Hailuoto Heikkalan tuulimylly Ii Kuivaniemi Vatunki 2013
MAISEMAKÄSITTEITÄ Hailuoto Marjaniemi 2013 Maisema muodostuu elollisista ja elottomista tekijöistä sekä ihmisen tuottamasta vaikutuksesta. Luonnonmaisema on ensisijaisesti luonnonelementtien toiminnan tulos. Kulttuurimaisema on ihmisen toiminnan tulos. Perinnemaisema on perinteisten elinkeinojen ja maankäyttötapojen muovaama alue, jonka historialliset piirteet ovat säilyneet. Osin päällekkäinen käsite kulttuurimaiseman kanssa. Kansallismaisemalla tarkoitetaan maamme tunnetuimpia maisemakohteita, joilla on voimakas symboliarvo. Ovat valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita ja/tai valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. HAILUOTO on kokonaisuudessaan kansallismaisemaa. Maisemarakenne on maa- ja kallioperän, ilmaston, veden, elollisen luonnon ja kulttuurisysteemien muodostama kokonaisuus. Maiseman perustekijät ja niiden keskinäiset suhteet muodostavat maisematilan. Maiseman sietokyky tarkoittaa sitä, kuinka paljon maisemarakenne, maisemakuva tai erilliset maiseman perustekijät voivat muuttua menettämättä ominaispiirteitään.
TUULIVOIMARAKENTAMISEN VAIKUTUKSET MAISEMAAN JA KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN Merkittävimmät ja laajimmalle ulottuvat vaikutukset kohdistuvat maisemakuvaan. Tuulivoimalat korkeita visuaalinen vaikutus laajalle alueelle: avoimessa maisemassa tuulivoimalan vaikutukset ulottuvat 10-15 kilometrin säteelle visuaalinen vaikutusalue jopa 700 km². Korkeat tuulivoimalat kutistavat ympärillä olevaa maisemaa synnyttäen kilpailutilanteen mittakaavallisesti. Maiseman mittasuhteet, maamerkit (esim. kirkontornit) sekä muut maisemaelementit ja niiden asema sekä arvo maisemakuvassa nousevat keskeisiksi asioiksi tuulivoimaloita sijoitettaessa. Tuulivoimalat luovat ympärilleen teknistä maisemakuvaa. Onnistuneissa ratkaisuissa tuulivoimaloiden rakentamisen vaikutukset maisemakuvaan ovat neutraaleja tai kohtuullisia. Voimala ja siihen liittyvät rakenteet jäävät maisemakuvassa taustalle, sulautuvat tai asettuvat osaksi maisemakuvaa. Ongelmatilanteissa tuulivoimalat alkavat alistaa tai hallita maisemakuvaa tai sen merkittäviä yksittäisiä elementtejä, jolloin esim. kulttuurimaiseman arvokkaat ominaispiirteet mitätöityvät tai maiseman historiallinen tunnelma katoaa. MAISEMAN SIETOKYKY YLITTYY. Ii Olhava 2013
Tuulivoimaloita ympäröivän maiseman visuaalisella luonteella ja sietokyvyllä on keskeinen merkitys maisemavaikutusten laatuun. Maiseman herkkyyden eli sietokyvyn kannalta olennaisia seikkoja ovat: Maiseman pieni- tai suuripiirteisyys Maiseman mittakaava Maiseman ajalliseen luonteeseen ja maiseman käyttöön liittyvät tekijät MAISEMAN SIETOKYKYYN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Haukipudas Kellontörmä 2012 Haapavesi kellotapuli 2012 Ii Kuivaniemi Vatunki Siikajoki Tauvo 2011 Tornio Röyttä Kuva Ii Kuivaniemi Peter Andberg Vatunki 2013
MAISEMAN MITTAKAAVAN LUONNE YHTEYDESSÄ MAISEMAN SUURI- JA PIENIPIIRTEISYYDEN TASOON Mitä selkeämpi ja yhtenäisempi maiseman luonne on, sen helpommin maisemaan voi sijoittaa uusia elementtejä. Suuripiirteinen maisema on maisematilaltaan avointa. avomerimaisema laajat tasaiset peltoaukeat ja metsäalueet suuret teollisuus-ja tuotantolaitosten alueet (esim. satamat ja moottoritiealueet) Maisemassa olevat elementit pystyvät kilpailemaan tuulivoimaloiden suuren koon kanssa. Mitä selkeämpi aikayhteys tuulivoimalla ja sitä ympäröivällä kulttuuriympäristöllä ja maisemalla on, sitä pienempi on konflikti niiden välillä. Pienipiirteinen maisema kestää heikommin muutoksia, se on visuaalisesti herkkää ympäristöä. rakennettu arvokas kulttuuriympäristö rikkonainen saaristomaisema Historiallisesti arvokkaan kulttuurimaiseman visuaaliset ominaisuudet voivat mitätöityä ja maiseman historiallinen tunnelma kadota tuulivoimarakentamisen vaikutuksesta. Kemin satama. Kuva Kalle Nurminen 2013 Haapaveden kellotapuli 2012
TIETOA ARVOKKAISTA MAISEMISTA JA RAKENNETUSTA KULTTUURIYMPÄRISTÖSTÄ Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (Ympäristöministeriö, ympäristön-suojeluosasto, mietintö 66/1992) Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY (Museovirasto 2009) Unescon maailmanperintökohteet Kansallismaisemat Museotiet Museoviraston muinaisjäännösrekisteri Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet (Pohjois-Pohjanmaan liitto 1997) Pohjois-Pohjanmaan kulttuuri-historialliset merkittävät kohteet (Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto 1993) Marjaniemen luotsiasema ja majakka on osa Hailuodon valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä ja kansallismaisemaa.
TUULIVOIMALAHANKKEET POHJOIS-POHJANMAALLA Tällä hetkellä käynnistynyt ainakin 50 eri tuulivoimalahanketta Suurin osa hankkeista metsäalueille tai merelle etäälle asutuksesta Turbiinien määrä 1 127 kpl/hanke Turbiineja yhteensä 1068-1235 Energiatuotanto 3204-3705 MW Ensimmäiset tuulivoimalat Pohjois- Pohjanmaalle jo 1990-luvulla Siikajoelle, Hailuotoon ja Iin Kuivaniemeen Valmiita tuulipuistoja Hailuodossa, Iissä, Oulussa (Oulunsalossa), Siikajoella, Merijärvellä, Kalajoella ja Raahessa Olemassa olevien tuulivoimaloisen napakorkeus 30-140 metriä Tuulivoimaloiden torniosan osia Kemin satamassa. Yläkuvassa betonisia tornin alaosia, alakuvissa metallisia tornin osia. Kuvat Kalle Nurminen 2013.
TUULIVOIMALAT KESKELLÄ METSÄÄ VOIVAT MUODOSTAA UHKATILANTEITA KULTTUURIPERINNÖLLE Kastellin jätinkirkko Raahen Pattijoella on ehdolla Unescon maailmanperintökohteeksi. Maailmanperintökohde vaatii laajan suoja-alueen. Yhteisenkankaalle suunnitteilla olevan 20-33 tuulivoimalan tuulipuiston pohjoisosan lähimmät voimalat sijaitsevat vajaan kilometrin etäisyydellä Kastellin jätinkirkosta. Kaksi Pikku-Liekokankaallasijaitsevaa jätinkirkkoa ovat vielä lähempänä suunniteltuja tuulivoimaloita. Yhteisenkankaan tuulipuistohanke heikentää kulttuurihistoriallisilta arvoiltaan valtakunnallisesti ja jopa kansainvälisesti merkittävän Kastellin jätinkirkon mahdollisuuksia päästä Unescon maailmanperintökohteeksi ja saada sen kautta kuuluisuutta jätinkirkoillemme maailmanlaajuisesti.
HAILUOTO MARJANIEMI Pohjois- Pohjanmaan museo
PohjoisPohjanmaan museo
Kuva Peter Andberg 2013
OULUNSALO Sijaintipaikka: Oulunsalon Riutunkarilla, Hailuodon lauttalaiturin läheisyydessä. Valmistumisvuosi: 1999, 2003, 2008 Turbiinien määrä: 6 Teho:3 x 1 MW, 1 x 1,3 MW, 2 x 3 MW Napakorkeus: 90 metrinä Roottorin halkaisija: 100 metriä Omistaja: Innopower Maiseman suuripiirteisyys Pohjanmaan litteä tasaisuus Maisemassa ei kiinnekohtia Lauttarannan tekninen maisema Tuulivoimalat antavat lisäarvoa maisemalle Pohjois- Pohjanmaan museo
II KUIVANIEMI VATUNKI Valmistumisvuosi: 1995 Sijaintipaikka: Ii, Kuivaniemi, Vatungin kalasatama Omistaja: Vapon Tuulivoima Oy Teho: 0,5 MW Vuosituotanto: 1,2 GWh Vatungissaon Krimin sodan eli Oolanninsodan tapahtumiin liittyvä muistomerkki, joka kertoo englantilaistenmaihinnousuyrityksestä. Maihinnousu lyötiin paikallisin siviilivoimin takaisin Kuivaniemen kahakassa 23.-24.7.1855. Pohjois-Pohjanmaan Kuva museo Kalle Nurminen 2009
Pohjois- Pohjanmaan museo Kuva Kalle Nurminen 2009
Moderni muokattu maisema: aallonmurtajat satama-altaat laiturirakenteet uudet rakennukset sähkölinjat kalankasvatusaltaat kalastusveneet Simon tuulivoimalat 15 km etäisyydellä Kuivaniemen Vatungista
Kuivaniemen Pohjoisrannan alue on kulttuurihistoriallisilta arvoiltaan maakunnallisesti merkittävä kohde. Vatungintuulipuiston yksi voimala näkyy horisontissa kyläalueelle.
RAAHEN SATAMA KULJUNNIEMEN TUULIPUISTO Valmistumisvuosi: 2004 ja 2010 Sijaintipaikka: Kuljunniemi, Raahe Omistaja: Suomen Hyötytuuli Oy Teho: 9 x 2,3 MW Vuosituotanto: 50 GWh Raahen tuulipuisto sijaitsee Rautaruukin tehdasalueella Kuljunniemessä ja niemeen johtavalla patotiellä. Kuljunlahden ympäristö on olosuhteiltaan hyvä tuulipuiston sijaintipaikka. Alueenkeskituulennopeus on 80 metrin korkeudella noin 7m/s. Voimalat eivät sijaitse Ekoenergian kriteerialueilla, joten ne täyttävät merkin asettamat vaatimukset tuulivoimalle lintujen, kulttuuriperintökohteiden, maisemien ja luonnonsuojelualueiden suojelun suhteen.
KEMIN AJOKSEN TUULIVOIMAPUISTO Sijaintipaikkakunta:Kemi, Ajoksen satama Valmistumisvuosi: 2007-2008 Omistaja: InnoPower Oy Turbiinien määrä: 10 Teho:3 MW / turbiini Vuosituotanto: 80 000 MWh Tuulivoimalaitosten napakorkeus: 90 metriä Roottoreiden halkaisija: 100 metriä Kuvat Kalle Nurminen 2013 Kuvat Kalle Nurminen 2013
Pohjois- Pohjanmaan museo Kemin Ajos. Kuva Kalle Nurminen 2013
Ajoksen tuulivoimalat nähtynä Kemin keskustan rannasta. Kuva Peter Andberg 2013.
II OLHAVA Sijaintipaikkakunta: Ii, Olhava Valmistumisvuosi: 2013 Omistaja: TuuliWatti Oy Turbiinien määrä: 8 Teho:3 MW / turbiini Tuulivoimalaitosten napakorkeus: 139 metriä Roottoreiden halkaisija: 112 metriä Korkeiden tuulivoimaloiden isot osat vaativat kuljetuksen ja pystytyksen aikana leveät ja hyvät tiet sekä laajan pystytysalueen.
Iin Olhavassa tuulivoimalat sijaitsevat nelostien läheisyydessä. Tie, katuvalaistus ja sähkölinjat muodostavat niiden kanssa uutta teknistä maisemakuvaa.
Olhavanjoen ja sen eteläpuolella kulkevan kylänraitin vanha asutus viljely- ja jokimaisemineen on arvotettu kulttuurihistoriallisilta arvoiltaan maakunnallisesti merkittäväksi kohteeksi. Kylän läheisyydessä sijaitsevat Olhavan tuulipuiston korkeat tuulimyllyt erottuvat selkeästi kylän horisontissa.
Iin Olhavan tuulivoimalat Nybyn talon pihalta nähtynä. Kuvassa näkyvät kaksi tuulivoimalaa sijaitsevat vajaan kahden kilometrin päässä Nybyn pihapiirin rakennuksista. Perämeren rannalla sijaitsevassa Nybyssä toimi oululaisen kauppiaan, hovineuvos Johan Nylanderin perustama lasitehdas vuosina 1782-1885. Tehdas oli aikakautensa suurimpia Pohjoismaissa. Nybyn asuinrakennus on rakennettu 1840-luvulla. Sijoittamalla nämä kaksi myllyä noin kilometrin etäämmälle, olisi kulttuurimaisema säilynyt ennallaan. Alueelle on suunnitteilla kolmen uuden voimalayksikön sijoittaminen (Olhavan tuulivoimapuisto vaihe II).
SIIKAJOKI TAUVO Siikajoen Tauvon tuulivoimapuisto käsittää Tauvo 1 ja Tauvo 2 tuulivoimalat, jotka ovat valmistuneet 1997. Teho 2 x 0,6 MW. Tuulivoimaloiden napakorkeus 50 metriä. Voimaloiden yhteenlaskettu vuosituotanto on 2 600 megawattituntia. Tauvossa on ollut venevalkamatyyppinen satama-alue jo 1800luvulla, nykyinen satama on valmistunut 1971. Alueella yleinen uimaranta ja loma-asutusta. PohjoisPohjanmaan museo
Torneiltaan matalat ja tekniikaltaan jo vanhanaikaiset Tauvon tuulivoimalat vaikuttavat melullaan ja sijainnillaan negatiivisesti kalasataman ja yleisen uimarannan virkistyskäyttöarvoihin.
Tuulivoimaloiden vaikutus maisemaan ja rakennettuun kulttuuriympäristöön on kohtalainen. Sopeutuminen muutoksiin Suunnittelussa paikalliset asukkaat, maisema ja alueen historia on keskeinen ja tärkeä lähtökohta. Kiitos! Kuva Peter Andberg 2013