Kv liite nro 2 /28.1.2002, 9 RAKENNUSJÄRJESTYS KORPILAHDEN KUNTA

Kv liite nro 2 /28.1.2002, 9 RAKENNUSJÄRJESTYS KORPILAHDEN KUNTA

SISÄLLYSLUETTELO 2 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVELTAMISALA... 3 1.2 RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAINEN... 3 2. LUPAJÄRJESTELMÄT 2.1 TALOUSRAKENNUKSEN LUVAN- / ILMOITUKSENVARAISUUS... 3 2.2 TOIMENPITEIDEN LUVAN- / ILMOITUKSENVARAISUUS... 4 3. RAKENTAMISEN SIJOITTUMINEN JA YMPÄRISTÖN HUOMIOON OTTAMINEN 3.1 SIJOITTUMINEN... 6 3.2 RAKENNUSTEN SOVELTUMINEN RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN JA MAISEMAAN... 7 3.3 YMPÄRISTÖN HOITO JA VALVONTA... 8 3.4 AITAAMINEN... 8 3.5 PIHA-ALUE /PIHAMAA... 9 3.6 TONTIN RAJAN YLITTÄMINEN... 9 3.7 OSOITEMERKINTÄ...... 10 4. RAKENTAMINEN ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA 4.1 RAKENNUSPAIKKA... 10 4.2 RAKENTAMISEN MÄÄRÄ... 10 5. RAKENTAMINEN RANTA-ALUEELLE 5.1 RAKENTAMISEN SIJOITTUMINEN JA SOPEUTTAMINEN YMPÄRISTÖÖN RANTA-ALUEELLA... 11 5.2 RAKENTAMISEN MÄÄRÄ RANTA-ALUEELLA... 12 6. SUUNNITTELUTARVEALUE...... 12 7. VESIHUOLLON JÄRJESTÄMINEN JA POHJAVESIALUEILLA RAKENTAMINEN... 13 8. HYVÄ RAKENTAMISTAPA...... 14

3 9. KUNNAN ERI OSA-ALUEIDEN OMINAISPIIRTEIDEN SÄILYTTÄMINEN JA TUKEMINEN... 14 10. RAKENTAMINEN ALUEILLA, JOILLA ON ERITYISIÄ MAANKÄYTÖN JA RAKENTAMISEN RAJOITUKSIA... 14 11. ASEMAKAAVOJA TÄYDENTÄVÄT MÄÄRÄYKSET... 15 12. RAKENNUSTYÖN AIKAISET JÄRJESTELYT... 15 13. JÄTEHUOLTO... 15 14. MÄÄRÄYSTEN VALVONTA, NOUDATTAMINEN, POIKKEAMINEN 15.1 MÄÄRÄYKSISTÄ POIKKEAMINEN... 16 15.2. VOIMAANTULO... 16 MÄÄRÄYKSET 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVELTAMISALA Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksi on Korpilahden kunnassa noudatettava tämän rakennusjärjestyksen määräyksiä, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ei ole asiasta toisin määrätty (MRL 14 4 mom). 1.2 RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAINEN Kunnan rakennusvalvontaviranomainen on ympäristölautakunta. Päätösvallan siirtämisestä määrätään hallintosäännössä.

2. LUPAJÄRJESTELMÄT 4 2.1 TALOUSRAKENNUKSEN LUVAN- / ILMOITUKSENVARAISUUS Luvan / ilmoituksen tarve Lupamenettelyn asemesta jo olevaan asuntoon kuuluvan tai maatalouden harjoittamisen kannalta tarpeellisen, pienehkön, lämmittämättömän, kerrosalaltaan enintään 50m 2 :n suuruisen muun talousrakennuksen kuin saunarakennuksen tai autotallin rakentamiseen asemakaava-alueen ulkopuolella ja enintään kerrosalaltaan 12m 2 :n talousrakennuksen tai katoksen rakentamiseen kaava-alueella sovelletaan ilmoitusmenettelyä. 2.2 TOIMENPITEIDEN LUVAN- / ILMOITUKSENVARAISUUS Maankäyttö- ja rakennuslain 126 :n ja asetuksen 62 ja 63 :n nojalla määrätään toimenpideluvan hakemisesta tai ilmoitusmenettelyn soveltamisesta Korpilahden kunnan alueella, seuraavasti: TOIMENPIDELUPA HAETTAVA ILMOITUS TEHTÄVÄ 0 Toimenpide: 1) Rakennelma (rakentaminen) Kunta Korpilahti hajaas.alu eet - katos 0 - vaja 0 - kioski - käymälä 0 - esiintymislava 0 0 - muu vastaava rakennelma 0 asema kaava - alueet

2) Yleisörakennelma (perustaminen tai rakentaminen) - urheilupaikka 0 0 - kokoontumispaikka 0 0 - asuntovaunualue tai vastaava - katsomo 0 - yleisöteltta tai vastaava 0 0 3) Liikuteltava laite - asuntovaunun tai -laivan tai vastaavan pitäminen paikallaan sellaista käyttöä varten, joka ei liity tavanomaiseen retkeilyyn tai veneilyyn 4) Erillislaite (rakentaminen) - masto, korkeus yli 20m - masto, korkeus yli 10m 0 - piippu, korkeus yli 6m 0 0 - varastointisäiliö, väh. 10m 3 pohjavesialueet - hiihtohissi - muistomerkki 0 0 - suurehko antenni 0 0 - tuulivoimala - suurehko valaisinpylväs tai vastaava 0 5) Vesirajalaite (rakentaminen) - suurehko laituri, yli 20 m 2, tai ulottuma rannasta enemmän kuin 15m - muu vesirajaa muuttava tai siihen olennaisesti vaikuttava rakennelma, kanava, aallonmurtaja, venetalas, tmv. 6) Säilytys- tai varastointialue (järjestäminen) - muusta alueesta erotettu suurehko varastointi- tai pysäköintialue taikka tällaiseen alueeseen verrattava alue 0 7) Julkisivutoimenpide - rakennuksen julkisivun muuttaminen - kattomuodon, katteen tai sen värityksen muuttaminen 0 - ulkoverhouksen rakennusaineen tai värityksen muuttaminen 0 - katukuvaan vaikuttavan markiisin asettaminen 0 0 5

- ikkunajaon muuttaminen 0 0 8) Mainostoimenpide - muun kuin luonnonsuojelulaissa säädetyn rakennelman, tekstin tai kuvan asettaminen ulkosalle mainos- tai muussa kaupallisessa tarkoituksessa taikka ikkunaa peittävän mainoksen pysyvä tai pitkäaikainen asettaminen 9) Aitaaminen (rakentaminen) rakennettuun ympäristöön liittyvä erottava kiinteä aita tai kadun reunusmuuri - meluaita 10) Kaupunkikuvajärjestely - muut kaupunki- tai ympäristökuvaan merkittävästi ja pitkäaikaisesti vaikuttavat järjestelyt ja muutokset 6 0 0 0 Sellaiset pihamaan rakenteet ja laitteet, jotka eivät edellytä lupa- tai ilmoitusmenettelyä, on kuitenkin rakennettava säädösten ja määräysten mukaiselle etäisyydelle naapurin rajasta ja rakennuksista, niiden on sopeuduttava ympäristöön eikä niistä saa aiheutua naapurille kohtuutonta haittaa. Menettelytapamääräyksiä Ilmoitukseen on liitettävä tarpeellinen selvitys toimenpiteen laajuudesta ja laadusta. Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tulee ilmoituksen sijasta edellyttää rakennustai toimenpideluvan hakemista, jos se yleisen edun tai naapurien oikeusturvan kannalta on tarpeen (MRL 129 2 mom). Rakentamiseen tai muuhun toimenpiteeseen voidaan ryhtyä, jollei rakennusvalvontaviranomainen 14 päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta ole edellyttänyt luvan hakemista ilmoitettuun hankkeeseen (MRL 129 2 mom). Ilmoitus raukeaa, ellei toimenpidettä ole aloitettu ja saatettu loppuun kahden vuoden kuluessa. 3. RAKENTAMISEN SIJOITTUMINEN JA YMPÄRISTÖN HUOMIOON OTTAMINEN

3.1 SIJOITTUMINEN 7 Etäisyydet Rakennuksen etäisyyden rakennuspaikan rajasta tulee olla yhtä suuri kuin rakennuksen korkeus kuitenkin vähintään 5 metriä. Rakennuksen etäisyyden toisen omistamalla tai hallitsemalla maalla olevasta rakennuksesta tulee olla vähintään 10 metriä. Palovaaralliset rakennukset sijoitetaan MRL ja MRA mukaisesti. Meluhaittojen torjumiseksi asuinrakennuksen etäisyyden 9- tiestä tulee olla vähintään 80 metriä sekä rautatiestä vähintään 120m, ellei maasto-olosuhteista ja/tai kasvillisuuden suojaavasta vaikutuksesta muuta johdu ja sallitut desibelivaatimukset alittuvat. Rakennettaessa melualueen läheisyyteen on rakennushankkeeseen ryhtyvän tarpeen vaatiessa selvitettävä melutilanne ja esitettävä toimenpiteet, joilla varmistetaan, ettei annettuja ohjearvoja ylitetä sisätiloissa ja oleskelualueilla. 3.2 RAKENNUSTEN SOVELTUMINEN RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN JA MAISEMAAN Maisema ja luonnonympäristö Rakennusten sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Maisemallisesti merkittävillä peltoalueilla rakentaminen tulee sijoittaa mahdollisuuksien mukaan olemassa olevien pihapiirien ja metsäsaarekkeiden tuntumaan. Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan luonnonmukaisuus sekä säästettävä arvokkaita kasvillisuuden reunavyöhykkeitä, luonnon merkittäviä kauneusarvoja ja erikoisia luonnonesiintymiä kuten siirtolohkareita, kauniita yksittäispuita, jne. Rakennettaessa avoimeen maastoon tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennuksen korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennuspaikka tulee tarvittaessa sopivin istutuksin liittää ympäröivään maisemaan.

8 Rakennustyön yhteydessä vaurioitunut tai muuten ympäristöä rumentava osa pihamaasta on istutuksin ja alueen käyttöön liittyvin järjestelyin saatettava kokonaisuuteen sopivaan asuun. Oleva rakennuskanta Rakennettaessa olevien rakennusten yhteyteen on rakentamisen sovelluttava noudatettuun rakennustapaan ja olemassa olevaan rakennuskantaan sijoituksen, koon, muodon, ulkomateriaalien, värityksen sekä julkisivun jäsentelyn osalta. Rakennuspaikalla rakennusten tulee muodostaa ympäristökuvaltaan sopusuhtainen kokonaisuus. 3.3 YMPÄRISTÖN HOITO JA VALVONTA Ympäristön hoito Rakennettu ympäristö on pidettävä rakennusluvan mukaisessa käytössä ja siistissä kunnossa (MRL 167 1 mom). Ympäristöön olennaisesti vaikuttavien ulkovarastojen, kompostointi- tai jätesäiliöiden tai -katosten ympärille on tarvittaessa istutettava näkösuoja tai rakennettava aita. Töhryt rakennuksen julkisivuista tulee poistaa niin pian kuin teknisesti on mahdollista. Ympäristön valvonta Kunnan rakennusvalvontaviranomainen suorittaa maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettua ympäristön hoidon valvontaa mm. pitämällä tarvittaessa katselmuksia päättäminään ajankohtina. Katselmuksen ajankohdista ja alueista on ilmoitettava kiinteistönomistajille ja -haltijoille rakennusvalvontaviranomaisen päättämällä tavalla. 3.4 AITAAMINEN

9 Aidan tulee olla turvallinen, materiaaleiltaan, korkeudeltaan ja muulta ulkoasultaan ympäristöön soveltuva. Aidan enimmäiskorkeus ei tule olla enempää kuin 1200mm, meluesteaita 1800mm. Kasvatetulle aidalle ei korkeusehtoa. Katua tai muuta yleistä aluetta vastassa oleva kiinteä aita on tehtävä kokonaan tontin tai rakennuspaikan puolelle. Aita on tehtävä niin, ettei siitä aiheudu haittaa liikenteelle. Aidan, joka ei ole naapuritontin tai -rakennuspaikan rajalla tekee ja pitää kunnossa tontin tai rakennuspaikan haltija. Tonttien tai rakennuspaikkojen välisen aidan tekemiseen ja kunnossapitämiseen ovat kummankin tontin tai rakennuspaikan haltijat velvolliset osallistumaan puoleksi kumpikin, jollei velvollisuuden muunlaiseen jakamiseen ole erityistä syytä. Mikäli asiasta ei sovita, siitä päättää rakennusvalvontaviranomainen. Tontille tai rakennuspaikalle rakennettava aita, ellei sitä sijoiteta rajalle, tulee sijoittaa siten, että se on piha-alueiden järjestelyjen kannalta tarkoituksenmukainen ja huollettavissa. 3.5 PIHA-ALUE / PIHAMAA Rakennuspaikan kuivanapito Rakennuspaikka tulee salaojittaa riittävään syvyyteen. Sade- ja sulamisvesien haitaton johtaminen on järjestettävä. Pinta- ja kuivatusvesiä ei saa johtaa jätevesiviemäriin. Pihamaan korkeusasema Pihamaan korkeusaseman tulee sopeutua ympäristön korkeusasemiin. Uudis- ja lisärakentamisen yhteydessä pihamaa tulee suunnitella ja toteuttaa niin, ettei rakentamisella lisätä pinta- ja sadevesien valumista tontin rajan yli naapurin puolelle. Liikennejärjestelyt Liittymässä katuun tai tiehen sekä rakennuspaikan sisäisissä järjestelyissä on otettava huomioon liikenneturvallisuus. Maanalaiset johdot ja rakenteet Rakennuspaikalla ja sen läheisyydessä käytössä olevat maanalaiset johdot ja rakenteet on suunnittelun yhteydessä selvitettävä. 3.6 TONTIN RAJAN YLITTÄMINEN

10 Mikäli rakennus saadaan rakentaa tontin kadun puoleiseen rajaan kiinni, rakennus saa ulottua tontin rajan yli katualueelle tai erityisestä syystä muulle yleiselle alueelle seuraavasti: 1) Rakennuksen perustusrakenteet maan pinnan alapuolella 2 metrin syvyyteen saakka 1,5 metriä ja maanpinnasta 2 metriä syvemmällä olevat perustusrakenteet 3metriä. 2) Erkkerit, katokset, räystäät, parvekkeet ja muut vastaavat ilmassa olevat rakennuksen osat 1,0 metrin verran, julkisen rakennuksen ja liikerakennuksen pääsisäänkäynnin katos voi ulottua katualueelle enemmän, kuitenkin enintään 1,8m. 3) Tekniset laitteet ja muu vastaava 0,5 metriä, portaat 0,5 metriä ja ulkoseinän lisäeristys harkinnan mukaan. Ylityksistä ei saa aiheutua haittaa kadun tai muun yleisen alueen käytölle. 3.7 OSOITEMERKINTÄ Rakennetulle kiinteistölle tulee asentaa osoitenumerokilpi. Milloin rakennus ei ulotu katuun, muuhun liikenneväylään tai tontin sisäiseen liikennealueeseen taikka sen välittömään läheisyyteen, osoitenumero tai sen osoittava ohjaus on sijoitettava kiinteistölle johtavan ajoväylän alkupäähän. Kulmatalon osoitenumerointi on kiinnitettävä kummankin kadun tai liikenneväylän puolelle. Asemakaava-alueella osoitenumerot ja -kirjaimet on valaistava. Osoitenumeroinnin on oltava toteutettuna viimeistään rakennuksen käyttöönottotarkastuksessa. 4. RAKENTAMINEN ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA 4.1 RAKENNUSPAIKKA Sen lisäksi, mitä rakennuspaikalle asetettavista vähimmäisvaatimuksista on säädetty maankäyttö- ja rakennuslain 116 :ssä, tämän rakennusjärjestyksen liitekartassa nro 1,2,ja 3 osoitetuilla alueilla rakennuspaikan on oltava pinta-alaltaan vähintään:

Alueet 1, 2 ja 3 : 4000 m2 11 Maisemallisesti merkittävällä peltoalueella rakentaminen tulee sijoittaa olemassa olevien pihapiirien tai metsäsaarekkeiden tuntumaan. Valta- ja kantateiden sekä rautateiden välittömässä läheisyydessä tulee rakennuspaikan koon olla sellainen, että se tukee perinteisen haja-asutusluonteisen maaseudun perusilmeen säilymistä ( tontti koko vähintään 4000-5000 m2 ). Uudestaan rakentaminen, peruskorjaus ja vähäinen lisärakentaminen saadaan suorittaa sen estämättä mitä edellä tässä pykälässä on määrätty, jos rakennuspaikka pysyy samana. Tämän pykälän määräyksiä ei sovelleta alueella, jolla on voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimista varten. 4.2 RAKENTAMISEN MÄÄRÄ Liitekartassa nro,1-3 osoitetulla alueella sijaitsevalle rakennuspaikalle saa rakentaa enintään yhden kaksiasuntoisen 1½-ikerroksisen asuinrakennuksen. Rakennuspaikalle saa lisäksi rakentaa sen käyttötarkoitukseen liittyviä talousrakennuksia. Talousrakennusten yhteenlaskettu pohjapinta-ala saa olla enintään 100 m2. Rakennuspaikalle rakennettavaksi sallittu kerrosala saa olla enintään 8 % rakennuspaikan pinta-alasta liitekartassa nro 1-3 osoitetulla alueella. Sen estämättä, mitä edellä tässä pykälässä on rakennusten tai asuntojen lukumäärästä määrätty, rakennusvalvontaviranomainen voi antaa luvan rakentaa maatalouskäytössä olevan maatilan talouskeskuksen yhteyteen siihen sopeutuvia maatilamatkailua palvelevia rakennuksia. Rakentaminen kellariin ja ullakolle Asemakaava-alueen ulkopuolella voidaan sallia rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisten tilojen sijoittaminen maanpinnan alapuolelle tai ullakon tasolle, mikäli se ottaen huomioon rakennus ja sen käyttötarkoitus sekä soveltuminen rakennettuun ympäristöön on mahdollista. 4.3 MAATILARAKENTAMINEN Pääsääntöisesti maatilarakentamiseen toimitaan yleisten rakentamisen lupamenettelyä ohjaavien säännösten mukaisesti.

12 Lantavarastot ja varastosiilot joiden varastointitilavuus on yli 200 m 3 vaatii toimenpideluvan, ne joiden varastointitilavuus on alle 200 m 3 vaatii ilmoituksen. 5. RAKENTAMINEN RANTA-ALUEELLE 5.1 RAKENTAMISEN SIJOITTUMINEN JA SOPEUTTAMINEN YMPÄRISTÖÖN RANTA- ALUEELLA Rakennettaessa ranta-alueille tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen kasvillisuus pääosin säilyttää ja vain harventaminen on sallittua. Asuinrakennuksen / rakennuksen etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Muun kuin saunarakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee kuitenkin, mikäli edellä olevasta vaatimuksesta ei muuta johdu, olla vähintään 30m, asuinrakennus vähintään 50m ja alimman lattiatason vähintään 1,0 metriä ylävesirajaa korkeammalla. Ellei ylävesiraja ole tiedossa, on alimman lattiatason oltava vähintään 1,5 metriä keskiveden korkeudesta. Etäisyyden suhteen tulee kuitenkin huomioida maaston muoto ja muutkin luonnon olosuhteet. Saunarakennuksen, jonka pohjapinta-ala on enintään 25 m 2 ja josta vähintään puolet on pesu- ja peseytymistiloja, saa rakentaa edellä mainittua metrimäärää lähemmäksi rantaviivaa. Sen etäisyyden edellä mainitulla tavalla laskettavasta rantaviivasta tulee olla noin 15 metriä, ottaen huomioon maaston muoto ja muutkin luonnon olosuhteet. Huvimajat ja grillikatokset joiden pinta-ala on enintään 8 m 2 saadaan sijoittaa 12m:n etäisyydelle keskiveden mukaisesta rantaviivasta mikäli rakennuksen ja rannan väliin jää suojapuusto, muulloin ja mikäli rakennelman pinta-ala on enemmän kuin 8 m 2 tulee se sijoittaa vähintään 15m:n etäisyydelle edellä mainitusta rantaviivasta. Seutukaavan av-, am- ja MV-alueilla etäisyyksien tulee olla 1,5-kertainen. 5.2 RAKENTAMISEN MÄÄRÄ RANTA-ALUEELLA

13 Ranta-alueella rakennuspaikalla saa olla yksi enintään 1½-kerroksinen päärakennus, jonka kerrosala voi olla enintään 170 m 2. Yksikerroksisen saunarakennuksen pohjapinta-ala saa olla enintään 25 m 2 ja muiden talousrakennusten pohjapinta-ala saa olla yhteensä enintään 30 m 2. Rakennusten sijoittuminen ranta-alueen tonteilla suhteutetaan siten, että 30 m:n etäisyydelle voidaan rakentaa enintään 80 k-m2:n suuruinen lomarakennus, 50m:n etäisyydelle noin 100 k-m2:n päärakennus ja 60m:n etäisyydelle n.170 k-m2:n päärakennus Rakennuspaikan sallittu enimmäiskerrosala saa olla kuitenkin enintään 8% rakennuspaikan pinta- alasta. 5.3 LISÄMÄÄRÄYKSET Rakennuspaikan vesistöön tai vesijättöön rajoittuvan rantaviivan pituuden tulee olla vähintään 40 metriä. Saariin ja niemiin rakennettaessa tulee saaren pinta-ala olla vähintään 1,0 hehtaaria sekä saaren ja niemen leveyden vähintään 60 metriä. 6. SUUNNITTELUTARVEALUE Maankäyttö- ja rakennuslain 16 3 momentin mukaiset suunnittelutarvealue on osoitettu liitekartalla nro1,2 ja 3. Suunnittelutarvealueella luvan arviointi perustuu maankäyttö- ja rakennuslain 137 :ssä säädettyihin erityisiin edellytyksiin sen lisäksi, mitä luvan edellytyksistä muutoin säädetään. Rantojen suunnittelutarpeesta säädetään MRL:n 72 :ssä ja ettei suunnittelutarve ulotu 72 :ssä tarkoitetulle rantavyöhykkeelle. 7. VESIHUOLLON JÄRJESTÄMINEN JA POHJAVESIALUEILLA RAKENTAMINEN Talousveden riittävyys Asuinrakennusta varten tulee olla riittävästi laadultaan soveltuvaa talousvettä. Asuinrakennuspaikalla tulee olla kiinteä talousvettä tuottava kaivo tai vastaava. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella on kiinteistöllä liittymisvelvollisuus laitoksen vesijohtoon ja viemäriin.

Jätevesien käsittely 14 Erillisillä A C vyöhykkeillä tulee jätevedet, ellei niitä voida johtaa yleiseen viemärilaitokseen tai kaavassa ei ole mainintaa niiden käsittelystä, käsitellä seuraavasti: Vyöhyke A (mm. tärkeät pohjavesialueet): Pesu- ja peseytymisjätevedet on johdettava käsiteltäväksi pohjavesialueen ulkopuolelle ja WC- jätevesille on oltava tiiveyden suhteen valvottavissa oleva umpikaivo. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää kaikille jätevesille soveltuvaa, tiiveyden suhteen valvottavissa olevaa umpikaivoa. Vyöhyke B ( ranta-alueet) : WC-vesille on oltava umpikaivo. Muille jätevesille on oltava saostuskaivot ja maaperäkäsittely. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää jätevesien korkeatasoista kemiallis-biologista puhdistusta. Jätevesien maahanimeytyskohdan tulee sijaita vähintään 20m etäisyydellä rantaviivasta. Vyöhyke C ( saaret): Jollei asemakaavassa ole toisin määrätty ja jollei siihen muutoin ole erityistä syytä, vesikäymälän rakentaminen on kielletty, muut jätevedet voidaan johtaa saostuskaivon kautta maaperäkäsittelyyn. Em. vyöhykkeiden ulkopuolisilla alueilla kaikille jätevesille on oltava saostuskaivot ja maaperäkäsittely, ellei jätevesiä voida johtaa yleiseen tai valvottuun paikalliseen yhteiseen viemärilaitokseen. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää jätevesien biologista puhdistusta ja maahan imeytystä. Kuivakäymälä tulee sijoittaa vähintään 20 m etäisyydelle keskiveden mukaisesta vesirajasta, sellaiselle paikalle, että se ei suurenkaan tulvan aikana joudu vesien huudelmaksi. Kuivakäymälä tulee varustaa tyhjennettävällä kiinteän aineen säiliöllä. Erityismääräyksiä tärkeille pohjavesialueille Tärkeillä pohjavesialueilla öljy- ja polttoainesäiliöt sekä muut vaarallisten aineiden säiliöt ja varastot tulee sijoittaa maan päälle ja varustaa suoja-altaalla. Tärkeillä pohjavesialueilla kone- ja korjaamohallien ja niihin verrattavien rakennusten piha- ja paikoitusalueiden pintavedet tulee johtaa valvottavaan ja tyhjennettävään säiliöön tai johdettava vyöhykkeen ulkopuolelle. Tätä varten tulee olla soveltuvat laitteistot ja mahdollisesti tarvittavat luvat. 8. HYVÄ RAKENTAMISTAPA Uudisrakentamisessa tulee huomioida rakennusten korjattavuus, huollettavuus ja muunneltavuus. Rakennuksen korjaamisessa on otettava huomioon kunkin rakennuksen ominaispiirteet, eikä korjaaminen saa ilman erityisiä perusteita johtaa tyylillisesti alkuperäisestä rakennuksesta poikkeavaan lopputulokseen.

15 9. KUNNAN ERI OSA-ALUEIDEN OMINAISPIIRTEIDEN SÄI- LYTTÄMINEN JA TUKEMINEN Rakennettaessa ja korjattaessa rakennuksia tulee huomioida alueen ja alueella mahdollisesti olevat perinteiset rakennustavat sekä käyttää alueella olevia rakenneratkaisuja, materiaaleja ja värityksiä. Niillä alueilla ja niissä rakennuksissa joissa arvioidaan olevan kulttuurihistoriallista arvoa tulee rakennushankkeeseen ryhtyvän selvittää rakennusten- ja alueiden kulttuuriarvot 9.1. HAJA-ASUTUSALUEET Rakentamisen tulee tukeutua perinteiseen maaseuturakentamiseen ja kylän omaan rakennusperintöön. Rakennuspaikan päärakennusten tulee olla enintään 1 3 / 4 - kerroksisia, julkisivuissa tulee käyttää puuta, rakennusten kattoratkaisujen tulee olla harjakattoja, -katon kaltevuus rakennuksen päädyn lävistäjän kaltevuus. Muiden rakennusten kerrosmäärä tulee olla pääsääntöisesti 1, julkisivumateriaalina tulee käyttää puuta ja kattokaltevuutena samaa mitoitusta kuin päärakennuksessa. Rakennusten väritys tulee olla perinteinen, ei heijastavia materiaalipintoja eikä erikoisvärejä. 10. RAKENTAMINEN ALUEILLA, JOILLA ON ERITYISIÄ MAANKÄYTÖN JA RAKENTAMISEN RAJOITUKSIA Mikäli suunniteltu rakennuspaikka sijaitsee alueella jolla on erityisiä maankäytön ja rakentamisen rajoituksia tulee ne huomioida rakennussuunnittelussa. Ranta-alueilla on rakennusten materiaaleiden sovelluttava ympäristöön, värityksissä tulee käyttää luonnonläheisiä värisävyjä, kattomateriaaleina tulee käyttää heijastamattomia rakennusaineita. 11. ASEMAKAAVOJA TÄYDENTÄVÄT MÄÄRÄYKSET Asemakaava-alueille on mahdollisesti hyväksytty alueen rakentamistapaohjeistot joita rakennettaessa tulee noudattaa. Julkiset alueet ( puistot, uimarannat, ym rantaantumispaikat ja vastaavat, parkkipaikat jne) tulee alueen haltijan toimesta pitää sellaisessa kunnossa, että ne eivät rumenna ympäristöä.. Sataman ja veneiden säilytyspaikkojen tulee käyttötarkoitukseltaan vastata alueen luonnetta eikä niille saa

16 varastoida ilman erillistä lupaa polttonesteitä, öljyjä eikä muitakaan tuotteita jotka voivat vahingoittaa vesistöä ja ranta-alueita tai muuten rumentaa ympäristöä. 12. RAKENNUSTYÖN AIKAISET JÄRJESTELYT Maisemallisesti arvokkaat puut ja merkittävät luonnontilaiset tontinosat tulee suojata työmaa-aikana huolellisesti. Rakennusvalvontaviranomainen voi edellyttää lupahakemuksen käsittelyn yhteydessä tai rakennustyötä valvottaessa rakentajaa laatimaan tarvittavan suojaussuunnitelman. Jätehuolto tulee suorittaa siten, että siitä ei aiheudu haittaa luonnonolosuhteille eikä lähialueille. Tuotanto- ja purkujäte on pääsääntöisesti kerättävä erikseen ja toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön tai muutoin sille osoitettuihin käsittelypaikkoihin. 13. JÄTEHUOLTO Kiinteistön jätehuolto tulee hoitaa jätehuoltomääräysten mukaisesti. Kiinteistö tulee liittää järjestetyn jätteenkuljetuksen piiriin.. Kiinteistöille tulee osoittaa jätteiden keräyspiste, asemakaava-alueella keräyspisteen tulee olla katosmallinen. 14. MÄÄRÄYSTEN VALVONTA, NOUDATTAMINEN, POIKKEAMINEN 14. 1 MÄÄRÄYKSISTÄ POIKKEAMINEN Rakennusvalvontaviranomainen voi hyväksyä poikkeamisen tämän rakennusjärjestyksen määräyksestä, jollei se merkitse määräyksen tavoitteen olennaista syrjäyttämistä. Kun poiketaan rakennuspaikan vähimmäiskokoa, rakentamisen määrää tai etäisyyksiä koskevista määräyksistä rannoilla, lupa voidaan myöntää, mikäli rakentaminen ei vaikeuta kaavoitusta. Ennen asian ratkaisemista on hankittava kunnanhallituksen tai, jos lausunnon antaminen on annettu muun viranomaisen tehtäväksi, tämän lausunto.

14.2 VOIMAANTULO 17 Tällä rakennusjärjestyksellä kumotaan Korpilahden kunnan joulukuun 17.päivänä 1990 hyväksytty rakennusjärjestys. Tämä rakennusjärjestys tulee voimaan Korpilahden kunnassa 1. p:nä helmikuuta 2002.