Energian hankinta ja kulutus

Samankaltaiset tiedostot
Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus 2017

Kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa

Kivihiilen kulutus väheni 4 prosenttia tammi syyskuussa

Kivihiilen kulutus väheni 24 prosenttia tammi-kesäkuussa

Kivihiilen kulutus alimmillaan yli kolmeen vuosikymmeneen vuonna 2015

Kivihiilen kulutus väheni 14 prosenttia tammi maaliskuussa

Kivihiilen kulutus kasvoi 47 prosenttia tammi-syyskuussa

Kivihiilen kulutus kasvoi 31 prosenttia tammi-maaliskuussa

Kivihiilen kulutus kasvoi 3 prosenttia tammi kesäkuussa

Kivihiilen kulutus väheni 23 prosenttia tammi-syyskuussa

Kivihiilen kulutus väheni 16 prosenttia vuonna 2014

Kivihiilen kulutus väheni 14 prosenttia tammi maaliskuussa

Kivihiilen kulutus kasvoi 9 prosenttia tammi-maaliskuussa

Kivihiilen kulutus kasvoi 31 prosenttia vuonna 2016

Kivihiilen kulutus väheni 10 prosenttia vuonna 2017

Kivihiilen kulutus kasvoi tammi-kesäkuussa, pitkällä aikavälillä kulutus vähentynyt

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

Energian hankinta ja kulutus 2014

Kivihiilen kulutus väheni 14 prosenttia vuonna 2012

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

Energian hankinta ja kulutus 2013

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Energian hankinta ja kulutus 2011

Energian hankinta ja kulutus 2012

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014

Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 4. neljännes

Energian hankinta ja kulutus 2015

Energian hinnat laskivat ensimmäisellä neljänneksellä

Öljytuotteiden hinnat laskivat viimeisellä neljänneksellä

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat edelleen laskussa

Energian hankinta ja kulutus 2016

Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Energian hinnat. Sähkön hinta kääntyi laskuun. 2012, 2. neljännes

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 3. neljännes

Energian hintojen lasku jatkui viimeisellä neljänneksellä

Energian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes

Energian hinnat laskivat toisella neljänneksellä

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 2. neljännes

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa

Sähkön hinnat laskivat edelleen kolmannella neljänneksellä

Energian hintojen lasku tasaantui kolmannella neljänneksellä

Öljyn ja sähkön hinnat laskivat ensimmäisellä neljänneksellä

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 1. neljännes

Energian kokonaiskulutus kasvoi 10 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa

Energian hinnat nousivat kolmannella neljänneksellä

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat vuonna , 4. neljännes

Sähkön ja lämmön tuotanto 2013

Energian hintojen lasku loiveni toisella neljänneksellä

Energiaverot nostivat liikennepolttoaineiden hintoja

Energian hintojen nousu hidastui vuoden toisella neljänneksellä

Kivihiilen kulutus kasvoi 35 prosenttia tammi-syyskuussa

Tuontipolttoaineiden hinnat nousivat viimeisellä neljänneksellä

Polttoaineiden hinnat nousivat ensimmäisellä neljänneksellä

Energian hintojen nousu jatkui ensimmäisellä neljänneksellä

Sähkön ja lämmön tuotanto 2008

Sähkön ja lämmön tuotanto 2016

Sähkön ja lämmön tuotanto 2017

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Tuontipolttoaineiden hinnat nousivat vuoden toisella neljänneksellä

Sähkön ja lämmön tuotanto 2009

Sähkön hinta nousussa vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Lämmitys- ja liikennepolttoaineiden hinnat kallistuivat

Sähkön ja lämmön tuotanto 2010

Sähkön ja lämmön tuotanto 2015

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes

Energiankulutus. Energian kokonaiskulutus laski 4 prosenttia vuonna Uusiutuvan energian osuus nousi lähes 28 prosenttiin

Teollisuuden varastotilasto

Julkisten menojen hintaindeksi

Verot ja veronluonteiset maksut 2016

Transkriptio:

Energia 017 Energian hankinta ja kulutus 017, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus nousi prosentin tammi syyskuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan energian kokonaiskulutus oli 99 petajoulea tammi-syyskuussa, mikä on prosentin enemmän kuin vastaavana ajankohtana viime vuonna. Sähkön kulutus oli 6 terawattituntia (TWh), eli samoin prosentin enemmän kuin vuotta aiemmin. Energiasektorin hiilidioksidipäästöt sen sijaan laskivat prosentin viime vuodesta. Energian kokonaiskulutus *ennakollinen Puupolttoaineiden kulutus kasvoi tammi-syyskuussa 7 prosenttia ja ne olivat suurin energianlähde 7 prosentin osuudella kokonaiskulutuksesta. Maakaasun ja turpeen kulutus laski prosenttia. Öljyn kohdalla laskua oli prosentin verran. Hiilen kulutus sen sijaan pysyi viime vuoden lukemissa. Vesivoimalla tuotettiin sähköä 15 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden tammi-syyskuussa. Myös ydinvoimalla tuotettu sähkö väheni, kaikkiaan prosenttia. Sähkön nettotuonti puolestaan lisääntyi 11 Helsinki 0.1.017 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.

prosenttia viime vuodesta ja sen osuus sähkön kokonaiskulutuksesta oli 5 prosenttia. Tuulivoimalla tuotetun sähkön määrä kasvoi 69 prosenttia ja sen osuus kokonaiskulutuksesta oli 5 prosenttia. Tammi-syyskuussa Suomeen tuotiin erilaisia energiatuotteita 6, miljardin euron arvosta, joka oli 7 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Energiatuotteita tuotiin eniten Venäjältä, jonka osuus tuonnin arvosta oli 6 prosenttia. Energiatuotteita vietiin 3,5 miljardin euron arvosta, joka oli prosenttia enemmän vuotta aiempaan verrattuna. Energiatuotteita vietiin Suomesta eniten OECD-maihin, joiden osuus viennin arvosta oli 80 prosenttia. Kivihiilivarastot olivat syyskuun lopussa 16 TWh eli 1 prosenttia pienemmät kuin vuotta aiemmin. Syyskuun lopussa turvevarastoissa arvioitiin olevan energiaturvetta 15 TWh eli 0 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TJ) ja CO-päästöt (Mt) Energialähde Öljy 1) Hiili ) Maakaasu 3) Ydinenergia ) Sähkön nettotuonti 5) Vesivoima 5) I-III/017* 3 571 85 737 50 638 171 013 56 33 38 09 Vuosimuutos-%* -1 0 - - 11-15 Osuus % energian kokonaiskulutuksesta* 3 9 5 17 6 Tuulivoima 5) 11 58 69 1 Turve 37 791 - Puupolttoaineet 69 68 Muut 6) 38 560-10 ENERGIAN KOKONAISKULUTUS 991 839 1 100 Ulkomaanliikenne Energiasektorin CO-päästöt * = Ennakkotieto. = Tieto on epälooginen esitettäväksi 7 877 30 1) Öljy: sisältää liikennepolttoaineiden bio-osuuden. ) Hiili: sisältää kivihiilen, koksin sekä masuuni- ja koksikaasun. 3) Maakaasun kulutus ei sisällä raaka-ainekäyttöä. ) Sähköntuotannon yhteismitallistaminen polttoaineiden kanssa: Ydinvoima: 10,91 TJ/GWh (kokonaishyötysuhde 33 %) 5) Sähköntuotannon yhteismitallistaminen polttoaineiden kanssa: Vesi- ja tuulivoima sekä sähkön nettotuonti: 3,6 TJ/GWh (100 %) 6) Muut: sisältää teollisuuden reaktiolämmön, kierrätyspolttoaineet, lämpöpumput, vedyn, biokaasun, muun bioenergian ja aurinkoenergian. 7-5 -1 7..

Sisällys Kuviot Liitekuviot Liitekuvio 1. Bruttokansantuotteen, energian loppukulutuksen ja sähkönkulutuksen muutokset... Liitekuvio. Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käytön hiilidioksidipäästöt... Liitekuvio 3. Hiilen kulutus...5 Liitekuvio. Maakaasun kulutus...5 Liitekuvio 5. Energiaturpeen kulutus...6 Liitekuvio 6. Öljytoimitukset kotimaahan...6 Tietojen tarkentuminen...7 Laatuseloste energian hankinta ja kulutus...8 3

Liitekuviot Liitekuvio 1. Bruttokansantuotteen, energian loppukulutuksen ja sähkönkulutuksen muutokset *ennakollinen, 1 kuukauden liukuva summa Liitekuvio. Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käytön hiilidioksidipäästöt *ennakollinen

Liitekuvio 3. Hiilen kulutus *ennakollinen Liitekuvio. Maakaasun kulutus Lähde: Gasum, *ennakollinen 5

Liitekuvio 5. Energiaturpeen kulutus Lähde: Bioenergia ry/turveteollisuusliitto ry, *ennakollinen Liitekuvio 6. Öljytoimitukset kotimaahan Lähde: Öljy- ja biopolttoaineala ry, *ennakollinen 6

Tietojen tarkentuminen Tilaston tiedot ovat tarkentuneet alla olevan taulukon mukaisesti. Lisätietoja tietojen tarkentumisesta on laatuselosteen kohdassa 3. Energian kokonaiskulutuksen vuosimuutosten tarkentuminen 1) Energian kokonaiskulutus ja tilastoneljännes Vuosimuutos (%) I-IV 016 I/016 II/016 III/016 IV/016 I/017 II/017 III/017. = Tieto on epälooginen esitettäväksi 1. Julkistus (%) Julkistus 0.1.017 (%) 5-5. 6 1 6-6 Tarkentuminen (%-yks) 1) Tarkentuminen kuvaa uusimman ja ensimmäisen julkistuksen vuosimuutosprosenttien erotusta prosenttiyksiköissä. Ensimmäinen julkistus viittaa ajankohtaan, jolloin kyseisen tilastoneljänneksen ennakollinen tieto on ensimmäisen kerran julkaistu. 5 1-1 0 - -1. 7

Laatuseloste energian hankinta ja kulutus 1. Tilastotietojen relevanssi 1.1 Yhteenveto tilaston tietosisällöstä ja käyttötarkoituksesta Energian hankinta ja kulutus -tilastossa lasketaan energian kokonaiskulutusta energialähteittäin, sähkön hankintaa ja kokonaiskulutusta ja hankinnasta sekä tietoa energian tuonnista ja viennistä. Tilastoon on koottu tietoja mm. uusiutuvien ja fossiilisten polttoaineiden kulutuksesta, kaukolämmön kulutuksesta, sähkön hankinnasta. Lisäksi tilasto sisältää tietoa kivihiilen ja turpeen varastoista kuukausittain. Tietoja käytetään Euroopan unionin tilastovirastossa Suomen julkisessa hallinnossa ja päätöksenteossa sekä Eurostatissa, OECD:n energia-alan järjestössä IEA:ssa (International Energy Agency). Tilaston käyttäjiä ovat myös elinkeinoelämä ja tutkimuslaitokset. 1. Käsitteet Tilaston keskeisiä käsitteitä on määritelty Tilastokeskuksen käsitetietokannassa. 1.3 Luokitukset Tilaston laadinnassa on käytetty Tilastokeskuksen polttoaineluokitusta ja ulkomaankauppatilaston CN-nimikkeistöä. 1. Tietolähteet Osa tiedoista perustuu Tilastokeskuksen omaan tiedonkeruuseen yrityksiltä. Muita tietolähteitä ovat mm. Energiavirasto, Energiateollisuus ry, Säteilyturvakeskus, Bioenergia ry, /Turveteollisuusliitto ry, Tullin Ulkomaankauppatilasto, Öljy- ja biopolttoaineala ry ja Luonnonvarakeskus. 1.5 Lait, asetukset ja suositukset Suomessa tilaston laadintaa ohjaa tilastolaki (80/00). Euroopan Unionin Energiatilastoasetus (008/1099/EY), joka velvoittaa Tilastokeskusta raportoimaan EU:lle tietoja energian kulutuksesta ja lähteistä. Lisäksi tilaston tuottamia tietoja tarvitaan energiatehokkuutta ohjaavan direktiivin (01/7/EU) ja uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä koskevan direktiivin (009/8/EY) toimenpiteiden seuraamiseen. Suomi on sitoutunut energiatietojen toimittamiseen kansainväliselle energiajärjestölle IEA:lle liittyessään järjestön jäseneksi. Tietoja julkaistaessa otetaan huomioon tietojen luottamuksellisuus ja pidetään huoli siitä, että tuloksista ei voi päätellä yksittäisen yrityksen tietoja tai kehitystä.. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Tilaston perusjoukon muodostavat eri yritysten, eri viranomaisten, energia-alan järjestöjen sekä Tilastokeskuksen eri tarkoituksiin keräämät määrä- tai energiasisältötiedot. Eri lähteistä saadut tiedot korotetaan useimmissa tapauksissa kattamaan koko perusjoukko. Mikäli näin ei ole, asia ilmoitetaan kyseisen taulukon alaviitteessä. Tilastokeskuksessa tehtyjen korotusten perustana ovat yhden tai useamman edellisen vuoden kattavat tiedot. 3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen keräämiin tietoihin eri tietolähteistä ja osittain arvioihin. Energian hankintaa ja kulutusta varten eri polttoaineiden määrätiedot muutetaan energiasisällöksi polttoaineluokituksen kertoimilla. Energian neljännesvuosittaiset kulutustiedot muuttuvat lopullisen vuositilaston valmistuessa. Neljännesvuositiedot täsmäytetään kulutuksen suhteilla lopullisiin vuositietoihin, kun lopullinen vuositilasto valmistuu. Tiedot ovat ennakollisia kunnes lopullinen vuositilasto julkaistaan. Tärkeimpiä syitä tietojen tarkentumiseen ovat julkaisuhetkellä puuttuneita lähdetietoja koskeneiden estimaattien korvaaminen todellisilla lähdetiedoilla. Julkaistuja tietoja voidaan myös korjata takautuvasti, jos todetaan tietolähteissä tai laskentamalleissa tapahtuneen merkittäviä muutoksia. 8

. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Tilasto julkaistaan neljä kertaa vuodessa. Tilasto kuvaa energian kulutusta ja hankintaa neljännesvuosittain. Kulutustiedot koskevat kumulatiivisesti jo kuluneita vuosineljänneksiä: 1., 1.-., 1.-3. ja koko vuotta. Tiedot ovat ennakollisia, kunnes lopullinen vuositilasto julkaistaan. Julkistamisajankohdat on esitetty Tilastokeskuksen julkistamiskalenterista: http://tilastokeskus.fi/ajk/julkistamiskalenteri/index.html 5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Tietoja julkaistaan tilaston kotisivuilla. Aikasarjatiedot julkaistaan Tilastokeskuksen tilastokantapalvelusta (StatFin). Tietoja käytetään hyväksi kansainvälisissä energiakyselyissä, joita Tilastokeskus raportoi EU:n tilastovirastolle Eurostatille ja kansainväliselle energiajärjestölle IEA:lle (International Energy Agency). Euroopan Unionin tilastovirasto (Eurostat) julkaisee maakohtaisia tietoja omilla Internet-sivuillaan. Painettua vuosijulkaisua ei ole saatavissa uusimmista vuositiedoista. 6. Tilastojen vertailukelpoisuus Neljännesvuosittaiset tiedot ovat saatavissa vuosista 1990-1998 alkaen. Vuositiedot on saatavissa myös Energiatilasto -julkaisusta, jossa on aikasarjoja vuoteen 1960 saakka. Esitetyt aikasarjat ovat keskenään vertailukelpoisia lukuun ottamatta joitakin poikkeuksia, joista merkittävimmät on erikseen merkitty kuvioihin ja taulukoihin. Tiedot ovat vertailukelpoisia muiden energia-aihealueen tilastojen kanssa. 7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Tilaston arviointimenetelmissä on jonkin verran eroja ennakollisen vuositilaston arviointimenetelmiin verrattuna. 9

Energia 017 Lisätietoja Ville Maljanen Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen 09 551 691 energia@tilastokeskus.fi www.stat.fi Lähde: Tilastokeskus, Energian hankinta ja kulutus Asiakaspalaute: www.tilastokeskus.fi/palaute Tietopalvelu ja viestintä, Tilastokeskus puh. 09 551 0 www.tilastokeskus.fi ISSN 1796-079 = Suomen virallinen tilasto ISSN 1799-795X (pdf) Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oy puh. 00 50 05 asiakaspalvelu.publishing@edita.fi www.editapublishing.fi