Tähdet kertovat tulevaisuutesi vai kertovatko? Pohdintoja astrologiasta, horoskoopista ja taivaallisista suojelijoistamme Ma klo 18.30 20 Opistotalo, Helsinginsali, Helsinginkatu 26, 22.10.-3.12.2012 FM Jussi Tuovinen
Yhteystiedot Aineisto löytyy osoitteesta: opi.opisto.hel.fi/yleislu ennot/ Palautetta luennoitsijalle: jussi.m.tuovinen@hels inki.fi
Luentosarjan rakenne 1. 22.10. Isällistä voimaa, viisautta ja kärsivällisyyttä Auringon mitalla (Sunnuntai) 2. 29.10. Äidillistä hellyyttä ja naisellisia tunteita Kuun kierroksilla (Maanantai) 3. 5.11. Nuorta kapinallisuutta ja kärsimättömyyttä Marsin tapaan (Tiistai) 4. 12.11. Henkisyyttä ja nokkeluutta vikkelän Merkuriuksen kyydissä (Keskiviikko) 19.11. Huom, muutos, ei luentoa! (siirtyy 10.12.) 5. 26.11. Rakkautta, kiihkoa ja taiteenpaloa Venuksen hehkussa (Perjantai) 6. 3.12. Lopuksi vielä rauhalliseen konsensukseen varovaisen Saturnuksen myötä (Lauantai) 7. 10.12. Ihanteellisuutta ja iskevää innostusta kautta Jupiterin (Torstai)
Perjantairiemua!
Viikon 5. päivä perjantai Germaanisissa kielissä ja näistä lainautuneena myös suomessa perjantai tulee Freija- tai Frigg-nimisen aasajumalattaren nimestä (Friday, Fredag, Freitag jne.) Romaanisissa kielissä Venuksen päivä, Veneris dies, josta esim. esp. viernes, ransk. vendredi ja ital. venerdì Venäjässä perjantai on пятница (pjatnitsa; viides päivä) Japanissa perjantai on kullan päivä: Kin'yôbi Yawm al-jum'a (kokoontumispäivä) arabiaksi - on pakollisen yhteisrukouksen päivä ja siten sillä on erityinen uskonnollinen ja sosiaalinen merkitys muslimille
Perjantai 13. Epäonnen päivä Ilmeisesti lähtöisin kahdesta erillisestä ja sittemmin yhtyneestä käsityksestä: perjantai on huonon onnen päivä ja 13 huonon onnen numero Temppeli herroihin liittyvä legenda on kiehtova, mutta toistaiseksi sanonnan käyttö on pystytty dokumentoimaan vasta 1800-luvun lopulta Yleiseksi uskomus on tullut vasta 1900-luvulla, minkä on väitetty johtuneen Thomas Lawsonin vuonna 1907 julkaisemasta romaanista Friday the Thirteenth 2012: tammikuu, huhtikuu ja heinäkuu 2013 syyskuu ja joulukuu
Frigg(a) ja Freija Kaksi keskeistä germaanista jumalatarta, jotka ovat saattaneet olla alun perin yksi henkilö, mutta ovat sittemmin eriytyneet Frigg (joskus myös Frigga) miellettiin erityisesti jumaläidiksi ja hedelmällisyyden ja avioliiton jumalattareksi Pääjumala Odinin (toisena) vaimona hänet miellettiin ylimmäksi jumalattareksi ja siten hän assosioituu kreikkalaisen Heran ja roomalaisen Junon kanssa Freija taas on kauneuden, rakkauden ja hedelmällisyyden jumalatar ja myös jumalattarista kaunein eli siis ilmeinen Afrodite/Venus Perjantai voi tulla jommasta kummasta tai ajalta, jolloin heitä ei vielä eroteltu toisistaan
Afrodite/Venus Kreikk. mytologiassa rakkauden, kauneuden, sulouden, hedelmällisyyden ja seksuaalisuuden jumalatar Room. mytologiassa Afroditea vastaa Venus Ohessa William-Adolphe Bouguereaun näkemys Afroditen syntymästä. (La naissance de Venus, 1879 Kaksi eri syntymyyttiä
Afrodite Pandemos Ilmeisesti vanhemman ja Homeroksenkin Iliaassa esittämän version mukaan Afroditen vanhemmat olivat ylijumala Zeus ja meren jumala Okeanoksen tytär Dione ( kaiken kansan Afrodite ) Etymologisesti Dione on indoeurooppalaisissa kielissä yksinkertaisesti "jumalatar" Vanhimmassa helleenien oraakkelitemppelissä Epeiroksen Dodonassa Dionea palvottiin Zeuksen puolisona Heran sijaan (vrt. Frigg/Freija sekaannus )
Afrodite Ourania Ilmeisesti uudemman ja ainakin Hesiodoksen runoelmassaan Jumalten synty (Theogonia) esittämän version mukaan titaanijumala Kronos kuohitsi isänsä Uranoksen, jonka genitaaleista vuotava vaahto eli sperma valui mereen hedelmöittäen meren jumalattaren Thalassan, mistä syntyi Afrodite eli "vaahtosyntyinen ( taivaallinen Afrodite ) Thalassaa pidettiin kalojen ja muiden meren elävien äitinä, mutta myös Välimeren henkilöitymänä Molemmissa traditioissa Afroditen syntymäpaikkana pidetään Kyprosta (vrt. kupari) Dramaattisempi ja teatraalisempi versio
Itäinen tulokas? Afroditen palvonta lienee tullut idästä foinikialaisten välittämänä sekoittuen kreikkalaiseen traditioon Historioitsija Herodotoksen mukaan Babylonian Mylittan, Assyrian Ištarin, foinikialaisten Astarten ja Afroditen välillä on selviä yhteyksiä Vanhimmat Afroditen kulttipaikat Kytheran eli Kithiran ja Kyproksen saarilla Kíthirassa oli ikivanha foinikialaisten perustama temppeli, ja kyproslaisten mukaan heidän temppelitoimituksensa olivat peräisin Foinikian Askalonista
Afroditen luonteesta ja rooleista Varsinkin jälkimmäinen syntymyytti korostaa sitä, että Afrodite syntyi aikuisena (vrt. Pallas Athene) eikä hänellä ollut normaalia lapsuutta Lapset ja äitiys eivät muutenkaan liity Afroditeen kuten moniin muihin jumalattariin, vaan ennen kaikkea aikuinen rakkaus ja seksuaalisuus (myös Friggan ja Freijan ero, vrt. yleinen neitsyt/äitiys vs. huora tematiikka) Onkin varsin osuvaa, että monet rakkauteen ja seksuaalisuuteen liitetyt asiat (esim. kondomit) ovat saaneet Afroditen tai Venuksen nimen Myös naisellinen kauneuden tavoittelu ja turhamaisuus korostettuja piirteitä
Ištar Mesopotamian tärkein jumalatar, sumeriksi Inanna Symboleita 8-sakarainen tähti ja leijona Tärkein temppeli, E-ana (Taivaan talo), sijaitsi Urukissa, missä hänet liitettiin taivaan jumala Anun tyttäreksi Afroditen tapaan Ištariin yhdistetään usein rakkaus ja seksuaalisuus Myös yhteys Venus-planeettaan Toisin kuin Afroditella Ištarin persoonasta löytyy myös sodanjumalan aspekti Esiintyy usein kuninkaiden rinnalla taistelevana jumalattarena
Astarte Seemiläinen hedelmällisyyden jumalatar ja samalla myös taivaan kuningatar ja Kuun- ja sodan jumalatar Samastuu babylonialaisten Ištariin, heprealaisten As tarotiin ja assyrialaisten ja syyrialaisten Atargatisiin Kuvattiin joskus äiti-jumalana lapsi käsivarrellaan, useimmiten kuitenkin alastomana Hurjat tanssit, silpomiset ja hillittömyys olivat tyypillisiä Astarten palvonnalle, minkä vuoksi niitä kuvaillaan usein Raamatussa voimakkaan paheksuvaan sävyyn Samastuu myös Venus-planeettaan
Hathor Hathor (hat-hor eli Horuksen talo) oli muinaisessa Egyptissä palvottu lehmäjumalatar Palvottiin koko maassa ja hän oli yksi tärkeimmistä jumalattarista Kuvattiin yleensä naisena, jonka pään päällä oli lehmänsarvet, joiden välissä oli auringon kehrä Saatettiin kuvata myös kokonaan lehmänä tai imettävänä naisena
Hathorista Isikseen Yksi varhaisimmista Egyptissä palvotuista jumalista ja hänen palvontansa jatkui pitkälle Kreikkalais-roomalaiselle kaudelle samastuen osin näiden jumaliin Kuvataan usein imettämässä poikaansa Horusta lehmänhahmossaan, joskin assosioitui erityisesti tässä roolissa Isikseen Monia rooleja mm. taivaan jumalattarena sekä hautausmaiden suojelijana Yhdistetään monesti myös äiteyteen ja imetykseen, mutta teemoja myös rakkaus, musiikki ja tanssi Lisäksi auttoi sairauksissa ja määräsi ihmisen kohtalon heidän syntymähetkellään
Isis/Iset Yksi merkittävimmistä Egyptin jumalattarista, jota palvottiin ympäri maata Suuri äiti, kuolematon puoliso, taivaankuningatar sekä perheen ja perhearvojen puolustaja Kuoleman jumalan Osiriksen sisarpuoliso ja Horuksen äiti Kuvataan naisena, jonka pään päällä on valtaistuinta symboloiva hieroglyfi Hänet saatettiin myös kuvata Hathorin kaltaisena naisena, jolla on pään päällä auringonkehrä ja lehmänsarvet
Venus-planeetta Venus (symboli ) on aurinkokunnan toinen planeetta Auringosta lukien Näkyy Maahan kirkkaana aamuja iltatähtenä ja on taivaan kirkkain tähtimäinen kohde Kiertää Aurinkoa lähempänä kuin Maa ja tulee planeetoista lähimmäksi Maata Kaukoputkella katsottaessa Venus näyttää useimmiten piirteettömältä kuunsirppimäiseltä kohteelta
Venuksen havaintohistoriaa Kuun ja Auringon jälkeen taivaan kirkkain kohde, joten se on varmasti tunnettu jo esihistoriallisella ajalla Eräs varhaisimmista tunnetuista tähtitieteellisistä asiakirjoista on Babyloniasta noin vuodelta 1600 eaa. peräisin oleva havaintotaulukko, johon on merkitty planeetan ilmestymisajankohdat 21 vuoden ajalta Babylonialaiset ja sumerit kutsuivat Venusta nimellä Dilbat tai Dil-i-pat Akkadiassa jumalatar Ištarin tähti Kiinassa sekä lähikulttuureissa Metallitähti kiinalaisen viiden elementin filosofian mukaan
Venuksen vaiheet Koska Venus kiertää Aurinkoa Maan radan sisäpuolella, on sillä Maasta käsin havaittavissa selkeät vaiheet, samaan tapaan kuin Kuulla Vaiheiden kierto kestää yhden Venuksen synodisen kiertoajan verran eli noin 584 päivää Ovatko kuumaiset piirteet johtaneet Venuksenkin assosioinnin naispuolisiin jumaliin?
Venus ja mayat Mayoille Venus oli tärkein taivaankappale, ja he kutsuivat sitä nimellä Chak ek ( suuri tähti ) He havainnoivat planeetan liikkeitä tarkoin, myös päivällä, sillä he uskoivat sen sijainnin muiden planeettojen suhteen vaikuttavan elämän kulkuun maapallolla He loivat uskonnollisen kalenterin, jossa esitettiin Venuksen täysi synodinen kierros (noin 584 päivää) viiden kierroksen jaksoissa
Venuksen symboli Vanha symbolikuvio, jonka muodostavat ympyrä ja sen alapuolella oleva risti Katsotaan kuvaavan rakkauden ja kauneuden jumalan Afroditen/Venuksen käsipeiliä Käytetään Venus-planeetan symbolina muun muassa almanakoissa Käytetty myös kuparin symbolina varsinkin alkemiassa Kuparia esiintyi aikoinaan erityisesti Kyproksella ja nimet liittynevätkin toisiinsa (vrt. Afrodite ja Kypros) Nykyisin tunnetuin käyttö naisen tai naaraseläimen symbolina
Gustav Holst: Planeetat Planeetat (The Planets) on ruotsalaissyntyisen englantilaisen Gustav Holstin (1874 1934) vuosina 1914 16 säveltämä orkesterisarja, jonka 7 osaa on nimetty aurinkokunnan planeettojen mukaan Maata lukuun ottamatta mukana kaikki tuolloin tunnetut planeetat Kukin osa on otsikoitu antiikin jumalien mukaan, esim. Venus on alaotsikoltaan rauhan tuoja ( The Bringer of Peace )
Planeettojen luonne Mars, sodan tuoja Venus, rauhan tuoja http://www.youtube.com/w atch?v=k1f8hjiku3m Merkurius, siivekäs sanansaattaja Jupiter, iloisuuden tuoja Saturnus, vanhuuden tuoja (Uranus, taikuri) (Neptunus, mystikko)
Moderneja Venuksia Venus on alankomaalaisen Shocking Blue -yhtyeen tunnetuin kappale ja single vuodelta 1969 http://www.youtube.com/watc h?v=u2dbcbzc3ck Kappaleesta on lukuisia coverversioita, joista tunnetuin lienee Bananaraman vuoden 1986 esitys http://www.youtube.com/watc h?v=jh3wvi_s6-k
Osataan sitä meilläkin! Sukkula Venukseen on laulaja Kikan hittikappale Kikka osallistui kappaleella vuoden 1990 Syksyn sävel -laulukilpailuun ja sijoittui kolmanneksi Laulun teksti oli Juha Vainion viimeisimpiä ennen tämän kuolemaa http://www.youtube.com/watch?v= U388IGpI38k
Venus astrologiassa Venus on persoonallinen planeetta, joka on yhteytemme ja kykymme kaikkeen kauniiseen, arvomaailmamme ja perheemme symboli Venus liitetään voimakkaasti myös rakkauteen, naisellisuuteen, ja sen symbolia käytetään naisen symbolina siinä missä Marsin symbolia miehen symbolina Venus ja Mars toimivatkin astrologisella kartalla parina niin, että ulkoistamme oman Venuksemme arvomaailman juuri Marsin kautta Tämä toimii sekä miehillä että naisilla Lähde:http://www.aumanet.fi/~kaarina.paakkonen/astrolog ia/planeetat/venus.htm
Miehet Marsista, Naiset Venuksesta Olympon jumalista Mars (Ares) mielletty erityisen miehiseksi ja Afrodite (Venus) taas vastaavasti naiselliseksi Miehen ja naisen arkkityypit Amerikkalainen parisuhdeterapeutti John Gray iski kultasuoneen Marsja Venus-teemallaan Hänen ensimmäinen kirjansa Miehet Marsista, naiset Venuksesta oli huikea myyntimenestys ympäri maailmaa; helppo ja iskevä teema Myöhemmin useita jatko-osia
Aina parodiaksi asti