VALTIOVARAINMINISTERIÖ Rahoitusmarkkinaosasto Muistio 21.12.2010 1 VALTIOVARAINMINISTERIÖN ASETUS LUOTTOLAITOSTEN JA SIJOITUSPALVELUYRITYSTEN PALKITSEMISJÄRJESTELMISTÄ 1 Tausta Ehdotettu uusi asetus on tarpeen direktiivin (2006/48/EY, jäljempänä direktiivi) muuttamisesta annetun direktiivin (2010/76/EY) saattamiseksi voimaan kansallisessa lainsäädännössä. Asetuksella saatetaan kansallisesti voimaan muutosdirektiivin I liite, joka sisältää direktiivin V liitteen 11 kohdan 23 ja 24 alakohdat. Direktiivin muutos saatetaan kansallisesti voimaan lailla luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta, joka tulee voimaan samanaikaisesti tämän asetuksen kanssa.. Luottolaitostoiminnasta annetun lain (jäljempänä LLL), lisäksi muutetaan valtion vakuusrahastosta annetun lain (379/1992)12 a :ää. Siihen lisätään direktiivin erityiset rajoitukset, jotka koskevat valtion taloudellista tukea saavien pankkien palkitsemisjärjestelmiä. Asetus annetaan LLL 49 :n ja sijoituspalveluyrityksistä annetun lain (922/2007, jäljempänä SipaL) 46 :n nojalla. LLL 49 :n mukaan, sellaisena kuin pykälä on muutettuna mainitulla lailla, luottolaitoksella on oltava tehokkaan riskienhallinnan mahdollistava luotettava hallinto sekä toimintaansa nähden riittävä sisäinen valvonta ja riittävät riskienhallintajärjestelmät, mukaan lukien sellaiset johdon ja henkilöstön palkitsemista koskevat periaatteet ja menettelytavat, jotka tukevat tehokasta riskienhallintaa. Pykälän 2 momentin mukaan... palkitsemista koskevista periaatteista ja menettelytavoista säädetään tarkemmin valtiovarainministeriön asetuksella. Lakia sovelletaan myös sijoituspalveluyritysten riskienhallintaan SipaL 46 :n nojalla. Asetusta sovelletaan myös LLL 74 :n tarkoittamaan konsolidointiryhmään kuuluviin yrityksiin sekä talletuspankkien yhteenliittymästä annetun lain (599/2010) mukaiseen yhteenliittymään ja sen keskusyhteisöön. Finanssivalvonta kävi läpi vuonna 2009 valvottavien luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten palkitsemisjärjestelmiä eikä havainnut niissä suuria ongelmia. Tästä syystä asetuksessa ei ole syytä asettaa direktiiviä tiukempia vaatimuksia. Asetus velvoittaa ainoastaan työnantajana toimivaa yritystä eikä sitä sovelleta yksittäiseen työ- tai toimisuhteessa olevaan henkilöön eikä yksittäiseen työ- tai sopimussuhteeseen. Yksittäisissä työsuhteissa on noudatettava edelleen pakottavaa työlainsäädäntöä, ellei toisin voida sopia. Asetuksen noudattamisen valvonta sisältyy Finanssivalvonnan luottolaitoslain 85 :n nojalla laadittavaan riskienhallinnan arvioon, jonka perusteella valvontaviranomaisella on oikeus muun muassa tarvittaessa vaatia valvottavan lisäävän yrityksen omia varoja.
2 2 Yksityiskohtaiset perustelut 1 Yleinen soveltamisala ja suhteellisuusperiaate Ehdotetun pykälän mukaan asetusta sovelletaan paitsi luottolaitoksiin, myös sijoituspalveluyrityksiin, joiden riskienhallintaan SipaL 46 :n nojalla on sovellettava muun ohessa luottolaitoslain 49 :ää. Lisäksi asetus koskisi luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten konsolidointiryhmiin kuuluvia yrityksiä sekä talletuspankkien yhteenliittymästä annetun lain 18 :n nojalla myös mainitussa laissa tarkoitettua yhteenliittymää ja sen keskusyhteisöä. Asetusta ei kuitenkaan sovelleta SipaL 46 :n 2 momentissa tarkoitettuihin yrityksiin. Momentissa tarkoitetaan sijoituspalveluyrityksiä, jotka tarjoavat ainoastaan sijoitusneuvontaa tai toimeksiantojen välittämistä ja joilla ei ole hallussaan asiakasvaroja. Asetusta ei myöskään sovellettaisi miltään osin sijoitusrahastolaissa (48/1999) tarkoitettuihin rahastoyhtiöihin, mukaan lukien mainitun lain 5 :n 2 momentissa tarkoitetut rahastoyhtiöt, huolimatta mainitun lain 6 :n 5 momentin sanamuodosta. Sijoitusrahastolain 5 :n 2 momentissa tarkoitetut rahastoyhtiöt saavat tarjota ainoastaan tämän asetuksen 46 :n 2 momentissa tarkoitettuja sijoituspalveluja, jotka sijoituspalveluyrityksen tarjoamina jäisivät asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle. Tämän vuoksi on johdonmukaista, että asetusta ei sovelleta myöskään mainittuja sijoituspalveluja tarjoaviin, kuten muihinkaan rahastoyhtiöihin, siitä huolimatta, että mainittujen lainkohtien nojalla tällaisiin rahastoyhtiöihin on sovellettava luottolaitoslain 49 :ää. Lainsäädännön johdonmukainen soveltaminen erityyppisiin rahoitus- ja sijoituspalveluja tarjoaviin yrityksiin on tarpeen selvittää myöhemmin erikseen. Pykälän 2 momentin mukaan Finanssivalvonnan on sovellettava asetuksen säännöksiä direktiivin V liitteen 23 kohdan johdantolauseesta ilmenevän suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Tämä merkitsee, että yritys voi poiketa asetuksen velvoitteista, mikäli Finanssivalvonta arvioi, että tämä ei ole LLL 49 :n eikä direktiivin vastaista. Suhteellisuusperiaatteen soveltaminen olisi ensisijaisesti yrityksen itsensä vastuulla mutta Finanssivalvonnan olisi LLL 85 :ssä tarkoitetussa arviossaan arvioitava muun ohella sitä, onko suhteellisuusperiaatetta noudatettu asianmukaisesti. Finanssivalvonta voisi lisäksi antaa etukäteen yleisohjeita suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta. 2 Henkilöllisen soveltamisalan rajaus Pykälässä rajataan siinä tarkemmin mainittujen muuttuvia palkkioita koskevien periaatteiden soveltaminen vain henkilöryhmiin, joiden työpanoksella on olennainen merkitys yrityksen riskiasemaan. Direktiivin V liitteen 23 kohdan ensimmäinen kappale rajoittaa kaikkien liitteen V periaatteiden soveltamisen yrityksen organisaatiossa näihin henkilöihin. Direktiivin V liite sisältää kuitenkin yleisiä periaatteita ja hallinnointiohjeita, joiden voidaan katsoa olevan yhtenevät jo voimassa olevan LLL 49 :n kanssa ja joita on muutenkin tarkoituksenmukaista soveltaa kaikkiin yrityksen palveluksessa olevia henkilöitä koskeviin palkitsemisjärjestelmiin, kuten asetuksen 4 ja 5. Pykälässä mainittu rajaus koskee direktiivin mukaisesti muuttuvia palkkioita ja muuttuvien palkkioiden maksamista henkilöryhmälle, jolla on yksittäisen yrityksen,
3 3 Määritelmät sen konsolidointiryhmän sekä sitä kautta koko pankkijärjestelmän vakauden kannalta tärkeä merkitys. Pykälän 1-4 kohdat perustuvat direktiivin V liitteen ensimmäisen kappaleeseen. Pykälässä mainittujen säännösten mukaan palkkionsaajan tulee tietyin edellytyksin kantaa itse riski siitä, maksetaanko hänelle määritelty muuttuva palkkio vai ei, kuinka suurena se maksetaan ja mikä palkkion arvo on, kun palkkio erääntyy tai palkkionsaaja saa siitä myöhemmin määrätä. Henkilöllä ei välttämättä tarvitse olla oikeutta tehdä riskin ottamista koskevia päätöksiä, vaan riittää, että henkilö joko yksin tai osana ryhmää vaikuttaa merkittävästi pykälässä tarkoitetulla tavalla yrityksen riskiasemaan. Yrityksen on edellytettävä säännöllisesti seuraavan ja arvioivan pykälässä tarkoitetun ryhmän kokoonpanoa kyseisten henkilöiden ja heidän tehtävien vaihtuessa sekä palkkioiden tultua määritellyiksi, niiden eräännyttyä ja tultua maksetuiksi. Finanssivalvonnan velvollisuuksiin kuuluu kerätä säädettyjä numerotietoja muun muassa direktiivin tarkoittamasta henkilöryhmästä Euroopan pankkivalvontaviranomaiselle, CEBS:lle, jotta se voi paitsi seurata direktiivin soveltamista koko unionin alueella ja antaa mahdollisia palkitsemisjärjestelmistä tarkentavia suosituksia. Pykälässä mainittuja säännöksiä ei sovelleta yrityksen hallitukselle ja hallintoneuvostolle maksettaviin palkkioihin, ellei heillä ole jäsenyyden ohella yrityksen kanssa sellaista palvelussuhdetta, jota pykälässä tarkoitetaan. Halutessaan yritys voi soveltaa koko asetusta kaikkiin palkitsemisjärjestelmiinsä. Pykälässä määriteltäisiin asetuksessa käytettävät keskeiset käsitteet. Pykälän 1 kohdan mukaan yrityksellä tarkoitettaisiin kaikkia 1 :n mukaan asetuksen soveltamisalaan kuuluvia yrityksiä. Pykälän 2 kohdassa määritellään asetuksessa tarkoitettu palkitsemisjärjestelmä siten, että siihen sisältyvät kaikki yrityksen henkilöstön ja johdon palkitsemiseen sovellettavat päätökset, periaatteet ja käytännön menettelytavat. Pykälän 3 kohdassa määritellään palvelussuhde siten, että sillä tarkoitetaan työsuhteen lisäksi myös ylimmän johdon muuta toimisuhdetta. Pykälän 4 kohdassa määritellään yleisesti asetuksessa käytettävä palkkion käsite. Käsite määritellään laajasti siten, että sillä tarkoitetaan sekä palkkaa että muita palvelussuhteen perusteella maksettavia kiinteitä ja muuttuvia palkkioita ja muita taloudellisia etuuksia, mukaan lukien direktiivin V liitteen 23 kohdan r alakohtaan sisältyvät vapaaehtoiset lisäeläkkeet. Lisäeläkkeen määritelmä on direktiivin 4 artiklan 49 kohdassa. Lisäeläkkeet voivat sisältyä tämän pykälän 5 kohdassa tarkoitettuihin muuttuviin palkkioihin tai 6 kohdan kiinteisiin palkkioihin sen mukaan, onko työnantajan maksama vakuutusmaksu tai vakuutuksen rahastointi sidottu suoritukseen kuten muuttuvalta palkkiolta edellytetään. Pykälän 5 kohdassa tarkoitettu muuttuvan palkkion määritelmä perustuu direktiivin V 23 kohdan liitteen g alakohtaan.
4 Edellä määriteltyjä käsitteitä vastaavasti pykälän 6 kohdassa määritellään kiinteä palkkio 7 kohdassa palkkionsaaja. Pykälän 8 kohdassa määritellään ansaintajakso, jonka perusteella palkkio määräytyy. Pykälän 9 kohdan mukaan lykkäysajalla (engl. deferral period ) tarkoitetaan ajanjaksoa, jonka aikana palkkio ei ole vielä erääntynyt palkkionsaajan hyväksi, vaan jona maksaminen on lykätty palkitsemisjärjestelmässä määrätyn, määritellyn palkkion erääntymisaikataulun mukaan. Asetuksen 7 :ssä säädettäisiin siitä, missä määrin muuttuvien palkkioiden maksamista on lykättävä. Lykkääminen voi merkitä sitä, että määritellyn palkkion maksaminen palkkionsaajalle käytännössä estyy kokonaan tai palkkio maksetaan määriteltyä pienempänä, jos palkitsemisjärjestelmässä määritellyt, muuttuvaan palkkioon kohdistuvat riskit ovat toteutuneet tai yrityksen taloudellinen asema ei muuten salli määritellyn määrän maksamista kuten 9 :ssä säädetään. Riskien toteutuminen arvioidaan asianomaista muuttuvaa palkkiota koskevan lykkäysajan päättyessä. Pykälän 10 kohdan mukaan odotusajalla (engl. retention period ) eli pidäkeajalla tarkoitetaan ajanjaksoa, jonka aikana palkkionsaaja ei voi vielä määrätä hänelle maksettavasta palkkiosta tai palkkion osasta, vaikka se juridisesti on sekä määritelty että erääntynyt. Odotusajan käyttämistä koskeva velvoite sisältyy 8 :n 3 momenttiin. Odotusajan tarkoitus on sitoa palkkionsaajan muuttuva palkkio yrityksen arvon kehittymiseen, joten odotusaika voi kohdistua ainoastaan siihen muuttuvan palkkion osaan, joka maksetaan muuna kuin rahana. Pykälän 11 kohdassa määriteltäisiin yrityksen konsolidointiryhmä luottolaitoslain ja sijoituspalveluyrityksistä annetun lain määritelmän mukaisesti. 4 Palkitsemisjärjestelmää koskevat yleiset periaatteet Pykälässä säädetään yrityksen palkitsemisjärjestelmiin sovellettavista yleisistä periaatteista. Ne tarkentavat lain 49 :n mukaisia palkitsemisjärjestelmille asetettavia yleisiä vaatimuksia. 5 Palkitsemisjärjestelmän hallinnointi Pykälässä säädetään yrityksen velvollisuuksista palkitsemisjärjestelmän hallinnoimisessa. Yhtiöoikeudellisesti jokaisen yrityksen hallituksen velvollisuus on valvoa tämän asetuksen noudattamista. Tämä lisäksi konsolidointiryhmän emoyritykselle säädetään 1 momentissa velvollisuus huolehtia siitä, että konsolidointiryhmän kukin yksittäinen yritys ottaa huomioon myös konsolidointiryhmän edut, esimerkiksi pitkäaikaiset pääomantarpeet ja riskinkantokyvyn. Tässä asetuksessa tarkoitettuja tehtäviä on myös mahdollista hoitaa keskitetysti konsolidointiryhmän puitteissa kuitenkin siten, että yksittäisen yrityksen hallituksen on joka tapauksessa huolehdittava yhtiöoikeudellisesta perustehtävästään. Pykälän 2 momentissa asetetaan velvollisuus huolehtia siitä, etteivät eturistiriidat vaaranna asetuksen periaatteiden toteutumista. Tämä tarkoittaa käytännössä esimerkiksi palkkioiden hyväksymismenettelyn asianmukaisuutta ja tällaisten menettelytapojen dokumentoimista. Momentissa säädetään lisäksi yrityksen sisäisen valvonnan
5 valvontavelvollisuudesta, joka tulisi tarpeellisessa määrin järjestää keskitetysti siten, että myös konsolidointiryhmän etujen toteutumista ja tasapainoa eri yritysten välillä pystytään valvomaan. Pykälän 3 momentissa säädetään momentissa tarkemmin määritellyllä tavalla merkittävälle yritykselle tai, jos se kuuluu konsolidointiryhmään, konsolidointiryhmän emoyritykselle velvollisuus nimittää keskuudestaan erillinen palkitsemisvaliokunta. Säännös perustuu direktiivin V liitteen 24 kohdan ensimmäiseen kappaleeseen. Pykälän 4 momentissa säädetään direktiivin V liitteen 23 kohdan f alakohdan mukaisesti valvontatoiminnoissa työskentelevien henkilöiden palkitsemisesta ja heitä koskevan palkitsemisjärjestelmän valvonnasta. Pykälän 5 momentissa säädetään yrityksen riskienhallinnasta ja liiketoiminnoista riippumattomista valvontatoiminnoista vastaavien tai niissä työskentelevien henkilöiden palkitsemisjärjestelmiä koskevista erityisistä vaatimuksista. Pykälän 6 momentissa säädetään yrityksen velvollisuudesta ylläpitää luetteloa 2 :ssä tarkoitetuista henkilöistä, joiden ammatillisesta toiminnalla on olennainen vaikutus yrityksen riskiasemaan. Yrityksen on joka tapauksessa tehtävä oma arvio niistä henkilöistä, jotka kuuluvat säännöksessä tarkoitettuun ryhmään ja huolehdittava siitä, että palkitsemisjärjestelmiä hallinnointi heidän osaltaan täyttää asetuksen vaatimukset. 6 Muuttuvia palkkioita koskevat periaatteet Pykälässä säädetään muuttuvia palkkioita koskevista periaatteista. Pykälän 1 momentissa todettaisiin muuttuvien palkkioiden määrittelemisestä ansaintajakson päätyttyä. Määriteltyyn palkkioon kohdistuvat muun muassa lykkäysvelvollisuus (7 ) sekä muuna kuin rahana maksamisen velvollisuus (8 ). Palkkion määrittelyn tulee perustua palkkion maksamista varten tehtävää kokonaisarviointia ansaintajakson päätyttyä, kun palkkionsaajan suoritus on mahdollista arvioida ja arvioinnin perusteena olevat muut mittarit on laskettu (engl. award ). Yrityksen on määritellessään palkkion otettava myös huomioon sen tiedossa olevat, mutta toteutumattomat riskit, jotka kohdistuvat käytettyihin suoritusperusteisiin tulevaisuudessa sekä niiden perusteella tarvittaessa alennettava palkkiota jo määrittelyvaiheessa. Määrittely rajaa muuttuvan palkkion enimmäismäärän. Palkitsemisjärjestelmässä on aina pyrittävä yksilöimään, mitä ehtoja määritellyn muuttuvan palkkion maksamiselle vielä myöhemmin kohdistuu ennen palkkion erääntymistä ja suorittamista palkkionsaajalle. Palkkion määrittely voi tapahtua myös kohdistettuna tiettyyn henkilöryhmään, esimerkiksi yksikköön tai tytäryhtiöön, ns. poolina, jolloin määriteltyyn palkkioon kohdistuva mahdollinen alentamisriski liittyy koko ryhmälle siirrettyyn pooliin, ei yksittäisen henkilön osuuteen. Pykälän 2 momentin 1 ja 2 kohtaa sovellettaisiin ainoastaan 2 :ssä mainittuja henkilöitä koskeviin palkitsemisjärjestelmiin. Yrityksen on määrättävä palkitsemisjärjestelmässä muuttuvan palkkion maksamisen edellytykset ja muut sellaiset ehdot, jotka vaikuttavat muuttuvan palkkion määrään ja palkkion maksamiseen. Yrityksen on myös määrättävä palkitsemisjärjestelmässä ne ajankohdat, joina muuttuvan palkkion
6 määrä määritellään, muutetaan mahdollisten riskien toteuduttua ja erääntyy maksettavaksi. Pykälän 2 momentin 1 kohdassa säädetään velvollisuudesta noudattaa kokonaisarviointia muuttuvaa palkkiota maksettaessa siten, että olisi otettava huomioon sekä henkilökohtaiset että muut suoritusperusteet, taloudelliset perusteet ja ei-taloudelliset perusteet. Ei-taloudellisiin perusteisiin voivat sisältyä esimerkiksi säännösten ja määräysten noudattamista koskeva arviointi. Ajallisesti olisi otettava huomioon yrityksen liiketoimintasykli, jotta riittävä pitkän aikavälin toteutuminen voisi sisältyä arvioon. Momentin 2 kohdan mukaan arviointihetkellä tulee ottaa huomioon yrityksen tiedossa olevat riskit, pääomakustannukset ja tarpeellinen maksuvalmius. Arviointi tapahtuu ensimmäisen kerran palkkiota määriteltäessä ansaintajakson päätyttyä sekä sen jälkeen asianomaista palkkioerää koskevan lykkäysajan päättyessä. Viimeksi mainitulla arviointihetkellä joudutaan mahdollisesti pienentämään jo aiemmin määriteltyä palkkiota riskien johdosta, jotka eivät palkkion määrittelyhetkellä vielä olleet toteutuneet. Momentin 3 kohdassa säädetään poikkeuksellisesta tilanteesta, jolloin yritys voi sitovasti luvata maksaa muuttuvaa palkkiota. Yleensä tällainen sitoutuminen uusiinkin työntekijöihin nähden olisi kiellettyä ja muuttuva palkkio tulee olla sidottu samoihin ehtoihin kuin muilla palkitsemisjärjestelmään kuuluvilla. Kohtaa on kuitenkin tulkittava siten, että asetuksen 9 :ssä mainitut yrityksen taloudelliseen asemaan liittyvät tilanteet olla maksamatta muuttuvaa palkkiota koskevat myös 3 kohdassa tarkoitettuja yrityksen sitoumuksia. Pykälän 3 momentin mukaan yrityksen olisi vahvistettava koko henkilöstön ja johdon osalta sovellettava kiinteiden ja muuttuvien palkkioiden suhde ja muuttuvien palkkioiden enimmäismäärä. Pykälän 4 momentissa säädettäisiin rajoituksia erorahojen ja muiden vastaavien korvausten maksamiselle silloin, kun palvelussuhde päättyy ennen sovitun määräajan päättymistä tai toistaiseksi voimassa oleva sopimus tilanteessa, joka velvoittaa sovitun erorahan maksamiseen. Erorahan maksamisvelvollisuus voidaan määritellä useilla eri tavoilla, mutta siihen voi sisältyä kiinteän palkkion kerrannaisen lisäksi myös osuutta, johon vaikuttavat muuttuvat palkkiot. Säännöksen tarkoituksena on direktiivin V liitteen 23 kohdan m alakohdan mukaisesti liittää myös erorahaan velvollisuus arvioida palkkionsaajan pitkän aikavälin suorituksen toteutumista, mitä edellytetään 6-9 :ssä, kun on kyse varsinaisesta muuttuva palkkiosta. 7 Muuttuvien palkkioiden maksamisen lykkääminen Pykälässä säädetään muuttuvien palkkioiden erääntymisen ja maksamisen lykkäämisestä. Pykälää sovellettaisiin ainoastaan 2 :ssä mainittuja henkilöitä koskeviin palkitsemisjärjestelmiin. Pykälä perustuu direktiivin V liitteen 23 kohdan p alakohtaan. Pykälän 1 momentissa säädetään velvollisuudesta lykätä tai jaksottaa muuttuvan palkkion maksaminen vähintään 3-5 vuodelle siten, että lykkääminen koskee vähintään 40 %:a määritellyn
7 palkkion kokonaismäärästä. Muu kuin lykätty osuus muuttuvasta palkkiosta voidaan maksaa rahana heti määrittelyn tapahduttua, ellei 9 :ssä tarkoitettuja esteitä ole. Pykälän 2 momentissa säädetään mahdollisuudesta jakaa lykättävä palkkio eriin siten, että lykkäysaika on kullekin erälle eri pituinen. Momentin nojalla muuttuva palkkio voi erääntyä maksettaviksi tasaeräisesti (pro rata) portaittain taikka takapainotteisesti, mutta ei etupainotteisesti siten, että maksettavan erän ja aiemmin maksettujen erien yhteismäärän suhteellinen osuus koko palkkiosta olisi suurempi kuin erän maksamishetken ja lykkäysajan alkamishetken välisen ajan suhteellinen osuus koko 1 momentissa säädetystä 3-5 vuoden ajanjaksosta. Kunkin lykätyn erän erääntyessä yrityksen on ennen maksamista tehtävä kyseistä erää koskeva arviointi siitä, onko aiemmin määriteltyä palkkiota pienennettävä toteutuneista riskeistä johtuen, yrityksen itsensä asettamien ehtojen vuoksi (edellä 6 ) tai yrityksen taloudellisen aseman heikkenemisen johdosta (jäljempänä 9 ). Lykkääminen tarkoittaa käytännössä sitä, että määritellyn palkkion maksaminen palkkionsaajalle voi estyä kokonaan tai palkkio maksetaan määriteltyä pienempänä. 8 Muuttuvien palkkioiden maksaminen muuna kuin rahana ja odotusajan asettaminen Pykälässä säädettäisiin yrityksen velvollisuuksista suorittaa vähintään puolet maksettavasta muuttuvasta palkkiosta muuna kuin rahana. Säännös perustuu direktiivin V liitteen 23 kohdan o alakohtaan. Säännöksen tarkoituksena on saattaa muuttuva palkkio riippuvaiseksi yrityksen pitkän aikavälin menestyksestä siten, että palkkionsaajan palkkiosta maksetaan rahan sijasta osittain yrityksen tai sen konserniin kuuluvan yhteisön arvoon sidottuina arvopapereina tai muina välineinä. Pykälän 1 momentissa säädetään yleisen vaihdannan kohteena säännellyllä markkinalla tai monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä olevien yritysten ja 2 momentissa muunlaisten yritysten rahoitusvälineistä. Koska jälkimmäiset yritykset eivät voi käyttää arvopapereita, joilla on markkina-arvo, niiden on säännöksen mukaan käytettävä muita rahoitusvälineitä, jotka heijastavat yrityksen oman pääoman muutoksia ja luottokelpoisuutta. Pykälän 3 momentin mukaan muuttuvien palkkioiden maksaminen ei saa vaarantaa yrityksen pääomantarvetta pitkällä aikavälillä. Määrättäessä käytettävien rahoitusvälineiden osuutta koko maksettavasta muuttuvasta palkkiosta sekä yrityksen että koko konsolidointiryhmän edut on otettava tasapainoisesti huomioon. Finanssivalvonnalla on oikeus LLL 93 :n 1 momentin nojalla oikeus antaa tarkempia määräyksiä siitä, millaisia rahoitusvälineitä yritys voi käyttää tämän pykälän mukaisesti. Pykälän 4 momentissa säädetään odotusajasta, joka koskee erääntynyttä muuttuvan palkkion osaa, joka on maksettu muuna kuin rahana. Yrityksen on määrättävä palkitsemisjärjestelmässä odotusajasta näille palkkion osille. Momentti perustuu direktiivin V liitteen 23 kohdan o alakohtaan. Direktiivi ei sisällä ehdotonta säännöstä siitä, miten pitkä odotusajan tulisi olla. Koska odotusaika ja 7 :ssä säädetty lykkäysaika osin palvelevat samaa tarkoitusta, eli muuttuvien palkkioiden maksamisen viivästämistä yrityksen liiketoimintasyklin huomioonottavalla tavalla, odotusajan pituus on
8 sovitettava yhteen 7 :ssä tarkoitetun lykkäysaikojen pituuden kanssa. Jos lykkäysajat ovat pitkät, odotusaika voi olla vastaavasti lyhyempi. Myös muut muuttuvan palkkion määräytymiseen liittyvät tekijät voivat vaikuttaa odotusajan pituuden valintaan kuten palkkionsaajan asema, tehtävän vastuullisuus, palkkion määrä ja suhde kiinteään palkkioon. Tämän pykälän mukainen muuna kuin rahana maksettavan muuttuvan palkkion vähimmäisosuus (puolet muuttuvan palkkion kokonaismäärästä) on laskettava palkkion kokonaismäärästä riippumatta 7 :n mukaisista osuuksista, mutta kohdistettava kulloinkin erääntyneeseen käteispalkkioon. 9 Muuttuvien palkkioiden jättäminen maksamatta Pykälässä säädetään yrityksen oikeudesta jättää muuttuva palkkio maksamatta, jos yrityksen omien varat eivät salli palkkion maksamista. Säännös perustuu direktiivin V liitteen 23 kohdan q alakohtaan. Pykälän 1 momentissa säädetään pykälän soveltamisedellytyksistä. Pykälän 2 momentin mukaan mahdollisuudesta jättää muuttuva palkkio maksamatta tulisi määrätä yrityksen palkitsemisjärjestelmässä. Yrityksen on arvioitava asiantila asianomaista palkkioerää koskevan lykkäysajan päättyessä, jolloin palkkionsaajalle syntyy oikeus palkkioon. Pykälän 3 momentissa säädetään lisäksi yritykselle velvollisuus huolehtia siitä, että palkkionsaajan kiinteä palkkio on riittävän suuri, jotta edellä tarkoitetut ehdot palkitsemisjärjestelmässä voidaan toteuttaa ilman, että ne työoikeudellisilla perusteilla tai kohtuuttomuusperusteella voidaan riitauttaa. 10 Kiellettyihin menettelyihin rinnastettava toiminta 3 Voimaantulo Pykälä sisältää yleisen kiellon toimia palkitsemisjärjestelmissä siten, että menettely vaikutuksiltaan rinnastuisi tässä asetuksessa kiellettyihin toimintatapoihin. Pykälän tarkoituksena on estää asetuksen kiertäminen. Pykälä perustuu direktiivin V liitteen 23 kohdan t alakohtaan. Direktiivin säännösten kiertämisen kieltävässä alakohdassa todetaan nimenomaisesti, että periaatetta on noudatettava sekä yrityskohtaisesti että emo- ja tytäryhtiökohtaisesti mukaan luettuna ns. offshore finanssikeskuksiin perustetut tytäryritykset. Asetus ehdotetaan tulevan 11 :n mukaisesti voimaan 31.12.2010. Muutosdirektiivin 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaan asetuksessa tarkoitetut säännökset on pantava täytäntöön viimeistään 1.1.2011. Muutosdirektiivin 3 artiklan 2 kohta edellyttää jäsenvaltioiden kansallista täytäntöönpanoa siten, että asetukseen sisältyvät säännökset koskisivat tietyin edellytyksin jo vuodelta 2010 maksettavia palkkioita. Mikäli näin tehtäisiin ilman rajauksia, asetuksen soveltaminen jo ennen asetuksen voimaan tuloa tehtyihin sopimuksiin voisi merkitä perustuslaissa säädetyn omaisuudensuojan loukkaamista. Tämä on otettu huomioon asetuksen 12 :ssä olevassa siirtymäsäännöksessä toteamalla, ettei asetus
9 syrjäytä sen voimaan tullessa voimassa olevaa, jo tehtyä sitovaa sopimusta palkkion maksamisesta, joka on asetuksen vastainen. Sopimukselta on kuitenkin edellytettävä sellaista tarkkuutta ja yksityiskohtaisuutta, että palkkionsaaja voisi sen perusteella menestyksekkäästi vaatia yritykseltä kyseisen palkkion maksamista niiden palkitsemisjärjestelmän ehtojen mukaan, joihin osapuolet ovat kyseisessä tapauksessa sitoutuneet. Esimerkkinä palkitsemisjärjestelmän ehdoista, jotka eivät ole tässä tarkoitetulla tavalla yksilöityjä voidaan mainita se, että ansaintajakson kestäessä ei määritellä palkkion määrää, yritys pidättää itsellään oikeuden muuttaa järjestelmää, lopettaa se kokonaan tai muuttaa suorituskriteereitä ainakin palkkion määrittelyhetkeen saakka. Jos asetuksen vastaista sopimusta palkkion maksamisesta ei ole olemassa, yritys ei saa asetuksen voimaan tultua maksaa asetuksen vastaisia palkkioita myöskään niissä palkitsemisjärjestelmissä, jotka olivat käytössä asetuksen voimaan tullessa. Ehdotetun siirtymäsäännöksen mukaan yrityksen palkitsemisjärjestelmän ja sen hallinnoinnin olisi täytettävä asetuksen mukaiset vaatimukset viimeistään 1.6.2011. Yrityksen hallituksen olisi siten tähän mennessä hyväksyttävä yritykselle asetuksen mukainen palkitsemisjärjestelmä. Yrityksen olisi kuitenkin noudatettava 6-9 :ssä palkkioiden määrittelylle ja maksamiselle asetettuja erityisiä vaatimuksia siirtymäsäännöksen 1 momentissa säädetyin poikkeuksin asetuksen voimaantulosta lukien riippumatta siitä, onko yritys ehtinyt saattaa palkitsemisjärjestelmänsä muuten vastaamaan tämän asetuksen vaatimuksia.