ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

Samankaltaiset tiedostot
1994 vp - HE 83 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1991 vp - HE 187 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1982 vp. n:o 92. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Kuopion yliopistosta. ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTö

HE 87/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1992 vp - HE 297 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÅLTÖ

HE 69/2009 vp. säätää neuvontatehtävien hoidosta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta maakunnalle.

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

1992 vp - HE 48 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 193/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1991 vp - HE 168. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi oikeuspoliittisesta. Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta annetun

HE 112/1996 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistörekisterilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 1/2019 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993.

HE 107/2018 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

4-16 jäsentä. Verohallitus määrää veroviraston. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verohallintolakia.

1981 vp. n:o 177. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion eläkelain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1991 vp - HE 93. lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 217/2008 vp. kansanedustajain eläkelakia ja valtion eläkelakia. kuitenkin valita koko edustajantoimensa keslamenttivaaleissa,

HE 35/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1993 vp - HE Esityksen mukaan ympäristölle

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi taiteilijaprofessorin

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT. 4. Voimaantulo

1992 vp - HE 354 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 168/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 58/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi eräistä henkilöstön asemaa koskevista jätjestelyistä yksityistettäessä opetusministeriön

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan samanaikaisesti päivänä maaliskuuta 2000.

1983 vp. -- IIE n:o 89 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

1. Nykytila. julkisuutta koskevalla lailla. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan samanaikaisesti. kuin laki viranomaisten toiminnan

1992 vp - HE 312 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Ennen tilintarkastuslain säätämisen yhteydessä. mukaan avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön. on aina velvollinen valitsemaan. yhden tilintarkastajan.

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 165/1998 vp PERUSTELUT

HE 292/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan eräitä muutoksia kirkkolain muutoksenhakua koskeviin säännöksiin. Muutoksenhakua kirkkoneuvoston

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä-

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi liikevaihtoverolain 16 ja 27 :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 17/2011 vp. täytäntöönpanokelpoisiksi säädetyt yhdenmukaistamisviraston

HE 23/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 122/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 91/2016 vp. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

HE 79/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ. ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa YLEISPERUSTELUT

HE 177/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi rintamasotilaseläkelakia, vanhuuseläkkeensaajan ilmoitusvelvollisuudesta.

1.1. Nykyinen tilanne vp - HE 190

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ulkomaalaisilla jäsenillä. Äänioikeusikärajanmääräytyminen

Esitys liittyy valtion tulo- ja menoarvioesitykseen vuodelle Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 1991.

Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 49/2017 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä lokakuuta 2017.

HE 42/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 167/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 18/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 40 :n muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1992 vp - HE 132. Lakiehdotus liittyy vuoden 1993 valtion talousarvioon. lain mukaan. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta

HE 21/1996 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain 70 ja 108 :n muuttamisesta

HE 268/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan kaupallisista tavarankuljetuksista

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

1994 vp -- lie 271 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT

HE vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

kerta kaikkiaan annetun lain muuttamista ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT

HE 230/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 115/1995 vp PERUSTELUT

1985 vp. - HE n:o 56 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1990 vp. - HE n:o 155. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi markkinatuomioistuimesta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta

eräitä teknisiä muutoksia. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu.

1990 vp. - HE n:o 85 YLEISPERUSTELUT

1990 vp. - HE n:o 239 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1992 vp - HE 331 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1991 vp - HE 104 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden

Suomen liittyessä Euroopan talousalueeseen sekä myöhemmin Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen yhteydessä

HE 42/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT

HE 191/2017 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi verotusmenettelystä annetun lain 14 d :n muuttamisesta

HE 12/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sairausvakuutuslakia

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

Transkriptio:

1988 vp. - HE n:o 235 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi Sibelius-Akatemiasta, teatterikorkeakoulusta, taideteollisesta korkeakoulusta, Suomen elokuva-arkistosta a elokuvien tarkastuksen toimittamisesta annettuen lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi valtion virkamieslainsäädännöstä aiheutuvat muutokset Sibelius-Akatemiasta, teatterikorkeakoulusta, taideteollisesta korkeakoulusta, Suomen elokuva-arkistosta a elokuvien tarkastuksen toimittamisesta annettuihin lakeihin. Lisäksi Sibelius-Akatemiasta, teatterikorkeakoulusta a taideteollisesta korkeakoulusta annettuihin lakeihin ehdotetaan tehtäväksi muita vähäisiä muutoksia. Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen älkeen kun ne on hyväksytty a vahvistettu. PERUSTELUT 1. Nykyinen tilanne a ehdotetut muutokset Hallitusmuodon 65 :n 1 momentin (754/86) mukaan virkoa voidaan perustaa tulo- a menoarvion raoissa niin kuin siitä lailla säädetään. Viran nimeä a laatua eli virkatyyppiä ei enää tarvitse vahvistaa lailla. Valtion virkamieslaki (755/86) sisältää säännökset virkoen perustamismenettelystä. Muutettavaksi ehdotetuissa laeissa olevilla virkatyyppisäännöksillä ei enää ole oikeudellista merkitystä virkoen perustamismenettelyn kannalta. Lainsäädännön selkeyden vuoksi nämä säännökset ehdotetaan kumottaviksi. Muutettaviksi ehdotetuissa laeissa on säännöksiä, otka koskevat myös valtion virkamieslain voimaan tullessa poistuneita palvelussuhdelaea. Nämä säännökset ehdotetaan muutettaviksi siten, että niistä poistetaan tointa koskevat maininnat. Taidekorkeakouluista annetuissa laeissa on säännös, onka mukaan professorin virka voidaan täyttää kutsumismenettelyä noudattaen virkaa haettavaksi ulistamatta. Valtion virkamieslain 10 :n 1 momentissa säädetään, että virka on ennen sen täyttämistä ulistettava haettavaksi. Tästä voidaan poiketa lailla tai asetuksella muiden kuin hallitusmuo- don 89 :n 1 momentissa tarkoitettuen virkoen osalta. Hallitusmuodon 89 :n 1 momentissa mainitaan nimenomaan korkeakouluen professorin virat. Valtion virkamieslain voimaanpanolain (756/86) 8 :n 1 momentissa säädetään, että ennen valtion virkamieslain voimaantuloa annettuen säännösten ollessa ristiriidassa valtion virkamieslain kanssa on, eräitä voimaanpanolaissa tarkoitettua tapauksia lukuun ottamatta, sovellettava valtion virkamieslakia. Säännösten sanamuoto viittaa siihen, että kutsumismenettelyä koskevia säännöksiä ei voida ilman lainsäädäntötoimenpiteitä soveltaa valtion virkamieslain tultua voimaan. Valtion virkamieslain säätämisen yhteydessä ei kuitenkaan ole ollut tarkoitus vaikuttaa säännöksiin, otka koskevat kutsumista korkeakoulun professorin virkaan. Kutsumismenettelyn oikeusperusteena on vanhastaan ollut hallitusmuodon 89 :n 1 momentin a 90 :n 1 momentin muodostama kokonaisuus. Kyseisiä säännöksiä tarkistetttiin virkamieslain säätämisen yhteydessä. Kutsumismenettelyn oikeusperusteena oleviin kohtiin ei kuitenkaan puututtu. Hallitus on esityksessään valtion virkamieslainsäädännön uudistamiseksi (hall. es. 238/84) todennut, että professorin virkoen täyttämisessä noudatettavaa menettelyä ei ole 381365C

2 1988 vp. - HE n:o 235 tarkoituksenmukaista käsitellä yleisen virkamieslainsäädännön uudistamisen yhteydessä. Näiden virkoen täyttämismenettelyn uudistamista on selvittänyt opetusministeriön asettama toimikunta. Lainsäädännön selkeyden vuoksi ehdotetaan tässä vaiheessa, että taidekorkeakouluista annettuen lakien säännöksiä kutsumismenettelystä voidaan edelleen soveltaa sen estämättä, mitä valtion virkamieslain 10 :n 1 momentissa on säädetty. Esitykseen sisältyvät taidekorkeakoulua koskevat lakiehdotukset on valmisteltu oppilaitosten esitysten pohalta. Esitys sisältää ehdotukset laeiksi Sibelius Akatemiasta annetun lain (1068/79) muuttamisesta (1), teatterikorkeakoulusta annetun lain (87/79) muuttamisesta (2), taideteollisesta korkeakoulusta annetun lain (52/73) muuttamisesta (3), Suomen elokuva-arkistosta annetun lain (891/78) 3 :n kumoamisesta (4) a elokuvien tarkastuksen toimittamisesta annetun lain (300/65) 3 :n kumoamisesta (5). ehdotus 3 (1 a 2 a ). Taideteollisen korkeakoulun niin sanottu tarkoituspykälä (1 ) ehdotetaan muutettavaksi vastaamaan muiden korkeakouluen vastaavia säännöksiä. Korkeakoulua koskevassa laissa ei tällä hetkellä ole valtuutusta säätää asetuksella opiskelemaan pääsyn edellytyksistä. Tämä puute ehdotetaan korattavaksi. ehdotus 1 (7 ), lakiehdotus 2 (6 ) a lakiehdotukset 3, 4 a 5 (3 ). Mainituissa laeissa olevat virkatyyppisäännökset ehdotetaan kumottavaksi. Lisäksi on tarkoituksena, että lakiehdotuksessa 5 kumottavaksi ehdotetun 3 :n 2 momentin säännös sisällytetään elokuvien tarkastuksen toimittamisesta annettuun asetukseen (51166). ehdotukset 1 a 3 (6 ) a lakiehdotus 2 (5 ). Sibelius-Akatemian a taideteollisen korkeakoulun osalta ehdotetaan lakiin otettavaksi säännös, onka noalla korkeakouluun kuulumaton voitaisiin valita erillisen laitoksen hallintoelimen äseneksi. Teatterikorkeakoulun osalta ehdotetaan säännösten täsmentämistä. ehdotus 1 (8 a 10 ), lakiehdotus 2 (8 )a lakiehdotus 3 (5 ). Sibelius-Akatemian opetuskieltä a opettaien kielitaitoa koskevia säännöksiä ehdotetaan muutettavaksi. Säännökset, oissa säädetään opettaalta vaadittavasta kielitaidosta, ehdotetaan muutettavaksi siten, että maininnat toimesta a toimenhaltioista poistetaan. Opettaaksi voidaan voimassa olevien säännösten mukaan nimittää muu kuin Suomen kansalainen sen estämättä, että hän ei ole osoittanut säädettyä kielitaitoa. Kielitaidon puute otetaan tällaisen hakian osalta huomioon ratkaistaessa hänen sopivuuttaan virkaan. Käytännössä on osoittautunut, että Suomen kansalaisilla, otka eivät ole syntyperäisiä, on ollut samat vaikeudet osoittaa säädetty kielitaito kuin ulkomaalaisilla. On tarkoituksenmukaista, että myös syntyperältään ulkomaalainen hakia, oka hakemuksesta on otettu Suomen kansataiseksi tai ilmoituksesta saanut Suomen kansalaisuuden, voidaan kielitaitovaatimusten estämättä nimittää korkeakoulun opettaan virkaan. Näin ollen ehdotetaan säädettäväksi, että ulkomaalainen sekä Suomen kansalainen, oka ei ole syntyperäinen, voidaan nimittää opettaan virkaan sen estämättä, että hän ei ole osoittanut säädettyä suomen tai ruotsin kielen taitoa. ehdotus 1 (12 ), lakiehdotus 2 (10 ) a lakiehdotus 3 (7 ). Säännöksiä ehdotetaan muutettavaksi, otta kutsumismenttelyä voitaisiin edelleen soveltaa. ehdotus 1 (14 ), lakiehdotus 2 (12 )a lakiehdotus 3 (9 ). Näistä säännöksistä ehdotetaan poistettavaksi maininnat toimesta a toimenhalti asta. 2. Esityksen taloudelliset vaikutukset Esityksellä ei ole taloudellisia vaikutuksia. 3. Voimaantulo Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan mahdollisimman pian sen älkeen, kun ne on hyväksytty a vahvistettu. Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnalle hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:

1988 vp. - HE n:o 235 3 1. Sibelius-Akatemiasta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan Sibelius-Akatemiasta 28 oulukuuta 1979 annetun lain (1068/79) 7, muutetaan 10, 12 a 14 sekä lisätään 6 :ään uusi 3 momentti a 8 :ään uusi 2 momentti, olloin nykyinen 2-4 momentti siirtyvät 3-5 momentiksi, seuraavasti: 6 Korkeakoulun erillisen laitoksen moniäsenisen hallintoelimen äseneksi voidaan määrätä myös korkeakouluun kuulumaton henkilö, siten kuin asetuksella säädetään. 8 Muuta kuin suomen a ruotsin kieltä saadaan käyttää opetuskielenä tarpeen vaatiessa siten kuin asetuksella säädetään. 10 Korkeakoulun opettaan virkaan vaaditaan, että virkaan pyrkivä riittävästi hallitsee suomen tai ruotsin kieltä. Opettaalta vaaditaan lisäksi, että hän vmmärtää toista kotimaista kieltä. Suomen a ruotsin kielen taidon osoittamisesta säädetään Ulkomaalainen sekä Suomen kansalainen, oka ei ole syntyperäinen, voidaan nimittää opettaan virkaan sen estämättä, että hän ei ole osoittanut 1 momentissa säädettyä kielitaitoa. Muuhun kuin opettaan virkaan vaadittavas- ta kielitaidosta on voimassa, mitä valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetussa laissa (149/22) on säädetty. 12 Sen estämättä, mitä valtion virkamieslain (755/86) 10 :n 1 momentissa on säädetty, voidaan avoinna olevaan professorin virkaan kutsusta nimittää henkilö, onka pätevyys on todettu a kiistaton a onka nimittäminen virkaan on korkeakoulun tehtävän kannalta 14 Professorin tai muun viran perustamisesta korkeakouluun 13 :ssä tarkoitetuilla varoilla säädetään kussakin tapauksessa annettavana Edellä 1 momentissa tarkoitetun viran haltialla on soveltuvin osin samat oikeudet a velvollisuudet kuin korkeakoulun muulla vastaavan viran haltialla. 2. teatterikorkeakoulusta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan teatterikorkeakoulusta 26 tammikuuta 1979 annetun lain (87 /79) 6 sekä muutetaan 5 :n 3 momentti, 8, 10 a 12 seuraavasti: 5 Korkeakoulun koulutuskeskuksen a kiraston hallintoon voi osallistua myös muita kuin korkeakouluun kuuluvia.

4 1988 vp. - HE n:o 235 8 Korkeakoulun opettaan virkaan pääsemiseksi vaaditaan, että virkaan pyrkivä pystyy antamaan opetusta oko suomen tai ruotsin kielellä. Kielitaidon osoittamisesta säädetään Ulkomaalainen sekä Suomen kansalainen, oka ei ole syntyperäinen, voidaan nimittää opettaan virkaan sen estämättä, että hän ei ole osoittanut 1 momentissa säädettyä kielitaitoa. Muuhun kuin opettaan virkaan vaadittavasta kielitaidosta on voimassa, mitä valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetussa laissa (149122) on säädetty. 10 Sen estämättä, mitä valtion virkamieslain (755/86) 10 :n 1 momentissa on säädetty, voidaan avoinna olevaan professorin virkaan kutsusta nimittää henkilö, onka pätevyys on todettu a kiistaton a onka nimittäminen virkaan on korkeakoulun tehtävän kannalta 12 Professorin tai muun viran perustamisesta korkeakouluun 11 :ssä tarkoitetuilla varoilla säädetään kussakin tapauksessa annettavana Edellä 1 momentissa tarkoitetun viran haltialla on soveltuvin osin samat oikeudet a velvollisuudet kuin korkeakoulun muulla vastaavan viran haltialla. 3. taideteollisesta korkeakoulusta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan taideteollisesta korkeakoulusta 19 tammikuuta 1973 annetun lain (52173) 3, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 23 marraskuuta 1984 annetussa laissa (804/84), muutetaan 1, 5, 7 a 9, näistä 7 sellaisena kuin se on 11 kesäkuuta 1982 annetussa laissa (441/82), sekä lisätään 2 a :ään, sellaisena kuin se on mainitussa 11 kesäkuuta 1982 annetussa laissa, uusi 2 momentti a 6 :ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna viimeksi mainitulla lailla, uusi 3 momentti seuraavasti: 1 Taideteollisen korkeakoulun tehtävänä on antaa ylintä taideteollisen alan opetusta, haroittaa alan tutkimusta a tuotekehitystä sekä muutoinkin edistää taideteollisen alan kehitystä. Toiminnassaan korkeakoulun on pyrittävä kehittämään opiskelevaa nuorisoa kykeneviksi palvelemaan isänmaata a ihmiskuntaa. Korkeakoulussa voi olla valtion tulo- a menoarvion raoissa erillisiä opetus-, tutkimusa palvelulaitoksia. 2a Asetuksella säädetään, millä edellytyksillä voi päästä opiskeliaksi korkeakouluun. 5 Korkeakoulun opettaan virkaan vaaditaan, että virkaan pyrkivä on asetuksessa säädetyllä tavalla osoittanut riittävästi hallitsevansa suomen kieltä. Opettaalta vaadittavasta ruotsin kielen taidosta säädetään Ulkomaalainen sekä Suomen kansalainen, oka ei ole syntyperäinen, voidaan nimittää opettaan virkaan sen estämättä, että hän ei ole osoittanut 1 momentissa säädettyä kielitaitoa. Muuhun kuin opettaan virkaan pääsemiseksi vaadittavasta kielitaidosta on voimassa, mitä valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetussa laissa (149122) on säädetty. 6 Edellä 1 :n 3 momentissa mainittuen laitosten moniäsenisen hallintoelimen äseneksi voidaan määrätä myös korkeakouluun kuulumaton henkilö, siten kuin asetuksella säädetään.

1988 vp. - HE n:o 235 5 7 Sen estämättä, mitä valtion virkamieslain (755/86) 10 :n 1 momentissa on säädetty, voidaan avoinna olevaan professorin virkaan kutsusta nimittää henkilö, onka pätevyys on todettu a kiistaton a onka nimittäminen virkaan on korkeakoulun tehtävän kannalta korkeakouluun 8 :ssä tarkoitetuilla varoilla säädetään kussakin tapauksessa annettavana Edellä 1 momentissa tarkoitetun viran haltialla on soveltuvin osin samat oikeudet a velvollisuudet kuin muulla vastaavan viran haltialla. 9 Professorin tai muun viran perustamisesta 4. Suomen elokuva-arkistosta annetun lain 3 :n kumoamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Täten kumotaan Suomen elokuva-arkistosta 24 marraskuuta 1978 annetun lain (891178) 3. 2 5. elokuvien tarkastuksen toimittamisesta annetun lain 3 :n kumoamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Täten kumotaan elokuvien tarkastuksen toimittamisesta 29 toukokuuta 1965 annettun lain (300/65) 3, sellaisena kuin se on 2 oulukuuta 1983 annetussa laissa (902/ 83). Helsingissä 9 oulukuuta 1988 2 Tasavallan Presidentti MAUNO KOIVISTO Opetusministeri Christoffer Taxell

6 1988 vp. - HE n:o 235 Liite 1. Sibelius-Akatemiasta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan Sibelius-Akatemiasta 28 oulukuuta 1979 annetun lain (1068179) 7, muutetaan 10, 12 a 14 sekä lisätään 6 :ään uusi 3 momentti a 8 :ään uusi 2 momentti, olloin nykyinen 2-4 momentti siirtyvät 3-5 momentiksi, seuraavasti: 6 Korkeakoulun erillisen laitoksen moniäsenisen hallintoelimen äseneksi voidaan määrätä myös korkeakouluun kuulumaton henkilö, siten kuin asetuksella säädetään. 7 Korkeakouluun voidaan perustaa professorin a apulaisprofessorin virkoa, otka voivat olla myös sopimuspalkkaisia, sekä lehtorin, kirastonhoitaan, hallintoohtaan, sihteerin, apulaissihteerin, kamreerin a osastosihteerin virkoa samoin kuin toimistosihteerin, kirastoamanuenssin, kiranpitään, kanslistin, konekiroittaan, vahtimestarin, talonmiehen, kirastoapulaisen a toimistoapulaisen toimia. Lisäksi korkeakouluun voidaan nimittää dosenttea sekä valtion tulo- a menoarvion raoissa ottaa assistenttea, muita ylimääräisiä toimenhaltioita, tilapäisiä toimihenkilöitä a tuntiopettaia sekä työsopimussuhteessa olevaa henkilökuntaa. (kumotaan) 7 8 Muuta kuin suomen a ruotsin kieltä saadaan käyttää opetuskielenä tarpeen vaatiessa siten kuin asetuksella säädetään. 10 Korkeakoulun opetusvirkaan tai -toimeen vaaditaan, että virkaan pyrkivä pystyy antamaan opetusta suomen tai ruotsin kielellä siten 10 Korkeakoulun opettaan virkaan vaaditaan, että virkaan pyrkivä riittävästi hallitsee suomen tai ruotsin kieltä. Opettaalta vaaditaan lisäksi,

1988 vp. - HE n:o 235 7 kuin asetuksella säädetään. Kielitaidon osoittamisesta säädetään Opetusvirkaan tai -toimeen voidaan kuitenkin nimittää muu kuin Suomen kansalainen sen estämättä, että hän ei ole osoittanut säädettyä kielitaitoa. Muuhun kuin opetusvirkaan tai -toimeen pääsemiseksi vaadittavasta kielitaidosta on voimassa, mitä valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetussa laissa (149/22) on säädetty. 12 Avoinna olevaan professorin virkaan voidaan kutsusta nimittää henkilö, onka pätevyys virkaan on todettu a kiistaton a onka nimittäminen siihen on korkeakoulun tehtävän kannalta 14 Professorin tai muun viran taikka toimen perustamisesta korkeakouluun 13 :ssä tarkoitetuilla varoilla säädetään kussakin tapauksessa annettavana Edellä 1 momentissa tarkoitetun viran tai toimen haltialla on soveltuvin osin samat oikeudet a velvollisuudet kuin muulla vastaavan korkeakoulun viran tai toimen haltialla. että hän ymmärtää toista kotimaista kieltä. Suomen a ruotsin kielen taidon osoittamisesta säädetään Ulkomaalainen sekä Suomen kansalainen, oka ei ole syntyperäinen, voidaan nimittää opettaan virkaan sen estämättä, että hän ei ole osoittanut 1 momentissa säädettyä kielitaitoa. Muuhun kuin opettaan virkaan vaadittavasta kielitaidosta on voimassa, mitä valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetussa laissa (149/22) on säädetty. 12 Sen estämättä, mitä valtion virkamieslain (755/86) JO :n 1 momentissa on säädetty, voidaan avoinna olevaan professorin virkaan kutsusta nimittää henkilö, onka pätevyys on todettu a kiistaton a onka nimittäminen virkaan on korkeakoulun tehtävän kannalta tarkoi!uks~nmukaista. 14 Professorin tai muun viran perustamisesta korkeakouluun 13 :ssä tarkoitetuilla varoilla säädetään kussakin tapauksessa annettavana Edellä 1 momentissa tarkoitetun viran haltialla on soveltuvin osin samat oikeudet a velvollisuudet kuin korkeakoulun muulla vastaavan viran haltialla.

8 1988 vp. - HE n:o 235 2. teatterikorkeakoulusta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan teatterikorkeakoulusta 26 tammikuuta 1979 annetun lain (87 /79) 6 sekä muutetaan 5 :n 3 momentti, 8, 10 a 12 seuraavasti: 5 Korkeakoulun kiraston hallintoon voi osallistua myös muita kuin korkeakouluun kuuluvia. Korkeakoulun koulutuskeskuksen a kiraston hallintoon voi osallistua myös muita kuin korkeakouluun kuuluvia. 6 Korkeakouluun voidaan perustaa rehtorin, apulaisrehtorin, koulutuskeskuksen ohtaan, professorin, apulaisprofessorin a lehtorin virkoa, otka voivat olla myös sopimuspalkkaisia. Lisäksi voidaan perustaa sihteerin, kirastonhoitaan a taloudenhoitaan virkoa sekä toimistosihteerin, kiranpitään, kanslistin a konekiroittaan toimia. Lisäksi voidaan korkeakouluun valtion tuloa menoarvion raoissa ottaa assistenttea, muita ylimääräisiä toimenhaltioita, tilapäisiä toimihenkilöitä a tuntiopettaia sekä työsopimussuhteessa olevaa henkilökuntaa. (kumotaan) 8 Korkeakoulun opetusvirkaan tai -toimeen pääsemiseksi vaaditaan, että virkaan tai toimeen pyrkivä pystyy antamaan opetusta oko suomen tai ruotsin kielellä. Kielitaidon osoittamisesta säädetään Opetusvirkaan tai -toimeen voidaan kuitenkin nimittää muu kuin Suomen kansalainen sen estämättä, ettei hän ole osoittanut säädettyä kielitaitoa. 10 Avoinna olevaan professorin virkaan voidaan kutsusta nimittää henkilö, onka pätevyys virkaan on todettu a kiistaton a onka nimittäminen siihen on korkeakoulun tehtävien kannalta 8 Korkeakoulun opettaan virkaan paasemiseksi vaaditaan, että virkaan pyrkivä pystyy antamaan opetusta oko suomen tai ruotsin kielellä. Kielitaidon osoittamisesta säädetään Ulkomaalainen sekä Suomen kansalainen, oka ei ole syntyperäinen, voidaan nimittää opettaan virkaan sen estämättä, että hän ei ole osoittanut 1 momentissa säädettyä kielitaitoa. Muuhun kuin opettaan virkaan vaadittavasta kielitaidosta on voimassa, mitä valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetussa laissa (149122) on säädetty. 10 Sen estämättä, mitä valtion virkamieslain (755/86) JO :n 1 momentissa on säädetty, voidaan avoinna olevaan professorin virkaan kutsusta nimittää henkilö, onka pätevyys on todettu a kiistaton a onka nimittäminen

1988 vp. - HE n:o 235 9 12 Professorin tai muun viran taikka toimen perustamisesta korkeakouluun 11 :ssä tarkoitetuilla varoilla säädetään kussakin tapauksessa annettavana Edellä 1 momentissa tarkoitetun viran tai toimen haltialla on soveltuvin osin samat oikeudet a velvollisuudet kuin muulla vastaavan korkeakoulun viran tai toimen haltialla. virkaan on korkeakoulun tehtävän kannalta 12 Professorin tai muun viran perustamisesta korkeakouluun 11 :ssä tarkoitetuilla varoilla säädetään kussakin tapauksessa annettavana Edellä 1 momentissa tarkoitetun viran haltialla on soveltuvin osin samat oikeudet a velvollisuudet kuin korkeakoulun muulla vastaavan viran haltialla. 3. taideteollisesta korkeakoulusta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan taideteollisesta korkeakoulusta 19 tammikuuta 1973 annetun lain (52/73) 3, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 23 marraskuuta 1984 annetussa laissa (804/84), muutetaan 1, 5, 7 a 9, näistä 7 sellaisena kuin se on 11 kesäkuuta 1982 annetussa laissa (441/82), sekä lisätään 2 a :ään, sellaisena kuin se on mainitussa 11 kesäkuuta 1982 annetussa laissa, uusi 2 momentti a 6 :ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna viimeksi mainitulla lailla, uusi 3 momentti seuraavasti: 1 Taideteollisen korkeakoulun tehtävänä on antaa tiedollista a käytännöllistä taideteollisuuden a siihen liittyvien ammattialoen opetusta, antaa koulutusta kuvaamataidon opettaiksi valmistuville, haroittaa edustamiensa aloen tutkimustyötä sekä muutenkin edistää näiden aloen kehitystä. Korkeakoulussa on koulutuskeskus, ossa voidaan antaa muutakin kuin korkeakoulutasoista opetusta. 1 Taideteollisen korkeakoulun tehtävänä on antaa ylintä taideteollisen alan opetusta, haroittaa alan tutkimusta a tuotekehitystä sekä muutoinkin edistää taideteollisen alan kehitystä. Toiminnassaan korkeakoulun on pyrittävä kehittämään opiske/evaa nuorisoa kykeneviksi palvelemaan isänmaata a ihmiskuntaa. Korkeakoulussa voi olla valtion tulo- a menoarvion raoissa erillisiä opetus-, tutkimusa palvelulaitoksia. 2a Asetuksella säädetään, millä edellytyksillä voi päästä opiskeliaksi korkeakouluun. 2 381365C

10 1988 vp. - HE n:o 235 3 Korkeakouluun voidaan perustaa rehtorin, koulutuskeskuksen ohtaan, professorin, apulaisprofessorin, hallintoohtaan, yliopettaan, lehtorin a sihteerin virkoa. Virat voivat olla myös sopimuspalkkaisia. Lisäksi voidaan korkeakouluun valtion tuloa menoarvion raoissa ottaa assistenttea a muita ylimääräisiä toimenhaltioita, tilapäisiä toimihenkilöitä a tuntiopettaia sekä työsopimussuhteessa olevaa henkilökuntaa. (kumotaan) 3 5 Korkeakoulun virkaan tai toimeen pääsemiseksi vaaditaan, että virkaan tai toimeen pyrkivä on asetuksessa säädetyllä tavalla osoittanut riittävästi hallitsevansa suomen kieltä. Viran tai toimen haltialta vaadittavasta ruotsin kielen taidosta säädetään samoin 5 Korkeakoulun opettaan virkaan vaaditaan, että virkaan pyrkivä on asetuksessa säädetyllä tavalla osoittanut riittävästi hallitsevansa suomen kieltä. Opettaalta vaadittavasta ruotsin kielen taidosta säädetään Ulkomaalainen sekä Suomen kansalainen, oka ei ole syntyperäinen, voidaan nimittää opettaan virkaan sen estämättä, että hän ei ole osoittanut 1 momentissa säädettyö kielitaitoa. Muuhun kuin opettaan virkaan pääsemiseksi vaadittavasta kielitaidosta on voimassa, mitä valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetussa laissa (149/22) on säädetty. 6 Edellä 1 :n 3 momentissa mainittuen laitosten moniäsenisen hallintoelimen äseneksi voidaan määrätä myös korkeakouluun kuulumaton henkilö, siten kuin asetuksella säädetään. 7 Avoinna olevaan professorin virkaan voidaan kutsusta nimittää henkilö, onka pätevyys virkaan on todettu a kiistaton a onka nimittäminen siihen on korkeakoulun tehtävän kannalta 7 Sen estämättä, mitä valtion virkamieslain (755/86) JO :n 1 momentissa on säädetty, voidaan avoinna olevaan professorin virkaan kutsusta nimittää henkilö, onka pätevyys on todettu a kiistaton a onka nimittäminen virkaan on korkeakoulun tehtävän kannalta 9 Professorin viran tai muun opettaan viran taikka toimen perustamisesta korkeakouluun lahavaroilla säädetään kussakin tapauksessa annettavana Tällaisen viran tai toimen haltialla on samat oikeudet a sovellu- 9 Professorin tai muun viran perustamisesta korkeakouluun 8 :ssä tarkoitetuilla varoilla säädetään kussakin tapauksessa annettavana Edellä 1 momentissa tarkoitetun viran halti-

1988 vp. - HE n:o 235 11 vin osin samat velvollisuudet kuin korkeakoulun muulla vastaavalla opettaalla. alla on soveltuvin osin samat oikeudet a velvollisuudet kuin muulla vastaavan viran haltialla. 4. Suomen elokuva-arkistosta annetun lain 3 :n kumoamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 3 Elokuva-arkistossa voi olla ohtaan virka, oka voi olla myös sopimuspalkkainen. Tämän lisäksi elokuva-arkistossa voi olla ylimääräisiä toimenhaltioita a tilapäisiä toimihenkilöitä sekä työsopimussuhteessa olevaa henkilökuntaa. (kumotaan) 3 5. elokuvien tarkastuksen toimittamisesta annetun lain 3 :n kumoamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 3 Elokuvatarkastamassa voi olla ohtaan sopimuspalkkainen virka sekä ylimääräisiä toimenhaltioita. Johtaa toimii samalla tarkastamon puheenohtaana. (kumotaan) 3