Kärkölä. Kuntaraportti

Samankaltaiset tiedostot
Lahti. Kuntaraportti

Heinola. Kuntaraportti

Orimattila. Kuntaraportti

Hartola. Kuntaraportti

Sysmä. Kuntaraportti

Kauniainen. Kuntaraportti

Maalahti. Kuntaraportti

Kouvola. Kuntaraportti

Loppi. Kuntaraportti

Janakkala. Kuntaraportti

Hausjärvi. Kuntaraportti

Pyhtää. Kuntaraportti

Vöyri. Kuntaraportti

Paltamo. Kuntaraportti

Hamina. Kuntaraportti

Humppila. Kuntaraportti

Lappeenranta. Kuntaraportti

Parikkala. Kuntaraportti

Ruokolahti. Kuntaraportti

Luumäki. Kuntaraportti

Suomussalmi. Kuntaraportti

Pietarsaari. Kuntaraportti

Ylivieska. Kuntaraportti

Toholampi. Kuntaraportti

Kitee. Kuntaraportti

Kontiolahti. Kuntaraportti

Ilomantsi. Kuntaraportti

Polvijärvi. Kuntaraportti

Rääkkylä. Kuntaraportti

Sulkava. Kuntaraportti

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2

Harjavalta. Kuntaraportti

Lieksa. Kuntaraportti

Jämsä. Kuntaraportti

Äänekoski. Kuntaraportti

Muurame. Kuntaraportti

Kuhmoinen. Kuntaraportti

Puumala. Kuntaraportti

Rantasalmi. Kuntaraportti

Kankaanpää. Kuntaraportti

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2

Ulvila. Kuntaraportti

Säkylä. Kuntaraportti

Kokemäki. Kuntaraportti

Raahe. Kuntaraportti

Taivalkoski. Kuntaraportti

Siilinjärvi. Kuntaraportti

Rautalampi. Kuntaraportti

Vesanto. Kuntaraportti

Laukaa. Kuntaraportti

Enontekiö. Kuntaraportti

Kempele. Kuntaraportti

Muhos. Kuntaraportti

Utajärvi. Kuntaraportti

Tervo. Kuntaraportti

Leppävirta. Kuntaraportti

Keitele. Kuntaraportti

Sonkajärvi. Kuntaraportti

Kolari. Kuntaraportti

Kemijärvi. Kuntaraportti

Nokia. Kuntaraportti

Lempäälä. Kuntaraportti

Ylöjärvi. Kuntaraportti

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2

Parkano. Kuntaraportti

Orivesi. Kuntaraportti

Pälkäne. Kuntaraportti

Porvoo. Kuntaraportti

Tuusula. Kuntaraportti

Hyvinkää. Kuntaraportti

Siuntio. Kuntaraportti

Pornainen. Kuntaraportti

Pirkkala. Kuntaraportti

Vesilahti. Kuntaraportti

Kerava. Kuntaraportti

Raisio. Kuntaraportti

Loimaa. Kuntaraportti

Lieto. Kuntaraportti

Pukkila. Kuntaraportti

Inkoo. Kuntaraportti

Kemiönsaari. Kuntaraportti

Pöytyä. Kuntaraportti

Seinäjoki. Kuntaraportti

Kurikka. Kuntaraportti

Kauhava. Kuntaraportti

Teuva. Kuntaraportti

Kristiinankaupunki. Kuntaraportti

Isokyrö. Kuntaraportti

Espoo. Kuntaraportti

Naantali. Kuntaraportti

Somero. Kuntaraportti

Kustavi. Kuntaraportti

Mynämäki. Kuntaraportti

Vimpeli. Kuntaraportti

Hämeenlinna. Kuntaraportti

Riihimäki. Kuntaraportti

Kotka. Kuntaraportti

Mustasaari. Kuntaraportti

Kajaani. Kuntaraportti

Imatra. Kuntaraportti

Transkriptio:

Kärkölä Kuntaraportti

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön kehittymisestä. Elinkeinopoliittisen mittaristokysely toteutettiin nyt seitsemättä kertaa. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin sähköposti-informoituna internet-kyselynä 15.2.- 20.3.2016 välisenä aikana. Ensimmäinen kutsu lähettiin 15.2. Tutkimusta karhuttiin kolme kertaa (24.2., 7.3. ja.3.). Tässä raportissa esitetään kunnan oma tulos, kunnan tulos vuonna 20 (mikäli vastaajia ollut 5 tai enemmän), aluejärjestön tulos sekä koko maan tulos vuodelta 20 ja 2016. Aluejärjestön tuloksena esitetään sen alueen tulos, mihin kunta kuuluu. Vastaajamäärät tässä raportissa esitettyjen tulosten osalta ovat: Koko maa, N=6347 Alue, Päijät-Hämeen Yrittäjät ry, N=251 Kunta, Kärkölä, N=7 2

Tutkimuksen taustat ja toteutus 2/2 Kysymyslomakkeella vastaajilta pyydettiin kokonaisarvosanat elinkeinopolitiikan osa-alueista sekä kokonaisarvosana kunnan elinkeinopolitiikasta kouluarvosana-asteikolla 4-10. Elinkeinopolitiikan osa-alueet ovat: 1. elinkeinopolitiikka ja resurssit 2. kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys 3. kunnan viestintä ja tiedottaminen 4. koulutus ja osaaminen 5. kunnan hankintapolitiikka 6. kuntapalvelut ja infrastruktuuri 7. seudullisen kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta Jokaisen elinkeinopolitiikan osa-alueen kehityssuuntia vastaajat arvioivat yhteensä 30 väittämällä 5-portaisella asteikolla (asteikko -2 +2). Arviointiasteikko määriteltiin sanallisesti: -2 = Kehittynyt merkittävästi huonompaan suuntaan -1 = Kehittynyt jonkin verran huonompaan suuntaan 0 = Pysynyt ennallaan 1 = Kehittynyt jonkin verran parempaan suuntaan 2 = Kehittynyt merkittävästi parempaan suuntaan 3

Raportin lukuohje Kunnan tulos on esitetty %-arvoina Kunnan keskiarvotulos 2016 Aluejärjestön keskiarvotulos 2016 Koko maan hajontatulos: Min = heikoin kuntatulos Max = paras kuntatulos Ka = koko maan keskiarvo Koko maan keskiarvotulos 2016 4

Kokonaisarvosana

Kokonaisarvosana elinkeinopolitiikasta (Kärkölä, N=7) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo KUNTA 2016 5,7 20 Kunta ALUE 2016 6,5 20 6,6 KOKO MAA 2016 6,7 4 5 6 7 8 9 10 20 6,6 6

Kokonaisarvosana elinkeinopolitiikasta (Päijät-Häme, N=251) Keskiarvot 4-10 Koko maa Alue 6,5 6,7 Hartola Sysmä Asikkala Hollola Lahti Orimattila Padasjoki Heinola 7,0 6,9 6,7 6,7 6,4 6,4 6,3 6,2 Kärkölä 5,7 7

Mittariston koonti osa-alueittain (Kärkölä, N=7) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Elinkeinopolitiikka ja resurssit Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys Kunnan viestintä ja tiedottaminen Koulutus ja osaaminen Kunnan hankintapolitiikka Kuntapalvelut ja infrastruktuuri Seudullisen kehittämisyhtiön tms. toiminta 8 20 20 33 33 50 50 40 33 33 80 40 33 33 4 5 6 7 8 9 10 5,6 6,5 6,7 5,3 6,3 6,5 5,2 6,5 6,7 5,6 6,6 6,8 5,8 6,2 6,3 5,5 6,5 6,7 6,0 6,6 6,6 Kunta Alue Koko maa Min Ka Max 4 6 8 10

Mittariston koonti osa-alueittain (Kärkölä, N=7) Kunnan vuosivertailu, keskiarvot 4-10 Elinkeinopolitiikka ja resurssit Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys Kunnan viestintä ja tiedottaminen Koulutus ja osaaminen Kunnan hankintapolitiikka Kuntapalvelut ja infrastruktuuri Seudullisen kehittämisyhtiön tms. toiminta 5,6 5,3 5,2 5,6 5,8 5,5 6,0 2016 20 9

1 Elinkeinopolitiikka ja resurssit

Elinkeinopolitiikka ja resurssit (Kärkölä, N=7) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Min Ka Max Kunta ja yritykset tekevät yhteistyötä -0,3 0,0 0,1 Kunta ja yrittäjät asettavat elinkeinopolitiikan tavoitteet yhdessä -0,1-0,2-0,1 Kunta toteuttaa asetettuja elinkeinopolitiikan tavoitteita 57-0,1-0,2-0,1 Kunnan elinkeinotoimen resurssit ovat riittävät -0,7-0,4-0,3 11-2 -1 0 1 2 Kunta Alue Koko maa -2 0 2

2 Kunnan päätöksenteon yrittäjälähtöisyys

Kunnan päätöksenteon yrittäjälähtöisyys (Kärkölä, N=7) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Min Ka Max Kunnan päätöksenteko on yritysten kannalta avointa -0,3-0,4-0,3 Kunnan päätöksenteko on nopeaa yritysten kannalta 57-1,1-0,6-0,4 Kunta kuuntelee yrittäjiä tehdessään yrityksiin vaikuttavia päätöksiä -0,9-0,5-0,3 Kunnassa otetaan yritysvaikutukset huomioon jo päätösten valmistelussa -1,0-0,5-0,4 13-2 -1 0 1 2 Kunta Alue Koko maa -2 0 2

3 Viestintä ja tiedottaminen

Viestintä ja tiedottaminen (Kärkölä, N=7) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Min Ka Max -0,7 Kunta tiedottaa tavoitteista, suunnitelmista, toimista ja päätöksistä, jotka koskevat yrityksiä -0,3-0,2-0,4 Kuntaa markkinoidaan vetovoimaisena yritys- ja asuinpaikkana 71-0,1 0,1 15-2 -1 0 1 2 Kunta Alue Koko maa -2 0 2

4 Koulutus ja osaaminen

Koulutus ja osaaminen (Kärkölä, N=7) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Min Ka Max Oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö -0,6 0,0 0,2 Oppilaitokset kunnassa kannustavat yrittäjyyteen 33 33-0,2 0,1 0,3 Oppilaitokset tarjoavat mahdollisuuksia yrittäjien oman osaamisen kehittämiseen 33 33-0,8-0,1 0,1 Kunta edistää ammattitaitoisen työvoiman saamista yrityksiin 33 50-1,2-0,3-0,3-2 -1 0 1 2 Kunta Alue Koko maa -2 0 2

5 Hankintapolitiikka

Hankintapolitiikka (Kärkölä, N=7) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Yrityksillä on tasavertainen mahdollisuus tuottaa kunnan järjestämisvastuulla olevia palveluita Kunta ei harjoita häiritsevissä määrin omaa, yritysten kanssa markkinoilla kilpailevaa elinkeinotoiminta Kunnan hankintaosaaminen on riittävällä tasolla Kunta toteuttaa julkiset hankinnat huomioiden paikallisten pk-yritysten osallistumismahdollisuudet esim. jakamalla hankinnat pkyrityksille sopiviin kokonaisuuksiin Kunta tekee pienhankinnat huomioiden erityisesti paikalliset yritykset (pienhankinnat = hankinnat joita ei tarvitse hankintalain mukaan kilpailuttaa) Kunta tiedottaa ennakoivasti tulevista hankinnoista tai hankintoihin liittyvistä linjauksista 57-0,5-0,4 0,0-0,1-0,9-0,6-0,5-0,3-0,6-0,6-0,5-0,4-0,9-0,6-0,4 0,0 0,4 0,3 Min Ka Max 19-2 -1 0 1 2 Kunta Alue Koko maa -2 0 2

6 Kuntapalvelut ja infrastruktuuri

Kuntapalvelut ja infrastruktuuri (Kärkölä, N=7) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Min Ka Max Kunta järjestää julkiset palvelut tehokkaasti ja laadukkaasti -0,6-0,3-0,2 Kunnan kaavoitus huomioi yritysten tarpeet -0,7-0,3-0,1 Kunta huolehtii yritysten tilatarpeista -0,6-0,3-0,2 Kunta huolehtii yritysten tonttitarpeista -0,4-0,2 0,0 Kunta huolehtii liikenne- ja tietoliikenneyhteyksistä -0,7-0,4-0,2 21-2 -1 0 1 2 Kunta Alue Koko maa -2 0 2

7 Kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta

Kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta (Kärkölä, N=7) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Min Ka Max Seudullinen kehittämisyhtiö tai - yhteistoiminta tukee yritysten toiminnan kehittämistä 50-0,3-0,1-0,1 Seudullisen kehittämisyhtiön toiminta ja palvelut tunnetaan yrityksissä 57-0,7-0,2-0,2 Seudullinen kehittämisyhtiö toteuttaa tehokkaasti kuntien elinkeinopoliittisia tavoitteita 50-0,3-0,2-0,2 Seudullinen kehittämisyhtiö on tiedottanut tavoitteistaan ja painopisteistään 50-0,3-0,2-0,3 23-2 -1 0 1 2 Kunta Alue Koko maa -2 0 2

Kunnan elinkeinopolitiikan tärkeimmät osa-alueet

Kunnan elinkeinopolitiikan tärkeimmät osa-alueet, % (Kärkölä, N=7) Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys Kunnan viestintä ja tiedottaminen Kuntapalvelut ja infrastruktuuri Seudullisen kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta Koulutus ja osaaminen Elinkeinopolitiikka ja resurssit Kunnan hankintapolitiikka 32 30 32 34 27 25 26 23 41 41 40 46 57 71 73 Kunta Alue Koko maa 25

Tausta-aineistoa

Suomen Yrittäjät Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 63 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien valtuustoissa yli 1 300 27

Suomen kunnat Suomessa on 313 kuntaa, joista Manner-Suomessa sijaitsee 7kuntaa. 47 35 20 20 001-50 000 10 001-20 000 yli 50 000 kpl asukasta 134 alle 5 000 77 5 000 10 000 Lähde: kunnat.net, kuntien lukumäärä kuntakoon mukaan 1.1.2016 28

Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa

Yritysrakenne Suomessa 0,2% Suuryritykset (250 hlöä) 581 0,9% Keskisuuret yritykset (50 249 hlöä) 2 535 5,5% Pienyritykset (10 49 hlöä) 15 608 93,4% Mikroyritykset (1 9 hlöä) 264 234 Yhteensä 282 958 yritystä, pois lukien maa-, metsä- ja kalatalous Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri 20 30

Yritysten henkilöstö 35% 25% Mikroyritykset (1 9 hlöä) 346 382 Pienyritykset (10 49 hlöä) 301 857 18% 22% Keskisuuret yritykset (50 249 hlöä) 247 058 Suuryritykset (250 hlöä) 481 703 Yhteensä 1 377 000 henkilöä. Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri 20. 31

Yritysten liikevaihto 16,4%,4%,9% 22,3% Mikroyritykset (1 9 hlöä) 63 mrd Pienyritykset (10 49 hlöä) 69 mrd Keskisuuret yritykset (50 249 hlöä) 86 mrd Suuryritykset (250 hlöä) 167 mrd Yhteensä 385 mrd. euroa. Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri 20. 32