Utajärven Osuuspankin TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2016
SISÄLLYSLUETTELO UTAJÄRVEN OSUUSPANKKI sivu 1-17 Toimintakertomus 18-19 Osuuspankin tuloslaskelma ja tase 20-21 Rahoituslaskelma Osuuspankin tuloslaskelman ja taseen liitteenä annettavat tiedot 22-33 Osuuspankin tilinpäätöksen merkittävimmät laatimisperiaatteet 34-54 Liitetiedot 55-63 Luettelo kirjanpitokirjoista, tositteiden lajeista sekä selvitys niiden säilytystavoista 64 Hallituksen allekirjoitus 64 Hallintoneuvoston lausunto 64 Tilintarkastajien merkintä suoritetusta tilintarkastuksesta
1(17) 1 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Utajärven Osuuspankin korkokate heikkeni ja pankin liikevoitto kääntyi tappiolliseksi edellisvuodesta. Tilikaudella kirjattiin huomattavasti enemmän arvonalentumistappioita luotoista ja muista sitoumuksista. Arvonalentumisten määrä suhteutettuna luotto- ja takauskantaan kasvoi oleellisesti. Luottokanta laski hieman ja talletuskanta kasvoi edellisestä vuodesta. CET 1 vakavaraisuussuhde oli edellisvuotta parempi. Liiketappio oli 140 tuhatta euroa edellisen vuoden liikevoiton ollessa 1,575 miljoonaa euroa. Tappio johtui luottojen arvonalentumistappiosta, joita oli bruttomääräisesti yli 2,0 miljoonaa euroa. Markkinakorkojen alhaisesta tasosta johtuen korkokate heikkeni edellisestä vuodesta. Tuottojen kokonaismäärä laski ja kulujen määrä kasvoi verrattuna edelliseen vuoteen. Kulujen suhde tuottoihin tunnusluku heikkeni. Tuottojen lasku johtui korkokatteen pienenemisen lisäksi oman pääoman ehtoisten sijoitusten tuottojen vähenemisen, rahoitusvarojen nettotuottojen vähenemisen ja nettopalkkiotuottojen vähenemisen seurauksena. Kulujen kasvu johtui henkilöstökulujen, muiden hallintokulujen, kiinteistöjen arvonalentumisten sekä muiden kulujen kasvusta. Jäsenmäärän kasvu oli vahvaa, jäsenmäärä oli vuoden lopussa 4.502 jäsentä, kasvua 489 jäsentä. Avainlukuja OP Ryhmä Avainlukuja 2016 2015 Muutos Liikevoitto, 1000 euroa -140 1 575-108,9 Kulujen suhde tuottoihin, % 55,4 40,2 15,2 Oman pääoman tuotto (ROE), % 0 5,3-5,3 Ydinpääoman (CET1) 36,07 33,85 2,22 vakavaraisuussuhde Henkilöstö keskimäärin 17 16 1 Jäsenet 4 502 4 013 489 Utajärven Osuuspankki on jäsentensä omistama osuuskuntamuotoinen talletuspankki, joka harjoittaa toimialueellaan paikallista vähittäispankkitoimintaa. Osuuspankki kuuluu OP Ryhmään, joka on johtava suomalainen finanssiryhmä. Se koostuu itsenäisistä osuuspankeista ja niiden keskusyhteisöstä OP Osuuskunnasta tytäryhtiöineen. OP Ryhmän ja sen jäsenpankkien keskitettyjen palveluiden kehittämisestä ja tuottamisesta vastaavat OP Osuuskunta sekä sen tytäryhtiöt OP-Palvelut Oy ja OP-Prosessipalvelut Oy. OP Osuuskunta toimii koko OP Ryhmän strategisena omistusyhteisönä ja ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Osuuspankki on OP Osuuskunnan jäsenluottolaitos. OP Osuuskunta ja sen jäsenluottolaitokset yhdessä niiden konsolidointiryhmiin kuuluvien yhteisöjen kanssa muodostavat yhteenliittymän, josta säädetään laissa talletuspankkien yhteenliittymästä. Lakien mukaan keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat toistensa veloista ja sitoumuksista ja niiden vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan yhteenliittymän tasolla. OP Ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulu keskinäisen vastuun piiriin. Toimintaympäristö Toimintaympäristö
2 2 Maailmantalouden kasvu jatkui vuonna 2016 pitkäaikaista keskiarvoa hitaampana. Vuoden aikana luottamus talouteen horjui erityisesti Britannian EU-jäsenyydestä järjestämän kansanäänestyksen vuoksi. Talouskehitys ja luottamus kohenivat kuitenkin jälleen vuoden lopulla. Euroalueen inflaatio jäi etenkin alkuvuonna vähäiseksi. Euroopan keskuspankki (EKP) laski maaliskuussa ohjauskorkonsa nollaan ja talletuskorkonsa -0,4 prosenttiin. Lisäksi EKP laajensi arvopapereiden osto-ohjelmaansa. Euribor-korot laskivat edelleen hieman EKP:n toimien seurauksena. Pitkät korot nousivat vuoden lopulla, mutta jäivät vuoden alkua matalammalle. Suomen talous alkoi vähitellen elpyä. Rakentaminen kasvoi vahvasti, ja kulutus hyvää vauhtia. Viennin kehitys oli edelleen vaisua. Työttömyys kääntyi laskuun, ja kotitalouksien luottamus vahvistui selvästi vuoden lopulla. Kuluttajahintojen nousu jäi vähäiseksi. Asuntomarkkinat piristyivät, ja asuntojen hinnat nousivat maltillisesti. Kotitalousluottokanta jatkoi viime vuonna vajaan kolmen prosentin kasvuaan. Yritys- ja asuntoyhteisöluottokannan kasvu hidastui alle viiteen prosenttiin. Luottojen kysynnän odotetaan vilkastuvan alkuvuonna. Talletuskannan kasvu hidastui julkisyhteisö- ja yritystalletusten heikomman kehityksen seurauksena. Rahasto- ja vakuutussäästöt nousivat viime vuonna selvästi nettomerkintöjen lisääntymisen sekä hyvän markkinakehityksen ansiosta. Utajärven kunnan väkiluku väheni ja työttömyysaste heikkeni tilikauden aikana. Kunnan väkiluku oli ennakkotietojen mukaan vuoden vaihteessa 2.824 (2.857) ja työttömyysaste 16,5 % (14,9). Utajärven talousalueella suurimmat yksityisen sektorin investoinnit kohdistuivat asuntotuotantoon, kahden rivitalokohteen rakentamiseen, keskustan alueelle. Merkittävimmät julkisen sektorin investoinnit kohdistuivat päiväkotirakentamiseen ja koulun korjausrakentamiseen. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Utajärven osuuspankki myi Tuotto-osuuksia vuoden aikana 55 tuhannella eurolla (940). Tuottoosuus on asiakasomistajan vapaaehtoinen sijoitus osuuspankin omaan pääomaan. Tuottoosuudet voidaan lukea pankin ydinvakavaraisuuteen. Tuotto-osuuden tuottotavoite vuodelle 2016 oli 3,25 prosenttia. OP Ryhmän hallintoneuvosto on vahvistanut myös vuodelle 2017 tuottotavoitteeksi 3,25 prosenttia. Osuuspankki on sijoittanut osan Tuotto-osuuksista saamastaan pääomasta OP Osuuskunnan osuuspääomaan. Joulukuussa osuuspankki sai OP Ryhmän sisäiseltä vakuutusyhtiöltä OVY Vakuutus Oy:ltä 161 tuhatta euroa lisäosinkoa. Kesäkuussa myytiin Syväloma niminen vapaa-ajan kiinteistö. Tilikaudella tehtiin toimitilakiinteistöön pientä korjausta ja remontointia. Utajärven Osuuspankin uudeksi toimitusjohtajaksi valittiin 4.7.2016 alkaen Martti Pulkkinen. Hän seuraa tehtävässään Raimo Tuovista, joka siirtyi eläkkeelle toukokuun lopussa. Utajärven Osuuspankilla ei ollut muita olennaisia tapahtumia tilikaudella. Konsernirakenne ja siinä tapahtuneet muutokset tilikauden aikana Osuuspankin konserniin kuuluivat pankin lisäksi tytäryrityksenä Asunto Oy Uta-Saviniemi. Pankki ei ole laatinut konsernitilinpäätöstä, koska omistuksen taloudellinen merkitys on vähäinen. Tämä toimintakertomus perustuu emo-osuuspankin tilinpäätöksen tietoihin. Rakenteessa ei tapahtunut muutoksia tilikauden aikana. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Utajärven Osuuspankilla ei ole ollut olennaisia tapahtumia tilikauden päättymisen jälkeen.
3 3 Osuuspankin tulos Liikevoittoon vaikuttaneiden keskeisimpien tuotto- ja kuluerien kehitys kolmelta viimeiseltä vuodelta sekä vuoden 2016 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Tulosanalyysi 1000 euroa 2016 2015 Muutos, % 2014 Tuotot Korkokate 2 777 2 988-7,1 2 794 Muut tuotot Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 615 1 078-42,9 317 Palkkiotuotot, netto 504 546-7,6 532 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 8 23-64,2 11 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot - 85-100 2 653 Suojauslaskennan nettotulos - - - Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 21 1 2 372,8 9 Liiketoiminnan muut tuotot 124 105 17,9 84 Yhteensä 1 272 1 836-30,7 3 605 Tuotot yhteensä 4 050 4 824-16,1 6 399 Kulut Henkilöstökulut 796 715 11,3 662 Muut hallintokulut 1 017 874 16,3 780 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 93 37 149,6 37 Liiketoiminnan muut kulut 339 313 8,1 465 Kulut yhteensä 2 244 1 940 15,7 1 944 Arvonalentumiset luotoista ja muista sitoumuksista 1 946 1 309 48,6 604 Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot - - - Liikevoitto (-tappio) -140 1 575-108,9 3 851 Liikevoitto heikkeni vertailukaudesta merkittävästi, päätyen tappiolle. Korkokate heikkeni markkinakorkojen alhaisesta tasosta johtuen. Henkilöstökulut kasvoivat johtuen toiminnan vahvistamisesta erityisesti rahoitustehtävissä. Arvonalentumiset saamisista kasvoivat merkittävästi vertailukaudesta ja suhteutettuna luotto- ja takauskantaan kasvoivat oleellisesti. Vertailukaudella tuottoja oman pääoman ehtoisista sijoituksista kasvatti OVY Vakuutus Oy:ltä saatu lisäosinko. OVY Vakuutus Oy maksoi lisäosinkoja vertailukaudella enemmän kuin vuonna 2016. Lisäksi vertailukaudella myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuottoja kasvatti OP Korttiyhtiö Oyj:n osakkeiden myynti OP Osuuskunnalle. Kulujen määrän kasvu johtui henkilöstökulujen, muiden hallintokulujen, toimitilakiinteistön arvonalentumisten sekä muiden kulujen kasvusta. Osuuspankin bruttomääräiset palkkiotuotot kasvoivat vertailuvuodesta. Palkkiot luotonannosta, maksuliikkeestä ja omaisuudenhoidosta kasvoivat. Sen sijaan arvopapereiden välityspalkkioita kertyi hieman edellisvuotta vähemmän. Palkkiotuottoihin sisältyy vähennyksenä omistajajäsenille myönnetyt OP-bonukset, jotka kasvoivat lähes 7 %. Palkkiokulujen kasvun johdosta nettopalkkiotuotot vähenivät 7,6 % Palkkiotuottoja kertyi seuraavasti: Palkkiotuotot 1000 euroa 2016 2015 Muutos, % Talletuksista 18 18-2,1 Luotonannosta 680 629 8,2
4 4 Maksuliikkeestä 180 177 2 Arvopapereiden välityksestä ja liikkeeseen laskusta 22 24-9,7 Omaisuudenhoidosta ja lainopillisista tehtävistä 104 80 29,3 Takauksista 13 26-48,3 Vakuutusten välityksestä 287 333-14 Muut 106 87 21,3 Yhteensä 1 410 1 375 2,6 OP-bonukset -656-614 6,8 Palkkiotuotot yhteensä 754 760-0,8 Palkkiokulut 250 215 16,3 Palkkiotuotot, netto 504 546-7,6 Luottojen nettomääräiset arvonalentumistappiot kasvoivat merkittävästi edellisvuodesta. Luotoista ja takaussaamisista kirjattiin arvonalentumistappioita seuraavasti: Luottojen ja takaussaamisten arvonalentumistappiot 1000 euroa 2016 2015 Muutos, % Arvonalentumisten bruttomäärä 2 011 1 637 22,9 Vähennykset -66-327 -79,9 Arvonalentumisten nettomäärä 1 946 1 309 48,6 Arvonalentumiset luotto- ja takauskannasta % 1 0,6 0,3 Tase ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä Keskeisimpien tase- ja sitoumuserien kehitys kolmelta vuodelta ja vuoden 2016 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä 1000 euroa 31.12.2016 31.12.2015 Muutos, % 31.12.2014 Tase 218 070 220 568-1,1 212 279 Luotot 200 907 201 904-0,5 196 536 Saamistodistukset - 1 000-100 2 520 Osakkeet ja osuudet 11 751 11 622 1,1 9 858 Talletukset 140 472 134 694 4,3 128 988 Oma pääoma 24 849 23 989 3,6 21 428 Taseen ulkopuoliset sitoumukset 7 771 8 482-8,4 7 892 Luottokanta laski edellisvuodesta n 0,5 % ja talletukset kasvoivat 4,3 %. Oma pääoman kasvu oli 3,6 %. Muutoksista johtuen tase pieneni edellisvuodesta 1,1 %. Antolainauksen kehitys Uusia luottoja myönnettiin vuoden aikana 40.599 tuhatta euroa eli 25.534 tuhatta euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Luottokanta yhteensä vuoden lopussa oli 200.907 tuhatta euroa (201.904). Luottokannan kasvu tasaantui ja asuntoluottojen kasvuvauhti hidastui edellisestä vuodesta. Osuuspankki välittää asiakkaille myös OP Ryhmän kiinnitysluottopankin, OP- Asuntoluottopankki Oyj:n (OPA) myöntämiä asuntoluottoja. OP Ryhmän strategian mukaisesti osuuspankki siirsi myöntämiään asuntoluottoja OPAlle tilikauden aikana 7.333 tuhatta euroa. Ongelmasaamiset tilikauden aikana kehittyivät seuraavasti:
5 5 Ongelmasaamiset 1000 euroa 31.12.2016 31.12.2015 Muutos, % Järjestämättömät saamiset 6 686 4 022 66,3 Yli 90 päivää erääntyneet saamiset 2 678 1 661 61,2 Järjestämättömät 1 800 253 611,0 lainanhoitojoustosaamiset Todennäköisesti maksamatta jäävät 2 208 2 107 4,8 saamiset Terveet lainanhoitojoustosaamiset 10 038 1 894 429,9 Ongelmasaamiset yhteensä 16 724 5 916 182,7 Taukukossa esitetyt järjestämättömät saamiset sisältävät saamiskohtaiset arvonalentumiset. Yli 90 pv erääntyneenä saamisena esitetään jäljellä oleva pääoma sellaisesta saamisesta, jonka korko tai pääoma on ollut erääntyneenä ja maksamatta yli kolme kuukautta. Lainahoitojoustosaamisena esitetään saamiset, joiden ehtoja on neuvoteltu uudelleen asiakkaan heikentyneestä maksukyvystä johtuen. Lainanhoitojoustosaamisten määrään on vaikuttanut Euroopan pankkiviranomaisen (EBA) tarkentunut ohjeistus. Todennäköisesti maksamatta jäävinä saamisina esitetään heikompien luottoluokkien omaavat saamiset. Kiinteistöomistukset Osuuspankin kiinteistöomistukset muodostuvat omassa käytössä olevista kiinteistöistä ja sijoituskiinteistöistä. Kiinteistöomistukset 1000 euroa 31.12.2016 31.12.2015 Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sitoutunut pääoma 74 148 Prosenttia taseesta 0,0 0,1 Sijoituskiinteistöt Sitoutunut pääoma 140 140 Prosenttia taseesta 0,1 0,1 Käypä arvo 165 165 Nettotuotto, % 12,4 10,7 Kiinteistöihin sitoutunut pääoma yhteensä 214 288 Prosenttia taseesta 0,1 0,1 Kiinteistöyhteisöjen sitoutunut pääoma muodostuu osakehuoneiston kirjanpitoarvosta ja osakehuoneistoon kohdistuvasta lainaosuudesta. Kaikkien kiinteistösijoitusten osuus on 0,1 prosenttia taseesta (0,1). Omassa käytössä olevat kiinteistöt Omassa käytössä olevia kiinteistöjä on taseessa 74 tuhatta euroa, josta kirjattiin arvonalennuksia tilikauden aikana 45 tuhatta euroa. Tilikauden aikana myytiin omassa käytössä olevia kiinteistöjä kirjanpitoarvoltaan 0 tuhatta euroa. Muita oman käytön kiinteistöhankintoja ei tehty. Sijoituskiinteistöt Sijoituskiinteistöjen hankintoja ja myyntejä ei tehty tilikauden aikana.
6 6 Muun sijoitustoiminnan kehitys Saamiset luottolaitoksilta, joista valtaosan muodostavat saamiset OP Yrityspankki Oyj:ltä, olivat 4.202 tuhatta euroa (4.846). Vuoden lopussa osuuspankilla oli sijoituksia keskusyhteisön osuuspääomaan yhteensä 11.728 tuhatta euroa (11.622). Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Yleisön talletusten ja muiden velkojen kehitys on kuvattu alla olevassa taulukossa. Muut velat muodostuvat markkinarahaveloista ja valtion varoista välitetyistä lainoista. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 1000 euroa 31.12.2016 31.12.2015 Muutos, % Talletukset Maksuliiketilit 63 585 55 553 14,5 Säästämistilit 15 770 15 536 1,5 Sijoittamistilit 60 584 63 037-3,9 Valuuttatalletukset 532 567-6,1 Yhteensä 140 472 134 694 4,3 Muut velat 134 175-23,5 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille yhteensä 140 605 134 868 4,3 Muun vieraan pääoman ja sitoumusten kehitys Velat luottolaitoksille, jotka muodostuvat veloista OP Yrityspankki Oyj:lle ja ns. väliluotosta OP- Asuntoluottopankki Oyj:lle, vähenivät 45.703 tuhanteen euroon (53.741). Muut vieraan pääoman erät muodostuvat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja varaukset Osuuspääoma Utajärven Osuuspankin koko oman pääoman määrä kasvoi 3,6 prosenttia 24.849 tuhanteen euroon (23.989). Osuuspääoma kasvoi 4,6 prosenttia 1.748 tuhanteen euroon (1.671). Omistajajäsenillä oli vuoden lopussa sijoituksia jäsenosuuksiin 227 tuhatta euroa (201) ja Tuotto-osuuksiin 1.520 tuhatta euroa (1.470). Tuotto-osuuksien liikkeeseen laskuista uusien merkintöjen osuus oli 55 tuhatta euroa ja irtisanottujen osuus 33 tuhatta euroa. Osuuspankki maksoi Tuotto-osuuksille vuodelta 2015 korkoa 3,25 prosenttia eli yhteensä 0 euroa. Jäsen- ja lisäosuuspääomalle maksettiin korkoa vuodelta 2015 yhteensä 0 euroa. Osuuspankilla voi osuuskuntalain ja osuuspankin sääntöjensä mukaan olla jäsenen oikeudet tuottavia jäsenosuuksia ja vapaaehtoisina osuuksina Tuotto-osuuksia sekä lisäosuuksia. Osuuspankin osuuspääomassa on jäsenosuuksia 4.549 kpl. Jokaisella jäsenellä on velvollisuus ottaa yksi osuuspankin jäsenosuus ja maksaa siitä merkintähintana 50 euron suuruinen jäsenosuusmaksu. Tuotto-osuuksia on osuuspankin osuuspääomassa 15.201 kpl. Tuotto-osuuksia voivat merkitä vain osuuspankin jäsenet ja niiden antamisesta päättää osuuspankin hallitus. Tuotto-osuuden nimellisarvo ja siitä osuuspankille merkintähintana maksettava tuotto-osuusmaksu on 100 euroa. Jäsenosuudet ja Tuotto-osuudet ovat osuuspankin purkautuessa huonommalla etusijalla kuin lisäosuudet. Lisäosuuksia koskevat määräykset sisältyvät nykyistä edeltävän
7 7 Veroperusteiset varaukset osuuskuntalain (1488/2001) 11 lukuun sekä soveltuvin osin voimassa olevaan osuuskuntalakiin. Osuuspankki ei voi enää antaa uusia lisäosuuksia. Osuusmaksut, tuotto-osuusmaksut ja lisäosuusmaksut palautetaan osuuspankin sääntöjen, osuuskuntalain ja osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetun lain mukaisesti ja sanotuissa laeissa mainituin edellytyksin jäsenyyden päätyttyä tai irtisanottaessa lisäosuus tai Tuotto-osuus. Jäsenosuusmaksu ja tuotto-osuusmaksu voidaan palauttaa 12 kuukauden kuluttua sen tilikauden päättymisestä, jonka aikana jäsenyys on päättynyt tai Tuottoosuuden omistaja on irtisanonut osuuden. Osuuspankilla on kuitenkin oikeus kieltäytyä jäsenosuusmaksujen ja tuotto-osuusmaksujen palauttamisesta osuuspankin toiminnan aikana. Osuuspankki voi myöhemmin päättää edellä mainitun kiellon kumoamisesta. Palauttamista koskevasta kiellosta ja sen kumoamisesta päättää tarvittaessa pankin hallitus. Ellei palautusta voida jonakin vuonna maksaa täysimääräisesti, maksamatta jäänyt osa maksetaan seuraavien tilinpäätösten perusteella käytettävissä olevista omista pääomista. Edellä määrätty oikeus maksamatta jääneen osan jälkipalautukseen päättyy kuitenkin viidennen seuraavan tilinpäätöksen jälkeen. Maksamatta jääneelle osalle ei makseta korkoa. Osuuspankilla on oikeus lunastaa kaikki Tuotto-osuudet. Lunastusoikeuden käyttämisestä päättää osuuspankin hallitus. Lunastukseen vaaditaan keskusyhteisön lupa sekä valvovan viranomaisen lupa, mikäli sääntely sitä edellyttää. Luottotappiovarausta purettiin 1.002 tuhatta euroa. Omat varat ja vakavaraisuus Osuuspankin vakavaraisuus lasketaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaisesti. Osuuspankin luottoriskin pääomavaateen laskennassa käytetään sisäisten luokitusten menetelmää. Markkinariskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. Myös operatiivisten riskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. OP Ryhmä julkistaa ns. Pilari III:n mukaiset tarkemmat vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. OP Ryhmän tilinpäätös on luettavissa www.op.fi verkkopalvelussa. Osuuspankin omat varat muodostuivat seuraavasti: Omat varat 1000 euroa 31.12.2016 31.12.2015 Ydinpääoma (CET1) Oma pääoma* 24 842 23 989 Lisäosuuspääoman omiin varoihin luettava määrä - - Tilinpäätössiirrot vähennettynä laskennallisella verovelalla 4 231 5 033 Osuus tuloksesta, jota ei ole tarkastettu - 812-1 608 Suunniteltu voitonjako - - Käyvän arvon rahasto rahavirran suojauksesta - - Aineettomat hyödykkeet - - Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämä - 1 000-1 384 Ydinpääoma (CET1) yhteensä 27 260 26 030 Ensisijainen pääoma (T1) yhteensä 27 260 26 030 Omat varat yhteensä 27 260 26 030
8 8 * pl. lisäosuuspääoma ja arvonkorotusrahastoon liittyvä laskennallinen verovelka Osuuspankin lisäosuuspääomasta on luettavissa ydinpääomiin korkeintaan 60 prosenttia 31.12.2012 liikkeeseen lasketusta määrästä siirtymäsäännöksen puitteissa. Tilikauden tulosta ei ole luettu omiin varoihin. Kokonaisriski 1000 euroa 31.12.2016 31.12.2015 Luottoriski Standardimenetelmä (SA) Yritysvastuut 111 116 Vähittäisvastuut - - Kiinteistövakuudelliset vastuut - - Luottolaitos- ja sijoituspalveluvastuut - - Muut vastuut 244 192 Sisäisten luottoluokitusten menetelmä (IRB) Yritysvastuut 1) 21 644 26 308 Yritysvastuut pk-yritykset 20 502 25 443 Yritysvastuut - Muut 1 142 865 Vähittäisvastuut 2) 35 872 33 387 Kiinteistövakuudelliset 28 217 24 035 Muut vähittäisvastuut 7 655 9 352 Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuut 1) - - Oman pääoman ehtoiset sijoitukset 11 391 11 260 Muut erät 259 346 Luottoriski yhteensä 69 521 71 609 Selvitysriski - - Markkinariski 3) - - Operatiivinen riski 6 049 5 282 Yhteensä 75 570 76 891 1) Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuisiin sekä yritysvastuisiin sovelletaan nk. IRBAn perusmenetelmää (FIRB), eli pankki soveltaa näiden vastuiden riskipainojen laskennassa omia maksukyvyttömyyden todennäköisyyden (PD) estimaatteja. 2) Vähittäisvastuiden riskipainoja laskettaessa pankki soveltaa omia estimaatteja maksukyvyttömyyden todennäköisyydelle (PD), tappio-osuudelle (LGD) ja luottovasta-arvokertoimelle (CF). 3) Valuuttakurssiriski Vakavaraisuussuhdeluvut (%) 31.12.2016 31.12.2015 Ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhde 36,07 33,85 Ensisijaisen pääoman (T1) vakavaraisuussuhde 36,07 33,85 Vakavaraisuussuhde 36,07 33,85 Osuuspankkien yhteenliittymän ydinpääoman vakavaraisuussuhde (CET1) *19,7 19,5 *syyskuussa 2016 Pääomavaateet 1000 euroa 31.12.2016 31.12.2015 Omat varat 27 260 26 030 Minimipääomavaade + puskurivaateet * 7 935 8 074 Omien varojen ylijäämä 19 325 17 957 Omat varat 27 260 26 030 Basel I lattian pääomavaatimus 8 837 8 691 Omien varojen ylijäämä 18 423 17 340 *Minimivaade 8 %, kiinteä lisäpääomavaatimus 2,5 % sekä mahdollinen maakohtainen muuttuva lisäpääomavaatimus
9 9 Tunnuslukujen laskentakaavat: Ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhde, % Ydinpääoma (CET1) yhteensä x 100 Kokonaisriski yhteensä Ensisijaisen pääoman (T1) vakavaraisuussuhde, % Ensisijainen pääoma (T1) yhteensä x 100 Kokonaisriski yhteensä Vakavaraisuussuhde, % Omat varat yhteensä x 100 Kokonaisriski yhteensä Keskinäinen vastuu Yhteenliittymälainsäädännön mukaisesti osuuspankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisö OP Osuuskunta, osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimiva liikepankki OP Yrityspankki Oyj, keskusyhteisön muut jäsenluottolaitokset, keskusyhteisön ja jäsenluottolaitoksen konsolidointiryhmiin kuuluvat yhteisöt sekä sellaiset luottolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joista edellä mainitut yhteisöt yksin tai yhdessä omistavat yli puolet. OP Osuuskunnan jäseniä olivat vuoden lopussa noin 170 osuuspankkia sekä OP Yrityspankki Oyj, Helsingin Seudun Osuuspankki, OP-Asuntoluottopankki Oyj, OP-Korttiyhtiö Oyj ja OP-Prosessipalvelut Oy. Talletuspankkien yhteenliittymää valvotaan konsolidoidusti, ja keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista. Keskusyhteisö on velvollinen antamaan jäsenluottolaitoksilleen ohjeita niiden sisäisestä valvonnasta sekä riskienhallinnasta, niiden toiminnasta maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi sekä yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden noudattamisesta yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa. Keskusyhteisö ja jäsenluottolaitokset ovat keskinäisessä vastuussa niistä selvitystilassa tai konkurssissa olevan keskusyhteisön tai jäsenluottolaitoksen veloista, joita ei saada suoritetuksi sen varoista. Vastuu jakautuu keskusyhteisön ja jäsenluottolaitosten kesken viimeksi vahvistettujen taseiden loppusumman mukaisessa suhteessa. Jos jäsenluottolaitoksen omat varat vähenevät tappioiden vuoksi niin alhaisiksi, että yhteenliittymälaissa säädetyn selvitystilan edellytykset täyttyvät, keskusyhteisöllä on oikeus periä jäsenluottolaitoksiltaan keskusyhteisön säännöissä mainituin perustein ylimääräisiä maksuja tilikauden aikana enintään viisi tuhannesosaa jäsenluottolaitosten viimeksi vahvistettujen taseiden yhteenlasketusta loppusummasta käytettäväksi jäsenluottolaitoksen selvitystilan ehkäisemiseksi tarvittaviin tukitoimiin. Talletussuoja ja sijoittajien turva Rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain mukaan talletuspankin on kuuluttava talletussuojarahastoon. OP Ryhmään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. Talletussuojarahastosta korvataan tallettajien saamiset OP Ryhmän talletuspankeilta enintään 100 tuhanteen euroon asti. OP Ryhmässä talletuspankkeja ovat osuuspankit ja OP Yrityspankki Oyj. Suomen talletussuojajärjestelmää ja sitä koskevaa lainsäädäntöä on muutettu 1.1.2015 alkaen. OP Ryhmälle tulevia uuden järjestelmän mukaisia maksuja on kuvattu tilinpäätöksen laatimisperiaatteissa kohdassa 1.18 Viranomaismaksut.
10 10 Sijoittajien korvausrahasto maksaa korvauksia ei-ammattimaisille sijoittajille silloin, kun sijoituspalveluyritys tai luottolaitos ei pysty suorittamaan muun kuin tilapäisen maksukyvyttömyyden vuoksi suojan piirissä olevia sijoittajien selviä ja riidattomia saamisia sopimuksen mukaisesti. Korvauksen määrä on 90 prosenttia saamisen määrästä, enintään 20 tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahastoa koskevan lainsäädännön mukaan OP Ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään korvaussuojan osalta yhtenä pankkina. Vuoden 2015 alussa tuli voimaan sääntelyä, joka koskee luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisua. Tämän lisäksi kesällä 2016 viranomaistaholta on tullut tarkentavaa ohjeistusta näiden säännösten soveltamisesta. Kriisinratkaisuviranomaisella on oikeus puuttua pankin liikkeeseen laskemien sijoitustuotteiden ehtoihin sijoittajan asemaan vaikuttavalla tavalla. OP Ryhmän pankkien kriisinratkaisuviranomainen on Brysselissä toimiva EU:n kriisinratkaisuneuvosto (Single Resolution Board). Kriisinratkaisuviranomainen on määrittämässä vuodelle 2016 kriisinratkaisulain mukaista minimäärää OP Ryhmän tasolla. Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Tunnusluku 2016 2015 2014 Oman pääoman tuotto (ROE), % 0 5,3 12,3 Koko pääoman tuotto (ROA), % 0 0,7 1,6 Omavaraisuusaste, % 13,3 13,2 12,5 Kulu-tuotto-suhde, % 55,4 40,2 30,4 Tunnuslukujen laskukaavat Oman pääoman tuotto (ROE), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Koko pääoman tuotto (ROA), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste, % Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä x 100 Taseen loppusumma Kulu-tuotto suhde, % Hallintokulut + Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + Liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + Nettopalkkiotuotot + Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + Suojauslaskennan nettotulos + Sijoituskiinteistöjen nettotuotot + Liiketoiminnan muut tuotot + Osuus osakkuusyritysten tuloksista (netto) * Tilinpäätössiirtoihin sisältyvä verovaikutus huomioitu
11 11 Riskienhallinta Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi sekä pankin riskiasema Riskienhallinta perustuu liiketoimintapäätöksiä tekevien henkilöiden ammattitaitoon ja varovaisuuteen sekä systemaattiseen riskien mittaamiseen, arviointiin ja rajoittamiseen. Riskienhallinnan tärkein tavoite on turvata pankin riskinottokyky ja varmistaa, ettei toiminnassa oteta niin suurta riskiä, että se vaarantaisi pankin kannattavuuden, vakavaraisuuden, maksuvalmiuden tai toiminnan jatkuvuuden. Riskinottokyky muodostuu toiminnan laajuuteen ja vaativuuteen suhteutetusta laadukkaasta riskienhallinnasta sekä kannattavaan liiketoimintaan perustuvasta riittävästä vakavaraisuudesta ja likviditeetistä. Osuuspankin riskienhallinta on järjestetty OP Osuuskunnan jäsenpankeilleen antamien yleisten ohjeiden mukaisesti. Osuuspankin hallintoneuvosto valvoo keskusyhteisön antamien ryhmätasoisten sisäisen valvonnan sekä riskinotto ja riskitoleranssijärjestelmän periaatteiden toteuttamista pankissa. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta avustaa hallintoneuvostoa sen valvontavelvollisuuden toteuttamisessa. Lisäksi se arvioi osaltaan pankin riskiasemaa ja riskienhallinnan riittävyyttä. Hallitus vastaa riskienhallintajärjestelmien riittävyydestä. Hallitus vahvistaa liiketoiminnan tavoitteet, vakavaraisuutta ja eri riskilajeja koskevat limiitit sekä valvoo ja seuraa säännöllisesti pankin liiketoimintaa, riskinottokykyä ja riskiasemaa. Toimitusjohtaja vastaa riskien- ja vakavaraisuuden hallinnan toteutuksesta ja siihen liittyvien tehtävien organisoinnista. Toimitusjohtaja raportoi säännöllisesti hallitukselle, hallintoneuvostolle ja OP Osuuskunnalle pankin liiketoiminnasta, riskinottokyvystä ja riskiasemasta. Osuuspankin suhtautuminen riskinottoon on maltillinen. Riskinottokyvyn riittävyyttä suhteessa pankin riskeihin arvioidaan riskimittareiden ja taloudellisen pääomavaateen avulla. Pääomasuunnittelulla varmistetaan, että pankilla on riittävä vakavaraisuus nykyisiin ja ennakoituihin riskeihin nähden. Lisäksi sen avulla varmistetaan, että pankin kasvu-, kannattavuusja vakavaraisuustavoitteet ovat tarkoituksenmukaisia ja keskenään johdonmukaisesti asetettu. Pääomasuunnitelma sisältää mm. tavoitteet pääomatasolle sekä varautumissuunnitelman vakavaraisuuteen vaikuttavien odottamattomien tilanteiden varalle. Omien varojen riittävyys turvataan ensisijaisesti pitämällä pankin kannattavuus kohtuullisella tasolla. Lisäksi pankki tarjoaa omistaja-asiakkaille merkittäväksi tuotto-osuuksia, jotka luetaan ydinpääomaan. Pankin riskinottokyky on riittävä ja riskiasema on vakaa. Luottoriskit Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että vastapuoli ei täytä luottosuhteesta syntyviä velvoitteita. Luottoriskien hallinnan tarkoituksena on vähentää luottotappioiden todennäköisyyttä jo ennen luottopäätöstä sekä toisaalta rajoittaa ja estää jo tehtyihin luottopäätöksiin liittyvien riskien toteutuminen. Luottoriskien hallinta perustuu asiakkaan hyvään tuntemiseen, asiakassuhteen aktiiviseen hoitoon, vahvaan ammattitaitoon, kattavaan dokumentointiin ja vakuuksiin. Keskeisessä asemassa luottoriskien hallinnassa on päivittäinen luottoprosessi ja sen laatu. Asiakkaan riittävä velanhoitokyky on kaiken luotonmyönnön edellytys. Luottopäätökset perustuvat päätöksenteko-ohjeisiin, voimassa olevaan ja ajantasaiseen luottoluokitukseen ja vakuuksiin, joiden tulee yleensä olla turvaavat. Henkilöasiakkaiden maksukyvyn riittävyys varmistetaan myös koronnousun varalta. Asiakkaat voivat suojautua koronnousulta käyttämällä luotoissaan kiinteää korkoa tai korkokattoa. Luotonmyönnössä vältetään korkeita luototussuhteita. Asiakkaille tarjotaan takaisinmaksun turvaavia vakuutuksia sairauden ja työttömyyden varalle.
12 12 Pankin arvio yritysasiakkaan velanhoitokyvystä ja luottoriskistä muodostuu luottoluokittelusta ja maksukäyttäytymistiedoista, ja tarpeen mukaan tilinpäätösanalyysistä ja ennusteista, yritystutkimuksen laatimista dokumenteista, asiakasvastaavan tekemästä tarvekartoituksesta, luottokelpoisuusarvioista sekä mahdollisista muista dokumenteista. Ennakoitavissa oleviin ongelmiin reagoidaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Asiakkaat, joiden taloudellisen tilan kehitystä, luottoriskin määrää ja maksukäyttäytymistä halutaan tarkastella tavallista tiiviimmin, otetaan erityisseurantaan. Uusluotonannolle ja luottokannalle on asetettu luottoluokittaisia tavoitearvoja, jotta luottosalkun laatu säilyy hyvänä. Luottoriskien kehitystä seurataan säännöllisesti suhteessa asetettuihin limiitteihin, valvontarajoihin ja tavoitteisiin. Lisäksi seurataan luottosalkun laatua ja rakennetta, vakuuksien kattavuutta sekä ongelmasaamisia. Luottoriskejä limitoidaan ja rahoitusprosessia valvotaan OP Ryhmän riskienhallintajärjestelmän puitteissa. Suurella asiakasriskillä tarkoitetaan sellaisia vastuita samalta asiakkaalta tai asiakaskokonaisuudelta, joiden yhteismäärä vähennyserien jälkeen on vähintään 10 prosenttia asiakasriskejä kattavista omista varoista. Säännösten mukaan yksittäisen asiakasriskin enimmäismäärä saa olla enintään 25 prosenttia omista varoista, keskusyhteisön luvalla enintään 40 prosenttia. Pankin asiakasriskejä kattavat omat varat olivat joulukuussa 2016 yhteensä 27.260 tuhatta euroa. Pankilla ei ole yhtään sellaista asiakaskokonaisuutta, jonka asiakasriski ylittäisi 10 prosenttia omista varoista. Likviditeettiriski Markkinariskit Pankkitoiminnan likviditeettiriski koostuu rakenteellisesta rahoitusriskistä ja maksuvalmiusriskistä. Rakenteellisella rahoitusriskillä tarkoitetaan pitkän aikavälin luotonantoon liittyvää epävarmuutta, joka johtuu rahoituksen rakenteesta aiheutuvasta jälleenrahoitusriskistä. Maksuvalmiusriski on riski siitä, että pankki ei suoriudu odotetuista ja odottamattomista, olemassa olevista ja tulevista maksuista ilman vaikutusta liiketoiminnan jatkuvuuteen, kannattavuuteen tai vakavaraisuuteen. Rakenteellista rahoitusriskiä seurataan sijoitusten ja luotonannon sekä niiden rahoituksen maturiteettirakenteen erolla. Maksuvalmiusriskiä seurataan pankin tulo- ja menokassavirtojen erona ja maksuvalmius hoidetaan OP Yrityspankki Oyj:n sekkitilin kautta. Rakenteellista rahoitusriskiä hallitaan OP Ryhmän likviditeetin hallintaa koskevien linjausten ja ohjeiden sekä OP Osuuskunnan johtokunnan osuuspankeille vahvistamien valvontarajojen avulla. Pankin rahoitusvarojen ja -velkojen jakauma on kuvattu liitetiedoissa. OP Osuuskunta osuuspankkien yhteenliittymän keskusyhteisönä on antanut jäsenluottolaitoksilleen talletuspankkien yhteenliittymälain mukaisen poikkeusluvan, jonka mukaan jäsenluottolaitoksiin ei sovelleta EU:n vakavaraisuusasetuksen kuudennessa osassa mainittuja luottolaitoksen maksuvalmiudelle asetettuja vaatimuksia. Asetuksen mukaista maksuvalmiutta valvotaan ja raportoidaan osuuspankkien yhteenliittymän tasolla. Markkinariskillä tarkoitetaan riskiä tappiosta tai tuoton menetyksestä, kun markkinahinta tai markkinahinnan volatiliteetti muuttuvat epäedulliseen suuntaan. Markkinariskeihin sisällytetään kaikkien taseen ja taseen ulkopuolisten erien korkoriskit, hintariskit ja kiinteistöriskit sekä sijoitustoiminnan luottosprediriski ja markkinoiden likviditeettiriski. Markkinariskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa, mitata, rajoittaa, seurata ja valvoa pankin markkinariskejä siten, että pankin kannattavuus tai vakavaraisuus ei vaarannu. Pankkitoiminnan merkittävin markkinariski on korkotuloriski eli korkotason muutoksen vaikutus korkokatteeseen. Korkoriski aiheutuu luotonannon ja talletusvarainhankinnan toisistaan poikkeavista korkosidonnaisuuksista tai korontarkistusajankohdista, jolloin korkotason muutokset realisoituvat korkokatteeseen. Osuuspankin korkoriskiä hallitaan otto- ja antolainauksen tuotevalikoimalla ja ehdoilla sekä OP Ryhmässä käytössä olevien korkoriskin
13 13 Operatiiviset riskit Strategiset riskit johdannaissuojausmallien mukaisesti, joista keskeisin on euribor-sidonnaisen luottokannan korkovirtojen suojaus koronvaihtosopimuksilla. Pankkiliiketoiminnassa valuuttariskillä tarkoitetaan valuuttakurssimuutosten pankille aiheuttamaa tulosriskiä tai markkina-arvon muutosriskiä. Avoin valuuttapositio syntyy, kun samassa valuutassa olevien saamisten ja velkojen määrät poikkeavat toisistaan. OP Ryhmässä valuuttariski keskitetään OP Yrityspankkiin, ja yksittäisen osuuspankin valuuttapositio rajoittuu käytännössä matkavaluuttakassaan. Osakeriskillä tarkoitetaan osakkeiden ja muiden vastaavien instrumenttien markkinakurssimuutosten aiheuttamaa tulosriskiä ja markkina-arvojen muutosriskiä. Osakesijoitukset ovat pääosin OP Ryhmän sisäisiä sijoituksia. Muu osakesijoitustoiminta on vähäistä. Kiinteistöriskillä tarkoitetaan osuuspankin ja sen konserniyhtiöiden omistuksessa oleviin kiinteistöihin tai kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvaa arvonalenemis-, tuotto- ja vahingoittumisriskiä. Kiinteistöt on vakuutettu käyvästä arvostaan. Pankin hallitus käsittelee kiinteistöomistukset ja niihin liittyvät riskit sekä investointi-, korjaus- ja muut toimenpiteet säännöllisesti. Seurannassa kiinnitetään huomiota muun muassa kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrään suhteessa pankin taseeseen ja sijoituskiinteistöjen sitoutuneelle pääomalle saatavaan nettotuottoon sekä käypiin arvoihin. Osuuspankki ei harjoita varsinaista kiinteistöliiketoimintaa, vaan kiinteistöomistukset muodostuvat pääasiallisesti omassa käytössä olevista toimitilakiinteistöistä. Operatiivisella riskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että riittämättömistä tai epäonnistuneista prosesseista tai virheellisistä menettelytavoista, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä aiheutuu taloudellista tappiota tai muita haitallisia seuraamuksia. Compliance-riski on osa operatiivista riskiä. Compliance-riskillä tarkoitetaan ulkoisen sääntelyn, sisäisten menettelytapojen ja asiakassuhteessa asianmukaisten menettelytapojen ja eettisten periaatteiden noudattamatta jättämisestä aiheutuvaa riskiä. Sekä operatiivinen että compliance riski voi ilmetä myös maineen tai luottamuksen heikkenemisenä tai menettämisenä. Operatiivisten riskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa ja arvioida mahdollisia ja toteutuneita operatiivisia riskejä sekä kehittää riskejä ennaltaehkäiseviä toimintatapoja ja yrityskulttuuria. Operatiiviset riskit arvioidaan ja riskitilanne raportoidaan säännöllisesti hallitukselle. Complianceriskiä hallitaan mm. seuraamalla lainsäädännön muutoksia sekä ohjeistamalla ja kouluttamalla organisaatiota. Vuonna 2016 operatiivisista riskeistä osuuspankille aiheutuneet tappiot olivat vähäisiä. Strateginen riski syntyy väärän strategian valinnasta tai siitä, että valitulla strategialla ei saavuteta asetettuja tavoitteita. Strategista riskiä vähennetään jatkuvalla suunnittelulla, joka perustuu analyyseihin ja ennusteisiin asiakkaiden tulevista tarpeista, eri toimialojen ja markkina-alueiden kehityksestä sekä kilpailutilanteesta. Palveluverkko OP Ryhmän palveluverkosto koostuu monikanavaisesti verkko- ja mobiilipalveluista, puhelinpalveluista sekä maan kattavimmasta konttoriverkostosta. Vuoden lopussa Utajärven Osuuspankilla oli pääkonttorin lisäksi kaksi sivukonttoria, Ahmaksen kylässä ja Särkijärvellä. Pääkonttorissa on rahan nostoon tarkoitettu Otto. - käteisautomaatti. Pankkipalveluiden lisäksi osuuspankki tarjoaa OP Vakuutuksen vakuutuspalveluita. OP Ryhmä on investoinut mobiili- ja verkkopalveluiden kehittämiseen merkittävästi. Erityisesti mobiilipalveluiden merkitys kasvaa niin henkilö- kuin yritysasiakkaidenkin asioinnissa.
14 14 Jäsenistö Pankin jäsenmäärä kasvoi vuoden aikana 489 jäsenellä ja oli vuoden lopussa 4.502. Jäsenmäärän lisäys johtui toteutetusta ja aktiivisesta jäsenhankinnasta. Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät OP Ryhmän muuttuva palkitseminen jakautuu yrityskohtaiseen lyhyen aikavälin palkitsemiseen sekä ryhmätasoiseen pitkän aikavälin palkitsemiseen. Osuuspankin palkka- ja palkkiopolitiikasta sekä palkkioiden maksamisesta päättää hallitus. OP Ryhmän ryhmätasoinen pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmä muodostuu johdolle tarkoitetusta kannustinjärjestelmästä sekä muulle henkilöstölle tarkoitetusta henkilöstörahastosta. Palkitsemisjärjestelmiä on selostettu tilinpäätöksen liitetiedoissa. Henkilöstö Osuuspankin palveluksessa oli tilikauden päättyessä 15 henkilöä. Henkilöstömäärä on sama kuin edellisen vuoden päättyessä. Osuuspankin hallinnointijärjestelmä Osuuskunnan kokous Utajärven Osuuspankin omistaja-asiakkaat käyttävät osuuskuntalain mukaista päätösvaltaansa osuuskunnan kokouksessa. Vuosittain ennen toukokuun loppua pidettävän varsinaisen osuuskunnan kevätkokouksen käsiteltäväksi kuuluvat muun muassa seuraavat asiat: osuuspankin tuloslaskelman ja taseen vahvistaminen vastuuvapauden myöntäminen hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle, ylijäämän käytöstä päättäminen, tilintarkastajien valinnasta ja palkkioista päättäminen. Vuosittain ennen marraskuun loppua pidettävän varsinaisen osuuskunnan syyskokouksen käsiteltäväksi kuuluvat muun muassa seuraavat asiat: vahvistetaan hallintoneuvoston puheenjohtajan ja jäsenten palkkiot vahvistetaan hallintoneuvoston jäsenten lukumäärä ja valitaan tarvittavat jäsenet hallintoneuvostoon Lisäksi osuuskunnan kokous päättää tarvittaessa osuuspankin sääntöjen muutoksista. Varsinaisen osuuskunnan kokouksen lisäksi voidaan pitää asioiden niin vaatiessa ylimääräisiä kokouksia. Osuuskunnan kokouksen koollekutsumisesta päättää pankin hallitus. Jokaisella jäsenellä on osuuskunnan kokouksessa yksi ääni. Osuuskunnan varsinainen kevätkokous pidettiin 9.5.2016. Kokoukseen osallistui 31 osuuspankin jäsentä. Osuuskunnan varsinainen syyskokous pidettiin 30.11.2016. Kokoukseen osallistui 89 osuuspankin jäsentä.
15 15 Hallintoneuvosto Osuuspankilla on hallintoneuvosto, jonka tehtävänä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa pankin hallintoa. Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet ja toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen. Lisäksi se vahvistaa osuuspankin ohjesäännön ja pankin riskienhallintaa koskevat periaatteet. Hallintoneuvosto antaa varsinaiselle osuuskunnan kokoukselle lausunnon edellisen vuoden tilinpäätöksestä. Se voi myös antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä. Hallintoneuvostoon kuuluu pankin sääntöjen mukaan vähintään 15 ja enintään 30 jäsentä. Jäsenmäärän vahvistaa osuuskunnan kokous ja se on tällä hetkellä 24. Jäsenet valitaan osuuspankin jäsenistä ja heidän tulee edustaa monipuolisesti jäsenkuntaa. Kunkin jäsenen toimikausi kestää kolme vuotta. Vuosittain jäsenistä on erovuorossa kolmannes. Hallintoneuvoston jäsenen eroamisikä on 68 vuotta, kuitenkin siten että tämän iän täyttänyt henkilö saa toimia tehtävässään seuraavan valintakokouksen päättymiseen saakka. Hallintoneuvosto kokoontui vuonna 2016 yhteensä 3 kertaa. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta Hallintoneuvostoa avustaa sen valvontatehtävässä hallintoneuvoston keskuudestaan valitsema 2-4 jäseninen tarkastusvaliokunta. Tarkastusvaliokunnan on kiinnitettävä huomiota erityisesti siihen, että osuuspankkia ja sen konsernia johdetaan ammattitaitoisesti terveitä ja varovaisia liikeperiaatteita noudattaen lain, sääntöjen, viranomaismääräysten ja annettujen ohjeiden sekä hallintoneuvoston vahvistamien vakavaraisuuden hallinnan periaatteiden mukaisesti. Tarkastusvaliokunnalle on toimitettava viranomaisten, keskusyhteisön ja tilintarkastajan laatimat pankkia koskevat tarkastuskertomukset. Tarkastusvaliokunnan on esitettävä havaintonsa tarkastuskertomuksista ja muusta pankin hallinnosta ainakin kerran vuodessa hallintoneuvostolle. Hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva nimitysvaliokunta Hallitus Osuuspankilla on hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva nimitysvaliokunta, johon kuuluu 6 jäsentä. Nimitysvaliokunnan tarkoituksena on avustaa osuuspankin eri toimielimiä henkilövalintojen tekemisessä ja varmistaa valintaprosessin tehokas valmistelu. Nimitysvaliokunta tekee osuuskunnan kokoukselle sekä hallintoneuvostolle esitykset niiden päätösvaltaan kuuluvista asioista. Nimitysvaliokunta voi myös tehdä esitykset muista kokouksissa esille tulevista asioista, joita hallintoneuvosto tai hallitus on esittänyt sen valmisteltaviksi. Lisäksi nimitysvaliokunta valmistelee esitykset eri hallintoelinten jäsenten vuosi-, kuukausi- ja kokouspalkkioista sekä kulukorvausten perusteista. Hallitus johtaa osuuspankin toimintaa. Pankin sääntöjen mukaan hallituksen on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava sen asioita lakien ja pankin sääntöjen sekä hallintoneuvoston vahvistaman ohjesäännön mukaan. Hallituksella on yleinen toimivalta päättää kaikista pankin hallintoon ja muihin asioihin liittyvistä kysymyksistä, jotka lain tai sääntöjen mukaan eivät kuulu osuuskunnan kokoukselle, hallintoneuvostolle tai toimitusjohtajalle. Hallitus vastaa pankin strategisesta johtamisesta sekä ohjaa ja valvoo pankin toimivaa johtoa. Hallituksen lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että osuuspankin kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Osuuspankin sääntöjen mukaan hallituksen muodostavat toimitusjohtaja toimiaikanaan sekä hallintoneuvoston valitsemat 4 6 muuta jäsentä, joiden tulee olla osuuspankin jäseniä. Hallituksen jäsenmäärä on tällä hetkellä 6. Hallituksen jäsenen toimikausi on yksi vuosi. Hallituksen jäsenen yläikäraja on 68 vuotta, kuitenkin siten, että tämän iän täyttänyt jäsen saa toimia tehtävässään uuden jäsenen valinnasta päättävän hallintoneuvoston kokouksen loppuun.
16 16 Hallituksen jäsenenä olevan toimitusjohtajan osalta yläikäraja määräytyy osuuspankin ja toimitusjohtajan välisen toimisopimuksen mukaisesti. Toimitusjohtaja Vuosittain ensimmäisessä jäsentensä valintaa seuraavassa kokouksessaan hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi ei saa valita osuuspankin toimitusjohtajaa tai toimihenkilöä. Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä. Kertomusvuonna hallituksen kokouksia oli 13. Pankin toimitusjohtajan on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava pankin päivittäistä hallintoa lakien ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimiin, jotka pankin toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta pankin toiminnalle olennaista haittaa. Toimitusjohtajan lakisääteisenä tehtävänä on huolehtia, että pankin kirjanpito on lain mukainen ja että pankin varainhoito on järjestetty luotettavalla tavalla. Hallinnointielinten jäsenet Hallintoneuvosto Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Heikki Nissinen, (2014-2016), kirkkoherra, Utajärvi Heli Hartikka, (2015-2017), opettaja, Utajärvi, 31.12.2016 saakka Muut jäsenet Arto Holappa, (2016-2018), opettaja, Utajärvi * Mira Holappa, (2016-2018), yrittäjä, Oulu * Tarja Kinnunen, (2014-2016), lastentarhanopettaja, Utajärvi Jukka Koistinen, (2014-2016), maanviljelijä, Utajärvi Mikko Kukkonen, (2016-2018), maanviljelijä, Utajärvi Esa Kurttila, (2015-2017), rajavartija, Utajärvi Petri Kurvinen, (2015-2017), agrologi, Vaala Jussi Laatikainen, (2014-2016), projektipäällikkö, Utajärvi Jaakko Laitinen, (2015-2017), yrittäjä, Utajärvi, 16.8.2016 saakka Pertti Lahtinen, (2015-2017), metsäneuvoja, Utajärvi Petteri Leinonen, (2016-2018), liikunnanopettaja, Utajärvi Mauno Moilanen, (2014-2016), lehtori, Utajärvi Seppo Moilanen, (2015-2017), yrittäjä, Utajärvi Erkki Perttunen, (2016-2018), mittatyöntekijä, Utajärvi Tero Pinoniemi, (2015-2017), autonkuljettaja, Utajärvi Jaana Pohjola-Malmberg, (2015-2017), toimitusjohtaja, Muhos Riikka Pötsönen, (2014-2016), terveystieteen tohtori, Utajärvi Anna Rikkola, (2016-2018), yrittäjä, Utajärvi Jouni Salonen, (2014-2016), toimitusjohtaja, Oulu Kai Savolainen, (2014-2016), farmaseutti, Utajärvi * Jukka Sipola, (2015-2017), maanviljelijä, Utajärvi Reetta Tuovinen, (2016-2018), sairaanhoitaja, Muhos Sirpa Vitikka, (2016-2018), asiakassihteeri, Utajärvi * * Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunnan jäsen Hallitus Puheenjohtaja Teuvo Murtovaara, metsäneuvoja, Utajärvi
17 17 Varapuheenjohtaja Muut jäsenet Juha Aitta, yrittäjä, Oulu Raili Karvonen, sairaanhoitaja, yrittäjä, Utajärvi Helena Oilinki, emäntä, Utajärvi Heikki Soronen, maanviljelijä, Utajärvi Martti Pulkkinen, toimitusjohtaja, Utajärvi Toimitusjohtaja Martti Pulkkinen, merkonomi, 55 v, pankin palvelukseen ja toimitusjohtajaksi 2016 Johtoryhmän kokoonpano Martti Pulkkinen, toimitusjohtaja Jukka Jaurakkajärvi, rahoitusjohtaja, tradenomi, 32 v, pankin palvelukseen 2016 Anne Kuha, palvelupäällikkö, FM, 44 v, pankin palvelukseen 2008 Tilintarkastajat Tapio Raappana, KHT, Oulu, tilintarkastaja KPMG Oy Ab, tilintarkastusyhteisö, varatilintarkastaja Muu tarkastustoiminta OP Osuuskunnan sisäinen tarkastus suoritti osuuspankin tarkastuksen 23.11-25.11.2016. Tulevaisuuden näkymät Luottamus talouden näkymiin on vahvistunut niin Suomessa kuin vientimarkkinoilla. Suomen talouden kasvu jatkuu kuluvana vuonna maltillisena aiempaa laajemmalla pohjalla. EKP on ilmoittanut jatkavansa elvyttävää politiikkaa kuluvana vuonna. Linjauksen mukaan ohjauskorot säilyvät matalina koko vuoden. Hallituksen ehdotus ylijäämän käyttämisestä Osuuspankin jakokelpoinen ylijäämä oli 20.550.345,30 euroa, josta tilikauden ylijäämä oli 812.366,57 euroa. Taseen osoittama ylijäämä ehdotetaan käytettäväksi siten että Tuotto-osuudelle maksetaan korkoa 3,25 prosenttia, eli yhteensä 49.218,04 euroa. Tilikauden ylijäämästä jää 763.148,53 euroa edellisten tilikausien voittovarojen tilille. Osuuspankin taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Pankin maksukyky on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan pankin maksukykyä.
18 UTAJÄRVEN OSUUSPANKKI OSUUSPANKIN TULOSLASKELMA 1.1. - 31.12.2016 Korkotuotot 3 716 989,39 Korkokulut 939 555,56 KORKOKATE 2 777 433,83 Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 615 370,71 Muista yrityksistä 615 370,71 Palkkiotuotot 753 738,08 Palkkiokulut 249 571,96 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 8 119,51 Arvopaperikaupan nettotuotot 6 269,07 Valuuttatoiminnan nettotuotot 1 850,44 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 20 847,94 Liiketoiminnan muut tuotot 123 622,33 Hallintokulut 1 812 362,41 Henkilöstökulut 795 591,41 Palkat ja palkkiot 688 588,23 Henkilösivukulut 107 003,18 Eläkekulut 95 536,62 Muut henkilösivukulut 11 466,56 Muut hallintokulut 1 016 771,00 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 92 786,51 Liiketoiminnan muut kulut 338 847,33 Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista 1 945 609,20 LIIKEVOITTO (-TAPPIO) -140 045,01 Tilinpäätössiirrot -1 001 849,67 Tuloverot 49 438,09 Tilikauden verot 64 416,49 Laskennallinen vero -14 978,40 VARSINAISEN TOIMINNAN VOITTO (TAPPIO) VEROJEN JÄLKEEN 812 366,57 TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) 812 366,57 1.1. - 31.12.2015 4 124 448,59 1 136 202,91 2 988 245,68 1 077 523,13 1 077 523,13 760 075,99 214 548,16 22 651,16 20 301,32 2 349,84 84 562,95 843,08 104 877,85 1 589 100,87 714 824,24 617 449,55 97 374,69 75 400,19 21 974,50 874 276,63 37 170,64 313 401,00 1 309 197,80 1 575 361,37-165 717,34 132 999,08 87 440,54 45 558,54 1 608 079,63 1 608 079,63
19 UTAJÄRVEN OSUUSPANKKI OSUUSPANKIN TASE 31.12.2016 31.12.2015 VASTAAVAA Käteiset varat 271 315,58 289 972,60 Saamiset luottolaitoksilta 4 201 916,34 4 845 745,38 Vaadittaessa maksettavat 2 935 341,86 3 617 700,40 Muut 1 266 574,48 1 228 044,98 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 200 907 343,58 201 903 935,53 Muut 200 907 343,58 201 903 935,53 Saamistodistukset 0,00 1 000 000,00 Muilta 0,00 1 000 000,00 Osakkeet ja osuudet 11 750 639,29 11 621 639,29 Johdannaissopimukset 18 317,16 9 722,85 Aineelliset hyödykkeet 259 365,66 344 604,02 Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet ja -osuudet 139 732,01 139 732,01 Muut kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet 74 348,04 148 449,40 Muut aineelliset hyödykkeet 45 285,61 56 422,61 Muut varat 168 695,87 166 141,03 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot 407 339,16 315 967,42 Laskennalliset verosaamiset 84 820,29 69 841,89 VASTAAVAA YHTEENSÄ 218 069 752,93 220 567 570,01 VASTATTAVAA VIERAS PÄÄOMA Velat luottolaitoksille 45 703 357,98 53 741 001,15 Luottolaitoksille 45 703 357,98 53 741 001,15 Vaadittaessa maksettavat 3 357,98 41 001,15 Muut 45 700 000,00 53 700 000,00 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 140 605 308,16 134 868 291,51 Talletukset 140 471 645,56 134 693 520,01 Vaadittaessa maksettavat 111 284 618,52 98 224 386,73 Muut 29 187 027,04 36 469 133,28 Muut velat 133 662,60 174 771,50 Muut 133 662,60 174 771,50 Johdannaissopimukset ja muut kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat 6 507,32 9 216,05 Muut velat 255 404,74 239 116,79 Muut velat 188 249,74 159 492,79 Pakolliset varaukset 67 155,00 79 624,00 Siirtovelat ja saadut ennakot 1 361 574,83 1 429 854,13 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 187 932 153,03 190 287 479,63 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ 5 288 876,58 6 290 726,25 Vapaaehtoiset varaukset 5 288 876,58 6 290 726,25 OMA PÄÄOMA Osuuspääoma 1 747 550,00 1 671 350,00 Jäsenosuudet 227 450,00 201 250,00 Tuotto-osuudet 1 520 100,00 1 470 100,00 Muut sidotut rahastot 2 548 928,02 2 548 928,02 Vararahasto 2 548 928,02 2 548 928,02 Vapaat rahastot 8 050 000,00 8 050 000,00 Muut rahastot 8 050 000,00 8 050 000,00 Edellisten tilikausien voitto (tappio) 11 689 878,73 10 111 006,48 Tilikauden voitto (tappio) 812 366,57 1 608 079,63 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 24 848 723,32 23 989 364,13 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 218 069 752,93 220 567 570,01 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset 613 963,14 595 868,10 Takaukset ja pantit 613 963,14 595 868,10 Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset 7 157 265,28 7 886 170,74 Muut 7 157 265,28 7 886 170,74 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET YHTEENSÄ 7 771 228,42 8 482 038,84