Kokoustiedot. Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (29) Kaupunginvaltuusto. Aika maanantai klo 18:00-19:25

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (29) Julkinen Kokoustiedot Aika maanantai klo 18:00-19:25 Paikka Valtuusto-virastotalo, valtuustosali, Suokatu 42 Saapuvilla olleet jäsenet Markku Rossi, puheenjohtaja (Suomen Keskusta) Sari Raassina, 1. varapuheenjohtaja (Kansallinen Kokoomus), klo 18.00-19.15 Irja Sokka, 2. varapuheenjohtaja (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) Sirpa Alho-Törrönen (Kansallinen Kokoomus) Iris Asikainen (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) Harri Auvinen (Vihreä liitto) Marja Berg (Vihreä liitto), klo 18.00-18.50 Nelli Berg-Väänänen (Kansallinen Kokoomus), klo 18.00-19.10 Björn Cederberg (Suomen Kristillisdemokraatit) Aleksi Eskelinen (Suomen Keskusta) Pirjo Eskelinen (Perussuomalaiset) Upi Heinonen (Kansallinen Kokoomus), varavaltuutettu Pirjo Hentelä-Aho (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) Marja-Leena Hublin (Vihreä liitto) Isto Huttunen (Perussuomalaiset) Atik Ismail (Vasemmistoliitto) Pekka Kaartinen (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) Tiina Kaartinen (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) Hannu Kananen (Suomen Keskusta) Pekka Kantanen (Kansallinen Kokoomus), klo 18.00-19.15 Veijo Karkkonen (Suomen Keskusta) Kalevi Kauhanen (Kalevi Kauhasen valtuustoryhmä) Kalle Keinänen (Vasemmistoliitto) Markku Kiljander (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) Antti Kivelä (Suomen Keskusta) Kimmo Kivelä (Perussuomalaiset), klo 18.00-19.05 Hilkka Kontiainen (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) Riitta Korhonen (Kansallinen Kokoomus) Allu Koskinen (Kansallinen Kokoomus) Jaakko Kosunen (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) Sirpa Kulin (Perussuomalaiset) Mikko Lankinen (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) Heikki Mensonen (Suomen Keskusta) Sanna Mertanen (Vihreä liitto) Sakari Pentikäinen (Suomen Kristillisdemokraatit), varavaltuutettu Pirkko-Liisa Piironen (Kansallinen Kokoomus), varavaltuutettu Anna Olkkonen (Suomen Keskusta) Marjatta Parviainen (Suomen Keskusta) Anne Paulo-Tuovinen (Vihreä liitto) Esa Pitkänen (Suomen Keskusta) Pekka Pollari (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) Jukka Pulkkinen (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) Pia Punkki (Perussuomalaiset) Varpu Puskala (Suomen Keskusta) Auli Pääkkönen (Suomen Keskusta), varavaltuutettu

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 2 (29) Julkinen Ilkka Raninen (Kansallinen Kokoomus) Minna Reijonen (Perussuomalaiset) Hetti Rytsy (Suomen Keskusta), klo 18.00-19.20 Olli-Pekka Ryynänen (Kansallinen Kokoomus) Kaija Räsänen (Perussuomalaiset) Krista Rönkkö (Perussuomalaiset) Neeta Röppänen (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) Annu Saukko (Suomen Keskusta), klo 18.00-19.10 Jukka Savolainen (Kansallinen Kokoomus) Leila Savolainen (Suomen Keskusta) Matti Solehmainen (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue), varavaltuutettu Markku Söderström (Vasemmistoliitto) Veikko Tiihonen (Kansallinen Kokoomus) Tapio Tolppanen (Suomen Keskusta) Taisto Toppinen (Kansallinen Kokoomus) Matti Vanhanen (Perussuomalaiset), varavaltuutettu Erkki Virtanen (Vasemmistoliitto) Keijo Voutilainen (Suomen Keskusta) Eero Wetzell (Kansallinen Kokoomus) Poissa olivat esteen ilmoittaen seuraavat jäsenet Markku Huttunen Jorma Häiväläinen Pekka Niiranen Saana Rantonen Pauli Ruotsalainen Tero Taipale Puheenjohtaja oli kutsunut heidän tilalleen seuraavat esteettömät varajäsenet Sakari Pentikäinen Auli Pääkkönen Pirkko-Liisa Piironen Matti Solehmainen Matti Vanhanen Upi Heinonen - Blom Ville estynyt - Pietarinen Eija estynyt Poissa oli estettä ilmoittamatta - Tolonen Pauli, eikä hänellä ollut varajäsentä Muut saapuvilla olleet Petteri Paronen, kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen, palvelualuejohtaja Markku Tervahauta, palvelualuejohtaja Pekka Vähäkangas, palvelualuejohtaja Raija Korhonen, viestintäpäällikkö Heikki Vienola, kaupunginsihteeri pöytäkirjanpitäjä

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 3 (29) Julkinen Asiat 1-8 Allekirjoitukset Markku Rossi puheenjohtaja Heikki Vienola pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Kuopiossa, kaupunginkansliassa 8.2.2016 Iris Asikainen Pia Punkki Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Kuopiossa, kaupunginkansliassa 9.2.2016. Heikki Vienola Pöytäkirjanpitäjä Muutoksenhakukiellot Kuntalain 91 :n mukaan ei kunnallisvalitusta voi tehdä :ien 1 2 ja 5-8 osalta, koska päätökset koskevat vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Valitusosoitukset Pöytäkirjaan liitetään valitusosoitus :n 3 osalta liite K ja seuraava valitusosoitus :n 4 osalta liite L

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 4 (29) Julkinen Käsitellyt asiat Nro Liite/ viite* Otsikko 1 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 5 2 2 Pöytäkirjantarkastajat 6 3 3 Tekniset talousarviomuutokset vuodelle 2016 7 4 4 1-7 Asemakaava ja asemakaavan muutos / 23-Kelloniemi, FinnHEMS 9 Sivu 5 5 8 Valtuustoaloite / Kuopiolaisille oma kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluiden alennuskortti 6 6 Valtuustoaloite korvaavan työn toimintamallin käyttöönotosta Kuopion kaupungin organisaatiossa 7 7 Kokouksessa jätetty valtuustoaloite / Kunnollisten pelastus- ja terveysasematilojen järjestäminen Etelä-Kuopio alueelle 16 19 22 8 8 Kokouksessa jätetty valtuustoaloite alueellisesta kielikokeilusta 24 Muutoksenhaku 3 Liite K kuntalain mukainen valitusosoitus 26 4 Liite L kaupunginvaltuusto / valitusosoitus kaava-asiat ja rakennusjärjestys 28

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 5 (29) 1 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus ehdotus Puheenjohtaja Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kokous todettiin yksimielisesti laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 6 (29) 2 2 Pöytäkirjantarkastajat ehdotus Puheenjohtaja valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa tarkastamaan kaupunginvaltuuston pöytäkirjan. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin yksimielisesti valtuutetut Iris Asikainen ja Pia Punkki.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 7 (29) 3 Kaupunginhallitus 23 18.1.2016 3 Asianro 271/02.02.02/2016 Tekniset talousarviomuutokset vuodelle 2016 historia Kaupunginhallitus 18.1.2016 23 Talousarviopäällikkö Pirjo Salmelainen Talous- ja strategiapalvelu Palvelualueet ovat esittäneet seuraavat tekniset talousarviomuutokset vuodelle 2016: 1. Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue Hyvinvoinnin edistämisen palvelualueella talousarvion sopeutustoimenpiteiden kohdentaminen ja palkankorotuksiin varautuminen sekä varhe- ja eläkemenoperusteisten maksujen tarkistaminen palveluprosessien välillä edellyttää valtuustoon nähden olevan sitovuustason mukaisesti seuraavat talousarviomuutokset: - lisätään bruttositovien yksiköiden tuloarviota 17.000 euroa ja menomäärärahoja 345.113 euroa, - alennetaan liikuntapaikkojen toimintakatetta 194.194 euroa, - alennetaan kansalaisopiston toimintakatetta 67.429 euroa, alennetaan kaupunginteatterin toimintakatetta 24.338 euroa ja - alennetaan musiikkitoimen toimintakatetta 42.152 euroa. Muutoksella ei ole vaikutusta palvelualueen toimintakatteeseen. Palvelualueelta siirtyy yksi henkilö konsernipalveluihin työnantajapalveluun, jonka vuoksi esitetään siirrettäväksi palkka- ym. kustannuksiin määrärahaa 30.300 euroa. ( Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta 15.12.2015 93). 2. Konsernipalvelu Lisätään työnantajapalveluun määräraha 30.300 euroa hyvinvoinnin edistämisen palvelualueelta siirtyneen henkilön palkka- ym. kustannuksiin. 3. Perusturvan palvelualue ja terveydenhuollon palvelualue Itä-Suomen laboratoriokeskuksen laskuttamat palvelujen ostot kohdistetaan 1.1.2016 alkaen palvelua käyttävälle palveluprosessille, kun aikaisemmin kyseiset kustannukset kohdistuivat terveydenhuollon palvelualueen vastaanottopalveluprosessille. Siirretään terveydenhuollon palvelualueelta määrärahaa 185.200 euroa perusturvan palvelualueelle. Lisäksi siirretään varhe- ja eläkeperusteisiin maksuihin varattua määrärahaa terveydenhuollon palvelualueelta perusturvan palvelualueelle 38.000 euroa. (Perusturva- ja terveyslautakunta 15.12.2015 120).

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 8 (29) 3 Edellä esitetyillä talousarviomuutoksilla ei ole vaikutusta kaupungin toimintakatteeseen. Kaupungin tulot ja menot pienenevät talousarviossa 41.855 euroa. Vaikutusten arviointi Merkitään, että asia on ilmastopoliittisilta vaikutuksiltaan neutraali. Valmistelija Pirjo Salmelainen puh. +358 017 18 2807 etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi ehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kaupunginhallitus esittää talousarviomuutokset kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi. Keskusteltuaan kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan tekemän päätösehdotuksen. ehdotus Kaupunginhallitus hyväksyy talousarviomuutokset. hyväksyi yksimielisesti kaupunginhallituksen tekemän päätösehdotuksen.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 9 (29) 4 4 Asianro 8011/10.02.03/2013 Asemakaava ja asemakaavan muutos / 23-Kelloniemi, FinnHEMS historia Kaupunkirakennelautakunta 19.8.2015 131 Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelun tukipalvelut Tiivistelmä: Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on mahdollistaa lääkärihelikopteritukikohdan sijoittaminen alueelle. Samalla saatetaan Kellonniemen kärjen asemakaava ajantasalle niin, että se vastaa osin poikkeamisena rakennettua nykytilannetta. Kaupunkirakennelautakunnalle esitetään, että se hyväksyy ehdotuksen ja siihen liittyvän sitovan tonttijaot nähtäville asetettavaksi. Kaava-alue Suunnittelualue sijaitsee Kelloniemen kärjessä. Laadintaperusteet, päätökset ja suunnitelmat FinnHEMS Oy jätti 23.4.2013 poikkeamislupahakemuksen ensihoidon päivystystukikohdan (lääkärihelikopteritukikohdan) sijoittamiseksi Kelloniemeen. Kaupunkirakennelautakunta puolsi hakemuksen mukaista poikkeamista 26.6.2013. Pohjois-Savon ELY-keskus hylkäsi hakemuksen 7.10.2013 ja totesi päätöksessään, että alueen rakentamisedellytykset tulee selvittää laatimalla alueelle asemakaavan muutos. Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri on hakenut asemakaavan muutosta 6.11.2013. Asemakaavan muutostyö on sisältynyt kaupunginhallituksen hyväksymiin asemakaavoituksen vuosien 2014 ja 2015 työohjelmaan sekä kaavoituskatsaukseen. Kaavoitustilanne Kaavoitustilannetta on selostettu yksityiskohtaisemmin selostuksen kohdassa 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset. Ympäristöministeriö on 3.7.2008 vahvistanut Kuopion seudun maakuntakaavan. Maakuntakaavassa suunnittelualue on merkitty työpaikka-alueeksi (TPmerkintä). Kelloniemen kärjessä on satama-alue merkintä (lv). Ehdotusvaiheessa olevassa kaupan maakuntakaavassa niemi on Seveso IIdirektiivin mukaista suojavyöhykettä sv-11; Suojavyöhykkeen sisällä alueen käytön suunnittelussa on selvitettävä tuotantolaitoksen toimintaan liittyvät riskit suuronnettomuusvaaran kannalta.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 10 (29) 4 on 11.12.2000 hyväksynyt keskeisen kaupunkialueen yleiskaavan (se tuli voimaan oikeusvaikutteisena kaupunginhallituksen päätöksellä 13.8.2001), jossa muutosalue on pääosiltaan teollisuus- ja varastoaluetta (T). T-alueen läpäisee rautatieliikenteen aluevaraus. Alueen itälaidalla on vesiliikenteen aluevaraus (LV). Suunnittelualueen asemakaava on vanhentunut. Pääosalla muutosaluetta on voimassa ympäristöministeriön 22.10.1985 vahvistama asemakaava (n:o 1367), jossa kortteli 23 15 on merkitty Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi. Korttelin keskellä on rautatiealue, jonka kautta tontille ajo on sallittu (LR-1), jonka mukaisesti kortteli jakautuu kahteen osaan. Asemakaavan alueeseen sisältyy myös vesialuetta (W). Muutosalueen itäosassa on voimassa sisäasiainministeriön 23.11.1966 vahvistama asemakaava (n:o 4516), jossa kaavan muutosalueeseen sisältyvä alue on vesialuetta, jonka läpäisee katualuevaraus. Nykyinen tilanne Alue on elinvoimaista yritysaluetta, jolla olevat teollisuusrakennukset on rakennettu pääasiassa 2000-luvun alkupuolella ja osin 1990-luvulla. Niemenkärjessä olevat kolme rakennusta ja katu on rakennettu poikkeusluvalla. Puustoista luonnonympäristöä on säilynyt tonttien rannanpuoleisilla osilla, rakentamattomilla tonteilla sekä öljysataman ympäristössä. Mastotien päätä ei ole toteutettu voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Öljysatamaa varten rakennetut aallonmurtajat ovat aikoinaan rakennettu osittain asemakaava-alueen ulkopuolelle. Aallonmurtajalla kasvaa melko tiheä sekapuusto. Satama-alue ei ole ollut enää satamakäytössä sen jälkeen, kun öljykuljetukset Saimaalla loppuivat v. 1989. Maanomistus Tontit sekä katu- ja yleiset alueet ovat Kuopion kaupungin omistuksessa. Asemakaavan muutosehdotus Asemakaavan muutosehdotuksessa voimassa olevan asemakaavan mukaisten korttelialueiden, katualueiden ja poikkeamisena muodostuneiden katualueiden asemakaava on saatettu vastaamaan toteutunutta tilannetta. Rautatiealueesta (LR-1) on muodostettu toteutetun tilanteen mukaisesti katualue (Kellonkärki). Myös Mastotien T-16 korttelialueella oleva jatke on muodostettu toteutetun tilanteen mukaisesti katualueeksi. Em. muutoksista johtuen osasta olevaa korttelia 23 15 on muodostettu uusi kortteli 23 52. Asemakaavan muutoksella lääkärihelikopteritukikohdalle on muodostettu oma tontti (23 15-23) osaksi TK-korttelialuetta 23 15. Tontin 23-15-21 rannanpuoleista osaa on liitetty viereiseen puistoalueeseen. Muilta osin vanhan öljysataman alue on merkitty satama-alueeksi (LS). Lisäksi kaava-alueeseen sisältyy vesialuetta (W), joka on varattu kunnan tarpeisiin (/k). Sitovalla tonttijaolla muodostuvat Kuopion kaupungin, 23. kaupunginosan (Kelloniemi) korttelin 15 tontit 22 ja 23 sekä korttelin 52 tontit 1, 2, 3 ja 4.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 11 (29) 4 Käsittelyvaiheet Asemakaavan muutoksen vireilletuloaineisto (OAS) oli nähtävänä vireilletulokuulutuksen yhteydessä 7.4.2014 7.5.2014. Nähtävänäoloaikana jätettin viisi mielipidettä ja yksi kansalaisadressi. Vireilläolovaiheen mielipiteet ovat asiakirjoissa. 16.4.2014 pidettiin kaavoituksen aloituskokous asemakaavan muutoksen hakijoiden kanssa. 12.8.2014 pidettiin aloituskokous kaava-alueeseen sisällytettyjen Kellonniemen kärjen yritystonttien omistajien ja haltijoiden kanssa. Valmisteluaineisto annettiin kaupunkirakennelautakunnalle tiedoksi 29.10.2014. Valmisteluaineisto oli julkisesti nähtäville 10.11 10.12.2014 ja sitä esiteltiin yleisötilaisuudessa 19.11.2014. Koelentoesitykset järjestettiin Kelloniemessä 29.11.- ja 30.11.2014. Valmisteluaineistosta järjestettiin sidosryhmille lausuntokokous 19.12.2014. Valmisteluaineistosta saatiin kaksi lausuntoa ja neljä mielipidettä, joissa vastustetaan pelastushelikopteritukikohdan sijoittamista Kelloniemeen. Valmisteluvaiheen lausunnot ja mielipiteet vastineineen jaetaan esityslistan liitteenä. Kaavatyön osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä vireilletuloaineisto ja valmisteluaineistot on toimitettu Pohjois-Savon ELY-keskuksen ympäristövastuualueelle tiedoksi. 21.1.2015 Pohjois-Savon ELY-keskus järjesti neuvottelun osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) riittävyydestä (MRL 64.2 ). Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on täydennetty neuvottelussa sovitun mukaisesti. Jatkotoimenpiteet Kaupunkirakennelautakunnan hyväksymä asemakaavan muutosehdotus ja sitovat tonttijaot asetetaan julkisesti nähtäville. Hyväksyvä viranomainen Vaikutusten arviointi Helikopteritoiminnan vaikutuksia on selostettu yksityiskohtaisemmin selostuksen kohdassa 5.4 Kaavamuutoksen vaikutukset Helikopterikentän sijainti Kelloniemessä on ilmastopoliittisesti parempi verrattuna Rissala vaihtoehtoon. Rissalan sijainti on lentotoiminnan kannalta edullinen, mutta haittana on välimatka Kuopion keskustaan ja KYSiin. Sijainti keskusta läheisyydessä vähentää helikopteriliikennettä KYS:iin, sillä potilaan sairaalaan saattanut lääkäri voidaan noutaa maayksiköllä takaisin tukikohtaan. Ajomatka Kelloniemestä KYS:iin on vain 6 km, mikä on vain 1/3 ajomatkasta Rissalan tukikohtaan (n. 18 km). Tämä tarkoittaa vähempiä ajokilonmetrejä ja huomattavia aikasäästöjä. Helikopteritukikohdan rakentaminen muuttaa lähiympäristöä suhteessa naapurikiinteistöihin. Tukikohdan rakentaminen vaikuttaa alueen lähimaisemaan ja järveltä avautuviin kaukomaisemanäköaloihin. Osa Kelloniemen asukkaista kokee tämän heikennyksenä nykytilanteeseen niin maisemallisten, ympäristöllisten kuin asunnon hintaan vaikuttavien tekijöiden osalta. Lääkärihelikopteripalvelun tärkein tehtävä on tuoda tehohoitotasoinen ensihoito apua tarvitsevan luokse mahdollisimman nopeasti, mikä pelastaa ihmishenkiä. Tukikohta parantaa Kelloniemen terveydenhuoltopalveluja, sillä tehohoitotasoinen ensihoito on vain muutaman minuutin päässä.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 12 (29) 4 Alueelta joudutaan tukikohdan rakentamisen yhteydessä kaatamaan sinne kasvanut puusto, joka korvataan uudella, matalammalla kasvillisuudella. Öljysataman käyttö loppui 1989 ja puusto on kasvanut alueelle vasta tämän jälkeen, joten kyseessä ei ole vanha metsä eikä maisemallisesti arvokas alue. Esitys Esitän, että kaupunkirakennelautakunta hyväksyy asemakaavan ja asemakaavan muutosehdotuksen asetettavaksi MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville vähintään 30 päivän ajaksi. Samalla asetetaan nähtäville asemakaavan muutosehdotuksen yhteydessä sitovalla tonttijaolla muodostuvat Kuopion kaupungin, 23. kaupunginosan (Kelloniemi) korttelin 15 tonttien 22 ja 23 sekä korttelin 52 tonttien 1, 2, 3 ja 4 tonttijaot. Ehdotusaineisto toimitetaan tiedoksi mahdollista lausuntoa varten ympäristöja rakennuslautakunnalle sekä Pohjois-Savon pelastuslautakunnalle. Lisäksi aineisto lähetetään tiedoksi Pohjois-Savon ELY-keskuksen ympäristövastuualueelle. Viiteaineisto 1 8011/2013 Pienennös kaavakartasta merkintöineen ja määräyksineen 2 8011/2013 Havainneaineisto 3 8011/2013 Valmisteluvaiheen mielipiteet ja lausunnot vastineineen 4 8011/2013 Kaavaselostus ilman liitteitä 5 8011/2013 Kaavaselostuksen liitteet (ei jaeta, julkaistaan internetissä) 6 8011/2013 Tonttikartat (ei jaeta, julkaistaan internetissä) Asiakirjoissa: Selostus liitteineen, asemakaavakartta 1:2000, havainneaineisto, ote ajantasa-asemakaavasta ja poistokartta, tonttikartat, ehdotusvaiheen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), valmisteluvaiheessa saadut lausunnot ja mielipiteet, asukasillan muistio, muistio / neuvottelu OAS:n riittävyydestä, valmisteluvaiheen lausuntokokouksen muistio, valmistelu- ja vireilletuloaineisto, vireillä olovaiheessa saadut mielipiteet, Akukon Oy:n laatima meluselvitys, FinnHEMS Oy:n laatima tehtäväennuste sekä alueelta laadittu luontoselvitys ja liito-orava selvitys. Valmistelija Jussi Partanen puh. 044 718 5416 etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi ehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy suunnittelujohtajan esityksen. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 13 (29) 4 Kaupunkirakennelautakunta 16.12.2015 232 Va. suunnittelujohtaja Martti Lätti Asemakaavoitus Tiivistelmä: Asemakaavan muutosehdotuksella mahdollistetaan lääkärihelikopteritukikohdan sijoittaminen alueelle. Samalla saatetaan Kellonniemen kärjen asemakaava ajantasalle niin, että se vastaa osin poikkeamisena rakennettua nykytilannetta.. Ehdotus on ollut nähtävänä ja siitä on saatu lautakuntalausunnot. Ehdotuksesta jätettiin kaksi muistutusta. Kaavaehdotukseen on tehty vähäinen muutos ja kaavaselostusta on täydennetty. Muutoksella lähivirkistysalueelle (VL) lisättiin liito-oravia koskeva määräys / s-7. Tehty muutos ei ole olennainen, joten kaavaehdotusta ei tarvitse asettaa uudelleen nähtäväksi. Kaupunkirakennelautakunnalle esitetään, että se hyväksyy kaavaehdotuksen ja sitovan tonttijaon hyväksymiskäsittelyn jatkamisen. Kaava-alue Käsittelyvaiheet Suunnittelualue sijaitsee Kelloniemen kärjessä. Kaupunkirakennelautakunta hyväksyi 19.8.2015 ko. aluetta koskevan asemakaavan ja asemakaavan muutosehdotuksen MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville asetettavaksi vähintään 30 päivän ajaksi. Aineisto oli julkisesti nähtävänä 24.8. 23.9.2015. Aineisto toimitettiin tiedoksi mahdollista lausuntoa varten ympäristö- ja rakennuslautakunnalle sekä Pohjois- Savon aluepelastuslautakunnalle. Lisäksi aineisto lähetettiin tiedoksi Pohjois- Savon ELY-keskuksen Ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelle. Ehdotusaineistosta saatiin kaksi muistutusta sekä Pohjois-Savon pelastuslaitoksen, alueellisen ympäristön suojelun ja Kuopion Veden lausunto. Pohjois-Savon pelastuslaitoksella ja alueellisen ympäristön suojelulla ei ollut ehdotusaineistosta huomautettavaa. Muistutuksissa ja lausunnossa esitettyjen kannanottojen takia kaavaehdotus viedään hyväksymiskäsittelyyn kaupunkirakennelautakunnan kautta. Lausunnot ja muistutus Kaavaehdotuksesta saadut muistutukset ja Kuopion Vesi liikelaitoksen lausunto vastineineen ovat selostuksen liitteenä 7. Muutokset asemakaavan muutosehdotukseen Kaavaehdotukseen on tehty vähäinen muutos ja kaavaselostusta on täydennetty 24.11.2015. Muutoksella lähivirkistysalueelle (VL) lisättiin liito-oravia koskeva määräys (/s-7; Alue, jolla ympäristö säilytetään). Alueella on todettu luonnonsuojelulain 49 :n tarkoittamia liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Alueella suoritettavat toimenpiteet on tehtävä siten, että liito-oravan pesäpuut ja niitä suojaavat puut sekä ravinnonhankinnan ja liikkumisen kannalta riittävä puusto säilytetään. Tehty muutos ei ole olennainen, joten kaavaehdotusta ei tarvitse asettaa uudelleen nähtäväksi.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 14 (29) 4 Vaikutusten arviointi Kaavamuutos mahdollistaa lääkärihelikopteritukikohdan sijoittamisen alueelle, jolloin ko. toiminnan osalta kaavamuutoksen yritysvaikutukset ovat positiivisia. Muilta osin asemakaava saatetaan vastaamaan poikkeamisin toteutunutta tilannetta, joten muutoksella ei ole niiltä osin merkittäviä yritysvaikutuksia. Kaavamuutoksen muita vaikutuksia on selostettu selostuksen kohdassa 5.4 Kaavamuutoksen vaikutukset. Esitys Esitän kaupunkirakennelautakunnalle sekä edelleen kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle esitettäväksi, että asemakaavan ja asemakaavan muutosehdotuksen ja Kuopion kaupungin, 23. kaupunginosan (Kelloniemi) korttelin 15 tontteja 22 ja 23 sekä korttelin 52 tontteja 1, 2, 3 ja 4 koskevan sitovan tonttijaon hyväksymiskäsittelyä jatketaan. Ehdotukseen tehty muutos ei ole olennainen, joten kaavaehdotusta ei tarvitse asettaa uudelleen nähtäville. Kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen tulee MRL 65 :n mukaisesti ilmoittaa niille muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa. Kaavan hyväksymisestä koskevasta päätöksestä tulee MRL 67 :n mukaisesti lähettää tieto niille, jotka ovat sitä kirjallisesti pyytäneet. Viiteaineisto 8011/2013 Pienennös muutetusta kaavakartasta merkintöineen ja määräyksineen 8011/2013 Ehdotusaineistosta saadut muistutukset ja lausunto vastineineen 8011/2013 Muutettu kaavaselostus ilman liitteitä 8011/2013 Kaavaselostuksen liitteet (ei jaeta, julkaistaan internetissä) 8011/2013 Havainneaineisto (ei jaeta, julkaistaan internetissä) 8011/2013 Tonttikartat (ei jaeta, julkaistaan internetissä) Asiakirjoissa: Muutettu selostus liitteineen, muutettu asemakaavakartta 1:2000, havainneaineisto, ote ajantasa-asemakaavasta ja poistokartta, tonttikartat, ehdotusvaiheen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), ehdotusaineistosta saadut muistutukset ja lausunto, kaupunkirakennelautakunnan 19.8.2015 hyväksymä ja julkisesti nähtävänä 24.8. 23.9.2015 ollut ehdotusaineisto, valmisteluvaiheessa saadut lausunnot ja mielipiteet, asukasillan muistio, muistio / neuvottelu OAS:n riittävyydestä, valmisteluvaiheen lausuntokokouksen muistio, valmistelu- ja vireilletuloaineisto, vireillä olovaiheessa saadut mielipiteet, Akukon Oy:n laatima meluselvitys, FinnHEMS Oy:n laatima tehtäväennuste sekä alueelta laadittu luontoselvitys ja liito-orava selvitys. Valmistelija Jussi Partanen puh. 044 718 5416 etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi ehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy va. suunnittelujohtajan esityksen.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 15 (29) 4 ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus 11.1.2016 11 ehdotus Palvelualuejohtaja Pekka Vähäkangas Kh. esittää kv:lle asemakaavan ja asemakaavan muutosehdotuksen ja 23. kaupunginosan (Kelloniemi) korttelin 15 tontteja 22 ja 23 sekä korttelin 52 tontteja 1, 2, 3 ja 4 koskevan sitovan tonttijaon hyväksyttäväksi. Merkittiin, että esittelijänä asiakohdassa toimi kaupunginjohtaja Petteri Paronen. Keskusteltuaan kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan tekemän päätösehdotuksen. Liitteet 1 8011/2013 Muutettu kaavaselostus ilman liitteitä 2 8011/2013 Kaavaselostuksen liitteet 3 8011/2013 Pienennös muutetusta kaavakartasta merkintöineen ja määräyksineen 4 8011/2013 Ehdotusaineistosta saadut muistutukset ja lausunto vastineineen 5 8011/2013 Havainneaineisto 6 8011/2013 Tonttikartat 7 8011/2013 Äänestystulos 1 ehdotus Kaupunginhallitus hyväksyy asemakaavan ja asemakaavan muutosehdotuksen ja 23. kaupunginosan (Kelloniemi) korttelin 15 tontteja 22 ja 23 sekä korttelin 52 tontteja 1, 2, 3 ja 4 koskevan sitovan tonttijaon. Keskustelun kuluessa valtuutettu Pirjo Hentelä-Aho teki valtuutettu Markku Kiljanderin kannattamana seuraavan sisältöisen muutosehdotuksen: "Esitän, että kaupunginvaltuusto hylkää kaikilta osin kaupunginhallituksen esityksen." Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty kannatettu muutosehdotus, josta on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti äänestettäväksi asiassa siten, että ne, jotka ovat kaupunginhallituksen tekemän ehdotuksen kannalla äänestävät JAA ja ne, jotka ovat valtuutettu Pirjo Hentelä-Ahon tekemän ehdotuksen kannalla äänestävät EI. Äänestysehdotus hyväksyttiin. Äänestyskoneella suoritetussa äänestyksessä annettiin yhden valtuutetun poissa ollessa 61 jaa-ääntä, 2 ei-ääntä ja 1 tyhjä ääni, joten kaupunginvaltuusto oli hyväksynyt kaupunginhallituksen tekemän ehdotuksen. Äänestystulos on pöytäkirjan liitteenä 7.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 16 (29) 5 Kaupunginhallitus 12 11.1.2016 5 Asianro 5024/12.03.00/2015 Valtuustoaloite / Kuopiolaisille oma kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluiden alennuskortti historia Kaupunginhallitus 11.1.2016 12 Valtuustoaloite 15.6.2015 Sari Raassina ja 31 muuta valtuutettua: Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Kuopion kaupungin tulisi selvittää niin sanotun Kuopio-kortin käyttöönottoa. Kuopiolaiset saisivat kortilla alennuksia erilaisista kaupungin järjestämistä vapaa-ajan palveluista. Alennukset olisivat määrältään pieniä ja osa niistä voisi olla vain kausiluontoisia. Kortin tarkoituksena olisi kannustaa kuopiolaisia nykyistä aktiivisempaan kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluiden käyttöön. Kortin käyttöönotosta aiheutuvat kustannukset tulevat katetuiksi palveluiden lisääntyvän käytön tuotoilla. Kortti voisi toimia kuten nykyinen eläkeläisten hyvinvointikortti. Se olisi henkilökohtainen, mutta vaatisi vuosittaisen päivittämisen, esimerkiksi hakemalla korttiin vuositarran, minkä yhteydessä tarkastettaisiin kortinhaltijan kotipaikkakunta. Korttimaksu olisi nimellinen ja kattaisi lähinnä kortin valmistamiseen ja sen hallinnointiin liittyvät kustannukset. Korttimaksu pitäisi voida kuitata jo muutamalla alennetulla käyttökerralla esimerkiksi Kuopion Kaupunginorkesterin konsertissa tai Kaupunginteatterin näytöksessä. Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta 15.12.2015 96 Tietohallintopäällikkö Jarkko Karhemaa Kasvu ja oppiminen / tietohallintopalvelut Kuopiossa on tällä hetkellä käytössä kaksi tähän kokonaisuuteen liittyvää toimintakorttia Terve-Kuopio -kortti sekä Terve2022 kortti. Lisätietoja näistä korteista: http://www.kuopio.fi/web/liikunta-ja-ulkoilu/liikuntakortit http://www.terve2022.fi/liikuntakorttinilsia.asp Terve2022-kortin toiminta-ajatus on vastaava kuin valtuustoaloitteessa esitetty malli. Käyttökokemusten perusteella fyysisen kortin käyttöön liittyvä hallinnointityö on saavutettavaan hyötyyn nähden raskas prosessi sekä kaupungin työntekijöille että kuntalaisille. Lisäksi ongelmia on aiheutunut myös vanhenevasta korttitekniikasta.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 17 (29) 5 Mobiliteetin kasvun myötä markkinoita ovat valtaamassa mobiilikortit. Mobiilisovelluksella toteutettu alennuskortti mahdollistaa mm. seuraavaa: tilastoa kuntalaisen käyttäytymisestä yhdestä pisteestä mahdollisuus lähettää markkinointia sovelluksen kautta (esim. alennus seuraavat 2 pv palvelussa xx) mahdollisuus ottaa ulkopuolisia yrityksiä mukaan palveluntarjoajaksi ilman kassajärjestelmä integraatioita asiakashallinta mahdollistaa vapaiden aikojen ja tilojen markkinoinnin Mahdollistaa oikeanlaisten palvelujen ohjaamisen oikeille käyttäjäryhmille. Aloitteessa esitetty malli on hyvä ja jotta malli saataisiin nykyistä laajempaan käyttöön tarvitaan lisäselvitykset seuraavista asioista: Lista palveluista, joihin alennusmenettely halutaan Laskelma/arvio alennuksella saatavasta hyödystä. Kävijämäärän kasvu tai muut hyödyt Tarkempi selvitys vaihtoehtoisista toteutustavoista (fyysinen kortti, aktiivisuus ranneke, mobiilisovellus) Mahdollisuus hyödyntää mallia alueellisesti, kuten Terve2022 kortin osalta on tehty Kustannus-hyötyanalyysi kokonaisuudesta Selvitys muutosten vaikutuksesta talousarvioon Visio kohti mobiilipohjaisia etukortteja, kehitetään Kuopion digitaalisuusohjelman puitteissa. Liitteet 10 5024/2015 Valtuustoaloite Kuopiolaisille oma kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluiden alennuskortti 11 5024/2015 Vaikutusten arviointi Valmistelija Jarkko Karhemaa puh. 044 718 4007 etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi ehdotus Palvelualuejohtaja Pekka Vähäkangas Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta pitää valtuustoaloitetta hyvänä ja jatkaa asian valmistelua selvitettävien asioiden osalta. Asia tuodaan päätöksentekoon, kun kustannukset ja hyötyarvio sekä tarkempi aikataulu hankkeen toteuttamiseksi valmistuu. Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta hyväksyi päätösehdotuksen.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 18 (29) 5 Liitteet 5024/2015 Vaikutusten arviointi ehdotus Palvelualuejohtaja Pekka Vähäkangas Kh. esittää kv:lle, että se merkitsee saadun selvityksen tiedoksi vastauksena valtuustoaloitteeseen. Merkittiin, että esittelijänä asiakohdassa toimi kaupunginjohtaja Petteri Paronen. Keskusteltuaan kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan tekemän päätösehdotuksen. Liitteet 8 5024/2015 Vaikutusten arviointi ehdotus Kaupunginhallitus merkitsee saadun selvityksen tiedoksi vastauksena valtuustoaloitteeseen. Merkittiin, että valtuutetut Marja Berg ja Kimmo Kivelä poistuivat kokouksesta asiakohdan käsittelyn aikana ja ettei heidän tilalleen saapunut kokoukseen varavaltuutettuja. hyväksyi yksimielisesti kaupunginhallituksen tekemän päätösehdotuksen.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 19 (29) 6 Kaupunginhallitus 380 14.12.2015 6 Asianro 7748/01.00.00/2015 Valtuustoaloite korvaavan työn toimintamallin käyttöönotosta Kuopion kaupungin organisaatiossa historia Kaupunginhallitus 14.12.2015 380 Valtuustoaloite 9.11.2015 Björn Cederberg ja 26 muuta valtuutettua Työkäytännössä on ongelmana jyrkkä kahtia jakautunut suhtautuminen työkyvyn alenemaan. Pienikin työkyvyn alenema johtaa kokonaan työstä pois joutumiseen. Vaikka työntekijän työkyky heikkenisi, osa työ kyvystä on usein vielä jäljellä. Oikeilla toimilla tulisi löytää mahdollisuus jäljellä olevan työkyvyn hyödyntämiseksi. Työntekijöiden työssä jatkamisen mahdollistamiseksi tarvitaan joustavuutta työn muuttamiseen ja korvaavien tehtävien löytämiseen. Korvaavan työn tarkoituksena on, että työntekijä, vaikka olisi sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä vakiintunutta työtään, kykenee terveyttään tai toipumistaan vaarantamatta tekemään väliaikaisesti jotakin muuta työtä. Prosessi etenee työterveyshuollon, esimiehen ja työntekijän yhteistyönä. Lääkäri arvioi ja kuvailee asianosaisen työkyvyn ja sen rajoitukset ja esimies keskustelee alaisensa kanssa sekä sopii mahdollisen korvaavan työn järjestelyistä. Korvaavan työn käytännöstä on etua sekä työntekijälle itselleen että työnantajalle. Työntekijä voi oppia korvaavasta työstä uusia taitoja ja toimintatapoja. Korvaavan työn tekeminen myös madaltaa työntekijän kynnystä palata sairaspoissaolon jälkeen työhön kun poissaolo lyhenee. Korvaavasta työstä työntekijä saa varsinaisesta työstä saamaansa palkkaa. Sairaspoissaolokustannukset vähenevät ja työntekijän työpanos on käytettävissä. Yhden sairaspoissaolopäivän kustannukseksi työnantajalle arvioidaan olevan keskimäärin 350 euroa. Lisäksi nyrkkisääntö on, että poissaolojen kokonaiskustannukset ovat kolminkertaiset sairasajalta maksettuun palkkaan nähden. Esimerkkinä mainittakoon, että Oulun kaupungissa korvaavan työn toimintamalli on ollut käytössä 1.4.2014 alkaen, sen on laskettu säästävän Oulussa 0,8-0,9 miljoonaa euroa vuodessa. Kuopion kaupunginvaltuuston työjärjestyksen 2 luvun 5 nojalla me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Kuopion kaupungin organisaatioissa valmistellaan käyttöön otettavaksi korvaavan työn toimintamalli.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 20 (29) 6 Lausunto 25.11.2015 henkilöstöjohtaja Markku Mattila Björn Cederberg on jättänyt yhdessä 26 muun valtuutetun kanssa 9.11.2015 päivätyn aloitteen korvaavan työn toimintamallin käyttöönotosta Kuopion kaupungin organisaatiossa. Korvaava työ tarkoittaa tilannetta, jolloin työntekijä ei pysty tekemään varsinaista työtään, mutta työnantajalla on osoittaa kevyempiä tai toisentyyppisiä tehtäviä, joita henkilö voi tehdä terveyttään tai toipumistaan vaarantamatta. Tällöin työntekijän ei tarvitse olla sairauslomalla, vaan hän voi työskennellä jäljellä olevan työkykynsä mukaisesti. Työnantaja tarvitsee työterveyshuollon asiantuntemusta määrittelemään, millaiseen työhön työntekijä pystyy sairaudestaan huolimatta ja terveydentilansa vaarantumatta. Korvaavan työn käytöstä on tarpeen neuvotella toimintamalli yhteistyössä työnantajan, työterveyshuollon ja henkilöstöjärjestöjen kesken. Toimintamallissa sovitaan korvaavan työn periaatteista ja prosessin etenemisestä. Korvaavan työn toimintamallin tuomista hyödyistä on hyviä kokemuksia useilla kuntatyönantajilla. Kuopion kaupungin vuoden 2016 työterveyshuollon toimintasuunnitelman tavoitteisiin on kirjattu linjaus korvaavan työn toimintamallin käyttöönotosta. Työnantajapalvelu valmistelee toimintamallia yhdessä työterveyshuollon ja työsuojelun edustajien kanssa työterveyshuollon tilaajapalavereissa loppuvuoden 2015 aikana. Toimintamalliin pyydetään henkilöstöjärjestöjen kannanotot ja malli käsitellään yhteistoiminnallisesti kevään 2016 aikana. Valmistelija Markku Mattila puh. 044 718 2231 etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi ehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kh. esittää kv:lle saadun selvityksen tiedoksi vastauksena valtuustoaloitteeseen. Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan tekemän päätösehdotuksen. ehdotus Kaupunginhallitus merkitsee saadun selvityksen tiedoksi vastauksena valtuustoaloitteeseen.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 21 (29) 6 Merkittiin, että valtuutetut Nelli Berg-Väänänen, Annu Saukko, Sari Raassina, Pekka Kantanen ja Hetti Rytsy poistuivat kokouksesta asiakohdan käsittelyn aikana ja ettei heidän tilalleen kokoukseen saapunut varavaltuutettuja. hyväksyi yksimielisesti kaupunginhallituksen tekemän päätösehdotuksen.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 22 (29) 7 7 Asianro 878/00.01.02.00/2016 Kokouksessa jätetty valtuustoaloite / Kunnollisten pelastus- ja terveysasematilojen järjestäminen Etelä-Kuopio alueelle SDP:n valtuustoryhmä ensimmäisenä allekirjoittajana Pekka Pollari ja 18 muuta valtuutettua jättivät seuraavasti kuuluvan valtuustoaloitteen: Kuopio on vahvistuvana maakuntakeskuksena laajentunut viime vuosikymmeninä uusien kaupunginosien myötä etelään. Uusien alueiden palvelurakenteesta on pyritty huolehtimaan mm. rakentamalla useita kouluja. Sivistystyön lisäksi kaupungin vastuulla on asukkaiden henkeen ja terveyteen liittyviin välittömiin uhkiin varautuminen. Uusimpia rakenteilla olevia kohteita ovat Hiltulanlahden pientaloalue, Keilarinteen sekä Lehtoniemi-Kuikkalampi kerrostaloalue. Kymmenisen vuotta sitten pelastusviranomaiset totesivat, että vuonna 1983 rakennetulta paloasemalta ei kyetä saavuttamaan uusia eteläisiä kaupunginosia siinä ajassa, mitä edellytetään ihmishenkien pelastamiseksi. Pelastustehtävien riskiarvion mukaiseen suorittamiseen ei pystytä. Vedoten kaupungin taloudelliseen tilanteeseen tehtiin poikkeusjärjestely, jossa pelastusyksikkö sijoitettiin vuokralle Pelastusopiston tiloihin. Myös terveyspalveluissa on eteläisissä kaupunginosissa edetty poikkeusjärjestelyin. Petosen alueelle suunniteltiin terveysasemaa, jonka olisi pitänyt vastata alueen terveyspalveluihin tulevaisuudessakin. Tuolloin vedottiin kaupungin talousvaikeuksiin ja palvelut sijoitettiin kerrostalon alakertaan, mistä ne myöhemmin siirrettiin toisen kerrostalon alakertaan. Nyttemmin on jouduttu ottamaan käyttöön laajennus vielä kolmannen kerrostalon ensimmäisestä kerroksesta. Kun puhutaan talousongelmista, on huomattava, että vaatimustason muuttuessa erikoissairaanhoitoon investoidaan Kuopiossa satoja miljoonia euroja. Lisäksi investoidaan etenkin maakuntaa palvelevaan pelastushelikopteritukikohtaan. Pohjois-Savon pelastuslaitoksen perustamisen myötä on maakunnan alueelle rakennettu useita uusia pelastusasemia. Vaikka riskiarviot Kuopion kohdalla ovat nousseet, ei Kuopioon ole kohdistettu sen mukaisia toimenpiteitä. Useammalta taholta on todettu, ettei ole ollut poliittista painetta pelastus- ja terveysasema-tilanteen saattamiseksi kuntoon. Me allekirjoittaneet esitämme, että poliittisen arvion pohjaksi tehdään selvitys pelastus- ja terveysaseman rakentamisesta eteläiseen Kuopioon. Tällöin tulee selvittää: - onko saatavissa taloudellista ja toiminnallista hyötyä rakentamalla yhteinen tilaratkaisu molempiin tarpeisiin

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 23 (29) 7 - voidaanko toteuttaa kahden pienemmän pelastusaseman malli - asiantuntijoiden on puolueettomasti arvioitava nykyisten eteläisten tilojen toiminnallinen taso - lisäksi on arvioitava, voidaanko nykyisen pääpaloaseman tontti hyödyntää taloudellisesti Savilahtiprojektin yhteydessä. päätti lähettää aloitteen kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 24 (29) 8 8 Asianro 880/00.04.01/2016 Kokouksessa jätetty valtuustoaloite alueellisesta kielikokeilusta Kimmo Kivelä ja 8 muuta valtuutettua jättivät seuraavasti kuuluvan valtuustoaloitteen: Pääministeri Juha Sipilän johtaman hallituksen hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite kielten opiskelun lisäämisestä ja monipuolistamisesta. Tähän pyritään käynnistämällä alueellisia kokeiluita siitä, että vieraan kielen opiskelu aloitetaan jo ensimmäisellä luokalla ja mahdollistetaan alueellinen kokeilu kielivalikoiman laajentamisesta eduskunnan hyväksymän ponnen "Eduskunta kehottaa valtioneuvostoa selvittämään lainsäädännälliset edellytykset alueellisiin kokeiluihin kielivalikoiman laajentamiseksi ilman velvoittavaa toisen kansalliskielen opiskelua" mukaisesti. Suomalaisten kielitaidon vahvistaminen tukee voimakkaasti maamme tulevaisuuden kasvu- ja kansainvälistymistavoitteita. Oppilaiden kieliosaamisen yhdistelmiä tulisikin monipuolistaa jo koulupolun varhaisessa vaiheessa. Peruskoulu antaa tällä hetkellä kahta vierasta kieltä opiskeleville käytännössä mahdollisuuden vain englanti-ruotsi -yhdistelmälle. Myös muut yhdistelmät kuten englanti-saksa, englanti-venäjä ym. tulee mahdollistaa. Ruotsin kielen osaaminen ei ole nykyaikana yleissivistyksen ja elämässä menestymisen ehto, eikä se ole kaikille suomalaisille välttämätöntä. Ruotsinkielisistä viranomais- ja muista palveluista voidaan huolehtia ilman jokaiselle ikäluokalle pakollisia ruotsinkielen opintoja. Perustuslaki velvoittaa julkista valtaa huolehtimaan suomenkielisen väestön ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samojen perusteiden mukaan. Kielikokeilu, jossa ruotsin kielen voisi oppilaan ja huoltajien tahdon mukaisesti vaihtaa toiseen vieraaseen kieleen, olisi osoitus kaupunkimme kehittämistahdosta ja -kyvystä. Niillä oppilailla, jotka valitsevat toiseksi vieraaksi kieleksi jonkin muun kielen kuin ruotsin, tulisi olla halutessaan mahdollisuus opiskella ruotsia viimeistään lukiovaiheessa. Kokeilussa olisi viisaasti jätettävä myös ruotsinkielisten oppilaiden ja kotien kielivalinnat yksityisasiaksi. Valtiovallan vastuulle jäisi mm. varmistaa erityissäädöksin, ettei kodin valinta estä oppilaan myöhempiä mahdollisuuksia jatko-opintoihin ja uraa julkisella sektorilla sekä perustuslain noudattaminen. Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Kuopion kaupunki: 1. Alkaa välittömästä valmistella alueellista kielikokeilua, jossa kielivalikoimaa laajennetaan ilman velvoittavaa toista kieltä. 2. Tekee ensi sijassa kokeilun suunnittelua, lupahakemusta ja kokeilun toimeenpanoa varten selvityksen oppilaiden huoltajien käsityksistä siitä, mitä vierasta kieltä heidän lapsensa opiskelisi siinä tapauksessa, että toisen kotimaisen kielen opiskelun velvoittavuudesta voitaisiin heidän kohdallaan luopua.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 25 (29) 8 3. Selvittää lähikuntien kiinnostuksen ja mahdollisuudet osallistua seudulliseen kielikokeiluun ja käynnistää yhteistyön, mikäli lähikunnat suhtautuvat tähän myönteisesti. 4. Laatii kielikokeilua koskevan esityksen ja anoo OKM:ltä lupaa kokeiluihin, joissa esim. saksan, ranskan, venäjän tai muun kolmannen kielen lukija voisi olla opiskelematta ruotsia, jos huoltajat ja oppilas näin hyväksi katsovat. päätti lähettää aloitteen kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 26 (29) Muutoksenhakuohje Liite K kuntalain mukainen valitusosoitus (3 ) Valitusoikeus ja valitusperusteet Kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen. Valitusviranomainen Itä-Suomen hallinto-oikeus Postiosoite PL 1744, 70101 KUOPIO Käyntiosoite Puistokatu 29 Puhelin 029 56 42500 (vaihde) Faksi 029 56 42501 Sähköposti ita-suomi.hao(at)oikeus.fi Virka-aika 8.00-16.15 Valitusaika Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Valituskirjelmän sisältö ja liitteet Valitus tehdään kirjallisesti. Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava valittajan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero päätös, johon haetaan muutosta miltä osin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi sekä perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjelmän, siinä on mainittava myös laatijan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero. Valituskirjelmään on liitettävä päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 27 (29) Muutoksenhakuohje Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja sen mukaan kuin hallintolainkäyttölain 21 :ssä säädetään. Valitusasiakirjojen toimittaminen valitusviranomaiselle Oikeudenkäyntimaksu Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Valitusasiakirjat voi toimittaa myös telekopiona (faksina) tai sähköpostina. Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä, eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. Sähköisen viestin (faksin tai sähköpostin) katsotaan saapuneen viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Valitusasiakirjat toimitetaan aina omalla vastuulla. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä. Tuomioistuin voi periä muutoksenhakuasian käsittelystä tuomioistuinmaksulain 2 :n (1455/2015) oikeudenkäyntimaksun.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 28 (29) Muutoksenhakuohje Liite L kaupunginvaltuusto / valitusosoitus kaava-asiat ja rakennusjärjestys (4 ) Valitusoikeus ja valitusperusteet Yleiskaavan, asemakaavan ja rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevaan päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella. Kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella ja muulla viranomaisella on toimialaansa kuuluvissa asioissa valitusoikeus. Valitusoikeus on myös maakunnan liitolla ja kunnalla, joiden alueella kaavassa osoitetulla maankäytöllä tai rakennusjärjestyksellä on vaikutuksia. Rekisteröidyllä paikallisella tai alueellisella yhteisöllä toimialaansa kuuluvissa asioissa toimialueellaan on myös valitusoikeus. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehdyn viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen. Valitusviranomainen Itä-Suomen hallinto-oikeus Postiosoite PL 1744, 70101 KUOPIO Käyntiosoite Puistokatu 29 Puhelin 029 56 42500 (vaihde) Faksi 029 56 42501 Sähköposti ita-suomi.hao(at)oikeus.fi Virka-aika 8.00-16.15 Valitusaika Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kaavan hyväksymistä koskevan päätöksen katsotaan tulleen kaikkien valitukseen oikeutettujen tietoon silloin, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Valituskirjelmän sisältö ja liitteet Kunnallisvalitus tehdään kirjallisesti. Valituskirjelmässä, joka on osoitettava hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - valittajan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero päätös, johon haetaan muutosta miltä osin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi sekä perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjelmän, siinä on mainittava myös laatijan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero. Valituskirjelmään on liitettävä päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 29 (29) Muutoksenhakuohje todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja sen mukaan kuin hallintolainkäyttölain 21 :ssä säädetään. Valitusasiakirjojen toimittaminen valitusviranomaiselle Oikeudenkäyntimaksu Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään määräajan viimeisenä päivänä ennen viraston virka-ajan päättymistä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Valitusasiakirjat voi toimittaa myös telekopiona (faksina) tai sähköpostina. Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä, eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. Sähköisen viestin (faksin tai sähköpostin) katsotaan saapuneen viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Valitusasiakirjat toimitetaan aina omalla vastuulla. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä. Tuomioistuin voi periä muutoksenhakuasian käsittelystä tuomioistuinmaksulain 2 :n (1455/2015) mukaisen oikeudenkäyntimaksun.