1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Dexametason 1,5 mg tabletti VALMISTEYHTEENVETO 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää 1,5 mg deksametasonia. Apuaine, jonka vaikutus tunnetaan: Laktoosimonohydraatti, josta laktoosin pitoisuus 60 mg/tabletti. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1. 3. LÄÄKEMUOTO Tabletti. Valkoinen tai melkein valkoinen, tasainen, viistoreunainen, jakouurteellinen tabletti, Ø 7 mm, koodi ORN 34. Tabletin voi jakaa yhtä suuriin annoksiin. 4. KLIINISET TIEDOT 4.1 Käyttöaiheet Systeemistä glukokortikoidihoitoa vaativat tilat, kuten tulehdukselliset ja systeemiset reumataudit, autoimmuunitaudit, allergiset reaktiot ja astma sekä jotkut veritaudit kuten akuutti leukemia. Kohonnut aivopaine erityisesti aivokasvainten ja -metastaasien yhteydessä. 4.2 Annostus ja antotapa Annostus Annos määräytyy hoidettavan tilan ja sen vaikeusasteen mukaan ja on aikuisilla yleensä 0,5-10 mg/vrk. Hoidon alkaessa ja taudin akuutissa vaiheessa käytetään usein suuria annoksia. Vaikutuksen ilmettyä annosta pienennetään muutamien päivien välein, kunnes saavutetaan ylläpitoannos tai hoito voidaan lopettaa. Pitkäaikaisemmassa hoidossa pyritään pienimpään riittävään annokseen, yleensä alle 1,5 mg/vrk. Mikäli hoidossa tullaan toimeen yhdellä vuorokausiannoksella, suositetaan sen ottamista aamulla, jolloin aivolisäkkeeseen kohdistuva vaimennus suureksi osaksi vältetään. Glukokortikoidihoidon keskeytysoireyhtymän välttämiseksi pitkäaikainen deksametasonihoito on keskeytettävä asteittain useiden viikkojen kuluessa (ks. kohta 4.4). Pitkäaikainen deksametasonihoito aiheuttaa lisämunuaiskuoren vajaatoimintaa, minkä vuoksi stressitilanteissa, kuten vamman, sairauksien ja kirurgian yhteydessä, on huolehdittava lisästeroidin antamisesta. Iäkkäät ja pediatriset potilaat Suuriannoksista ja pitkäkestoista deksametasonihoitoa tulisi välttää iäkkäillä ja lapsilla (ks. kohta 4.4).
Maksan- ja munuaisten vajaatoiminta Munuaisten vajaatoiminnassa deksametasonin puhdistuma nopeutuu ja maksan vajaatoiminnassa sen puhdistuma hidastuu, mikä saattaa vaikuttaa lääkkeen annostarpeeseen. 4.3 Vasta-aiheet - Bakteeri-, sieni-, virus- tai loisinfektio ilman asianmukaista lääkitystä. - Yliherkkyys vaikuttavalle aineelle tai kohdassa 6.1 mainituille apuaineille. 4.4 Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet Erityistä tarveharkintaa tulee noudattaa sellaisten potilaiden kohdalla, joilla on todettu diabetes, mahatai pohjukaissuolihaava, osteoporoosi, psykoosi tai vakava mielialahäiriö. Samoin varovaisuutta tulee noudattaa sydämen vajaatoiminnan, äskettäisen sydäninfarktin, hypertension, epilepsian, glaukooman, kilpirauhasen vajaatoiminnan, maksan tai munuaisten vajaatoiminnan, tulehduksellisten suolistosairauksien ja divertikuliitin yhteydessä, sekä potilailla, joille on tehty äskettäin anastomoosileikkaus. Systeemisen glukokortikoidihoidon haittavaikutukset voivat korostua vanhuksilla, joten hoidon tulisi olla mahdollisimman lyhytkestoista ja olisi vältettävä suuria annoksia. Pitkäaikainen deksametasonihoito aiheuttaa lisämunuaiskuoren vajaatoimintaa, minkä vuoksi stressitilanteissa, kuten vamman, sairauksien ja kirurgian yhteydessä, on huolehdittava lisästeroidin antamisesta. Glukokortikoidihoidon keskeytysoireyhtymän välttämiseksi pitkäaikainen deksametasonihoito on keskeytettävä asteittain useiden viikkojen kuluessa. Vuoropäiväannostelu pienentää lisämunuaiskuoren vajaatoiminnan ja hoidon lopettamiseen liittyvän keskeytysoireyhtymän riskiä. Aktiivisessa vaiheessa olevaa hepatiittia sairastavilla deksametasonin sitoutuminen proteiiniin vähenee ja puoliintumisaika pitenee, mikä on syytä huomioida annostelussa. Kortikosteroidit lisäävät infektioalttiutta ja voivat peittää infektion oireet. Lisääntyneeseen infektioalttiuteen on syytä kiinnittää erityistä huomiota silloin, jos potilaalla on samanaikainen muu immunosuppressiivinen lääkitys (ks. kohta 4.5). Vesirokko voi olla kortikosteroidihoidon aiheuttaman immuunipuutoksen aikana erityisen vaarallinen, joten vesirokko- tai herpes zoster -tartunnan suhteen tulee olla erityisen varovainen. Varovaisuutta tulee noudattaa myös sellaisten potilaiden kohdalla, joilla on ollut tuberkuloosi latentin taudin reaktivaation riskin takia. Eläviä, heikennettyjä viruksia tai bakteereita sisältäviä rokotteita ei tule antaa korkea-annoksista kortikosteroidihoitoa saaville potilaille hoidon aiheuttaman immuunipuutoksen aikana. Näiden rokotteiden antoa tulee yleensäkin välttää kortikosteroidihoidon aikana. Muun tyyppisiä rokotteita käytettäessä suoja voi jäädä immuunipuutteen takia tavallista heikommaksi. Glukokortikoidihoito saattaa vaikuttaa veren hyytymiseen. Yhteiskäytössä veren hyytymiseen vaikuttavien lääkkeiden (kuten varfariini tai ASA-valmisteet) tulee noudattaa varovaisuutta. Fluorokinolonien ja glukokortikoidien samanaikainen käyttö lisää jänneruptuuroiden vaaraa, etenkin iäkkäillä potilailla. Deksametasonin metaboliaa indusoivat lääkeaineet, kuten fenytoiini ja karbamatsepiini (ks. kohta 4.5), voivat aiheuttaa väärän positiivisen tuloksen deksametasonikokeessa.
Pahanlaatuista veritautia sairastavilla potilailla on valmisteen markkinoille tulon jälkeen ilmoitettu tuumorilyysioireyhtymää, kun käytössä on ollut pelkkä deksametasoni tai sen lisäksi jokin muu kemoterapeuttinen aine. Potilaita, joilla tuumorilyysioireyhtymän riski on suuri (esim. potilaat, joilla on suuri proliferaationopeus, suuri kasvaintaakka ja suuri herkkyys sytotoksisille aineille), on seurattava tarkkaan, ja asianmukaiset varotoimet ovat tarpeen. Näköhäiriö Systeemisesti tai topikaalisesti käytettävien kortikosteroidien käytön yhteydessä saatetaan ilmoittaa näköhäiriöistä. Jos potilaalla esiintyy oireita, kuten näön hämärtymistä tai muita näköhäiriöitä, potilas on ohjattava silmälääkärille, joka arvioi oireiden mahdolliset syyt. Niitä voivat olla kaihi, glaukooma tai harvinaiset sairaudet, kuten sentraalinen seroosi korioretinopatia, joista on ilmoitettu systeemisten tai topikaalisten kortikosteroidien käytön jälkeen. Valmiste sisältää laktoosia (60 mg/tabletti). Potilaiden, joilla on harvinainen perinnöllinen galaktoosiintoleranssi, saamelaisilla esiintyvä laktaasinpuutos tai glukoosi-galaktoosin imeytymishäiriö, ei tule käyttää tätä lääkettä. Pediatriset potilaat Systeemisen glukokortikoidihoidon haittavaikutukset voivat korostua lapsilla, joten hoidon tulisi olla mahdollisimman lyhytkestoista ja olisi vältettävä suuria annoksia. Kasvuiässä olevilla glukokortikoidihoito voi aiheuttaa kasvun hidastumista, mihin tulee kiinnittää huomiota. Keskoset: Saatavilla olevat tiedot viittaavat pitkäaikaisiin hermoston kehityshäiriöihin kun deksametasonia on annettu varhain (< 96 tunnin sisällä syntymästä) alkuannoksilla 0,25 mg/kg kaksi kertaa vuorokaudessa keskosille, joilla on krooninen keuhkosairaus. 4.5 Yhteisvaikutukset muiden lääkevalmisteiden kanssa sekä muut yhteisvaikutukset Muiden lääkeaineiden vaikutukset deksametasoniin Deksametasoni metaboloituu sytokromi P450 3A4 entsyymin kautta. CYP 3A4:n induktorit kuten fenytoiini, fenobarbitaali, rifampisiini ja karbamatsepiini lisäävät deksametasonin puhdistumaa ja lyhentävät puoliintumisaikaa, ja voivat näin pienentää sen plasmapitoisuuksia. CYP 3A4:n inhibiittorit kuten makrolidiantibiootit, ketokonatsoli ja itrakonatsoli voivat puolestaan lisätä deksametasonin plasmapitoisuuksia. Yhteiskäytön CYP3A:n estäjien kuten kobisistaattia sisältävien valmisteiden kanssa odotetaan suurentavan systeemisten haittavaikutusten riskiä. Tämän yhdistelmän käyttöä on vältettävä, ellei hyöty ole suurempi kuin suurentunut systeemisten kortikosteroidihaittavaikutusten riski, jolloin potilaita on seurattava systeemisten kortikosteroidihaittavaikutusten varalta. Magnesiumsuolat voivat merkittävästi vähentää deksametasonin imeytymistä. Deksametasonin ja magnesiumia sisältävien valmisteiden ottamisen välillä on syytä pitää vähintään 2 4 tuntia taukoa. Efedriini ja primidoni voivat nopeuttaa deksametasonin puhdistumaa ja täten alentaa plasman deksametasonipitoisuuksia. Deksametasonin vaikutukset muihin lääkeaineisiin Deksametasoni on heikko CYP3A4 entsyymin induktori, joten kyseisen entsyymin kautta metaboloituvien lääkkeiden (esim. makrolidiantibiootit ja HIV-lääkkeet), plasmapitoisuudet voivat alentua yhteiskäytössä deksametasonin kanssa. Fenytoiinin plasmapitoisuuksien on kuvattu sekä laskevan että nousevan yhteiskäytössä deksametasonin kanssa. Deksametasoni lisää salisylaattien puhdistumaa. Varovaisuutta on syytä noudattaa, mikäli pitkäaikaisen yhteiskäytön jälkeen pienennetään glukokortikoidiannosta.
Glukokortikoidit voivat vaikuttaa antikoagulanttien tehoon. Varfariinin ja deksametasonin yhteiskäytössä on syytä noudattaa varovaisuutta. Diabeteslääkkeiden (myös insuliinin) vaikutus voi heikentyä yhteiskäytössä kortikosteroidien kanssa, ja niiden annosta saattaa olla syytä nostaa. Deksametasonin ja talidomidin samanaikainen käyttö lisää merkittävästi tromboosiriskiä. Deksametasonin ja talidomidin samanaikainen käyttö lisää riskiä talidomidin aiheuttamiin vakaviin ihoreaktioihin (Stevens-Johnsonin oireyhtymä, toksinen epidermaalinen nekrolyysi). Muut yhteisvaikutukset Tulehduskipulääkkeiden (NSAID) ja glukokortikoidien yhtäaikainen käyttö lisää ulkusten ja ruuansulatuskanavan verenvuodon riskiä. Kortikosteroidien yhteiskäyttö kaliumin erittymistä lisäävien diureettien (esim. furosemidi, tiatsidit) tai muiden kaliumin erittymistä lisäävien lääkkeiden kuten amfoterisiini B:n kanssa voi lisätä hypokalemian riskiä. Fluorokinolonien ja glukokortikoidien samanaikainen käyttö lisää jänneruptuuroiden vaaraa, etenkin iäkkäillä potilailla. Kortikosteroideilla on additiivinen immuunivastetta heikentävä vaikutus käytettäessä samanaikaisesti sytostaattien ja muiden immunosuppressanttien kanssa, mikä voi johtaa niin terapeuttisten kuin haittavaikutustenkin lisääntymiseen. Kortikosteroidit käytettynä yleensä yhdessä pahoinvointia hillitsevien lääkeaineiden kanssa vähentävät sytostaattien aiheuttamaa pahoinvointia. Kortikosteroidit voivat antikoliiniesteraasien kanssa aiheuttaa lihasheikkoutta myasthenia gravis - potilailla. 4.6 Hedelmällisyys, raskaus ja imetys Raskaus Raskaudenaikaiseen deksametasonihoitoon on syytä suhtautua harkiten. Deksametasoni läpäisee istukan. Selkeästi indisoidusta deksametasonihoidosta ei kuitenkaan ole syytä pidättäytyä raskauden aikana. Deksametasonia raskauden aikana saaneen äidin vastasyntynyttä on tarkkailtava mahdollisen lisämunuaisten vajaatoiminnan havaitsemiseksi. Raskaudenaikaiseen kortikosteroidihoitoon on liitetty sikiön kasvun hidastumista etenkin pitkäaikaisessa käytössä; sekä valtimotiehyen supistumista, josta ei ole todettu haittaa sikiölle. Loppuraskauden aikana deksametasoni voi aiheuttaa sikiölle samoja haittavaikutuksia kuin pitkäaikaishoidossa yleensä. Kortikosteroidien antaminen tiineille eläimille on aiheuttanut sikiön kehityshäiriöitä kuten suulakihalkioita, kasvun hidastumista kohdussa ja häiriöitä aivojen kasvuun ja kehittymiseen. Ei ole todettu, että kortikosteroidien käyttö lisäisi synnynnäisten epämuodostumien kuten huuli- /suulakihalkioiden esiintyvyyttä ihmisillä (ks. myös kohta 5.3). Imetys Deksametasoni erittyy maitoon. Jatkuvan deksametasonihoidon aikana on syytä välttää imettämistä.
4.7 Vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn Deksametasoni ei yleensä heikennä kykyä suoriutua autolla ajosta eikä koneiden käytöstä. Pitkäaikaishoidossa osalla potilaista ilmenee mielialan vaihteluita ja psyykkistä tasapainottomuutta, mikä voi haitata liikenteessä suoriutumista. 4.8 Haittavaikutukset Deksametasonilla on samoja haittavaikutuksia kuin muilla glukokortikoideilla. Sillä ei juuri ole mineralokortikoidista, kuten verenpainetta kohottavaa tai elektrolyyttitasapainoa muuttavaa, vaikutusta. Hoidon kesto ja käytetty annos vaikuttavat haittavaikutusten esiintymiseen. Pitkäaikaishoidossa haittavaikutuksia esiintyy säännöllisesti. Deksametasoni aiheuttaa lisämunuaiskuoren vajaatoimintaa, minkä vuoksi stressi, kuten leikkaus tai infektio, voi aiheuttaa hypotensiota, hypoglykemiaa ja jopa kuoleman, jollei steroidiannosta lisätä stressiin sopeutumiseksi. Glukokortikoidien keskeytysoireyhtymä seuraa pitkäaikaisen steroidihoidon äkillisestä lopettamisesta. Oireina voi esiintyä mm. kuume, lihas- ja nivelkipuja, voimattomuutta, pahoinvointia, kohonnut kallonsisäinen paine ja hypotensio. Deksametasoni saattaa muiden kortikosteroidien tapaan aiheuttaa allergiaa ja anafylaktisen reaktion. Haittavaikutusten yleisyysluokat on määritelty seuraavasti: Yleinen ( 1/100, <1/10), melko harvinainen ( 1/1 000, <1/100), harvinainen ( 1/10 000, <1/1 000), tuntematon (koska saatavissa oleva tieto ei riitä arviointiin). Yleinen Melko harvinainen Harvinainen Tuntematon Tuumorilyysioireyhtymä Hyvän ja pahanlaatuiset kasvaimet (mukaan lukien kystat ja polyypit) Immuunijärjestelmä Umpieritys Aineenvaihdunta ja ravitsemus Psyykkiset haitat Lisääntynyt infektioalttius, infektion oireiden peittyminen Elimistön oman ACTH- ja kortisolierityksen estyminen (pitkäaikaiskäytössä), Cushingin oireyhtymän oireet, diabeteksen paheneminen/ ilmaantuminen Proteiinikatabolia ja siitä johtuva negatiivinen typpitasapaino Allergiset reaktiot Ruokahalun lisääntyminen, painonnousu, hypokalemia, natriumin retentio Euforia, unettomuus,
Hermosto Silmät Sydän Verisuonisto Hengityselimet, rintakehä ja välikarsina Ruoansulatuselimistö Iho ja ihonalainen kudos Luusto, lihakset ja sidekudos Yleisoireet ja antopaikassa todettavat haitat Akne, hirsutismi, striat, mustelmaherkkyys, ekkymoosit Lihasatrofia, osteoporoosi Kasvun häiriöt lapsilla mielialan vaihtelut, masennus, psykoosit Silmänpaineen kohoaminen, glaukooma, kaihi, eksoftalmus Sydämen vajaatoiminta Hypertonia, tromboosit Pahoinvointi, mahahaava Ihon oheneminen, hidastunut kudosvaurion paraneminen ja arpeutuminen, allerginen dermatiitti, urtikaria, angioneuroottinen ödeema Turvotus Kohonnut kallonsisäinen paine Hikka Pankreatiitti Aseptinen luunekroosi, jänneruptuura Korioretinopatia, näön hämärtyminen (ks. myös kohta 4.4) Kortikosteroidihoidossa voi esiintyä myös veren hyytymisherkkyyden lisääntymistä, hyperlipidemiaa, lisääntynyttä kalsiumin eritystä ja munuaiskiviä sekä tihentynyttä virtsaamisen tarvetta. Deksametasoni saattaa heikentää siemennesteen laatua ja voi aiheuttaa amenorreaa. Epäillyistä haittavaikutuksista ilmoittaminen On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyöty haitta-tasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan kaikista epäillyistä haittavaikutuksista seuraavalle taholle: www-sivusto: www.fimea.fi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri PL 55 00034 FIMEA 4.9 Yliannostus
Deksametasonin akuutti massiivinen yliannostus on epätodennäköinen. Huomattavan suuria kertaannoksia kestetään vakavitta haitoitta. Suun kautta tapahtuneen yliannostuksen hoito on supportiivinen, tarvittaessa voi antaa lääkehiiltä ja tehdä mahahuuhtelun. 5. FARMAKOLOGISET OMINAISUUDET 5.1 Farmakodynamiikka Farmakoterapeuttinen ryhmä: Glukokortikoidit, ATC-koodi: H02AB02. Deksametasoni vaikuttaa muiden glukokortikosteroidien tapaan sitoutumalla soluliman steroidireseptoreihin ja säätelemällä monien geenien transkriptiota. Sen vaikutuksia välittää muun muassa lisääntynyt lipokortiinisynteesi. Glukokortikoidit vaikuttavat katabolisesti erityisesti lihaskudoksessa. Ne vähentävät lymfokiinien ja eikosanoidien tuotantoa, pienentävät imukudoksen määrää ja vaikuttavat immuunivastetta heikentävästi ja anti-inflammatorisesti tulehduksen syystä riippumatta. Ne myös vähentävät fibroblastien aktiivisuutta ja arvenmuodostusta. Glukokortikoidit vähentävät kortikotropiinin eritystä ja lamaavat aivolisäke-lisämunuaisakselia. Deksametasonilla ei ole merkittävää mineralokortikoidivaikutusta. Painoyksikköä kohti deksametasonin glukokortikoidivaikutus on 30 kertaa ja anti-inflammatorinen vaikutus 20 30 kertaa niin voimakas kuin hydrokortisonin. Deksametasonin kerta-annoksen jälkeen kortikotropiinin eritys estyy kolmeksi vuorokaudeksi. Puuttuvan mineralokortikoidivaikutuksen vuoksi deksametasoni sopii myös hypertensiivisten ja sydämen vajaatoimintaa sairastavien steroidihoitoon. 5.2 Farmakokinetiikka Suun kautta otetun deksametasonin biologinen hyötyosuus on keskimäärin 78 90 %. Huippupitoisuus saavutetaan 1 2 h annostelusta. Deksametasonista ad 77 % sitoutuu plasman valkuaisiin, lähinnä albumiiniin; sitoutumisaste ei riipu pitoisuudesta. Deksametasonin jakaantumistilavuus on 0,6 0,8 l/kg, puhdistuma 3,7 ml/kg/min ja puoliintumisaika 3,0 3,6 h. Deksametasonin antiinflammatorisen vaikutuksen puoliintumisaika on noin 48 h. Yli 60 % deksametasoniannoksesta erittyy virtsaan 24 tunnissa, suurelta osin konjugoimattomina steroideina. Munuaisten vajaatoiminnassa deksametasonin puhdistuma nopeutuu ja maksan vajaatoiminnassa sen puhdistuma hidastuu. Deksametasoni läpäisee istukan. Sikiön plasmassa sen pitoisuus on kolmannes äidin plasman deksametasonipitoisuudesta. 5.3 Prekliiniset tiedot turvallisuudesta Eläinkokeissa suulakihalkioita on havaittu rotilla, hiirillä, hamstereilla, kaneilla, koirilla ja kädellisillä, mutta ei hevosilla eikä lampailla. Joissain tapauksissa näiden poikkeavuuksiin liittyi keskushermostovaurio ja sydänvika. Kädellisillä aivoihin kohdistuvia vaikutuksia havaittiin altistumisen jälkeen. Myös kohdunsisäinen kasvu voi viivästyä. Kaikki nämä vaikutukset havaittiin suurilla annoksilla. 6. FARMASEUTTISET TIEDOT 6.1 Apuaineet Laktoosimonohydraatti Maissitärkkelys Liivate Perunatärkkelys
Talkki Magnesiumstearaatti 6.2 Yhteensopimattomuudet Ei oleellinen. 6.3 Kestoaika 3 vuotta. 6.4 Säilytys Säilytä huoneenlämmössä (15 25 C). 6.5 Pakkaustyyppi ja pakkauskoot Ruskea lasitölkki, tyyppi III; alumiinikierrekorkki. 30 ja 100 tablettia. Kaikkia pakkauskokoja ei välttämättä ole myynnissä. 6.6 Erityiset varotoimet hävittämiselle ja muut käsittelyohjeet Ei erityisvaatimuksia. 7. MYYNTILUVAN HALTIJA Orion Oyj Orionintie 1 02200 Espoo 8. MYYNTILUVAN NUMERO 9604 9. MYYNTILUVAN MYÖNTÄMISPÄIVÄMÄÄRÄ/UUDISTAMISPÄIVÄMÄÄRÄ Myyntiluvan myöntämisen päivämäärä: 20.1.1988 Viimeisimmän uudistamisen päivämäärä: 19.10.2007 10. TEKSTIN MUUTTAMISPÄIVÄMÄÄRÄ 27.4.2017