0,86 Poikasia/pari 0,33 0,33 0,66 1,33 0,50 1,06 1,00 0,75 1,40 0,80 0,86 Rengastettu Rengastetut Värirengastetut Prosentteina Pareja tarkastetuista 100 86 90 75 50 74 91 100 125 86 83 Onnistuneita pesintöjä asutuista 33 33 52 100 50 76 60 0 100 60 63 Epäonnistuneita pesintöjä asutuista 0 17 11 0 0 0 0 0 0 9 9 Onnistuneita pesintöjä tarkastetuista 33 29 47 75 25 57 55 50 125 51 52 Tarkastettuja tunnetuista reviireistä 100 88 91 100 100 92 92 100 80 92 86 140 120 100 80 60 40 20 0 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Tunnettuja reviirejä Tarkastettuja reviirejä Pareja Onnistuneita pesintöjä Kuva.10. Merikotkan tarkastetut reviirit, parit ja onnistuneet pesinnät Pohjois-Suomessa 1977 2016. 9
Tunturihaukka Kannan koko ja levinneisyys Tunturihaukan levinneisyysalue käsittää pohjoisimman Lapin tunturialueet eikä levinneisyydessä ole tapahtunut isoja muutoksia viimeisen sadan vuoden aikana. Rekisterissä on lokakuun lopussa 2016 kaikkiaan 45 tunturihaukkareviiriä, joista 24 on ollut asuttuna vuosien 2012 ja 2016 välisenä aikana. Pesintä on todettu vastaavana aikana 16 eri reviirillä. Pesivän kannan koko on 16 24 paria. Lähes kaikki Suomen tunturihaukat pesivät kalliolla, puupesintä on todettu seitsemällä eri reviirillä joko korpin, maakotkan tai piekanan rakentamassa pesässä. Vuoden aikana ei löytynyt uusia tunturihaukkareviirejä. Pesintätulos 2016 Tunturihaukkojen pesintätulos oli hieman heikompi kuin vuonna 2015 mutta kuitenkin parempi kuin erittäin huonona ajanjaksona 2009 2014. Asuttuja reviirejä, joilla emot olivat paikalla, todettiin kaikkiaan 14 ja seitsemällä reviirillä todettiin onnistunut pesintä. Rengastusikäisiä poikasia todettiin kaikkiaan 16 ja poikasia/onnistunut pesintä oli 2,29 ja poikasia/asuttu reviiri 1,14. Vastaavat keskiarvot ajanjaksolta 2000 2016 ovat 2,73 ja 1,21 Kuva 11. Tunturihaukan levinneisyys Suomessa vuonna 2016. 10
Taulukko 4. Tunturihaukan pesintätulos kunnittain vuonna 2016. Kunnat Yhteensä Enontekiö Inari Utsjoki Muu 2016 2015 Reviirit Tunnettuja reviirejä 10 18 15 2 45 45 Asuttuna viiden viimeisen vuoden aikana 8 7 8 1 24 23 Pesintä viiden viimeisen vuoden aikana 4 4 7 1 16 16 Asumaton viiden viimeisen vuoden aikana 2 11 7 1 21 22 Tarkastettuja reviirejä 10 12 12 2 36 41 Emo(t) reviirillä 1 2 3 1 7 4 Pareja 4 4 5 1 14 13 Pesintä Pesintöjä yhteensä 3 2 2 0 7 9 Epäonnistuneita pesintöjä 0 0 0 0 0 0 Onnistuneita pesintöjä 3 2 2 0 7 9 Rengastusikäisiä poikasia 7 4 5 0 16 22 Poikasia/onnistunut pesintä 2,33 2,00 2,50 0 2,29 2,44 Poikasia/pari 2 1,00 1,00 0,00 1,14 1,69 Rengastettu Rengastetut Värirengastetut Prosentteina Pareja tarkastetuista 40 33 42 50 39 32 Onnistuneita pesintöjä asutuista 0 0 40 0 50 69 Epäonnistuneita pesintöjä asutuista 0 0 0 0 0 0 Onnistuneita pesintöjä tarkastetuista 30 17 17 0 19 22 Tarkastettuja tunnetuista reviireistä 100 67 80 100 80 91 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Tunnettuja reviirejä Tarkastettuja reviirejä Pareja Onnistuneita pesintöjä Kuva 12. Tunturihaukan tarkastetut reviirit, parit ja onnistuneet pesinnät 2000 2016. 11
Kiitokset kaikille pesätarkastuksiin osallistuneille vapaaehtoisille, nimeltä mainituille sekä kaikille muille tarkastus- ja suojelutyöhön osallistuneille! Maakotka: Antero Autio, Antti Leinonen, Antti Leivo, Ari Lyytikäinen, Ari Rivasto, Arto Komulainen, Heikki Ketola, Jaakko Junikka, Jani Pihlman, Jani Suua, Janne Moilanen, Jarmo Ahtinen, Jarmo Martiskainen, Jouni Lamminmäki, Juha Haikola, Jukka-Pekka Taivalmäki, Jussi Ryssy, Jyrki Mäkelä, Jyrki Savolainen, Kai Leppimäki, Kalevi Rutonen, Kalevi Tunturi, Kari Ketola, Kari Oittinen, Matti Suopajärvi, Mikko Hänninen, Olli Neulaniemi, Olli-Pekka Karlin, Pekka Peltoniemi, Pertti Koskimies, Pia Rännänen, Raimo Koskenkorva, Risto Sulkava, Seppo Ojala, Seppo Vähätalo, Sven Jungell, Tuomo Puutio, Turo Tuomikoski, Veikko Korhonen, Vesa Hyyryläinen Muuttohaukka: Antti Leinonen, Ari-Pekka Auvinen, Ari Lyytikäinen, Erik Saarnio, Esko Pasanen, Hannu Tunturi, Ismo Kreivi, Jani Suua, Jarmo Ahtinen, Juha Lohela, Jyrki Mäkelä, Kai Pynssi, Kalevi Tunturi, Kari Ketola, Markku Hukkanen, Matti Suopajärvi, Olli Näyhä, Olli-Pekka Karlin, Pekka Nyman, Pekka Paarman, Pekka Peltoniemi, Pekka Pouttu, Pertti Koskimies, Reino Tihinen, Sami Timonen, Seppo Vähätalo, Susanna Tuomainen, Teuvo Hietajärvi, Veli-Matti Korpimäki, Vesa Hyyryläinen Merikotka: Ari-Pekka Auvinen, Heikki Ketola, Jani Suua, Jarmo Ahtinen, Jarmo Martiskainen, Jouni Lamminmäki, Jyrki Mäkelä, Kai Leppimäki, Kari Oittinen, Markku Hukkanen, Olli-Pekka Karlin, Pekka Peltoniemi, Seppo Vähätalo, Tuomo Puutio, Vesa Hyyryläinen Tunturihaukka: Pertti Koskimies 12