»»t. * ITA-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS PAATOS 14/5179/3?>* o^s-^ '<k <s> Annettu,.$' ;^ ^' ^ julkipanon jälkeen Diaarinumero s; rtft» ^ 26.9.2014 01025/12/KO/4102 o' 1~< ö w. +a HTiN KUNTA et: 9s Ij rt^ y s. ff Asianro ^..0.ä ^ ^ll, ^^ I^IL ^ ^ ;^ Saapunut ^_,_^_/20^ ^ ^ö^v /"...,20. - /?0 f. Tiedoksi. SJ^L^ÄI^L V^T^^^-prTT^ ASIA Valittaja Rantayleiskaavan hyväksymistä koskeva valitus Anneli Metsä, Helsinki Päätös, johon on haettu muutosta Iitin kunnanvaltuusto 28.8.2012 27 Iitin kunnanvaltuusto on hyväksynyt Kymijoki-MankaIan vesistöalueen rantayleiskaavan muutoksen ja täydennyksen. VAATIMUKSET HALLINTO-OIKEUDESSA Valituksenalainen päätös on kumottava Iitin Arrajärven Tiirinmaan alueen osalta. Iitin kunta on edellytettävä laatimaan riittävät selvitykset ainakin Ar rajärven vesistöstä. Joka tapauksessa Tiirinmaan alueelle osoitettujen rakennuspaikkojen määrä on puolitettava. Rantayleiskaavan muutos ja täydentäminen ei täytä yleiskaavan sisältövaatimuksia. Kaavassa osoitetaan lähes kaikki rakentamaton ranta rakennuspaikoiksi. Arrajärvi on osa yhtä Etelä-Suomen tärkeistä melontareiteistä. Sen vuoksi Tiirinmaan alue tulisi jättää virkistyskäyttöön. Valituksessa tarkoitettuja rakennuspaikkoja on siirretty muun muassa Selkojärveltä. Melontareitti ei kulje Selkojärven kautta. Rakennuspaikkojen siirtäminen edellyttää, että Osoite Puhelin Faksi Sähköposti Puijonkatu 29 A, 2. krs, PL 1744 029 56 42500 0295642501 ita-suom i.hao@oikeus.fl 70101 KUOPIO
2(5) f yleiskaavan sisältövaatimukset täyttyvät myös siellä, minne rakennuspaikkoja siirretään. Arrajärvi on maatalouden valumien ja järven ominaisuuksien vuoksi kuormituksensa äärirajoilla, mikä tulisi ottaa mitoituksessa huol mioon. Lausunto ja vastine Iitin kunnanhallitus on antanut lausunnon. Valittaja on antanut vastineen. HALLINTO-OIKEUDEN RATKAISU HaUmto-oikeus kumoaa kunnanvaltuuston päätöksen tilan Metsä-Kananoja RN:o l :462 alueelle TIirinmaalle osoitetun RA-aIueen osalta. Perustelut Sovellettavat säännökset Maankäyttö-ja rakennuslain 9 :n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ymparisto vaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuurisetja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueeltajolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Maankäyttö-ja rakennuslain 39 :n l momentin mukaan yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. Pykälän 2 momentin mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: l) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi-ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; 7) ympäristöhaittojen vähentäminen; 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Pykälän 3 momentin mukaan edellä 2 momentissa tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoiteja tarkkuus sitä edellyttävät. Maankäyttö-j a rakennuslain 73 :n l momentin mukaan laadittaessa yleiskaavaa tai asemakaavaa (ranta-asemakaava) pääasiassa loma-asutuksenjärjestämiseksi ranta-alueelle on sen lisäksi, mitä yleis- tai asemakaavasta muutoin säädetään, katsottava, että: l) suunniteltu rakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu rantamaisemaan
3(5) ja muuhun ympäristöön; 2) luonnonsuojelu, maisema-arvot, virkistystarpeet, vesiensuojeluja vesihuollonjärjestäminen sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet otetaan muutoinkin huomioon; sekä ; 3) ranta-alueillejää riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta. Asiassa saatu selvitys ja oikeudellinen arvio Valituksenalaisessa rantayleiskaavassa Arrajärven rannalle Tiirinmaan alueelle on osoitettu loma-asuntoalue Jossa on kahdeksan rakennuspaikkaa (8RA). Samaan järkeen rajoittuvalle Veljestenharjun alueelle on osoitettu retkeilyalue (VR). Retkeilyalueen keskelle on osoitettu matkailua palvelevien rakennusten korttelialue (RM). Kaavamääräyksen mukaan alue varataan matkailun kurssikeskusten, loma-asumisen ja virkistyksen tarpeisiin. Alueen rakennusoikeusja yksityiskohtainen käyttö ratkaistaan asemakaavalla. Iitin kunnanhallituksen lausunnossa on todettu, ettäarrajärven olosuhteet on otettu huomioon voimassa olevan yleiskaavan mitoitusperusteistaja sisäilöstä päätettäessä. Vesistön tilasta on selvitystä. Tiirinmaan alueelle osoitetun rakentamisen vaikutus on vähäinen. Voimassa olevan yleiskaavan laadinnan yhteydessä on päätetty, että rakennusoikeutta siirretään Selkojärven alueelta Arrajärven väljemmälle vesistöalueelle. Valituksen johdosta asiassa on arvioitava, onko rakennusoikeutta voitu siirtää valituksenalaisessa kaavassa esitetyllä tavalla Arrajärven Tiirinmaan alueelle. Rakennusoikeutta on päätöksellä siirretty myös Veljestenharjun alueelle. Laadittaessa yleiskaavaa pääasiassa loma-asutuksen järjestämiseksi on maankäyttö- ja rakennuslain 73 :ssä tarkoitetulla tavalla kiinnitettävä huomiota siihen, että ranta-alueille jää riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta. Tämä on tarpeellista virkistysmahdollisuuksienja luonnon monimuotoisuuden tmvaamiseksi. Rakennusoikeus on lähtökohtaisesti toteutettava siellä, missä se syntyy. Rakennusoikeuden siirtäminen esimerkiksi herkiitä alueilta toisaalle on kuitenkin mahdollista. Tällöin on myös niillä alueilla, jonne siirrettävä rakennusoikeus on tarkoitus sijoittaa, huolehdittava vapaan yhtenäisen rannan riittävyydestä. Kaavaselostuksen mukaan voimassa oleva rantayleiskaava hyväksyttiin 10.9.2002. Päätöksestä valitettiin ja Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä kaava kumottiin Veljestenharjun RA- ja R-alueilta sekä siltä osin kuin Tiirinmaan alueelle oli osoitettu kahdeksan rakennuspaikan loma-asuntoalue. Nyt kysymyksessä olevassa rantayleiskaavan muutoksessaja täydennyksessä rakennusoikeus nojautuu voimassa olevassa kaavassa sanottuihin mitoimsperusteishnja rakennusoikeuden määrään. Rakennusoikeus kertyy pääosin Veljestenharjunja Turinmaan ulkopuolella sijaitsevilta alueilta. Kaavaselostuksen mukaan ne Selkojärven, Haramaanjärvenja Kymijoen ranta-alueet, jotka nyt jäävät rakentamisesta vapaaksi, ovat osa vaalimisen arvoista ympäristökokonaisuuttaja osin alueet ovat merkittäviä yleisen virkistyksen kannalta.
Voimassa olevan rantayleiskaavan kaavaselostuksen liitteenä olevan mitoitusvyöhykkeitä esittävän kartan mukaan Selkojärven, Haramaanjän-enja Kymijoen varren alue on vyöhykettä 3 eli mitoituslukuna on käytetty 4 rakennuspaikkaa muunnettua rantakilometriä kohden. 4(5) Luontoselvityksestä (2001) ilmenee, että Selkojärven ranta-alueilla on alueitajotka on selvityksessä suositeltu säilytettävän luonnontilaisina tai annettavan kehittyä luonnonvaraisena. Tällaisia ovat Löllövuoren jyrkänne, Selkojärven eteläpään korpi ja Selkojärven kaakko isrannan lähde. Lisäksi geologisesti jokseenkin merkittävänä harjualueena on pidetty Löllönvuoren aluetta. Selkojärven rantaviiva on suurimmaksi osaksi esitetty mitoitettavan kertoimella l. Selkojärven pohjoisrannalla on olemassa olevaa loma-asutusta. Luontoselvityksen mukaan Haramaanj arvella on rauhoitetun alueen lisäksi kaksi aluetta, jotka on suositeltu säilytettävän luonnontilaisina. Haramaanjärven kaakko isrannall a on olemassa olevia loma-asuntoja ja järven pohjoisrantaan on voimassa olevassa rantayleiskaavassa osoitettu loma-asutusta. Ympäristöministeriön 14.12.2010 vahvistamassa maakuntakaavassa Säyhteen, Selkojärvenja Haramaanjärven alue on osoitettu maa-ja metsätalousvähäiseksi alueeksi Jolla on erityisiä ympäristöarroja (MY). Suunnittelumääräyksen mukaan alueelle voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa pääkäyttötarkoitusta palvelevien rakennusten lisäksi olemassa olevaa kylärakennetta täydentävää ja laajentavaa rakentamista sekä hajaasutusluonteista rakentamista jo käytössä olevilla rakennus alueilla. Kaavaselostuksen mukaan kaavaan sisältyy tavoite siirtää rakennusoikeutta edellä selostetulla tavalla. Ratkaisulla on kaavaselostuksen mukaan voitu turvata erämaatyyppiset retkeilyalueetja laajat yhtenäiset vapaa-alueet. Kaavaratkaisun vaikutuksia Arraj arvella on kuitenkin arvioitu vain vähän. Kaavaselostuksessa vaikutusten arvioinnin yhteydessä on todettu, että Tiirinmaan alueella vapaan rannan osuus vähenee noin 470 metriä. Voimassa olevan kaavan kaavaselostuksessa on lausuttu, että rakennusoikeuden kes- ; kittäminen Arraj arvelle kaventaa (silloisen) ranta-asemakaavan mukaisia virkistysalueita. Rakentamista ei kuitenkaan kaavaselostuksen mukaan ole osoitettu perinteisille virkistysalueille. Valituksenalaisessa kaavaselostuksessa ei ole edellä mainittua laajemmin selostettu olosuhteita Arraj arvella eikä sitä, mikä vaikutus kaavaratkai sulia on Arrajärven ranta-alueiden rakentamistiheyte en. Karttatarkastelun pemsteella voidaan todeta, että Iitin kumian alueella olevat Arrajärven ranta-alueet ovat varsin tiheästi rakennettuja. Kaavaselostuksessa on todettu vapaan yhtenäisen rantaviivan supistuvan Arraj arvella kahdeksan rakennuspaikan rantaviivan pituutta vastaavasti, mutta kaavaselostuksessa ei ole tuotu esille jäljelle jäävän yhtenäisen vapaan rannan pituutta Arrajärvellä eikä arvioitu, miten edellä mainittujen rakennuspaikkojen osoittaminen vaikuttaa koko Arrajärven olosuhteisiin. Kaavaselostuksessa ei ole myöskään arvioitu Selkojärvenja Haramaanjär^en mitoitusta nyt voimassa olevan maakuntakaavan valossa. Kun otetaan huomioon Arrajärven ranta-alue eli a olevan rakentamisen maaraja kaavassa Tiirinmaan alueelle muualta siirretyn uuden rakentamisen määrä, yhtenäisen rakentamattoman
5(5) alueen osuus Arrajärven Iitin kunnan alueella olevilla osilla jää varsin pieneksi eikä asiassa ole arvioitavissa täyttääkö kaavaratkaisu maankäyttö- ja rakennuslain 39 :nja 73 :n rantayleiskaavan sisällölle asettamat vaatimukset. Näistä syistä kunnanvaltuuston päätös on Tiirinmaan alueen osalta lainvastainen. Kuntalain 90 :n 2 momentin sisältö ja valituksen pemsteet huomioon ottaen hallinto-oikeus kumoaa valituksenalaisen päätöksen Tiirinmaan alueelle osoitetun RA-alueen osalta. Sovelletut oikeusohjeet Pemsteluissa mainitut ja Kuntalaki 90 Muutoksenhaku Maankäyttö-j a rakennuslain 191 :n4 momentin mukaan tähän päätökseen ei ole muilla kuin kunnalla oikeutta hakea muutosta. Valitusosoitus on liitteenä (LO 00.33 J/KK). Päätöksen ovat tehneet hallmto-oikeuden jäsenet Jaana Malinen, Riikka Tiainen ja Terhi Heittänen. Esittelijäjäsen Terhi Helttunen ^$^^^^^^^^s^^^^^^^^- Minna Toivanen iainkäyttösihteeri Jakelu Päätös Anneli Metsä Oikeudenkäyntimaksu maksutta Jäljennös Jäljennös tiedoksi Iitin kunnanvaltuusto Ympäristöministeriö Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne-j a ympäristökeskus
Liite hallinto-oikeuden päätökseen VALITUSOSOITUS Valitusaika Valituskirjelmän toimittaminen Hallinto-oikeuden päätökseen, jolla hallinto-oikeus on kumonnut kunnan viranomaisen tekemän kaavan tai rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevan päätöksen, saa hakea muutosta vain kunta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen kirjallisella valituksella. Hallinto-oikeuden päätös on annettu julkipanon jälkeen. Päätöksen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon silloin, kun se on annettu. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa hallinto-oikeuden päätöksen antopäivästä, sitä päivää lukuunottamatta. Valituskirjelmä on toimitettava valitusajassa korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Valitusasiakirjat voi toimittaa omalla vastuulla postitse, lähetin välityksellä, telekopiona tai sähköpostilla. Valitusasiakirjojen tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymista. Valimskirjelmän sisältöjä allekirjoittaminen Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asian käsittelyä koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin ja mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka, jos valituksen laatijana on muu henkilö, on valituskirjelmässä ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä - hallinto-oikeuden päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat Joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi Jollei niitä ote Jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai julkinen oikeusavusta) a, on liitettävä valitukseen valtakirjajollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa. Korkeimman hallinto-oikeuden osoite Postiosoite: PL 180, 00131 Helsinki Telekopionumero:029 56 40382 Käyntiosoite: Fabianinkatu 15, Helsinki Sähköpostiosoite:korkein.hallinto-oikeus@oikeus.fi LO 00.33 J/KK
Liite hallinto-oikeuden päätökseen.. * t.. KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖKSESTÄ PERITTÄVÄ OIKEU a«käyntimaksu Muutoksenhakuasian käsittelystä korkeimmassa hall into-oikeudessa peritään 244 euron suuruinen oikeudenkäyntimaksu. Mikäli korkein hallintooikeus ei valituslupa-asiassa myönnä valituslupaa, oikeudenkäyntimaksu on 122 euroa. Oikeudenkäyntimaksua ei korkeimmassa hallinto-oikeudessa peritä sosiaaliasioissa, julkisoikeudellista palvelusuhdetta koskevissa asioissa ; vaaleja koskevissa asioissa eikä muissakaan asioissa, jotka ovat laissa säädetty maksuttomiksi. Oikeudenkäyntimaksua ei peritä myöskään, jos korkein hallinto-oikeus muuttaa veroa tai julkista maksua koskevaa hallintooikeuden päätöstä muutoksenhakijan eduksi tai jos muutoksenhakija on asianmukaisesti todettu varattomaksi ja asia koskee hänen etuaan tai oikeuttaan. Laki tuomioistuinten ja eräiden o ikeushall into viranomaisten suoritteista perittävistä maksuista (701/93). Ilmoitus oikeudenkäyntimaksusta