RAUTALAMMIN KUNTA RAUTALAMMIN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA TIIVISTELMÄ 2010 K& 1.11.2010 K&R Kiuru & Rautiainen Oy
2(19) 1 JOHDANTO... 3 2 VESIHUOLLON KEHITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT... 4 2.1 Kunnan strategia ja periaatteet vesihuollon kehittämisessä... 4 2.2 Kunnan tavoitteet ja painopisteet vesihuollon kehittämisessä... 4 3 YLEISKUVAUS SUUNNITTELUALUEESTA... 5 3.1 Rautalammin kunta... 5 3.2 Kaavoitus, maankäyttö ja ympäristö... 5 4 VESIHUOLLON NYKYTILA... 6 4.1 Vesihuolto Rautalammin kunnan alueella... 6 4.2 Talousvesihuolto... 6 4.3 Jätevesihuolto... 7 4.4 Muu haja-asutusalue... 9 4.5 Yhteistyö vesihuollossa... 9 5 VESIHUOLLON KEHITTÄMISTARPEET... 10 5.1 Toimintojen kehitysnäkymät kunnassa... 10 5.2 Vesihuollon kehittämistarpeet laitosten nykyisillä toiminta-alueilla... 10 5.3 Vesihuollon kehittämistarpeet toiminta-alueiden ulkopuolella... 12 6 KEHITTÄMISTOIMENPITEET... 14 6.1 Kehittämistoimenpiteiden kustannukset ja investointiohjelma... 14 6.2 Ehdotettujen kehittämistoimenpiteiden analysointi... 15 7 YHTEENVETO JA SUOSITUKSET... 17
3(19) 1 JOHDANTO Rautalammin kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma kattaa koko kunnan alueen. Suunnitelman tavoitteena on tutkia ja selvittää vedenhankinnan ja jätevedenkäsittelyn kehittämisratkaisuja, niin kunnan taajama- kuin haja-asutusalueilla. Tämä suunnitelma on vuonna 2005 laaditun Rautalammin kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys. Vesihuollon kehittämissuunnitelman laatiminen perustuu 1.3.2001 voimaan astuneeseen vesihuoltolakiin. Vesihuoltolain mukaan kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti vesihuoltolain tavoitteiden toteuttamiseksi sekä osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun sekä päivittää suunnitelmaa tarvittavin väliajoin. Vesihuoltolain tavoitteena on turvata sellainen vesihuolto, että kohtuullisin kustannuksin on saatavissa riittävästi terveydellisesti ja muutoinkin moitteetonta talousvettä sekä terveydenja ympäristönsuojelun kannalta asianmukainen viemäröinti (Vesihuoltolaki 1 ). Vesihuoltolain mukaan kunnan tulee yhteistyössä alueensa vesihuoltolaitosten kanssa laatia ja pitää ajan tasalla alueensa kattavat vesihuollon kehittämissuunnitelmat. Tarkoituksena on, että kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma kytkeytyy riittävästi maankäyttö- ja rakennuslain suunnittelujärjestelmään, jota se hyödyntäisi ja täydentäisi. Siksi kehittämissuunnitelmassa tulee kiinnittää erityistä huomiota vesihuollon järjestämiseen alueilla, joilla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999) tarkoitettu yleis- tai asemakaava tai joilla yleis- ja asemakaavan laatiminen on vireillä. Vesihuollon kehittämissuunnittelun tulisi tukea myös ympäristösuojelulain toimeenpanoa. Siksi suunnitelmassa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesihuollon järjestämiseen sellaisilla alueilla, joita koskevat ympäristönsuojelulain (86/2000) 19 :n nojalla annetut ympäristönsuojelumääräykset. Näillä määräyksillä voidaan mm. kieltää jäteveden johtaminen maahan tai vesistöön. Suunnitelman yhtenä tavoitteena on tehdä siitä työkalu, jota voivat hyödyntää kuntalaiset, kunnan päättävät ja toimeenpanevat tahot sekä toiminta-alueellaan vesihuollosta vastaava vesihuoltolaitos. Kehittämissuunnitelmassa painopiste on vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden laajennustarpeiden ja laajentamisen aikataulun määrittämisessä sekä haja-asutuksen vesihuollon kehittämisvaihtoehtojen esittämisessä. Vedenhankinnan osalta suunnitteluperusteena on varmistaa yhdyskuntien vedenottamoiden ja vesilaitosten kapasiteetin riittävyys normaalioloissa vuoden 2030 ennustetulla vedenkulutuksella sekä poikkeustilanteiden vesihuolto yhdessä vesihuollon erityistilannesuunnitelman kanssa. Jätevesien johtamisen ja käsittelyn osalta tavoitteina on ollut selvittää ne alueet, joiden liittäminen vesihuoltolaitoksien viemäriverkostoon on tarkoituksenmukaista ympäristönsuojelullisten tai terveydellisten syiden perusteella. Suunnitelman lähtötietoina on käytetty muun muassa haja-asutuksen vesihuollon yleissuunnitelmia, vesistöselvityksiä, vesihuollon valmiussuunnitelmaa, Sisä-Savon vesihuollon kehittämissuunnitelmaa, kunnan kaavoitusohjelmia ja pohjavesiselvityksiä. Suunnittelussa on huomioitu tarvittavilta osin myös lähikuntien vesihuollon kehittämisratkaisut. Kehittämissuunnitelman laatimisesta on vastannut Kiuru & Rautiainen Oy, josta työhön ovat osallistuneet DI Jyri Rautiainen, DI Eeva-Liisa Puhakka sekä ins. (AMK) Teemu Heikkinen.
4(19) 2 VESIHUOLLON KEHITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT 2.1 Kunnan strategia ja periaatteet vesihuollon kehittämisessä Vesihuollon kehittämisen kaksi tärkeintä ohjainta ovat tällä hetkellä vesihuoltolaki (119/2001) ja asetus talousjäteveden käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (11.6.2003). Talousveden laatuvaatimusten perusteena on sosiaali- ja terveysministeriön talousvesiasetus 461/2000. Kunnan vesihuollon vastuujako on seuraava: kunta vastaa vesihuollon yleisestä kehittämisestä koko kunnan alueella vesihuoltolaitos vastaa vesihuollon palvelujen järjestämisestä ja toimittamisesta toiminta-alueellaan kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistönsä vesihuollosta Kunnan vesihuoltolaitos toimii määritellyillä toiminta-alueillaan. Vesihuoltolain 10 :n mukaan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä laitoksen vesijohtoja viemäriverkostoon. Kun alue määritetään vesihuoltolaitoksen toiminta-alueeksi, alueen asukkailla on liittymisvelvollisuus ja vesihuoltolaitoksella on liittämisvelvollisuus. Toiminta-alueella kiinteistö vastaa järjestelmästä vesihuoltolaitoksen osoittamaan liittymiskohtaan asti ja siitä eteenpäin vastuu on vesihuoltolaitoksella. Vesihuoltolaitoksella on velvollisuus huolehtia toiminta-alueellaan vesihuollosta, eli tarjota asiakkailleen vesihuoltopalvelut. Laitoksen taloudelliset mahdollisuudet palvelujen tuottamiseen on otettava huomioon toimintaalueesta päätettäessä. Kaikkien uusien asemakaava-alueiden osalta periaate on, että ne liitetään nykyisten vesihuoltolaitosten toiminta-alueisiin. Uusien alueiden liittäminen vesihuoltoon tapahtuu kaavoituksen ja rakentamisen toteutumisen mukaisessa aikataulussa. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueilla vesihuollon kehittäminen painottuu nykyisten palvelujen kehittämiseen ja nykyisten toiminta-alueiden liittymisprosentin hienoiseen kasvattamiseen. Toiminta-alueita laajennetaan pääasiassa kaavoituksesta syntyvien tarpeiden mukaan tai mikäli verkostoja tullaan rakentamaan haja-asutusalueille. Toiminta-alueiden ulkopuolella haja-asutusalueilla vesihuollon kehittämistarpeet liittyvät talousveden määrän ja laadun turvaamiseen sekä jätevesienkäsittelyn tehostamiseen. Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn yleiset tavoitteet on määritelty 11. kesäkuuta 2003 hyväksytyssä valtioneuvoston antamassa asetuksessa. 2.2 Kunnan tavoitteet ja painopisteet vesihuollon kehittämisessä Talousveden hankinta ja jakelu Kunnan vesihuoltolaitos vastaa toiminta-alueellaan talousveden hankinnasta ja jakelusta. Vesihuoltolaitoksen tulisi pystyä toimittamaan vettä vähintään 120 l/as/d poikkeustilanteissakin (turvallisuusluokka I). Vedenjakelun varmuutta turvataan suunnittelemalla verkostot siten, että vaihtoehtoinen veden syöttöreitti olisi putkivaurion sattuessa järjestettävissä kaikilla taajama-alueilla ja mahdollisuuksien mukaan myös haja-asutuksen verkostoissa. Yhtenä merkittävänä painopisteenä on myös vesijohtoverkostojen säännöllinen saneeraus, joilla pyritään vähentämään vuotovesimääriä sekä ennaltaehkäisemään vakavia putki- ja laiterikkoja.
5(19) Jätevesien käsittely Suunnittelualueen jätevesienkäsittelyn tavoitteena on saattaa kaikki taajamatyyppiset alueet keskitetyn viemäröinnin piiriin. Toiminta-alueita laajennetaan vesihuoltolaitosten resurssien mukaan. Uudet vesihuoltoalueet pyritään viemäröimään olemassa oleviin puhdistamoihin tai rakennettaviin siirtoviemäreihin. Viemäriverkostoja kunnostetaan järjestelmällisesti niin, että vuoto- ja hulevesien määrät pysyisivät mahdollisimman vähäisinä ja vakavat putki- ja laiterikot pystyttäisiin ehkäisemään ennalta. Suunnittelualueen jätevesienkäsittelyn tavoitteina on myös jätevesien puhdistusasteen nostaminen ja puhdistamoiden aiheuttaman vesistökuormituksen minimoiminen. Puhdistamot ja niiden mahdolliset saneeraukset toteutetaan niin, että puhdistamoilla päästään lupaehtoihin myös tulevaisuudessa. Puhdistamolietteiden käsittelyssä, jalostuksessa ja loppusijoituksessa pyritään täyttämään uuden lannoitelainsäädännön mukaiset vaatimukset. 3 YLEISKUVAUS SUUNNITTELUALUEESTA 3.1 Rautalammin kunta Kehittämissuunnitelman alue kattaa koko Rautalammin kunnan alueen. Asutus on pääosin sijoittunut Kirkonkylän, Toholahden ja Kerkonkosken taajamiin. Kerkonjoensuun alueella on noin 550 asukasta, joista 150 asuu Kerkonkosken yleiskaava-alueella. Vuoden 2010 alussa Rautalammilla asui 3 501 asukasta. Kunnan väestömäärä on ollut laskusuunnassa viime vuosina, sillä vuonna 2004 kunnan asukasluku oli 3 707 asukasta. Kunnan alueella on n. 1 700 loma-asuntoa. Loma-asunnoista noin 80 % sijaitsee Rautalammin reittiin kuuluvan vesistön rannalla. Kesäasukkaat ja lomailijat lähes kaksinkertaistavat kunnan asukasmäärän kesäisin. Taulukko 1. Aluejako ja väestö alueittain vuoden 2010 alussa. Osa alue Kiinteistöt Asukkaat Osuus (kpl) (as) (%) Kirkonkylä n. 600 1 525 43 % Toholahti n. 45 119 3 % Kerkonkoski 50 137 4 % Haja asutusalue 716 1 720 50 % Koko kunta 1 411 3 501 100 % 3.2 Kaavoitus, maankäyttö ja ympäristö Vesihuollon tarpeet määräytyvät pääosin kaavoituksen etenemisen mukaan. Kunnan kaavoituksen ja rakentamisen painopisteet ovat taajamissa. Vesihuollon tavoitteena on tehtyjen maankäyttöratkaisujen ja kaavoituksen tukeminen. Uusille asemakaava-alueille rakennetaan aina vesi- ja viemäriverkosto sekä tarvittaessa hulevesiverkosto.
6(19) 4 VESIHUOLLON NYKYTILA 4.1 Vesihuolto Rautalammin kunnan alueella Rautalammin kunnan vesihuoltolaitos toimii teknisen lautakunnan alaisuudessa huolehtien talousveden toimittamisesta asiakkaille sekä jäte- ja hulevesien johtamisesta, jätevesien käsittelystä sekä muista vesihuoltoalaan liittyvistä teknisistä palveluista sekä neuvontapalveluista. Vesiosuuskunnat ja -yhtymä huolehtivat osaltaan kunnan vesihuoltolaitoksen ulkopuolelle jäävien alueiden vedenhankinnasta, - jakelusta ja jätevesien johtamisesta. Rautalammin kunnan alueella toimii neljä vesiosuuskuntaa ja yksi vesiyhtymä.. Koko kunnan alueella vesijohtoverkoston liittymisprosentti on 86 % ja viemäriverkoston liittymisprosentti 59%. Taulukko 2. Vesi- ja viemäriverkostoihin liittyneet ja liittymättömät vuonna 2009. Vesijohto Viemäri Kiinteistöt Asukkaat % Kiinteistöt Asukkaat % Liittyneet Kirkonkylä n. 750 1 896 n. 660 1 656 Kerkonkoski n. 55 121 Osuuskunnat 637 1 130 110 300 Yhteensä n. 1 390 3 026 86 % n. 825 2 077 59 % Liittymättömät n. 200 475 14 % n. 570 1 424 41 % Yhteensä 3 501 100 % 3 501 100 % 4.2 Talousvesihuolto Vedenottamot ja vedenkäsittelylaitokset Rautalammin kunnan vesilaitos hankkii talousvettä kolmelta vedenottamolta: Kirkonkylän, Jaakonharjun ja Markkasenkankaan pohjavedenottamoilta. Markkasenkankaan vedenottamolta myydään Konneveden kunnalle 100-150 m 3 /d ja omaan käyttöön Kerkonkoskelle otetaan noin 50 m 3 /d. Jokaisen vedenottamon yhteydessä on oma käsittelylaitos. Taulukko 3. Kunnan vesihuoltolaitoksen vedenottamot vuonna 2009. Vedenottamot Vedenottolupa Alueen antoisuus Ottamon Nykyinen kapasiteetti otto m 3 /d m 3 /d m 3 /d m 3 /d Kirkonkylä 600 800 600 155 Jaakonharju 600 1 000 600 245 Markkasenkangas 1 700 250 190 yhteensä 3 500 1 450 590
7(19) Kunnallinen vesijohtoverkosto kattaa lähes koko kirkonkylän asemakaava-alueen, Toholahden alueen sekä Kerkonkosken taajaman. Vesijohtoverkoston kokonaispituus on noin 95 km. Kunnallisen vesijohtoverkoston piirissä oli liittyneitä kiinteistöjä noin 750 kpl (1 896 asukasta) vuonna 2009. Kunnan vesihuoltolaitoksen asiakkailleen pumppaama vesimäärä oli 215 800 m 3 vuonna 2009 (590 m 3 /d). Myyty vesimäärä oli noin 91 600 m 3 /a (250 m 3 /d), jolloin laskuttamattoman veden määrä on 14 %. Rautalammin kunta myy vettä myös naapurikunnille. Markkasenkankaan vedenottamolta myydään Konneveden kunnalle 100-150 m 3 /d talousvettä. Pakarila-Koipiniemen vesihuolto-osuuskunta ostaa kunnalta vettä noin 130 m 3 /d Taulukko 4. Vedenottamoilta pumpattu ja kuluttajilta laskutettu vesimäärä sekä laskuttamaton vesimäärä vuosina 2008 ja 2009. Pakarila Pumpattu vesimäärä Laskutettu vesimäärä Koipiniemen vok:lle myyty Laskuttamaton m 3 /a (m 3 /d) m 3 /a (m 3 /d) m 3 /a (m 3 /d) m 3 /a (%) Kunnan vesilaitos Vuosi 2008 237 400 (650) 94 300 (260) 35 000 (95) 73 000 (31 %) Vuosi 2009 215 800(590) 91 600(250) 46 800 (130) 30 600 (14 %) Vesiosuuskunnat Vuosi 2009 112 400 (310) 31 600* *vain osa osuuskunnista ilmoittanut määrän 4.3 Jätevesihuolto Viemäriverkosto Kunnallinen viemäriverkosto kattaa lähes koko kirkonkylän asemakaava-alueen, Toholahden alueen sekä Kerkonkosken taajaman. Viemäriverkoston kokonaispituus on noin 52 km. Kunnalliseen viemäriverkostoon oli liittynyt noin 710 kiinteistöä (1 777 asukasta) vuonna 2009. Kunnan vesihuoltolaitoksen käsitelty jätevesimäärä oli 117 100 m 3 vuonna 2009 (320 m 3 /d). Laskutettu jätevesimäärä oli noin 85 900 m 3 /a (235 m 3 /d), vuotovesiprosentin ollessa noin 27 %. Jätevedet käsitellään Kirkonkylän ja Kerkonkosken jätevedenpuhdistamoilla. Kerkonkosken viemäriverkoston kunto on huono. Normaalivirtaama alueen verkostossa on noin 40 m 3 /d ja maksimivirtaamat noin 300 m 3 /d. Viemäriverkostojen hule- ja vuotovesiprosentti on laskenut viime vuosina. Viemäriverkostoa tulee kuitenkin edelleen aktiivisesti korjata ja uusia myös tulevina vuosina niin, että verkoston vuotovesiprosenttia saadaan tasolle 30 %. Taulukko 5.. Jätevedenpuhdistamoille tuleva ja laskutettu jätevesimäärä vuonna 2009. Käsitelty vesimäärä Laskutettu vesimäärä Hulevedet m 3 /a (m 3 /d) m 3 /a (m 3 /d) m 3 /a (%) Kirkonkylän puhd. Vuosi 2008 151 500 (415) 102 850 (280) 48 700 (32 %) Vuosi 2009 117 100 (320) 85 900 (235) 31 200 (27 %) Kerkonkosken puhd. Vuosi 2008 22 700 (60) Vuosi 2009 27 500 (75)
8(19) Jätevedenpuhdistamot Keskustaajaman jätevedet käsitellään kirkonkylän, vuonna 1973 valmistuneessa ja vuonna 1998 täysin saneeratussa, jätevedenpuhdistamossa. Puhdistamon prosessi on biologiskemiallinen 2-linjainen bioroottorilaitos. Puhdistetut jätevedet johdetaan Tallivirran kautta Hankaveteen. Kunnan alueelta muodostuvat sako- ja umpikaivolietteet käsitellään kirkonkylän jätevedenpuhdistamolla. Kirkonkylän jätevedenpuhdistamo on pääosin toiminut hyvin ja täyttänyt sille asetetut puhdistusvaatimukset. Kerkonkosken taajaman jätevedet käsitellään Kerkonkosken, vuonna 1975 valmistuneessa, jätevedenpuhdistamossa. Puhdistamon prosessi on yksilinjainen rinnakkaissaostuslaitos. Puhdistetut jätevedet johdetaan Kerkonkoskeen ja edelleen Vatajanlahateen (Niinivesi). Kerkonkosken puhdistamo on vanha ja se alkaa olla rakenteellisesti ja laitteiden osalta käyttöikänsä lopussa. Puhdistamo ei kuulu kaukovalvontaan eikä siellä ole automaatiota. Puhdistamo on toiminut huonosti viimeisten kolmen vuoden aikana, eikä puhdistamo ole päässyt aina sille asetettuihin lupa-arvoihin. Tulevaisuudessa keskeisimpänä hankkeena onkin korvata puhdistamo siirtoviemärillä ja johtaa jätevedet kirkonkylän jätevedenpuhdistamolle. Vesiosuuskunnat ja yhtymät Vesiosuuskunnat huolehtivat osaltaan kunnan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolille jäävien alueiden vedenjakelusta. Osuuskuntien asukkaille toimittama vesimäärä vuonna 2009 oli noin 112 600 m 3 (310 m 3 ). Koko kunnan alueella vesiosuuskuntien liittyjämäärä vesijohdon osalta on noin 440 liittymää eli noin 1 100 asukasta. Vesiosuuskunnista Kiesimän vesiosuuskunnalla on myös viemäriverkostoa (55 km), ja osuuskunnan jätevedet johdetaan käsiteltäviksi Kerkonkosken jätevedenpuhdistamolle. Kunnan vesihuoltolaitos myy talousvettä Pakarila-Koipiniemen vesihuolto-osuuskunnalle ja hoitaa Pukkiharjun-Liimattalan vesiosuuskunnan Korpijärven vedenottamoa. Lisäksi kunnan vesihuoltolaitos omistaa puolet Markkasenkankaan vedenottamosta yhdessä Pakarila Koipiniemen vesiosuuskunnan kanssa. Vesiosuuskunnilla on kolme omaa vedenottamoa Taulukko 6. Rautalammin kunnan alueella toimivat vesiosuuskunnat ja -yhtymä v. 2009. Vesiosuuskunta Liittyjät Liittyjät Kiesimän vesiosuuskunta (talousvesi) Kiesimän vesiosuuskunta (jätevesi) Laskutettu vesimäärä Verkosto kiint. as. m 3 /a km 110/ 300/ 5 100 / 55/ 110 300 3 000 55 Tyyrinvirran vesiosuuskunta 57 130 13 100 17 Vaajasalmen vesiyhtymä 50 120 5 800 14,5 Pukkiharjun Liimattalan vesiosuukunta 100 260 24 600 55 Pakarila Koipiniemen vesihuolto osuuskunta 120* 320 63 800 190 YHTEENSÄ 437 1 130 112 400 331,5 * Rautalammin alueella
9(19) 4.4 Muu haja-asutusalue Vedenhankinta ja jakelu Keskitettyjen vesijohtoverkostojen ulkopuolella on arviolta noin 200 kiinteistöä, joissa asuu noin n. 500 asukasta (n. 14 % kunnan asukkaista). Vähäsateisina ja kuivina vuosina on havaittu vedenpuutetta yksityisten kuluttajien kaivoissa. Talousveden laatu kiinteistöjen omissa kaivoissa kunnan alueella vaihtelee suuresti. Suurin ongelma on ollut korkeat rauta- ja mangaanipitoisuudet. Muutaman kerran on myös havaittu hygieenisiä laatuhäiriöitä. Jätevesien käsittely Kierimän ja Törmälän alueilla on lomakylien pienpuhdistamot, mutta muuten hajaasutusalueella jätevesihuolto on toteutettu kiinteistökohtaisin menetelmin. Keskitettyjen viemäröintijärjestelmien ulkopuolella on arviolta noin 570 kiinteistöä, joissa asuu noin 1 400 asukasta (n. 41 % kunnan asukkaista). Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely on hoidettu pääosin kahdella-kolmella saostuskaivolla, laskeutuksella ja maahanimeytyksellä. 4.5 Yhteistyö vesihuollossa Konneveden kunta Pakarila-Koipiniemen kautta on yhdysvesijohto Konneveden Istunmäelle. Suonenjoen kaupunki Suonenjoen Rieponlahden ja Rautalammin Saikarinniemen välillä on yhdysvesijohto. Vaajasalmen ja Saikarinniemen alueen vesihuoltoverkostoja on suunniteltu laajennettavaksi myös Suonenjoen kaupungin puolelle. Tällä hetkellä kirkonkylän jätevedenpuhdistamon sakeutettu liete kuljetetaan Suonenjoen puhdistamolle käsiteltäväksi. Tervon kunta Tervon Hyvölän vok:n ja Rautalammin Saikarinniemen välillä on yhdysvesijohto. Vesannon kunta Vesannon kunnan ja Kerkonkosken välillä on yhdysvesijohto. Pieksämäen kaupunki Rautalammin kunta suunnittelee sakeutetun lietteen toimittamista Pieksämäelle rakennettavaan uuteen mädätyslaitokseen.
10(19) 5 VESIHUOLLON KEHITTÄMISTARPEET 5.1 Toimintojen kehitysnäkymät kunnassa Kunnan alueen asukasmäärän ennustetaan laskevan tulevaisuudessa. Todennäköistä on että asukasmäärä vähenee haja-asutusalueilla ja pysyy nykyisellä tasollaan taajamissa. Kunnan alueelle ei ole tällä hetkellä tiedossa, että tulevaisuudessa tulisi vesihuollon kannalta merkittävää uutta teollisuutta Taulukko 7. Asukasmääräennuste vuoteen 2035 Rautalammin kunnassa 2010 2015 2020 2025 2030 2035 Kirkonkylä 1 525 1 500 1 500 1 500 1 500 1 500 Toholahti 119 110 110 110 110 110 Kerkonkoski 137 130 130 130 130 130 Muu haja asutus 1 926 1 590 1 493 1 418 1 362 1 310 Koko kunta 3 501 3 330 3 233 3 158 3 102 3 050 5.2 Vesihuollon kehittämistarpeet laitosten nykyisillä toiminta-alueilla Vesihuoltolaitosten uudet toiminta-alueet Kunnan tulee vahvistaa kaikkien kunnan alueella toimivien vesihuoltolaitosten toimintaalueet. Tämän kehittämissuunnitelman laatimisen yhteydessä on päivitetty vesihuoltolaitosten toiminta-alueet seuraavasti: Vesi- ja viemäriverkoston toiminta-alueen määrittäminen ja vahvistaminen Rautalammin kunnan vesihuoltolaitos: Kirkonkylän ja Toholahden alueet Kerkonkosken ja Vesterilän alue Vaajasalmen viemäriverkostoalue Saikarinniemen alue Kiesimän vesiosuuskunta: Kiesimän vesiosuuskunnan alue Pelkän vesijohtoverkoston toiminta-alueen määrittäminen ja vahvistaminen Rautalammin kunnan vesihuoltolaitos: Kirkonkylän pohjoinen alue Kerkonkosken taajaman pohjoinen ja eteläinen alue Vaajasalmen viemäriverkostoalue Vaajasalmen vesiyhtymä: Vaajasalmen alue Tyyrinvirran vesiosuuskunta: Tyyrinvirran vesiosuuskunnan alue Pakarila-Koipiniemen vesihuolto-osuuskunta: Pakarila-Koipiniemen vesihuolto-osuuskunnan alue Pukkiharjun-Liimattalan vesiosuuskunta: Pukkiharjun-Liimattalan vesiosuuskunnan alue
11(19) Talousveden hankinta ja jakelu toiminta-alueella Rautalammin kunnan asutuksesta noin 86 % on jo liittynyt keskitetyn vedenjakelun piiriin. Koko kunnan vesijohtoverkoston liittyjien määrän oletetaan nousevan vuoteen 2030 mennessä 93 %:iin ja nykyisillä toiminta-alueilla 100 %:iin. Vesihuoltolaitokseen liittymismäärissä ei ennusteta tapahtuvan merkittäviä muutoksia nykyisillä verkostoalueilla korkean liittymisasteen ja väestönkehityksen mukaan. Kunnan poikkeustilanteiden vesihuoltovarmuus on varsin hyvä, koska keskustaajaman vedensaanti on turvattu normaalitilanteessa kahdella vedenottamolla. Kuitenkin tilanteissa joissa kirkonkylän ylävesisäiliö on poissa käytöstä, saatetaan joutua rajoittamaan keskustaajaman vedensaanti hieman, jotta painetasot ja vesimäärät pysyvät riittävinä. Muun muassa tämän vuoksi, olisi suositeltavaa rakentaa yhdysvesijohtoyhteys Suonenjoen kunnan verkostoon, varmistamaan poikkeustilanteiden vedenjakelua. Laskuttamattoman veden osuus on tällä hetkellä noin 15 %. Vuotoveden määrä on alhainen, mutta vesijohtoverkostoa tulee saneerata järjestelmällisesti myös jatkossa. Kunnan tulisi myös laatia erillinen sammutusvesisuunnitelma. Taulukko 8. Vesijohtoverkon liittyjämääräennusteet, liittymisprosentit ja vedenkulutusennusteet vuoteen 2030. Talousvedenkulutus Yks. 2010 2015 2020 2030 Asukasmäärä as. 3 501 3 330 3 158 3 102 Liittyjämäärä as. 1 896 1 800 1 650 1 600 Liittyjämäärä osuuskunnat as. 1 130 1 150 1 300 1 300 Liittymisprosentti % 86 89 92 93 Kunnan verkoston vedenkulutus m 3 /d 250 235 215 210 Osuuskunnille myyty m 3 /d 130 130 150 150 Kokonaiskulutus m 3 /d 380 365 365 360 Vuotovedet m 3 /d 85 65 40 40 Vuotovesiprosentti % 14 15 10 10 Vedenkulutus YHTEENSÄ m 3 /d 465 430 405 400 Jätevesien käsittely ja viemäriverkosto Viemäriverkkoon liittyneiden määrän ennustetaan kasvavan nykyistä 59 %:sta noin 87 %:iin vuoteen 2030 mennessä. Viemäriverkon piiriin ennustetaan tulevan noin 600 uutta asukasta. Liittyjämäärä viemäriverkostoon nousee etenkin seuraavien 4-5 vuoden aikana, koska vuosien 2013-2015 aikana tulee haja-asutuksen jätevesihuollossa takaraja, johon mennessä kiinteistöjen on täytynyt tehostaa jätevesien käsittelyä. Kirkonkylän puhdistamon ympäristönluvan uusiminen tulee ajankohtaiseksi vuonna 2012. Ympäristölupaan ei ole odotettavissa muutoksia tällä uusintakierroksella (ellei typenpoisto vaatimusta tule). Puhdistusvaatimuksiin on päästy puhdistamolla, eikä suurempia saneeraustarpeita ole, lukuun ottamatta lietteenkäsittelyn tehostamista. Kirkonkylän jätevedenpuhdistamon lietteenkäsittelyä tulee tehostaa, koska nykyinen lietteenkuivauslinko on rikki ja lietteet ajetaan sakeutettuna Suonenjoen jätevedenpuhdistamolle. Vaihtoehtoina on hankkia uusi lietteenkuivain tai selvittää pidemmän tähtäimen mahdollisuutta viedä sakeutettu liete Pieksämäelle, jonne on suunniteltu rakennettavaksi uusi biokaasulaitos.
12(19) Kerkonkosken jätevedenpuhdistamo on käyttöikänsä lopussa eikä täytä aina lupaehtoja. Puhdistamo tulee uusia kokonaan tai sulkea ja rakentaa siirtoviemäri Kirkonkylän puhdistamolle. Kunnassa on todettu, että puhdistamon sulkeminen ja siirtoviemärin rakentaminen on toteutuskelpoisin vaihtoehto ja siirtoviemäri tulisikin olemaan kunnan merkittävimpiä vesihuoltohankkeita tulevaisuudessa. Vesihuollon toimivuutta tulee parantaa saneeraamalla vanhaa jätevesiviemäriverkostoa ja rakentamalla erillisviemäröinnin vaatimaa sadevesiviemäriverkostoa, aina kun se on mahdollista tai tarpeellista. Viemäriverkoston kunto on huonoin Kerkonkosken alueella, jossa maksimivirtaamat verkostossa ovat yli seitsemänkertaiset verrattuna normaalivirtaamiin (40 m 3 /d). Jos Kerkonkosken puhdistamo tullaan sulkemaan ja rakennetaan siirtoviemäri kirkonkylälle, jouduttaisiin nykyisillä Kerkonkosken virtaamilla kirkonkylän puhdistamoa laajentamaan, koska maksimivirtaamatilanteissa kirkonkylän puhdistamon kapasiteetti ei tulisi riittämään. Hulevesimäärän vuoksi myös siirtoviemäri jouduttaisiin mitoittamaan tarpeettoman suureksi, joka vaikeuttaisi siirtoviemärin toimintaa ja nostaisi kustannuksia kohtuuttoman suuriksi suhteessa käsiteltävään jätevesimäärään. Taulukko 9. Viemäriverkon liittyjämääräennuste, liittymisprosentit ja jätevesimäärät. Jätevedentuotto Yks. 2010 2015 2025 2030 Asukasmäärä as. 3 501 3 330 3 158 3 102 Liittyjämäärä as. 1776 1800 1850 1900 Liittyjämäärä osuuskunnat as. 300 400 700 900 Liittymisprosentti % 59 66 80 90 Asutuksen jätevesimäärä m 3 /d 288 308 357 390 Ominaiskulutus l/as/d 140 140 140 140 Hule ja vuotovedet m 3 /d 107 102 120 130 Vuotovesiprosentti % 27 25 25 25 Jätevesimäärä YHTEENSÄ m 3 /d 395 410 477 520 BOD 7 ATU kg/d 91 94 109 120 Fosfori kg/d 4,3 4,5 5,2 5,7 Typpi kg/d 32,7 33,9 39,54 43,0 Kiintoaine kg/d 129 134 156 170 5.3 Vesihuollon kehittämistarpeet toiminta-alueiden ulkopuolella Kunnan haja-asutusalueelle on laadittu kyläkohtaisia keskitetyn vesihuollon yleissuunnitelmia aikaisempina vuosina. Nämä yleissuunnitelma-alueet on käsitelty tässä kehittämissuunnitelmassa vesihuollon tarvealueina, jonne suositellaan keskitetyn vesihuollon toteuttamista tulevaisuudessa. Seuraavassa on kuvattu vesihuollon tarvealueet: 1. Kerkonkosken ja Kirkonkylän välisen siirtoviemärin alue 200 kiinteistöä 2. Konnekosken alueen vesihuolto (vesi ja jätevesi) 150 kiinteistöä 3. Saikarinniemi Vaajasalmi alue (vesi ja viemäri) 250 kiinteistöä 4. Vesterilän alueen vesihuolto (vesi ja viemäri) 40 kiinteistöä 5. Maukonniemen kaava-alueen vesihuolto (vesi ja viemäri)
13(19) Osuuskunnat kehittävät jatkuvasti omaa vesihuoltoaan ja olisi suositeltavaa, että osuuskunnilla olisi ajantasaiset poikkeustilanteiden suunnitelmat sekä verkostokartat. Osuuskuntien tulisi myös järjestää oman alueen varavesiyhteydet niin, että vedenjakelu ei ole yhden vesilähteen varassa. Tämä voisi toteutua joko rakentamalla uusi vedenottamo tai rakentamalla yhdysvesijohtoja alueen muiden vesilaitosten verkostoihin. Esimerkiksi Pukkiharju- Liimattala osuuskunnan verkosto olisi suositeltavaa yhdistää Vesterilän alueen kautta Kerkonkosken verkostoon, siinä vaiheessa kun Vesterilän alueen vesihuolto on rakennettu. Kiinteistökohtainen vesihuolto Rautalammin kunnan alueella tulee tarkastelujakson aikana olemaan kiinteistökohtaisen vedenhankinnan varassa noin 100-200 kiinteistöä ja kiinteistökohtaisen jätevedenkäsittelyn varassa noin 150-500 kiinteistöä, riippuen siitä kuinka kattavasti vesihuoltoverkostoja tullaan laajentamaan haja-asutusalueelle. Lisäksi kunnan alueella on noin 1 700 kesämökkikiinteistöä. Suurin osa haja-asutuksen kiinteistöjen puhdistusjärjestelmistä vaatii toimenpiteitä ennen vuotta 2015, jotta ne vastaisivat jätevesiasetuksen vaatimuksia. Kiinteistökohtaisesta talousjätevesien käsittelyä määrittelevä asetus tuli voimaan 1.1.2004. Asetus koskee sekä pysyvää asutusta että loma-asutusta. Asetuksen mukaan hajaasutuksen jätevesistä tulee poistaa 85 % fosforista, 40 % typestä ja 90 % orgaanisesta aineksesta. Jätevesiasetus ei aseta määräyksiä jätevesijärjestelmän teknisille yksityiskohdille. Se asettaa ainoastaan tavoitteet, joihin jätevesienkäsittelyjärjestelmällä tulisi päästä. Tärkeillä pohjavesialueilla ja vedenhankintaan soveltuvilla pohjavesialueilla jätevedet on johdettava pohjavesialueen ulkopuolelle niin, ettei pohjaveden pilaantumisvaaraa ole. Tai jätevedet on johdettava umpisäiliöön, josta ne on kuljetettava muualle käsiteltäväksi. Muilla pohja- ja pintavesien pilaantumisherkillä alueilla vesikäymälävedet on johdettava tiiviiseen umpisäiliöön ja muille vesille, ns. harmaille vesille, on oltava saostuskaivo ja maasuodattimen tehoa vastaava puhdistusmenetelmä. Jätevesiasetusta sovelletaan kaikissa rakennuslupaa vaativissa kohteissa mukaan lukien vanhojen kiinteistöjen saneerausta koskevat toimenpideluvat. Asetuksen määräaikaa tullaan todennäköisesti pidentämään vuoden 2015 loppuun saakka. Ympäristöministerin uusi esitys on, että kiinteistö voi siirtää saneerausta neljällä-viidellä vuodella tekemällä kuntaan perustellun ilmoituksen (vähätuloiset, työttömät ja pitkäaikaissairaat). Vanha kiinteistö tullaan myös vapauttamaan vaatimuksista, mikäli omistaja(t) ovat yli 68-vuotias (ei koske uudisrakentamista). Saostusyksikköjen lisääntyminen tehostamistoimien myötä ja hajalietteiden käsittelyvaatimusten tehostuminen lisää vastaanotettavien lietteiden määrää jätevedenpuhdistamolla.
14(19) 6 KEHITTÄMISTOIMENPITEET 6.1 Kehittämistoimenpiteiden kustannukset ja investointiohjelma Vesihuoltolain 8 :n mukaan kunta hyväksyy alueellaan toimivalle vesihuoltolaitokselle toiminta-alueen. Ennen toiminta-alueen hyväksymistä tai muuttamista asiasta on pyydettävä lausunto valvontaviranomaiselta sekä varattava alueen kiinteistöjen omistajille ja haltijoille tilaisuus tulla kuulluksi. Toiminta-alueen tulee olla sellainen, että vesihuoltolaitoksen voidaan katsoa kykenevän huolehtimaan vastuullaan olevasta vesihuollosta taloudellisesti ja asianmukaisesti. Toiminta-alueet tullaan vahvistamaan vuoden 2011 aikana. Taulukko 10. Kunnan vesihuoltolaitoksen kehittämistarpeet toiminta-alueilla (alv 0 %) Kehittämistarve toiminta alueella Kustannusarvio (EUR) Toteutusvuosi Vesijohtoverkoston saneeraus 25 000/vuosi 2011 Viemäriverkoston saneeraus 75 000/vuosi 2011 Vesihuoltolaitoksen automaation / kaukovalvonnan uusiminen 2012 Sammutusvesisuunnitelman laadinta 2012 Taksarakenteen tarkastelu 2012 A Vesi ja viemäriverkoston toiminta alueiden vahvistaminen Kirkonkylän ja Toholahden alueet (KUNTA) 2011 Kerkonkosken ja Vesterilän alue (KUNTA) 2011 Vaajasalmen viemäriverkostoalue (KUNTA) 2012 2015 Kiesimän vesiosuuskunnan alue (Kiesimän VOK) 2011 Saikarinniemen alue (KUNTA) 2014 2020 B. Vesijohtoverkoston toiminta alueiden vahvistaminen Kirkonkylän pohjoinen alue (KUNTA) 2011 Kerkonkosken taajaman pohjoinen ja eteläinen alue (KUNTA) 2011 Vaajasalmen alue (Vaajasalmen VYH) 2011 Tyyrinvirran alue (Tyyrinvirran VOK) 2011 Pakarila Koipiniemen alue (Pakarila Koipiniemi VOK) 2011 Pukkiharjun Liimattalan alue (Pukkiharjun Liimattalan VOK) C. Kerkonkosken viemäriverkoston saneeraus 100 000 2011 D. Kirkonkylän lietteenkäsittelyn saneeraus 2011 2014 E. Siirtoviemäri Kerkonkoski kirkonkylä 1 500 000 2012 2014 F. Kirkonkylän puhdistamon ympäristöluvan uusiminen 8 000 2012 G. Markkasenkankaan vedenottamon saneeraus 30 000 2011 H. Suonenjoki Rautalampi yhdysvesijohto 50 000 2013 I. Pukkiharju Liimattala VOK Vesterilä yhdysvesijohto 50 000 2015
15(19) Kehittämistoimenpiteet toiminta-alueiden ulkopuolella Taulukko 11. Kunnan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueiden ulkopuolella olevat tarvealueet Tarvealueet Kiinteistöjä Verkostoa Kustannus Toteutus Toteuttava (kpl) (km) (EUR) laitos 1. Kerkonkoski Kirkonkylä asutus 200 31,7 2 154 000 2012 2014 kunta 2. Konnekosken vesihuolto Vesijohtoverkosto 90 20,1 Viemäriverkosto 150 49,4 2 612 000 2014 2020 3. Saikarinniemi Vaajasalmi alue 250 27,1 5 169 000 2014 2020* kunta 4. Vesterilän alue / Kerkonkoski Vesijohtoverkosto 40 4,4 Viemäriverkosto 40 4,4 377 000 2013 2015 5. Maukonniemi 2020 VOK YHTEENSÄ 640 10 312 000 * aikataulu riippuu Suonenjoen kaupungista VOK VOK 6.2 Ehdotettujen kehittämistoimenpiteiden analysointi Taloudelliset vaikutukset Tulevaisuuden suurimmat menoerät ovat jätevesiviemäreiden vuotovesien vähentäminen, verkostojen vuosittaiset kunnossapito- ja saneerausinvestoinnit sekä Kerkonkosken alueen viemäriverkoston saneeraus, jätevedenpuhdistamon sulkeminen ja siirtoviemärin rakentaminen kirkonkylään. Haja-asutusalueiden hankkeet eli kunnan toiminta-alueen ulkopuolella olevien tarvealueiden toteuttaminen tulevat mahdollisesti toteutettaviksi osuuskuntapohjaisesti tai osittain kunnan vesihuoltolaitoksen toimesta. Vesihuoltolaitoksen on mahdollista periä korotettua liittymismaksua eri alueilla. Lähtökohdaksi voidaan ottaa, että investointi katetaan kokonaan liittymismaksuilla. Mikäli kiinteistökohtainen liittymismaksu nousee kohtuuttoman korkeaksi, on mahdollista periä investointikustannuksesta puolet liittymismaksuilla ja toinen puoli esimerkiksi lainalla sekä perusmaksuilla. Tällöin kiinteistönomistajan liittymiskynnys kustannusten puolesta madaltuu. Mitä suurempi liittyjämäärä heti ensimmäisessä vaiheessa on, sitä kannattavampi ja toteutuskelpoisempi hanke on. Alueelta tulisi saada liitettyä heti ensimmäisessä vaiheessa vähintään 70 % kiinteistöistä verkoston piiriin. Kerkonkoski Kirkonkylä välinen siirtoviemäri ja haja-asutuksen viemäröinti Alueella on noin 200 liitettävää kiinteistöä ja lisäksi Kerkonkoskella noin 50 kiinteistöä, eli yhteensä 250 kiinteistöä. Alustava kustannusarvio on 3 654 000, josta siirtoviemärin osuus on noin 1 500 000. Avustuksia hankkeelle on mahdollista saada noin 20-40 % eli noin 1 096 200. Investointikustannus avustusten jälkeen kiinteistöä kohden on noin 11 700. Investointi voidaan kattaa joko 11 500 :n liittymismaksulla. Toinen vaihtoehto on alentaa liittymismaksua 5 000 euroon, jolloin loppuosa katettaisiin perusmaksuilla ja lainalla.
16(19) Tässä vaihtoehdossa tulee huomioida, että siirtoviemärin kustannus jaetaan tasan hajaasutusalueen kiinteistöjen ja Kerkonkosken taajamassa olevien kiinteistöjen kesken. Tämän lisäksi haja-asutusalueen kiinteistöt maksavat oman alueensa viemäriverkoston. Konnekosken alueen vesihuolto Alueella on noin 150 viemäriverkostoon liitettävää kiinteistöä ja lisäksi 90 kiinteistöä joille laajennetaan vesijohtoverkostoa. Alustava kustannusarvio vesihuollolle on 2 612 000. Avustuksia on mahdollista saada noin 15-25 % eli noin 522 400. Investointikustannus avustusten jälkeen kiinteistöä kohden jää näin ollen noin 14 000. Investointi voidaan kattaa joko 14 000 :n liittymismaksulla. Liittymismaksu on tässä vaihtoehdossa melko korkea, joten realistisempi vaihtoehto olisi alentaa liittymismaksua 7 000 euroon, jolloin loppuosa noin 1,04 miljoonaa euroa joudutaan kattamaan perusmaksuilla ja lainalla. Saikarinniemen alueen vesihuolto Alueella on noin 250 liitettävää kiinteistöä. Alustava kustannusarvio on 5 169 000. Avustuksia hankkeelle on mahdollista saada noin 15-25 % eli noin 1 035 000. Investointikustannus avustusten jälkeen kiinteistöä kohden jää näin ollen noin 16 500. Liittymismaksu olisi kerralla kuitenkin melko korkea, joten realistisempi vaihtoehto olisi alentaa liittymismaksua 10 000 euroon, jolloin loppuosa noin 1,6 miljoonaa euroa joudutaan kattamaan perusmaksuilla ja lainalla. Alueen jatkosuunnittelussa tulisi tarkastella alueen tiivistämistä jolloin hankkeen kustannuksia olisi mahdollista pienentää. Vesterilän alueen vesihuolto Alueella on noin 40 viemäriverkostoon liitettävää kiinteistöä. Alustava kustannusarvio vesihuollolle on 377 000. Avustuksia hankkeelle on mahdollista saada noin 15-25 % eli noin 75 000. Avustusten jälkeen investointikustannus kiinteistöä kohden jää noin 7 600. Liittymismaksu olisi suositeltavaa maksaa kerralla, koska kustannukset ovat erittäin kohtuullisia. Muut vaikutukset Toimiva vesihuolto vaikuttaa positiivisesti niin ympäristön tilaan kuin myös ihmisten terveyteen ja viihtyvyyteen. Toimiva, kattava ja luotettava vesihuolto on myös vetovoimatekijä uudisrakentamisen lisäämiseen sekä nykyisen asutuksen ja yritystoiminnan sijoittumisessa, pysyvyydessä ja tehostumisessa tulevaisuudessa. Viemäriverkoston rakentaminen haja-asutusalueelle lisää kiinteistöjen arvoa ja alueen houkuttelevuutta uudisrakentamiselle. Mutta yksistään vesihuoltopalveluiden saatavuus ei ole ratkaisevaa haja-asutusalueiden kehittymisessä, vaan kehittyminen on useiden tekijöiden summa. Maankäytön kannalta viemäröinnin laajentaminen saattaa toisaalta lisätä asutuksen hajanaisuutta ja siten ehkäistä yhdyskuntarakenteen eheyttämistä. Toimintavarmuudeltaan keskitetty vesihuolto on kuitenkin varmempi kuin kiinteistökohtaiset ratkaisut. Tehokas ja järjestelmällinen verkostosaneeraus sekä hule- ja vuotovesien minimointi viemäriverkostossa, tehostaa jätevedenkäsittelyä ja puhdistamon toimintaa. Jätevedenkäsittelyn tehostaminen ja keskittäminen suurempaan keskuspuhdistamoon edesauttaisi puhdistustehokkuuden kasvattamista ja samalla myös suhteellinen vesistökuormitus vähenisi. Viemäriverkoston laajentaminen ja kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien tehostaminen vähentää ympäristökuormitusta ja parantaa asumisviihtyvyyttä.
17(19) 7 YHTEENVETO JA SUOSITUKSET Rautalammin vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys on laadittu vesihuoltolain (119/2001) perusteella ja sisältää kuvauksen kunnan vesihuollon nykytilasta ja kehittämistarpeista sekä suuntaa-antavan toimenpideohjelman tulevien vuosien kehittämiskohteista. Toimenpideohjelmassa on esitetty vesihuoltolaitoksen toiminta-alueilla tapahtuvat toimenpiteet ja toiminta-alueiden laajennuskohteet. Toiminta-alueiden ulkopuolelle jäävien alueiden osalta on esitetty vesihuollon kehittämisen periaatteet ja kehittämisalueet joissa vesihuoltoa tulisi kehittää joko talousvedenjakelun osalta tai jätevesienkäsittelyn osalta. Kehittämissuunnitelma osoittaa ne alueet, jotka kunta aikoo sisällyttää vesihuoltolaitostensa toiminta-alueisiin ja joilla tullaan kehittämään laitosmaisia vesihuoltopalveluita sekä antaa suuntaviivat toiminta-alueiden ulkopuolelle jäävien haja-asutusalueiden vesihuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Suunnitelma on luonteeltaan tavoitteellinen asiakirja, joka antaa lähtökohdat ja perusteet yksityiskohtaiselle suunnittelulle ja päätöksenteolle. Kehittämistarpeiden ratkaisut ja vesihuollon tavoitealueet on esitetty luvussa 6. Toimenpiteitä toteutetaan esitetyn aikataulun mukaisesti. Ohjelma on ohjeellinen ja olosuhteiden muuttuessa sitä tarkistetaan. Toimenpideohjelma toimii kunnan suunnittelun työkaluna vesihuollon kehittämiseksi yhdyskuntakehitystä vastaavaksi. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue Rautalammin kunnalla on tähän mennessä käsitelty toiminta-alueina kirkonkylän taajamaa ja Kerkonkosken taajamaa. Toiminta-alueita ei ole kuitenkaan vielä vahvistettu. Kunnan alueilla toimivilla vesihuoltolaitoksille (kunnan vesihuoltolaitos ja osuuskunnat) määritetään tämän kehittämissuunnitelman päivityksen yhteydessä uudet toiminta-alueet. Vedenjakelun sekä viemäröinnin toiminta-alueisiin kuuluvat seuraavat alueet nyt laadittavan päivityksen jälkeen: Vesi- ja viemäriverkoston toiminta-alueen määrittäminen ja vahvistaminen Rautalammin kunnan vesihuoltolaitos: Kirkonkylän ja Toholahden alueet Kerkonkosken ja Vesterilän alue Vaajasalmen viemäriverkostoalue Saikarinniemen alue Kiesimän vesiosuuskunta: Kiesimän vesiosuuskunnan alue Pelkän vesijohtoverkoston toiminta-alueen määrittäminen ja vahvistaminen Rautalammin kunnan vesihuoltolaitos: Kirkonkylän pohjoinen alue Kerkonkosken taajaman pohjoinen ja eteläinen alue Vaajasalmen viemäriverkostoalue
18(19) Vaajasalmen vesiyhtymä: Vaajasalmen alue Tyyrinvirran vesiosuuskunta: Tyyrinvirran vesiosuuskunnan alue Pakarila-Koipiniemen vesihuolto-osuuskunta: Pakarila-Koipiniemen vesihuolto-osuuskunnan alue Pukkiharjun-Liimattalan vesiosuuskunta: Pukkiharjun-Liimattalan vesiosuuskunnan alue Toiminta-alueet tullaan vahvistamaan vuoden 2011 aikana. Toiminta-alueiden vesihuollon toteuttamisen alustava aikataulu on esitetty toimenpideohjelmassa. Pääosin toiminta-alueilla on jo rakennettu vesihuolto. Toiminta-alueita tullaan tarvittaessa laajentamaan, mikäli verkostoa laajennetaan kaavoituksen myötä tai asutuksen tarpeiden mukaan uusille alueille. Talousvesihuolto Rautalammin kunnan vesihuoltolaitos hankkii raakavettä kolmelta pohjavedenottamolta: Kirkonkylän, Jaakonharjun ja Markkasenkankaan pohjavedenottamoilta. Jaakonharjun ja Kirkonkylän vedenottamoilta otetaan vuoropäivin vettä, noin 300 m 3 /d. Markkasenkankaan vedenottamolta myydään Konneveden kunnalle 100-150 m 3 /d ja omaan käyttöön Kerkonkoskelle otetaan noin 50 m 3 /d. Jokaisen vedenottamon yhteydessä on oma käsittelylaitos. Kunnallinen vesijohtoverkosto kattaa lähes koko kirkonkylän asemakaava-alueen, Toholahden alueen sekä Kerkonkosken taajaman. Tämän lisäksi viisi vesiosuuskuntaa hoitaa osaltaan haja-asutuksen talousvedenjakelua. Rautalammin kunnan asukkaista noin 3 026 on liittynyt vesijohtoverkostojen piiriin eli noin 86 %. Liittyjien määrän ennustetaan nousevan koko kunnan alueella vuoteen 2025 mennessä 93 % ja toiminta-alueiden sisällä 100 %:iin. Tulevaisuudessa vesihuoltolaitos pyrkii saneeraamaan vesijohtoverkostoja ja kehittämään vedenjakelua järjestelmällisesti niin, että verkostovuotojen määrät ja haitat pystytään minimoimaan ja parhaissa tapauksissa jopa ennakoimaan ennen vakavia putki- tai laiterikkotilanteita. Jätevesihuolto Kunnallinen viemäriverkosto kattaa lähes koko kirkonkylän asemakaava-alueen, Toholahden alueen sekä Kerkonkosken taajaman. Lisäksi Kiesimän alueella on osuuskunnalla oma viemäriverkosto, joka johtaa jätevedet kunnalliselle puhdistamolle. Viemäriverkkoon liittyneiden määrä koko kunnan alueella on tällä hetkellä noin 2 077 asukasta eli 59 %. Liittyjämäärän ennustetaan kasvavan noin 87 %:iin vuoteen 2025 mennessä. Näin ollen viemäriverkon piiriin tulee ennustetulla ajanjaksolla noin 600 uutta asukasta. Kunnan alueelta muodostuvat jätevedet käsitellään Kirkonkylän ja Kerkonkosken jätevedenpuhdistamoilla. Keskustaajaman jätevedet käsitellään Kirkonkylän vuonna 1973 valmistuneessa ja vuonna 1998 täysin saneeratussa jätevedenpuhdistamossa. Puhdistamon prosessi on biologis-kemiallinen 2-linjainen bioroottorilaitos. Puhdistetut jätevedet
19(19) johdetaan Tallivirran kautta Hankaveteen. Puhdistamon on toiminut pääasiassa hyvin ja täyttänyt sille asetetut lupaehdot. Kerkonkosken taajaman jätevedet käsitellään Kerkonkosken vuonna 1975 valmistuneessa jätevedenpuhdistamossa. Puhdistamon prosessi on yksilinjainen rinnakkaissaostuslaitos. Puhdistetut jätevedet johdetaan Kerkonkoskeen ja edelleen Vatajanlahteen (Niinivesi). Kerkonkosken puhdistamo on vanha ja käyttöikänsä lopussa eikä sitä ole automatisoitu. Puhdistamo on toiminut heikosta, etenkin sulamisvesien aikaan, jolloin puhdistamolle pääsee runsaasti hulevesiä. Kunnan yksi tärkeimmistä kehittämiskohteista onkin sulkea Kerkonkosken puhdistamo lähitulevaisuudessa ja rakentaa Kerkonkoskelta siirtoviemäri Kirkonkylän jätevedenpuhdistamolle. Siirtoviemärin varrelta on mahdollista liittää myös haja-asutusalueita viemäriverkostojen piiriin. Viemäriverkostojen hule- ja vuotovesiprosentti on laskenut viime vuosina järjestelmällisen verkostosaneerauksen ansiosta. Viemäriverkostoa tulee kuitenkin edelleen aktiivisesti saneerata ja uusia myös tulevina vuosina niin, että verkoston vuotovesiprosentti ei nouse yli 30 prosenttiin millään alueella. Etenkin Kerkonkosken alueen viemäriverkoston saneeraus tulee aloittaa mahdollisimman pian, koska Kerkonkoskella verkoston vuotovedet heikentävät oleellisesti puhdistamon toimintaa. Mikäli Kerkonkosken ja Kirkonkylän välille tullaan rakentamaan siirtoviemäri, ei nykyisen kaltaisia Kerkonkosken jätevesimääriä pystytä käsittelemään Kirkonkylän puhdistamolla, koska hulevesikuormat ovat niin suuria. Suuret hulevesimäärät aiheuttavat myös tarpeettomia lisäkustannuksia siirtoviemärin rakentamiselle. Haja-asutusalueen vesihuolto Haja-asutusalueilla talousvedenjakelusta vastaa pääosin kunnan alueella toimivat vesiosuuskunnat ja -yhtymät. Jätevedenkäsittelystä vastaa tällä hetkellä kunnan vesihuoltolaitos sekä Kiesimän vesiosuuskunta. Vesihuoltolaitosten verkostojen ulkopuolisilla alueilla vedenhankinta ja viemäröinti on hoidettu kiinteistökohtaisin menetelmin. Kiinteistökohtaisen talousvesihuollon varassa on haja-asutusalueilla noin 500 asukasta (14 %) ja kiinteistökohtaisen jätevesienkäsittelyn varassa noin 1 400 asukasta (41 %). Uuden jätevesiasetuksen myötä, tulee haja-asutusalueilla selvittää kiinteistökohtaiset jätevedenkäsittelymenetelmät ja uudistaa ne asetuksen vaatimuksia vastaaviksi. Asetuksen mukaista jätevesihuollon kehittämiseen liittyvää neuvontaa ja koulutusta tulisi järjestää asukkaille. Rautalammin kunnan haja-asutusalueelle on laadittu viime vuosina yleissuunnitelmia haja-asutuksen keskitetyn vesihuollon tehostamiseksi. Tässä kehittämissuunnitelmassa nämä alustavasti suunnitellut kehittämisalueet on käsitelty tarvealueina, jonne suositellaan tulevaisuudessa keskitetyn vesihuollon rakentamista. Seuraavassa on kuvattu haja-asutuksen tarvealueet: 1. Kerkonkoski Kirkonkylä välisen siirtoviemärin alue (viemäri) 200 kiinteistöä 2. Konnekosken alueen vesihuolto (vesi ja viemäri) 150 kiinteistöä 3. Saikarinniemi Vaajasalmi alueen vesihuolto (vesi ja viemäri) 250 kiinteistöä 4. Vesterilän alueen vesihuolto ( vesi ja viemäri) 40 kiinteistöä 5. Maukonniemen kaava-alue (vesi ja viemäi) -