17361 JOKIOISTEN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

17361 JOKIOISTEN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Luonnos 15.2.2005

17361 17361 JOKIOISTEN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYS JOHDANTO...1 1 YLEISTÄ...2 2 VESIHUOLLON NYKYTILA...2 2.1 VEDENHANKINTA JA JAKELU... 3 2.2 JÄTEVEDENKÄSITTELY... 4 2.2.1 Lietteet... 6 2.3 VESIHUOLTO TOIMINTA ALUEIDEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA... 6 2.4 YHTEISTYÖ VESIHUOLLOSSA... 8 2.4.1 Yhteistyö kunnan alueella... 8 2.4.2 Kunnan rajat ylittävä yhteistyö... 8 2.5 POHJAVESIVARAT... 9 2.6 PINTAVEDET... 9 3 VESIHUOLLON KEHITTÄMISTARPEET...10 3.1 PALVELUJEN PARANTAMISEN YLEISET TAVOITTEET JA PÄÄMÄÄRÄT... 10 3.1.1 Vedenhankinta... 11 3.1.2 Jätevedenkäsittely... 11 3.1.3 Haja asutus ja vapaa ajan asutus... 12 3.1.4 Pohjavedet... 13 3.1.5 Vesistöt... 13 3.1.6 Muut vesihuollolliset ja ympäristön suojelulliset tavoitteet... 13 3.2 TOIMINTOJEN KEHITYSNÄKYMÄT KUNNASSA... 14 3.2.1 Väestö ja vedenkulutusennusteet... 14 3.2.2 Organisatoriset linjaukset... 16 3.2.3 Kytkeytyminen muuhun suunnitteluun... 16 3.2.4 Kytkeytyminen yhdyskuntarakenteen kehittämiseen... 17 3.3 KEHITTÄMISTARPEET NYKYISTEN VERKOSTOJEN ALUEILLA... 17 3.3.1 Talousvesi... 17 3.3.2 Jätevesi... 17 3.3.3 Jätevesilietteet... 18 3.3.4 Hulevesi... 18 3.4 ARVIO VESIHUOLLON TOIMINTAVARMUUDESTA... 18 3.4.1 Vedenhankinta... 18 3.4.2 Raakavesilähteiden riittävyys ja tila... 19 3.4.3 Jätevedenkäsittely... 20 3.5 TARPEET NYKYISTEN TOIMINTA ALUEIDEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA... 21 4 KEHITTÄMISTOIMENPITEET...21

17361 4.1 VEDENHANKINTA... 21 4.2 JÄTEVEDENKÄSITTELY... 23 4.3 LIETTEEN KÄSITTELY... 23 4.4 VESIHUOLLON SELVITTÄMISALUEET... 24 4.4.1 Suunnitteluperusteet... 25 4.4.2 Kustannusten laskenta... 26 4.4.3 Kehittämistoimenpiteet... 27 4.5 TOIMINTA ALUEISIIN SISÄLLYTETTÄVÄT ALUEET... 32 4.6 SELVITTÄMISALUEIDEN VESIHUOLLON TOTEUTTAMINEN... 33 4.7 KIINTEISTÖKOHTAISET JÄTEVESIHUOLTORATKAISUT... 34 4.8 TOIMINTAVARMUUS JA VARAUTUMINEN POIKKEUSTILANTEISIIN... 36 4.8.1 Varautuminen poikkeus ja häiriötilanteisiin... 36 4.8.2 Yleistä poikkeus ja häiriötilanteisiin... 36 4.8.3 Yleistä valmiussuunnitelmasta... 37 4.9 ORGANISAATIOIDEN JA YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN... 37 5 TOIMENPITEIDEN VAIKUTUKSET VESIHUOLTOLAITOKSEN TALOUTEEN...38 5.1 VESI JA VIEMÄRILAITOKSEN KUSTANNUSRAKENNE... 38 5.2 RAHOITUSMAHDOLLISUUDET... 39 6 YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET...40 6.1 RAKENTEIDEN SUORAT VAIKUTUKSET... 40 6.2 RAKENTAMISHANKKEIDEN VÄLILLISET VAIKUTUKSET... 41 7 TOIMENPIDEOHJELMA...42 8 TIEDOTTAMINEN JA SUUNNITELMAN AJANTASALLA PITÄMINEN...44 8.1 TIEDOTTAMINEN... 44 8.2 SUUNNITELMAN AJAN TASALLA PITÄMINEN... 44 9 YHTEENVETO...45 LIITTEET 1. Loma ja asuinrakennuskannan tiheyskartta 2. Selvittämisalueiden kustannusarviot 3. Muiden vesihuoltolinjojen kustannusarviot 4. Kustannusarvioiden yhteenveto 5. Asuinrakennuskannan keskimääräinen ikärakenne PIIRUSTUKSET 17361.1 Suunnitelmakartta 1:25 000 Karttapohjat Copyright Maanmittauslaitos 2004 Natura ja pohjavesialueet Copyright Hämeen ympäristökeskus

1 17361 17361 JOKIOISTEN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA JOHDANTO Jokioisten kunta on antanut Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy:lle tehtäväksi laatia alueelleen vesihuollon kehittämissuunnitelman. Nyt laaditun kehittämissuunnitelman tarkoituksena on selvittää vesihuollon kehittämistoimenpiteitä 10 15 vuoden tähtäyksellä. Suunnitelman pohjana on käytetty Forssan seudun vesihuollon yleissuunnitelmaa (Suunnittelukeskus Oy 15.1.2004). Vesihuoltolain (119/2001) 5 mukaan kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti. Kunnan tulee yhteistyössä alueensa vesihuoltolaitosten kanssa laatia ja pitää ajan tasalla alueensa kattavat vesihuollon kehittämissuunnitelmat. Vesihuoltolain 38 :n mukaan kunnan tulee hyväksyä vesihuollon kehittämissuunnitelma kolmen vuoden kuluessa lain voimaan tulosta eli 29.2.2004 mennessä. Kehittämissuunnitelma ei ole kuntaa tai muita tahoja sitova oikeusvaikutteinen asiakirja, vaan vesihuollon tavoitteita määrittelevä suunnitteluväline. Vesihuollon kehittämissuunnitelma on lain perustelujen mukaisesti tarkoitettu joustavaksi kunnan vesihuollon suunnittelun välineeksi. Mukana suunnittelussa ovat olleet: Jokioisten kunta: Markku Nikander, kunnaninsinööri Risto Klemelä, maanrakennusinsinööri sekä lausunnot antaneet: Sirkka Köykkä, aluearkkitehti Juha Lemmetty, ympäristösihteeri Pekka Honkanen, rakennustarkastaja Tarja Andersson, terveystarkastaja Eeva Sirkkilä, maaseutuasiamies Paavo Ristola Oy:ssä työhön ovat osallistuneet: DI Osmo Niiranen, tehtävänjohto, yleissuunnittelu DI Niko Rissanen, jätevedenpuhdistamon prosessi Insinööri Riikka Johansson, suunnittelu

2 17361 1 YLEISTÄ Suunnittelualue Suunnittelualueena on Jokioisten kunta. Jokioinen sijaitsee Lounais Hämeessä. Sen naapurikuntia ovat Forssan ja Someron kaupungit sekä Humppilan, Tammelan ja Ypäjän kunnat. Jokioisten kunnan pinta ala on n. 182 km 2, josta vesialuetta n. 1,4 km 2. Kunnassa on asuntokuntia 2 317 kappaletta ja kesämökkejä 331 kpl (vuonna 2002). Jokioisten asuin ja lomarakennusten tiheyttä nykyisen viemäröinnin toiminta alueen ulkopuolelta on kuvattu liitteessä 1. Väestö Jokioisten väestömäärä v. 2003 lopussa oli 5 672. Väkiluku on pysynyt kohtuullisen tasaisena 1990 luvulta lähtien. Suurin osa kunnan asukkaista asuu taajamassa, taajama aste on n. 63 %. Elinkeinot Jokioisilla toimii teollisuutta, monimuotoisia yritys ja kuluttajapalveluja ja vanhana maatalouskuntana myös alkutuotanto on säilyttänyt merkityksensä. Jokioisilla on n. 200 maatilaa ja peltoalaa n. 8 000 hehtaaria (Hämeen TE keskus 2002). Seuraavassa kuvassa on esitetty Jokioisten elinkeinojakauma: Jokioisten elinkeinojakauma (2001) 57 % 2 % 8 % 33 % Maa ja metsätalous Jalostus Palvelut Tuntematon 2 VESIHUOLLON NYKYTILA Jokioisten vesihuoltolaitoksen ja osin myös Jokioisten Vedenhankinta Oy:n vesijohtoverkosto kattavat lähes koko kunnan alueen. Vesijohtoverkoston ulkopuolella on joitakin kunnan reuna alueita mm. Luodesuolla, Kiipulla ja Kuumassa sekä Rehtijärvellä. Viemäriverkoston toiminta alue kattaa Jokioisten keskustaajaman alueen. Vesihuoltolaitoksen toiminta alueet ja nykytilanne on esitetty piirustuksessa 17361.1 sekä tunnusluvuin seuraavassa taulukossa:

3 17361 Jokioisten kunta 2002 Väestö 5 641 Kunnan vesijohtoverkon liittyjämäärä asukkaina. 5 320 Vesilaitoksen liittymisprosentti % 94 Vedenkulutus keskimäärin m 3 /d (laskutettu) 1 892 Ominaiskulutus l/d/liittynyt asukas 356 Viemärilaitoksen liittyjämäärä as. n. 3 000 Viemärilaitoksen liittymisprosentti % 53 Jätevesimäärä keskimäärin m 3 /d 1 056 Ominaisjätevesimäärä l/d/liittynyt asukas 352 2.1 Vedenhankinta ja jakelu Jokioisten vedenhankinta perustuu pohjaveden käyttöön. Jokioisen Vedenhankinta Oy:llä on käytössään Särkilammen ja Rehtijärven vedenottamot ja Jokioisten kunnalla Kuuman pohjavedenottamo. Kaikista ottamoista on pumpattu vettä yhteensä n. 826 000 m 3 /a vuonna 2002. Rehtijärven vedenottamo on ollut osaksi poissa käytöstä 2002 2003 kuivuuden vuoksi. Teollisuuden osuus vedenkulutuksesta on n. 53 % eli n. 372 555 m 3 /a (laskutettu). Suurimmat yksittäiset teollisuuden vedenkuluttajat alueella ovat Suomen Sokeri Oy Jokioisten tehdas ja Ofa Oy Ab. Jokioisilta on myyty vettä Forssaan Matkun Vesiosuuskunnalle n. 58 m 3 /d (21 000 m 3 /a) ja Ypäjän Vesihuoltolaitoksen verkostoon n. 0,96 m 3 /d (350 m 3 /a) vuonna 2002. Matkun Vesiosuuskunnan verkosto on liitoksissa myös Forssan vesihuoltolaitoksen verkostoon, jolloin linjaa voidaan tarvittaessa käyttää yhdysvesijohtona poikkeustilanteissa. Seuraavaan taulukkoon on koottu tärkeimmät tiedot Jokioisten vedenottamoista. Vedenottamo Vesioikeuden luvan ottomäärä m 3 /d Veden pumppausmäärä, m 3 /d (2002) Todettu antoisuus, m 3 /d Veden käsittely Särkilampi ei rajoitettu 1 820 2 500 ei käsittelyä Rehtijärvi 500 260 400 alkalointi lipeällä, desinfiointimahdollisuus Kuuma 400 180 500 ei käsittelyä yhteensä 2 260 3 400 Veden laatu ym. 3 siiviläputkikaivoa, joista 2 käytössä. Hyvä vedenlaatu 2 siiviläputkikaivoa, joista 1 käytössä. Veden riittävyysongelmia 2002 2003. 1 siiviläputkikaivo. Hyvä vedenlaatu

4 17361 Vedenjakeluverkoston pituus on n. 235 km (1999). Verkostomateriaalina on käytetty pääosin muovia. Verkoston vanhimmat osat ovat 1960 luvulta. Vanhaa rautaista (Mannesmann ja galvanoitua teräsputkea) runkojohtoa on vielä n. 3 km, jotka on suunniteltu uusittavaksi muoviseksi. Myös tonttijohdoista merkittävä osa on vanhaa ja heikkokuntoista. Vesijohtoverkosto on jaettu kahteen painepiiriin, joista Jokioisten keskustan painepiiri kattaa suurimman osan kuntaa. Lisäksi keskustan painepiiristä vettä johdetaan pienille alueille Forssaan, Ypäjälle ja Humppilaan. Keskustan painepiiriin vesi pumpataan Särkilammen ja Rehtijärven vedenottamoilta. Verkostoon kuuluu ylävesisäiliö, jonka tiedot on esitetty seuraavassa taulukossa. Säiliö 2.2 Jätevedenkäsittely Vedenpinta Alavesi NW ja ylävesi HW Säiliötilavuus m 3 Jokioisten keskusta + 147 m + 153 m 1 000 Kuuman vedenottamon painepiiriin kuuluu osa Jänhijoen ja Rehtijärven kylistä valtatie 2:n pohjoispuolella sekä Forssan puolella Matkun taajama. Hukkaveden osuus eli Jokioisten vedenottamoilta pumpatun ja laskutetun vedenkulutuksen erotus on tasoa 300 m 3 /d eli n. 14 %. Jokioisten kunnan vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkoston hävikki on kuitenkin ollut viime vuosina keskimäärin tasoa 23 %. Jokioisten vedenhankinta Oy:n hukkaveden määrä on ollut vähäistä n. 2 %. Jokioisten jätevedenpuhdistamon toiminta alue kattaa keskusta alueen. Viemäriverkostot on toteutettu erillisviemäröinnin mukaisesti. Jätevesiviemäriä toiminta alueella on n. 40 km ja hulevesiviemäriä n. 12 km (1999). Verkostomateriaalina on aiemmin käytetty betoniputkea ja viime vuosina muoviputkea. Betonisen viemäriputken osuus on tällä hetkellä noin 8 % ja muoviputken osuus on noin 92 %. Viemäriverkostoon pääsee vuotovesiä etenkin keväällä runsaista sateista ja sulamisvesistä. Kunta on tehnyt verkostojen saneeraussuunnitelmia ja vuosittaisia saneeraustoimenpiteitä. Vanhoja betonirakenteisia viemäreitä ja kaivoja on saneerattu ja uusittu muovisiksi. Vuotovesimäärä on vähentynyt viime vuosina, mutta puhdistamolle tulevan ja laskutetun jätevesimäärän erotus on edelleen tasoa 55 %. Suomen Sokeri Oy Jokioisten tehtaan sekä Ofa Oy Ab:n jätevedet käsitellään yritysten omissa jätevedenpuhdistamoissa, jotka tulevat jatkossakin toimimaan omina yksikköinään ympäristölupiensa ehtojen mukaisesti.

5 17361 Jokioisten jätevedenpuhdistamo Jokioisten keskustaajaman jätevedet käsitellään vuonna 1975 rakennetussa biologis kemiallisessa rinnakkaissaostuslaitoksessa. Fosforin saostuskemikaalina käytetään ferrosulfaattia ja alkaloinnissa kalkkia. Puhdistamoa on saneerattu vuosina 2000 ja 2002. Puhdistamolla käsitellään noin 3 000 viemäriin liittyneen asukkaan jätevedet sekä osa haja asutuksen umpikaivo ja saostuskaivolietteistä. Lisäksi viemäriverkostoon on liittynyt koemeijeri (Elintarviketalouden tutkimuslaitos), joka ilmeisemmin kasvattaa puhdistamon typpikuormaa. Puhdistetut jätevedet johdetaan Loimijokeen, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistöön. Laitoksen tiedot on esitetty seuraavassa taulukossa: Jokioisten jätevedenpuhdistamo Ilmastusallas V = 550 m 3 Selkeytysallas A = 172 m 2 Jätevesilupa Hämeen ympäristökeskus 7.9.2004 Dnro HAM 2003 Y 616 121 Lupaehdot BOD 7ATU 12 mg/l / 92 % Fosfori P kok 0,5 mg/l / 92 % mahd. hyvä ammoniumtypen poisto COD Cr 125 mg/l / 75 % Kiintoaine 35 mg/l / 90 % Arvot lasketaan neljännesvuosikeskiarvoina Kuormitus Mitoituskuormitus Nykyinen kuormitus (ka 2002) Asukasvastineluku 5900 3000 (BOD 7 ) 4800 (typpi) Keskivirtaama m 3 /d 1 715 1 060 BOD 7 kuorma kg/d 443 160 Typpikuorma kg/d 62 Fosforikuorma kg/d 6,8 Jokioisten puhdistamon kuormitus on selvästi typpipainotteinen. BOD7 kuormaan nähden puhdistamo on keskimäärin kohtuullisen matalasti kuormitettu. Puhdistamo on toiminut hyvin ja saavuttanut pääasiassa sille asetetut lupaehdot (vanha lupa 2003 asti). Vain vuonna 2001 BOD 7atu puhdistustehon lupaehto ylittyi yhtenä vuosineljänneksenä runsaista ohituksista johtuen. Uudessa jätevedenpuhdistamon ympäristöluvassa (7.9.2004) on puhdistusvaatimuksia kiristetty hieman. Puhdistamon nykyinen käsittely on kuitenkin täyttänyt pääosin myös uudet lupavaatimukset, jolloin merkittäviin tehostamistoimenpiteisiin ei ole tarvetta BOD 7 :n ja fosforin suhteen.

6 17361 2.2.1 Lietteet Uutena vaatimuksena puhdistamolla on pyrittävä mahdollisimman hyvään ammoniumtypen poistoon. Lisäksi vuoden 2008 loppuun mennessä on laadittava selvitys, miten puhdistamolla päästään vähintään 90 % ammoniumtypen nitrifiointiasteeseen ja enintään 4 mg/l ammoniumtyppipitoisuuteen vuosikeskiarvona. Viime vuosina Jokioisten puhdistamon nitrifiointiaste on ollut tasoa 80 % ja ammoniumtyppipitoisuus n. 12 mg/l. Kokonaistypen poisto on ollut tavanomaista tehokkaampaa. Haja asutuksen umpikaivo ja saostuskaivolietteitä on vastaanotettu Jokioisten puhdistamolle n. 200 m 3 vuosittain. Liete on johdettu vastaanottosuppilon kautta juoksuttamalla tulopumppaamoon. Osa Jokioisten alueen umpikaivo ja saostuskaivolietteistä on jo nykyisin viety käsiteltäväksi Forssan jätevedenpuhdistamoille. Jatkossa umpikaivo ja saostuskaivolietteiden vastaanotto puhdistamolle voidaan mahdollisesti lopettaa, jolloin kaikki lietteet kuljetetaan käsiteltäväksi Forssan jätevedenpuhdistamolle. Tiivistämössä sakeutettu Jokioisten puhdistamon ylijäämäliete kuivataan lingolla. Kuivattua lietettä vietiin 1074 m 3 kompostoitavaksi vuonna 2003. Kompostointi tapahtuu Vaulammin entisellä kaatopaikka alueella aumoissa. Kompostoitua lietettä on käytetty kaatopaikan maisemointiin. Uuden Jokioisten puhdistamon ympäristöluvan myötä nykyistä kompostointia voidaan jatkaa vuoden 2007 loppuun asti. Tämän jälkeen liete on toimitettava erilliseen lietteenkäsittelylaitokseen tai hyödynnettävä maanviljelyksessä VN päätöksen 282/1994 mukaisesti. Kunnan tulee vuoden 2005 loppuun mennessä laatia suunnitelmat lietteen jatkokäsittelystä tai hyödyntämisestä jatkossa. Kuivattu ylijäämäliete voidaan mahdollisesti jatkossa viedä Forssaan jatkokäsiteltäväksi joko kaupungin jätevedenpuhdistamolle tai Kiimassuon jätehuoltoalueelle. 2.3 Vesihuolto toiminta alueiden ulkopuolisilla alueilla Jokioisten kunnan alueella toimivat seuraavat yksityiset vesiyhtymät: Suonpäänkulman Vesi Oy Rehtijärvellä, johon on liittynyt 15 kiinteistöä (n. 45 asukasta). Yhtymä ostaa vetensä, n. 5 000 m 3 /a, Jokioisten kunnalta. Yhtymän verkosto on siirtymässä kunnan omistukseen. Jaakkolankulman Vedenhankinta ky Latovainiossa, jossa on yksi osakas. Vedentarve on n. 1 900 m 3 /a, joka ostetaan Jokioisten kunnalta. Mörrin lähteen osakaskunta Kiipulla, johon on liittynyt 4 5 perhettä ja kaksi sikalaa. Osakaskunta toimii Jokioisten ja Humppilan kuntien rajalla. Vesi johdetaan kulutukseen lähteestä.

7 17361 Koulut Verkostojen ulkopuolella toimivat lisäksi seuraavat kyläkoulut ja leirikeskukset: Oppilasmäärät 2003 Vedenhankinta Jätevedenkäsittely Vaulammi 52 vesijohtoverkostossa Kiipu 72 vesijohtoverkostossa Kuuma 65 vesijohtoverkostossa Leirikeskukset yms: Seurakunnan kesäkoti Kiipunjärvellä Ent. maatalousoppilaitos Rehtijärvellä 2 3 osainen saostuskaivo 2 3 osainen saostuskaivo ja maaimeytys 2 3 osainen saostuskaivo Kävijät / Majoituspaikat: Vedenhankinta Jätevedenkäsittely n. 40 vuodepaikkaa vesijohtoverkostossa, kulutus 43 m³/a vesijohtoverkostossa umpikaivo, uusittu 2003 pienpuhdistamo Kiinteistökohtaiset menetelmät Jokioisten kunnan vakituisesta väestöstä vain n. 260 asuvat vesihuoltolaitosten vedenjakelun ulkopuolella. Yleisen viemäröinnin ulkopuolella on n. 2 640 vakituista asukasta. Näiden asukkaiden vedenhankinta on kiinteistökohtaisten kaivojen varassa ja myös jätevedet käsitellään kiinteistökohtaisesti. Yksityisten talouksien kaivojen vedenlaatu vaihtelee paljon riippuen vesilähteen ominaisuuksista, kaivon rakenteesta ja ympäristöstä tulevasta kuormituksesta. Yleisesti ottaen yksityisissä kaivoissa on Jokioisissa ollut ongelmia veden hygieenisen laadun, rautapitoisuuden sekä riittävyyden suhteen. Haja asutuksen jätevedet ovat valtakunnallisesti tarkasteltuina maatalouden jälkeen suurimpia vesistöjen fosforikuormittajia yhdessä teollisuuden kanssa. Haja asutuksen jätevesikuormitus siirtyy vesistöihin erityisesti kiinteistöistä, joissa on vesi WC. Kuivakäymälät ja kompostoivat käymälät rajoittavat kuormituksen leviämistä vesistöihin tehokkaasti. Yleisin jätevesien käsittelymenetelmä haja asutusalueella on saostuskaivokäsittely, josta vedet johdetaan joko avo tai salaojaan tai maaperäkäsittelyyn. Lisäksi on umpikaivoja sekä kompostoivia käymälöitä. Jokioisilla yleisin jätevesienkäsittelytapa on jätevesien imeyttäminen 3 osaisen saostuskaivon kautta maahan. 1990 luvun alkupuolelta lähtien jätevesiä ei enää ole sallittu johdettavaksi saostuskaivojen jälkeen suoraan avo ojaan. Savisten maaperäolosuhteiden vuoksi on

8 17361 2.4 Yhteistyö vesihuollossa 2.4.1 Yhteistyö kunnan alueella 2.4.2 Kunnan rajat ylittävä yhteistyö maaimeyttäminen osin korvattu suodatuskentällä tai pienpuhdistamolla (esim. Green Rock). Vuodesta 1994 lähtien kiinteistöjen jätevesienkäsittelymenetelmät on käsitelty rakennuslupamenettelyn yhteydessä. Liitteessä 5 on kuvattu Jokioisten asuinrakennuskannan ikärakennetta. Jokioisilla asuinrakennukset ovat kaaviokuvan mukaan pääsääntöisesti keskimäärin 1980 luvulla tai sitä ennen rakennettua, jolloin jätevesien käsittely on yleensä nykynormeihin (ks. kohta 3.1.3) nähden puutteellista. Pohjavesialueilla jätevesien imeyttäminen on kielletty. Jokioisilla jätevedet on pyritty johtamaan pohjavesialueiden ulkopuolelle. Jokioisten kunnan vesihuoltolaitos ja Jokioisten Vedenhankinta Oy hoitavat yhdessä Jokioisten vedenhankinnan. Kunnan vesihuoltolaitos hoitaa jäteveden johtamisen ja käsittelyn toiminta alueillaan. Yksityisistä vesiyhtymistä Suonpäänkulman Vesi Oy Rehtijärvellä ja Jaakkolankulman Vedenhankinta ky Latovainiossa ostavat vedenhankinnan Jokioisten kunnalta. Suomen Sokeri Oy Jokioisten tehdas ja Ofa Oy Ab ostavat käyttövetensä Jokioisten Vedenhankinta Oy:ltä, mutta käsittelevät jätevetensä omissa puhdistamoissaan. Jokioisilta myydään vettä Forssaan Matkun Vesiosuuskunnalle sekä Ypäjän Vesihuoltolaitoksen verkostoon. Jokioisilla ei ole kunnan rajat ylittäviä sopimuksia vedenhankinta ja viemäröintiyhteistyöstä, mutta yhteistyömahdollisuuksia on selvitetty Forssan seudun kuntien kanssa. Forssan seudulle on valmistunut vesihuollon yleissuunnitelma 15.1.2004 (Suunnittelukeskus Oy), jossa vedenhankinnan varmuutta on ehdotettu lisättäväksi rakentamalla uusia vedenottamoita Tammelaan sekä yhdysvesijohdot Jokioisilta Ypäjälle ja Forssaan. Humppilan jätevedet on ehdotettu johdettavaksi Jokioisten puhdistamolle käsiteltäväksi. Myöhemmin 2015 alkaen Forssan seudun jätevedet on suunniteltu johdettavaksi ja käsiteltäväksi Ypäjälle rakennettavaan uuteen jätevedenpuhdistamoon. Forssan seudun vesihuollon yleissuunnitelmassa esitettyjä alueellisia pitkäntähtäimen ratkaisuja ei ole tarkasteltu tässä suunnitelmassa lähemmin tai esitetty suunnitelmakartoissa. Forssan seudulla ollaan parhaillaan laatimassa alueellista pohjavesialueiden suojelusuunnitelmaa sekä pilaantuneiden maa alueiden selvitystä.

9 17361 2.5 Pohjavesivarat Pohjavesialue Tunnus Eri luokkiin kuuluvien Jokioisten pohjavesialueiden kokonaismäärät ja laskennalliset arviot muodostuvan pohjaveden määrästä ovat: I luokka 3 aluetta yhteensä 4 500 m 3 /d II luokka 2 aluetta yhteensä 925 m 3 /d III luokka 1 alue yhteensä 75 m 3 /d Jokioisten pohjavesialueet on esitetty piirustuksessa 17361.1. Seuraavaan taulukkoon on koottu pohjavesialueiden perustiedot: Arvioitu antoisuus m 3 /d Todettu antoisuus m 3 /d Luokka Vedenottamo Ottolupa m³/d Vedenkäyttö 2002 m 3 /d Käyttöaste luvasta (antoisuudesta) % Latovainio 0416951 I 1000 500 Kuuma 400 180 45 (36) Särkilampi A 0416954A I 1200 400 Rehtijärvi 500 260 52 (65) Särkilampi B 0416954B I 2300 2500 1820 (Kukonharju) Särkilampi (73) Murronkulma 0416952 II 700 Hirsikangas A 0416953A II 225 Hirsikangas B 0416953B III 75 2.6 Pintavedet Jokioisten kunnan pinta alasta vesialuetta on vain 1,4 km 2 eli noin 0,8 %. Jokioisten merkittävimpänä vesistönä voitaneen pitää Loimijokea, sekä siihen laskevia Jänhi ja Haapajokea. Loimijoki kuuluu Kokemäenjoen vesistöön, joka laskee lopulta Pohjanlahteen. Lisäksi Jokioisten alueella on Rehtijärvi sekä osittain myös Kiipunjärvi. Jokioisten läpi virtaavilla joilla on huomattavaa maisemallista ja virkistysarvoa. Yleisessä käyttökelpoisuutta kuvaavassa laatuluokituksessa vesistöt on jaettu viiteen eri laatuluokkaan: erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä ja huono. Jokioisten vesistöjen laatuluokitus on pääsääntöisesti välttävä. Loimijoki Loimijokilaakso on pinnanmuodostukseltaan pääosin tasankoa. Loimijoen vesistön valuma alueesta noin 37 % on metsää ja noin 39 % peltoa. Loimijoen virtaamavaihtelut ovat erittäin suuria, koska virtaamaa tasaavia järvialtaita ei ole. Loimijoella ja siihen laskevilla sivujoilla on merkitystä yleisen virkistyskäytön kannalta. Kalataloudellista merkitystä on ylläpidetty ja lisätty kalaistutuksin. Jokivettä käytetään myös viljelyksien kasteluun.

10 17361 Loimijoen vesi on luontaisesti savisameaa ja runsasravinteista, mikä johtuu joen valuma alueen ominaisuuksista ja eroosioherkästä maaperästä. Lisäksi taajamien ja teollisuuden jätevedet sekä hajakuormitus huonontavat vedenlaatua. Loimijokeen johdettavien Jokioisten kunnan puhdistamolla käsiteltyjen jätevesien vaikutukset jäävät kuitenkin varsin vähäisiksi peittyen suurelta osin hajakuormituksen alle. Hajakuormitus on peräisin haja asutuksesta sekä maa ja metsätaloudesta. Jokioisilla myös Suomen Sokeri Oy:n ja Ofa Oy Ab:n puhdistetut jätevedet johdetaan Loimijokeen. Jätevedet kohottavat Loimijoen ravinnetasoa, vaikka jätevesikuormitus on vähentynyt pitkällä aikavälillä merkittävästi etenkin Suomen Sokeri Oy:n osalta. Voimakkaasti hajakuormitetun Jänhijoen vedenlaatu vaihtelee suuresti valumaolojen mukaan. Jänhijoesta laskeva ravinteikas vesi on yksi syy siihen, miksi Loimijoen vedenlaatu heikkenee Jokioisten alueella. 3 VESIHUOLLON KEHITTÄMISTARPEET 3.1 Palvelujen parantamisen yleiset tavoitteet ja päämäärät Tavoitteena on turvata kohtuullisin kustannuksin riittävästi terveydellisesti ja muutoinkin moitteetonta talousvettä sekä terveyden ja ympäristön suojelun kannalta asianmukainen viemäröinti. Tavoitteilla tähdätään myös riittävien vesihuoltopalvelujen varmistamiseen hajaasutusalueilla, missä vesihuolto perustuu pääasiassa kiinteistökohtaisiin ratkaisuihin. Vesihuoltolaitos huolehtii toiminta alueellaan vedenhankinnasta ja viemäröinnistä. Vesihuoltolaitoksen toiminta alueen ulkopuolella kunnalla on selkeä yleisvastuu vesihuollon kehittämisestä. Vesihuollon järjestämisvelvollisuus velvoittaa kunnan ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin, jos suurehkon asukasjoukon tarve, terveydelliset tai ympäristönsuojelulliset syyt sitä vaativat. Vaihtoehtoiset toimenpiteet voivat olla: 1. kunta auttaa asukkaita perustamaan yhteisen organisaation, esim. o suuskunnan, joka toteuttaa alueelle keskitetyn vesihuollon; 2. kunnallisen vesihuoltolaitoksen toiminta alueen laajentaminen ja vesihuoltoverkoston rakentaminen haja asutusalueelle. Kunnallisen vesihuoltolaitoksen verkostoja laajennettaessa voidaan periä kiinteistöiltä tavanomaista suuremmat liittymismaksut, jotka vastaavat investointikustannuksia. Osuuskunta on kuitenkin yleensä nopein ja tarkoituksenmukaisin tapa toteuttaa keskitettyä vesihuoltoa haja asutusalueelle.

11 17361 3.1.1 Vedenhankinta 3.1.2 Jätevedenkäsittely Vesihuoltolaitoksen toiminta alueiden tulee olla tarkoituksenmukaisia niin, että laitokset kykenevät huolehtimaan vesihuollosta taloudellisesti ja asianmukaisesti. Kiinteistöillä on sekä oikeus että velvollisuus liittyä toiminta alueella vesi ja viemäriverkkoihin. Tavoitteena on selvittää vesihuoltolaitoksen toiminta alueilta kiinteistöt, jotka eivät vielä ole liittyneet yleiseen vesihuoltoverkostoon. Hyvän veden laadun ja saatavuuden turvaaminen sekä taajamissa että haja asutusalueilla on ensisijainen tavoite. Vedenhankinnan varmuuden osalta tavoitteena on varavedenottamon tai korvaavan vesijohdon järjestäminen kaikille kulutusalueille. Haja asutusalueilla kiinteistöjen kaivovesi ei aina täytä kaikkia hyvälle talousvedelle asetettuja laatuvaatimuksia. Monin paikoin ongelmana on lisäksi veden vähyys. Suunnittelussa pyritään selvittämään alueet, joilla on vedenhankinnan kehittämistarpeita. Suunnittelussa esitetään alueet, jotka tulevaisuudessa liitetään yleiseen vesijohtoverkostoon ja alueet, jotka jäävät niiden ulkopuolelle. Jokioisilla vesijohtoverkosto kattaa jo lähes koko kunnan alueen. Yhteistyömahdollisuuksia vedenhankinnassa on selvitetty Forssan seudun vesihuollon yleissuunnitelmassa. Suunnittelussa pyritään selvittämään alueet, joilla on jätevedenkäsittelyn kehittämistarpeita. Suunnittelussa esitetään alueet, jotka tulevaisuudessa liitetään yleiseen viemäriverkostoon ja alueet, jotka jäävät niiden ulkopuolelle. Jätevesien käsittelyssä tavoitteena on vähentää yhdyskuntien vesistökuormitusta siten, että yhdessä muiden toimenpiteiden kanssa luodaan edellytykset purkuvesistöjen veden laadun paranemiselle. Ympäristöministeriön päätös vesiensuojelun toimenpideohjelmasta vuoteen 2005 edellyttää käytännössä, että lähtevän jäteveden biologinen hapenkulutus Jokioisten jätevedenpuhdistamon kokoisilla laitoksilla on 10 15 mg/l ja fosforin tavoitetaso on enintään 0,4 0,6 mg/l. Jätevedenkäsittelyn yhteistyömahdollisuuksia on selvitetty Forssan seudun vesihuollon yleissuunnitelmassa. Myös puhdistamolietteen jatkokäsittelyssä olisi hyvä suosia yhteistyötä naapurikuntien kanssa. Lisäksi tavoitteena on saostuskaivolietteen käsittelyn kehittäminen siten, että haja asutusalueilla muodostuvat lietteet eivät heikennä jätevedenpuhdistamon tehokkuutta. Viemäriverkostoissa pyritään vähentämään vuoto ja kuivatusvesiä.

12 17361 3.1.3 Haja asutus ja vapaa ajan asutus Jätevesien käsittelyä tehostetaan ympäristön hygieenisen tilan parantamiseksi. Typpikuormitusta vähentäviä jätteiden ja jätevesien käsittelyjärjestelmiä kehitetään ja otetaan käyttöön. Tavoitetasona on fosforinpoistolla tehostettu maasuodatin tai biologis kemiallinen pienpuhdistamo. Tärkeillä ja muilla vedenhankintaan soveltuvilla pohjavesialueilla olevat, tiheästi rakennetut haja asutusalueet viemäröidään ja jätevedet johdetaan käsiteltäviksi pohjavesialueiden ulkopuolelle. Haja asutuksen uudisrakentaminen tulisi toteuttaa niin, että vesiympäristöön ja pohjaveteen kohdistuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Tiheästi asutut alueet tulisi liittää yleisen tai yhteisen vesi ja viemäriverkon ja asianmukaisen jätevesien käsittelyn piiriin. Jäteveden määrää vähennetään suosimalla vettä vähän käyttävää tekniikkaa erityisesti alueilla, joita ei liitetä yleiseen viemäriin. Valtioneuvoston asetus haja asutuksen jätevesien käsittelystä Vuoden 2004 alussa voimaan tullut valtioneuvoston asetus hajaasutuksen jätevesien käsittelystä edellyttää kiinteistöjen jätevesien puhdistuslaitteiden tehostamista. Asetuksella säädetään vähimmäisvaatimukset kiinteistökohtaisten talousjätevesien käsittelylle. Vaatimukset koskevat kaikkia kiinteistöjä, joita ei ole liitetty vesihuoltolaitoksen viemäröintijärjestelmään. Asetuksen vaatimukset koskevat heti vuoden 2004 alusta lähtien uudisrakentamista. Olemassa olevien kiinteistöjen jätevesijärjestelmät tulee saada asetuksen vaatimusten mukaisiksi pääsääntöisesti 10 vuoden kuluessa asetuksen voimaantulosta. Talousjätevesistä ympäristöön joutuvaa kuormitusta on vähennettävä orgaanisen aineen osalta 90 %, kokonaisfosforin osalta 85 % ja kokonaistypen osalta vähintään 40 % verrattuna laskennalliseen hajaasutuksen kuormituslukuun. Alueilla, jossa pysyvän haja ja vapaaajan asutuksen aiheuttama vesistökuormitus on vähäistä ja pinta ja pohjavesien pilaantumisvaaraa ei aiheudu, voidaan ympäristönsuojelulain 19 nojalla annettavilla kunnan ympäristönsuojelumääräyksillä erikseen sallia lievempiä päästövaatimuksia. Tällöin kokonaiskuormitusta olisi vähennettävä orgaanisen aineen BOD 7 osalta 80 %, kokonaisfosforin osalta 70 % ja kokonaistypen osalta vähintään 30 %.

13 17361 3.1.4 Pohjavedet 3.1.5 Vesistöt Pohjaveden lisääntyneen käytön sekä riskitekijöitä koskevan tutkimustiedon myötä pohjaveden ja pohjavesialueiden suojelutarve on kasvanut. Tavoitteena on estää pohjaveden laadun heikkeneminen ja turvata pohjaveden määrä. Ihmisen toiminnasta aikaisemmin heikentänyttä pohjaveden laatua tulee parantaa. Kiireellisemmin suojelua tarvitsevat pohjavesialueet, joilla on tai on tulossa vedenottamo tai riskikohteita. Pohjaveden laatua uhkaavat monet tekijät, kuten teollisuus, kaatopaikat, huoltoasemat, tienpito, maanalaiset öljysäiliöt, maa ainestenotto, jätevesien käsittely ja viemärit. Tärkeimmät pohjaveden suojelua koskevat säädökset sisältyvät vesilakiin ja ympäristösuojelulakiin: pohjaveden muuttamiskielto (VL 1:18 ) ja pohjaveden pilaamiskielto (YSL 8 ) sekä vedenottamon vesioikeudelliset suoja alueet (VL 9:20 ). Lisäksi pohjaveden suojelua koskevia säädöksiä sisältyy maa aineslakiin ja erinäisiin muihin lakeihin ja asetuksiin. Pohjaveden suojelua ohjaa valtioneuvoston periaatepäätös vesien suojelun tavoitteista vuoteen 2005. Suunnitelmassa esitettävien toimenpiteiden tavoitteena on osaltaan turvata pohjavesien laatua ja määrää. Tärkeillä vedenhankintaan käytetyillä pohjavesialueilla tulee olla suojelusuunnitelmat ja vedenottamoilla vesioikeuden määräämät suojavyöhykkeet. Pintavesien kannalta tärkein tavoite on vähentää yhdyskuntien aiheuttamaa jätevesikuormitusta. Kaikilla vesistöalueilla tavoitteena on vähentää haja asutuksesta aiheutuvia jätevesipäästöjä. Suunnitelmassa esitettävien toimenpiteiden tavoitteena on osaltaan edesauttaa suunnittelualueen vesistöjen veden laadun paranemista käyttökelpoisuusluokkaan hyvä. Samanaikaisesti tarvitaan tehokkaita toimia myös muista lähteistä, mm. peltoviljelystä ja karjataloudesta, aiheutuvan ravinnekuormituksen vähentämiseksi. 3.1.6 Muut vesihuollolliset ja ympäristön suojelulliset tavoitteet parantaa kuluttajien mahdollisuuksia saada laadukkaita vesihuoltopalveluita kohtuullisin kustannuksin vesihuoltolaitosten toimintavarmuuden lisääminen ja vedensaannin turvaaminen myös poikkeustilanteissa ja poikkeusaikoina vaatia vesihuoltolaitoksen toiminta alueilla olevien kiinteistöjen liittämistä yleisiin verkostoihin edistää taajaan asutuilla alueilla olevien kiinteistöjen liittämistä yleisiin vesihuoltolaitoksiin edistää asutuksen sekä elinkeino ja vapaa ajan toimintojen vesihuoltoa haja asutusalueilla edistää vesihuoltotehtävien tehokasta ja tarkoituksenmukaista hoitamista

14 17361 varmistaa vesihuoltotehtävien oikea henkilörakenne sekä edistää asiantuntemuksen ja ammattitaidon säilymistä ja kehittymistä pohjavesien määrän ja laadun turvaaminen myös tulevaisuudessa selvittää saostus ja puhdistamolietteen asianmukainen hyötykäyttö asukkaiden ympäristötietoisuuden ja vesiasioihin vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen. 3.2 Toimintojen kehitysnäkymät kunnassa 3.2.1 Väestö ja vedenkulutusennusteet Kunnan alueella on joitakin alueita, joilla vesihuoltoa ja etenkin viemäröintiä voidaan kehittää nykyisestä. Toimintaa kehitettäessä on huomioitava asetus jätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Koska haja asutuksen jätevedenkäsittelymääräykset kiristyvät, joutuvat yhä useammat kotitaloudet parantamaan käytössä olevia jätevedenkäsittelymenetelmiään. Tämä on huomioitava arvioitaessa viemäriverkoston laajentamisen kannattavuutta. Viemäriverkostojen laajentamisessa on otettava huomioon myös tärkeät pohjavesialueet ja ympäristöarvot. Etenkin pohjavedenottamoiden läheisyydessä ja suojavyöhykkeillä olevien kiinteistöjen jätevesien käsittely tulisi järjestää asianmukaisesti. Asetuksen myötä haja asutuksen saostus ja umpikaivolietteiden määrän voidaan olettaa kasvavan. Jokioisten väestömäärän ennustetaan kasvavan hieman. Taajamien väestömäärän oletetaan kasvavan ja haja asutuksen pysyvän ennallaan. Kohdassa 3.2.4 on kerrottu lähitulevaisuuden kaavoitettavat alueet, joille taajama asutuksen oletetaan laajenevan. Esitetyt ennusteet ovat tavoitteellisia, jolloin myös suunnitelmien toteutuminen ja eteneminen riippuvat ennusteiden toteutumisesta. Jokioisten väestöennuste vuodelle 2020 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 Tilastokeskus Hämeen Liitto taajama asutus (Hämeen liitto) 0 2000 2005 2010 2015 2020

15 17361 Vedenkulutusennusteet perustuvat oletukseen, että ominaiskulutus ei juurikaan kasva nykyisestä. Liittymisasteen vesijohto ja viemäriverkostoon oletetaan nousevan verkoston laajentuessa uusille kaavaalueille ja haja asutusalueille. Maatalouden kotieläintilat ovat jo suurelta osin liittyneet yhteiseen vedenjakeluun. Maatalouden vedenkulutus kasvaa hieman, kun tilakoko suurenee ja veden laatuun kiinnitetään enemmän huomiota. Maatilojen määrän arvioidaan Jokioisilla hieman vähenevän, mutta toiminta samalla tehostuu. Etenkin maitotilojen vedenlaatuvaatimukset ovat korkeat. Teollisuuden vedenkulutuksen arvioidaan pysyvän ennallaan tai kasvavan hieman. Teollisuudessa veden säästö ja kierrätystoimenpiteet vähentävät vedentarvetta. Seuraavassa on esitetty vedenkulutusennuste vuodelle 2020, jossa on käytetty Tilastokeskuksen väestöennustetta: Jokioinen Vuosi 2002 2010 2020 Asukasmäärä (Tilastokeskus) asukas 5 641 5 810 5 881 Liittyjämäärä yleiseen vesiverkostoon as 5 320 5 550 5 700 liittymisprosentti yleiseen verkostoon % 94 % 96 % 97 % Liittyjämäärä yksityisiin vesijohtoihin as 60 20 20 Liittymisprosentti yhteensä % 95 % 96 % 97 % Asutuksen ominaiskulutus l/as/d 137 140 140 Asutuksen vedenkulutus m 3 /d 736 780 810 Maatalouden vedenkulutus m 3 /d 135 150 150 Teollisuuden ja laitosten vedenkulutus m 3 /d 1 021 1 050 1 050 Vedenkulutus (laskutettu) yhteensä m 3 /d 1 892 1 980 2 010 Ominaiskulutus/ liittyjämäärä l/as/d 352 355 351 Jätevesimäärän ennustetaan kasvavan vain hieman, vaikka vedenkulutuksen on arvioitu kasvavan enemmän. Puhdistamoille tuleva jätevesimäärä vähenee, kun viemäriverkostoa saneerataan vuotovesien vähentämiseksi. Puhdistamolle tulevan ravinnekuormituksen arvioidaan kasvavan hieman nykyisestään. Kasvu perustuu pääosin viemäriverkon laajentumiseen ja sitä kautta liittyjämäärän kasvuun.

16 17361 Seuraavassa taulukossa on esitetty ennuste jätevesimäärän kasvusta: Jokioinen Vuosi 2002 2010 2020 Liittyjämäärä puhdistamoille asukas 3 000 3800 4400 Liittymisprosentti % 53 % 65 % 75 % Asutuksen ominaisjätevesimäärä l/as/d 137 140 140 Asutuksen jätevesimäärä m 3 /d 410 530 620 Teollisuuden ja laitosten jätevesimäärä m 3 /d 59 60 60 Verkoston vuotovesimäärä m 3 /d 587 500 500 Jätevesimäärä yhteensä m 3 /d 1 056 1 090 1 180 Ominaisjätevesimäärä / liittyjä l/as/d 352 287 268 Ominais BOD 7ATU g/as/d 53 55 55 Ominaistyppi N g/as/d 21 20 20 Ominaisfosfori P g/as/d 2,3 2,4 2,5 Orgaaninen aines BOD 7ATU kg/d 160 209 242 Typpi N kok kg/d 62 76 88 Fosfori P kok kg/d 7 9 11 3.2.2 Organisatoriset linjaukset On mahdollista ylläpitää omaa organisaatiota tai muodostaa yhteisorganisaatio jonkun toisen (joidenkin toisten) kunnan kanssa. Jokioisten on mahdollista kehittää alueellista yhteistyötä esim. Forssan seudun kuntien kanssa. Alueellisella yhteistyöllä voidaan saavuttaa etuja mm. poikkeustilanteiden hallinnassa. Haja asutusalueilla edistetään jätevesivesihuollon järjestämistä yksityisesti vesiosuuskuntaperiaatteella. Tällöin yleensä vesiosuuskunta rakentaa viemäriverkoston itse ja ostaa jäteveden käsittelyn palveluna kunnan vesihuoltolaitokselta. 3.2.3 Kytkeytyminen muuhun suunnitteluun Vesihuoltolain 5 :n mukaan kehittämissuunnitelmassa tulee kiinnittää erityistä huomiota vesihuollon järjestämiseen alueilla, joilla on voimassa maankäyttö ja rakennuslaissa tarkoitettu yleis tai asemakaava tai joilla yleis tai asemakaavan laatiminen on vireillä sekä alueilla, joita koskevat ympäristönsuojelulain nojalla annetut ympäristönsuojelumääräykset.

17 17361 3.2.4 Kytkeytyminen yhdyskuntarakenteen kehittämiseen Vesihuoltoa kehitettäessä on huomioitava kaavoitus ja maankäyttösuunnitelmat. Lähiajan maankäytön suunnittelun tärkeitä painopistealueita Jokioisilla on rajattu nykytilannekarttaan 17361.2 ja lueteltu seuraavassa. Kyyhkysmäen länsi ja eteläpuoli Selkäinmäki 10 tien etelävarsi, Peltosuo Pellilä Leimukallio Forssantien varsi Kurikkamäki Rehtijärven ranta asemakaava, Lamminkylä Uuden maankäyttö ja rakennuslain mukaisesti seutukaava korvataan maakuntakaavalla. Kanta Hämeen maakuntakaavaluonnos on ollut nähtävillä kesällä 2003 ja sen laati Hämeen liitto. 3.3 Kehittämistarpeet nykyisten verkostojen alueilla 3.3.1 Talousvesi 3.3.2 Jätevesi Jokioisilla käytettävä talousvesi on hyvänlaatuista pohjavettä. Vesijohtoverkosto kattaa lähes koko kunnan alueen ja liittymisaste on jopa 94 %. Vedenhankinta perustuu kolmen vedenottamon varaan. Kuivuuden vuoksi Rehtijärven vedenottamo on kuitenkin ollut poissa käytöstä 2002 2003. Jokioisilla on tarpeeksi vettä oman tarpeeseensa normaalitilanteessa, mutta poikkeustilanteessa ja vedenkulutuksen kasvaessa on tarve lisävedenhankintaan. Vedentarvetta voidaan tyydyttää kasvattamalla jo olemassa olevien Särkilammen ja Kuuman vedenottamoiden pumppausta niiden kapasiteettien ja antoisuuksien puitteissa. Poikkeustilanteiden varalle olisi harkittava yhdysvesijohtojen rakentamista naapurikuntiin ja ehkä myös varavedenottamon rakentamista. Kuuman vedenottamolle ollaan parhaillaan suunnittelemassa saneerausta, jossa vedenottamolta poistetaan painesäiliöt, ohjaus järjestetään taajuusmittaajalla ja tarvittaessa järjestetään veden alkalointi. Viemäriverkosto kattaa Jokioisten keskustaajaman. Viemäriverkostoon joutuu runsaasti vuotovesiä, joita tulisi vähentää verkostoa edelleen saneeraamalla. Vuotovesimäärien kehityksestä on tehty selvitys. Jätevedenpuhdistamon kapasiteetti riittää käsittelemään tulevaisuudessa jonkin verran kasvavat jätevesimäärät. Uuden ympäristöluvan myötä puhdistamon puhdistusvaatimukset kiristyivät hieman. Puhdistamolla on kuitenkin jo nyt pääosin saavutettu uudet puhdistusvaatimukset BOD:n ja fosforin suhteen, jolloin suuriin saneeraustoimenpiteisiin ei jouduttane. Uusi ympäristölupa edellyttää

18 17361 3.3.3 Jätevesilietteet 3.3.4 Hulevesi lisäksi mahdollisimman hyvän ammoniumtypen nitrifiointiasteen saavuttamista. Lisäksi ammoniumtypen nitrifioinnin tehostamisesta on laadittava selvitys vuoden 2008 loppuun mennessä. Vesihuoltolaitoksen toiminta alueilta pyritään selvittämään kiinteistöt, jotka eivät vielä ole liittyneet yleiseen vesihuoltoverkostoon. Jatkossa haja asutusalueen umpikaivo ja saostuskaivolietteiden vastaanotto Jokioisten puhdistamolle voidaan mahdollisesti lopettaa ja lietteet kuljettaa käsiteltäväksi Forssan jätevedenpuhdistamolle. Tämä vähentäisi ja tasaisi Jokioisten puhdistamon tulokuormitusta. Uusi ympäristölupa edellyttää Jokioisten jätevedenpuhdistamon ylijäämälietteiden käsittelyn tehostamista. Nykyistä aumakompostointia voidaan jatkaa vuoden 2007 loppuun asti. Jatkossa kuivatun ylijäämälietteen jatkokäsittely olisi suositeltavaa hoitaa alueellisena yhteistyönä. Tällöin Jokioisten kuivatut lietteet voidaan viedä esim. Forssaan jatkokäsiteltäväksi. Hulevesiviemäröintiä on vain osalla asemakaava alueista. Vaikka sadevesien johtaminen on toteutettu erillisviemäröinnin mukaisesti, hulevesiä joutuu kuitenkin jätevesiviemäreihin. Kunta on tehnyt selvityksiä ja viemäriverkoston saneerauksia, joiden tarkoituksena on vähentää vuotovesien osuutta jätevedenpuhdistamoilla. Nykyisen hulevesiverkoston kunto tulisi selvittää. Hulevesiverkostoja ja sadeveden toiminta alueita laajennetaan lähinnä uudisrakentamisen yhteydessä. 3.4 Arvio vesihuollon toimintavarmuudesta 3.4.1 Vedenhankinta Vedenhankinnan poikkeustilanteita voivat olla mm. sähkökatkot, yhdysvesijohdon rikkoontuminen, vedenhankintaan käytetyn pohjavesialueen likaantuminen tai käsittelylaitoksen vahingoittuminen. Poikkeustilanteessa käytettävissä olevien vedenottamoiden tulee pystyä toimittamaan verkostoon riittävästi hyvänlaatuista vettä. Jokioisten vesihuoltolaitoksella on valmiussuunnitelma, jota kuitenkin olisi tarve päivittää. Laitoksella on kaukovalvonta, joka antaa päivystäjälle hälytyksen tärkeimpien toimintojen häiriöistä. Jokioisilla on mahdollisuus desinfioida verkostoon johdettava talousvesi klooraamalla Rehtijärven vedenottamolla. Desinfiointimahdollisuus olisi hyvä olla myös Särkilammen ja Kuuman vedenottamoilla. Desinfiointi voidaan järjestää esim. siirrettävällä kloorauslaitteistolla, jolloin koko vesijohtoverkosto olisi mahdollista desinfioida. Tarvittaessa kloorauksen rinnalle voidaan vedenottamoille hankkia myös veden UV käsittelylaitteet, joiden tarkoituksena olisi lähinnä vähentää kloorauksen tarvetta veden vaatiessa pitkäaikaista desinfiointia.

19 17361 3.4.2 Raakavesilähteiden riittävyys ja tila UV käsittelyn desinfioivat vaikutukset eivät kuitenkaan ulotu verkostoon asti, kun taas klooraamalla vesijohtoverkosto voidaan desinfioida. Jokioisten vedenottamoiden vedessä ei ole ollut hygieenisiä ongelmia, jolloin mahdollisen UV säteilylaitteiston hankkiminen olisi varotoimi poikkeustilanteissa käytettäväksi, esim. jos pintavettä pääsee tulva aikana pohjavesikaivoon. Vedenhankintaan on normaalitilanteessa käytössä kolme vedenottamoa ja vesitorni. Rehtijärven vedenottamo on kuitenkin kärsinyt 2002 2003 kuivuudesta, eikä ottamoa ole voitu käyttää täysimääräisesti. Tällöin vedenhankintakäytössä ovat olleet vain Särkilammen ja Kuuman vedenottamot. Jokioisten vesijohtoverkosto on liitetty kunnan pohjoispuolelta Forssan puolella olevan Matkun Vesiosuuskunnan verkostoon, joka on liitoksissa myös Forssan vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkostoon. Tarvittaessa tätä linjaa voidaan käyttää yhdysvesijohtona poikkeustilanteissa. Jokioisten kunnan alueella vedenkulutus (laskutettu) on ollut tasoa 1 890 m 3 /d. Vuonna 2002 kaikkien ottamoiden kapasiteetista oli yhteensä 67 % käytössä. Verkostoihin pumpattiin vettä 2 458 m 3 /d vuonna 2003. Lyhytaikaisesti esim. putkirikon sattuessa vedenjakelu voi olla myös vesitornin kapasiteetin varassa. Vesijohtoverkostossa on riittävästi kiertoyhteyksiä. Jokioisten vedentarpeen on arvioitu kasvavan vuoteen 2020 tasolle 2 000 m 3 /d. Mikäli poikkeustilanteessa suurin Särkilammen vedenottamo jäisi esim. pohjaveden pilaantumisen takia pois käytöstä, korvaavan vesimäärän käyttöön saaminen olisi nykyisin huomattavan vaikeaa. Vedenhankinnan turvaamiseksi on tarve löytää lisä ja varavedenottokohde tai yhdysvesijohdon rakentaminen naapurikuntiin. Forssan seudun vesihuollon yleissuunnitelmassa on esitetty yhdysvesijohtojen rakentamista Ypäjälle ja Forssaan sekä uusien alueellisten vedenottamoiden rakentamista Tammelaan. Jokioisen kunnan alueella sijaitsevat I luokan pohjavesialueet, Latovainio (0416951) sekä Särkilampi (0416954 A ja B) ovat jo nykyisin vedenhankintakäytössä. Särkilammen pohjavesialueella sijaitsevan Rehtijärven vedenottamon vedenpinta on ollut kuitenkin 2002 2003 niin alhaalla, ettei ottamoa ole voitu käyttää. Särkilammen ja Kuuman vedenottamoiden kapasiteetti riittää nykyistäkin suurempaan vedenottoon.

20 17361 3.4.3 Jätevedenkäsittely Latovainion pohjavesialueella (0416951) on suoritettu pohjavesitutkimuksia (Paavo Ristola Oy 2000), joiden mukaan alueella on edellytykset pohjaveden ottoon Kuuman vedenottokohteen lisäksi myös Terävän ja Kullaanharjun kohdilta. Terävän erilliseltä pohjaveden valumaalueelta on mahdollista ottaa hyvänlaatuista pohjavettä keskimäärin n. 300 m 3 /d. Vastaavasti Kullaanharjun alueelta on saatavissa pohjavettä keskimäärin 400 m 3 /d. Lyhytaikaisesti Kullaanharjulta voidaan pumpata huomattavasti suuremmalla tuotolla, esim. 600 m 3 /d. Muita vedenhankintaan soveltuvia käyttämättömiä pohjavesivaroja on Murronkulman (0416952) ja Hirsikankaan (0416953 A ja B) II luokan pohjavesialueilla. Tärkeimmän Murronkulman pohjavesialueen arvioitu kokonaisantoisuus on 700 m 3 /d ja potentiaalinen käyttöönotettava antoisuus 350 m 3 /d, joka edellyttää kuitenkin raudan ja mangaanin poistoa. Pohjavettä vaarantavia tekijöitä Jokioisilla ovat mm. Särkilammen vedenottamon läheisyydessä oleva vanha kaatopaikka, maa ainesten otto sekä tienpito. Myös maatalous ja asutus voivat vaarantaa pohjaveden laatua. Mikäli Särkilammen vedenottamo joudutaan poikkeustilanteessa jättämään pois käytöstä, on vanhan kaatopaikan pohjoispuolella, Rehtijärven kaakkoisrannan läheisyydessä tutkittu vaihtoehtoinen vedenottokohta. Särkilammen ja Latovainion pohjavesialueille on laadittu suojelusuunnitelmat. Särkilammen vedenottamolla on lisäksi vesioikeuden vahvistamat suojavyöhykkeet. Forssan seudun pohjavesialueiden suojelusuunnitelmaa ollaan parhaillaan laatimassa ja siihen tulee sisältymään Jokioisten alueella sijaitsevat pohjavesialueet Jätevedenpuhdistamolla poikkeustilanteita voivat aiheuttaa mm. sähkökatkot, laiterikot, vuotovedet ja aktiivilietteen myrkyttyminen esim. kemikaalipäästön johdosta. Tällöin joko osittain tai kokonaan käsittelemätöntä jätevettä voi joutua ympäristöön. Poikkeustilanteiden puutteellisesti käsitellyt jätevedet huomioidaan velvoitetarkkailussa, jolloin puhdistukselle asetetut lupaehdot voivat ylittyä. Vesihuoltolaitoksella on kaukovalvonta, joka antaa päivystäjälle hälytyksen tärkeimpien toimintojen häiriöistä. Jokioisten jätevedenpuhdistamo on saavuttanut pääosin kaikki sille asetetut lupaehdot. Viemäriverkostoon ei ole liittynyt teollisuutta tai muuta toimintaa, jonka jäteveden laatu tuottaisi ongelmia puhdistamon toiminnalle. Puhdistamolle aiheuttaa kuitenkin ongelmia runsaat vuotovedet, joita on pyritty vähentämään viemäriverkoston vuotokohtia selvittämällä ja verkoston saneeraustöillä. Jokioisten puhdistamon toimintavarmuus on ollut hyvä.

21 17361 3.5 Tarpeet nykyisten toiminta alueiden ulkopuolisilla alueilla Verkostoja tulisi laajentaa alueille, missä asukastiheys on kyllin suuri ja/tai terveydelliset tai ympäristönsuojelulliset syyt sitä edellyttävät. Verkostojen laajennustarve tulee määritellä ensisijaisesti tarpeeseen perustuen. Lisäksi on huomioitava mm. ympäristöarvot, kuten pohjavesialueet ja niiden suojelu. Vesihuoltoa olisi mahdollista kehittää esim. vesiosuuskuntia muodostamalla sekä liittämällä alueita kunnalliseen vesijohtoverkostoon. Jokioisilla vesijohtoverkosto kattaa lähes koko kunnan alueen. Toiminta alueiden ulkopuolisten alueiden tarpeet kohdistuvatkin lähinnä jätevedenkäsittelyn kehittämiseen ja yleisen viemäriverkon laajentamiseen. Liitteenä 1 olevan loma ja asuinrakennuskannan tiheyskartan mukaan nykyisen viemäriverkoston ulkopuolella asukastiheys olisi suurin Vaulammin, Latovainion, Pellilä Leimukallion, Minkiön aseman ja Kiipunmäen alueilla. Lamminkylän alueella on lisäksi tarve kehittää jätevesien käsittelyä pohjavesiensuojelullisista syistä. Forssan seudun vesihuollon yleissuunnitelmassa Jokioisten hajaasutuksen vesihuollon tarvealueiksi nimettiin Pellilä, Kiipu, Latovainio, Haapaniemi, Lamminkylä ja Kalsu Vieremä. Viemäriverkoston ulkopuolelle jäävillä haja asutusalueilla tulee kiinnittää huomiota jätevedenkäsittelyvaatimusten kiristymiseen. Jätevedenkäsittely voidaan järjestää kiinteistökohtaisesti tai useamman kiinteistön yhteiskäsittelynä. Lisäksi haja asutusalueella olevien koulujen jätevedenkäsittelyä tulisi tehostaa tai liittää yleiseen viemäriverkostoon. Uudet asemakaavoitettavat asuin ja yritysalueet edellyttävät kunnallistekniikan rakentamista. 4 KEHITTÄMISTOIMENPITEET 4.1 Vedenhankinta Kehittämisratkaisut on esitetty suunnitelmakartassa 17361.3. Yhdysvesijohdot Forssaan ja Ypäjälle Forssan seudun vesihuollon yleissuunnitelmassa (Suunnittelukeskus Oy 2004) on selvitetty alueen vedenhankinnan kehittämisen eri vaihtoehtoja. Toimenpide ehdotuksena esitettiin lisäveden hankkimista Tammelan Kaukolannummen, Kuivajärvenharjun sekä Pernunnummen pohjavesialueilta. Lisäksi Kuivajärvenharjulla tehtäisiin tekopohjavettä. Forssan, Tammelan, Jokioisten ja Ypäjän vesijohtoverkostot yhdistettäisiin toisiinsa, jolloin turvataan myös poikkeus ja häiriötilanteiden vedenhankinta ja jakelu alueella. Näitä alueellisessa yleissuunnitelmassa esitettyjä alueellisia pitkäntähtäimen ratkaisuja ei ole tarkasteltu tässä suunnitelmassa tarkemmin tai esitetty suunnitelmakartoissa.

22 17361 Jokioisten vedenhankinnan varmistamiseksi rakennetaan yhdysvesijohdot Ypäjän kuntaan ja Forssan kaupunkiin. Etenkin Ypäjällä on tarve vedenjakelunsa varmistamiseen huippukulutuksen aikana. Suunnitelmakartassa on esitetty eri yhdysvesijohtovaihtoehtoja sekä Ypäjän että Forssan vesijohtoverkostoihin. Yhdysvesijohto Ypäjään Huippukulutuksen tasaamiseksi väliaikaisratkaisuna voidaan yhdistää Jokioisten ja Ypäjän nykyiset vesijohtoverkostot kohtuullisen helposti. Esim. Loimijoen pohjoispuolella vesijohtoverkostojen välimatka olisi vain n. 900 m. Välille voidaan rakentaa 75 mm yhdysputki, jonka investointikustannus olisi luokkaa 25 000 (+ mittakaivo 15 000 ). Koska putkikoot ovat kovin pieniä, ei saatavissa oleva vesimäärä ole kovinkaan suuri. Nykyisten verkostojen painetasot tulisi kuitenkin selvittää, jotta voidaan arvioida yhdyslinjalta saatavissa oleva vesimäärä. Isompi ja varsinainen Ypäjä Jokioinen yhdysvesijohto rakennettaisiin Jokioisten Vaulammin ja Ypäjän Varsanojan isompien putkilinjojen välille. Yhdysvesijohdon koko 160 mm riittänee poikkeustilanteiden varalle turvaamaan vedenjakelun. Linjan pituus olisi n. 7,3 km ja rakentamisen investointikustannus n. 315 000 + yleiskustannukset 48 000. Kuntien väliset kustannusosuudet tulee sopia erikseen. Yhdysvesijohto voidaan rakentaa myös samaan kaivantoon mahdollisen siirtoviemärin kanssa, mikäli kaikki Forssan seudun jätevedet päätetään tulevaisuudessa käsitellä Ypäjään rakennettavalla uudella jätevedenpuhdistamolla (ks. kohta 4.2). Yhdysvesijohdon rakentamiseen voidaan hakea avustusta valtion vesihuoltotyönä, jolloin lähinnä materiaalikustannukset jäisi kuntien/vesihuoltolaitosten kustannettavaksi. Varsinaisen yhdysvesijohdon vesihuoltotyön osuus voisi karkeasti arvioiden olla korkeintaan 190 000, mutta käytännössä tuen osuus olisi todennäköisesti alhaisempi. Varavedenottamon rakentaminen Latovainion pohjavesialueelle (0416951) voidaan rakentaa varavedenottamo Terävän tai Kullaanharjun kohdalle, mikäli poikkeustilanteessa esim. Särkilammen päävedenottamo olisi poissa käytöstä. Vedenottamon, n. 400 m³/d tuotolla, investointikustannukset olisivat n. 330 000. Hinta arvio sisältää kalkkikivialkaloinnin, mutta ei suunnittelu ja rakennuttajan kustannuksia esim. sähkölinjat, tiet tms. Lisäksi Rehtijärven kaakkoisrannan läheisyydessä on tutkittu vedenottokohta, jonne voidaan tarvittaessa rakentaa varavedenottokaivo, mikäli Särkilammen vedenottamon nykyiset kaivot joudutaan poikkeustilanteessa jättämään pois käytöstä.