Mellilän Seudun Osuuspankin TASEKIRJA 2014
TASEKIRJAN SISÄLLYSLUETTELO sivu 1-17 Toimintakertomus 18-20 Osuuspankin tuloslaskelma ja tase 21-22 Rahoituslaskelma 23-53 Osuuspankin tuloslaskelman ja taseen liitteenä annettavat tiedot Osuuspankin tilinpäätöksen merkittävimmät laatimisperiaatteet Liitetiedot 54-64 Luettelo kirjanpitokirjoista, tositteiden lajeista sekä selvitys niiden säilytystavoista 65 Hallituksen allekirjoitus 65 Hallintoneuvoston lausunto 65 Tilintarkastajien merkintä suoritetusta tilintarkastuksesta
MELLILÄN SEUDUN OSUUSPANKKI 1 1 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Avainlukuja Mellilän Seudun Osuuspankin liikevoitto ylsi kaikkien aikojen ennätykseen, mikä johtui Pohjola Pankki Oyj:n osakkeiden myynnistä OP Osuuskunnalle. Luottokanta kasvoi 3,4 ja talletuskanta 3,8 prosenttia. Tilikaudella kirjattiin yhteensä tuhat euroa arvonalentumistappioita luotoista ja muista sitoumuksista. 1.1.2014 voimaan astuneiden säännösten mukaan laskettu vakavaraisuussuhde oli huomattavasti edellisvuotta parempi. OP Ryhmä Toimintaympäristö Avainlukuja 2014 2013 Muutos Liikevoitto, 1000 euroa 1 400 291 380,6 Kulujen suhde tuottoihin, % 29,5 66,5-37 Oman pääoman tuotto (ROE), % 13,3 3,2 10,1 Ydinpääoman (CET1) 63,4 40,5 22,9 vakavaraisuussuhde* Henkilöstö keskimäärin 6 5 1 Jäsenet 748 735 13 *Vakavaraisuussuhdeluvun vertailutieto 2013 on voimassa olevien säännösten mukaan laskettu arvio 1.1.2014 Mellilän Seudun Osuuspankki on jäsentensä omistama osuuskuntamuotoinen talletuspankki, joka harjoittaa toimialueellaan paikallista vähittäispankkitoimintaa. Osuuspankki kuuluu OP Ryhmään, joka on johtava suomalainen finanssiryhmä. Se koostuu itsenäisistä osuuspankeista ja niiden keskusyhteisöstä OP Osuuskunnasta (aik. OP-Pohjola osk) tytäryhtiöineen. OP Ryhmän ja sen jäsenpankkien keskitettyjen palveluiden kehittämisestä ja tuottamisesta vastaavat OP Osuuskunnan tytäryhtiöt OP-Palvelut Oy ja OP-Prosessipalvelut Oy. OP Osuuskunta toimii koko OP Ryhmän strategisena omistusyhteisönä ja ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Osuuspankki on OP Osuuskunnan jäsenluottolaitos. OP Osuuskunta ja sen jäsenluottolaitokset yhdessä niiden konsolidointiryhmiin kuuluvien yhteisöjen kanssa muodostavat osuuspankkien yhteenliittymän, josta säädetään laissa osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista ja laissa talletuspankkien yhteenliittymästä. Lakien mukaan keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat toistensa veloista ja sitoumuksista ja niiden vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan yhteenliittymän tasolla. OP Ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulu keskinäisen vastuun piiriin. Talouden vaikeudet ovat Suomessa jatkuneet kertomusvuonna ja kehitys on jäänyt selvästi jälkeen useimmista euroalueen maista. Suomen bruttokansantuotteen määrä on edelleen 5 % pienempi kuin juuri ennen kansainvälisen finanssikriisin puhkeamista vuonna 2008. Talouden heikko kehitys näkyy investointien vähäisyytenä myös Loimaan alueella. Lisäksi epävarmuus tulevien vuosien tukitasoista vähintäänkin jarruttaa maatilatalouden investointeja kuin myös sukupolvenvaihdoksia tiloilla. Tämä puolestaan on lähes pysäyttänyt rahoituksen kasvun alueen pankeissa. Varovaisuus heijastuu niin kotitalouksien kuin yritystenkin halukkuuteen rahoittaa mahdollisia investointeja velkarahalla matalasta korkotasosta huolimatta. Se taas toisaalta heijastuu säästämisen kasvuna, minkä voi todeta tämänkin toimintakertomuksen numeraalisista osioista.
2 2 Olennaiset tapahtumat tilikaudella Mellilän Seudun Osuuspankin sääntöjä muutettiin varsinaisessa osuuskunnan kokouksessa keväällä. Säännöt muutettiin vastaamaan uuden osuuskuntalain vaatimuksia. Osuuspankille perustettiin jäsenosuuksien ja lisäosuuksien lisäksi uusi osuuslaji, Tuotto-osuus, jonka nimellisarvo on 100 euroa. Tuotto-osuus on asiakasomistajan vapaaehtoinen sijoitus osuuspankin omaan pääomaan. Tuotto-osuudet voidaan lukea pankin ydinvakavaraisuuteen. Tuotto-osuuksien myynti aloitettiin huhtikuussa ja vuoden aikana myynti oli 1.872 tuhatta euroa. Tuotto-osuuden tuottotavoite vuodelle 2014 oli 3,25 prosenttia. OP Ryhmän hallintoneuvosto vahvisti lokakuussa myös vuodelle 2015 tuottotavoitteeksi 3,25 prosenttia. Osuuspankki myi omistamansa Pohjola Pankki Oyj:n A- ja K-osakkeet OP Osuuskunnan 6.2.2014 julkistaman vapaaehtoisen ostotarjouksen mukaisesti huhtikuussa. Osakkeiden myynnistä saatu myyntivoitto oli 1,1 miljoonaa euroa. OP Osuuskunta sai välimiesoikeuden päätöksellä omistusoikeuden kaikkiin Pohjola Pankki Oyj:n osakkeisiin. Pohjolan A-osake poistettiin Helsingin Pörssistä 30.9.2014. Osuuspankki on sijoittanut Pohjola Pankin osakkeista saadun osingon ja myyntihinnan sekä osan Tuotto-osuuksista saamastaan pääomasta OP Osuuskunnan osuuspääomaan sekä OP Osuuskunnan liikkeeseen laskemaan yritystodistukseen. OP-Pohjola-ryhmä otti 1.1.2015 alkaen käyttöön uuden nimen OP Ryhmä. Ryhmän pankki-, vahinkovakuutus ja varallisuudenhoitotoiminnat ovat jatkossa kaikki OP-brändin alla. Mellilän Seudun Osuuspankki otti syksyllä 2014 käyttöön uuden markkinointinimen OP Mellilä. Mellilän Seudun Osuuspankilla ei ollut muita olennaisia tapahtumia tilikaudella. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Osuuspankin tulos Mellilän Seudun Osuuspankilla ei ole ollut olennaisia tapahtumia tilikauden päättymisen jälkeen. Liikevoittoon vaikuttaneiden keskeisimpien tuotto- ja kuluerien kehitys kolmelta viimeiseltä vuodelta sekä vuoden 2014 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Tulosanalyysi 1000 euroa 2014 2013 Muutos, % 2012 Tuotot Korkokate 485 507-4,3 626 Muut tuotot Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 245 140 75 106 Palkkiotuotot, netto 36 19 89,3 14 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 127 59 112,8 126 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 1 094 137 699,6 65 Suojauslaskennan nettotulos - - - Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 0 0 23,7 0 Liiketoiminnan muut tuotot 1 8-89,8 8 Yhteensä 1 502 363 313,9 319 Tuotot yhteensä 1 987 870 128,3 945 Kulut Henkilöstökulut 255 253 0,6 247 Muut hallintokulut 169 185-8,9 162 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 22 20 6,6 21 Liiketoiminnan muut kulut 141 121 16,9 114 Kulut yhteensä 586 579 1,2 543 Arvonalentumiset luotoista ja muista sitoumuksista 1 0 7 175,5-5 Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot - - - Liikevoitto (-tappio) 1 400 291 380,6 406
3 3 Liikevoittoa paransi merkittävästi Pohjolan osakkeiden myyntivoitto, joka sisältyy myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuottoihin. Korkokate hiipui matalan korkotason ja heikon luottokysynnän vuoksi. Henkilöstökulut pysyivät edellisen vuoden tasolla. Arvonalentumiset saamisista kasvoivat tuhannella eurolla vertailukaudesta. Pankkikiinteistön kunnostus, mm asuntojen keittiöiden uusiminen, kasvatti liiketoiminnan muita kuluja. Osuuspankin omaisuudenhoidon ja vakuutustoiminnan palkkiotuotot kasvoivat vertailuvuodesta. Muilta osin palkkiotuotot pysyivät edellisvuoden tasolla. Palkkiotuottoihin sisältyy vähennyksenä omistajajäsenille myönnetyt OP-bonukset. Verohallinnon ohjeistuksen mukaisesti OP-bonukset huomioidaan sen OP ryhmään kuuluvan yrityksen kuluna, jonka tuotteista bonus kertyy. Päättyneen tilikauden aikana OP-bonuksia kertyi asiakkaille käytettäväksi 56 tuhatta euroa. Henkilöasiakkaalle kertyneiden OP-bonusten käyttö pankki- ja vakuutuspalveluihin on asiakkaalle verotonta, kun bonukset käytetään OP Ryhmän määrittelemiin ja valitsemiin käyttökohteisiin. Asiakkaille kertyy OP-bonuksia pankkiasioinnin lisäksi myös vakuutusasioinnista. Palkkiotuottoja kertyi seuraavasti: Palkkiotuotot 1000 euroa 2014 2013 Muutos, % Talletuksista 1 1-1,2 Luotonannosta 17 19-7,8 Maksuliikkeestä 58 60-2,5 Arvopapereiden välityksestä ja liikkeeseen laskusta 8 9-13,9 Omaisuudenhoidosta ja lainopillisista tehtävistä 24 16 47,2 Takauksista 0 0-26,5 Vakuutusten välityksestä 25 16 61,4 Muut 13 11 25,9 Yhteensä 147 132 11,9 OP-bonukset -84-83 1,7 Palkkiotuotot yhteensä 63 49 29,1 Palkkiokulut 28 30-8,5 Palkkiotuotot, netto 36 19 89,3 Luotoista ja takaussaamisista kirjattiin arvonalentumistappioita seuraavasti: Luottojen ja takaussaamisten arvonalentumistappiot 1000 euroa 2014 2013 Muutos, % Arvonalentumisten bruttomäärä 1 1 87,9 Vähennykset 0-1 -83,6 Arvonalentumisten nettomäärä 1 0 Arvonalentumiset luotto- ja takauskannasta % 0 0 0 Tase ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä Keskeisimpien tase- ja sitoumuserien kehitys kolmelta vuodelta ja vuoden 2014 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä 1000 euroa 31.12.2014 31.12.2013 Muutos, % 31.12.2012 Tase 35 922 33 454 7,4 32 556 Luotot 16 377 15 839 3,4 14 829 Saamistodistukset 8 876 9 390-5,5 9 582 Osakkeet ja osuudet 5 574 4 316 29,2 4 352 Talletukset 25 656 24 706 3,8 24 444 Oma pääoma 9 291 7 527 23,4 7 292 Taseen ulkopuoliset sitoumukset 265 494-46,4 292
4 4 Antolainauksen kehitys Kiinteistöomistukset Uusia luottoja myönnettiin vuoden aikana 3.262 tuhatta euroa eli 332 tuhatta euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Luottokanta yhteensä vuoden lopussa oli 16.377 tuhatta euroa (15.839 1 ). Luottokannan kasvu tasaantui ja asuntoluottojen kasvuvauhti hidastui viime vuodesta. Järjestämättömiä ja nollakorkoisia saamisia ei ollut. Osuuspankin kiinteistöomistukset muodostuvat omassa käytössä olevista kiinteistöistä ja sijoituskiinteistöistä. Omistuksissa ei tapahtunut muutoksia kertomusvuonna. Kiinteistöomistukset 1000 euroa 31.12.2014 31.12.2013 Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sitoutunut pääoma 233 215 Prosenttia taseesta 0,7 0,6 Sijoituskiinteistöt Sitoutunut pääoma 1 1 Prosenttia taseesta 0 0 Käypä arvo 1 1 Nettotuotto, % 0 0 Kiinteistöihin sitoutunut pääoma yhteensä 234 216 Prosenttia taseesta 0,7 0,6 Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sijoituskiinteistöt Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu kiinteistöt, jotka ovat pankin omassa käytössä konttori-, varasto- tai muina sellaisina tiloina taikka henkilökunnan asumis-, virkistys- tai muussa sellaisessa käytössä, sekä kiinteistöyhteisöjen osakkeet, jotka oikeuttavat tällaisten tilojen hallintaan. Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu myös sellaiset suorassa omistuksessa olevat kiinteistöt, joista osa on vuokrattu, mutta vuokrattujen tilojen osuutta ei voida myydä erikseen, ja oman käytön osuus tällaisissa tiloissa on ollut yli viisi prosenttia pinta-alasta. Sijoituskiinteistöt koostuvat yhdestä rivitalotontista, johon sitoutunut pääoma oli tuhat euroa tilikauden lopussa. Muun sijoitustoiminnan kehitys Saamiset luottolaitoksilta, joka lähes yksinomaan koostuu saamisista Pohjola Pankki Oyj:ltä, olivat 4.343 tuhatta euroa (3.069). Osakkeiden ja osuuksien määrää toisaalta pienensi Pohjola Pankin osakkeiden myynti ja toisaalta kasvatti lisäsijoitukset OP Osuuskunnan osuuspääomaan. Vuoden lopussa osuuspankilla oli sijoituksia keskusyhteisön osuuspääomaan yhteensä 5.093 tuhatta euroa (1.324). Lisäksi osuuspankki sijoitti OP Osuuskunnan liikkeeseen laskemaan yritystodistukseen 430 tuhatta euroa. Muiden aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden kuin kiinteistöjen ja kiinteistöosakkeiden kirjanpitoarvo 40 tuhatta euroa oli 12 tuhatta euroa pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Pääosa muutoksesta johtui asiakaspalvelussa käytettävien uusien työasemalaitteiden hankkimisesta vuokraamalla. 1 Suluissa vertailuluku 31.12.2013.
5 5 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Yleisön talletusten ja muiden velkojen kehitys on kuvattu alla olevassa taulukossa. Muut velat muodostuvat markkinarahaveloista ja valtion varoista välitetyistä lainoista. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 1000 euroa 31.12.2014 31.12.2013 Muutos, % Talletukset Maksuliiketilit 12 672 11 840 7 Säästämistilit 4 624 7 742-40,3 Sijoittamistilit 8 336 5 102 63,4 Valuuttatalletukset 25 22 13,6 Yhteensä 25 656 24 706 3,8 Muut velat 37 64-41,9 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille yhteensä 25 693 24 770 3,7 Muun vieraan pääoman ja sitoumusten kehitys Pankilla ei ollut velkoja luottolaitoksille eikä liikkeeseen laskettuja joukkovelkakirjalainoja tai pääomalainoja. Muut vieraan pääoman erät muodostuvat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja varaukset Osuuspääoma Mellilän Seudun Osuuspankin koko oman pääoman määrä kasvoi 23,4 prosenttia 9.291 tuhanteen euroon (7.527). Osuuspääoma kasvoi 125,6 prosenttia 2.162 tuhanteen euroon (958). Omistajajäsenillä oli vuoden lopussa sijoituksia jäsenosuuksiin 78 tuhatta euroa (77), lisäosuuksiin 212 tuhatta euroa (882) ja uusiin Tuotto-osuuksiin 1.872 tuhatta euroa. Tuotto-osuuksien liikkeeseen laskuista uusien merkintöjen osuus oli 1.377 tuhatta euroa. Vanhoja lisäosuuksia muunnettiin Tuotto-osuuksiksi 495 tuhatta euroa. Osuuspankki maksoi korkoja jäsen- ja lisäosuuspääomalle vuodelta 2013 yhteensä 29 tuhatta euroa. Osuuspankilla voi osuuskuntalain ja osuuspankin sääntöjensä mukaan olla jäsenen oikeudet tuottavia jäsenosuuksia ja vapaaehtoisina osuuksina Tuotto-osuuksia sekä lisäosuuksia. Osuuspankin osuuspääomassa on jäsenosuuksia 782 kpl. Jokaisella jäsenellä on velvollisuus ottaa yksi osuuspankin jäsenosuus ja maksaa siitä merkintähintana 100 euron suuruinen jäsenosuusmaksu. Tuotto-osuuksia on osuuspankin osuuspääomassa 18.720 kpl. Tuotto-osuuksia voivat merkitä vain osuuspankin jäsenet ja niiden antamisesta päättää osuuspankin hallitus. Tuotto-osuuden nimellisarvo ja siitä osuuspankille merkintähintana maksettava tuotto-osuusmaksu on 100 euroa. Jäsenosuudet ja Tuotto-osuudet ovat osuuspankin purkautuessa huonommalla etusijalla kuin lisäosuudet. Osuuspankin osuuspääomassa on lisäosuuksia 2.115 kpl. Lisäosuuksia koskevat määräykset sisältyvät nykyistä edeltävän osuuskuntalain (1488/2001) 11 lukuun sekä soveltuvin osin voimassa olevaan osuuskuntalakiin. Osuuspankki ei voi enää antaa uusia lisäosuuksia. Olemassa olevat lisäosuudet voidaan omistajan hakemuksesta muuntaa Tuottoosuuksiksi.
6 6 Vapaaehtoiset varaukset Osuusmaksut, tuotto-osuusmaksut ja lisäosuusmaksut palautetaan osuuspankin sääntöjen, osuuskuntalain ja osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetun lain mukaisesti ja sanotuissa laeissa mainituin edellytyksin jäsenyyden päätyttyä tai irtisanottaessa lisäosuus tai Tuotto-osuus. Jäsenosuusmaksu ja tuotto-osuusmaksu voidaan palauttaa 12 kuukauden kuluttua sen tilikauden päättymisestä, jonka aikana jäsenyys on päättynyt tai Tuottoosuuden omistaja on irtisanonut osuuden. Osuuspankilla on kuitenkin oikeus kieltäytyä jäsenosuusmaksujen ja tuotto-osuusmaksujen palauttamisesta osuuspankin toiminnan aikana. Osuuspankki voi myöhemmin päättää edellä mainitun kiellon kumoamisesta. Palauttamista koskevasta kiellosta ja sen kumoamisesta päättää tarvittaessa pankin hallitus. Ellei palautusta voida jonakin vuonna maksaa täysimääräisesti, maksamatta jäänyt osa maksetaan seuraavien tilinpäätösten perusteella käytettävissä olevista omista pääomista. Edellä määrätty oikeus maksamatta jääneen osan jälkipalautukseen päättyy kuitenkin viidennen seuraavan tilinpäätöksen jälkeen. Maksamatta jääneelle osalle ei makseta korkoa. Lisäosuusmaksut palautetaan kuuden kuukauden kuluttua sen tilikauden päättymisestä, jonka perusteella palautus ensimmäisen kerran voidaan suorittaa. Jos irtisanottua lisäosuusmaksua ei ole voitu palauttaa kokonaisuudessaan, voi palautus tapahtua jälkipalautuksena, jos se on kolmen seuraavan tilinpäätöksen perusteella mahdollista. Lisäosuudelle maksetaan korkoa siihen asti, kun se on osuuskuntalain mukaan nostettavissa. Osuuspankilla on oikeus lunastaa kaikki Tuotto-osuudet. Lunastusoikeuden käyttämisestä päättää osuuspankin hallitus. Lunastukseen vaaditaan keskusyhteisön lupa sekä valvovan viranomaisen lupa, mikäli sääntely sitä edellyttää. Poistoeroa kasvatettiin 2 tuhatta euroa tekemällä elinkeinoverolain sallimat enimmäispoistot. Luottotappiovarausta kasvatettiin 27 tuhatta euroa. Omat varat ja vakavaraisuus Osuuspankin vakavaraisuus lasketaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaisesti. Vakavaraisuussääntely muuttui 1.1.2014 alkaen, joten omia varoja ja vakavaraisuutta koskevat tiedot eivät ole vertailukelpoisia edellisen vuoden toimintakertomuksessa julkaistuihin tietoihin. Alla esitetyt vakavaraisuustietojen vertailutiedot perustuvat arvioon, jossa vakavaraisuustiedot 31.12.2013 on oikaistu vastaamaan 1.1.2014 voimaan tulleita vakavaraisuussäännöksiä. Osuuspankin luottoriskin pääomavaateen laskennassa käytetään sisäisten luokitusten menetelmää. Markkinariskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. Myös operatiivisten riskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. OP Ryhmä julkistaa ns. Pilari III:n mukaiset tarkemmat vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. OP Ryhmän tilinpäätös on luettavissa www.op.fi verkkopalvelussa.
7 7 Osuuspankin omat varat muodostuivat seuraavasti: Omat varat 1000 euroa 31.12.2014 31.12.2013 Ydinpääoma (CET1) Oma pääoma* 9 079 6 646 Lisäosuuspääoman omiin varoihin luettava määrä 345 719 Tilinpäätössiirrot vähennettynä laskennallisella verovelalla 247 225 Suunniteltu voitonjako -35-29 Käyvän arvon rahasto rahavirran suojauksesta 0 0 Aineettomat hyödykkeet 0 0 Laskennalliset verosaamiset, jotka ylittävät 10 % ydinpääomasta 0 0 Käyvän arvon arvostusten siirtymäsäännös -151-750 Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämä -32-73 Ydinpääoma (CET1) yhteensä 9 453 6 738 Ensisijainen lisäpääoma (AT1) Pääomalainoista omiin varoihin luettava määrä 0 0 Ensisijainen pääoma (T1) yhteensä 9 453 6 738 Toissijainen pääoma (T2) Perpetuaalilainat 0 0 Debentuurilainat 0 0 Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen ylijäämä 0 0 Käyvän arvon arvostusten siirtymäsäännös 151 750 Omat varat yhteensä 9 604 7 488 * pl. lisäosuuspääoma ja arvonkorotusrahastoon liittyvä laskennallinen verovelka Osuuspankin lisäosuuspääomasta on luettavissa ydinpääomiin korkeintaan 80 prosenttia 31.12.2012 liikkeeseen lasketusta määrästä siirtymäsäännöksen puitteissa. Käyvän arvon rahaston negatiiviset erät eli realisoitumattomat tappiot sisältyvät ydinpääomaan, mutta positiiviset erät eli realisoitumattomat voitot vähennetään ydinpääomasta vuoden 2014 ajan ja luetaan toissijaiseen pääomaan (T2). Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämä vähennetään kokonaisuudessaan ydinpääomasta (CET1).
8 8 Riskipainotetut erät 1000 euroa 31.12.2014 31.12.2013 Luottoriski Standardimenetelmä (SA) Yritysvastuut 15 12 Vähittäisvastuut 0 0 Luottolaitos- ja sijoituspalveluvastuut 4 205 3 951 Muut vastuut 1 2 Sisäisten luottoluokituksen menetelmä (IRB) Yritysvastuut 1) 1 825 2 905 Yritysvastuut pk-yritykset 175 728 Yritysvastuut - Muut 1 650 2 177 Vähittäisvastuut 2) 688 681 Kiinteistövakuudelliset 618 601 Muut vähittäisvastuut 70 80 Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuut 1) 0 0 Oman pääoman ehtoiset sijoitukset 6 555 7 498 Muut erät 345 339 Luottoriski yhteensä 13 634 15 388 Selvitysriski 0 Markkinariski 3) 0 0 Operatiivinen riski 1 275 1 266 Yhteensä 14 909 16 654 1) Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuisiin sekä yritysvastuisiin sovelletaan nk. IRBAn perusmenetelmää (FIRB), eli pankki soveltaa näiden vastuiden riskipainojen laskennassa omia maksukyvyttömyyden todennäköisyyden (PD) estimaatteja. 2) Vähittäisvastuiden riskipainoja laskettaessa pankki soveltaa omia estimaatteja maksukyvyttömyyden todennäköisyydelle (PD), tappio-osuudelle (LGD) ja luottovasta-arvokertoimelle (CF). 3) Valuuttakurssiriski Vakavaraisuussuhdeluvut (%) 31.12.2014 31.12.2013 Ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhde 63,4 40,5 Ensisijaisen pääoman (T1) vakavaraisuussuhde 63,4 40,5 Vakavaraisuussuhde 64,4 45,0 Osuuspankkien yhteenliittymän ydinpääoman vakavaraisuussuhde (CET1) * 13,6 **17,1 *syyskuussa 2014 ** voimassa olevien säännösten mukaan laskettu arvio 1.1.2014 Omien varojen vähimmäismäärä yhteensä oli 1.193 tuhatta euroa (1.373). Omien varojen vähimmäismäärä on 8 prosenttia riskipainotetuista eristä. Lakisääteinen alaraja vakavaraisuussuhteelle on 8 prosenttia. Ydinpääoman vakavaraisuussuhteen alaraja on 4,5 prosenttia. 31.12.2013 voimassa olleen vakavaraisuussääntelyn mukaisesti lasketut osuuspankin omat varat olivat 7.649 tuhatta euroa, omien varojen vaatimus 1.373 tuhatta euroa ja vakavaraisuussuhde 44,55 prosenttia. Sääntelymuutoksesta johtuvat suurimmat muutokset omissa varoissa aiheutti lisäosuuspääomien / lisäosuuspääomien ja pääomalainojen siirtymäsäännös, joka vähensi omia varoja. Omien varojen vaadetta pienensi Basel I lattiasäännön poistuminen omien varojen vaateesta sekä pk-yritysten luottoja koskeva riskipainohelpotus (noin 24 prosenttia). Riskipainohelpotus on voimassa vuoteen 2016. Vakavaraisuutta nosti ennen kaikkea hyvä liiketulos sekä tuotto-osuusanti. Tunnuslukujen laskentakaavat: Ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhde, % Ydinpääoma (CET1) yhteensä x 100 Riskipainotetut erät yhteensä
9 9 Ensisijaisen pääoman (T1) vakavaraisuussuhde, % Ensisijainen pääoma (T1) yhteensä x 100 Riskipainotetut erät yhteensä Vakavaraisuussuhde, % Omat varat yhteensä x 100 Riskipainotetut erät yhteensä Keskinäinen vastuu Yhteenliittymälainsäädännön mukaisesti osuuspankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisö OP Osuuskunta, osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimiva liikepankki Pohjola Pankki Oyj, keskusyhteisön muut jäsenluottolaitokset, keskusyhteisön ja jäsenluottolaitoksen konsolidointiryhmiin kuuluvat yhteisöt sekä sellaiset luottolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joista edellä mainitut yhteisöt yksin tai yhdessä omistavat yli puolet. OP Osuuskunnan jäseniä olivat vuoden lopussa 181 osuuspankkia sekä Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oyj, OP-Asuntoluottopankki Oyj, OP-Korttiyhtiö Oyj ja OP- Prosessipalvelut Oy. Talletuspankkien yhteenliittymää valvotaan konsolidoidusti, ja keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista. Keskusyhteisö on velvollinen antamaan jäsenluottolaitoksilleen ohjeita niiden sisäisestä valvonnasta sekä riskienhallinnasta, niiden toiminnasta maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi sekä yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden noudattamisesta yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa. Keskusyhteisö ja jäsenluottolaitokset ovat keskinäisessä vastuussa niistä selvitystilassa tai konkurssissa olevan keskusyhteisön tai jäsenluottolaitoksen veloista, joita ei saada suoritetuksi sen varoista. Vastuu jakautuu keskusyhteisön ja jäsenluottolaitosten kesken viimeksi vahvistettujen taseiden loppusumman mukaisessa suhteessa. Jos jäsenluottolaitoksen omat varat vähenevät tappioiden vuoksi niin alhaisiksi, että yhteenliittymälaissa säädetyn selvitystilan edellytykset täyttyvät, keskusyhteisöllä on oikeus periä jäsenluottolaitoksiltaan keskusyhteisön säännöissä mainituin perustein ylimääräisiä maksuja tilikauden aikana enintään viisi tuhannesosaa jäsenluottolaitosten viimeksi vahvistettujen taseiden yhteenlasketusta loppusummasta käytettäväksi jäsenluottolaitoksen selvitystilan ehkäisemiseksi tarvittaviin tukitoimiin. Talletussuoja ja sijoittajien turva Luottolaitostoiminnasta annetun lain mukaan talletuspankin on kuuluttava talletussuojarahastoon. OP Ryhmään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. Talletussuojarahastosta korvataan tallettajien saamiset OP Ryhmän talletuspankeilta enintään 100 tuhanteen euroon asti. OP Ryhmässä talletuspankkeja ovat osuuspankit, Pohjola Pankki Oyj ja Helsingin OP Pankki Oyj. OP Ryhmä on maksanut vuonna 2014 rahastolle kannatusmaksuja 29 143 tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahasto maksaa korvauksia ei-ammattimaisille sijoittajille silloin, kun sijoituspalveluyritys tai luottolaitos ei pysty suorittamaan muun kuin tilapäisen maksukyvyttömyyden vuoksi suojan piirissä olevia sijoittajien selviä ja riidattomia saamisia sopimuksen mukaisesti. Korvauksen määrä on 90 prosenttia saamisen määrästä, enintään 20 tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahastoa koskevan lainsäädännön mukaan OP Ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään korvaussuojan osalta yhtenä pankkina.
10 10 Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Tunnusluku 2014 2013 2012 Oman pääoman tuotto (ROE), % 13,3 3,2 4,6 Koko pääoman tuotto (ROA), % 3,3 0,7 1,1 Omavaraisuusaste, % 26,6 23,1 22,9 Kulujen suhde tuottoihin, % 29,5 66,5 57,5 Tunnuslukujen laskukaavat Oman pääoman tuotto (ROE), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Koko pääoman tuotto (ROA), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste, % Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä x 100 Taseen loppusumma Kulujen suhde tuottoihin, % Hallintokulut + Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + Liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + Nettopalkkiotuotot + Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + Suojauslaskennan nettotulos + Sijoituskiinteistöjen nettotuotot + Liiketoiminnan muut tuotot + Osuus osakkuusyritysten tuloksista (netto) * Tilinpäätössiirtoihin sisältyvä verovaikutus huomioitu Riskienhallinta Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi sekä pankin riskiasema Riskienhallinta perustuu liiketoimintapäätöksiä tekevien henkilöiden ammattitaitoon ja varovaisuuteen sekä systemaattiseen riskien mittaamiseen, arviointiin ja rajoittamiseen. Riskienhallinnan tärkein tavoite on turvata pankin riskinkantokyky ja varmistaa, ettei toiminnassa oteta niin suurta riskiä, että se vaarantaisi pankin kannattavuuden, vakavaraisuuden, maksuvalmiuden tai toiminnan jatkuvuuden. Riskinkantokyky muodostuu toiminnan laajuuteen ja vaativuuteen suhteutetusta laadukkaasta riskienhallinnasta sekä kannattavaan liiketoimintaan perustuvasta riittävästä vakavaraisuudesta. Osuuspankin riskienhallinta on järjestetty OP Osuuskunnan jäsenpankeilleen antamien yleisten ohjeiden mukaisesti. Pankin hallitus vastaa sisäinen valvonnan ja riskienhallinnan riittävyydestä. Pankki noudattaa OP Osuuskunnan hallintoneuvoston vahvistamia ryhmätasoisia sisäisen valvonnan sekä riskien- ja vakavaraisuuden hallinnan periaatteita. OP Osuuskunnan johtokunta on asettanut osuuspankkien riskiperusteiselle vakavaraisuudelle, kannattavuudelle ja eri riskilajeille valvontarajat. Valvontarajojen pohjalta osuuspankin hallitus on vahvistanut omat limiittinsä.
11 11 Limiittien ajantasaisuus suhteessa pankin liiketoiminnan tilaan ja kehitykseen tarkistetaan vuosittain. Hallitus seuraa, arvioi ja valvoo säännöllisesti riskinkantokykyä ja riskiasemaa sekä riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan toimivuutta ja riittävyyttä. Toimitusjohtaja vastaa riskien- ja vakavaraisuuden hallinnan toteutuksesta ja siihen liittyvien tehtävien organisoinnista OP Osuuskunnan ja pankin hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Toimitusjohtaja raportoi säännöllisesti hallitukselle, hallintoneuvostolle ja OP Osuuskunnalle pankin liiketoiminnasta, riskinkantokyvystä ja riskiasemasta. Osuuspankin suhtautuminen riskinottoon on maltillinen. Riskinkantokyvyn riittävyyttä suhteessa pankin riskeihin arvioidaan riskimittareiden ja taloudellisen pääomavaateen avulla. Pääomasuunnittelulla varmistetaan, että pankilla on riittävä riskiperusteinen vakavaraisuus nykyisiin ja ennakoituihin riskeihin nähden. Lisäksi sen avulla varmistetaan, että pankin kasvu-, kannattavuus- ja vakavaraisuustavoitteet ovat tarkoituksenmukaisia ja keskenään johdonmukaisesti asetettu. Pääomasuunnitelma sisältää mm. tavoitteet pääomatasolle sekä varautumissuunnitelman vakavaraisuuteen vaikuttavien odottamattomien tilanteiden varalle. Omien varojen riittävyys turvataan ensisijaisesti pitämällä pankin kannattavuus kohtuullisella tasolla. Lisäksi pankki tarjoaa omistajajäsenille merkittäväksi tuotto-osuuksia, jotka luetaan ydinpääomaan. Pankin riskinkantokyky on riittävä ja riskiasema on vakaa. Luottoriskit Likviditeettiriski Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että asiakas ei mahdollisesti täytä luottosuhteesta syntyviä velvoitteitaan eikä asetettu vakuus ole riittävä kattamaan pankin saamista. Luottoriskien hallinnan tarkoituksena on vähentää luottotappioiden todennäköisyyttä jo ennen luottopäätöstä sekä toisaalta rajoittaa ja estää jo tehtyihin luottopäätöksiin liittyvien riskien toteutuminen. Luottoriskiä hallitaan asiakasvalinnalla ja vakuuksin sekä asiakassuhteen aktiivisella hoidolla. Pankkiliiketoiminnassa luotonanto tapahtuu ensisijaisesti asiakkaan riittävän ja todennetun velanhoitokyvyn perusteella. Luottopäätökset perustuvat vahvistettuihin päätöksenteko-ohjeisiin, asiakkaan luottokelpoisuusluokkaan, maksukykyyn ja vakuuksiin, joiden tulee yleensä olla turvaavat. Seurannassa kiinnitetään huomiota myös luotonannon toimialakohtaisiin keskittymiin. Vakuudeton luotonanto on mahdollista vain poikkeustapauksissa riskienhallintaa koskevien ohjeiden määrittelemällä tavalla. Osuuspankin luottoriskejä limitoidaan ja rahoitusprosessia valvotaan OP Ryhmän riskienhallintajärjestelmän puitteissa. Pankin luottokanta on ollut vakuutettu Osuuspankkien Keskinäisessä Vakuutusyhtiössä (OVY) osana tätä järjestelmää. OP Ryhmän riskienhallinnan kehittämiseen liittyen osuuspankkien luottokantojen vakuuttamismenettely on päättynyt 31.12.2014. Pankin asiakasriskejä kattavat omat varat olivat joulukuussa 2014 yhteensä 9.604 tuhatta euroa. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden asiakasriski (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) ylittäisi EU:n vakavaraisuusasetuksessa säädetyn 25 prosentin rajan asiakasriskejä kattavista omista varoista eikä sellaisia asiakaskokonaisuuksia, joiden asiakasriskien yhteismäärä ylittää 10 prosenttia asiakasriskejä kattavista omista varoista. Pankille ei vuonna 2014 aiheutunut luotto- tai takaustappioita. Pankin säännöllisesti tekemän tulevien luottotappioriskien kartoituksen perusteella suurimpien asiakkaiden taholta ei ole odotettavissa olennaisia tappioita. Pankilla ei ollut yli 90 pv erääntyneitä tai nollakorkoisia saamisia. Pankkitoiminnan likviditeettiriski koostuu rakenteellisesta rahoitusriskistä ja maksuvalmiusriskistä. Rakenteellisella rahoitusriskillä tarkoitetaan pitkän aikavälin luotonantoon liittyvää epävarmuutta, joka johtuu rahoituksen rakenteesta aiheutuvasta jälleenrahoitusriskistä. Maksuvalmiusriski on
12 12 Markkinariskit Operatiiviset riskit riski siitä, että pankki ei suoriudu odotetuista ja odottamattomista, olemassa olevista ja tulevista maksuista ilman vaikutusta liiketoiminnan jatkuvuuteen, kannattavuuteen tai vakavaraisuuteen. Rakenteellista rahoitusriskiä seurataan sijoitusten ja luotonannon sekä niiden rahoituksen maturiteettirakenteen erolla. Maksuvalmiusriskiä seurataan pankin tulo- ja menokassavirtojen erona ja maksuvalmius hoidetaan Pohjola Pankki Oyj:n sekkitilin kautta. Rakenteellista rahoitusriskiä hallitaan OP Ryhmän likviditeetin hallintaa koskevien linjausten ja ohjeiden sekä OP Osuuskunnan johtokunnan osuuspankeille vahvistamien valvontarajojen avulla. Pankin rahoitusvarojen ja -velkojen jakauma on kuvattu liitetiedoissa. Markkinariskillä tarkoitetaan riskiä tappiosta tai tuoton menetyksestä, kun markkinahinta tai markkinahinnan volatiliteetti muuttuvat epäedulliseen suuntaan. Markkinariskeihin sisällytetään kaikkien taseen ja taseen ulkopuolisten erien korkoriskit, hintariskit ja kiinteistöriskit sekä sijoitustoiminnan luottosprediriski ja markkinoiden likviditeettiriski. Markkinariskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa, mitata, rajoittaa, seurata ja valvoa pankin markkinariskejä siten, että pankin kannattavuus tai vakavaraisuus ei vaarannu. Pankkitoiminnan merkittävin markkinariski on korkotason muutoksen vaikutus korkokatteeseen. Korkoriski aiheutuu luotonannon ja talletusvarainhankinnan toisistaan poikkeavista korkosidonnaisuuksista tai korontarkistusajankohdista, joten korkotason muutokset realisoituvat korkokatteeseen. Osuuspankin korkoriskiä hallitaan ensisijaisesti otto- ja antolainauksen tuotevalikoimalla ja -ehdoilla. Toissijaisesti pankki voi suojata taseensa korkoriskiä korkojohdannaisilla OP Ryhmässä käytössä olevien suojauksen toimintamallien mukaisesti. Johdannaissuojaus voidaan toteuttaa joko nimettyihin sopimuksiin kohdistettuna, rahavirran suojauksena tai ns. taloudellisena suojauksena. Pankkiliiketoiminnassa valuuttariskillä tarkoitetaan valuuttakurssimuutosten pankille aiheuttamaa tulosriskiä tai markkina-arvon muutosriskiä. Avoin valuuttapositio syntyy, kun samassa valuutassa olevien saamisten ja velkojen määrät poikkeavat toisistaan. OP Ryhmässä valuuttariski keskitetään Pohjola Pankkiin, ja yksittäisen osuuspankin valuuttapositio rajoittuu käytännössä matkavaluuttakassaan. Osakeriskillä tarkoitetaan osakkeiden ja muiden vastaavien instrumenttien markkinakurssimuutosten aiheuttamaa tulosriskiä ja markkina-arvojen muutosriskiä. Osakesijoitukset ovat pääosin OP Ryhmän sisäisiä sijoituksia. Muu osakesijoitustoiminta on vähäistä. Kiinteistöriskillä tarkoitetaan osuuspankin ja sen konserniyhtiöiden omistuksessa oleviin kiinteistöihin tai kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvaa arvonalenemis-, tuotto- ja vahingoittumisriskiä. Kiinteistöt on vakuutettu käyvästä arvostaan. Pankin hallitus käsittelee kiinteistöomistukset ja niihin liittyvät riskit sekä investointi-, korjaus- ja muut toimenpiteet säännöllisesti. Seurannassa kiinnitetään huomiota muun muassa kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrään suhteessa pankin taseeseen ja sijoituskiinteistöjen sitoutuneelle pääomalle saatavaan nettotuottoon sekä käypiin arvoihin. Osuuspankki ei harjoita varsinaista kiinteistöliiketoimintaa, vaan kiinteistöomistukset muodostuvat pääasiallisesti omassa käytössä olevista toimitilakiinteistöistä. Vuoden 2014 lopussa kiinteistösijoituksiin sitoutuneen pääoman määrä oli 0,7 prosenttia taseen loppusummasta. Vuokrattavissa olevat kaksi yksiötä olivat koko vuoden tyhjillään. Operatiivisella riskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että riittämättömistä tai epäonnistuneista prosesseista tai virheellisistä menettelytavoista, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä aiheutuu taloudellista tappiota tai muita haitallisia seuraamuksia. Compliance-riski on osa operatiivista riskiä. Compliance-riskillä tarkoitetaan ulkoisen sääntelyn, sisäisten menettelytapojen ja asiakassuhteessa asianmukaisten menettelytapojen ja eettisten periaatteiden noudattamatta
13 13 Strategiset riskit Palveluverkko Jäsenistö jättämisestä aiheutuvaa riskiä. Sekä operatiivinen että compliance riski voi ilmetä myös maineen tai luottamuksen heikkenemisenä tai menettämisenä. Operatiivisten riskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa ja arvioida mahdollisia ja toteutuneita operatiivisia riskejä sekä kehittää riskejä ennaltaehkäiseviä toimintatapoja ja yrityskulttuuria. Operatiiviset riskit arvioidaan ja riskitilanne raportoidaan säännöllisesti hallitukselle. Complianceriskiä hallitaan mm. seuraamalla lainsäädännön muutoksia sekä ohjeistamalla ja kouluttamalla organisaatiota. Vuonna 2014 operatiivisista riskeistä ei osuuspankille aiheutunut tappioita. Strateginen riski syntyy väärän strategian valinnasta tai siitä, että valitulla strategialla ei saavuteta asetettuja tavoitteita. Strategista riskiä vähennetään jatkuvalla suunnittelulla, joka perustuu analyyseihin ja ennusteisiin asiakkaiden tulevista tarpeista, eri toimialojen ja markkina-alueiden kehityksestä sekä kilpailutilanteesta. OP Ryhmän palveluverkosto koostuu monikanavaisesti verkko- ja mobiilipalveluista, puhelinpalveluista sekä maan kattavimmasta konttoriverkostosta. Mellilän Seudun Osuuspankki toimii omassa kiinteistössään osoitteessa Sahantie 2, 32300 Mellilä. Pankkipalvelujen lisäksi osuuspankki tarjoaa Pohjola Vakuutuksen vakuutuspalveluja kahden asiamiehen kautta. OP Ryhmä on panostanut merkittävästi mobiili- ja verkkopalveluiden kehittämiseen. Finanssipalveluiden käyttö on siirtymässä yhä enenevässä määrin mobiililaitteisiin. Pankin jäsenmäärä kasvoi vuoden aikana 13 jäsenellä ja oli vuoden lopussa 748. Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät OP Ryhmän muuttuva palkitseminen jakautuu yrityskohtaiseen lyhyen aikavälin palkitsemiseen sekä ryhmätasoiseen pitkän aikavälin palkitsemiseen. Osuuspankin palkka- ja palkkiopolitiikasta sekä palkkioiden maksamisesta päättää hallitus. Osuuspankki kuuluu OP Ryhmän yhteiseen OP-Henkilöstörahastoon. Pankki maksaa henkilöstörahastolle voittopalkkioita, mikäli ennalta sovitut OP Ryhmän yhteiset tavoitteet saavutetaan. Rahaston jäsen voi nostaa rahasto-osuuksia rahaston säännöissä mainituin perustein. Mellilän Seudun Osuuspankissa ei ole käytössä johdon pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmää. Osuuspankin lyhyen aikavälin palkitsemisohjelmassa ansaintajakso on kalenterivuosi ja palkkio maksetaan lähtökohtaisesti rahana. Lyhyen aikavälin palkitsemisjärjestelmä kattaa toimitusjohtajaa lukuun ottamatta osuuspankin henkilöstön. Muuttuvien palkkioiden maksamisesta on säädetty luottolaitoslaissa sekä Finanssivalvonnan kannanotossa ja sen päivityksessä. Laissa määritellään henkilöt, joiden ammatillisesta toiminnasta voi aiheutua merkittävää riskiä valvottavalle ts. riskipositioon kuuluvat henkilöt. Palkkion lykkäys, maksu muuna kuin rahana sekä maksamatta jättäminen tulee sovellettavaksi, jos lain tarkoittamassa riskipositioasemassa olevan henkilön muuttuvan palkkion määrä ylittää säännöksissä asetetun rajan. Viivästetyt osuudet maksetaan kunakin vuonna niin, että maksuerien välillä on vähintään vuosi väliä. Ennen kunkin viivästetyn erän maksamista pankissa tehdään erikseen päätös siitä, onko aiemmin määriteltyä palkkiota pienennettävä toteutuneiden riskien, yrityksen palkitsemisjärjestelmään liittyvien maksamista koskevien ehtojen tai taloudellisen aseman heikkenemisen
14 14 vuoksi. Viivästetty palkkio voidaan näiden rajoitusehtojen toteutuessa jättää kokonaan maksamatta tai maksaa määriteltyä pienempänä. Henkilöstö Kaikkiaan kuusi henkilöä oli työsuhteessa pankkiin kertomusvuoden lopussa. Heistä kaksi oli osaaikaisia ja yksi pitkällä sairauslomalla. Osuuspankin hallinnointijärjestelmä Osuuskunnan kokous Hallintoneuvosto Mellilän Seudun Osuuspankin omistajajäsenet käyttävät osuuskuntalain mukaista päätösvaltaansa osuuskunnan kokouksessa. Vuosittain ennen toukokuun loppua pidettävän varsinaisen osuuskunnan kokouksen käsiteltäväksi kuuluvat muun muassa seuraavat asiat: osuuspankin tuloslaskelman ja taseen vahvistaminen vastuuvapauden myöntäminen hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle, ylijäämän käytöstä päättäminen, hallintoneuvoston jäsenten lukumäärästä, valinnasta ja palkkioista päättäminen tilintarkastajien valinnasta ja palkkioista päättäminen. Lisäksi osuuskunnan kokous päättää tarvittaessa osuuspankin sääntöjen muutoksista. Varsinaisen osuuskunnan kokouksen lisäksi voidaan pitää asioiden niin vaatiessa ylimääräisiä kokouksia. Osuuskunnan kokouksen koollekutsumisesta päättää pankin hallitus. Jokaisella jäsenellä on osuuskunnan kokouksessa yksi ääni. Osuuskunnan kokous pidettiin 20.3.2014. Kokoukseen osallistui 12 osuuspankin jäsentä. Osuuspankilla on hallintoneuvosto, jonka tehtävänä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa pankin hallintoa. Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet ja toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen. Lisäksi se vahvistaa osuuspankin ohjesäännön ja pankin riskienhallintaa koskevat periaatteet. Hallintoneuvosto antaa varsinaiselle osuuskunnan kokoukselle lausunnon edellisen vuoden tilinpäätöksestä. Se voi myös antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä. Hallintoneuvostoon kuuluu pankin sääntöjen mukaan vähintään 7 ja enintään 22 jäsentä. Jäsenmäärän vahvistaa osuuskunnan kokous ja se on tällä hetkellä 22. Jäsenet valitaan osuuspankin jäsenistä ja heidän tulee edustaa monipuolisesti jäsenkuntaa. Kunkin jäsenen toimikausi kestää kolme vuotta. Vuosittain jäsenistä on erovuorossa kolmannes. Hallintoneuvoston jäsenen eroamisikä on 68 vuotta, kuitenkin siten että tämän iän täyttänyt henkilö saa toimia tehtävässään seuraavan valintakokouksen päättymiseen saakka. Hallintoneuvosto kokoontui vuonna 2014 yhteensä 2 kertaa. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta Hallintoneuvostoa avustaa sen valvontatehtävässä hallintoneuvoston keskuudestaan valitsema 4 -jäseninen tarkastusvaliokunta. Tarkastusvaliokunnan on kiinnitettävä huomiota erityisesti siihen, että osuuspankkia ja sen konsernia johdetaan ammattitaitoisesti terveitä ja varovaisia liikeperiaatteita noudattaen lain, sääntöjen, viranomaismääräysten ja annettujen ohjeiden sekä hallintoneuvoston vahvistamien vakavaraisuuden hallinnan periaatteiden mukaisesti.
15 15 Tarkastusvaliokunnalle on toimitettava viranomaisten, keskusyhteisön ja tilintarkastajan laatimat pankkia koskevat tarkastuskertomukset. Tarkastusvaliokunnan on esitettävä havaintonsa tarkastuskertomuksista ja muusta pankin hallinnosta ainakin kerran vuodessa hallintoneuvostolle. Hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta Hallitus Toimitusjohtaja Osuuspankilla on hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta, johon kuuluu 6 jäsentä. Toimikunnan tarkoituksena on avustaa osuuspankin eri toimielimiä henkilövalintojen tekemisessä ja varmistaa valintaprosessin tehokas valmistelu. Toimikunta tekee osuuskunnan kokoukselle/edustajistolle sekä hallintoneuvostolle esitykset niiden päätösvaltaan kuuluvista asioista. Valmisteleva toimikunta voi myös tehdä esitykset muista kokouksissa esille tulevista asioista, joita hallintoneuvosto tai hallitus on esittänyt sen valmisteltaviksi. Lisäksi toimikunta valmistelee esitykset eri hallintoelinten jäsenten vuosi-, kuukausi- ja kokouspalkkioista sekä kulukorvausten perusteista. Hallitus johtaa osuuspankin toimintaa. Pankin sääntöjen mukaan hallituksen on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava sen asioita lakien ja pankin sääntöjen sekä hallintoneuvoston vahvistaman ohjesäännön mukaan. Hallituksella on yleinen toimivalta päättää kaikista pankin hallintoon ja muihin asioihin liittyvistä kysymyksistä, jotka lain tai sääntöjen mukaan eivät kuulu osuuskunnan kokoukselle /edustajistolle, hallintoneuvostolle tai toimitusjohtajalle. Hallitus vastaa pankin strategisesta johtamisesta sekä ohjaa ja valvoo pankin toimivaa johtoa. Hallituksen lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että osuuspankin kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Osuuspankin sääntöjen mukaan hallituksen muodostavat toimitusjohtaja toimiaikanaan sekä hallintoneuvoston valitsemat 3-7 muuta jäsentä, joiden tulee olla osuuspankin jäseniä. Hallituksen jäsenmäärä on tällä hetkellä 6. Hallituksen jäsenen toimikausi on yksi vuosi. Hallituksen jäsenen yläikäraja on 68 vuotta, kuitenkin siten, että tämän iän täyttänyt jäsen saa toimia tehtävässään uuden jäsenen valinnasta päättävän hallintoneuvoston kokouksen loppuun. Hallituksen jäsenenä olevan toimitusjohtajan osalta yläikäraja määräytyy osuuspankin ja toimitusjohtajan välisen toimisopimuksen mukaisesti. Vuosittain ensimmäisessä jäsentensä valintaa seuraavassa kokouksessaan hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi ei saa valita osuuspankin toimitusjohtajaa tai toimihenkilöä. Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä. Kertomusvuonna hallitus kokoontui 13 kertaa. Pankin toimitusjohtajan on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava pankin päivittäistä hallintoa lakien ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimiin, jotka pankin toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta pankin toiminnalle olennaista haittaa. Toimitusjohtajan lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia, että pankin kirjanpito on lain mukainen ja että pankin varainhoito on järjestetty luotettavalla tavalla.
16 16 Hallinnointielinten jäsenet Hallintoneuvosto (suluissa toimikauden alkamisvuosi ja erovuoroisuusvuosi) Puheenjohtaja Alanen Harri agrologi, maanviljelijä Loimaa Varapuheenjohtaja Kankare Aila KTM/maanviljelijä Loimaa Jäsenet toimikausi ammatti kotikunta Ala-Kleme Timo (2014-2017) dosentti, maanviljelijä Loimaa Alander Vesa (2013-2016) yksityisyrittäjä Loimaa Alanen Harri (2012-2015) agrologi, maanviljelijä Loimaa Haapala Markku (2014-2017) asentaja Loimaa Holkeri Sami (2014-2017) maanviljelijä Loimaa Hyöppinen Jyrki (2012-2015) kirvesmies Loimaa Kankare Aila * (2012-2015) KTM/maanviljelijä Loimaa Kaunisto Hannu (2013-2016) autonkuljettaja Loimaa Kivistö Marjo-Riitta (2014-2017) sairaanhoitaja Loimaa Laaksonen Juha (2013-2016) agrologi, maanviljelijä Pöytyä Lahtinen Timo (2012-2015) maanviljelijä Loimaa Lankinen Eila * (2014-2017) autoilija Loimaa Laukka Eeva (2012-2015) tarkastaja Loimaa Laurikkala Ritva (2012-2015) rakennusmestari Loimaa Lehtinen Kari (2013-2016) maanviljelijä Loimaa Lintula Joeli (2013-2016) agrologi Loimaa Mansikkaniemi Hannu (2013-2016) maanviljelijä Aura Mikola Arto * (2012-2015) maanviljelijä Oripää Nummela Harri (2013-2016) maanviljelijä Loimaa Pitkänen Olli (2014-2017) insinööri Loimaa Saarinen Asko * (2012-2015) maanviljelijä Pöytyä Vähäsullo Jussi (2013-2016) maanviljelijä Loimaa Hallitus *Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunnan jäsen Puheenjohtaja Mäkinen Juha, 1959, yo-merkonomi, maanviljelijä/yrittäjä, Loimaa, hallituksen jäsen v:sta 1995 Varapuheenjohtaja Puisto Terhi, 1967, tarkastaja, maanviljelijä, Loimaa, hallituksen jäsen v:sta 2008 Muut jäsenet Nurmi Minna, 1963, viljalaborantti, Loimaa, hallituksen jäsen v:sta 2012 Rämö Markku, 1963, maanviljelijä, yrittäjä, Loimaa, hallituksen jäsen v:sta 2012 Salmenoja Timo, 1958, muusikko/yrittäjä, Loimaa, hallituksen jäsen v:sta 2000 Tammelin Juha, 1949, maanviljelijä, Loimaa, hallituksen jäsen v:sta 1997 Toimitusjohtaja Anttila Aarre, 1953, yo-merkonomi Luottotoimikunnan kokoonpano Aarre Anttila, puheenjohtaja jäsenet: Mäkinen Juha, hallituksen puheenjohtaja Mäkelä Anne, rahoitusneuvoja Tilintarkastajat Oy Soinio & Co KHT-yhteisö, vastuullisena tarkastajana Osmo Soinio, KHT, 1972, Turku
17 17 Muu tarkastustoiminta OP Osuuskunnan sisäisen tarkastuksen tarkastaja Ilkka Haapa suoritti osuuspankin vakavaraisuuden hallinnan tarkastuksen helmikuussa. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta suoritti kaksi tarkastuskäyntiä. Lisäksi toimitusjohtaja on tehnyt sisäistä valvontaa hallituksen hyväksymän suunnitelman mukaan. Tulevaisuuden näkymät Varsinais-Suomen Maakuntaennusteen tulokset kertovat, että yrittäjät ovat aavistuksen viimevuotista varovaisempia arvioidessaan yrityksensä liikevaihdon, henkilökunnan määrän, kannattavuuden ja investointien määrän kehitystä. Maakunnan yrittäjistä 37 prosenttia uskoo edelleen liikevaihtonsa kasvavan vuonna 2015 samalla, kun liikevaihdon laskua ennakoi 19 prosenttia vastaajista. Liikevaihto-odotusten saldoluku 18 on laskenut 5 yksikköä viime vuodesta. Jo muutama vuosi sitten alkanut investointiodotusten lasku jatkuu tänäkin vuonna, vaikka edelleen 59 prosenttia vastaajista ilmoittaa investointiensa määrän säilyvän ennallaan. Investointien kasvuun uskoo 17 prosenttia vastaajista. Investointiensa vähentämistä suunnittelee kuitenkin samanaikaisesti 24 prosenttia vastaajista. Vuoden 2015 investointiodotusten saldoluku -7 on Varsinais-Suomen Maakuntaennusteen 22-vuotisen historian alhaisin. Hallituksen ehdotus ylijäämän käyttämisestä Osuuspankin jakokelpoinen ylijäämä oli 6.245.049,41 euroa, josta tilikauden ylijäämä oli 1.128.824,77 euroa. Taseen osoittama ylijäämä ehdotetaan käytettäväksi siten, että lisäosuusmaksulle maksetaan korkoa 1,25 prosenttia (7.811,10 ) ja Tuotto-osuudelle 3,25 prosenttia (27.219,86 ) eli yhteensä 35.030,96 euroa. Tilikauden ylijäämästä jää 1.093.793,81 euroa edellisten tilikausien voittovarojen tilille. Osuuspankin taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Pankin maksukyky on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan pankin maksukykyä.
18 MELLILÄN SEUDUN OSUUSPANKKI OSUUSPANKIN TULOSLASKELMA 1.1. - 31.12.2014 Korkotuotot 664 441,28 Korkokulut 179 034,17 KORKOKATE 485 407,11 Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 245 143,04 Muista yrityksistä 245 143,04 Palkkiotuotot 63 289,60 Palkkiokulut 27 618,28 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 126 513,25 Arvopaperikaupan nettotuotot 126 436,31 Valuuttatoiminnan nettotuotot 76,94 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 1 093 782,70 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot -188,10 Liiketoiminnan muut tuotot 793,69 Hallintokulut 423 399,42 Henkilöstökulut 254 763,54 Palkat ja palkkiot 217 001,49 Henkilösivukulut 37 762,05 Eläkekulut 31 418,62 Muut henkilösivukulut 6 343,43 Muut hallintokulut 168 635,88 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 21 510,39 Liiketoiminnan muut kulut 141 009,87 Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista 1 108,79 LIIKEVOITTO (-TAPPIO) 1 400 094,54 Tilinpäätössiirrot 27 202,41 Tuloverot 244 067,36 Tilikauden verot 243 955,31 Aikaisempien tilikausien verot -65,19 Laskennallinen vero 177,24 VARSINAISEN TOIMINNAN VOITTO (TAPPIO) VEROJEN JÄLKEEN 1 128 824,77 TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) 1 128 824,77 1.1. - 31.12.2013 691 757,36 184 368,06 507 389,30 140 092,33 140 092,33 49 032,57 30 191,66 59 463,10 59 556,33-93,23 136 785,34-152,10 7 794,26 438 141,22 253 119,22 218 188,57 34 930,65 27 610,07 7 320,58 185 022,00 20 177,77 120 584,27 15,24 291 294,64 50 618,01 35 699,81 30 998,04-348,52 5 050,29 204 976,82 204 976,82
19 MELLILÄN SEUDUN OSUUSPANKKI OSUUSPANKIN TASE 31.12.2014 31.12.2013 VASTAAVAA Käteiset varat 212 260,82 246 258,69 Saamiset luottolaitoksilta 4 342 778,88 3 069 095,95 Vaadittaessa maksettavat 1 500 951,93 21 823,61 Muut 2 841 826,95 3 047 272,34 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 16 376 503,47 15 839 012,49 Muut 16 376 503,47 15 839 012,49 Saamistodistukset 8 875 922,59 9 389 770,30 Muilta 8 875 922,59 9 389 770,30 Osakkeet ja osuudet 5 574 449,78 4 316 226,46 Johdannaissopimukset 0,00 2,09 Aineelliset hyödykkeet 274 396,16 268 239,16 Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet ja -osuudet 1 069,65 1 069,65 Muut kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet 233 197,19 214 770,19 Muut aineelliset hyödykkeet 40 129,32 52 399,32 Muut varat 16 048,51 10 540,95 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot 249 221,83 314 765,27 VASTAAVAA YHTEENSÄ 35 921 582,04 33 453 911,36 VASTATTAVAA VIERAS PÄÄOMA Velat luottolaitoksille 0,23 424 749,08 Luottolaitoksille 0,23 424 749,08 Vaadittaessa maksettavat 0,23 424 749,08 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 25 692 921,97 24 769 535,58 Talletukset 25 655 994,27 24 705 997,26 Vaadittaessa maksettavat 17 776 788,43 16 261 628,37 Muut 7 879 205,84 8 444 368,89 Muut velat 36 927,70 63 538,32 Muut 36 927,70 63 538,32 Muut velat 185 573,78 43 335,09 Muut velat 182 397,78 40 140,09 Pakolliset varaukset 3 176,00 3 195,00 Siirtovelat ja saadut ennakot 438 738,17 267 997,14 Laskennalliset verovelat 4 930,87 139 736,65 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 26 322 165,02 25 645 353,54 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ 308 528,73 281 326,32 Vapaaehtoiset varaukset 308 528,73 281 326,32 OMA PÄÄOMA Osuuspääoma 2 161 920,00 958 120,00 Jäsenosuudet 78 200,00 76 600,00 Lisäosuudet 211 520,00 881 520,00 Tuotto-osuudet 1 872 200,00 0,00 Muut sidotut rahastot 883 718,88 1 423 650,97 Vararahasto 789 743,92 789 743,92