AKAAN KAUPUNKI RAKENNUSJÄRJESTYS Valtuuston..2006 hyväksymä voimassa 1.1.2007 lukien
AKAAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS 1. YLEISET MÄÄRÄYKSET 1.1 Soveltamisala 1.2 Rakennusvalvontaviranomainen 1.3 Rakentamistapaohjeet 1.4 Rakennusjärjestyksen määräyksistä poikkeaminen 1.5 Voimaantulo MÄÄRÄYKSET TÄSTÄ ETEENPÄIN ESITETÄÄN SITEN, ETTÄ ENTISTEN TIJALAN JA VIIALAN ALUEITA KSKEVAT MÄÄRÄYKSET VAT MINA SINAAN SISÄLLÖLTÄÄN SAMANLAISINA KUIN ENNEN 1.1.2007 VIMASSA LLEIDEN RAKENNUSJÄRJESTYSTEN MÄÄRYKSET. LISÄSELVENNYKSENÄ JKAISEN KHDAN TSIKSSA N KIRJAINTUNNUS, T=TIJALA, V=VIIALA. ENTISTÄ TIJALAN KAUPUNGIN ALUETTA KSKEVAT MÄÄRÄYKSET JA HJEET T 2. LUPAJÄRJESTELMÄT T 2.1 Talousrakennuksen luvan- / ilmoituksenvaraisuus T 2.2 Toimenpiteiden luvan- / ilmoituksenvaraisuus T 3. RAKENTAMISEN SIJITTUMINEN JA YMPÄRISTÖN HUMIN TTAMINEN T3.1 Rakennuksen soveltuminen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan T 3.1.1 Maisemaan ja luonnonympäristöön T 3.1.2 lemassa olevaan rakennuskantaan T 3.1.3 Rakentamistapa T 3.1.4 Rakennuksen purkaminen T 3.2 Ympäristön hoito ja valvonta T 3.2.1 Ympäristön hoito T 3.2.2 Ympäristön valvonta T 3.3 Aitaaminen T 3.4 Rakennuspaikka ja pihamaa T 3.4.1.Rakennuspaikan kuivanapito T 3.4.2 Rakennuspaikan korkeusasema ja muotoileminen T 3.4.3 Liikennejärjestelyt T 3.4.4 Maanalaiset johdot ja rakenteet T 3.4.5 Muinaisjäännökset T 3.4.6 Rakennuspaikalla tehtävät selvitykset T 3.5 Tontin rajan ylittäminen T 3.6 soitemerkintä T 4. RAKENTAMINEN ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKPULELLA T 4.1 Rakennuspaikka 2
T 4.2 Sijoittuminen T 4.3 Etäisyydet rakennuspaikan rajoista, teistä ja muista rakennuksista T 4.3 Rakentamisen määrä T 4.3.1 Rakentamisen määrä T 4.3.2 Rakentaminen kellariin ja ullakolle T 5. RAKENTAMINEN RANTA-ALUEELLE T 5.1 Rakentamisen sijoittuminen ja sopeutuminen ympäristöön ranta-alueella T 5.2 Rakentamisen määrä ranta-alueella T 6. SUUNNITTELUTARVEALUEET T 6.1 Suunnittelutarvealueet T 7. VESIHULLN JÄRJESTÄMINEN JA JÄTEHULT T 7.1 Vesihuolto T 7.1.1 Talousvesi T 7.1.2 Jätevesien käsittely vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella T 7.1.3 Jätehuolto T 8. ASEMAKAAVJA TÄYDENTÄVÄT MÄÄRÄYKSET T 8.1 Rakennuksen sijoittuminen T 8.2 Rakentamisen määrä asemakaava-alueella T 9. RAKENNUSTYÖN AIKAISET JÄRJESTELYT T 9.1 Suojaukset ENTISTÄ VIIALAN KUNNAN ALUETTA KSKEVAT MÄÄRÄYKSET JA HJEET V 2 LUPAJÄRJESTELMÄ V 2.1 TALUSRAKENNUKSEN LUVAN-/ILMITUKSENVARAISUUS V 2.1.1 Asemakaava-alueen ulkopuoli V 2.1.2 Asemakaava-alue V 2.2 TIMENPIDELUVAN- / ILMITUKSENVARAISUUS V 3 RAKENTAMISEN SIJITTUMINEN JA YMPÄRISTÖN HUMIN TTAMINEN V 3.1 SIJITTUMINEN V 3.1.1 Etäisyydet asemakaava-alueella V 3.1.2 Etäisyydet asemakaava-alueen ulkopuolella V 3.1.3 Palovaarallinen rakennus V 3.1.4 Rakennuksen etäisyydet maantiestä V 3.2 RAKENNUSTEN SVELTUMINEN RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN JA MAISEMAAN V 3.2.1 Maisemaan ja luonnonympäristöön V 3.2.2 lemassa oleva rakennuskantaan V 3.2.3 Rakentamistapa V 3.2.4 Rakennuksen purkaminen V 3.3 YMPÄRISTÖN HIT JA VALVNTA V 3.3.1 Ympäristön hoito 3
V 3.3.2 Ympäristön valvonta V 3.4 AITAAMINEN V 3.5 RAKENNUSPAIKKA JA PIHAMAA V 3.5.1 Rakennuspaikan kuivanapito V 3.5.2 Kiinteät muinaisjäännökset ( Liitekartta 3 ) V 3.6 SITEMERKINTÄ V 3.7 TNTIN RAJAN YLITTÄMINEN V 3.8 ASEMAKAAVASSA MÄÄRÄTYN RAKENNUSALAN RAJAN YLITTÄMINEN V 3.8.1 Rakennusalan rajan ylittäminen V 3.8.2 Myynti-, tiedotus- ja mainoslaitteet V 4 RAKENTAMINEN ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKPULELLA V 4.1 RAKENNUSPAIKAN KK V 4.2 RAKENTAMISEN MÄÄRÄ V 4.3 RAKENTAMINEN KELLARIIN JA ULLAKLLE V 5. RAKENTAMINEN RANTA-ALUEELLE V 5.1 RAKENTAMISEN SIJITTUMINEN JA SPEUTUMINEN YMPÄRISTÖÖN RANTA-ALUEELLA V 5.2 RAKENTAMISEN MÄÄRÄ RANTA-ALUEELLA V 6. SUUNNITTELUTARVEALUE (Liitekartta 1) V 7. VESI - JA JÄTEHULT V 7.1 VESIHULLN JÄRJESTÄMINEN JA PHJAVESIALUEILLA RAKENTAMINEN V 7.2 JÄTEVESIEN KÄSITTELY V 7.3 ERITYISMÄÄRÄYKSIÄ TÄRKEILLE PHJAVESIALUEILLE V 8. HYVÄ RAKENTAMISTAPA V 9. RAKENNUSTYÖNAIKAISET JÄRJESTELYT V 10. KUNNAN ERI SA-ALUEIDEN MINAISPIIRTEIDEN SÄILYTTÄMINEN JA TUKEMINEN V 11. JÄTEHULT V 12. RAKENTAMINEN ALUEILLA, JILLA N ERITYISIÄ MAANKÄYTÖN JA RAKENTAMISEN RAJITUKSIA V 13. MÄÄRÄYSTEN VALVNTA, NUDATTAMINEN, PIKKEAMINEN V 13.1 MÄÄRÄYKSISTÄ PIKKEAMINEN V 13.2 KAAVA-ALUEITA KSKEVIA MÄÄRÄYKSIÄ 4
AKAAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS 1. YLEISET MÄÄRÄYKSET 1.1 Soveltamisala Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksi on Akaan kaupungissa noudatettava tämän rakennusjärjestyksen määräyksiä, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ei ole asiasta toisin määrätty (MRL 14 4 mom). 1.2 Rakennusvalvontaviranomainen Akaan kaupungin rakennusvalvontaviranomainen on teknisen lautakunnan jaosto, jonka alaisena toimii rakennusvalvonta. Teknisen lautakunnan rakennuslupajaoston tehtävistä määrätään Akaan kaupungin hallintosäännössä. 1.3 Rakentamistapaohjeet Akaan kaupunki voi antaa alueellisia, yksittäisiä kaavoja tai koko kaupunkia koskevia rakentamistapaohjeita. hjeet edistävät alueen ominaispiirteitä ja paikallisiin erityisoloihin sopivaa yksilöllistä ja kestävää rakentamista. 1.4 Rakennusjärjestyksen määräyksistä poikkeaminen Rakennusvalvontaviranomainen voi poiketa tämän rakennusjärjestyksen määräyksestä, jollei se merkitse määräyksen tavoitteen olennaista syrjäyttämistä. 1.5 Voimaantulo Tällä rakennusjärjestyksellä kumotaan Toijalan kaupungin kesäkuun 1. päivänä 2002 voimaantullut rakennusjärjestys ja Viialan kunnan kesäkuun 1. päivänä 2003 voimaantullut rakennusjärjestys. 5
MÄÄRÄYKSET TÄSTÄ ETEENPÄIN ESITETÄÄN SITEN, ETTÄ ENTISTEN TIJALAN JA VIIALAN ALUEITA KSKEVAT MÄÄRÄYKSET VAT MINA SINAAN SISÄLLÖLTÄÄN SAMANLAISINA KUIN ENNEN 1.1.2007 VIMASSA LLEIDEN RAKENNUSJÄRJESTYSTEN MÄÄRYKSET. LISÄSELVENNYKSENÄ JKAISEN KHDAN TSIKSSA N KIRJAINTUNNUS, T=TIJALA, V=VIIALA. ENTISTÄ TIJALAN KAUPUNGIN ALUETTA KSKEVAT MÄÄRÄYKSET JA HJEET T 2. LUPAJÄRJESTELMÄT T 2.1 Talousrakennuksen luvan- / ilmoituksenvaraisuus Lupamenettelyn asemesta jo olevaan asuntoon kuuluvan tai maatalouden harjoittamisen kannalta tarpeellisen, asemakaavassa osoitetun, pienehkön, enintään 12 m2:n suuruisen muun talousrakennuksen kuin saunarakennuksen rakentamiseen sovelletaan ilmoitusmenettelyä. Asemakaava-alueen ulkopuolella ilmoitusmenettelyä sovelletaan, jos edellämainitun talousrakennuksen pinta-ala on enintään 60 m2. T 2.2 Toimenpiteiden luvan- / ilmoituksenvaraisuus Maankäyttö- ja rakennuslain 126 :n ja asetuksen 62 ja 63 :n nojalla määrätään toimenpideluvan hakemisesta tai ilmoitusmenettelyn soveltamisesta asemakaava- ja haja-asutusalueella seuraavasti: TIMENPIDELUPA HAETTAVA ILMITUS TEHTÄVÄ TIMENPIDE Asemakaavaalue Haja-asutusalue Menettely lupa ilmoitus lupa ilmoitus 1. RAKENNELMA - katos (enintään12 m2) - katos (enintään60 m2) - katos (yli 60 m2) - kioski - käymälä - esiintymislava - muu vastaava rakennelma 2. YLEISÖRAKENNELMA 6
- urheilupaikka - kokoontumispaikka - asuntovaunualue - katsomo - yleisöteltta tai vastaava 3. LIIKUTELTAVA LAITE - asuntovaunun tai -laivan tai vastaavan pitäminen paikallaan käytössä, joka ei liity tavanomaiseen retkeilyyn tai veneilyyn 4. ERILLISLAITE - masto - varastointisäiliö (esim. liete- tai polttoainesäiliö) - suurehko antenni - tuulivoimala - suurehko valaisinpylväs tai vastaava 5. VESIRAJALAITE - suurehko laituri - vesirajaa muuttava tai siihen vaikuttava rakennelma 6. SÄILYTYS- TAI VARASTINTIALUE - muusta alueesta erotettu suurehko varastointi- tai pysäköintialue tai näihin verrattava alue 7. JULKISIVUTIMENPIDE - rakennuksen julkisivun muuttaminen - kattomuodon muuttaminen - katteen tai ulkoverhousmateriaalin muuttaminen - rakennuksen värityksen muuttaminen - ikkunajaotuksen muuttaminen - markiisien asentaminen 8.MAINSTIMENPIDE 7
- muun kuin luonnonsuojelulaissa säädetyn rakennelman, tekstin, kuvan tai mainoksen asettaminen ulkosalle kaupallisessa tarkoituksessa - ikkunan peittävän mainoksen pysyvä tai pitkäaikainen asettaminen 9. AITAAMINEN - rakennettuun ympäristöön liittyvä erottava kiinteä aita tai kadun reunusmuuri 10. KAUPUNKIKUVAJÄRJESTELY - muut kaupunkikuvaan merkittävästi ja pitkäaikaisesti vaikuttavat järjestelyt ja muutokset Sellaiset pihamaan rakenteet ja laitteet, jotka eivät edellytä lupa- tai ilmoitusmenettelyä, on kuitenkin rakennettava säädösten ja määräysten mukaiselle etäisyydelle naapurin rajasta ja rakennuksista, niiden on sopeuduttava ympäristöön eikä niistä saa aiheutua naapurille kohtuutonta haittaa. Ilmoitukseen on liitettävä tarpeellinen selvitys toimenpiteen laajuudesta ja laadusta. Rakennusvalvontaviranomaisen tulee ilmoituksen sijasta edellyttää rakennus- tai toimenpideluvan hakemista, jos se yleisen edun, kuten esimerkiksi jos kyseessä on erityistä kulttuurihistoriallista arvoa omaava kohde, tai naapurien oikeusturvan kannalta on tarpeen (MRL 129 2 mom). Rakentamiseen tai muuhun toimenpiteeseen voidaan ryhtyä, jollei rakennusvalvontaviranomainen 14 päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta ole edellyttänyt luvan hakemista ilmoitettuun hankkeeseen (MRL 129 2 mom). Ilmoitus raukeaa, ellei toimenpidettä ole aloitettu ja saatettu loppuun kolmen vuoden kuluessa. T 3. RAKENTAMISEN SIJITTUMINEN JA YMPÄRISTÖN HUMIN TTAMINEN T3.1 Rakennuksen soveltuminen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan T 3.1.1 Maisemaan ja luonnonympäristöön Rakennuksen sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. 8
Maisemallisesti merkittävillä peltoalueilla rakentaminen tulee sijoittaa olemassa olevien pihapiirien ja metsäsaarekkeiden tuntumaan. Rakennuspaikan valinnassa on maiseman lisäksi painotettava alueen kulttuurihistoriallisten arvojen huomioonottamista. Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan luonnonmukaisuus sekä arvokkaat kasvillisuuden reunavyöhykkeet, luonnon merkittävät kauneusarvot ja erikoiset luonnonesiintymät kuten siirtolohkareet, kauniit yksittäispuut, jne. Rakennettaessa avoimeen maastoon tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennuksen korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennuspaikka tulee tarvittaessa sopivin istutuksin liittää ympäröivään maisemaan. Rakennustyön yhteydessä vaurioitunut tai muuten ympäristöä rumentava osa pihamaasta on istutuksin ja alueen käyttöön liittyvin järjestelyin saatettava kokonaisuuteen sopivaan asuun. T 3.1.2 lemassa olevaan rakennuskantaan T 3.1.3 Rakentamistapa Rakennettaessa olevien rakennusten yhteyteen on rakentamisen sovelluttava noudatettuun rakennustapaan ja olemassa olevaan rakennuskantaan sijoituksen, koon, muodon, ulkomateriaalien sekä julkisivun jäsentelyn osalta. Rakennuspaikalla rakennusten tulee muodostaa kaupunkikuvaltaan sopusuhtainen kokonaisuus. Rakennuksen vaikutukseen maisemakuvaan tulee myös kiinnittää erityistä huomiota. Rakennuksen korkeusaseman tulee sopeutua olemassa olevaan ympäristöön ja asemakaava-alueella myös katukorkeuteen. Asemakaavaalueella asemapiirrokset tulee esittää 1:200 mittakaavassa. Rakennusvalvontaviranomainen voi lupahakemuksen arvioimiseksi edellyttää korkeusasemien merkitsemistä tontille. Rakennuksen korjaamisessa on otettava huomioon kunkin rakennuksen ominaispiirteet eikä korjaaminen saa ilman erityisiä perusteita johtaa tyylillisesti alkuperäisestä rakennuksesta poikkeavaan lopputulokseen. T 3.1.4 Rakennuksen purkaminen Maankäyttö- ja rakennuslain 127 :n mukaan rakennusta tai sen osaa ei saa ilman lupaa purkaa asemakaava-alueella. Lupaharkintaa varten rakennusvalvontaviranomainen voi vaatia hakijaa toimittamaan asiantuntijan tekemän selvityksen rakennuksen historiallisesta tai rakennustaiteellisesta arvosta sekä rakennusteknisen kuntoarvion. Selvitysten osalta kuullaan myös museoviranomaisia. 9
T 3.2 Ympäristön hoito ja valvonta T 3.2.1 Ympäristön hoito Rakennettu ympäristö on pidettävä rakennusluvan mukaisessa käytössä ja siistissä kunnossa (MRL 167 1 mom). Ympäristöön olennaisesti vaikuttavien ulkovarastojen, kompostointi- tai jätesäiliöiden tai -katosten ympärille on tarvittaessa istutettava näkösuoja tai rakennettava aita. Asemakaava-alueella sijaitsevaa asuinrakennuksen tonttia ei saa käyttää häiriötä aiheuttavaan tai ympäristöä rumentavaan varastointiin tai autojen, koneiden, laitteiden tai muiden vastaavien tavaroiden ulkosäilytykseen. Kaupunki- tai maisemakuvaan vaikuttaville toimenpiteille tulee hakea maisematyölupa (MRL 128 ), ei kuitenkaan vähäisille toimenpiteille. Toimenpiteiden merkittävyyden arvioimiseksi tulee ottaa yhteyttä kaupungin rakennusvalvonta- tai ympäristönsuojeluviranomaiseen. lemassa olevaa ympäristöä, rakennuksia, puustoa ja maisemaa tulee vaalia erityisesti seuraavilla alueilla: Keskusta, Pätsiniemi, Kurvolantien varren vanha puutaloalue, Pennolantien alue ja Pennolanmäki. Töherrykset rakennuksen julkisivusta tulee poistaa niin pian kuin teknisesti on mahdollista. T 3.2.2 Ympäristön valvonta Kaupungin rakennusvalvontaviranomainen suorittaa maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettua ympäristön hoidon valvontaa mm. pitämällä tarvittaessa katselmuksia päättäminään ajankohtina. Katselmuksen ajankohdista ja alueista on ilmoitettava kiinteistönomistajille ja -haltijoille rakennusvalvontaviranomaisen päättämällä tavalla. T 3.3 Aitaaminen 10 Aidan tulee materiaaleiltaan, korkeudeltaan ja muulta ulkoasultaan soveltua ympäristöön. Katua tai muuta yleistä aluetta vastassa oleva kiinteä tai istutettu aita on tehtävä kokonaan tontin tai rakennuspaikan puolelle. Aita on tehtävä niin, ettei siitä aiheudu haittaa liikenteelle tai kadun kunnossa- ja puhtaanapidolle. Aita on sijoitettava kokonaan omalle tontille, elleivät naapurit sovi aidan sijoittamisesta rajalle. Istutettava aita on sijoitettava tontille siten, että sen oksisto ja juuristo täysikasvuisenakin pysyy omalla tontilla.
Aidan, joka ei ole naapuritontin tai rakennuspaikan rajalla, tekee ja pitää kunnossa tontin tai rakennuspaikan haltija. Tonttien tai rakennuspaikkojen välisen aidan tekemiseen ja kunnossapitämiseen ovat kummankin tontin tai rakennuspaikan haltijat velvolliset osallistumaan puoleksi kumpikin, jollei velvollisuuden muunlaiseen jakamiseen ole erityistä syytä. Mikäli he eivät pääse asiasta sopimukseen, siitä päättää rakennusvalvontaviranomainen. T 3.4 Rakennuspaikka ja pihamaa T 3.4.1.Rakennuspaikan kuivanapito Pinta- ja kuivatusvesiä ei saa johtaa jätevesiviemäriin. T 3.4.2 Rakennuspaikan korkeusasema ja muotoileminen Pihamaan korkeusaseman tulee sopeutua ympäristön olemassa oleviin ja suunniteltuihin korkeusasemiin. Uudis- ja lisärakentamisen yhteydessä pihamaa tulee suunnitella ja toteuttaa niin, ettei rakentamisella lisätä pinta- ja sadevesien valumista tontin rajan yli naapurin puolelle. Jos pihamaata on tarpeen tasata, on se ensisijaisesti tehtävä pengertämällä ja toissijaisesti tukimuureilla. Pengertäminen on toteutettava kokonaan omalla tontilla enintään 1:3 kaltevuudessa siten, etteivät pinta- ja sadevedet valu naapuritontin puolelle tai katualueelle. Tukimuurin sijoittaminen naapurin rajalle vaatii naapuritontin haltijan suostumuksen. T 3.4.3 Liikennejärjestelyt Liittymässä katuun tai tiehen sekä rakennuspaikan sisäisissä järjestelyissä on otettava huomioon liikenneturvallisuus. Pientalon ajoneuvoliittymän leveys saa asemakaava-alueella olla enintään 5 metriä. T 3.4.4 Maanalaiset johdot ja rakenteet Rakennuspaikalla ja sen läheisyydessä käytössä olevat maanalaiset johdot ja rakenteet on rakennuttajan selvitettävä suunnittelun yhteydessä. T 3.4.5 Muinaisjäännökset Jos rakennuspaikalla tai sen läheisyydessä sijaitsee muinaisjäännösalue, lupahakemuksesta pyydetään maakuntamuseon lausunto. Kartta muinaisjäännöksistä on rakennusjärjestyksen liitteenä. 11
T 3.4.6 Rakennuspaikalla tehtävät selvitykset Rakennusvalvontaviranomainen voi vaatia, että lupahakemukseen liitetään rakennuspaikan rakentamisedellytyksiä koskevia selvityksiä, kuten esimerkiksi pilaantunutta maaperää ja sen puhdistamista, rakennuspaikan melutasoa tms. koskevia selvityksiä. T 3.5 Tontin rajan ylittäminen T 3.6 soitemerkintä Mikäli rakennus saadaan rakentaa tontin kadun puoleiseen rajaan kiinni, rakennus saa ulottua tontin rajan yli katualueelle tai erityisestä syystä muulle yleiselle alueelle seuraavasti: 1) Rakennuksen perustusrakenteet maan pinnan alapuolella 1,5 metrin syvyyteen saakka 0,2 metriä ja maanpinnasta yli 1,5 metriä syvemmällä olevat perustusrakenteet 1 metriä. 2) Erkkerit, katokset, räystäät, parvekkeet ja muut vastaavat ilmassa olevat rakennuksen osat 1 metrin verran, julkisen rakennuksen ja liikerakennuksen pääsisäänkäynnin katos voi ulottua perustellusta syystä katualueelle hieman enemmän. Ylityksistä ei saa aiheutua haittaa kadun tai muun yleisen alueen käytölle, kunnossa- ja puhtaanapidolle eikä johtoverkostolle. Rakennukseen on asennettava kadulta tai muulta liikenneväylältä näkyvä osoitenumero. Jos rakennus ei ulotu katuun tai muun liikenneväylän läheisyyteen, osoitenumero on sijoitettava kiinteistölle johtavan väylän alkupäähän. Kulmatalon osoitenumerointi on kiinnitettävä kummankin kadun tai liikenneväylän puolelle. soitenumeroinnin on oltava toteutettuna viimeistään rakennuksen käyttöönottotarkastuksessa. T 4. RAKENTAMINEN ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKPULELLA T 4.1 Rakennuspaikka Rakennuspaikan tulee olla sijainniltaan, muodoltaan, maasto-olosuhteiltaan ja maaperältään tarkoitukseen sopiva sekä pinta-alaltaan rakentamiseen riittävä. Asemakaava-alueen ulkopuolella asuinkäyttöön tarkoitetun rakennuspaikan tulee olla pinta-alaltaan vähintään 5000 m2. 12
Uudestaan rakentaminen, peruskorjaus ja vähäinen lisärakentaminen saadaan suorittaa sen estämättä mitä edellä tässä pykälässä on määrätty, jos rakennuspaikka pysyy samana. Tämän pykälän määräyksiä ei sovelleta alueella, jolla on voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimista varten. T 4.2 Sijoittuminen T 4.3 Etäisyydet rakennuspaikan rajoista, teistä ja muista rakennuksista Rakennuksen etäisyyden rakennuspaikan rajasta tulee olla yhtä suuri kuin rakennuksen korkeus, kuitenkin vähintään 5 metriä. Rakennuksen etäisyyden toisen omistamalla tai hallitsemalla maalla olevasta rakennuksesta tulee olla vähintään 10 metriä. Rakennusten sijoittamisessa tulee ottaa huomioon yleisistä teistä annetun lain (1954/243) määräämät etäisyydet yleisessä käytössä olevan maantien tai paikallistien ajoradan keskiviivasta (20 metriä / 12 metriä). T 4.3 Rakentamisen määrä T 4.3.1 Rakentamisen määrä Asuinrakennusten rakennuspaikalle rakennettavien rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 10 % rakennuspaikan pintaalasta, kuitenkin enintään 500 m2. Asuinkäyttöön tarkoitetulle rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään kaksikerroksisen asuinrakennuksen, johon saa sijoittaa kaksi asuntoa tai kaksi enintään kaksikerroksista asuinrakennusta, joissa kummassakin saa olla yksi asunto. Asuinrakennuksen lisäksi rakennuspaikalle saa rakentaa asumiseen liittyviä yksikerroksisia talousrakennuksia. T 4.3.2 Rakentaminen kellariin ja ullakolle Asemakaava-alueen ulkopuolella voidaan sallia rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisten tilojen sijoittaminen maanpinnan alapuolelle tai ullakon tasolle, mikäli se ottaen huomioon rakennus tai sen käyttötarkoitus sekä soveltuminen rakennettuun ympäristöön on mahdollista. T 5. RAKENTAMINEN RANTA-ALUEELLE T 5.1 Rakentamisen sijoittuminen ja sopeutuminen ympäristöön ranta-alueella 13
Rakennettaessa ranta-alueille tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen kasvillisuus pääosin säilyttää ja vain harventaminen on sallittua. Rakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 30 metriä ja sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman ja rantaviivan luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Rakennuksen alimman lattiatason tulee olla vähintään +80.50 (NN+). Saunarakennuksen, jonka kerrosala on enintään 20 m2, saa rakentaa edellä mainittua metrimäärää lähemmäksi rantaviivaa. Sen etäisyyden edellä mainitulla tavalla laskettavasta rantaviivasta tulee olla kuitenkin vähintään 15 metriä. T 5.2 Rakentamisen määrä ranta-alueella Rakennettaessa lähemmäksi kuin 200 metriä keskivedenkorkeuden mukaista rantaviivaa, saa rakennuspaikalle rakentaa yhden enintään yksiasuntoisen vapaa-ajan asuntokäyttöön tarkoitetun rakennuksen, jonka kerrosala saa olla enintään 80 m2 sekä siihen liittyviä talousrakennuksia kerrosalaltaan yhteensä 60 m2. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa kuitenkin olla enintään 10% rakennuspaikan pinta-alasta (alle 1400 m2:n rakennuspaikat). T 6. SUUNNITTELUTARVEALUEET T 6.1 Suunnittelutarvealueet Suunnittelutarvealuetta Toijalan kaupungissa on maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n 1 momentissa tarkoitettujen alueiden (=alueet, joiden käyttöön liittyvien tarpeiden tyydyttämiseksi on syytä ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin) sekä 2 momentissa tarkoitetun rakentamisen (=rakentamisen, joka ympäristövaikutusten merkittävyyden vuoksi edellyttää tavanomaista lupamenettelyä laajempaa harkintaa) lisäksi seuraavat liitekartassa 1 esitetyt alueet: 1. Konhon alue Valkeakosken rajalla 2. Maanteihin rajoittuvat alueet 100 metrin etäisyydelle molemmin puolin tien keskilinjaa 3. Moottoritiehen rajoittuvat alueet 300 metrin etäisyydelle molemmin puolin tien keskilinjaa, lisäksi otetaan huomioon v. 2001 tehty moottoritien meluselvitys 14
4. Tampere-Helsinki rataan rajoittuvat alueet 300 metrin etäisyydelle ja Toijala-Turku rataan rajoittuvat alueet 200 metrin etäisyydelle molemmin puolin radan keskilinjaa 5. Turun radan suunniteltu oikaisulinja ja siihen rajoittuvat alueet 200 metrin etäisyydelle molemmin puolin radan keskilinjaa Suunnittelutarvealuemääräys on voimassa 1.1.2012 saakka. T 7. VESIHULLN JÄRJESTÄMINEN JA JÄTEHULT T 7.1 Vesihuolto T 7.1.1 Talousvesi Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella on rakennuttajan selvitettävä puhtaan veden saantimahdollisuus. Asuinrakennusta varten tulee olla riittävästi laadultaan soveltuvaa talousvettä. T 7.1.2 Jätevesien käsittely vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella Jätevesien käsittelyä varten tulee rakennuslupahakemukseen liittää suunnitelma jätevesien käsittelyjärjestelmästä tarvittavine mitoitus- ja maaperätutkimustietoineen. A. Jätevesien tehostetun käsittelyn vyöhykkeet: Tärkeällä pohjavesialueella ( I luokka) (liitekartta 2) jätevedet tulee johtaa umpikaivoon tai johtaa tiiviissä viemärissä käsiteltäväksi alueen ulkopuolella. Maasuodattimen rakentaminen edellyttää tiivistä pohjarakennetta. Myös käsitelty jätevesi tulee johtaa tiiviissä viemärissä alueen ulkopuolelle. Vanajaveden ranta-alueilla (liitekartta 2) tulee WC-vedet johtaa umpikaivoon. Muut jätevedet tulee johtaa maapuhdistamoon tai vastaavaan 2-osastoisen saostuskaivon kautta lukuun ottamatta sauna- tai muita vähäisiä pesuvesiä, jotka voidaan imeyttää imeytyskuopan tai -kaivon kautta maaperään. Jätevesien imeytys- tai purkupaikan tulee olla vähintään 15 metriä rantaviivasta ja naapurin vesikaivosta riittävällä etäisyydellä. Suositeltavin käymäläratkaisu on ensisijaisesti kuivakäymälä. B. Jätevesien normaalin käsittelyn vyöhyke (Lontilanjoen ranta-alueet, savikot, louhikot ja kalliot): Jätevedet on johdettava 3-osastoisen saostuskaivon kautta maapuhdistamoon, pienpuhdistamoon tai vastaavaan. 15
T 7.1.3 Jätehuolto Jätevesien imeytys- tai purkupaikan etäisyyden rantaviivasta tulee olla vähintään 30 metriä ja naapurin vesikaivosta riittävällä etäisyydellä. Sauna- tai muut vähäiset pesuvedet, voidaan imeyttää imeytyskuopan tai -kaivon kautta maaperään. C. Jätevesien peruskäsittelyn vyöhyke (muihin vyöhykkeisiin kuulumattomat alueet): Jätevedet voidaan alueella käsitellä kiinteistökohtaisesti maapuhdistamossa tai pienpuhdistamossa. Jätevesien esikäsittelynä tulee olla 3-osastoinen saostuskaivo. Imeytysalueen etäisyys naapurin vesikaivosta tulee olla riittävä. Saostus- ja umpikaivot on tyhjennettävä tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Tyhjennyksistä on pidettävä kirjaa. Käsittelysysteemi on rakennettava siten, että puhdistamossa käsitellystä vedestä on tarvittaessa mahdollisuus ottaa näyte. Lisäksi jätevesien käsittelyssä tulee noudattaa ympäristönsuojelulain 18 ja 103 :ä, lain 18.n nojalla annettavaa asetusta sekä kaupungin ympäristönsuojelumääräyksiä. Rakennuslupahakemuksessa tulee osoittaa rakennuksen kokoon ja käyttötarkoitukseen suhteutetut, riittävät tilat jätehuollon järjestämiseen. Tilojen varauksessa on otettava huomion jätteiden lajittelun ja kuljetuksen edellyttämät vaatimukset (Toijalan kaupungin jätehuoltomääräykset 2001). Muuta kuin puutarhajätteen kompostia ei saa sijoittaa 15 metriä lähemmäksi talousvesikaivoa tai vesialuetta eikä ilman naapurin suostumusta 4 metriä lähemmäksi tontin rajaa. Jätehuolto on järjestettävä siten kuin Toijalan kaupungin jätehuoltomääräyksissä edellytetään. T 8. ASEMAKAAVJA TÄYDENTÄVÄT MÄÄRÄYKSET T 8.1 Rakennuksen sijoittuminen 16 Asemakaava-alueilla rakennuksen sijoittuminen tontilla ja etäisyys tontin rajoista määrätään pääsääntöisesti asemakaavamääräyksillä. Jos asemakaavassa ei ole määrätty rakennuksen sijoittumista tontilla tai etäisyyttä tontin rajasta, tulee rakennuksen etäisyyden naapuritontin rajasta olla vähintään yhtä suuri kuin rakennuksen korkeus, kuitenkin vähintään 5 metriä. Talousrakennuksen osalta etäisyys on vähintään 4 metriä. T 8.2 Rakentamisen määrä asemakaava-alueella
Asemakaava-alueilla tontin käyttötarkoitus ja rakentamisen määrä määrätään pääsääntöisesti asemakaavamääräyksillä. Mikäli asemakaavassa ei ole määrätty tontin käyttötarkoitusta tai rakentamisen määrää, noudatetaan rakentamisessa seuraavia määräyksiä: Yksi-, kaksi- tai kolmikerroksisen rakennuksen tontille saadaan rakentaa asuin-, liike- ja toimistorakennuksia sekä näiden käyttötarkoitukseen liittyviä talousrakennuksia. Tontin pinta-alasta saadaan käyttää rakentamiseen enintään 1/4 rakennuksen kerrosta kohden. Yksikerroksisen asuinrakennuksen ullakolle saa sijoittaa asuinkerroksen asuinhuoneistoihin kuuluvia asuinhuoneita, jotka lasketaan kerrosalaan. makotirakennuksen tontille saa rakentaa yhden yksikerroksisen, enintään kaksi asuinhuoneistoa käsittävän asuinrakennuksen ja sen käyttötarkoitukseen liittyviä talousrakennuksia. Tontin pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen enintään 1/4 rakennuksen ker-rosta kohden. Rakennuksen ullakon pohjapinta-alasta saa rakentaa enintään puolet asuinkerroksen asuinhuoneistoihin kuuluviksi asuinhuoneiksi, jotka lasketaan kerrosalaan. Yleisen rakennuksen tontille saa rakentaa julkista tai yleishyödyllistä tarkoitusta palvelevia rakennuksia sekä näihin tarpeellisia asuinhuoneistoja sellaista henkilökuntaa varten, jonka asuminen on rakennuksen tai siinä tapahtuvan toiminnan kannalta välttämätöntä. Tontin pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen enintään 1/4 rakennuksen kerrosta kohden. Rakennuksen korkeus saa olla enintään 12 metriä ja kerrosluku enintään kolme. Teollisuustontille saa rakentaa teollisuustoiminnan harjoittamiseen liittyviä rakennuksia, tarpeellisia toimisto- ja sosiaalitiloja sekä näihin tarpeellisia asuinhuoneistoja sellaista henkilökuntaa varten, jonka asuminen on rakennuksen käytön kannalta välttämätöntä. Tontin pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen enintään puolet. T 9. RAKENNUSTYÖN AIKAISET JÄRJESTELYT T 9.1 Suojaukset Maisemallisesti arvokkaat puut ja merkittävät luonnontilaiset tontinosat tulee suojata työmaa-aikana huolellisesti. Rakennusvalvontaviranomainen voi edellyttää lupahakemuksen käsittelyn yhteydessä tai rakennustyötä valvottaessa rakentajaa laatimaan tarvittaessa suojaussuunnitelman. Tarvittaessa rakennus- tai purkutyömaa on aidattava. 17
ENTISTÄ VIIALAN KUNNAN ALUETTA KSKEVAT MÄÄRÄYKSET JA HJEET V 2 LUPAJÄRJESTELMÄ V 2.1 TALUSRAKENNUKSEN LUVAN-/ILMITUKSENVARAISUUS V 2.1.1 Asemakaava-alueen ulkopuoli Lupamenettelyn asemasta jo olevaan asuntoon kuuluvan tai maatalouden harjoittamisen kannalta tarpeellisen, pienehkön enintään 12 m²:n suuruisen muun talousrakennuksen kuin saunarakennuksen rakentamiseen asemakaava alueen ulkopuolella sovelletaan ilmoitusmenettelyä. Kaikki muut kokonaisalaltaan 12 m² suuremmat rakennukset kuuluvat luvanvaraisuuden piiriin. V 2.1.2 Asemakaava-alue Lupamenettelyn asemesta jo olevaan asuntoon kuuluvan tai maatalouden harjoittamisen kannalta tarpeellisen asemakaavassa osoitetun, pienehkön enintään 12 m²:n suuruisen muun talousrakennuksen kuin saunarakennuksen rakentamiseen sovelletaan ilmoitusmenettelyä. Kaikki muut kokonaisalaltaan 12 m² suuremmat rakennukset kuuluvat asemakaavaalueella luvanvaraisuuden piiriin. Rakennuslupa on kuitenkin aina haettava myös pienehköille talousrakennuksille, jotka on varustettu tulisijalla tai savuhormilla tai jotka eivät ole kevytrakenteisia (esim. tiili tai betoni). V 2.2 TIMENPIDELUVAN- / ILMITUKSENVARAISUUS Maankäyttö- ja rakennuslain 126 :n ja asetuksen 62 ja 63 :n nojalla määrätään toimenpideluvan hakemisesta tai ilmoitusmenettelyn soveltamisesta kunnan alueilla seuraavasti: Toimenpidelupa haettava Ilmoitus tehtävä 18 TIMENPIDE Asemakaava -alue Haja- asutusalue Lupa Ilmoitus Lupa Ilmoitus 1 RAKENNELMA ( Rakentaminen ) - katos <12 m² - jätekatos
- vaja < 12 m² - huvimaja < 12 m² - kioski - käymälä - esiintymislava - muu vastaava rakennelma 2 YLEISÖRAKENNELMA ( perustaminen tai rakentaminen ) - urheilupaikka - kokoontumispaikka - asuntovaunualue tai vastaava - katsomo - yleisöteltta tai vastaava 3 LIIKUTELTAVA LAITE - asuntovaunun tai - laivan tai vastaavan pitäminen paikallaan sellaista käyttöä varten, joka ei liity tavanomaiseen retkeilyyn Toimenpide Asemakaava-alue Haja-asutusalue Lupa Ilmoitus Lupa Ilmoitus 4 ERILLISLAITE - masto > 10 m - piippu ( piippuosa > 10 m ) - varastointisäiliö ( > 20 m³ ) - hiihtohissi - muistomerkki - suurehko antenni ( h > 10 m tai d > 5 m ) - tuulivoimala - suurehko valaisinpylväs tai vastaava >15 m 5 VESIRAJALAITE (rakentaminen) - laituri ( A <15 m², pit < 10 m ) - muu vesirajaa muuttava tai siihen olennaisesti vaikuttava rakennelma, kanava, aallonmurtaja tai vastaava 6 SÄILYTYS- TAI VARASTINTIALUE - muusta alueesta erotettu suurehko varastointi- tai pysäköintialue taikka tällaiseen alueeseen verrattava alue>1000 m² 7 JULKISIVUTIMENPIDE - rakennuksen julkisivun olennainen muuttaminen - katon kattamisaineen muuttaminen - kattomuodon muuttaminen - ulkoverhouksen rakennusaineen tai värityksen muuttaminen 19
- katukuvaan vaikuttavan markiisin asettaminen - ikkunajaon olennainen muuttaminen Toimenpide Asemakaava-alue Haja-asutusalue Lupa Ilmoitus Lupa Ilmoitus 8 MAINSTIMENPIDE - muun kuin luonnonsuojelulaissa säädetyn rakennelman, tekstin tai kuvan asettaminen ulkosalle mainos- tai muussa kaupallisessa tarkoituksessa taikka ikkunaa peittävän mainoksen pysyvä tai pitkäaikainen asettaminen 9 AITAAMINEN ( rakentaminen ) - rakennettuun ympäristöön liittyvä erottava kiinteä aita tai kadun reunusmuuri< 1.5 m 10 KAUPUNKIKUVAJÄRJESTELY - muut kunta - tai ympäristökuvaa merkittävästi ja pitkäaikaisesti vaikuttavat järjestelyt ja muutokset 1-10 kohdissa tarkoitettu lupa ei ole tarpeen, jos toimenpide perustuu oikeusvaikutteiseen kaavaan. Sellaiset pihamaan rakenteet ja laitteet, jotka eivät edellytä lupa tai ilmoitusmenettelyä, on kuitenkin rakennettava säädösten ja määräysten mukaiselle etäisyydelle naapurin rajasta ja rakennuksista, niiden on sopeuduttava ympäristöön eikä niistä saa aiheutua naapurille kohtuutonta haittaa. Ilmoitukseen on liitettävä tarpeellinen selvitys toimenpiteen laajuudesta ja laadusta. Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tulee ilmoituksen sijasta edellyttää rakennus- tai toimenpideluvan hakemista, jos se yleisen edun tai naapurien oikeusturvan kannalta on tarpeen (MRL 129 2 mom). Rakentamiseen tai muuhun toimenpiteeseen voidaan ryhtyä, jollei rakennusvalvontaviranomainen 14 päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta ole edellyttänyt luvan hakemista ilmoitettuun hankkeeseen (MRL 129 2 mom). Ilmoitus raukeaa, ellei toimenpidettä ole aloitettu ja saatettu loppuun 3 vuoden kuluessa. 20
V 3 RAKENTAMISEN SIJITTUMINEN JA YMPÄRISTÖN HUMIN TTAMINEN V 3.1 SIJITTUMINEN V 3.1.1 Etäisyydet asemakaava-alueella Mikäli asemakaavassa ei ole toisin määrätty, rakennusta ei saa ilman asianomaisen suostumusta rakentaa 4 metriä lähemmäksi toisen omistamaa tai hallitsemaa maata eikä 8 metriä lähemmäksi rakennusta, joka on toisen omistamalla tai hallitsemalla maalla. V 3.1.2 Etäisyydet asemakaava-alueen ulkopuolella Rakennuksen etäisyydet rakennuspaikan rajasta tulee olla yhtä suuri kuin rakennuksen korkeus, kuitenkin vähintään 5 metriä. Rakennuksen etäisyyden toisen omistamalla tai hallitsemalla maalla olevasta rakennuksesta tulee olla vähintään 10 metriä. Rakennuksen sijoittaminen edellä mainittuja etäisyyksiä lähemmäksi edellyttää naapurin kirjallista suostumusta. V 3.1.3 Palovaarallinen rakennus Palovaarallinen rakennus (esim. savusauna) on sijoitettava vähintään 15 metrin etäisyydelle naapurin omistamasta tai hallitsemasta maasta, eikä rakennusta saa rakentaa 20 metriä lähemmäksi rakennusta, joka on toisen omistamalla tai hallitsemalla maalla (koskee myös asemakaava-aluetta). V 3.1.4 Rakennuksen etäisyydet maantiestä Rakennusten sijoittamisessa tulee ottaa huomioon yleisistä teistä annetun lain ( 1954/243) määräämät etäisyydet. Rakennuksen etäisyyden yleisessä käytössä olevan maantien ajoradan keskiviivasta on oltava vähintään 20 metriä sekä paikallis- ja yksityistien keskiviivasta vähintään12 metriä. Rakennettaessa liikennemelualueelle tulee rakennusten etäisyydellä, rakenteilla ja sijoittelulla huolehtia siitä, että rakennuksessa ja ulko-oleskelualueilla meluarvot eivät ylitä valtioneuvoston päätöksen ohjearvoja. Edellä todetut etäisyydet mitataan rakennusten tai rakennelmien seinä-, pilari- tai muusta vastaavasta linjasta. 21
V 3.2 RAKENNUSTEN SVELTUMINEN RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN JA MAISEMAAN V 3.2.1 Maisemaan ja luonnonympäristöön Rakennusten sijainnin rakennuspaikalle tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Maisemallisesti merkittävillä peltoaukeilla rakentaminen tulee sijoittaa mahdollisuuksien mukaan olemassa olevien pihapiirien ja metsäsaarekkeiden tuntumaan. Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan luonnonmukaisuus sekä säästettävä arvokkaita kasvillisuuden reunavyöhykkeitä, luonnon merkittäviä kauneusarvoja ja erikoisia luonnonesiintymiä, kuten siirtolohkareita, kauniita yksittäispuita jne. Rakennettaessa avoimeen maastoon tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennuksen korkeusaseman, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennuspaikka tulee tarvittaessa sopivin istutuksin liittää ympäröivään maisemaan. Rakennustyön yhteydessä vaurioitunut tai muuten ympäristöä rumentava osa pihamaasta on istutuksin ja alueen käyttöön liittyvin järjestelyin saatettava kokonaisuuteen sopivaan asuun. V 3.2.2 lemassa oleva rakennuskantaan V 3.2.3 Rakentamistapa Rakennettaessa olevien rakennusten yhteyteen on rakentamisen sovelluttava noudatettuun rakennustapaan ja olemassa olevaan rakennuskantaan sijoituksen, koon, muodon, ulkomateriaalien, värityksen sekä julkisivun jäsentelyn osalta. Rakennuspaikalla rakennusten tulee muodostaa ympäristökuvaltaan sopusuhtainen kokonaisuus. Rakennuksen korjaamisessa on otettava huomioon kunkin rakennuksen ominaispiirteet eikä korjaaminen saa ilman erityisiä perusteita johtaa tyyliltään alkuperäisestä rakennuksesta poikkeavaan lopputulokseen. V 3.2.4 Rakennuksen purkaminen Maankäyttö- ja rakennuslain 127 :n mukaan rakennusta tai sen osaa ei saa ilman lupaa purkaa asemakaava -alueella. Lupaharkintaa varten rakennusvalvontaviranomainen voi vaatia hakijaa toimittamaan asiantuntijan tekemän selvityksen rakennuksen historiallisesta tai rakennustaiteellisesta arvosta sekä rakennusteknisen kuntoarvion. Selvityksen osalta kuullaan myös museoviranomaisia. 22
V 3.3 YMPÄRISTÖN HIT JA VALVNTA V 3.3.1 Ympäristön hoito Rakennettu ympäristö on pidettävä rakennusluvan mukaisessa käytössä ja siistissä kunnossa (MRL 167 1 mom). Ympäristöön olennaisesti vaikuttavien ulkovarastojen, kompostointi- tai jätesäiliöiden tai -katosten ympärille on tarvittaessa istutettava näkösuoja ja tai rakennettava aita. Töhryt rakennusten julkisivuista tulee poistaa niin pian kuin teknisesti on mahdollista. Asemakaava-alueella asuinrakennusten tonttia ei saa käyttää häiriötä aiheuttavaan tai ympäristöä rumentavaan autojen, koneiden tai muiden vastaavien tavaroiden ulkosäilytykseen. Kunta- tai maisemakuvaan vaikuttaville toimenpiteille tulee hakea maisematyölupa ( MRL 128 ). Toimenpiteiden merkittävyyden arvioimiseksi tulee ottaa yhteyttä kunnan rakennusvalvontaviranomaiseen. V 3.3.2 Ympäristön valvonta V 3.4 AITAAMINEN Viialan kunnan tekninen lautakunta suorittaa maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettua ympäristön hoidon valvontaa mm. pitämällä tarvittaessa katselmuksia päättäminään ajankohtina. Katselmuksen ajankohdasta ja alueista ilmoitetaan kiinteistön omistajille ja haltijoille teknisen lautakunnan päättämällä tavalla. Rakennusten, rakennelmien ja piha-alueiden kuntoon ja ulkonäköön liittyvien, ympäristökuvaan vaikuttavien puutteiden johdosta tekninen lautakunta voi antaa huomautuksia ja ryhtyä muihin lain tai asetuksen mukaisiin toimenpiteisiin. Tekninen lautakunta voi antaa ympäristöä koskevan katselmuksen pitämisen valitsemiensa katselmuksenpitäjien tai viranhaltijan tehtäväksi. Pientalotonttien väliselle rajalle rakennettava enintään 1.5 m korkea kiinteä aita tai istutettava aita eivät edellytä lupaa ja kun naapuritontin haltija hyväksyy niiden sijoittamisen. Aidan tulee materiaaleiltaan, korkeudeltaan ja muulta ulkoasultaan soveltua ympäristöön. Katua tai muuta yleistä aluetta vastassa oleva kiinteä aita on tehtävä kokonaan tontin tai rakennuspaikan puolelle. Aidasta ei saa aiheutua haittaa naapurille, liikenteelle eikä kadun kunnossa - ja puhtaanapidolle. Tontille tai rakennuspaikalle rakennettava aita, ellei sitä sijoiteta rajalle, tulee sijoittaa siten, että se on piha-alueiden järjestelyjen kannalta tarkoituksen mukainen ja huollettavissa. 23
ksiston ja juuriston on pysyttävä täysikasvuisenakin omalla tontilla. Aidan, joka ei ole naapuritontin tai -rakennuspaikan rajalla tekee ja pitää kunnossa tontin tai rakennuspaikan haltija. Tonttien tai rakennuspaikkojen välisen aidan tekemiseen ja kunnossapitämiseen ovat kummankin tontin tai rakennuspaikan haltijat velvolliset osallistumaan puoliksi kumpikin, jollei velvollisuuden muunlaiseen jakamiseen ole erityistä syytä. Mikäli asiasta ei sovita, siitä päättää rakennusvalvontaviranomainen. Rakennusvalvontaviranomaisella on oikeus velvoittaa rakennuspaikan omistaja tai haltija tekemään tai poistamaan aita. V 3.5 RAKENNUSPAIKKA JA PIHAMAA V 3.5.1 Rakennuspaikan kuivanapito Rakennuspaikka tulee salaojittaa riittävään syvyyteen. Sade- ja sulamisvesien haitaton johtaminen on järjestettävä. Pinta- ja kuivatusvesiä ei saa johtaa jätevesiviemäriin. Pihamaan korkeusasema tulee sopeutua ympäristön korkeusasemiin. Uudis- ja lisärakentamisen yhteydessä pihamaa tulee suunnitella ja toteuttaa niin, ettei rakentamisella lisätä pinta- ja sadevesien valumista tontin rajan yli naapurin puolelle eikä katualueelle. Piha-alueiden rakentamisessa on huomioitava liikuntarajoitteisten henkilöiden kulkuyhteydet. Liittymässä katuun tai tiehen sekä rakennuspaikan sisäisissä järjestelyissä on otettava huomioon liikenneturvallisuus. Pientalon ajoneuvoliittymän leveys saa olla enintään 5 metriä. Ajoneuvoliittymän rakentaminen sekä kunnossa -ja puhtaanapito kuuluu tontin tai rakennuspaikan omistajalle tai haltijalle. Tontin tai rakennuspaikan omistajalle tai haltijalle kuuluu liittymän rummun uusiminen, mikäli vanha rumpu ei ole tarkoitustaan vastaavassa kunnossa. Rakennuspaikalla ja sen läheisyydessä käytössä olevat maanalaiset johdot ja rakenteet on suunnittelun yhteydessä selvitettävä. V 3.5.2 Kiinteät muinaisjäännökset ( Liitekartta 3 ) Liitekartassa 3 on osoitettu Viialan alueella tiedossa olevat kiinteät muinaisjäännökset. Kiinteät muinaisjäännökset ovat rauhoitettuja. Rakennettaessa niiden läheisyyteen tulee noudattaa Muinaismuistolaissa ( 295/1963 ) annettuja määräyksiä. Jos rakennuspaikalla tai sen läheisyydessä sijaitsee muinaisjäännösalue, lupahakemuksesta pyydetään maakuntamuseon lausunto. 24
V 3.6 SITEMERKINTÄ Milloin rakennus ei ulotu katuun, muuhun liikenneväylään tai tontin sisäiseen liikennealueeseen, taikka sen välittömään läheisyyteen, osoitenumero tai sen osoittava ohjaus on sijoitettava kiinteistölle johtavan ajoväylän alkupäähän. Kulmatalon osoitenumerointi on kiinnitettävä kummankin kadun tai liikenneväylän puolelle. soitenumerointi on oltava toteutettuna viimeistään rakennuksen käyttöönottotarkastuksessa. V 3.7 TNTIN RAJAN YLITTÄMINEN Mikäli rakennus saadaan rakentaa tontin kadun puoleiseen rajaan kiinni, rakennus saa ulottua tontin rajan yli katualueelle tai erityisestä syystä muulle yleiselle alueelle seuraavasti: 1. Rakennuksen perustusrakenteet maan pinnan alapuolella 1.5 metrin syvyyteen saakka 0.2 metriä ja maanpinnasta 1.5 metriä syvemmällä olevat perustusrakenteet 1 metri. 2. Erkkerit katokset, räystäät, parvekkeet ja muut vastaavat ilmassa olevat rakennuksen osat 1 metrin verran, julkisen rakennuksen ja liikerakennuksen pääsisäänkäynnin katos voi ulottua katualueelle enemmän. 3. Tekniset laitteet ja muu vastaava 0.5 metriä, portaat 1 metri ja ulkoseinän lisäeristys harkinnan mukaan. Ylityksestä ei saa aiheutua kadun käytölle, kunnossa- ja puhtaanapidolle eikä johtoverkostolle haittaa. Kadunpinnan ja rakennusosan alapinnan välillä on oltava jalkakäytävän kohdalla vähintään 3.2 metriä vapaata tilaa ja ajoradan kohdalla vähintään 4.6 metriä vapaata tilaa. V 3.8 ASEMAKAAVASSA MÄÄRÄTYN RAKENNUSALAN RAJAN YLITTÄMINEN V 3.8.1 Rakennusalan rajan ylittäminen Rakennus saa erityisestä syystä ulottua asemakaavassa määrätyn tontin sisäisen rajan yli seuraavasti: 1. Rakennuksen perusrakenteet ja kellarin rakenteet maanpinnan alapuolella tarpeen mukaan. 2. Erkkerit, katokset, räystäät, parvekkeet, kuistit, portaat, ovipielet, syöksytorvet, tekniset laitteet ja muut vastaavat rakennusosat rakennusvalvontaviranomaisen harkinnan mukaan. Ylityksestä ei saa aiheutua kohtuutonta haittaa ympäristölle tai naapurille. 25
V 3.8.2 Myynti-, tiedotus- ja mainoslaitteet Myynti-, tiedotus-, mainos- ja muuta sellaista laitetta sekä ikkuna- tai ovimarkiisia, terassin aurinko- tai sadesuojaa tai muuta vastaavaa laitetta tontille sijoitettaessa on noudatettava seuraavaa: 1. Rakennukseen kiinnitettävä laite saa ulottua enintään yhden metrin tontin rajan yli katualueelle tai muulle yleiselle alueelle siten, että vapaata tilaa on oltava maanpinnan ja laitteen alapinnan välillä jalkakäytävän kohdalla vähintään 3.2 metriä ja ajoradan kohdalla vähintään 4.6 metriä. 2. Laite on kiinnitettävä tukevasti eikä se saa haitata kadun tai yleisen alueen käyttöä eikä olla häiritsevä. 3. Laitteen muodon, värityksen ja rakenteen on sopeuduttava rakennukseen ja ympäristöön. 4. Laite on pidettävä kunnossa ja rikkoutunut laite on korjattava tai poistettava välittömästi. V 4 RAKENTAMINEN ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKPULELLA V 4.1 RAKENNUSPAIKAN KK Rakennuspaikan tulee olla sijainniltaan, muodoltaan, maasto-olosuhteiltaan ja maaperältään tarkoitukseen sopiva sekä pinta-alaltaan rakentamiseen riittävä. Asemakaava-alueen ulkopuolella rakennuspaikan koko tulee olla pinta-alaltaan vähintään 5000 m². Milloin rakentamisella ei vaikeuteta vastaista kaavoitusta ja rakennus liitetään viemäriverkkoon, rakennuspaikan pinta-ala voi olla pienempi, ei kuitenkaan alle 2000 m²:ä. Uudestaan rakentaminen, peruskorjaus ja vähäinen lisärakentaminen saadaan suorittaa sen estämättä mitä edellä tässä pykälässä on määrätty, jos rakennuspaikka pysyy samana. Vesistön rannalla olevan rakennuspaikan vesistön tai vesijättöön rajoittuvan rantaviivan pituuden tulee olla vähintään neljäkymmentä (40) metriä. Tämän pykälän määräyksiä ei sovelleta alueella, jolla on voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimista varten. 26
V 4.2 RAKENTAMISEN MÄÄRÄ Rakennuspaikalle rakennettavien rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 15 % rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkin enintään 500 m² Asuntokäyttöön tarkoitetulle rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään kaksikerroksisen asuinrakennuksen, johon saa sijoittaa kaksi asuntoa tai kaksi enintään kaksikerroksista asuinrakennusta, joissa kummassakin saa olla yksi asunto. Asuinrakennuksen lisäksi rakennuspaikalle saa rakentaa asumiseen liittyviä yksikerroksisia talousrakennuksia. Yli 5 ha:n suuruiselle maatalouskäytössä olevalle maatilalle saa rakentaa talouskeskuksen yhteyteen tarpeellisia tuotanto- ja talousrakennuksia sen estämättä mitä tässä pykälässä määrätään rakennusoikeudesta. Sen estämättä, mitä edellä tässä pykälässä on rakennusten tai asuntojen lukumäärästä määrätty, rakennusvalvontaviranomainen voi antaa luvan rakentaa maatalouskäytössä olevan maatilan talouskeskuksen yhteyteen siihen sopivia maatilamatkailua palvelevia rakennuksia. Muulle, kuin asuntokäyttöön tarkoitetulle rakennuspaikalle saa rakentaa sen käyttötarkoitukseen liittyviä rakennuksia. Uudestaan rakentaminen, peruskorjaus ja vähäinen lisärakentaminen saadaan suorittaa sen estämättä mitä edellä tässä pykälässä on määrätty, jos rakennuspaikka pysyy samana. Siltä osin kuin rakennusjärjestyksen säädökset sallivat rakennusten tai asuntojen lukumäärästä ja kerrosalasta poikkeamisen samalle rakennuspaikalle on määräysten soveltamisessa otettava huomioon, ettei määräys sivuuta maankäyttö- ja rakennuslain mukaista suunnittelutarveratkaisua ja rakennusluvan erityisiä edellytyksiä suunnittelutarvealueella. V 4.3 RAKENTAMINEN KELLARIIN JA ULLAKLLE Asemakaava- alueen ulkopuolella voidaan sallia rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisten tilojen sijoittaminen maanpinnan alapuolelle tai ullakon tasolle, mikäli se ottaen huomioon rakennus ja sen käyttötarkoitus sekä soveltuminen rakennettuun ympäristöön on mahdollista. 27
V 5. RAKENTAMINEN RANTA-ALUEELLE V 5.1 RAKENTAMISEN SIJITTUMINEN JA SPEUTUMINEN YMPÄRISTÖÖN RANTA-ALUEELLA Rakennettaessa ranta-alueille tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen kasvillisuus pääosin säilyttää ja vain harventaminen on sallittua. Rakennuksen etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Muun kuin saunarakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee kuitenkin, mikäli edellä olevasta vaatimuksesta ei muuta johdu, olla vähintään 30 metriä ja asunnon alimman lattiatason vähintään 1 metriä ylävesirajaa korkeammalla. Ellei ylävesiraja ole tiedossa, on alimman lattiatason oltava vähintään 1.5 metriä keskiveden korkeudesta. Saunarakennuksen, jonka pohjapinta-ala on enintään 30 m² ja kerrosala enintään 20 m², saa rakentaa edellä mainittua metrimäärää lähemmäksi rantaviivaa. Sen etäisyyden keskiveden korkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla kuitenkin olla 20 metriä. Alle 15 metrin etäisyydelle rantaviivasta ei saa rakentaa huvimajoja, grillikatoksia tai muita sellaisia rakennelmia, jotka muuttavat häiritsevästi rantamaisemaa. Loma-asunnon rakennuspaikalle rakennettavan käymälän tulee olla tiivispohjainen ja sen etäisyyden rantaviivasta tulee olla vähintään 20 metriä ja etäisyys rakennuspaikan rajasta vähintään 10 metriä. V 5.2 RAKENTAMISEN MÄÄRÄ RANTA-ALUEELLA Ranta-alueella rakennuspaikalle saa rakentaa yhden kerrosalaltaan enintään 100 m²: suuruisen lomarakennuksen sekä erillisen saunarakennuksen, jonka kerrosala saa olla enintään 20 m² ja siinä saa olla 10 m²: kuisti Lisäksi voidaan rakentaa yksi talousrakennus jonka kerrosala saa olla enintään 30 m². Mikäli rakennuspaikan pinta-ala on suurempi kuin 5000 m², rakennuspaikalle saa rakentaa lisäksi tulisijattoman vierasmajan, jonka kerrosala saa olla enintään 20 m². 28
V 6. SUUNNITTELUTARVEALUE (Liitekartta 1) Suunnittelutarvealueita Viialan kunnassa on maankäyttö ja rakennuslain 16 :n 1 momentissa tarkoitettujen alueiden(= alueet joiden käyttöön liittyvientarpeiden tyydyttämiseksi on syytä ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin) sekä 2 momentissa tarkoitetun rakentamisen ( = rakentamisen, joka ympäristövaikutusten merkittävyyden vuoksi edellyttää tavanomaista lupamenettelyä laajempaa harkintaa) lisäksi seuraavat liitekartassa 1 esitetyt alueet: Tampere - Helsinki rataan rajoittuvat alueet 300 metrin etäisyydelle molemmin puolin radan keskilinjaa kaava-alueen ulkopuolella V 7. VESI - JA JÄTEHULT V 7.1 VESIHULLN JÄRJESTÄMINEN JA PHJAVESIALUEILLA RAKENTAMINEN Asuinrakennusta varten tulee olla riittävästi laadultaan soveltuvaa talousvettä. Vedenjakeluverkoston ulkopuolisilla alueilla on rakennuttajan selvitettävä puhtaan veden saantimahdollisuus. V 7.2 JÄTEVESIEN KÄSITTELY Vesilaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella. Jätevesien käsittelyä varten tulee rakennuslupahakemukseen liittää suunnitelma jätevesien käsittelyjärjestelmästä tarvittavine mitoitus- ja maaperätutkimustietoineen. Liitekartan nro 2 mukaisille vyöhykkeille on laadittu puhdistustehotavoitteiden mukainen vyöhykejako, minkä perusteella ympäristöviranomainen määrittelee vaatimukset kiinteistökohtaiselle jätevesien käsittelylle. Vyöhyke 1 : Tärkeät pohjavesialueet Vyöhyke 2 : Ranta-alueet Nämä vesihuoltoa koskevat määräykset ovat voimassa toistaiseksi ja niin kauan, kun kuntaan laaditaan uuden vesihuoltolain mukainen kunnan vesihuoltosuunnitelma, jonka jätevesien käsittelyä ja johtamista koskeva vyöhykesuunnitelma liitetään myöhemmin osaksi rakennusjärjestystä. 29
V 7.3 ERITYISMÄÄRÄYKSIÄ TÄRKEILLE PHJAVESIALUEILLE Tärkeillä pohjavesialueilla öljy- ja polttoainesäiliöt sekä muut vaarallisten aineiden säiliöt ja varastot tulee sijoittaa maan päälle, varustaa suoja-altaalla ja katteella. Tärkeillä pohjavesialueilla piha- ja paikoitusalueisen pintavedet ja salaojavedet johdettava vyöhykkeen ulkopuolelle. Tätä varten tulee olla soveltuvat laitteistot ja mahdollisesti tarvittavat luvat. Viemäreiden tulee olla tiiviit ja tarkastettavissa. Polttoainesten täyttöalueet tulee päällystää. Pohjavesialueilla ei saa suorittaa kallion louhintaa neuvottelematta hankkeesta rakennustarkastajan kanssa. V 8. HYVÄ RAKENTAMISTAPA Rakennusten korjaamisessa otettava huomioon kunkin rakennuksen ominaispiirteet, eikä korjaaminen saa ilman erityisiä perusteita johtaa tyylillisesti alkuperäisestä rakennuksesta poikkeavaan lopputulokseen. V 9. RAKENNUSTYÖNAIKAISET JÄRJESTELYT Maisemallisesti arvokkaat puut ja merkittävät luonnontilaiset tontinosat tulee suojata työmaa-aikana huolellisesti. Rakennusvalvontaviranomainen voi edellyttää lupahakemuksen käsittelyn yhteydessä tai rakennustyötä valvottaessa rakentajaa laatimaan tarvittavan suojaussuunnitelmaa V 10. KUNNAN ERI SA-ALUEIDEN MINAISPIIRTEIDEN SÄILYTTÄMINEN JA TUKEMINEN Eri alueiden ominaispiirteet sekä rakennusten ja ympäristön suojelutarpeet on huomioitu aluekohtaisesti asemakaavoissa. Asemakaava-alueen ulkopuolella ei ole alueita, joiden ominaispiirteet täytyisi erityisesti huomioida. V 11. JÄTEHULT Koko kunta kuuluu järjestetyn jätteenkuljetuksen piiriin ja jätteen haltijan on liityttävä alueella järjestettyyn jätteenkuljetukseen. Rakennuslupahakemuksessa tulee osoittaa tontille rakennettavien rakennusten käyttötarkoitukseen suhteutetut, riittävät tilat jätehuollon järjestämiseen. Jätehuoltoon ja esimerkiksi kompostointiin liittyvät tarkemmat määräykset ovat erillisessä Viialan kunnan jätehuoltomääräyksissä. 30