Anna lapselle koti annat tilaisuuden
Lämmin kiitos yhteydenotostanne ja osoittamastanne kiinnostuksesta perhehoitokampanjaamme kohtaan. Olemme iloisia, että olette ottaneet yhteyttä juuri meihin pohtiessanne mahdollisuutta ryhtyä sijaisvanhemmaksi. Tässä esitteessä on esitelty perhehoitoon ja sijaisvanhemmuuteen liittyviä asioita.
Jokaisella lapsella on oikeus hyvään ja turvalliseen lapsuuteen.
Lapsen etu on lastensuojelun lähtökohta Jokaisella lapsella on oikeus hyvään ja turvalliseen lapsuuteen. Siksi lapsen etu on aina lastensuojelun lähtökohta. Kaikille lapsille kuuluu oikeus kasvaa ja käydä koulua, leikkiä ja osallistua. Jokaisella lapsella on oikeus myös suojeluun ja huolenpitoon. Tämä tarkoittaa, että kaikissa lasta koskevissa päätöksissä työntekijöiden on arvioitava, mikä on juuri tämän lapsen kannalta paras ratkaisu tässä elämäntilanteessa. Lastensuojelun perhehoidosta tuli sijaishuollon ensisijainen hoitomuoto 1.1.2012. Lastensuojelussa on huutava pula sijaisperheistä, sillä tehtävä on vaativa ja edellyttää siihen sitoutuvalta perheeltä ympärivuorokautista läsnäoloa ja vastuuta. Toisaalta myös palkinto on paras mahdollinen, kun kykenee antamaan lapselle turvan ja tulevaisuuden. Perhehoito ja sijaisvanhemmuus Perhehoidolla tarkoitetaan perhehoitajalain mukaista hoitoa, jossa lapsen hoito, kasvatus ja muu ympärivuorokautinen huolenpito järjestetään sijaisperheessä. Tästä hoidosta tehdään toimeksiantosopimus. Toimeksiantosopimuksella tarkoitetaan perhehoitajan kanssa laadittavaa sopimusta, jossa perhehoitaja sitoutuu hoitamaan lasta omassa kodissaan sovitun mukaisesti. Sopimuksessa määritellään myös perhehoitajalle maksettavan palkkion ja kulukorvauksen suuruus sekä perhehoitajalle tarjottava tuki lapsen sijoituksen aikana. Jokainen lapsi ansaitsee hyvän lapsuuden, hyvän perustan elämälleen. Perhehoito tarjoaa lapselle turvallisen ja kodinomaisen kasvuympäristön silloin, kun omassa kodissa asuminen ei ole mahdollista. Perhehoidon tavoitteena ja päämääränä on tarjota lapselle turvallinen koti, ennakoitava ja tasapainoinen arki. Siinä lapsen tarpeet tulevat huomioiduksi ja avautuu mahdollisuus pitkäaikaisiin ihmissuhteisiin ja kiintymykseen. Tavoitteena on lapsen iän mukaisen kasvun ja kehityksen tukeminen, hoivan ja huolenpidon tarjoaminen olosuhteissa, joissa lapsi voi kokea olevansa hyväksytty ja tasavertainen perheenjäsen omana itsenään. Lapsen omia vanhempia ei unohdeta: lapsen ja hänen biologisten vanhempiensa suhteen ylläpitäminen ja vahvistaminen ovat kiinteä osa perhehoitoa.
Turvallinen vanhemmuus on tärkein pätevyysvaatimus Perhehoitajaksi ryhtyvien ei tarvitse olla kasvatuksen ammattilaisia, tavallinen tasainen vanhemmuus riittää. Tärkeää on turvallinen elinympäristö ja vankka ote arkielämän hallintaan, sillä näille lapsille turva ja läsnäolo ovat vielä tavallistakin tärkeämpiä. Perhehoitajaksi ryhtyminen on koko perheen yhteinen asia ja sen johdosta kaikkien perheenjäsenten tulisi hyväksyä ajatus perhehoitajuudesta. Perhehoitajaksi ryhtymisen edellytykset perhehoitajana voi toimia yksinelävä henkilö tai pariskunta, jotka ovat saaneet valmennuksen tehtävään perheen kasvuympäristön tulee olla lapsiystävällinen. Perheen ja lapsen peruspalveluiden tulee olla helposti saatavilla perheen kodin tulee olla riittävän tilava; lapsella tulee ensisijaisesti olla oma huone tai tila perheellä tulee olla halua, kykyä ja aikaa toimia lasten kanssa perheen elämäntilanteen ja parisuhteen tulee olla vakaa perheen tulee olla valmis yhteistyöhön lapsen syntymävanhempien ja muiden lasta hoitavien tahojen kanssa perheestä pyydetään oman kunnan sosiaalitoimen lausunto ennen toimeksiantosopimuksen tekoa alle 18-vuotiaita perhehoidossa hoitavalta taholta vaaditaan rikosrekisteriote. Näin varmistetaan lapsen turvallisuutta myös lain näkökulmasta sijaisperheeksi ryhtyviltä pyydetään lääkärinlausunto (T-todistus), joka todentaa, ettei ole terveydellisiä esteitä vastata lapsen tarpeisiin
Perhehoitajan tulee kyetä suojelemaan, hoivaamaan ja sitoutumaan lapseen tukemaan lapsen kehitystä ja ottamaan huomioon hänen kehitykselliset viiveensä toimimaan luotettavana aikuisena lapselle, tarvittaessa koko elämän ajan tukemaan lapsen suhteita syntymävanhempiinsa turvaamaan lapsen muiden läheisten ihmissuhteiden jatkuminen tekemään yhteistyötä lapsen asioissa eri toimijoiden kanssa On myös syitä, jotka estävät ehdottomasti ryhtymisen perhehoitajaksi. Tällaisia ovat akuutti, toistuva tai pitkäaikainen lastensuojelun ja/ tai toimeentulotuen asiakkuus akuutti, toistuva tai pitkäaikainen päihde- tai mielenterveysongelma perheessä meneillään oleva huoltajuuskiista tai kriisi omassa elämäntilanteessa vakava sairaus perheessä Näiden syiden katsotaan vaikuttavan ihmisen voimavaroihin siten, että sijaisvanhemmuus ei ole mahdollinen.
Valmennus auttaa alkuun Perhehoitajaksi ryhtyvällä on oikeus saada sekä velvollisuus vastaanottaa valmennus tehtävään, jotta perheellä olisi riittävästi tietoa sijaisperhetoiminnasta. Myös lapsella on oikeus päästä hyväksyttyyn ja valmennettuun perheeseen. Helsingin Diakonissalaitos tarjoaa valmennuksen kaikille sijaisperheiksi ryhtyville perheille. Valmennusprosessi kestää keskimäärin 3-4 kuukautta. Valmennusprosessi edellyttää perheeltä sitoutumista sekä molempien vanhempien osallistumista valmennukseen. Ensimmäisen tapaamisen jälkeen perheellä on vielä mahdollisuus pohtia valmennukseen osallistumista. Valmennukselle tunnusomaista ovat ryhmämuotoisuus, vuorovaikutuksellisuus, toiminnallisuus sekä valmennuksen ja yhteisen arvioinnin yhdistäminen. Ennen valmennuksen käynnistymistä sovimme yhteisen tapaamisen tai tapaamisia. Tapaamisten tarkoituksena on tutustua toisiimme, käydä keskustelua perhehoitoon liittyvistä asioista laajemmin sekä arvioida yhdessä valmennukseen hakeutumista. Valmennuksen jälkeen pohditaan vielä yhdessä valmennettavien kanssa heidän mahdollisuuttaan toimia sijaisperheenä.
Perhehoitajaksi ryhtyminen on koko perheen yhteinen asia
Tiivistä ja monipuolista tukea, jotta sijaisperhe voisi täysin keskittyä lapseen
Sijaisperhe ei ole yksin, perhehoitajalle tarjotaan tuki Jos päätätte ryhtyä perhehoitajaksi, teidän ei tarvitse huolehtia siitä, että jäisitte yksin. Helsingin Diakonissalaitoksen Perhetukipalvelu on suunniteltu juuri elämän mukanaan tuomien haasteellisten hetkien varalle. Se auttaa arkielämän hallinnassa ja helpottaa arjen sujuvuudessa, tarjoaa sijaisperheille tiivistä ja monipuolista tukea, jotta sijaisperhe voisi täysin keskittyä siihen tärkeimpään, lapseen ja lapsen hyvinvointiin. Perhehoidon tukipalvelun tavoitteena on tarjota riittävän tiivis ja vankka tuki sijaisvanhempien työn ja jaksamisen tueksi. Tukipalveluihin sisältyy säännöllinen koulutus ja työnohjaus jatkuva ammattilaisten apu ja erityistyöntekijöiden konsultaatiomahdollisuus vapaapäiviä sijaisvanhemmille tarvittavat tukipalvelut sijaisperheelle ja tuki lapsen kuntoutuksen tai tutkimusten järjestämiseksi kiinteä yhteistyö lapsen sosiaalityöntekijän, läheisverkoston ja viranomaisverkoston kanssa tuki yhteydenpitoon lapsen biologisten vanhempien kanssa.
Korvaukset ja palkkiot Perhehoitajalaki oikeuttaa perhehoitajan saamaan vähintään laissa määritellyn perhehoitajan minimipalkkion. Perhehoitajalle maksettavan palkkion suuruus määritellään toimeksiantosopimuksessa, palkkion määrittelyssä huomioidaan lapsen ikä sekä lapsen vaativan tuen ja hoidon määrä ja laatu. Lisäksi perhehoitajalle maksetaan kulukorvausta. Kulukorvauksen tarkoituksena on kattaa lapsen hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvat kustannukset, kuten ravinto, asuminen, vaatetus, kuljetuksista ja yhteydenpidosta aiheutuvat kustannukset, harrastukset sekä terveydenhuoltomenot. Perhehoitajalla on oikeus saada myös käynnistämiskorvaus kertaluonteisesti lapsen muuttaessa uuteen kotiin. Käynnistämiskorvaus on lapsikohtainen korvaus, mikä maksetaan jokaisesta sijoitettavasta lapsesta erikseen. Ennen sijoitusta Valmennuksen päätyttyä laaditaan perheen kanssa yhteinen jatkosuunnitelma sijaisperheen odottaessa lasta perheeseen. Lapsen sijoittaminen sijaisperheeseen tapahtuu suunnitellusti ja siten, että eri osapuolten toiveet ja ajatukset huomioidaan. Sijaisperheen kanssa arvioidaan yhdessä, voisiko perhehoitoa tarvitseva lapsi sijoittua juuri kyseiseen perheeseen. Mikäli yhteisessä arviossa päädytään siihen, että lapsi voi sijoittua perheeseen, käynnistetään tutustuminen sijaisperheen, lapsen ja lapsen vanhempien kanssa. Sijoituksen onnistumisen turvaamiseksi tälle tutustumiselle varataan riittävästi aikaa. Tutustumisjakson aikana tilannetta arvioidaan yhdessä kaikkia osapuolia kuullen. Tutustumisvaiheessa pyritään kiinnittämään erityisen suurta huomiota siihen, että osapuolet kokevat tulevansa kuulluksi ja ymmärretyksi. Näin pohjustetaan sujuva yhteistyö eri osapuolten välille. Hyvä yhteistyö ja keskinäisen luottamuksen synty edesauttavat sijoituksen onnistumista ja lapsen asettumista perheeseen. Tutustumisvaiheen aikana lapsi saa rauhassa valmistautua siirtymään uuteen perheeseen. Ennen sijoituksen käynnistymistä sijaisperheen kanssa laaditaan toimeksiantosopimus, jossa määritellään sijaisperheelle maksettava palkkio ja korvaus sekä sijaisperheelle tarjottava tuki ja sen laajuus.
Sijoituksen aikana Sijaisperhe tarjoaa lapselle turvallisen kodin, silloin kun lapsen asuminen omassa kodissa biologisten vanhempiensa kanssa ei ole mahdollista. Sijaisperheen tulee sitoutua lapseen, antaa lapselle hoivaa ja huolenpitoa sekä huomioida lapsen yksilölliset tarpeet. Perhehoidon tavoitteena ja päämääränä on tarjota lapselle turvallinen koti, ennustettava ja tasapainoinen arki, jossa lapsen tarpeet tulevat huomioiduksi sekä mahdollisuus pitkäaikaisiin ihmissuhteisiin ja kiintymyssuhteeseen. Tavoitteena on lapsen iänmukaisen kasvun ja kehityksen tukeminen, hoivan ja huolenpidon tarjoaminen olosuhteissa, jossa lapsi voi kokea olevansa hyväksytty ja rakastettu omana itsenään. Lapsen ja biologisten vanhempien suhteen ylläpitäminen ja vahvistaminen ovat kiinteä osa perhehoitoa. Perhehoidon tavoitteena on tarjota lapselle turvallinen koti, ennustettava ja tasapainoinen arki Lapsen sijoituksen alettua sijaisperhe saa tukea sijoituksen onnistumisen turvaamiseksi. Lapsen asioissa järjestetään aloitusneuvottelu heti sijoituksen alussa. Aloitusneuvottelussa sovitaan lapsen hoitoon ja huolenpitoon, mahdollisiin kuntoutustarpeisiin tai palveluihin sekä tapaamisiin ja yhteydenpitoon biologisten vanhempien ja muiden lapselle läheisten henkilöiden kanssa liittyvistä asioista. Lisäksi aloitusneuvottelussa sovitaan lapsen arkielämään liittyvistä käytännöistä. Tämä selkiyttää tilannetta ja rauhoittaa kaikkia osapuolia. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä kirjaa aloitusneuvottelun pohjalta asiakassuunnitelman, jossa on otettu kantaa edellä mainittuihin asioihin. Kaikki osapuolet sitoutuvat noudattamaan yhteisesti laadittua suunnitelmaa. Asiakassuunnitelma tarkastetaan säännöllisesti lapsen asioissa järjestettävissä neuvotteluissa. Vaikka suunnitellaan hyvin, joku asia mietityttää. Silloin on tärkeää, ettei sijaisperhe jää yksin mieltään askarruttavien kysymysten kanssa. Sijaisperheelle on tarjolla tukea, työnohjausta ja koulutusta. Muun muassa säännölliset kotikäynnit sekä mahdollisuus päivittäiseen puhelinkonsultaatioon ovat tukimuotoja, joita Helsingin Diakonissalaitos sijaisperheille tarjoaa. Sijaisperheen tukena toimii koko sijoituksen ajan Helsingin Diakonissalaitoksen perhehoidon tukipalvelun tukitiimi sekä sijoittavan kunnan lapsen vastuusosiaalityöntekijä.
Sijoituksen jälkeen Lapsen sijoitus perheessä voi päättyä lapsen aikuisuuteen hänen muuttaessaan omaan asuntoon tai lapsen kotiutumiseen biologisten vanhempien luokse. On myös mahdollista, että lapsen sijaishuoltopaikan muuttaminen on tarpeen ja lapsen edun mukaista esimerkiksi lapsen tarpeiden tai sijaisperheessä tapahtuneiden muutosten johdosta. Pääsääntöisesti muutokset tapahtuvat suunnitellusti ja perustuvat lapsen asiakassuunnitelmaan. Sijoituksen päättyessä sijaisperheelle tarjotaan tukea ja ohjausta tarpeen mukaisesti. Mikäli sijoitus on katkennut äkillisesti, perhe on velvollinen osallistumaan yhdessä sovittuun tilanteen purkutyöskentelyyn. Kiinnostuitko? Tässä esitteessä on esitelty lyhyesti perhehoitoa. Mikäli kiinnostuit aiheesta, kysy lisää tai lähetä hakulomake alla olevaan osoitteeseen. Lomakkeen voit myös täyttää sähköisesti ja tulostaa osoitteesta www.lapsuus.fi. Muista, että lomake tulee joka tapauksessa allekirjoittaa ennen lähettämistä. Otan teihin viipymättä yhteyttä hakemuksen saavuttua. Vastaan myös mielelläni kysymyksiin. Soita rohkeasti, niin kerron lisää perhehoidosta ja valmennuksesta! Tule kanssamme tekemään tärkeää ja vaikuttavaa työtä lasten ja nuorten hyväksi. Ystävällisin terveisin Marja Pietilä Helsingin Diakonissalaitos Lapsi- ja perhepalvelut Sylvesterintie 10, 00370 Helsinki Puh. 050 324 4696 marja.pietila@hdl.fi