Metsänomistajat Rovaniemi 1/2017

Samankaltaiset tiedostot
Metsänomistajat Rovaniemi 1/2016

Metsänomistajat Rovaniemi 2/2015

METSÄNOMISTAJALLE. Metsänomistajat

Jäsentiedote. Metsänomistajat Rovaniemi 1/2014

Suometsien puunkorjuu. MHY Lakeus, Antti Väisälä Jalasjärvi

Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta

Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti

Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana

Jäsentiedote. Metsänomistajat Rovaniemi 1/2015

Perustietoa metsänomistajalle

Metsänomistajat osaksi luonnontuotealan tuottajaverkostoa

Terve, Kari Kivisalo metsäasiantuntija Metsänhoitoyhdistys Satakunta ry Keskuskatu Harjavalta

Puukauppa ja metsänhoitokatsaus. Petri Pajunen Vantaa

Mhy Pohjois-Pirkka. Pauliina Salin, metsäasiantuntija

Metsänhoitoyhdistyslaki käytännössä. Petri Pajunen Johtaja Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi

Jäsentiedote. Metsänomistajat Rovaniemi 2/2014

PUUKAUPPA. Puukauppa. Lappeenranta

Metsäorganisaatiot Suomessa. Mari Sarvaala Puh

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

Puukaupan sanastoa (1)

Terve, Jos asia Ok ja kun kiertänyt siellä lautakunnat ym. niin palataan asiaan.

Puukaupan tarjousvertailut. MMM Puumarkkinatyöryhmän kokous kenttäpäällikkö Pauli Rintala MTK

Metsien raaka-aineiden yhteistuotannon edut

TARJOUSPYYNTÖ PUUKAUPASTA

Onnistuneen puukaupan eväät. Kenttäpäällikkö Pauli Rintala MTK Metsälinja

Puukauppa, tammikuu 2011

Metsävaratietojen ja digitalisaation hyödyntäminen biotalouden kasvussa Etelä- Savossa-hanke

Kesäseminaari Jani Heikkilä Metsä mukaasi Kantoon sovelluksella

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Toimintakertomus Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta

Metsävaratietojen jatkuva ajantasaistus metsäsuunnittelussa, MEJA. Pekka Hyvönen Kari T. Korhonen

Jäsentiedote. s. 2. s. 3. s. 4. s. 5. s. 6. Metsänomistajat Rovaniemi 2/2018. Hyvä metsänhoitoyhdistyksen jäsen. Metsätalouden kuulumiset Rovaniemeltä

Käyttäjien tarpeet ja kustannustehokkuus käyttöliittyminen, tietovirtojen ja teknologiaratkaisujen määrittelyssä

Suometsien hoitohankkeet yksityismetsissä

Tietopalveluja metsävaratiedosta? Miten kohtaavat käyttäjien tietotarpeet ja käytettävissä oleva tieto

w metsänhoitoyhdistys

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ

Puukauppa, tammikuu 2009

Puumarkkinat.fi-palvelun mahdollisuudet. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 8a/2018 Markus Strandström Metsäteho Oy

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

Metsäarvio. ~ metsänhoitoyhdistys. Toimeksiantaja Arvion tarkoitus Kohde ja omistus

Metsävaratietojen ja digitalisaation hyödyntäminen biotalouden kasvussa Etelä-Savossa -hanke. Helsinki Sanna Hakolahti Mhy Etelä-Savo

Metsäohjelman seuranta

Metsäkyselyn tuloksia. Markus Makkonen ja Lauri Frank Jyväskylän yliopisto

Mhy:t edistämässä vastuullista yksityimetsätaloutta. Petri Takalo Toiminnanjohtaja, Päijänteen Metsänhoitoyhdistys

Perhemetsät - puuhuollon selkäranka Päätäjien metsäakatemia Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi Johtaja Jukka Aula

Perhemetsät - puuhuollon selkäranka Päätäjien metsäakatemia Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi Johtaja Jukka Aula

Toimiva metsä hanke Kiiskilän kylän tilusrakenne ja tilusrakenteen vaikutus metsätalouteen Sievi

Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari Metsäsuunnittelun nykytila ja kehittämistarpeet

Puukauppa Metsään ABC

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta

Metsikkötietojen päivityskäytännöt

Helpoin tapa myydä puuta. Metsätieto ja sähköiset palvelut -hankkeen lopputulosseminaari Aku Mäkelä, toimitusjohtaja, Suomen Puukauppa Oy 22.1.

Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa. Päättäjien Metsäakatemian kurssi Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus

TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014

Metsäohjelman seuranta

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2016

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 1a/2017 Markus Strandström Metsäteho Oy

Puukaupan kilpailuttaminen ja korjuun valvonta käytännössä

Metsäohjelman seuranta

Yksityismetsien puukauppa kävi keskimääräistä vilkkaampana heinäkuussa.

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,

Kuortaneen ajantasaistushanke

Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä Vesa Tanttu

Metsäohjelman seuranta

Puukauppa Antero Lehti, metsäasiantuntija Metsänomistajan talouskoulu

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta

Oulu Mikko Honkanen / Toimiva metsä

Metsäohjelman seuranta

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU

Metsäohjelman seuranta

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 4a/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy

kannattava elinkeino?

Metsäohjelmien seuranta

Puukauppa, elokuu 2009

METSÄ GROUP Liikevaihto* 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 100

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi Vuoden 2006 kantohinnat nousivat reaalisesti 1,1 prosenttia. Martti Aarne Mika Mustonen 11.4.

Riittääkö puu VMI-tulokset

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström

Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen klo

Energiapuun korjuun laatu 2014

Yksityismetsien alueellinen käyttöaste

Metsäohjelman seuranta

Maanmuokkaus ja kunnostusojitus koneyrittäjien näkökulmasta

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Haukiputaan metsätilusjärjestelyja yhteismetsätoimitus. Mikko Marjomaa

Puukauppa, helmikuu 2009

Metsäpolitiikkaa puun myyjän näkökulmasta. Päättäjien Metsäakatemia Jan Slotte

METSÄN LIITTÄMINEN YHTEISMETSÄÄN OSUUKSIA VASTAAN ROVANIEMI Sallan yhteismetsä Vesa Tennilä

Kullaa Asiakkuusasiantuntija Jussi Somerpalo

Transkriptio:

Jäsentiedote Metsänomistajat Rovaniemi 1/2017 Puheenjohtajan tervehdys s. 2 Rovaniemen metsänhoitoyhdistyksen uusi valtuusto vuosille 2017 2020 s. 3 Korjuun katkonnanseuranta puukauppojen tukena s. 4 Jänisjahdissa s. 5 Nyt katseet kesäleimikoihin s. 5 Metsäselain maksutta jäsenille s. 6 Tilaa metsäsuunnitelma tai tila-arvio edullisesti s.6 Uusia tuotteita ja ansiomahdollisuuksia metsästä s. 7

Puheenjohtajan tervehdys Rovaniemen metsänhoitoyhdistyksellä vuosi 2016 onnistui hyvin ja tilikauden tulos on reilusti plussalla ja siihen vaikuttivat ensisijaisesti liiketoimintatuottojen kasvu ja onnistunut jäsenmaksujen hoitaminen. Kiitokset siitä metsänomistajille! Rovaniemen metsänhoitoyhdistykseen valtuustovaalit pidettiin marras-joulukuussa postivaalina ja äänestysprosentti oli yli 40 %. Valtuustoon valittiin vuoden alusta 30:sta ehdokkaasta 20 valtuutettua päättämään nelivuotiskaudeksi yhdistyksen taloudesta ja toiminnasta. Uusi valtuusto piti järjestäytymiskokouksensa tammikuussa. Samassa yhteydessä valittiin viisihenkinen hallitus kaksivuotiskaudeksi. Uuden valtuuston ja hallituksen yhteystiedot löytyvät yhdistyksen nettisivuilta www.mhy.fi/rovaniemi Valtuusto piti samana päivänä yhdistyksen toimintaan vuosille 2017 2020 kohdistuvan strategiatyön. Uusien jäsenten hankinta ja yhdistyksen toiminnan markkinointityö ovat keskeisimpiä kehittämisalueita tulevina vuosina. Vaikka on saavutettu 80 %:n jäsenpeitto entisestä metsänhoitomaksuun perustuvasta jäsenmäärästä niin uusien jäsenten hankintaan panostetaan entistä enemmän. Yhdistyksen jäseniksi halutaan myös pienien metsätilojen omistajia, joita syntyy entistä enemmän mm. tilojen pirstoutuessa. Voidaan sanoa, että metsänomistajat ovat ottaneet pääosin hyvin vastaan uuden jäsenmaksukäytännön ja ymmärtäneet, miksi kannattaa edelleen olla metsänhoitoyhdistyksen jäsen. Jäsenetujen lisäksi yhdistyksen palveluthan ovat halvempia jäsenille kuin ei-jäsenille. Jäsenille järjestetään lisäksi yhteisiä koulutustilaisuuksia ja metsämatkoja eri kohteisiin. Jäsenhankinnassa on merkittävää valtuutettujen rooli. He tuntevat hyvin alueensa metsänomistajat ja olisi tärkeää, että he sitoutuisivat jäsenhankintaan muiden luottamustehtävien lisäksi. Toinen keskeinen kehittämistyö on yhdistyksen palvelujen markkinointi. Vaikka liiketoiminta on saatu kasvatettua, se on merkittävä kehittämisalue varsinkin puukauppapalveluissa. Uusina työmuotoina käyttöönotetut metsätaloussuunnitelmien teko ja kunnostusojitukset ovat saaneet hyvin työtilauksia. Tierakentaminen yhdistyksen palvelumuotona on ollut myös esillä. Suurimmat haasteet liikevaihdossa ovat hankinta- ja korjuupalvelun kasvattaminen. Yhdistyksen palveluja kehitetään edelleen ja jatketaan ilmaisten puumyyntisuunnitelmien markkinointia. Kehitettävää on erityistesti taimikonhoidon ja nuorten metsien hoidon määrissä. Se on jäänyt vuodesta toiseen jälkeen tavoitteestaan. Tuleva vuosi ei näytä tuovan merkittävää puumarkkinoiden elpymistä. Erittäin positiivisia uutisia on kuitenkin saatu uusien biotalouteen liittyvien investointien osalta. Kemin Ajokseen odotetaan tänä vuonna päätöstä uuden biojalostamon rakentamista, mikä käyttää raaka-aineenaan 2 milj. m 3 energiapuuta. Samoin toivotaan Kemijärven uudelle suunnitellulle biosellutehtaalle myönteistä päätöstä. Toteutuessaan Rovaniemen mhy on sijainniltaan keskeisessä paikassa näiden tehtaiden puuraakaaineiden hankinta-alueiden osalta ja yhdistyksen rooli puun hankinnasta yksityismetsistä tulisi kasvamaan moninkertaisesti nykyisestä. Hyvää alkavaa kevättä 2017! Pekka Lehto puheenjohtaja 2

Rovaniemen metsänhoitoyhdistyksen uusi valtuusto vuosille 2017 2020 Rovaniemen metsänhoitoyhdistykselle valittiin uusi valtuusto 4. 25.11. järjestetyissä postivaaleissa. Ääntään käytti yhdistyksessämme 38,5 % äänioikeutetuista jäsenistä. Valtuusto käyttää jäsenten päätösvaltaa ja on metsänhoitoyhdistyksen ylin päättävä elin. Uudet valtuutetut ottivat tehtävänsä vastaan 1.1.2017. Valtuutetut toimivat tehtävässään neljä vuotta eli 31.12.2020 saakka. Valtuustoon valittiin 20 jäsentä: Jukka Alajärvi, Jari Inkeröinen, Hannu Jauhiainen, Alpo Juujärvi, Aarne Jänkälä, Eero Kenttälä, Hilkka Kotila-Martti, Risto Kämä, Pekka Lehto, Risto Miettunen, Heino Mänty, Helena Mäntymäki, Aatos Nätynki, Pekka Olli, Vesa Perunka, Vesa Pietilä, Matti Pöykkö, Aulis Saraniemi, Mikko Sirviö ja Juhani Tulppo. Lisäksi viisi varajäsentä ovat: Eljas Aho, Raimo Koivuranta, Raija Mommo, Siiri Mänty ja Veli Väänänen. Valtuusto valitsi keskuudestaan hallituksen, johon kuuluvat puheenjohtaja Pekka Lehto, varapuheenjohtaja Mikko Sirviö sekä Jukka Alajärvi, Hannu Jauhiainen ja Vesa Perunka. Rovaniemen metsänhoitoyhdistyksen hallitus Jukka Alajärvi Olen 43-vuotias ja kotoisin Alajärveltä. Olen ollut metsänomistaja vuodesta 1998 lähtien, jolloin aloitin porotilan pidon. Mielestäni metsänhoitoyhdistys on metsänomistajien etujen ajaja, johon kannattaa ottaa yhteyttä kaikissa metsän omistamiseen ja hoitoon liittyvissä kysymyksissä ja asioissa. Hannu Jauhiainen Olen 60-vuotias omaeläkkeellä oleva toimittaja Rovaniemen Vikajärveltä ja hoitelen nykyisin päätoimisesti omia metsiä. Metsälehdessä vastaan edelleen osin metsäveroasioista ja pienkoneiden testauksesta. Lisäksi toimin Lapin yhteismetsän hoitokunnan puheenjohtajana. Metsän omistus on minulle sekä harrastusta että sijoitustoimintaa. Metsänhoitoyhdistyksen palveluja tarvitsen sekä omien että etenkin yhteismetsän metsien hoidossa. Pekka Lehto Olen Pekka Lehto, Auttista. Tilanjatkajana, metsäomistajana olen toiminut n. 20 vuotta. Koulutukseni on metsätalousinsinööri. Rovaniemen metsänhoitoyhdistys on merkittävä minulle, kun sieltä saa ammatti taitoista tietoa ja palvelua kaikkiin metsänhoidon ja puukaupallisiin palveluihin. Metsänhoitoyhdistys on tullut myös tutuksi toimiessani v. 2001 alkaen yhdistyksen hallituksessa ja yli 10 v. puheenjohtajana. Vesa Perunka Toimin opettajana Lapin ammattiopistossa metsäopetuksen parissa. Lisäksi vastaan opetusmetsän hakkuista ja hoidosta. Harrastuksiin kuuluu metsänhoidon lisäksi, metsätaitoilu, kuntosali, hirvenjuoksu ja hiihto. Mikko Sirviö Olen 37-vuotias kahden lapsen isä Leipeeltä. Olen aktiivimetsänomistaja ja toimin hakelämpöyrittäjänä. Minulle metsä on lähellä sydäntä ja harrastuksiini kuuluu metsästys, kalastus ja moottorikelkkailu. 3

Korjuun katkonnanseuranta puukauppojen tukena Rovaniemen metsänhoitoyhdistys tekee metsänomistajien valtuuttamina noin 90 000 100 000 m 3 edestä valtakirjakauppoja vuodessa. Metsäneuvoja arvioi lähtevät puumäärät puunmyyntisuunnitelmaan, ja kilpailuttaa leimikon ostajilla. Puutavaran ostajia Rovaniemellä on poikkeuksellisen paljon, joten tarjouspyynnöt lähtevät leimikosta riippuen 6 8 ostajalle. Puukauppatarjoukset kirjataan metsänhoitoyhdistyksen järjestelmään, johon on vuosien mittaan kirjattu toteutuneita puumääriä hakkuiden jäljiltä. Toteutuneet puutavaramäärät leimikoista kirjataan hintoineen ja puutavaralajeittain. Tämä kerryttää katkonta-aineistopankkia ostajittain. Katkonta-aineistoa on tällä hetkellä reilusti yli 100 000 m 3. Aikaisemmin korjattujen puutavaramäärien perusteella järjestelmä antaa ennusteet tarjolla olevasta leimikosta ostajittain. Näin saadaan realistiset määräarviot jokaisen ostajan katkontatoiminnasta. Useasti huomataankin katkonnan suuri merkitys puukaupan lopputilitykseen. Kahden, jopa kolmen euron hintaerot ovat helposti kiinniotettavissa kohteen oikeanlaisella puutavarankatkonnalla. Tällaista katkonnanseurantaa ei ole kenelläkään muulla toimijalla, eikä näin ajantasaista puukauppatilanteen tietoutta. Tämä mahdollisuus on ainoastaan metsänhoitoyhdistyksen jäsenistöllä käytössä, jotka yhdessä alueen metsäneuvojan kanssa suunnittelevat puukaupan parasta mahdollista onnistumista. Ota rohkeasti yhteyttä metsäneuvojiin ja kesäleimikot tekoon. Muistutamme myös puunmyyntisuunnitelman maksuttomuudesta jäsenillemme. Mikäli haluat toimihenkilön hoitavan kilpailutukset, korjuuvalvonnat ja asiakirjat kuntoon puukaupasta, jäsenille veloitus on edullinen. Esimerkki pystypuukaupan hoitamisesta valtakirjalla: Puukauppa: 600 m 3 päätehakkuu männikkö. Tulot metsänomistajalle noin 19 200 euroa + alv. Mhy:n valtakirjaveloitus jäsenhinta: 600 m 3 *0,60 euroa/m 3 = 360 euroa + alv. (verovähennyskelpoinen ja alv:t vähennyksiin) Puunhinta Rovaniemellä euroa/m 3 kevät 2017 (Huom! Hinnat aina leimikkokohtaisia!) Mhy ainoa joka jakaa ajantasaista kuntakohtaista tietoa! HAKKUUTAPA MÄNTYTUKKI MÄNTYKUITU KUUSITUKKI KUUSIKUITU KOIVU uudistushakkuu 48 51 16 18 43 45 16 18 13 16 harvennus 41 45 13 15 38 40 13 15 13 14 ensiharvennus 35 40 9 11 35 38 9 11 8 11 hankintahinta 53 55 26 28 49 51 26 28 26 28 4

Jänisjahdissa Herään aikaisin lokakuisena aamuna herätyskellon soittoon. Pakkaan eväät reppuun ja puen metsästysvaatteet. Ulos talosta astuessani tuttu innokas katse seuraa minua herkeämättä. suomenajokoiranarttuni Salli on näköjään herännyt. Koira on odottelut jo tovin hermostuneena isännän heräämistä. Koira alkaa pomppia innostuksesta huomattuaan aseen selässäni. Pelkään Sallin ulvonnan ja huudon herättävän koko naapuruston. Viimein saan koiran kesytettyä autoon ja suuntaamme kohti Moinavaaraa. Löysään Sallin irti kallioiden laidalla. Koira lähtee vanhasta muistista alas kohti Haikarajänkkää, mistä niin monesti ennenkin on pitkäkorva löytynyt. Koiran viipymisestä ensimmäisellä hakulenkillä päättelen yöjäljen löytyneen. Nyt pitää vain selvittää Jussin harhautusyritykset ja löytää makuupaikka. Kokemuksesta tiedän sen olevan vain ajan kysymys. Kallioille saapuessani katsoin valmiiksi tulipuun, vanhan tervaskannon, johon päätän sytyttää valkean. Kirveen iskut vasten kantoa kulkeutuvat kaikuina pitkälle, aina toisiin vaaroihin saakka. Raapaisen tikun lastuista koottuun kasaan. Tervastulien lumoava tuoksu kulkeutuu sieraimiini. Tuohon tuoksuun ei kyllästy koskaan. Jostain Keroista päin kantautuu vaimea hirvikoiran haukku. Olen tunnistavanani haukun naapurin karjalankarhukoira Kunkun ääneksi. Lyhyeksi jääneet yöunet saavat minut tuijottamaan yhä voimistuvaa tulta. Tulen hypnotisoiva vaikutus saa minut unohtamaan kaiken muun. Yhtäkkinen kiljaisu herättää minut puolihorroksesta ja pian metsän täyttää raivokas ajo. Jopa Salli löysi hykertelen tyytyväisenä mielessäni. Ajohaukku kaartelee pitkin vaaran helmoja käyden välillä kallioiden päällä. Kylmät väreet kulkevat pitkin käsivarsiani kuunnellessani tuota metsässä raikuvaa sinfoniaa. Tuota laulua kuunnellessa mieli lepää. Katselen passipaikan avokallion keskellä kasvavan vanhan kitukasvuisen männyn juurelta. Ajoääni alkaa lähestyä, aistit terävöityvät ja tarkkailen herkeämättä lähimaastoa. Pian näen vilahduksen pitkäkorvasta. Jänis nousee viistosti kalliota ylöspäin kovalla vauhdilla, noin 40 metrin päässä minusta. Pieni vihellys saa eläimen istahtamaan. Baikalin terävä jyrähdys ja ensimmäinen kaato on valmis. Sinfonian kapellimestari Salli saapuu muutaman minuutin päästä paikalle. Koira viipyy kaadolla vain sen verran, että hotkaisee antamani makupalat ja ottaa parit kehut vastaan. Palaan hyvillä mielin tulille ja päätän keittää nokipannukahvit ennen seuraavaa jännitysnäytelmää. Tämä se vasta on elämää. Arttu Linna Nyt katseet kesäleimikoihin Puutavaranostajien katseet ovat kääntyneet talvileimikoista kesäleimikoihin. Nyt siis kannattaa olla yhteydessä oman alueesi metsäneuvojaan, jos mielit puukaupoille kesäkohteista, sillä kesäleimikoista saa nyt mukavan hinnan. Kesäleimikot ovat kysyttyjä, koska talvet näyttävät olevan aina vain lyhyempiä ja lyhyempiä. Puukauppa on hyvä käynnistää metsänhoitoyhdistyksen tekemällä puunmyyntisuunnitelmalla, joka on jäsenille ilmainen. Keskustelemalla oman metsäneuvojasi kanssa, ja käyttäen hyväksi mhy:n katkontatietoutta, saat parhaan mahdollisen ostajan leimikollesi. 5

Metsäselain maksutta jäsenille - Tilaa kuviotiedot sekä maastokartat puhelimeen tai tietokoneelle Rovaniemen metsänhoitoyhdistys otti käyttöön Metsäselainpalvelun noin vuosi sitten ja se on otettu käyttöön hyvällä menestyksellä. Uusia asiakkaita lisätään palveluun päivittäin. Metsänomistajilta saatu palaute on ollut erittäin positiivista. www.metsaselain.fi Mikä on Metsäselain? Metsäselain on metsänhoitoyhdistysten jäsenten sovellus, joka mahdollistaa metsäsuunnitelmien ja niihin liittyvien tietojen selaamisen mobiililaitteissa. Mitä hyötyä Metsäselaimesta on? Opit tuntemaan oman metsäsi paremmin. Rajalinjojen ja -pyykkien etsiminen helpottuu. Et eksy, kun tiedät missä olet (GPS ominaisuus). Mitä ominaisuuksia metsäselaimesta löytyy? Metsäselaimen ominaisuuksiin kuuluvat tarkimmat ja tuoreimmat kartat, tilanrajat sekä Maanmittauslaitoksen ilmakuvat koko Suomen alueelta. Sovellusta voidaan käyttää myös ilman nettiyhteyttä, ja selailtavat metsäsuunnitelmat voivat olla ympäri Suomea. Muita ominaisuuksia ovat teemakartat hakkuista ja hoitotöistä, kuviotiedot, hakkuutuloarviot ja sijainnin näyttö kartalla. Tulevaisuudessa on mahdollisuus valokuvien ja muistiinpanojen tallennukseen. Jatkossa on mahdollista myös yhteydenpito metsänhoitoyhdistykseen Metsäselaimen kautta sekä metsäsuunnitelmatietojen päivitys Metsäselaimessa, jolloin voit lähettää päivitykset kätevästi metsäneuvojallesi. Kuinka saan selaimen käyttöön? Metsäselaimen löydät sovelluskaupasta hakemalla hakusanalla metsäselain. Voit käyttää sovellusta myös verkossa osoitteessa www.metsaselain.fi. Tarvitset metsäselaimeen aktivointikoodin, jonka saat ottamalla yhteyttä Rovaniemen metsänhoitoyhdistykseen Teemu Paavolaan puh. 0400 287 191 tai teemu.paavola@mhy.fi Tilaa metsäsuunnitelma tai tila-arvio edullisesti Tilaa meiltä metsäsuunnitelma tai tila-arvio erittäin kilpailukykyiseen hintaan. Meillä tehtävät suunnitelmat ja tila-arviot ovat aina maastossa inventoitua tietoa. METSÄSUUNNITELMA Perusmaksu 90 e 6 Metsäsuunnitelman laadinnassa otamme huomioon asiakkaan toiveet ja tavoitteet metsänhoidossa. Tilaarviota tarvitset esimerkiksi sukupolven vaihdoksessa, perinnönjaossa, kiinteistökaupassa, lunastuksessa tai kiinteistön kiinnityksessä lainan vakuudeksi. Esimerkkilaskelma jäsenillemme metsäsuunnitelmasta ja tila-arviosta (metsäsuunnitelman yhteydessä tehty) 130 hehtaarin tilalle, jossa metsämaata 100 ha ja 30 ha kitumaata Metsämaa, 100ha Kitumaa, 30 ha Rovaniemen kaupungin tuki Yhteensä 1 000 e 90 e 260 e 920 e (+ alv) Tila-arvio metsäsuunnitelman yhteydessä 250 e + alv

Uusia tuotteita ja ansiomahdollisuuksia metsästä Puu on metsiemme tärkein tuote, mutta yhä useampi metsänomistaja miettii, voisiko saada metsästään myös muuta, esimerkiksi parempia marja- tai sienisatoja, mahlaa, pihkaa tai kuusen kerkkiä. Jo nyt jotkut metsänomistajat saavat merkittäviä lisäansioita esimerkiksi pakurin myynnistä. UUTU Uusia tuotteita metsästä1 -hankkeen tavoite on edistää metsien kokonaisvaltaista, monipuolista ja kestävää käyttö sekä tukea metsään perustuvia elinkeinoja ja yritystoimintaa. Yhtenä tehtävänä hankkeessa paneudutaan siihen, miten luonnontuotteet voisi ottaa huomioon metsäsuunnittelussa. Tätä varten kehitetään kaksi uudenlaista metsäsuunnitelmaa: Luonnontuotepainotteinen metsäsuunnitelma tuottaa saman tietosisällön kuin perinteinen metsäsuunnitelma, mutta sen lisäksi siinä arvioidaan luonnontuotteiden tuotanto - mahdollisuuksia tilalla. Osalle pilottitiloista laaditaan myöhemmin tarkemmat luonnontuotesuunnitelmat. Valinta tehdään metsänomistajien kiinnostuksen ja tilojen ominaisuuksien perusteella. Metsänomistaja saa tilalle mahdollisesti laadittavan luonnontuotesuunnitelman niin ikään korvauksetta. Luonnontuotepainotteisia metsäsuunnitelmia laaditaan noin kymmenen. Niihin liittyvät maanomistajien haastattelut sekä maastokäynnit ajoittuvat kesään ja syksyyn 2017, ja suunnitelmat valmistuvat talven aikana. Suunnitelmat laaditaan Lapin Ammattikorkeakoulun opiskelijatyönä Rovaniemen metsänhoitoyhdistyksen ja Itä-Suomen yliopiston osallistuessa ohjaukseen. Luonnontuotesuunnitelma on edellistä tarkempi. Se paneutuu yhdessä maanomistajan kanssa valittuihin luonnontuotteisiin ja tuottaa niitä koskien selkeitä tuotanto-ohjeita ja kannattavuuslaskelmia metsänomistajan kanssa valituille tilan kuvioille. Kumpikin suunnitelma laaditaan maanomistajan omista toiveista lähtien ja kokemuksia hyödyntäen. Siksi metsänomistajien kanssa käytävät keskustelut sekä mahdollinen maastokäynti ovat olennainen osa suunnittelua. Kiinnostuitko? Etsimme Sinua, metsänomistaja, joka olet kiinnostunut luonnontuotteista ja niiden hyödyntämismahdollisuuksista omalla tilallasi. Kiinnostuksen lisäksi edellytämme Sinulta, että olet valmis keskustelemaan suunnittelijan kanssa suunnitelman laatimisen eri vaiheissa. Vastineeksi saat tilallesi laadittavan luonnontuotepainotteisen metsäsuunnitelman ilmaiseksi. Otathan yhteyttä! Pilottitilat valitaan kevään aikana, joten ilmoittauduthan huhtikuun loppuun mennessä. Aiemmin vastaavanlaisia suunnitelmia ei ole Suomessa laadittu, joten pääset mukaan kehittämään uutta. Ilmoittautumiset ja lisätietoja Rovaniemen metsänhoitoyhdistys: Teemu Orajärvi (puh. 0400 287 193, teemu.orajarvi@mhy.fi) Lapin Ammattikorkeakoulu: Markus Korhonen (puh. 040 672 5061, markus.korhonen@lapinamk.fi) Itä-Suomen yliopisto: Marjut Turtiainen (puh. 050 324 9054, marjut.turtiainen@uef.fi) 1 Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskusten rahoittaman EAKR-hankkeen päätoteuttaja on Luonnonvarakeskus (Luke). Osatoteuttajat ovat Itä-Suomen yliopisto, Lapin ja Oulun ammattikorkeakoulut ja Suomen metsäkeskus. Hankkeen kesto: 1.7.2016 30.6.2019. Hankkeen koordinaattorina toimii tutkimusprofessori Anne Tolvanen (anne.tolvanen@luke.fi). 7

Metsäneuvojat: Toiminnanjohtaja Teemu Orajärvi Ounasjoen yläosa 0400 287 193 teemu.orajarvi@mhy.fi Kyösti Kämä Ranuantien varsi, Sierijärvi ja Oikarainen 0400 287 194 kyosti.kama@mhy.fi Toimistonhoitaja Mari Issakainen 0400 548 290 mari.issakainen@mhy.fi Arttu Linna Ounasjoen alaosa ja Sodankyläntien varsi 0400 287 186 arttu.linna@mhy.fi Metsänhoitoyhdistyksessä tapahtuu seuraavaa: Metsäillat keväällä 2017 4.5. klo 18.00 Ruikan Erän toimitalo 10.5. klo 18.00 Narkauksen kylätalo 11.5. klo 18.00 Marraskosken erämiestenkämppä 22.5. klo 17.30 Pöyliövaara (kokoontuminen kuntopolun parkkipaikka, maastovarustus!) Aiheina monipuolisesti ajankohtaiset metsäasiat. Kahvitarjoilu! Tervetuloa! Tehdasvierailu Järjestämme jäsenillemme tehdasvierailun Keiteleen sahalle Kemijärvelle perjantaina 19.5.2017. Mukaan mahtuu 45 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Lähtö Erottajan Shelliltä klo 8.15 (Vikajärven kaupalta klo 8.45). Ilmoittautumiset 16.5.2017 mennessä mari.issakainen@mhy.fi tai puh. 0400 548 290. Teemu Paavola Ounasjoen alaosa ja Sodankyläntien varsi Kunnostusojitus 0400 287 191 teemu.paavola@mhy.fi Ilkka Ruotsala Yläkemijoki 0400 287 195 ilkka.ruotsala@mhy.fi Rovaniemen metsänhoitoyhdistys ry Hallituskatu 22, 96100 ROVANIEMI TILAA NYT METSÄ- TAI OJITUSSUUNNITELMA! Arvomme kesäkuun loppuun mennessä tilauksen jättäneiden kesken moottorisahan. Taitto ja paino: Erweko Oy, 2017.