JUUTALAISUUS Katso Israel! Herra on meidän Jumalamme, Herra yksin Historia 2 Uskontotieteellinen historia poikkeaa merkittävästi juutalaisuuden omasta historiankertomuksesta. Juutalaisuus ei ala pakona Egyptin orjuudesta, vaan juutalaisuus kehittyi vähitellen omakseen muista Syyrian ja Palestiinan uskonnoista. Juutalaisuus ei alussa myöskään ollut yksijumalainen uskonto, vaan Jahven rinnalla palvottiin useita muita jumalia (mm. Heliosta). Juutalaisuuteen ilmestyy yksijumalaisuuden idea vuonna 587/586 eaa., kun Jerusalemin temppeli todennäköisesti hävitettiin. Tätä aiemmin juutalaiset muiden tapaan käsittivät jumalansa asuvan temppelissä. Temppelin kaikkein pyhimmässä oli jumalaa esittävä patsas. Tavallista oli, että jumalilla oli perhe puolisoineen ja lapsineen. Jokainen jumala myös toimi omalla alallaan. Pääjumala oli dynastian ja valtion suojelija. Juutalaisuutta harjoitettiin eri tavalla riippuen uskonnonharjoittamisen paikasta. Uskonto oli myös erilainen riippuen siitä puhuttiinko temppeleiden virallisesta valtionkultista vai kotien uskonnoista. On muistettava, että koulutetun eliitin uskonto on aina erilaista kuin tavallisen kansan uskonto. Aikavälillä 500 eaa. - 70 jaa. elänyttä juutalaisuutta voidaan kutsua varhaisjuutalaisuudeksi. Tässä vaiheessa juutalaisuus alkaa painottaa yhä selkeämmin Mooseksen lakia ja jumalille uhraamisen merkitys heikkeni tasaisesti. Varhaisjuutalaisen kauden jälkeen juutalaisuudesta kehittyy Mooseksen lakia kulmakivenään pitävä uskonto. Kun oppineet alkoivat kehittää juutalaisuudesta yksijumalaista uskontoa, he vetosivat Tooraan ja Mooseksen lakiin. Tooran avulla oppineet kieltävät pal- 2 Juutalaisuuden historia on kirjoitettu Hakolan & Pakkalan mukaan 68
vomasta muita jumalia kuin Jahvea. Kiellon avulla oli tarkoitus vahvistaa eroa toisiin kansoihin. Eroa vahvistettiin lisäämällä erityispiirteitä omaan uskontoon, kuten sapatin vietto, sianlihan välttäminen ja ympärileikkaus. On muistettava, että huomattava osa Tooraa syntyi 500-400 eaa. Valmiiksi Vanhan testamentin eli Tooran katsotaan tulleen 100-luvulla jaa. Sitä ennen Vanhasta testamentista oli käytössä useita erilaisia versioita. Ongelmaksi on jäänyt se, että vanhin versio Vanhasta testamentista löytyy vasta 1000- luvulta ja sen erot aiempiin Vanhan testamentin tekstikatkelmiin ovat merkittävät. Nykyisin juutalaiset käyttävät synagogia uskonnolliseen kokoontumiseen. Tärkein paikka uskonnolle on kuitenkin koti. Synagogat kehittyivät juutalaisuuteen Egyptissä 200-100 eaa. Pa-lestiinasta ensimmäiset synagogat löytyvät paljon myöhemmin noin 250-500 jaa. Uskonnollinen historia Juutalaisuuden esi-isä Abraham syntyi Mesopotamian alueella. Hän siirtyi elämään Kanaanin maan alueelle väliaikaisesti. Tältä alueelta Abrahamin oli lähdettävä, koska elämä egyptiläisten orjuuttamana oli kurjaa. Matka oli pitkä ja Abraham eli pitkän elämän Siinain autiomaassa. Noin 1300-1200 eaa. erilaiset paimentolaiskansat, joihin myös israelilaiset kuuluivat, asettuivat Juudean ja Samarian alueen vuoristoseuduille. Kansat eivät olleet yhtenäisiä. Yhtenäiseksi heidät sai kuningas Saul. Noin vuoden 1000 eaa. paikkeilla kuningas Daavid muodosti pohjoisessa ja etelässä elävien hei-mojen kesken liittovaltion, jonka pääkaupungiksi tuli Jerusalem. Valtioliitto oli niin hyvä, että vielä hänen poikansa Salomo pystyi pitämään sen koossa ja jopa laajentamaan Israelin kuningaskunnan silloisen Lähi-idän poliittis-taloudelliseksi suurvallaksi. 69
Salomon kuoleman jälkeen valtakunta hajosi nopeasti kahtia. Pohjoisesta osasta tuli Israel ja eteläosasta Juuda. Aina vuoteen 721 eaa. asti näiden valtioiden välillä oli jatkuvaa sotaisaa kanssakäyntiä. Vuonna 721 eaa. Assyria teki lopun Israelista ja jäljelle jäi vain Juuda. Juudan asema ei ollut helppo, koska se sijaitsi kolmen suurvallan (Assyrian, Babylonian ja Egyptin) välissä. Juudan alueen tuntumassa sijaitsivat myös tärkeimmät Lähi-idän kauppareitit. Juudan olemassaolo loppui vuonna 587 tai 586 eaa., kun Babylonian Nebukadnessar valloitti Jerusalemin ja tuhosi Salomonin rakentaman temppelin. Jerusalemin eliitti vietiin pakkosiirtolaisuuteen. Pakkosiirtolaisuudessa he pitivät kiinni uskonnollisista tavoistaan, mutta juutalaisuus muuttui temppelijuutalaisuudesta synagogajuutalaisuudeksi, joka ei vaatinut tiettyä temppeliä uskonnonharjoittamisen keskukseksi. Kun Babylonian suurvalta oli romahtanut, palasivat juutalaiset kotiinsa Persian hallitsijan myötämielisemmän politiikan ansiosta. Juutalaiset saivat palata Jerusalemiin ja he saivat aloittaa temppelinsä uudelleenrakentamisen. Serubbabelin temppeli vihittiin käyttöön noin 515 eaa. Vanhan testamentin historia päättyy tähän tapahtumaan. Muita tärkeitä vaiheita juutalaisuuden historiassa Aleksanteri Suuri valloitti Lähi-idän ja Egyptin n. 330-luvulla eaa. Tämä yhtenäisti näitä alueita merkittävästi Kreikan kanssa. Vuonna 66 jaa. alkoi juutalaisten kansannousu Rooman hallitsijan edustajaa Herodesta Suurta vastaan Juudeassa. Kansannousu päättyi juudealaisten tappioon vuonna 70. Jerusalem tuhottiin ja sen valmistunut toinen temppeli. Jerusalemin uskonnollinen keskus oli nyt tuhottu toisen kerran. Toisen ja kolmannen vuosisadan aikana jaa. juutalaiset elivät hajallaan ympäri Rooman valtakuntaa. 300-luvulta lähtien kristittyjen saama vahva asema Rooman keisarien suosiossa sai aikaan juutalaisten elämän muuttumi- 70
sen yhä vaikeammaksi. 600-luvulla Lähi-idässä juutalaiset saivat islamilaisten hallitsijoiden alaisuudessa suojapaikan. Espanjassa juutalaisuus eli osana islamilaista valtakuntaa vuosina 900-1140. Ristiretket tekivät heidän elämästään kuitenkin hankalaa ja juutalaiset saivat jälleen kokea vainoa. 1800-luvulla alkoi juutalaisten elämä jälleen helpottua, kun Ranskan vallankumous 1789 synnytti tasavertaisen yhteiskunnan Länsi-Euroopassa. Itä-Euroopassa tasavertaisuudessa saatiin vain haaveilla. Koska Itä-Euroopassa ei ollut mahdollisuutta elää tasavertaisena ihmisenä, jos oli juutalainen, kehittyi siellä 1800-luvulla ensimmäiset ajatukset juutalaisten omasta valtiosta. Vuonna 1882 alkoikin juutalaisten muuttoaalto Venäjältä kohti Palestiinaa. 1930-luvulla Saksasta alettiin paeta natseja. Noin kuusi miljoonaa juutalaista vuoteen 1945 mennessä ei kuitenkaan ehtinyt pelastaa itseään natsien hävitykseltä. Vuonna 1948 syntyi Israelin valtio YK:n tuella ja juutalaisilla oli vihdoin oma kotimaa. Filosofia Juutalaiset pitävät itseään Jumalan valitsemana kansana kaikkien muiden joukossa. Juutalaiset valittiin opettamaan maailmalle totuus yhdestä ainoasta elävästä Jumalasta. Jumalan valinta ei kuitenkaan tuo mitään etuuksia juutalaisille, vaan se tuo pelkästään lisää vastuuta toimia esimerkillisesti. Käännytystyötä juutalaiset eivät tee, vaan juutalaisuudessa korostetaan, että Jumalaa voi palvella monella tavalla. Juutalaisilla ei ole yksinoikeutta pelastukseen, vaan kaikki oikeamieliset palkitaan. Juutalaisuudessa keskeistä on ollut oikea tapa harjoittaa uskontoa (ortopraksia). Oikeaoppisuus (ortodoksia) ei ole ollut yhtä tärkeää. On ollut siis tärkeämpää huolehtia oikeista tavoista harjoittaa uskontoa tai kulttuuriaan kuin kiinnittää huomiota oikeisiin ajatuksiin uskonnosta. 71
Juutalaisuus on nykyisin lakiuskonto. Sääntöjä seuraamalla uskotaan, että Jahve on suosiollinen kuolleen sielulle. Kuolemanjälkeisestä elämästä juutalaisuudessa ei olla kuitenkaan yksimielisiä. Paratiisi tai Helvetti eivät ole niin varmoja kuin kristinuskossa ja islamissa. Juutalaisuus ei perustu pelkästään Tooran seuraamiselle. Juutalaisuudessa tärkeitä teoksia lisäksi ovat Misna, joka valmistui noin 200 jaa., ja Talmud, joka valmistui noin 700 jaa. Juutalaisuudessa on ollut vahva käsitys jumalan kuvan kieltämisestä. Synagogien alkuaikoina siinä joustettiin paljon. Tapa myöhemmin levisi kristinuskoon, jossa Jumalaa ei vieläkään veistetä, maalata tai piirretä. Tapa levisi myös islamiin suullisena perintönä. Profeetat Juutalaisuudessa, kristinuskossa ja islamissa profeetoista pääosa on samoja. Juutalaisten profeettoihin kristityt lisäävät Jeesuksen. Islam lisää kristinuskon luetteloon profeetta Muhammadin, Salihin ja Hudin. Mitä nuoremmasta abrahamilaisesta uskonnosta on siis kysymys, sitä enemmän profeettoja. Juutalaiset pitävät tärkeimpänä profeettana Moosesta. Kristityille tärkein on Jeesus. Muslimeille tärkein on profeetta Muhammad. Juutalaisuuden perustavat ajatukset 1. Usko yhteen jumalaan 2. Uskontunnustus eli shema = Kuule Israel! Herra on meidän Jumalamme, Herra yksin (5. Moos. 6:4) 3. Jumala on maailman tietoisesti luonut. Jumala myös ylläpitää elämää joka hetki. 4. Jumala ei ole aineellinen, vaan henki. 5. Jumala on täydellisen hyvä, täydellisen viisas, kaikkitietävä ja kaikkivoipa. Käsitys Jumalasta on kuitenkin erittäin rajallinen, koska Jumala on enemmän kuin ihminen kykenee ymmärtämään. 72
6. Jumalan tahto on ilmaistu Toorassa ja luonnollisessa moraalilaissa. 7. Jumalan lain rikkominen on synti. 8. Kuoleman jälkeen Jumala tuomitsee ihmisen. 9. Juutalaisuus on valitun kansan uskonto. Pyhät tekstit 1. Juutalaiset käyttävät hepreankielistä Vanhaa testamenttia. Toora (=opetus, oppi) sisältää viisi Mooseksen kirjaa sekä tekstit: Profeetat ja Kirjoitukset. Toora on synagogissa käärön muodossa. 2. Rabbien eli juutalaisuuden oppineet miehet kehittivät oppia eteenpäin ja Toora. CC Lawric Cate. heidän tekstinsä on kirjoitettu Talmudissa. 3. Mina ja Midra-kirjoitukset ovat juutalaisuuden suullisen perinteen kokoelmia. 4.Uskonnollista kirjallisuutta ovat lisäksi erilaiset hymni-, laulu-, ja rukoussekä ohjekirjat juhlien viettoon. 5. Mystiikkakirjallisuus Messias ja ihminen Juutalaisten tulkinnan mukaan kuningas tai ylipappi tulee vapauttamaan Israelin. Heprean sana messias (kreikaksi kristus) tarkoittaa voideltua. Sanaa voideltu käytetään, koska öljyllä voiteleminen oli merkki kuninkaan tai ylipapin virkaan asettamisesta. Jeesus ei tähän tehtävään sovi, koska messias ei ensiksikään vapauta synneistä, vaan se tehtävä kuuluu vain Jumalalle. 73
Ihminen on kristinuskon tapaan Jumalan kuva ja erityisen arvokas Jumalan silmissä suhteessa muihin eläviin olentoihin. Ihminen on yksi eli hänen sielunsa ja ruumiinsa ovat yhtä. Ihminen ei ole luomisessa tullut täydelliseksi. Hänelle on jätetty taipumus hyvään ja pahaan. Kalenteri Juutalainen aloittaa viikkonsa sunnuntaista. Päivä alkaa auringonlaskusta ja päättyy auringonlaskuun. Seitsemäs viikonpäivä on lauantai eli sabat/sapatti. Lauantai alkaa perjantaina auringonlaskusta. Lauantai on viikon lepopäivä. Sapattina ei ole soveliasta tehdä töitä, jotka vaativat osaamista ja luonnonvarojen käyttöä. Perinteitä Ympärileikkausta käytetään symbolina juutalaisuudesta. Se suoritetaan kahdeksan päivän ikäiselle pojalle. Tässä yhteydessä annetaan nimi. Tyttöjä ei ympärileikata. Tytöt saavat nimensä synagogassa, kun äiti ja lapsi ovat siihen valmiit. Pojan lunastamisen rituaali suoritetaan kotona. Se tehdään kuukauden ikäisenä, jos suvun vuoksi hänen täytyisi ryhtyä papiksi. Rituaalissa poika vapautetaan tällaisesta velvollisuudesta. Bar / Bat mitsvâ Pojat 13-vuotiaana (bar) ja tytöt 12-vuotiaana (bat) läpikäyvät täysi-ikäisyysseremonian. Synagogassa suoritetaan rituaali ja kotona juhlitaan sitä, että lapsi on ottanut vastuun juutalaisen lain noudattamisesta. Avioliitto on mahdollinen vain kahden juutalaisen kesken. Hautaus tapahtuu vuorokauden tai kahden sisällä. Tätä ennen ruumiin vierelle asetetaan vesilasi, koska sielun ajatellaan lepäävän veden päällä. Jokainen hautajaisiin tulija tuo haudalle kiven muistoksi. Kalliita kukkalaitteita ei pidetä hyvinä, koska arvokkaat lahjat kuuluu antaa ennen kuolemaa. 74
Lehtimajajuhla = Sukkot = soihtujen juhlaa vietetään pääasiassa sadonkorjuun kunniaksi. Toinen aihe on erämaavaellus. Juhla kestää seitsemän päivää ja sen aikana asutaan erämaavaelluksesta muistuttavissa asumuksissa puiden oksilla peitetyissä majassa. Majaa koristellaan omenin, viinirypälein ja kukkasin. Maja voi olla vaikka koko asunnon sisätila. Tooran ilojuhla seuraa lehtimajanjuhlaa. Synagogassa tällöin on kulkueita, lauluja ja tansseja Toora-kääröjen kanssa. Puurim on toinen lahjojen antamisjuhla. Rahaa annetaan myös hyväntekeväisyyteen. Naamiaisasut, puurim-leikit ja -laulut ovat osa juhlaa. Pääsiäinen, Pesah on vuoden tärkein juhla, jota juhlitaan kahdeksan päivää. Juhlan aiheena on pako Egyptistä. Pyhiinvaelluksia tehdään Jerusalemiin. Pääsiäisen kahtena ensimmäisenä iltana vietetään seder-seremoniaa, joka on tarkasti määritelty ruokalajeista niiden syöntijärjestykseen sekä puheisiin. Hanukkaa juhlitaan juutalaisuuden voiton kunniaksi. Voitto tuli juutalaisen kulttuurin säilymisestä hellenismin vaikutuksista huolimatta. Hanukka kestää kahdeksan päivää ja sitä vietetään marras-joulukuun vaihteessa. Hanukan aikana yhdeksänhaarainen hanukka-kynttelikkö asetetaan ikkunalle ja joka päivä siitä sytytetään yksi kynttilä. Hanukan herkuja ovat perunasta ja jauhoista valmistetut munkit, jotka syödään sokerin ja kanelin kanssa. Lapset saavat rahalahjoja. Kiitollisuus on keskeinen osa juutalaisen elämää. Kiitollisuus osoitetaan Jumalalle kaikesta, mitä ihminen kohtaa. Rukoilua juutalainen harjoittaa samaan tapaan kuin muutkin abrahamilaiset uskonnot. Rukoushetkiä on Hanukka-kynttelikkö. CC idovermani. 75
päivässä vähintään kolme. Ruokailun yhteydessä suoritettavalla rukoilulla on erityinen asema. Rabbi ei ole pappi eikä jumalanpalvelus tarvitse muuta kuin tavallisen juutalaisen aikuisen suorittamaan palvelusta. Rabbi on juutalaisen lainsäädännön asiantuntija. Juutalaisia symboleja Kipa on juutalaisten käyttämä pieni lakki, jota käytetään uskonnollisen toiminnan yhteydessä. Samantyyppistä lakkia käyttävät myös muslimit. Kuvassa oikealla (CC Photostock) luetaan Tooran kirjan muotoista versiota. Päässä on kipa, vasempaan käteen on kiedottu rukousnauha. Otsalta löytyy Tefillin. Olkapäillään hänellä on Tallit. Tallit on rukousviitta. Sitä käytetään aamurukousten aikaan arkipäivisin. Lisäksi sapattina ja pyhäpäivinä synagogissa. Tefillin on nahasta valmistettu kotelo, jossa on sisällä tärkeimmät Tooran jakeet. Tefillinia käytetään arkipäivien aamurukouksissa. 76
Hanukka-kortti, joita lähetetään marras-joulukuun vaihteessa. Kortin keskeinen symboli on Daavidin tähti. CC digitalart. Itkumuuri Jerusalemissa Kalliomoskeijan lähellä. CC Beggs. Juutalaiset pitävät tätä muuria viimeisestä temppelinsä jäänteenä. Juutalaiset rukoilevat itkumuurilla ja asettavat paperille kirjoitettuja rukouksia muurin rakoihin. 77
Juutalaiset ryhmät Juutalaisuus ei ole koskaan ollut yhtenäinen ryhmä uskonnollisessa mielessä. Jo hyvin varhaisista vaiheista tunnetaan merkittäviä näkemyseroja juutalaisten keskuudessa. Nykyisin juutalaisia asuu ympäri maailmaa ja heitä on noin 15 miljoonaa. Juutalaisia asuu n. 6 miljoonaa Pohjois-Amerikassa, n. 5 miljoonaa asuu Israelissa, n. 1,3 miljoonaa Länsi-Euroopassa ja n. 1,7 miljoonaa Itä- Euroopassa. Ranskassa ja Isossa-Britanniassa asuu noin puoli miljoonaa juutalaista. Suomessa heitä asuu runsas tuhat. Uskonnolliset tavat jakavat juutalaiset kahteen hyvin erilaiseen ryhmään: Espanjassa ja Pohjois-Afrikassa syntynyt sefardi-liike ja Ranskassa ja Saksassa kehittynyt ashkenasi-liike. Näitä ryhmiä erottaa eri tapa ääntää hepreaa ja toteuttaa jumalanpalveluksia. Ashkenasit ovat perinteisesti puhuneet jiddishiä eli ns. juutalaissaksaa. Uskonnolliset juutalaiset ovat nykyisin vähemmistö. Ne, jotka vielä uskovat, suhtautuvat uskontoon kolmella tavalla: ortodoksisen tiukasti sääntöihin pitäytyen, liberaalisti uudistaen uskontoa ja näiden väliin sijoittuu konservatiivinen asenne. 78
Nykyajan juutalaisuuden suuntauksia Syntyy Määrä juutalaisista maailmassa Ajattelutavat Hasidit 1700-luvun Puolassa Vastusti perinteisen juutalaisuuden liiallista älyllisyyttä ja kuivuutta. Mystiikkaa ja uskonnollista kokemusta korostava juutalaisuus. 1800-luvun alku ja puoliväli Ääriortodoksit vastustavat uudistuksia. Uusortodoksisuus hyväksyi osittain reformistien uudistukset. Perinteistä he pitävät kiinni, mutta haluavat hyötyä nykyajasta. Pääsuuntaus Ortodoksinen juutalaisuus Konservat i i v i n e n juutalaisuus 1800-luvun puoliväli Uusortodok sisuu-den ja reformistisen liikkeen välimuoto. 1800-luvun a l k u Saksassa Uudistava liike, joka pyrki yhd i s t ä m ä ä n juutalaisuuden ja Uuden ajan rationaalisen j a v a p a a n ajattelun. Reformistinen juutalaisuus Humanistinen juutalaisuus 1 9 6 5 USA:ssa Yli 50% Esim. USA:ssa vain alle 1/3 kuuluu johonkin juutalaisuuden lahkoon. Uskonnoton juutalaisuus, joka korostaa juutalaisuuden kulttuuria 79