PÄÄTÖS Nro 102/06/2 Dnro ISY-2005-Y-188 Annettu julkipanon jälkeen 29.11.2006 LUVAN HAKIJA Vapo Oy PL 22 40101 JYVÄSKYLÄ ASIA Kumpusensuon turvetuotantoalueen ympäristölupahakemus, Pielavesi ja Tervo. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Kumpusensuon kuntoonpano turvetuotantoa varten on aloitettu vuonna 1977. Tuotannon arvioidaan kestävän vuoteen 2015. Kumpusensuon sijaitsee Pielaveden kunnassa Taipaleen kylässä. Hakijan 27.10.2006 ympäristölupavirastoon toimittaman hakemuksen täydennyksen mukaan Kumpusensuon tuotantoala on 53,3 ha. ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille 30.9.2005 ja sitä on täydennetty 4.10. ja 15.11.2005 sekä 13.10. ja 27.10.2006.
2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Pohjois-Savon ympäristökeskus on päätöksellään 4.12.2003 ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 7 :n nojalla velvoittanut toiminnanharjoittajan hakemaan Kumpusensuon turvetuotannolle ympäristölupaa 30.9.2005 mennessä. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan turvetuotannolla ja siihen liittyvällä tuotantoalueen ojituksella on oltava ympäristölupa, jos tuotantoalue on yli 10 ha. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalla ei ole aikaisempaa vesi- tai ympäristölupaa. Kumpusensuo on ympäristöministeriön 9.4.2003 vahvistamassa Ylä-Savon maakuntakaavassa merkitty turvetuotantoalueeksi (EO1 25.717). Alueella ei ole asema- tai yleiskaavaa. YMPÄRISTÖOLOSUHTEET Lähialueen maankäyttö Alle 500 m:n etäisyydellä turvetuotantoalueesta sijaitsee 13 asuinkiinteistöä. Lähin ympärivuotinen asuinrakennus on noin 200 m:n etäisyydellä ja lähin loma-asutus noin 250 m:n etäisyydellä. Tuotantoalueen läheisyydessä on pääasiassa ojitettua metsää ja peltoa. Lähikiinteistöistä suurin osa ottaa talous- ja käyttöveden tilakohtaisista kaivoista, mutta osa kiinteistöistä on liittynyt vesijohtoverkostoon.
3 Alapuolinen vesistö Kumpusensuo sijaitsee Kymijoen vesistön Rautalammin reitin Pitkäjoen valuma-alueella (14.738), jonka pinta-ala on 120,24 km 2. Pitkäjoen valuma-alueella on Kumpusensuon lisäksi Lummesuon 50 ha:n turvetuotantoalue. Kuivatusvedet johdetaan laskuojaa ja Likasjokea pitkin Likaslampeen ja sieltä Pukarajokeen ja Pirttijärveen, joka laskee Pitkäjokea pitkin Nilakan Paanaslahteen. Likaslampi sijaitsee pääosin Tervon kunnassa. Pirttijärvi sijaitsee Pielaveden ja Tervon kunnissa. Etäisyys vesitse tuotantoalueelta Likaslampeen on noin 1,5 km ja Pirttijärveen noin 3,9 km. Veden laatu Likasjoen ja Pukarajoen vesi on rehevää, hyvin tummaa ja humuspitoista. Vuonna 2003 veden kokonaisfosforipitoisuus oli 35 120 µg/l. Vuonna 2003 oli Pukarajoen vesi laadultaan hieman parempaa kuin Likasjoen vesi. Likaslammen ja Pirttijärven veden laatu määräytyy hakijan arvion mukaan pitkälti valuma-alueelta tulevan veden laadun mukaan. Niiden vesi on Likas- ja Pukarajokien tavoin rehevää, hyvin tummaa ja humuspitoista. Pirttijärven alusvesi on talvisin ollut hapeton, jolloin pohjasedimentistä on vapautunut ravinteita. Esimerkiksi huhtikuussa 1981 veden happikylläisyys oli pintavedessä 21 % ja alusvedessä (7 m) 0 %, samanaikaisesti alusveden kokonaisfosforipitoisuus oli 151 µg/l. Kalasto ja kalastus Hakija on selvittänyt alapuolisen vesistön kalastoa ja kalastusta osakaskunnille lähetetyllä kyselyllä. Likaslammen kalastuksellinen merkitys on suuri. Lammella kalastaa ympäri vuoden 10 henkeä. Likasjoella kalastetaan vain keväisin. Likaslammella ja -joella esiintyviä kalalajeja ovat ahven, hauki, lahna, made, särki ja ruutana. Lisäksi niissä on rapuja. Niihin ei ole tehty kalaistutuksia. Pirttijärven kalastuksellinen merkitys on suuri. Siellä kalastaa vuosittain 30 henkilöä. Kalalajeista järvellä esiintyy ahven, hauki, lahna, made, siika, särki ja säyne. Järveen on
vuosina 1991-2003 istutettu planktonsiikaa ja säynettä. Pirttijärvi sisältyy Nilakan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmaan. 4 Osakaskuntien mukaan Pirttijärven, Likaslammen ja Likasjoen veden laatu on välttävä. Veden laatu on huonontunut viime aikoina. Vesi on likaantunut ja pohja liettynyt. Pohjalevien ja kasvillisuuden määrä on lisääntynyt. Pyydysten limoittuminen on kohtalaista. Kotaniemen osakaskunta on ehdottanut, että hakijan tulisi maksaa kalatalousmaksua turvetuotannon aiheuttamien haittojen kompensoimiseksi. Muut lähialueen ympäristöolosuhteet Tuotantoalueen välittömässä läheisyydessä ei ole suojelualueita tai muita suojelukohteita. Lähin pohjavesialue, Kiukoonahon I-luokan pohjavesialue, sijaitsee yli 5 km:n etäisyydellä. Karttatarkastelun perusteella alueen läheisyydessä ei sijaitse pienvesiä. TOIMINTA KUMPUSENSUOLLA Yleiskuvaus toiminnasta ja tuotantoalueen vesienkäsittely Kumpusensuolla tuotetaan vuosittain noin 25 000 m 3 jyrsinpolttoturvetta mekaanisella kokoojavaunulla. Vuosittaiset ympäristönsuojelumenot ovat noin 1 500 euroa. Vuonna 2012 tuotantopinta-alaa arvioidaan olevan noin 20 ha ja vuoteen 2015 mennessä tuotannon arvioidaan päättyvän. Vesienkäsittelymenetelmänä on kolme laskeutusallasta ja kiintoaineen pidättimillä varustetut sarkaoja-altaat. Lohkoilta 1 ja 2 kuivatusvedet johdetaan altaaseen 1 ja lohkolta 3 pumppaamalla altaisiin 2 ja 3. Tuotannosta poisjääneiden alueiden, josta 12,2 ha on ruokohelpialuetta, vedet johdetaan vesienkäsittelyrakenteiden kautta. Tuotantoalueen ympärillä on eristysojat.
5 Laskeutusaltaiden valuma-alueet: Altaan nro Mitoitus- valuma-alue, ha Valuma-alue, ha* 1 45 50,1 2 ja 3 30 30,4 * Valuma-alueeseen sisältyvät myös tuotannosta poistuneet alueet. Hakija esittää, että tuotannon loppuvaiheessa tuotantokenttien mataloituessa sarkaojaaltaita ei kaiveta kivennäismaahan ja sarkaojia ei puhdisteta joka vuosi, koska kaivutyöt ja sarkojen kuivatusojitus ulottuvat kivennäismaahan. Tällöin sarkaojien ja sarkaojaaltaiden jatkuva ja säännöllinen kunnossapito kaivutyönä aiheuttavat lisäkuormitusta. Vesienkäsittelyn tehostaminen ei hakijan mukaan ole taloudellisesti mahdollista. Alueen rikkonaisuuden takia tehostaminen olisi hankalaa. Altaat ovat isompia kuin hakemuksessa on ilmoitettu. Ottaen huomioon jäljellä oleva tuotantoaika on esitetty vesienkäsittely hakijan mukaan Kumpusensuolla parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Hakija hakee lisäksi vesilain 10 luvun 6 :n nojalla oikeutta johtaa kuivatusvedet tilalla Pirtaho RN:o 1:64 sijaitsevassa olemassa olevassa ojassa noin 790 m:n matkan Likasjokeen. Liikenne Turve kuljetetaan tuotantoalueelta Karttulatielle (tie 554) alueen pohjoispäästä yksityistietä pitkin, keskiosasta Vehmaantietä pitkin ja eteläosasta Rakolantietä pitkin. Vuosittain kuljetuksia on noin 200 autokuormallista. Kuljetukset tehdään pääasiassa talvella. Tuotantotoiminnassa käytettävät vetokoneet (traktorit) tuodaan työmaalle keväällä ja viedään syksyllä pois. Tuotantokoneet ovat työmaalla pääosin ympäri vuoden, joten niitä kuljetetaan vain satunnaisesti. Kunnostus- ja ympäristönsuojelutoiminnassa käytettäviä koneita tuodaan työmaalle pari kertaa tuotantokauden aikana.
6 Jätteet ja niiden käsittely sekä tuotannossa käytettävät aineet Eri jätelaaduille on omat nimikyltein varustetut keräysastiat. Öljyiset jätteet ja talousjäte toimitetaan tuotantoyksikön jätehuoltopisteestä läheiselle Vapo Oy:n Soidinsuolle. Syntyneiden jätteiden määrä ja laatu kirjataan ylös. Tuotannossa vuosittain syntyvät jätteet, niiden määrät ja toimituspaikat: Jätelaji Määrä Toimituspaikka Jäteöljy (sis. hydr.öljyt) 100 l Iisalmen Keräysöljy Oy Kiinteä öljyjäte 25 kg Iisalmen Keräysöljy Oy Metalliromu 50 kg Romuliikkeet Talousjäte 1 m 3 Paikallinen jätehuolto Aumojen peitteenä käytetty muovi (2 000 kg/v) kerätään kasoihin ja varastoidaan tuotantoalueella. Puuaines varastoidaan kasoihin ja käytetään energiahakkeen raaka-aineena. Tuotannossa käytettävät traktorit kuluttavat tuotantokauden aikana kevyttä polttoöljyä noin 22 000 litraa. Alueella säilytetään keskitetysti kerrallaan enintään 5 000 litraa polttoainetta. Polttoaineet säilytetään tukikohdassa. Voiteluöljyjä käytetään vuosittain yhteensä noin 150 litraa ja muita voiteluaineita noin 30 kg. Voiteluaineet säilytetään tukikohta-alueella niille varatuissa paikoissa. Jälkikäyttö Tuotanto tulee päättymään vaiheittain, joten lohkokohtaista poistumaennustetta ei voida esittää. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan ja käsitellään hakemuksen mukaisesti, koska niiden erottaminen lohkon muista vesistä ei ole tarkoituksenmukaista. Tuotannon päätyttyä kuivatusojia voidaan joutua syventämään osalla alueesta. Tuotannon lopettamisen jälkeen alueella tehdään siistimistöitä, eikä sinne jätetä jätteitä tai koneita. Jälkikäyttömuodon valintaan vaikuttaa tuotannon lopettamisen aikainen maankäytön tarve. Jälkihoitosuunnitelman esittäminen ei ole vielä ajankohtaista. Kumpusensuon tuotannosta poistuneesta alasta 11,5 ha on ruokohelpiviljelyssä.
7 PÄÄSTÖT JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Päästöt vesistöön ja vaikutukset alapuolisessa vesistössä Tuotannosta aiheutuva bruttokuormitus vesistöön ominaiskuormituslukujen perusteella arvioitua on 2 015 kg kiintoainetta, 11 kg fosforia ja 441 kg typpeä vuodessa. Hakijan mukaan turvetuotannon kuormittava vaikutus on havaittavissa lähinnä Likasjoessa laskuojan kohdalla, eikä Likasjoen alaosassa ja Likaslammessa voi turvetuotannon vesistövaikutuksia erottaa muun kuormituksen vaikutuksista. Likasjoen veden laatua Kumpusensuon laskuojan purkupaikan yläpuolella ei ole selvitetty. Hakijan arvio Kumpusensuon aiheuttamasta pitoisuuslisäyksestä Likasjoen veden laatuun laskussa Likaslampeen on seuraava: Vuosi Kokonaistyppi, µg/l Kokonaisfosfori, µg/l Kiintoaine mg/l Virtaama l/s/km 2 Keskivirtaama 24 0,61 0,1 10,5 Keskiylivirtaama 87 2,1 1,2 30,0 Keskialivirtaama 34 1,5 0,3 3,0 Hakijan mukaan turvetuotannolla ei ole sanottavaa vaikutusta kalastoon, kalastukseen tai rantakiinteistöjen vesistösidonnaiseen käyttöön. Hankkeesta ei aiheudu alapuolisen vesistön käytölle korvattavaa haittaa, eikä kalatalousvelvoitteen asettamiselle ole perusteita. Pöly Tuotetun turpeen laatu vaikuttaa pölyämiseen: mitä maatuneempaa turve on, sitä enemmän se pölyää. Myös tuulen suunta ja nopeus vaikuttavat pölyn leviämiseen. Aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita. Mekaanisen tuotantomenetelmän ja aumauksen aiheuttama pölyhaitta voi voimakkaalla tuulella haitallisimmillaan ulottua 300 400 metrin päähän työmaan reunasta. Turvepöly ei enää sanottavasti lisää laskeumaa yli 1 000 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta.
8 Hakijan käsityksen mukaan tuotannosta ei aiheudu kohtuutonta pölyhaittaa lähikiinteistöille. Pölyämiseen ja pölyn kulkeutumiseen voidaan vaikuttaa työtavoilla. Tuotanto keskeytetään, kun tuulen nopeus on yli 10 m/s. Melu Melua aiheutuu työkoneista ja raskaiden kuljetusajoneuvojen liikkumisesta. Tuotantopäivinä melua voi aiheutua ympäri vuorokauden. Muualla tehtyjen mittausten perusteella jyrsinturvetuotannon aiheuttama 40 db:n meluvyöhyke ulottuu noin 100 150 metrin etäisyydelle silloin, kun tuotantoalueen reunasta alkaa metsäinen alue. Avoimella alueella tai muulloinkin poikkeuksellisesti ulottuu 40 db:n meluvyöhyke 300 m:n päähän tai etäämmälle. Järvelänsuolla tehtyjen melun leviämismallilaskelmien mukaan mekaanisen vaunumenetelmän aiheuttama 45 db:n meluvyöhyke ulottuu noin 140 m:n päähän tuotantoalueesta päivällä ja noin 100 m:n päähän yöllä. Pahimmassa toimintatilanteessa 45 db:n meluvyöhyke ulottuu 200 m:n päähän tuotantoalueesta. 55 db:n meluvyöhyke on lähellä tuotantoaluetta. Koska lähin asutus sijaitsee noin 200 m:n etäisyydellä, ei turvetuotannosta hakijan mukaan voi aiheutua melun ohjearvojen ylitystä tai kohtuutonta meluhaittaa lähimmillä asuinrakennuksilla. Muut ympäristövaikutukset Kumpusensuo on tuotannossa olevaa aluetta, joten turvetuotanto ei aiheuta muutoksia maisemaan. Tuotantoalueen läheisyydessä ei ole luonnonsuojelu-, ulkoilu- tai virkistysalueita, joihin hankkeella voisi olla vaikutusta. Hanke ei myöskään vaikuta pohjavesialueisiin tai pienvesiin. Lähistön kaivojen vesien muodostumisalue ei hakijan arvion mukaan ulotu vyöhykkeelle, johon suon kuivatus vaikuttaa.
9 TARKKAILU Käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailu tehdään Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkkailuohjelman periaatteiden mukaisesti. Käyttö- ja hoitopäiväkirjaan kirjataan säätiedot, ojien ja vesiensuojelurakenteiden rakentamis-, kunnossapito- ja puhdistusajankohdat, näytteenottoajankohdat ja muut tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta kuormitukseen. Päiväkirjaa säilytetään työmaalla. Kumpusensuolla ei tehdä kuormitustarkkailua. Kuormitus arvioidaan Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkkailuohjelman tarkkailuasemien tulosten perusteella. Virtavesitarkkailua tehdään joka kolmas vuosi neljä kertaa vuodessa kolmelta pisteeltä: purkupisteeltä, Likasjoesta kuivatusvesien laskuojan alapuolelta ja Pukarajoesta. Kalataloudellista tarkkailua tai melu- tai pölytarkkailua ei alueella ole tehty, eikä niitä hakijan mukaan ole jatkossakaan tarpeen tehdä. TOIMINNAN RISKIT Turvetta tuotetaan kesällä, mikä yhdessä työn luonteen kanssa aiheuttaa paloturvallisuusriskin. Myös patojen murtuminen, poikkeukselliset rankkasateet tai tulvat sekä polttoaineen käsittely voivat aiheuttaa vaaratilanteita. Tulipaloriskin minimoimiseksi työmaalle laaditaan vuosittain paloturvallisuussuunnitelma. Työmaalle on nimetty hätätilanteiden hoitamisesta vastaava palo- ja pelastusorganisaatio. Henkilöstölle on annettu paloturvallisuus- ja ensiapukoulutusta. Työmailla on alkusammutuskalusto ja ensiapuvälineitä. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa sekä Pielaveden ja Tervon kunnissa 30.11.- 30.12.2005 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Hakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu 30.11.2005 Savon Sanomat -lehdessä.
10 Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Pohjois-Savon ympäristökeskukselta, Pohjois- Savon TE-keskukselta ja Pielaveden ja Tervon kuntien ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisilta sekä Pielaveden ja Tervon kunnilta. Lausunnot 1. Pohjois-Savon ympäristökeskus: Hakijan tulee selvittää kaikkien tuotantoalueesta 500 m:n säteellä sijaitsevien talousvesikäytössä olevien kaivojen veden pinnan korkeus ja muut perustiedot, sillä ojitus voi vaikuttaa pohjaveden pinnan tasoon myös tuotantoalueen läheisyydessä. Toiminnasta ei saa aiheutua talousveden saannin vaikeutumista. Pitkäjoen valuma-alue on osa Rautalammin reittiä, joka kuuluu erityissuojelua vaativiin vesistöihin (Vesistöjen erityissuojelutyöryhmän mietintö 63, 1992, Ympäristöministeriö). Vuonna 1992 julkaistun Rautalammin reitin kehittämissuunnitelman mukaan turvetuotantoa ei tule perustaa tai laajentaa Rautalammin reitillä, jos se vaarantaa reitin suojelua ja että turvetuotantoaluetta suunniteltaessa on selvitettävä mahdollisuus tehostaa vesiensuojelua pintavalutuskentällä tai tuotantoalueen salaojituksella. Vaikka mietinnöllä ja kehittämissuunnitelmalla ei ole lainvoimaa, osoittavat ne Rautalammin reitin erityispiirteet ja niiden suositukset tulee ottaa huomioon reitille tulevien toimintojen lupakäsittelyssä. Hakemustekstissä ei mainita pumppausta altaille 2 ja 3 ollenkaan. Pumppaamon rakenteista ja vesien johtamisesta pumppaamon jälkeen sekä pumppaamon mahdollisesta ohijuoksutuksesta tulee esittää tarkempi suunnitelma. Myös toimintojen sijoittumisen korkeus tulee tarkistaa. Laskeutusaltaiden mitoituksessa on esitetty tuotantosyvyydeksi +103,0 m ja laskeutusaltaiden 2 ja 3 vesipinnan korkeudeksi +102,8 m. Alapuolisen vesistön keskimääräinen korkeus on karttatarkastelun perusteella noin +103,5 m. Tämän perusteella vesi ei pääse laskeutusaltaista Likasjokeen päin ja tuotantokentän eteläinen osa olisi jäämässä tuotannon päätyttyä vesialueeksi. Hakemuksesta ei käy selville, mitä hakija tarkoittaa hakemuksessa mainitulla virtaamansäädöllä. Pelkkää laskeutusallaskäsittelyä ei yleensä voida katsoa vanhojenkaan turvetuotantoalueiden parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisena vesienkäsittelynä. Hakijan tulisi sel-
vittää mahdollisuudet vesienkäsittelyn tehostamiseen esim. massansiirtoalueita ja muita tuotannosta poistuneitta alueita käyttämällä. 11 Kivennäismaahan kaivettavista sarkaojista voidaan jättää pois lietesyvennykset tuotannon loppuvaiheessa. Sarkaojissa tulee kuitenkin ehdottomasti olla päisteputken pidättimet. Kun sarkaojissa ei ole lietesyvennyksiä, on päisteputken pidättimien ja laskeutusaltaiden sekä muiden vesienkäsittelyjärjestelmien toimintakunnosta pidettävä erityisen hyvää huolta. Ojiin ja laskeutusaltaisiin kertynyt liete tulee poistaa säännöllisesti savisaventumaa mahdollisimman vähän aiheuttavilla menetelmillä. Turvetuotannosta aiheutuva melutaso ei saa ylittää ympäröivillä asuntoalueilla ulkona klo 07 22 välisenä aikana A-painotettua ekvivalenttitason (L Aeq ) arvoa 55 db eikä klo 22 07 välisenä aikana arvoa 50 db. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla ulkona melutaso ei saa ylittää päivällä tasoa 45 db ja yöllä tasoa 40 db. Polttonesteiden, ongelmajätteiden ja muiden kemikaalien varastoinnista, keräilystä ja käytöstä ei saa aiheutua päästöjä ympäristöön. Polttonestesäiliöiden tulee olla suojaaltaallisia tai kaksivaippaisia tai muuten sellaiselle tiivispohjaiselle alustalle sijoitettuja, että vuodot maaperään estetään. Säiliöiden jakeluletkussa tulee olla ylitäytönestin. Merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista tulee ilmoittaa ympäristökeskukselle ja Pielaveden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnassa syntyvistä jätteistä on pidettävä kirjaa jätelain 51 :n mukaisesti. Toiminnasta voi aiheutua pölyhaittaa asutukselle. Pölyvaikutusten seuraamiseksi tulisi aloittaa jatkuva ns. silmämääräinen seuranta. Hakijan tulee sopia haitankärsijän kanssa tarvittavista toimenpiteistä ja korvauksista sekä ilmoittaa asiasta ympäristökeskukseen. Eroosion estämiseksi tulee huolehtia, että tuotannosta poistuneilla alueilla on maa-ainesta sitovaa kasvillisuutta mahdollisimman pian tuotannon päätyttyä. Mahdollisesta vesialueeksi vesittämisestä tulee esittää erillinen suunnitelma ympäristökeskukselle. Hakijan tulisi esittää ympäristökeskukselle vuosittain tuotannosta poistuneet alueet sekä tiedon kyseisten alueiden jälkikäytöstä. Tuotannon kokonaan päättyessä tulisi ympäristökeskuksel-
le esittää selvitys, mistä käy ilmi alueiden jälkikäyttö, rakenteille ja rakennuksille tehdyt toimenpiteet sekä muut alueen siistimistoimenpiteet. 12 Yhteenvetona ympäristökeskus toteaa, että hakemuksen mukainen turvetuotanto täyttää ympäristönsuojelulain vaatimukset eikä tuotannosta aiheudu merkittävää haittaa, rasitusta tai ympäristön pilaantumista kun otetaan lausunnossa esitetyt toimenpiteet huomioon. 2. Pohjois-Savon TE-keskus: Likaslampi ja Pirttijärvi ovat reheviä ja ruskeavetisiä. Vesistöön tulee kuormitusta monesta eri lähteestä. Turvetuotanto aiheuttaa pyydysten limoittumista ja vaikeuttaa kalastusta. Nilakan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmassa on Pirttijärveen suositeltu siian istutusta ja ravun istutuskokeilua. Lisäksi siinä on esitetty järven kunnostustapana hoitokalastusta ja hajakuormituksen vähentämistä. Pirttijärveen on viime vuosina istutettu siikaa ja säynettä. Istutuksen tuloksista ei ole tietoja. Turvetuotannon jätevesistä ei ennalta arvioiden aiheudu sellaista haittaa, että kompensaatiokynnys ylittyisi. Lupaehtoja tulee tarkistaa viimeistään kymmenen vuoden kuluttua. Kuivatusvesien vesistövaikutusten selvittämiseksi on järjestettävä vesistötarkkailu, jonka tulokset on lähetettävä tiedoksi TE-keskuksen kalatalousyksikölle. 3. Pielaveden kunta sekä Pielaveden ja Keiteleen kuntien yhteinen ympäristölautakunta: Alueella ei ole asema- tai yleiskaavaa. Tuotantoalueen läheisyydessä on asuntoja, joiden käytössä on talousvesikaivoja. Turvetuotanto voi vaikuttaa haitallisesti talousvesikaivojen veden laatuun ja antoisuuteen, mikä tulee ottaa huomioon lupakäsittelyssä. Rautalammin reitti kuuluu erityistä suojelua vaativiin vesistöihin. Reitillä turvetuotanto ei saa vaarantaa reitin suojelua, mikä tulee ottaa huomioon lupamääräyksissä. Hakemuksen mukaiset vesiensuojelurakenteet eivät ole parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisia. Vesiensuojelua on parannettava, jos se on mahdollista. Vesiensuojelurakenteet on pidettävä aina toimintakuntoisina. Sarkaoja- ja laskeutusaltaat on puhdistettava vuosittain heti tuotantokauden päätyttyä. Laskukanavat on puhdistettava tarvittaessa. Toiminnassa on käytettävä sellaisia työkoneita ja -menetelmiä, että pöly- ja meluhaitat ympäristölle ovat vähäiset. Pölypäästöjä on tarvittaessa tarkkailtava. Turvetuotannosta
aiheutuva melutaso ei saa ylittää valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaisia melutason ohjearvoja. 13 Jätteiden, polttonesteiden ja muiden kemikaalien varastointi ja käsittely on järjestettävä siten, ettei niitä pääse valumaan maaperään tai leviämään ympäristöön. Koneiden huoltopaikat on suojattava niin, ettei maaperän pilaantumisvaaraa ole. Lähtevien vesien laatua ja vaikutuksia alapuolisiin vesiin on tarkkailtava luotettavasti. Erityistä huomiota on kiinnitettävä Likaslammen ja Pirttijärven kalojen elohopeapitoisuuksiin. Tarkkailun tulokset on toimitettava kunnan ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisille. Hakijan on tehtävä vastuullista toiminnan omavalvontaa. Omavalvontaraportit on pyydettäessä esitettävä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 4. Pielaveden ja Keiteleen kansanterveystyön kuntayhtymä: Ympäristöterveyden näkökohdat huomioon ottaen ei ympäristölupahakemukseen ole huomauttamista. 5. Tervon kunnan ympäristölautakunta: Turvetuotantoalueelle tulisi laatia hyväksyttävä suunnitelma vesistökuormituksen tarkkailemiseksi. Jos alapuolisessa vesistössä havaitaan turvetuotannosta aiheutuvaa veden laadun heikkenemistä, hakijan tulee saattaa vesistö luonnonmukaiseen tilaan tai korvata turvetuotannosta aiheutuneet vahingot. 6. Tervon kunta: Tervon kunta on jättänyt samansisältöisen lausunnon kuin ympäristölautakunta. 7. Sisä-Savon terveydenhoidon kuntayhtymä: Hakemuksessa esitettyjen toiminnasta mahdollisesti ja todennetusti aiheutuvien ympäristö- ja terveyshaittojen perusteella ympäristöluvan myöntämiselle ei ole estettä. Muistutukset 1. AA (Pirtaho RN:o 1:64): Muistutus koskee Likasjokeen laskevan ojan kunnossapitoa. Vuonna 1979 on sovittu, että oja-alue on kahdeksan metriä. Edellisen kerran ojaa kaivettaessa oja-alueen raja on ylitetty useilla metreillä. Muistuttajalle tulisi ilmoittaa hyvissä
ajoin (2 kk) ennen kuin ojaa aletaan kaivaa, jolloin muistuttaja ehtisi korjata oja-alueelle kasvaneet puut hyötykäyttöön. 14 2. BB (Ojantakanen RN:ot 2:153 ja Tiensyrjä RN:o 2:154, Tervo, Koivulahti): Muistuttaja vaatii, että kuivatusvesien pumppausta tarkkaillaan ja alapuolisen vesistön veden laatua tarkkaillaan säännöllisesti, myös Pirttijärvestä. Ei riitä, että kuormitusta arvioidaan vain muilta tuotantoalueilta saatujen kuormitustietojen perusteella. Pukarajoen ja Pirttijärven vesi on hyvin ruskeaa ja humuspitoista. Järven vesi tuntuu ajoittain limaiselta. Järven vesi on aiemmin ollut hyvin kirkasta ja rannat osittain hiekkapohjaisia. Nyt matalien rantojen hiekkapohjaa peittää paksu mutakerros ja runsas vesikasvillisuus. Harrastajakalastajien mukaan järven kalat kärsivät talvella happikadosta. 3 ja 4. CC (tilan Kumpula RN:o 2:107 osakas) ja DD (tilan Kumpunen RN:o 2:139 omistaja): Kumpusensuolla tulisi tehdä kuormitustarkkailua, jotta voitaisiin arvioida Likaslampeen ja Pirttijärveen tulevaa kuormitusta. Muualta saadut ominaiskuormitusluvut eivät kuvaa Kumpusensuon kuormitusta. Laskeutusaltaiden kuntoa tulisi hoitaa tehokkaammin, jotta ne toimisivat tarkoituksenmukaisesti. Muistuttajat ovat tehneet erilliset samansisältöiset muistutukset. HAKIJAN SELITYS Pohjois-Savon ympäristökeskus: Hakijan tietoon ei ole tullut valituksia kaivoveden laadusta tai antoisuudesta. Kaivojen veden laadusta tai antoisuudesta ei ole tehty muistutuksia. Talousvesikäytössä olevien kaivojen veden pinnan korkeuden ja muiden perustietojen kartoittamiselle ei ole tarvetta. Vesiensuojelun tehostamista koskevan vaatimuksen osalta hakija lausuu, että ei ole kyse toiminnan perustamisesta eikä laajentamisesta, vaan olemassa olevan toiminnan jatkamisesta. Tuotantoalueen läheisyydestä ei löydy pintavalutukseen hyvin soveltuvaa aluetta. Tuotantoalueen eteläpuolella oleva suopohjainen metsäalue ei ole hakijan hallussa. Alue on metsäojitettu ja sen maanpinnan korkeustaso laskuojan yläosassa on 3 4 metriä ylempänä kuin tuotantoalueen tämänhetkinen kuivatustaso. Alueen kaltevuus on etelä-
15 /länsireunalta laskuojaan päin, joten kuivatusvesien tälle alueelle johtaminen jouduttaisiin toteuttamaan syvillä, kivennäismaahan kaivettavilla ojituksen muutoksilla. Johtaminen edellyttäisi tehokkaamman pumppaamon rakentamista. Myös talviaikainen vesienjohtaminen olisi järjestettävä uudelleen. Suon ohut turvekerros ei mahdollista salaojitusta turpeeseen. Turvekerroksen alapuolinen routiva savinen moreeni ei mahdollista salaojitusta pohjamaahan. Tuotantoalueen eteläpään massansiirtoalueita käytetään jo nyt viereisten sarkojen kuivatusvesien käsittelyyn. Massansiirtoalueen reunoissa on matalat sarkaojat, joiden täyttyessä massansiirtoalue toimii kuivatusveden varasto-/tasausaltaana. Pumppuna on hydraulimoottorikäyttöinen uppopumppu. Pumpun tuotto 5 m:n nostokorkeudella on 67 l/s. Pumppu ei tarvitse omaa kaivorakennetta, vaan pumppaus tapahtuu suoraan altaasta. Pumppu nostaa vedet yläpuoliseen ojaan, josta vedet johdetaan jakokaivon avulla kahteen laskeutusaltaaseen. Pumppaamo on käytössä kevättalven lumien sulamisesta syksyn pakkasten tuloon asti. Talviaikana vedet johdetaan pumppaamon ohituksena suoraan laskuojaan. Virtaamansäätöpadot ovat tällä hetkellä eteläpään kahdessa laskeutusaltaassa, jotka ovat toiminnassa silloin kun pumppaamokin. Ojista lähtevä savisamentuma aiheutuu useimmiten ojien puhdistuksesta. Ojien jatkuva kunnossapito eroosioherkässä maaperässä hyvin todennäköisesti aiheuttaa enemmän kuormitusta alapuoliseen vesistöön kuin siitä pitäytyminen. Haettu määräys on vakiintunut velvoite ns. vanhoissa hankkeissa annetuissa päätöksissä. Tarkoitus ei ole toiminnallisessa mielessä saada vapautuksia kunnossapidosta ja sitä kautta etuisuuksia. Hakijan tietoon ei ole tullut valituksia pölystä. Erillistä silmämääräistä seurantaa ei ole tarpeellista aloittaa. Jos pölystä tulisi valituksia, hakija tarkastaa kohteen ja sopii asiasta haitan kärsijän kanssa ja ilmoittaa asiasta ympäristökeskukselle. Melun rajoittamista koskevista vaatimuksista ei hakijalla ole huomautettavaa.
16 Ympäristölupavirasto ei ole toimivaltainen asettamaan polttoaineiden säilyttämistä koskevia määräyksiä. Jos toisin kuitenkin katsotaan, ei määräysten tulisi olla voimassa olevia lainsäädäntöä, asetuksia ja päätöksiä ankarampia, mihin viittaavat myös kannanotot julkaisussa "Turvetuotannon ympäristönsuojeluohje 19.9.2003". Jätteet säilytetään tilapäisesti, kuten jätehuoltoviranomainen on tähänkin asti edellyttänyt. Tuotantoalueen jälkikäyttöä koskevien vaatimusten osalta hakija lausuu, että tavanomaisesti asetettu määräys on riittävä. Vuosittain tuotannosta poistuvat alueet ja niiden jälkikäyttömuodot ilmoitetaan ympäristökeskukselle. Kun tuotanto päättyy kokonaan, esitetään ympäristökeskukselle selvitys, josta käy ilmi mm. alueiden jälkikäyttö. Pohjois-Savon TE-keskus: Kumpusensuo on mukana Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkkailuohjelmassa. Tulokset lähetetään tiedoksi TE-keskukselle. Pielaveden kunta sekä Pielaveden ja Keiteleen kuntien ympäristölautakunta: Kaivoja koskevan vaatimusten osalta hakija viittaa ympäristökeskuksen lausunnon johdosta antamaansa selitykseen. Rautalammin reitin erityispiirteiden osalta hakija vastaa, että olemassa olevan toiminnan jatkaminen ei aiheuta muutosta nykytilanteeseen. Käytössä olevat vesiensuojelumenetelmät täyttävät parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksen kyseisen suon olosuhteissa. Sarkaojat puhdistetaan tarvittaessa ja laskeutusaltaat vuosittain, yleensä syksyisin. Kumpusensuolla on käytössä mekaaninen kokoojavaunu. Varsinaista pöly- tai melutarkkailua ei Kumpusensuon ympäristössä ole tarpeellista tehdä, sillä kyseessä on loppuva tuotantoalue, eikä hakijalle ole tullut valituksia melusta tai pölystä. Jätteiden, polttonesteiden ja muiden kemikaalien varastointia koskevien vaatimusten osalta hakija viittaa ympäristökeskuksen lausunnon johdosta antamaansa selitykseen. Tarkkailu tehdään Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkkailuohjelman puitteissa. Tarkkailun tekee ulkopuolinen konsultti ja sitä voidaan pitää luotettavana. Suolla pidetään käyttö- ja hoitopäiväkirjaa. Hakija katsoo, että tällainen hakijan suorittama tarkkailu on riittävää omavalvontaa.
Pielaveden ja Keiteleen kansanterveystyön kuntayhtymä: Hakijalla ei ole huomautettavaa lausunnon johdosta. 17 Tervon kunta ja Tervon kunnan ympäristölautakunta: Tarkkailua koskevan vaatimuksen osalta hakija viittaa TE-keskuksen lausunnon johdosta antamaansa selitykseen. Mahdollisten vesistön kunnostamista ja aiheutuneiden vahinkojen korvaamista koskevien vaatimusten osalta hakija lausuu, että vaade on aiheeton, eikä se kuulu lausunnon antajien puhevaltaankaan. Sisä-Savon terveydenhoidon kuntayhtymä: Hakijalla ei ole huomautettavaa lausunnon johdosta. Muistutus 1: Hakija peruuttaa vesilain 10 luvun 6 :n mukaisen hakemuksensa johtaa kuivatusvedet toisen maalla sijaitsevassa ojassa. Hakijalla on jo sopimus kuivatusvesien johtamiseksi. Muistutukset 2 ja 3: Hakija viittaa lausuntojen johdosta lausumaansa. TARKASTUS Asiassa on suoritettu tarkastus 22.8.2006. Tarkastuksella todettiin, että tuotantoalueen ja lähimmän asuinkiinteistön (Suoniemi RN:o 3:35) välinen maasto on peltoa. Tarkastuskertomus on liitetty asiakirjoihin. HAKEMUKSEN TÄYDENNYS Hakija on 27.10.2006 toimittanut ympäristölupavirastoon turvetuotantoaluetta koskevan päivitetyn tuotantosuunnitelmakartan, jonka mukaan tuotantoala on 53,3 ha.
18 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Käsittelyratkaisu Lausunnon antaminen käyttöoikeuden myöntämisestä purkuojaan koskevaan pyyntöön (Pirtaho RN:o 1:64) raukeaa perumisen vuoksi. Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle ympäristöluvan turvetuotantoon Pielaveden kunnassa Taipaleen kylässä sijaitsevalla Kumpusensuon 53,3 hehtaarin tuotantoalalle. Ympäristölupavirasto katsoo, että kun toimitaan tämän päätöksen mukaisesti, ei vesien johtamisesta aiheudu hyvitettäviä edunmenetyksiä. Ennakoimattomien vahinkojen varalle annetaan lupamääräys. Toiminnassa on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET Vesiensuojelurakenteet ja päästöt vesiin 1. Turvetuotantoalueen kuivatusvedet on johdettava kolmen laskeutusaltaan kautta laskuojiin ja edelleen Likasjokeen ympäristövirastolle 27.10.2006 toimitetun suunnitelmakartan 1:8 000 mukaisesti. Kuivatusvedet on johdettava vesiensuojelurakenteiden kautta kaikissa olosuhteissa ja myös muulloin kuin varsinaisena tuotantoaikana. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennykset, jos ne voidaan kaivaa turpeeseen. Päisteputket on varustettava lietteenpidättimillä. Laskeutusaltaat on varustettava pintapuomilla ja niiden poistopäässä on oltava vedenkorkeutta säätelevät sihdeillä varustetut putkipadot. Laskeutusaltaiden välittömässä läheisyydessä on oltava alueet altaista poistettavalle lietteelle siten, ettei liete pääse vesistöön.
19 Laskeutusaltaiden mitoituksen on oltava vähintään turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen (ympäristöministeriö 19.9.2003) mukainen. Toiminnassa tulee huolehtia, että vedet jakaantuvat tasaisesti altaille 2 ja 3. Tätä koskeva selvitys on toimitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle 30.4.2007 mennessä. Tuotantoalueen ulkopuoliset vedet on johdettava mahdollisimman tarkasti eristysojissa tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohi. Auma-alueiden ja ojien väliin on jätettävä suojavyöhykkeet, jotta turvetta ei joudu ojiin lastausten yhteydessä. Luvansaajan on ilmoitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle vesiensuojelusta ja vesiensuojelurakenteiden toimivuudesta huolehtivan henkilön nimi- ja yhteystiedot. 2. Mahdolliset kaivutyöt on tehtävä vähävetisenä aikana. Kaivumassat on tasattava ja muotoiltava ympäristöön sopiviksi ja on huolehdittava, että massat eivät pääse valumaan ojiin tai altaisiin. 3. Laskeutusaltaat ja lietesyvennykset sekä turpeeseen kaivetut sarka-, reuna- ja kokoojaojat on tyhjennettävä lietteestä tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa tuotantokauden päättyessä. Kivennäismaahan kaivetut sarka-, reuna- ja kokoojaojat on tarkistettava ainakin kerran vuodessa ja ne on tyhjennettävä lietteestä tarvittaessa. Vesienkäsittely- ja pumppausrakenteet on tarkastettava säännöllisesti ja mahdolliset puutteet niiden toimintakunnossa on korjattava välittömästi. Laskeutus- ja sarkaojaaltaiden sekä ojien sortuvat seinämät ja luiskat on korjattava mahdollisimman pian esimerkiksi kiveämällä sortuva alue. Mikäli kuivatusvesien johtamisesta laskuojaan aiheutuu liettymistä, ojan tukkeutumista tai muita haitallisia vaikutuksia laskuojassa, luvan saajan on poistettava haitta viipymättä. 4. Vesiensuojelurakenteisiin voidaan niiden toiminnan tehostamiseksi tehdä sellaisia Pohjois-Savon ympäristökeskuksen hyväksymiä muutoksia, joilla ei ole haitallisia vaikutuksia yksityiseen tai yleiseen etuun.
20 Päästöt ilmaan ja melu 5. Tuotanto, turpeen varastointi ja lastaus on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Toiminnassa on käytettävä mahdollisimman vähän melua aiheuttavia koneita, laitteita ja työmenetelmiä. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 m:n etäisyydelle asuinrakennuksista. Pölyämistä aiheuttava toiminta on kielletty alle 500 m:n etäisyydellä asutuksesta tuulen suunnan ollessa asutuksen päin ja tuulen nopeuden ylittäessä 4 m/s. Alueella on oltava asianmukainen Pohjois-Savon ympäristökeskuksen hyväksymä tuulen suunnan ja nopeuden osoittava tuulimittari. Turvetuotannon aiheuttama melu ei saa lähimpien ympärivuotisesti asuttujen kiinteistöjen piha-alueella ylittää klo 7.00 22.00 A-painotettua ekvivalenttitason (L Aeq ) arvoa 55 db eikä klo 22.00 7.00 arvoa 50 db. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla melutaso ei saa ylittää päivällä tasoa 45 db eikä yöllä tasoa 40 db. Alle 300 metrin etäisyydellä asutuksesta toiminta on kokonaan kielletty klo 22.00 7.00 välisenä aikana. 6. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava niin, että kuorma ei voi pölytä häiritsevästi. Jätteet 7. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Erilaista käsittelyä ja hyödyntämistä edellyttävät jätteet on lajiteltava ja pidettävä toisistaan erillään. Jätteiden varastoinnista ei saa aiheutua roskaantumista tai maaperän pilaantumista. Toiminnassa syntyvät jätteet on toimitettava hyötykäyttöön tai käsiteltäviksi tavanomaisen jätteen tai ongelmajätteen käsittelypaikoissa. Jätteet on ensisijaisesti pyrittävä toimittamaan hyötykäyttöön materiaalina. Jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenee niiden määrä, laatu, alkuperä sekä toimitusaika ja -paikka.
21 Toiminnassa käytettävät aineet 8. Toiminnassa käytettävät aineet (muun muassa polttoaineet, voiteluaineet, hydrauliikkaöljyt ja jäähdytinnesteet) on varastoitava tiivispohjaisella alustalla ja niiden käsittely on järjestettävä niin, ettei niitä pääse maahan tai ojiin. Koneiden huolto- ja tankkauspaikkojen on sijaittava tiivispohjaisella alustalla. Vuodot maaperään on estettävä. Häiriö- ja poikkeustilanteet 9. Häiriö- ja poikkeustilanteissa luvan saajan on ryhdyttävä välittömästi tehokkaisiin toimenpiteisiin toiminnan ennallistamiseksi, vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Häiriö- ja poikkeustilanteista on ilmoitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Pielaveden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toimintavalmiutta häiriö- ja poikkeustilanteiden varalta on pidettävä yllä. Öljyvuotojen varalta on oltava käytössä imeytysainetta ja säilytyspaikka öljyyntyneelle maa-ainekselle. Toiminnan tarkkailu 10. Käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailu on toteutettava Vapo Oy:n Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkkailuohjelmassa esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Luvan saajan on pidettävä käyttöpäiväkirjaa, johon on merkittävä tuotantokausittain tiedot tuotannosta ja vesienkäsittelyrakenteiden kunnossapidosta sekä muista tarkkailuohjelmassa tarkemmin mainituista seikoista, joilla on merkitystä toiminnan päästöjen kannalta. Vesistövaikutuksia on tarkkailtava vesistötarkkailuohjelman mukaisesti siten täydennettynä, että myös kuivatusvesien laskuojan yläpuolelta Likasjoesta on otettava vesinäytteet tarkkailuohjelman mukaisesti. Täydennetty tarkkailuohjelma on toimitettava tiedoksi Pohjois-Savon ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.
22 11. Luvan saajan on tarkkailtava alle 300 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta sijaitsevien talousvesikaivojen veden korkeutta Pohjois-Savon ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelma on toimitettava ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. 12. Luvan saajan on mitattava kesällä 2007 toiminnasta aiheutuva melutaso alle 300 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta sijaitsevien asuinrakennusten pihoilla Pohjois-Savon ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Valvontaviranomainen voi edellyttää melutason mittausta myös myöhemmin toiminnan aikana, mikäli on perusteltua syytä epäillä melutason ohjearvojen ylittymistä tai kohtuuttoman viihtyisyyshaitan aiheutumista lähiasuinrakennusten pihoilla. Luvan saajan on toteutettava toiminnasta aiheutuvien pölyhaittojen seuranta Pohjois- Savon ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Melumittausta ja pölyseurantaa koskeva tarkkailuohjelma on toimitettava Pohjois-Savon ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailutulosten raportointi 13. Käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle, Pohjois-Savon TE-keskukselle sekä Pielaveden ja Tervon kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Melutarkkailun, pölyseurannan ja kaivotarkkailun tulokset on toimitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Pielaveden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lisäksi tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät.
23 Tuotannosta poistuvien alueiden jälkihoito ja tarkkailu 14. Tuotannosta poistettujen alueiden jälkihoito on tehtävä siten, että päästöt ympäristöön ovat mahdollisimman pienet ja että päästöt eivät ylitä tuotannonaikaisia päästöjä. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes Pohjois-Savon ympäristökeskus on todennut, että alueet ovat kasvipeitteisiä tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai vesienkäsittely ei muusta syystä ole enää tarpeen. Pohjois-Savon ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen, jälkihoitoon ja niiden tarkkailuihin liittyviä tarkentavia määräyksiä. Ennakoimattoman vahingon korvaaminen 15. Vesistön pilaantumisesta aiheutuvista korvattavista vahingoista, joita ei nyt ole ennakoitu aiheutuvan, on vahingonkärsijällä oikeus vaatia korvausta ympäristönsuojelulain 72 :n mukaisesti ympäristölupavirastolle tehtävällä hakemuksella. LUVAN VOIMASSAOLO JA TARKISTAMINEN Lupa on voimassa toistaiseksi. Luvan saajan on, jos se aikoo jatkaa vuoden 2014 jälkeen tässä päätöksessä tarkoitettua turvetuotantoa, tehtävä 31.12.2013 mennessä ympäristölupavirastolle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus. Hakemukseen on liitettävä ympäristönsuojelulaissa ja - asetuksessa edellytetyt tiedot. Hakemuksen yhteydessä on esitettävä suunnitelma alueen jälkikäytön edellyttämistä toimenpiteistä sekä jälkihoidosta ja sen aikaisesta tarkkailusta. Mikäli turvetuotanto lopetetaan ennen vuotta 2015, on luvan saajan vuosi ennen toiminnan lopettamista esitettävä ympäristölupavirastolle alueen jälkihoitoa sekä sen vaatimaa tarkkailua ja vesiensuojelutoimia koskeva hakemus.
24 ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Luvan voimassaolon ja tarkistamisen osalta sovelletaan muutoinkin ympäristönsuojelulain 9 luvun säännöksiä. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä kohtuutonta rasitusta naapuritiloilla. Luvan mukainen toiminta on Ylä-Savon maakuntakaavassa osoitetun mukaista. Tuotantoalueen vesienkäsittelymenetelmänä on ympärivuoden käytössä olevat laskeutusaltaat. Tuotannon loppuvaiheessa nostetaan hyvin maatunutta turvetta, josta aiheutuvat päästöt ovat suurempia kuin vähemmän maatuneesta turpeesta. Vesienkäsittelyrakenteiden kunnossapito on tuotannon loppuvaiheessa hankalampaa kuin tuotannon alkuvaiheessa. Hakija on ilmoittanut, että turvetuotanto päättyy 2010-luvun puolivälissä. Suhteellisen lyhyen jäljellä olevan tuotantoajan takia vesienkäsittelyn tehostaminen lupapäätöksessä edelletystä ei ole tarkoituksenmukaista. Parasta käyttökelpoista tekniikkaa arvioitaessa on otettu huomioon alapuolisen vesistön olosuhteet, tuotantoalueen sijainti sekä tekniset mahdollisuudet tuotantopaikan olosuhteissa.
25 Lupamääräysten perustelut Vesienkäsittelyrakenteiden kunnostamista, altaiden tyhjentämistä ja ojien puhdistamista koskevat määräykset on annettu, koska turvetuotannosta aiheutuvaa ympäristökuormitusta voidaan vähentää ottamalla ympäristönsuojeluasiat riittävästi huomioon toiminnassa. Melu- ja pölyhaittojen ehkäisemiseksi on annettu lupamääräys, sillä tuotantoalueen läheisyydessä on asutusta. Melu- ja pölypäästöjen tarkkailulla voidaan varmistua, että päästöistä ei aiheudu lähiasutuksella terveyshaittaa tai naapuruussuhdelain 17 :n mukaista kohtuutonta rasitusta. Häiriötilanteisiin varautuminen ja niiden syiden selvittäminen on tärkeää haittojen ennaltaehkäisyn kannalta. Poikkeuksellisista tilanteista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle, joka voi antaa asiantuntija-apua poikkeustilanteen korjaamiseksi sekä poikkeustilanteesta johtuvien haitallisten ympäristövaikutusten estämiseksi ja vähentämiseksi. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys mm. polttoaineiden varastoinnista. Jätteen haltijaa koskevat jätelain 6 :n mukaiset yleiset huolehtimisvelvollisuudet jätehuollon järjestämisestä. Jätteistä annettu lupamääräys koskee näitä velvollisuuksia. Toiminnan harjoittajan on ympäristönsuojelulain 5 :n mukaan oltava selvillä toiminnan ympäristövaikutuksista, -riskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten ja ennakoimattomien vahinkojen varalta. Alueen jälkihoidon suunnitelmallisuus on tarpeen vesiensuojelun järjestämiseksi. Käytöstä poistuneiden alueiden kuormitus ei lopu välittömästi tuotannon loppuessa, vaan alenee asteittain. Siksi myös käytöstä poistuneiden alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta.
26 VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA VAATIMUKSIIN Pohjois-Savoon ympäristökeskuksen vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä näkyvillä tavoin. Pohjois-Savon TE-keskuksen vaatimus vesistötarkkailun tulosten toimittamisesta on otettu huomioon lupamääräyksessä 13. Pielaveden ja Keiteleen kuntien yhteisen ympäristölautakunnan ja Pielaveden kunnan vaatimukset melu- ja pölyhaittojen rajoittamisesta sekä jätteiden ja polttoaineiden varastoinnista ja käsittelystä sekä vesiensuojelurakenteiden kunnossapidosta on otettu huomioon lupamääräyksissä näkyvällä tavalla. Talousvesikaivojen veden pinnan tarkkailusta on annettu lupamääräys. Luvan saaja on määrätty tarkkailemaan tuotannosta aiheutuvia vesistövaikutuksia. Luvan saajan on tehtävä käyttötarkkailua, johon sisältyy muun muassa tiedot alueella tehdyistä ojituksista ja altaiden tyhjennyksistä. Käyttöpäiväkirja on tarvittaessa näytettävä ympäristönsuojeluviranomaiselle. Alapuolisen vesistön kalojen elohopeapitoisuuden selvittämistä koskeva vaatimus on aiheettomana hylätty. Parasta käyttökelpoista tekniikkaa koskevan vaatimuksen osalta ympäristölupavirasto viittaa luvan myöntämisen perusteluissa lausumaansa. Tervon kunnan ympäristönsuojelulautakunnan ja Tervon kunnan vaatimus ennakoimattomien vahinkojen korvaamisesta on otettu huomioon lupamääräyksessä 15 näkyvällä tavalla. Ympäristölupavirasto pitää tuotannon kesto ja tuotantoalueen pinta-ala huomioon ottaen ominaiskuormituslukuihin perustuvaa vesistökuormituksen arviointia riittävänä. Joka kolmas vuosi tehtävän vesistötarkkailun yksi tarkkailupiste sijaitsee laskuojan yläosassa välittömästi laskeutusaltaiden 2 ja 3 alapuolella, joten sen veden laadun tarkkailutuloksia voidaan käyttää suuntaa antavasti tuotantoalueelta tulevan kuormituksen arvioinnissa. Vesistötarkkailua on täydennettävä aiemmasta: kuivatusvesien laskuojan yläpuolelta Likasjoesta on otettava näyte, jolloin saadaan aiempaa paremmin selville turvetuotantoalueen kuivatusvesien vaikutus Likasjoen veden laatuun. AA (Pirtaho RN:o 1:64): Vaatimus mahdollisesta laskuojan syventämisestä ilmoittamisesta hylätään ennenaikaisena, koska luvan saaja on ilmoittanut, että ojaa ei ole tarpeen syventää.
27 BB (Ojantakanen RN:ot 2:153 ja Tiensyrjä RN:o 2:154, Tervo, Koivulahti): Luvan saajan on tarkkailtava vaikutuksia alapuolisen vesistön veden laatuun. Ympäristölupavirasto pitää tuotannon kesto ja tuotantoalueen pinta-ala huomioon ottaen hakemuksessa esitettyä vesistövaikutustarkkailua ja ominaiskuormituslukuihin perustuvaa vesistökuormituksen arviointia riittävänä. Yksi vesistötarkkailupiste sijaitsee laskuojan yläosassa välittömästi laskeutusaltaiden 2 ja 3 alapuolella, joten sen veden laadun tarkkailutuloksia voidaan käyttää suuntaa antavasti tuotantoalueelta tulevan kuormituksen arvioinnissa. CC (tilan Kumpula RN:o 2:107 osakas) ja DD (tilan Kumpunen RN:o 2:139 omistaja): Ympäristölupavirasto pitää tuotannon kesto ja tuotantoalueen pinta-ala huomioon ottaen ominaiskuormituslukuihin perustuvaa vesistökuormituksen arviointia riittävänä. Yksi vesistötarkkailupiste sijaitsee laskuojan yläosassa välittömästi laskeutusaltaiden 2 ja 3 alapuolella, joten sen veden laadun tarkkailutuloksia voidaan käyttää suuntaa antavasti tuotantoalueelta tulevan kuormituksen arvioinnissa. Laskeutusaltaiden kunnossapidosta on annettu lupamääräys 3. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 41, 42, 43, 45, 46, 52, 55, 56, 62, 72 ja 90 Ympäristönsuojeluasetus 19, 30 ja 37 Jätelaki 4, 6, 12, 15, 51 ja 52 KÄSITTELYMAKSU Päätöksestä peritään käsittelymaksu 2 940 euroa (turvetuotantoalue 30 300 ha). Ympäristönsuojelulain 105 (86/2000). Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003).
28 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Ympäristönsuojelulain 54 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 23 :n mukaisesti päätös toimitetaan luvan saajalle, Pohjois-Savon ympäristökeskukselle, Pohjois-Savon TEkeskukselle, Pielaveden ja Tervon kuntien ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisille sekä Pielaveden ja Tervon kunnille ja Suomen ympäristökeskukselle. Päätöksen antamisesta ilmoitetaan lisäksi niille, joille on annettu hakemuksesta erikseen tieto. Tieto päätöksestä julkaistaan Pielaveden ja Tervon kunnissa sekä Savon Sanomat - nimisessä lehdessä.
29 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta tähän päätökseen saa hakea 1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea, 2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja 5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus liitteenä. Antero Iivanainen Esko Vaskinen Satu Ahola Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Antero Iivanainen ja Esko Vaskinen sekä sivutoiminen ympäristöneuvos Satu Ahola (asian esittelijä). SA/LN Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 020 490 4981, 040 774 8087
V A L I T U S O S O I T U S Liite Määräaika ja valitusmenettely Valituskirjelmän sisältö Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään 29.12.2006 ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio Postiosoite: PL 69, 70101 Kuopio Puhelin: 020 490 120 Telekopio: 020 490 4999 Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi Virka-aika: klo 8.00-16.15 Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y- tunnus. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä Oikeudenkäyntimaksu - ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta. Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein. Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 82 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa.