nro 10/2012 SISÄLLYSLUETTELO KH 135 KH 136 KH 137 KH 138 Kokouksen järjestäytyminen Teknisen johtajan viran täyttäminen Lausuntopyyntö Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksesta Elinkeino- ja maapoliittisen toimikunnan jäsenen vaalikelpoisuuden menetys ja täydennysvaali
Sivu 2 Nro 10/2012 Kokouspaikka- ja aika Kunnantalo klo 18.00-19.15 Läsnä olevat jäsenet Penttinen Arto, puheenjohtaja Janhunen Taina, jäsen Kaisla Heikki, jäsen, saapui 137 aikana Karell Anders, jäsen Laaksonen Merja, jäsen Martin Kirsi, jäsen Parviainen Kristian, jäsen Rahkola-Toivanen Merja, jäsen Ryynänen Tarja, jäsen Svanfeldt Stefan, jäsen Vierinen Kari, varajäsen Muut läsnä olevat Isotupa Juha-Pekka, kunnanjohtaja Sorvanto Jarkko, hallintopäällikkö Kärkkäinen Markku, kunnaninsinööri, paikalla :t 135, 137, klo 18.00-18.50 Asiat 135-138 Allekirjoitukset Arto Penttinen puheenjohtaja Jarkko Sorvanto pöytäkirjanpitäjä Taina Janhunen pöytäkirjantarkastaja Merja Laaksonen pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä, aika ja paikka Kunnantalo 27.6.2012 Todistaa, allekirjoitus Virka-asema Jarkko Sorvanto hallintopäällikkö
Sivu 3 KH 135 KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN päättää 1. todeta kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi 2. valita kaksi pöytäkirjan tarkastajaa Päätös: päätti 1. todeta kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi 2. valita Taina Janhusen ja Merja Laaksosen pöytäkirjantarkastajiksi. === Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 4 KH:122 /2012 KH 136 TEKNISEN JOHTAJAN VIRAN TÄYTTÄMINEN Teknisen johtajan virka on julistettu haettavaksi kunnanhallituksen 12.3.2012 tekemän päätöksen mukaisesti. Virka on julistettu haettavaksi kunnan ilmoitustaululla, kotisivuilla osoitteessa www.siuntio.fi sekä työvoimahallinnon internetsivuilla osoitteessa www.mol.fi. Lisäksi virka on ollut haettavana ilmoituksella Helsingin Sanomissa 25.3.2012 sekä 27.5.2012 ja Kuntalehdessä 19.4.2012. Viran hakuaika päättyi 26.4.2012 klo 15.45, mutta hakuaikaa jatkettiin 7.6.2012 saakka. Viranhaltija toimii teknisen osaston päällikkönä ja teknisen lautakunnan esittelijänä sekä kunnan johtoryhmän jäsenenä. Viranhaltijan tehtävänä on luoda ja ylläpitää turvallista ja viihtyisää työ-, asuin-, vapaa-ajan ja liikenneympäristöä. Viranhaltija toimii myös teknisen lautakunnan esittelijänä. Teknisen johtajan viran kelpoisuusvaatimuksena on virkaan soveltuva korkeakoulu- tai opistotutkinto. Lisäksi edellytetään kunnallishallinnon tuntemusta, kokemusta teknisen toimialan johtotehtävistä sekä hyvää kirjallista ja suullista suomen ja ruotsin kielen taitoa. Tehtävien hoidon kannalta on tärkeää, että valittu henkilö ymmärtää ja hahmottaa toiminnan ja talouden syy-seuraussuhteet sekä omaa hyvät yhteistyötaidot. Virkaa haki jatketun hakuajan määräaikaan mennessä yhteensä 5 hakijaa. Hakijayhteenveto on oheismateriaalina. Kunnanhallituksen jäsenet voivat tutustua hakuasiakirjoihin kunnantalolla. Teknisen johtajan virkaa hakeneista kolme valittiin haastatteluun. Haastatteluryhmä koostui kunnanhallituksen puheenjohtajistosta, teknisen lautakunnan puheenjohtajasta, kunnanjohtajasta ja henkilöstöpäälliköstä. Ehdotus: valitsee teknisen johtajan virkaan diplomi-insinööri Jorma Skyttän. Viran täyttämisessä noudatetaan 6 kuukauden koeaikaa. oikeuttaa kunnanjohtajan päättämään virantoimitusvelvollisuuden tarkemmasta alkamisajankohdasta ja tehtäväkohtaisesta palkasta johtoryhmän palkkapolitiikan mukaisesti. Hyväksyttävä todistus terveydentilasta on esitettävä ennen virantoimitusvelvollisuuden alkamista. Käsittely: Asia käsiteltiin asian 137 jälkeen. Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 5 Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Pykälä tarkastettiin kokouksessa. === Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 6 TEKNLTK:340 /2011 KH 137 LAUSUNTOPYYNTÖ UUDENMAAN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVAEHDOTUKSESTA KH 22.8.2011 167 Liite 1 Maakuntakaava on suunnitelma alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteista sekä maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisista alueista. Uudenmaan liitto laatii maakuntakaavan. Ympäristöministeriö vahvistaa sen. Maakuntakaava on yleispiirteisin maankäytön suunnittelujärjestelmän kaavoista. Se välittää valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kuntakaavoitukseen ja sovittaa ne yhteen maakunnallisten ja paikallisten tavoitteitten kanssa. Se on myös ohje kuntakaavoja laadittaessa. Alueidenkäytön tai yhdyskuntarakenteen yksityiskohdista päätetään kuntien laatimissa yleis- ja asemakaavoissa. Maakuntakaava ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleis- eikä asemakaavan alueella muutoin kuin näitä kaavoja muutettaessa. Siis alueilla, joilla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain mukainen yleis- tai asemakaava, maankäyttöä ja rakentamista ohjaavat nämä kaavat. Maakuntakaava voidaan laatia myös vaiheittain tai osa-alueittain. Uudenmaan liitto pyytää kuntien lausuntoa maakuntakaavaluonnoksesta 31.8.2011 mennessä. Yleistä Lausunnolla oleva Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan luonnos mahdollistaa 430 000 uutta asukasta vuoteen 2035 mennessä. Uusi väestönkasvu ohjataan ensisijaisesti hyvien joukkoliikenneyhteyksien varteen. Ratojen asemanseutuja sekä taajamia hyvien linja-autoliikenneyhteyksien varrella tiivistetään. Taajama-alueiden ulkopuolella kasvu keskitetään suurehkoihin kyliin, joissa on edellytyksiä vastaanottaa asukkaita. Kyliä on esitetty vähemmän kuin aiemmissa maakuntakaavoissa. Maakuntakaavassa kauppa on sijoitettu keskusta-alueille ja kestävästi yhdyskuntarakenteeseen. Uudenmaan liitto on valmistellut maakuntakaavan luonnoksen yhteistyössä kuntien ja viranomaisten kanssa. Valmistelun keskeisenä lähtökohtana on ollut joulukuussa 2010 hyväksytty perusrakenne. Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 7 Maakuntakaavan uudistamisessa eli 2. vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Kaavan sisällön merkittävyyden vuoksi käytetään nimitystä maakuntakaavan uudistaminen. Taajama-alueiden tarkastelun lähtökohtana ovat voimassa olevien maakuntakaavojen taajamatoimintojen alueet, kuntien kaavavarannot sekä muissa suunnitelmissa esitetyt rakentamispotentiaalit. Taajamatoimintojen mitoituksessa on varauduttu, että nykyinen 1,5 miljoonan väestö kasvaisi 430 000 asukkaalla ja nykyisten 750 000 työpaikan lisäksi syntyisi 250 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2035 mennessä. Uutta kasvua osoitetaan ensisijassa nykyistä rakennetta täydentäen ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Maakuntakaavaluonnoksessa taajamien käsittelytapa on uudistunut. Nykyisten maakuntakaavojen hyvään joukkoliikenteeseen tukeutuvia taajamatoimintojen alueita on esitetty tiivistettäväksi. Yhdyskuntarakenteessa epätarkoituksenmukaisemmin sijoitutettuja taajamatoimintojen alueita on osoitettu suunnittelukauden loppupuolella mahdollisesti käyttöön otettaviksi reservialueiksi ja osittain myös poistettavaksi. Maakuntakaavaluonnoksessa varaudutaan myös nykyisten ratakäytävien uusiin asemanseutuihin sekä uusiin raideliikenteeseen tukeutuviin kasvukäytäviin. Ne tulee suunnitella yhtä aikaa maankäytön kanssa niin, että alueen tukeutuminen joukkoliikenteeseen turvataan. Uusien taajamien toteuttamista ei kuitenkaan tule aloittaa ennen raideyhteyden tai aseman sitovaa päätöstä. Maakuntakaavaluonnoksen pohjana ovat nykyisten maakuntakaavojen väylät. Teiden, ratojen sijaintiin sekä rataluokkiin on tehty tarkennuksia toteutuneiden hankkeiden tai valmiiden suunnitelmien perusteella. Liikennejärjestelmän kehittämisohjelma esitetään kaavan ehdotusvaiheessa. Liikenneratkaisut Kaavaluonnoksella edistetään valtakunnallisten ja kansainvälisten liikenneyhteyksien toimivuutta varautumalla uusien raideyhteyksien toteuttamiseen Helsingistä Turun ja Pietarin suuntiin. Lisäksi kaavaluonnoksessa osoitetaan muun muassa Helsinki Tallinna-yhteys, Lentorata ja Pisararata. Kilpailukykyä vahvistavia kaavan asiakokonaisuuksia ovat myös poikittaisten ja säteittäisten liikenneyhteyksien vahvistaminen ja pelkästään työpaikoille tarkoitettujen alueiden osoittaminen. Liikennejärjestelmän kehittämisohjelma esitetään kattavasti maakuntakaavan ehdotusvaiheessa, kun kaavaratkaisun liikenteellisten vaikutusten arvioinnit on laadittu. Hajarakentamista ohjataan kyliin Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 8 Maakuntakaavan kylämerkinnällä ohjataan maankäyttöä. Merkinnällä osoitetaan ne maakunnallisesti merkittävät kylät, joihin halutaan ensisijaisesti osoittaa uutta asumista. Kylän asukasmäärän kasvu voi välillisesti parantaa edellytyksiä säilyttää mahdollisesti olemassa olevia julkisia tai yksityisiä palveluita, mutta julkisten palveluiden taso ja laajuus on jatkossakin täysin kunnan määriteltävissä. Maakunnallisesti merkittävissä kylissä on luontaisia kasvuedellytyksiä ja kunnan kaavoituksessa hajarakentamista suunnataan erityisesti niihin. Maakunnallisesti merkittävien kylien valinnassa on sovellettu seuraavia kriteerejä: - vähintään 300 asukasta, maakunnan reuna-alueilla, kuten saaristossa, riittää pienempikin asukasmäärä - kylä on kasvanut viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana ja sillä on edelleen kasvun edellytykset - edullinen sijainti suhteessa liikenneverkkoon sekä taajamiin ja niiden palveluverkkoon (kylä ei kuitenkaan voi sijaita taajaman lievealueella). Paikallisesti merkittäviin kyliin voi kunnan kaavoituksessa ja lupahallinnossa suunnata myös hajarakentamista, mutta määrältään sen tulee olla merkittävästi vähäisempää kuin maakunnallisesti merkittävissä kylissä. Maakuntakaavan perusrakenne Uudenmaan maakuntakaavaa uudistettaessa metropolialueen kasvu ohjataan ensisijaisesti nykyisen yhdyskuntarakenteen yhteyteen. Kasvua ohjataan sinne missä liikkumisen päästöt aiheuttavat mahdollisimman vähän haittaa. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntahallitukset hyväksyivät joulukuussa 2010 Uudenmaan maakuntakaavan valmistelun pohjaksi perusrakenteen, jossa määritellään kaavan suunnitteluperiaatteet. Maakunnan kilpailukyky turvataan varautumalla uusien raideyhteyksien toteuttamiseen Helsingistä Turun ja Pietarin suuntiin. Pidemmällä aikavälillä säilytetään edellytykset raideyhteyksiin Porvoon suuntaan, Lohjan kautta Turun suuntaan sekä Klaukkalan kautta Hyvinkään suuntaan. Seudullisen vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen sekä hankkeiden mitoitus ja ajoitus kytketään entistä tehokkaammin tukemaan muun yhdyskuntarakenteen kehitystä. Merkittävimpien kylien kehittämistä edistetään ja hajarakentamista ohjataan kyliin. Kaupan palveluverkko Kauppa ohjataan ensisijaisesti kaavaluonnoksessa osoitetuille keskustatoimintojen alueille. Keskustoihin sijoitettavien vähittäiskaupan suuryksiköiden koko on mitoitettava sellaiseksi, että ne soveltuvat ympäristöönsä. Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 9 Keskustojen ulkopuolelle on osoitettu erikseen seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkökohteita. Näille alueelle voidaan sijoittaa sellaista uutta vähittäistavaran kauppaa, joka ei kaupan laatu huomioiden sovellu keskustatoimintojen alueille. Voimassa olevien maakuntakaavojen suuryksikkömerkinnät jäävät voimaan. Niille on mahdollista sijoittaa sekä erikoiskauppaa että tilaa vaativaa kauppaa. Päivittäistavarakaupan suuryksiköitä ei sallita keskustojen ulkopuolelle lukuun ottamatta Espoon Lommilan, Porvoon Tarmolan ja Loviisan suuryksikkökohteita. Vaikutusten arviointi Vaikutusten arviointi on keskeinen osa kaavan laadintaprosessia ja vuorovaikutteista suunnittelua. Arvioinnin tehtävänä on tuottaa valmistelijoille, osallisille sekä päättäjille tietoa kaavan toteuttamisen vaikutuksista, niiden merkittävyydestä sekä haitallisten vaikutusten lieventämismahdollisuuksista. Vaikutusten arviointi tehdään sillä tarkkuudella kuin vaihemaakuntakaava yleispiirteisenä kaavana edellyttää. Vaikutusten arvioinnissa tarkastellaan vaikutuksia, jotka kohdistuvat ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Kaavaselostus sisältää seuraavat arviointiosiot: merkintäkohtaiset arvioidut vaikutukset kaavan vaikutusalue kaavan kokonaisvaikutukset ja suhde voimassa olevaan maakuntakaavaan kaavan tavoitteiden toteutuminen kaavan tulkinta, oikeusvaikutukset ja suhde muuhun lainsäädäntöön. Maakuntakaavaluonnoksessa ehdotetut muutokset n alueella Kuntakeskuksen alue Kuntakeskuksen alueelle ehdotettu alueen tiivistämistavoite, luoteisosassa taajamatoimintojen aluetta ehdotettu supistettavaksi, ohikulkutievaraus on ehdotettu poistettavaksi ja koillinen taajamavaraus ehdotettu merkittäväksi reservialueeksi. Kirkonkylän alue Taajamatoimintojen alue on ehdotettu muutettavaksi kyläalueeksi. Sunnanvik-Störsvikin alue Osia taajamatoimintojen alueista ehdotettu muutettavaksi reservialueeksi. Joukkoliikenteen terminaali merkintä poistuu käytöstä. Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 10 Kylät Kylämerkintä on ehdotettu poistettavaksi Lappersin, Kahvimaan, Raivion ja Bölen alueilta. Kela-Vuohimäen alue Kelan alueelle on ehdotettu raideliikenteeseen tukeutuvaa taajamatoimintojen kehittämisaluetta (tk). Vuohimäen taajamatoimintojen alue on ehdotettu muutettavaksi työpaikka-aluereserviksi. Muut alueet Eteläisin merialue on ehdotettu merkittäväksi puolustusvoimien melualueeksi Upinniemi-Mäkiluoto. Oheismateriaalina maakuntakaavan muutosluonnos, kaavakartta ja kaavamääräykset n alueelta. Liitteenä korjausehdotus n kuntakeskuksen taajama-alueen rajauksesta. Maakuntakaavan muutosasiakirjat ovat saatavilla täydellisinä Uudenmaan liiton kotisivuilta osoitteesta http://www.uudenmaanliitto.fi/index.phtml?s=1469 Ehdotus: päättää antaa maakuntakaavan muutosluonnoksesta Uudenmaan liiton maakuntahallitukselle seuraavan lausunnon: Kuntakeskuksen alue Taajamatoimintojen tiivistäminen koko kuntakeskuksen alueella on perusteltu. Tältä osin toimenpiteisiin on jo ryhdytty. n kuntakeskuksen asemakaava on laadittu raideliikenteeseen tukeutuen rautatieaseman vastapäiselle alueelle 800 asukkaalle. Aluetehokkuus on 0.32. Luoteisosan taajamatoimintojen aluetta Fallin kylän alueella ei tule pienentää, koska se liittyy kuntakeskukseen tiiviisti ja Haagan II asemakaavoitettavana oleva alue on vieressä. Luonnollinen tieyhteys on Fallintie ja alueella on kunnallistekniikka. Koillinen taajamatoimintojen reservialue Karubybergenin alueella tulee kaavamerkinnällä yhdistää kuntakeskuksen taajamatoimintojen alueeseen, koska kysymys on tulevaisuudessa yhdestä kokonaisuudesta. njoen alueen merkitys (molemmat rannat) kuntakeskuksen virkistyspalvelujen kannalta korostuu. Lisäksi Tjussträsketin kaakkoisranta on merkittävä osaksi kuntakeskuksen taajamatoimintojen aluetta. Ohikulkutien varauksen poistaminen on perusteltua. Kuntakeskuksen länsipuoliset alueet ja kuntakeskuksen ja kirkonkylän väliset alueet ovat pääosin valtakunnallisesti arvokkaita peltoalueita, jotka tulee yhtenäisinä säilyttää. Kuntakeskuksen maantieliikenne tulee tukeutumaan ntiehen. Ohi- Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 11 kulkutievaraus ei ole Uudenmaan ELY-keskuksen suunnitelmissa. Uusilla asemakaavoitettavilla alueilla liikenne tulee suunnitella katujärjestelyin. Ohikulkutie hajauttaa taajamarakennetta ja on investointina huomattava. Kirkonkylä Alueen muuttaminen kyläalueeksi on perusteltu. Se antaa hyvän pohjan alueen kehittämiseksi pientaloalueena ainutlaatuisessa kulttuuriympäristössä. Liikenneyhteydet eri suuntiin on erinomaiset. Kirkonkylän ja Suitian alueet yhdessä muodostavat uuden kehittämispotentiaalin, joka on jo herättänyt kiinnostusta. Sunnanvik-Störsvikin alue Taajamatoimintojen osoittaminen reservialueiksi ei ole perusteltua, sillä osa alueista on jo asemakaavoitettu ja osalla alueesta on maankäyttösopimukset. Störsvikin alueelle tulee merkitä tiivistämisvelvoite. Merellisyyden ja vapaa-ajan aktiviteettien korostaminen imagotekijänä jatkosuunnittelussa on keskeistä. Störsvikin yleiskaavan golf-kartanon RM/s- korttelin eteläpuoleiset korttelialueet tulee merkitä taajamatoimintojen alueeksi. Alueella on asemakaavoitettuja pysyvän asumisen korttelialueita, ja alueen vapaa-ajan asuntojen käyttö on muuttunut pääosin ympärivuotiseksi. Ero vapaa-ajan asumisen ja pysyvän asumisen välillä on vähäinen. Alueella on kunnallistekniikka, hyvät tieyhteydet ja kunnallisia palveluja järjestetty. Kylät Lappersin alueella tulee kyläaluemerkintä säilyttää. Kylään on suunnitteilla lisärakentamista ja liikenneyhteydet eri suuntiin ovat hyvät. Lappers tulee kehittymään Länsi-n keskuksena, joten sillä on maakunnallista merkitystä. Alueen nykyrakenne on tyypillinen kyläkeskus, jolla on senkin takia hyvät kehittymisedellytykset. Alueella on kunnan vesijohtoverkosto. Kela-Vuohimäen alue Vuohimäen työpaikka-alue on perusteltua muuttaa reservialueeksi. Asemakaavoitettu Sunnanvikin Yritysalue on ensisijainen työpaikka-alue. Raideliikenteeseen tukeutuva taajamatoimintojen kehittämisalue (Kelan asema) tulee poistaa. Kyseessä on kokonaan uuden taajaman perustaminen, jonka väestömäärätavoite tulisi olla RHK:n mukaan 5000 asukasta tyydyttävän raideliikenteen järjestämiseksi. Kuntakeskuksen väestömäärä on noin puolet siitä, joten resurssit tulee suunnata kuntakeskuksen kehittämiseen sen kunnallisten ja kaupallisten palvelujen (myös raideliikenteen) parantamiseksi ja monipuolistamiseksi. Kuntakeskus sijaitsee kolmen huomattavasti vahvemman taajaman Lohjan kaupungin, Kirkkonummen keskustan ja Nummelan välillä, joten erityispanostus kuntakeskuksen väestöpohjan vah- Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 12 vistamiseksi on välttämätöntä. Uusia taajamia ei ole realistista avata. Mainittakoon, että poikittaisyhteydet Kelasta kuntakeskukseen ovat heikot. Asiointi- ja työmatkaliikenne tulisi joka tapauksessa suuntautumaan pääasiassa pk-seudulle. Uuden taajaman perustamiskustannukset tulisivat olemaan erittäin suuret, eikä kunnalla ole siihen resursseja. Kela-Vuohimäen alue ei ole Kirkkonummen kunnan maankäytön suunnittelun painopistealuetta. Tulevaisuudessa alue tulee suunnitella ja kehittää yhteistyössä Kirkkonummen kunnan kanssa. Muut alueet n-inkoon alueella sijaitsee Uudenmaan Virkistysalueyhdistyksen omistama Kopparnäsin-Stösrvikin virkistysalue. Liikennejärjestelmän kehittämisohjelmassa tulee liikenneyhteydet kevyelle liikenteelle, ajoneuvoliikenteelle sekä joukkoliikenteelle erityisesti pk-seudulta selvittää ja merkitä maakuntakaavaan. Nykyiset liikenneyhteydet ovat heikot. Alue on tarkoitettu koko maakunnan virkistyskeskukseksi. Hajarakentamisen hillitsemiseksi ja suunnittelemattoman taaja-asutuksen ehkäisemiseksi koko kunnan alue tulee määrittää rakennusjärjestyksessä suunnittelutarvealueeksi MRL 16 :n tarkoittamalla tavalla. Näin rakentamista voidaan nykyistä tehokkaammin ohjata kyliin ja taajamiin, jolloin sillä on huomattavaa kuntataloudellista merkitystä, ja se vastaa maakuntakaavaluonnoksen tavoitteita. Käsittely: Laaksonen Martinin kannattamana ehdotti, että Kirkonkylä tulee säilyttää taajama-alueena. Koska tehtyä ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kunnanhallituksen yksimielisesti hyväksyneen sen. Haanpää ehdotti, että Sunnanvik-Störsvikin alue otsikon alta poistetaan toinen kappale. Koska tehtyä ehdotusta ei kannatettu, puheenjohtaja totesi sen raukeavan kannattamattomana. Haanpää Nordströmin kannattamana ehdotti, että Kela-Vuohimäki otsikon alta toiseen kappaleeseen tehdään seuraava muutos: Raideliikenteeseen tukeutuva taajamatoimintojen kehittämisalue (Kelan asema) tukee maakuntakaavan tavoitteiden toteutumista. Kuntakeskuksen aluetta tulee kuitenkin ajallisesti kehittää ensin. Koska tehtyä ehdotusta vastustettiin, suoritettiin äänestys. Äänestystavaksi päätettiin nimenhuutoäänestys. Ne, jotka kannattavat esittelijän ehdotusta äänestävät jaa, ja ne, jotka kannattavat Haanpään ehdotusta äänestävät ei. Äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti äänin 6 (Kaisla, Hintikka, Penttinen, Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 13 Huittinen, Ryynänen, Sarviaho) 4 (Haanpää, Laaksonen, Martin, Nordström) yhden (Svanfeldt) äänestäessä tyhjää. Päätös: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin sillä muutoksella, että Kirkonkylä tulee säilyttää taajama-alueena. Haanpää jätti päätökseen seuraavan eriävän mielipiteen: n kunnan olisi tullut suhtautua myönteisesti Kelan alueen kehittämiseen raideliikenteeseen tukeutuvana taajamana, sillä raideliikenteeseen tukeutuva yhdyskuntarakenne on pidemmällä aikavälillä sekä taloudellinen että ekologinen. Vaikka suunnittelukauden alkupuolella lieneekin tarkoituksenmukaista keskittyä n asemanseudun kehittämiseen, maakuntakaavassa tulee varautua Kelan alueen kehittämiseen jo nyt. === TEKNLTK 5.6.2012 63 Liite 5 Oheismateriaali Uudenmaan 2. maakuntakaavan lähtökohtina ovat lainvoimaiset Uudenmaan maakuntakaava, Itä-Uudenmaan maakuntakaava ja vahvistettu Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava. Aiempia kaavaratkaisuja tarkastellaan uudelleen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, liikenteeseen, kauppaan sekä haja-asutukseen liittyvien keskeisten aihepiirien osalta. Lisäksi joidenkin muiden maankäyttömuotojen merkintöjä täydennetään ja tarkistetaan ja maakuntakaavojen merkintätapoja yhdenmukaistetaan. Esimerkiksi energiaverkkoon, suojelualueisiin ja Natura 2000 -verkoston alueisiin tehdään tarkistuksia uusimpien suunnitelmien ja päätösten mukaan. Uudenmaan 2. maakuntakaavaehdotuksen rungon muodostavat Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntahallitusten hyväksymät perusrakenteen pääperiaatteet, jotka ovat: - alue- ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen - metropolimaakunnan kilpailukyvyn vahvistaminen - kaupan palveluverkon suunnittelu osaksi alue- ja yhdyskuntarakennetta - kylien ja muun hajarakentamisen ohjaaminen. Uudenmaan maakuntahallitus hyväksyi 2. vaihemaakuntakaavan ehdotuksen 23.4. ja päätti asettaa kaavaehdotuksen julkisesti nähtäville ja pyytää siitä lausunnot. Uudenmaan liitto pyytää lausuntoa Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta. Lausuntoaineistoon kuuluvat vahvistettavat kaava-asiakirjat (kaavakartta, kartta kumottavista merkinnöistä sekä merkinnät ja määräykset), kaavaselostus sekä epävirallinen yhdistelmäkartta maakuntakaavoista. Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 14 Lisätietoa Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavasta saa liiton verkkosivuilta uudenmaanliitto.fi. Kaavaehdotukseen voi tutustua myös Uudenmaan liiton sivuilla olevan karttapalvelun kautta. Kaavaehdotuksessa ei ole huomioitu seuraavia kunnanhallituksen lausunnon keskeisiä kohtia: Kuntakeskuksen alue Luoteisosan taajamatoimintojen aluetta Fallin-kylän alueella ei tule pienentää, koska se liittyy kuntakeskukseen tiiviisti ja Haagan II asemakaavoitettavana oleva alue on vieressä. Luonnollinen tieyhteys on Fallintie ja alueella on kunnallistekniikka. Koillinen taajamatoimintojen reservialue Karubybergenin alueella tulee kaavamerkinnällä yhdistää kuntakeskuksen taajamatoimintojen alueeseen, koska kysymys on tulevaisuudessa yhdestä kokonaisuudesta. njoen alueen merkitys (molemmat rannat) kuntakeskuksen virkistyspalvelujen kannalta korostuu. Lisäksi Tjusträsketin kaakkoisranta on merkittävä osaksi kuntakeskuksen taajamatoimintojen aluetta. Sunnanvik Störsvikin alue Taajamatoimintojen osoittaminen reservialueiksi ei ole perusteltua, sillä osa alueista on jo asemakaavoitettu ja osalla alueesta on maankäyttösopimukset. Störsvikin alueelle tulee merkitä tiivistämisvelvoite. Merellisyyden ja vapaa-ajan aktiviteettien korostaminen imagotekijänä jatkosuunnittelussa on keskeistä. Störsvikin yleiskaavan golf-kartanon RM/s- korttelin eteläpuoleiset korttelialueet tulee merkitä taajamatoimintojen alueeksi. Alueella on asemakaavoitettuja pysyvän asumisen korttelialueita, ja alueen vapaa-ajan asuntojen käyttö on muuttunut pääosin ympärivuotiseksi. Ero vapaa-ajan asumisen ja pysyvän asumisen välillä on vähäinen. Alueella on kunnallistekniikka, hyvät tieyhteydet ja kunnallisia palveluja järjestetty. Kela - Vuohimäen alue Raideliikenteeseen tukeutuva taajamatoimintojen kehittämisalue (Kelan asema) tulee poistaa. Kyseessä on kokonaan uuden taajaman perustaminen, jonka väestömäärätavoite tulisi olla RHK:n mukaan 5000 asukasta tyydyttävän raideliikenteen järjestämiseksi. Kuntakeskuksen väestömäärä on noin puolet siitä, joten resurssit tulee suunnata kuntakeskuksen kehittämiseen sen kunnallisten ja kaupallisten palvelujen (myös raideliikenteen) parantami- Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 15 seksi ja monipuolistamiseksi. Kuntakeskus sijaitsee kolmen huomattavasti vahvemman taajaman: Lohjan kaupungin, Kirkkonummen keskustan ja Nummelan välillä, joten erityispanostus kuntakeskuksen väestöpohjan vahvistamiseksi on välttämätöntä. Uusia taajamia ei ole realistista avata. Mainittakoon, että poikittaisyhteydet Kelasta kuntakeskukseen ovat heikot. Asiointi- ja työmatkaliikenne tulisi joka tapauksessa suuntautumaan pääasiassa pk-seudulle. Uuden taajaman perustamiskustannukset tulisivat olemaan erittäin suuret, eikä kunnalla ole siihen resursseja. Kela-Vuohimäen alue ei ole Kirkkonummen kunnan maankäytön suunnittelun painopistealuetta. Tulevaisuudessa alue tulee suunnitella ja kehittää yhteistyössä Kirkkonummen kunnan kanssa. Muut alueet n - Inkoon alueella sijaitsee Uudenmaan Virkistysalueyhdistyksen omistama Kopparnäsin-Stösrvikin virkistysalue. Liikennejärjestelmän kehittämisohjelmassa tulee liikenneyhteydet kevyelle liikenteelle, ajoneuvoliikenteelle sekä joukkoliikenteelle erityisesti pk-seudulta selvittää ja merkitä maakuntakaavaan. Nykyiset liikenneyhteydet ovat heikot. Alue on tarkoitettu koko maakunnan virkistyskeskukseksi. = = = = Maakuntakaavaehdotuksessa Kelan alue on merkitty raideliikenteeseen tukeutuvaksi asemanseudun kehittämisalueeksi A. Merkintä on kehittämisperiaatemerkintä. Merkinnällä osoitetaan pitkällä aikavälillä, pääasiassa maakuntakaavan suunnittelukauden jälkeen toteutettavat uusiin raideliikenneasemiin tukeutuvat alueet. Ennen alueen yksityiskohtaisempaa suunnittelua alueen maakäyttö on ratkaistava maakuntakaavoituksessa. Alueelle ei tule suunnitella sellaista alueiden käyttöä, joka estäisi tai merkittävästi haittaisi alueen tulevaa käyttöä raideliikenteeseen tukeutuvan asemanseudun kehittämisalueena. Strösvikin alue on jätetty valkoiseksi alueeksi paitsi, että viheryhteystarve on merkitty. Alue, jolle maakuntakaavakartalla ei ole osoitettu erityistä käyttötarkoitusta, on tarkoitettu ensisijaisesti maa- ja metsätalouden ja niitä tukevien sivuelinkeinojen käyttöön. Alueelle suuntautuvaa asuin- ja työpaikkarakentamista on ohjattava taajamatoimintojen alueille ja kyliin. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa voidaan alueelle osoittaa muutakin vaikutuksiltaan paikallisesti merkittävää maankäyttöä. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on selvitettävä ja otettava huomioon maiseman ja kulttuuriympäristön ominaispiirteet, sekä maa- ja metsätaloudellisesti, ekologisesti Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 16 tai virkistyskäytön kannalta merkittävät pelto-, metsä ja muut luontoalueet ja vältettävä niiden tarpeetonta pirstomista. on (19.11.2011 186) valinnut maankäytön kehityskuvan jatkotyötä varten vaihtoehdon, jossa kunnan kehitettävät taajamat ovat kuntakeskus ja Pikkala Störsvikin alueet. Oheismateriaali ja liitteet: - Liitteenä Uudenmaan 2. maakuntakaavaehdotus n osalta, lausuntopyyntökirje - Oheismateriaalina kumottavat merkinnät - Oheismateriaalina maakuntakaavojen epävirallinen yhdistelmä - Oheismateriaalina muutokset voimassa oleviin maakuntakaavoihin Esittelijä: Kunnaninsinööri Markku Kärkkäinen p. 050 386 0804, s-posti markku.karkkainen@siuntio.fi Ehdotus: Esitetään kunnanhallitukselle seuraavaa: Kuntakeskuksen alueella taajama-aluerajaus Fallin alueella voidaan pienentää, mutta muutoin taajama-alue on merkittävä luonnosvaiheen lausunnon mukaisesti. Kelan raideliikenteeseen tukeutuva kehittämisaluemerkintä tulee suunnitella kokonaan uudelleen ottaen huomioon Kaakkois-n ja Lounais- Kirkkonummen yhteiset kehittämistarpeet. Kirkkonummen kuntaa on asiassa kuultava. n kuntarakenteeseen Kelan asemavaraus ei sovi viitaten kunnanhallituksen maakuntakaavaluonnoksesta antamaan lausuntoon ja kunnanhallituksen päätökseen (19.11.2011/ 186) maankäytön kehityskuvan jatkotyön vaihtoehdoista. Störsvik-Sunnanvikin alue on merkittävä luonnosvaiheen lausunnon mukaisesti. Taajama on seudullisesti merkittävä viitaten kunnanhallituksen maakuntakaavaluonnoksesta antamaan lausuntoon ja kunnanhallituksen päätökseen (19.11.2011/ 186) maankäytön kehityskuvan jatkotyön vaihtoehdoista. Muilla alueilla on huomioitava liikenneyhteystarve Kopparnäsin Störsvikin virkistysalueelle luonnosvaiheen lausunnon mukaisesti. Päätös: Ehdotuksen mukaan. Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 17 Jäsen Raivio jätti päätökseen eriävän mielipiteen, jonka sisältö on seuraava: Haluan tuoda esiin huoleni n kunnan lyhytnäköisestä lausunnosta Uudenmaanliitolle. On vaikea ymmärtää, miksi n kunta asettuu vastustamaan Uudenmaanliiton ja VR:n kaavailuja Kelan aseman uudelleenavaamisesta, aiemmasta aseman paikasta hieman Kirkkonummelle päin. Kela, mukaanlukien Pickala ja Böle, ovat n voimakkaasti kasvavia haja-asutusaluetta Kirkkonummen rajalla. Siellä asuu yli tuhat ihmistä, eli se on lähes puolet asemanseudun väestöstä. Kirkkonummen ohittavan moottoritien päättyminen Vuohimäkeen tulee edelleen lisäämään alueen houkuttelevuutta uusien asukkaiden parissa. On käsittämätöntä, että asemia Helsingin ja Karjaan välillä on Espoossa ja Kirkkonummella tiuhassa, mutta n ja Kirkkonummen asemien välillä on 20km. Olemme kuitenkin osa Helsingin kasvavaa metropolia, ja uudelleen avattava Kelan asema olisi Helsingin keskustasta alle 40km etäisyydellä, ja sopivasti Kirkkonummen ja n asemien puolivälissä. Yleisesti valtakunnan tasolla ja asiantuntijapiireissä hyväksytty kaavoitusperiaate on tiivistää asutusta ratojen varrella ja hyödyntää siten raideliikennettä metropolialueen työmatkaliikenteessä. En voi ymmärtää, miksi hylkää tämän radanvarsiasemansa valttikortin. Vastustan sitä, että n kunta ei halua kehittää yhteistyössä Uudenmaanliiton ja VR:n kanssa raideliikennettä, eikä halua hyödyntää kunnan läpi kulkevan raiteen mahdollisuuksia. Puollan sitä, että Uudenmaanliiton esitys varauksesta Kelan alueelle raideliikennettä tukeville taajamatoiminnoille säilytetään, ja vastustan teknisen lautakunnan päätöstä varauksen poistamisesta. ==== KH 137 Liite 1 Ehdotus: päättää antaa maakuntakaavan muutosluonnoksesta Uudenmaan liitolle seuraavan lausunnon: Kuntakeskuksen alueella taajama-aluerajaus Fallin alueella voidaan pienentää, mutta muutoin taajama-alue on merkittävä luonnosvaiheen lausunnon mukaisesti. Kelan raideliikenteeseen tukeutuva kehittämisaluemerkintä tulee suunnitella kokonaan uudelleen ottaen huomioon Kaakkois-n ja Lounais- Kirkkonummen yhteiset kehittämistarpeet. Kirkkonummen kuntaa on asiassa kuultava. Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 18 n kuntarakenteeseen Kelan asemavaraus ei sovi viitaten kunnanhallituksen maakuntakaavaluonnoksesta antamaan lausuntoon ja kunnanhallituksen päätökseen (19.11.2011/ 186) maankäytön kehityskuvan jatkotyön vaihtoehdoista. Störsvik-Sunnanvikin alue on merkittävä luonnosvaiheen lausunnon mukaisesti. Taajama on seudullisesti merkittävä viitaten kunnanhallituksen maakuntakaavaluonnoksesta antamaan lausuntoon ja kunnanhallituksen päätökseen (19.11.2011/ 186) maankäytön kehityskuvan jatkotyön vaihtoehdoista. Muilla alueilla on huomioitava liikenneyhteystarve Kopparnäsin Störsvikin virkistysalueelle luonnosvaiheen lausunnon mukaisesti. Käsittely: Asia käsiteltiin asian 135 jälkeen. Esittelijä muutti päätösehdotuksen kuulumaan seuraavasti: päättää antaa maakuntakaavan muutosluonnoksesta Uudenmaan liitolle seuraavan lausunnon: Kuntakeskuksen alueella taajama-aluerajaus Fallin alueella voidaan pienentää, mutta muutoin taajama-alue on merkittävä luonnosvaiheen lausunnon mukaisesti. Kelan raideliikenteeseen tukeutuva kehittämisaluemerkintä tulee suunnitella kokonaan uudelleen ottaen huomioon Kaakkois-n ja Lounais- Kirkkonummen yhteiset kehittämistarpeet. Kirkkonummen kuntaa on asiassa kuultava. n kuntarakenteeseen Kelan asemavaraus ei sovi viitaten kunnanhallituksen maakuntakaavaluonnoksesta antamaan lausuntoon ja kunnanhallituksen päätökseen (19.9.2011/ 186) maankäytön kehityskuvan jatkotyön vaihtoehdoista. Störsvik-Sunnanvikin alue on merkittävä luonnosvaiheen lausunnon mukaisesti. Taajama on seudullisesti merkittävä viitaten kunnanhallituksen maakuntakaavaluonnoksesta antamaan lausuntoon ja kunnanhallituksen päätökseen (19.9.2011/ 186) maankäytön kehityskuvan jatkotyön vaihtoehdoista. Muilla alueilla on huomioitava liikenneyhteystarve Kopparnäsin Störsvikin virkistysalueelle luonnosvaiheen lausunnon mukaisesti. Bölen alueella kylä merkintä tulee säilyttää. Yhdystie Kahvimaan alueella tulee säilyttää. Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 19 Janhunen Laaksosen kannattamana ehdotti, että esittelijän ehdotuksen kappale neljä poistetaan ja kolmas kappale kuuluu seuraavasti: Uudenmaan liiton esitys varauksesta Kelan alueelle raideliikennettä tukeville taajamatoiminnoille tulee säilyttää. Kuntakeskusta tulee kuitenkin ajallisesti kehittää ensin. Koska oli tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus, suoritettiin äänestys. Äänestystavaksi päätettiin nimenhuutoäänestys. Ne, jotka kannattavat esittelijän ehdotusta äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Janhusen ehdotusta äänestävät ei. Äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti äänin 7 (Kaisla, Parviainen, Penttinen, Rahkola-Toivanen, Ryynänen, Vierinen, Svanfeldt) 4 (Janhunen, Karell, Laaksonen, Martin). Päätös: päätti antaa maakuntakaavan muutosluonnoksesta Uudenmaan liitolle seuraavan lausunnon: Kuntakeskuksen alueella taajama-aluerajaus Fallin alueella voidaan pienentää, mutta muutoin taajama-alue on merkittävä luonnosvaiheen lausunnon mukaisesti. Kelan raideliikenteeseen tukeutuva kehittämisaluemerkintä tulee suunnitella kokonaan uudelleen ottaen huomioon Kaakkois-n ja Lounais- Kirkkonummen yhteiset kehittämistarpeet. Kirkkonummen kuntaa on asiassa kuultava. n kuntarakenteeseen Kelan asemavaraus ei sovi viitaten kunnanhallituksen maakuntakaavaluonnoksesta antamaan lausuntoon ja kunnanhallituksen päätökseen (19.9.2011/ 186) maankäytön kehityskuvan jatkotyön vaihtoehdoista. Störsvik-Sunnanvikin alue on merkittävä luonnosvaiheen lausunnon mukaisesti. Taajama on seudullisesti merkittävä viitaten kunnanhallituksen maakuntakaavaluonnoksesta antamaan lausuntoon ja kunnanhallituksen päätökseen (19.9.2011/ 186) maankäytön kehityskuvan jatkotyön vaihtoehdoista. Muilla alueilla on huomioitava liikenneyhteystarve Kopparnäsin Störsvikin virkistysalueelle luonnosvaiheen lausunnon mukaisesti. Bölen alueella kylä merkintä tulee säilyttää. Yhdystie Kahvimaan alueella tulee säilyttää. === Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 20 KH:352 /2012 KH 138 ELINKEINO- JA MAAPOLIITTISEN TOIMIKUNNAN JÄSENEN VAALIKELPOISUUDEN MENETYS JA TÄYDENNYSVAALI on 17.1.2011 12 valinnut jäsenet kunnanhallituksen alaisiin toimikuntiin vuosiksi 2011-2012. valitsi elinkeino- ja maapoliittiseen toimikuntaan vuosiksi 2011-2012 seuraavat jäsenet: Elinkeino- ja maapoliittinen toimikunta Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Rabbe Dahlqvist Merja Laaksonen Anders Karell Raija Rehnberg Kari Vierinen Mikael Westermarck Kristian von Essen Taina Janhunen Kristian Parviainen Tuulia Tuomi Heikki Kaisla Kirsi Pesonen Janne Laakkonen, pj Arto Penttinen Suomen Keskustan paikallisjärjestölle annettiin mahdollisuus nimetä varsinainen jäsen ja varajäsen. Teknisen lautakunnan puheenjohtaja Kunnanjohtaja Tekninen johtaja Kunnaninsinööri Elinkeino- ja maapoliittisen toimikunnan jäsen ja puheenjohtaja Janne Laakkonen on muuttanut kunnasta. Ehdotus: Käsittely: Päätös: 1. myöntää Janne Laakkoselle eron elinkeino- ja maapoliittisen toimikunnan jäsenen ja puheenjohtajan luottamustoimesta kunnasta muuttamisen johdosta ja toteaa hänen luottamustoimensa päättyneeksi ja 2. valitsee uuden jäsenen ja puheenjohtajan elinkeino- ja maapoliittiseen toimikuntaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Asia käsiteltiin asian 136 jälkeen. 1. myöntää Janne Laakkoselle eron elinkeino- ja maapoliittisen toimikunnan jäsenen ja puheenjohtajan luottamustoimesta kunnasta muuttamisen johdosta ja toteaa hänen luottamustoimensa päättyneeksi ja Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 21 2. valitsee Arto Penttisen (varalle Markku Huittinen) elinkeino- ja maapoliittisen toimikunnan jäseneksi ja puheenjohtajaksi jäljellä olevaksi toimikaudeksi. === Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 22 OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös perusteet koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät: 135, 137 Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät: 136, 138 Hallintolain / muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet: OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomainen ja - aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi hakea kirjallisen oikaisuvaatimuksen., jolle oikaisuvaatimus tehdään, osoite, posti- ja e-postiosoite: n kunta / Puistopolku 1 02580 siuntio@siuntio.fi Pykälät: 136, 138 Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. MUUTOKSENHAKUOSOITUS MARKKINAOIKEUTEEN Muutoksenhakuviranomainen ja - aika Jos hankinnassa on menetelty julkisista hankinnoista annetun lain tai sen nojalla annettujen säännösten, Euroopan yhteisön lainsäädännön taikka Maailman kauppajärjestön julkisia hankintoja koskevan sopimuksen vastaisesti, voi jättää kirjallisen muutoshakemuksen osoitteella: Pykälät: Hakemus on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut kirjallisesti tiedon kyseisestä päätöksestä sekä hakemusosoituksen. Hakemuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Liitetään pöytäkirjaan Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 23 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuk- Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta valitusaika sen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Valitusviranomainen, osoite ja postiosoite: Kunnallisvalitus, pykälät: Hallintovalitus, pykälät: Valitusaika 30 päivää Valitusaika päivää Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite: Pykälät: Valitusaika päivää Valituskirjelmä Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Valituskirjelmässä on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi muutosvaatimuksen perusteet Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Lisäksi on ilmoitettava postosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä sekä todistus siitä päivästä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta. Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen on liitettävä valtakirja sen mukaan kuin hallintolaissa säädetään. Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi toimittaa myös: nimi, osoite ja postiosoite Valitusasiakirjat on toimitettava 1) : nimi, osoite ja postiosoite Pykälät Pykälät Lisätietoja Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje / valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen. 1) Jos toimitettava muulle kuin valitusviranomaiselle. Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 24 Lautakunta Kunnanvaltuusto