Vuosikertomus 2006. Tampereen yliopisto Solu- ja kudosteknologiakeskus Regea

Vuosikertomus 2006 Tampereen yliopisto Solu- ja kudosteknologiakeskus Regea

Kiireinen kasvun vuosi 2006 Vuosi 2006 oli Regealle kiireinen kasvun vuosi. Henkilökunnan määrä lisääntyi merkittävästi, minkä lisäksi saamamme rahoitus kasvoi kiitettävästi. Regean ensimmäiset väitökset nähtiin keväällä, maliskuussa väitteli Johan Reyneke ja huhtikuussa Marja Ekholm, jonka väitöskirja oli tehty yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa. Regea oli mukana toisella kierroksella Suomen Akatemian valitessa maahamme tutkimuksen huippuyksikköjä. Kansainvälisessä arvioinnissa saimme toiminnastamme huippupisteet ja meidän arvioitiin kuuluvan alallamme maailman 5 % kärkeen, mikä on näin nuorelta yksiköltä loistava saavutus. Tämä todistaa, että rekrytointimme ovat olleet onnistuneita ja työntekijämme saaneet aikaan upeita tuloksia jo lyhyessä ajassa. Regean hakemus Tekesiltä ns. Finnish Distinguished Professorship -professuuriin oli myös menestyksekäs ja niinpä ensi vuonna tuossa virassa aloittaa kanadalainen George Sándor. Sándor vahvistaa aikuisten kantasolu- ja biomateriaaliryhmiämme tuomalla tietoa etenkin luun kasvutekijöistä. Kudospankkitoiminnan laajeneminen työllisti kudospankin ja laatuosaston henkilöstöä merkittävästi. Kudospankin tuotevalikoima kasvoi ja Regea sai tehtäväkseen valmistella TAYS:n erityisvastuualueen sairaaloiden kudospankkien laatujärjestelmät vastaamaan EU:n kudosdirektiivin vaatimuksia. Nämä vaatimukset selvisivät, kun ns. äitidirektiivin viimeiset tytärdirektiivit valmistuivat vuoden 2006 lopussa. Pitkään kestänyt puhdastilan rakennusprojekti saatiin lopulta valmiiksi, ja nyt meillä on käytössämme huipputasoiset kudospankkitoimintaan tarkoitetut tilat, joita voidaan käyttää myös kliinisissä soluterapioissa. Ensimmäiset potilaat hoidettiinkin vuoden lopussa tuottamillamme kantasoluilla, ja puolen vuoden kuluttua odotamme tuloksia näistä hoidoista. Regean vaikutus Pirkanmaan talouselämään vahvistui, kun kolmas spin-off-yrityksemme, koeputkihedelmöityslaboratorio Ovumia Oy perustettiin. Ovumia vuokraa käyttöönsä Regean puhdastilaa ja näin toteutuu TE-keskukselta saamamme toimintaympäristötuen ehto siitä, että tiloja tulee vuokrata alueen yritysten käyttöön. Vuosi on ollut hektinen, eikä ensi vuosikaan näytä tuovan tähän helpotusta. Uskon kuitenkin, että olemme tekemässä Regeasta ainutlaatuista ja korkeatasoista yksikköä, josta kaikki voimme olla ylpeitä. Lopuksi haluan kiittää kaikkia rahoittajiamme ja loistavaa henkilökuntaamme menestyksekkäästä vuodesta 2006. Te teitte tämän mahdolliseksi. Riitta Suuronen Regea vuosikertomus 2006

Talouskatsaus Regean budjetti vuonna 2006 oli noin 2,8 miljoonaa euroa. Vuoteen 2005 verrattuna kasvua tuli noin 0,8 miljoonaa euroa. Tulo- ja menojakauma vuodelta 2006 on esitetty alapuolella sektoridiagrammilla. Regean suurin rahoittaja vuonna 2006 oli Tekes, joka kantasolututkimusprojektin StemtoClinin myötä kattoi yli kolmanneksen Regean tulorahoituksesta. Vaikka TE-keskuksen suhteellinen osuus kokonaisrahoituksesta laski kone- ja laiteinvestointien vähenemisen myötä huomattavasti, oli TEkeskus silti Regean toiseksi suurin rahoittaja Tekesin jälkeen. Lisäksi Regean toimintaa rahoittivat mm. BioneXt, Tampereen kaupunki, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri (PSHP), Tampereen seudun osaamiskeskusohjelma (OSKE), yksityiset lahjoittajat, Suomen Akatemia ja Puolustusvoimat. Tampereen yliopiston perusrahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta kasvoi vuodesta 2005 noin kuudella prosenttiyksiköllä viidestä prosentista yhteentoista prosenttiin. Jänteiden ja sarveiskalvojen myynnin aloittaminen ja kudospankkitoiminnan kasvaminen TAYSin erityisvastuualueella kasvattivat tulorahoituksen määrän yli kaksinkertaiseksi vuoteen 2005 verrattuna. Puhdastilaprojektin valmistuminen laski investointien (kuviossa koneet ja laitteet) suhteellista osuutta kokonaismenoista vuoteen 2005 verrattuna, ja toisaalta henkilöstön määrän kasvu nosti henkilöstökulut suurimmaksi menoeräksi noin 31 prosentin osuudella kokonaismenoista. Toiminnan laajentuminen kasvatti niin ikään laboratorioaineiden ja tarvikkeiden kulutuksen nelinkertaiseksi vuoteen 2005 verrattuna. Regea vuosikertomus 2006

Henkilöstön ikäjakauma Henkilöstö Vuosi 2006 oli Regeassa kiivasta rekrytointien aikaa. Tutkimusprojektien eteenpäinvieminen työllisti yhä enemmän henkilökuntaa. Regean henkilöstö kasvoikin vuoden 2006 aikana lähes neljänneksellä (24 %). Uuden henkilökunnan rekrytointi ja perehdyttäminen sekä kouluttaminen tehtäviinsä jatkuivat edellisten vuosien tapaan vilkkaina. Vuoden lopussa regealaisia oli 34 (työ- tai virkasuhteessa olevia). Lisäksi Regeassa teki opintoihinsa liittyviä töitä tai harjoitteluja 14 opiskelijaa. Regealaisten keski-ikä oli edelleen alhainen, 33 vuotta. Se oli jopa laskenut hieman edellisestä vuodesta. Ikäjakauma oli kuitenkin jonkin verran tasoittunut uusien rekrytointien myötä. Suurimmat ikäryhmät olivat 26 30 vuotta ja 31 35 vuotta. Miesten osuus Regean henkilöstöstä oli edelleen marginaalinen, sillä virka- tai työsuhteisista työntekijöistä vain kaksi oli miehiä, toinen taloushallinnossa ja toinen järjestelmäsuunnittelijana. Palkallisina tutkijoina tai laboratoriotehtävissä miehiä ei ollut lainkaan. Muutama miesopiskelija Regeassa kuitenkin oli. Tutkimus työllisti jo 56 % koko henkilöstöstä, kudospankki 28 % ja hallinto 15 %. Opiskelijat ja harjoittelijat kasvattivat tutkimushenkilöstön osuutta entisestään, sillä jos opiskelijat olisi laskettu mukaan prosenttiosuuksiin, tutkimushenkilöstön määrä koko henkilöstöstä olisi ollut jopa 69 %. Regea vuosikertomus 2006

Kudoskoordinaattori Sari Sarkaniemi tarkastelee sarveiskalvosiirrännäistä. Kudospankki Vuoden 2006 aikana kudospankin toiminta koostui kudosten tallettamisen ja välittämisen lisäksi toiminnan kehittämisestä ja laatujärjestelmän pystyttämisestä Tampereen yliopistollisen keskussairaalan (TAYS) erityisvastuualueen sairaaloille. Kudospankki järjesti myös valtakunnallisia koulutuksia kudospankkihenkilöstölle. Tuorepakastetun luun välittämisen lisäksi kudospankki vastasi kesäkuun 2006 alusta TAYS:in sarveiskalvopankkitoiminnasta ja ns. massiivisiirteiden hankinnasta. Kudospankki talletti ja välitti luu- ja jännesiirteitä sekä sarveiskalvoja pääasiassa Pirkanmaan sairaaloille, yhteensä noin 400 siirrettä. Pirkanmaan sairaaloiden lisäksi kudospankki palveli useita muita sairaaloita Suomessa. Edellisvuosien tapaan kudospankin henkilökunnan työaikaa kului myös puhdastilassa tehtävien prosessien suunnitteluun sekä siellä käytettävien materiaalien ja reagenssien valintaan. Puhdastilat valmistuivat vuoden 2006 lopussa. Kudospankin laatujärjestelmän rakentamista jatkettiin vuoden 2006 aikana. Kudospankin kudoskoordinaattorit ja lääketieteellinen johtaja luennoivat ja tiedottivat Regean kliinisen kudospankin toiminnasta TAYS:in eri osastoilla. Tiedottamisen tarkoituksena oli sekä muodostaa toimivaa yhteistyötä osastojen kanssa että muistuttaa kudosluovutuksen tärkeydestä. Kudospankki järjesti luu- ja sarveiskalvopankkien henkilökunnalle kaksi kansallista koulutuspäivää, joiden aiheet käsittelivät sekä muuttuvaa lainsäädäntöä, käytännön kudospankkityötä että yhteistyömahdollisuuksia. Näihin tilaisuuksiin osallistui yhteensä 43 henkilöä eri puolelta Suomea. Kudospankkiin rekrytointiin syksyllä 2006 kudoskoordinaattoriksi sairaanhoitaja Johanna Muhos, koordinaattoriksi FM Noora Kailanto ja laboratorioanalyytikoksi Elina Kónsen. Henkilökunta Katriina Aalto-Setälä, LKT, kardiologian professori (mvs), kudospankin lääketieteellinen johtaja Annika Vienonen, FT, kehittämispäällikkö Niina Ikonen, laborantti Noora Kailanto, FM, koordinaattori Elina Kónsen, laboratorioanalyytikko Johanna Muhos, sh, kudoskoordinaattori Terhi Mäkinen, vastaava laboratoriohoitaja Sari Sarkaniemi, sh, kudoskoordinaattori Tiia Tallinen, DI, laatupäällikkö Regean luupankki välittää mm. tuorepakastettua luuta, jota säilytetään -75 C:n lämpötilassa. 6 Regea vuosikertomus 2006

GMP-ryhmä GMP-ryhmän päätavoite vuonna 2006 oli aloittaa Tekesin rahoittaman StemtoClin -projektin tutkimustyö. Projektin yhtenä tavoitteena on saattaa ihmisen alkioperäisten kantasolujen perustamisja tuotantomenetelmät vastaamaan Good Manufacturing Practice (GMP)- standardin asettamia laatuvaatimuksia. Lisäksi ryhmän tavoitteena on kehittää soluille viljelyolosuhteet, joissa ei ole lainkaan eläinperäisiä materiaaleja. GMP-ryhmä vastasi myös kaikkien alkion kantasoluja käyttävien tutkimusryhmien tarvitsemasta solutuotannosta käyttäen laajaa 21 solulinjaa sisältävää kantasolulinjakokoelmaa, jonka professori Outi Hovatan tutkimusryhmä on perustanut Tukholman Karoliinisessa Instituutissa. Ryhmä tuotti vuoden 2006 aikana kaksi filosofian maisteri -tutkinnon opinnäytetyötä, kaksi reviewartikkelia kantasolujen kasvatusolosuhteista, kolme kokousabstraktia kansainvälisiin kokouksiin ja kaksi käsikirjoitusta saaduista tutkimustuloksista. Lisäksi Heli Skottman julkaisi yhteistyössä muiden ryhmien kanssa neljä artikkelia kansainvälisissä lehdissä liittyen ihmisen alkion kantasolujen karakterisointiin, ihmisen varhaiseen alkiokehitykseen ja lisääntymisbiologiaan. Ryhmän jäsenet: Heli Skottman, FT, ryhmän vetäjä Outi Hovatta, prof. LKT, kantasolututkimusjohtaja Heidi Hakala, FM, tutkija Niina Ikonen, laborantti Niina Kuhmonen, laboratoriohoitaja Outi Melin, vastaava laboratoriohoitaja Kristiina Rajala, FM, tutkija Suvi Aivio, fil.yo Sarita Ketola, fil.yo Pia Lindberg, fil.yo Kaisa Mäenpää, bioanalyytikko-opiskelija Sari Tuomisto, fil.yo Kantasolulinjat vaativat päivittäistä huolenpitoa. Regea vuosikertomus 2006

Sydänryhmä Sydänryhmän tavoitteena on kehittää olosuhteita sydänlihassolujen erilaistamiseksi ihmisen alkion kantasoluista. Tutkimustyössä verrataan eri ihmisen alkion kantasolulinjojen erilaistumiskykyä ja analysoidaan linjojen eroja eri geenien ja erityisesti eri signaalireittien ilmentymisessä. Biokemiallisten tekijöiden lisäksi sydänryhmä tutkii mekaanisten ja sähköisten tekijöiden vaikutusta sydänlihassolujen erilaistamiseen. Vuoden 2006 aikana sydänlihassoluja erilaistettiin ihmisen alkion kantasoluista pääasiassa erityisten END-2 solujen toimiessa tukisolukkona. Itsestään tapahtuva erilaistuminen sydänlihassoluiksi ilman tukisolukkoa oli hyvin vähäistä, vaikka testasimme useita kirjallisuudessa raportoituja tekijöitä erilaistumisen indusoinnissa. Tutkimuksissa pystyttiin kuitenkin tuottamaan tarvittava määrän erilaistuneita sydänlihassoluja jatkotutkimuksia varten. Useita menetelmiä, joilla pystytään tarkemmin tarkastelemaan sydänlihassoluja, otettiin käyttöön. Erilaistuneita MEA-laitteistolla mitataan solujen sähköistä aktiivisuutta. sydänlihassoluja tutkittiin immunohistokemiallisin menetelmin, elektronimikroskooppisesti sekä RT-PCR:n avulla. Solujen sähköisiä ominaisuuksia selvitettiin MEA-laitteella, jolla voitiin myös stimuloida erilaistuvia soluja. Sähköiset tutkimukset tehtiin yhteistyönä Ragnar Granit Instituutin (TTY) ja VTT:n kanssa. Erilaistuvien solujen kasvua ja kehitystä visualisoitiin tietokonenäköön perustuvalla Cell IQ -laitteella. Erilaistettujen ihmisen sydänlihassolujen lisäksi tutkimuksissa käytettiin myös vastasyntyneen rotan sydänlihassoluja. Solujen kasvua ja kehitystä seurattiin Cell IQ-laitteella ja niiden sähköisiä ominaisuuksia analysoitiin MEA-laitteella. MEA-laitteella testattiin myös eri lääkeaineiden vaikutusta sydänlihassolujen toimintaan. Vastasyntyneen rotan sydänlihassoluja käytettiin erityisesti erilaisten biomateriaalien testaukseen ja niiden soveltuvuuteen sydänlihassolujen kasvualustana. Biomateriaalit saatiin TTY:n Biomateriaalitekniikan laitokselta. Eri kantasolulinjojen geenien ilmentymisprofiileja analysoitiin Affymetrix DNA mikrosiruilla Tutkimuksissa verrattiin erilaistumattomia solulinjoja, joiden erilaistuminen sydänlihassoluiksi vaihtelee. Eri tavalla ilmentyneistä geeneistä valittiin ensisijaisesti yksilön kehityksen ja sydämen erilaistumisen kannalta mielenkiintoisimpia geenejä. Tuloksia analysoitiin Medicel Integrator - ohjelmistolla yhteistyössä TTY:n Systeemibiologian laitoksen kanssa. Yhteistyötutkija Jarno Tanskanen TTY:ltä Ragnar Granit Instituutista tutkii MEA-laitteiston antamaa sähkökäyrää. Ryhmä vieraili vuoden aikana Professori Christine Mummeryn laboratoriossa Utrechtissa Hollannissa, jossa opeteltiin heidän tapaansa erilaistaa ja käsitellä erilaistuvia sydänlihassoluja sekä suunniteltiin yhteistyömahdollisuuksia jatkossa. Lisäksi vierailtiin Professori Heikki Ruskoahon laboratoriossa Oulun Yliopistossa, josta saatiin koulutusta vastasyntyneen rotan sydänlihassolujen kasvattamisessa. Tutkimustuloksia esitettiin III Kudostekn ologiasymposiumissa Tampereella touko- Regea vuosikertomus 2006

kuussa 2006. Lisäksi ryhmän edustajia osallistui syyskuussa Euroopan Kardiologisen Seuran (ESC) kokoukseen Barcelonassa, Espanjassa, sekä EuroStemCell kokoukseen Advances in Stem Cell Research Lausannessa, Sveitsissä. Erja Kerkelä oli myös tärkeässä roolissa kahdessa vuonna 2006 julkaistussa artikkelissa, jotka liittyivät varhaiseen alkionkehitykseen ja lisääntymisbiologiaan. Ryhmän jäsenet: Katriina Aalto-Setälä, kardiologian professori (mvs), LKT Erja Kerkelä, FT, vanhempi tutkija Outi Hovatta, prof. LKT, kantasolututkimusjohtaja Mari Pekkanen-Mattila, FM, tutkija Kaisa-Leena Taattola, FM, tutkija Ari Airaksinen, lääketiet. yo Niina Elsinen, lääketiet. yo Elina Konsén, laboratorioanalyytikko-opiskelija Liisa Lehtonen, tekn.yo Ronja Mustonen, lääketiet. yo Tutkija Mari Pekkanen-Mattila tutkii sydänlihassoluja mikroskoopilla. Regea vuosikertomus 2006

Neuroryhmä Regean neuroryhmä keskittyy hermosolujen erilaistamiseen ihmisalkion kantasoluista. Yhteistyössä kliinikoiden, eläinmalliasiantuntijoiden, solubiologien ja teknisten asiantuntijoiden kanssa tähdätään sairauksien hoitoon käytettävien hermosolusiirteiden tuottamiseen. Neuroryhmässä tehdään myös perustutkimusta, jossa selvitellään hermosolujen erilaistumisen ja kehittymisen geneettisiä ja molekyylibiologisia taustoja. Vuosi 2006 oli neurotiimin kasvun aikaa. Tutkimustyö saatiin kokonaisvaltaisesti käyntiin, kun vuonna 2005 myönnetyillä tutkimusvaroilla voitiin rekrytoida kaksi väitöskirjatyöntekijää ja yksi osa-aikainen laboratorionhoitaja projekteihin. Projekteihin tuli myös mukaan niin syventäviä opintoja suorittavia opiskelijoita kuin kandidaatin- ja pro gradu työntekijöitä useista maamme yliopistoista. Samaan aikaan jatkettiin uusien tutkimusyhteistyöprojektien suunnitteluja ja haettiin aktiivisesti uutta rahoitusta niiden toteuttamiseksi. Yhteistyötä tiivistettiin Tampereen yliopiston muiden yksiköiden, Tampereen yliopistollisen sairaalan ja Tampereen teknillisen yliopiston kanssa mm. siten, että väitöskirjatyöntekijät ja diplomityöntekijät suorittavat osan tutkimus- ja lopputöistään neuroryhmässä. Vuonna 2006 jatkettiin erilaistamismenetelmien kehittämistä puhtaiden hermosolupopulaatioiden tuottamiseksi alkion kantasoluista sekä niiden erilaistamista tietyiksi hermosolutyypeiksi. Samalla jatkettiin automaattisen solujen kuvantamislaitteen menetelmäkehittämistä soveltuvaksi ihmisalkion kantasoluille ja niistä johdetuille hermosoluille. Osaamista laajennettiin hermosolujen karakterisointiin soveltuvien menetelmien osalta. Ensimmäiset kokeelliset hermosolujen in vivo - työt suoritettiin yhteistyössä Kuopion yliopiston kanssa. Näistä töistä kerättiin vuoden 2006 aikana materiaalit neljää julkaisua varten. Lisäksi aloitettiin biomateriaalitutkimus yhteistyössä Tampereen teknillisen yliopiston ja muutamien yritysten kanssa. Tämä yhteistyö johti yhteen patenttihakemukseen vuoden 2006 aikana. Vuoden aikana aloitettiin myös ensimmäiset kokeet yhdessä kansainvälisten tutkimuskumppanien kanssa. Ryhmän jäsenet: Susanna Narkilahti, FT, ryhmän vetäjä Outi Hovatta, prof. LKT, kantasolututkimusjohtaja Tuomas Huttunen, LK, tutkija Johanna Iso-Oja, bioanalyytikko Linda Jansson, FM, tutkija Riikka Lappalainen, FM, tutkija Kaisa-Leena Taattola, FM, tutkija Tutkija Maria Sundberg käyttää FACS Aria-laitetta. Leo Hillman, tekn.yo Johanna Ketolainen, fil.yo Laura Kuoppala, lääketiet.yo Pia Lindberg, fil.yo Tiina Rajala, fil.yo Minna Salomäki, fil.yo 10 Regea vuosikertomus 2006

Aikuisen kantasolututkimus Aikuisen kantasolututkimus keskittyy solujen karakterisointiin, kasvuolosuhteiden GMP-optimointiin sekä solujen käyttöön luu-, rusto- ja pehmytkudossovelluksissa. Vuoden 2006 aikana aikuisen kantasolututkimus on edennyt rasvakudoksen ja viisaudenhampaan kantasoluilla. Rasvakudosnäytteitä on saatu Tampereen yliopistollisen sairaalan plastiikkakirurgian ja gastroenterologian osastoilta normaalien leikkaustoimenpiteiden yhteydessä syntyvistä ylijäämäkudoksista. Yksityissairaala Operonista (Suomen Terveystalo, Tampere) on saatu rasvaimurasvaa. Edellisenä vuonna ongelmana oli näytteiden vähäisyys ja luovuttajien korkea ikä. Rasvanäytteiden keräys plastiikkakirurgisista toimenpiteistä on huomattavasti nuorentanut luovuttajien keski-ikää ja myös tuntuvasti lisännyt näytteiden määrää. Eläinpuolella rasvakudoksen kantasoluja on eristetty kanilta, hiireltä ja hevoselta. Viisaudenhampaita on saatu Tampereen Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöltä (YTHS) viisaudenhampaiden poistoleikkauksista. Viisaudenhampaan kantasolut ovat monikykyisiä soluja, eli ne voivat erilaistua mm. luu-, rusto-, rasva- ja lihassoluiksi, kuten rasvakudoksenkin kantasolut. Tutkimus alkoi kesällä 2006 ja se keskittyy aluksi solujen karakterisointiin ja luuerilaistukseen. Virtaussytometrian avulla analysoitu pintamarkkeri CD106 ilmentyminen viisaudenhampaan kantasoluilla (A) ja rasvakudoksen kantasoluilla (B). Sekä rasvakudoksen että viisaudenhampaan kantasoluja on karakterisoitu virtaussytometrian avulla. Käytössämme oleva FACS Aria -laitteisto on antanut paljon uutta tietoa molempien kantasolupopulaatioiden pintamarkkereista. Jatkossa tätä tietoa voidaan hyödyntää mm. kantasolujen erilaistuksessa sekä määritettäessä kriteerejä potilashoitoihin käytettäville soluille. Ihmisen rasvakudoksen kantasoluja sekä viisaudenhampaan kantasoluja on erilaistettu luusolujen suuntaan. Rustoerilaistukseen on käytetty kanin rasvakudoksen kantasoluja sekä ruston soluja. Rustotutkimus on toteutettu yhteistyössä mm. Tampereen yliopiston Lääketieteen laitoksen Solututkimuskeskuksen kanssa. Rasvan kantasolututkimusta puhdastiloissa. Sekä luu- että rustopuolella on tutkittu biomateriaalien vaikutusta solujen erilaistumiseen. Biomateriaaleja on saatu mm. Tampereen Teknillisen yliopiston (TTY) Biomateriaalitekniikan laitokselta sekä biomateriaalialan yrityksiltä. Regean kudospankkituotteista olemme tutkineet amnionkalvoa pehmytkudossovelluksessa. Luuerilaistuksessa on alkanut tutkimus hormonien vaikutuksesta solujen erilaistumiseen. Tämä tutkimus toteutetaan osin poistogeenisten hiirimallien avulla yhteistyössä Tampereen yliopiston Lääketieteen laitoksen anatomian tutkimusryhmän kanssa. Regea vuosikertomus 2006 11

Regean ensimmäiset kliiniset kantasoluhoidot toteutettiin vuoden 2006 lopulla yhteistyössä Tampereen yliopistollisen sairaalan kanssa. Ihmisen rasvakudoksen kantasolujen kliiniseen käyttöön tähtäävää tutkimusta ja suunnittelutyötä onkin tehty ryhmässämme paljon. Solujen eristys ja kasvatus voidaan jo toteuttaa ilman eläinperäisiä tuotteita Regean puhdastiloissa. Kantasoluhoidot toteutettiin potilaiden omien kantasolujen ja biomateriaalien yhdistelmillä luukudossovelluksissa. Hevosen rasvakudoksen kantasoluja on käytetty kliinisesti hevosten jännevammojen hoidossa. Tämän indikaation hoitokäytäntöjä kehitetään yhteistyössä Evostem Oy:n kanssa. Solujen ja biomateriaalitukirakenteiden non-invasiivisia mittaustekniikoita sekä erilaistamista fysikaalisten tekijöiden vaikutuksesta tutkittiin yhteistyössä Ragnar Granit Instituutin (TTY) kanssa. Non-invasiiviset mittaustekniikat mahdollistavat mm. kliiniseen käyttöön tarkoitettujen kantasolutuotteiden laadunvalvonnan ja fysikaaliset erilaistustekijät vähentävät kemikaalien käyttötarvetta solujen erilaistuksessa. Näistä yhteistyöprojekteista saadut tulokset ovat erittäin lupaavia ja tutkimukset jatkuvat edelleen entistä tehokkaampien menetelmien kehittämiseksi. Projekteista on valmistumassa kaksi diplomityötä ja yksi pro gradu -tutkielma. Rasvan kantasoluja kiinnittyneenä biokeraamikuituihin. DAPI värjää solujen tumat sinisiksi. Virtaussytometrian ohella aikuisten kantasoluja tutkivan ryhmän käytössä olevia tutkimusmenetelmiä ovat mm. kvantitatiivinen PCR, Elisa, Cell-IQ, sekä solujen värjäysmenetelmät. Ryhmässä aloitti vuoden 2006 aikana yksi vanhempi tutkija ja yksi pro gradutyöntekijä. Aikuisten kantasolutkimuksen merkittävimpiä rahoittajia olivat Tekes, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Suomen Kulttuurirahaston Pirkanmaan maakuntarahasto sekä Tampereen kaupunki. Henkilökunta Susanna Miettinen, FM, ryhmän vetäjä Riitta Suuronen, prof. LT, HLL Suvi Haimi, FM, tutkija Miia Juntunen, laboratorioanalyytikko Bettina Lindroos, FM, tutkija Yan-Ru Lou, FT, vanhempi tutkija Katja Mäenpää, fil.yo, tutkija Elisa Saarnio, fil.yo Annemari Salonen, HLK, lääk.yo, tutkija 12 Regea vuosikertomus 2006

Biomateriaalitutkimus Kudosteknologian yksi merkittävimpiä haasteita on kehittää biomateriaaleista ja soluista keinokudoksia, jotka muistuttavat rakenteiltaan normaaleja kudoksia. Regeassa tutkitaan jo kliinisessä käytössä olevia biomateriaaleja sekä uusia, yhteistyössä eri yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa kehitettyjä materiaaleja. Regeassa on tutkittu biomateriaaleja pääasiassa luu- ja rustosovelluksissa. Materiaalit ovat olleet elimistössä liukenevia luun kiinnitysvälineitä ja luun täyttömateriaaleja. Tämän lisäksi on tutkittu ohjattua luun kasvua kallon luupuutosten hoitoon. Biomateriaalien luusovelluksista on vuoden 2006 aikana valmistunut kaksi väitöskirjaa (Ekholm, Reyneke). Pyyhkäisyelektronimikroskooppikuva (SEM) rasvan kantasoluista kiinnittyneenä biokeraamikuituihin. Rustotutkimus on keskittynyt leukanivelen välilevyn korjaukseen biohajoavan implantin avulla. Myös implantin ja rasvakudoksen autologisten kantasolujen yhdistelmää leukanivelen välilevyn korjauksessa on kokeiltu. MRI- ja CT-tulokset tästä hankkeesta saatiin vuoden 2006 aikana, mutta histologiset tulokset valmistuvat vasta vuoden 2007 puolella. Biomateriaaliryhmä on tutkinut biomateriaalien vaikutusta aikuisen rasvakudoksen kantasolujen luu- ja rustoerilaistumiseen myös soluviljelykokeissa. Lisäksi tutkimus on kohdistunut biomateriaalin huokoskoon ja modifikaatioiden vaikutuksiin solujen kasvuun ja levittäytymiseen biomateriaalitukirakenteessa. Biomateriaalit pyritään valitsemaan siten, että ne tukevat kantasolujen erilaistumista rusto- ja luusolujen suuntaan ja antavat rakenteellista tukea vaurioalueen paranemisen edistämiseksi ja suojaamiseksi. Jonkin verran materiaaleja on tutkittu myös alkion kantasolututkimuksessa hermo- ja sydänlihassovelluksissa sekä alkion kantasolujen kasvuolosuhteiden optimoinnissa. Regeassa tutkitaan mm. erilaisten biomateriaalinen käyttöä alkioperäisten kantasolujen tukialustana. Pyrkimyksenä on päästä eroon nykyisin käytössä olevista fibroblastitukisoluista. Tavoitteena on säilyttää alkion kantasolut erilaistumattomina biomateriaalikasvualustan avulla. Sydänryhmässä on tehty yhteistyössä TTY:n Biomateriaalitekniikan laitoksen kanssa diplomityötä, jossa on kartoitettu sydänlihassolujen kasvualustaksi soveltuvaa biomateriaalia. Myös neuroryhmässä on valmisteilla diplomityö hermosolujen ja biomateriaalien yhdistelmästä. Hermosolututkimuksessa selvitetään biomateriaalien vaikutusta muun muassa alkion kantasoluista erilaistettujen hermosolujen elinkykyyn ja neuronaaliseen erilaistumiseen. Biomateriaaleja tutkimukseen on saatu mm. Tampereen Teknillisen yliopiston (TTY) Biomateriaalitekniikan ja Kuitumateriaalitekniikan laitoksilta sekä biomateriaalialan yrityksiltä kuten Inionilta, Vivoxidilta ja Scaffdexista. Käytetyt materiaalit ovat olleet valtaosin maitohappopohjaisia, mutta myös uudempia materiaaleja, kuten kitosaania, bioaktiivista lasia, kollageenia, tyrosiinia sekä näiden eri yhdistelmiä on tutkittu. Regean kudospankkituotteista on tutkittu amnionkalvon ja kantasolujen yhdistelmää erilaisissa sovelluksissa. Luuerilaistettuja rasvan kantasoluja kiinnittyneenä biokeraamikuituihin. Vihreä väri osoittaa näytteestä elävät solut. Tutkimusmenetelminä biomateriaalitutkimuksessa on käytössä mm. histologiset menetelmät, immunohistokemi- Regea vuosikertomus 2006 13

alliset menetelmät, kvantitatiivinen PCR, Elisa, Cell-IQ ja Western Blot. Biomateriaalitutkimuksessa yhteistyö on ollut hyvin hedelmällistä etenkin Tampereen teknillisen yliopiston Biomateriaalitekniikan ja Kuitumateriaalitekniikan laitoksien, Helsingin yliopiston, HUS:n suuja leukasairauksien klinikan sekä biomateriaalialan yritysten kanssa. Rasvan kantasoluja kiinnittyneenä biokeraamikuituihin. Tutkimusta ovat rahoittaneet mm. Tekes (COMBIO-ohjelman BioMatprojekti sekä StemToClin-projekti) sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri. Regean henkilökunnasta biomateriaalitutkimukseen ovat osallistuneet: Riitta Suuronen, prof., LT, HLL Katriina Aalto-Setälä, kardiologian prof. (mvs), LKT Antti Asikainen, HLL (väitös Tammikuu 2007) Suvi Haimi, FM, tutkija Heidi Hakala, FM, tutkija Leo Hillman, tekn.yo Erja Kerkelä, FT, tutkija Tanja Ketola-Kinnula, HLL, LL, tutkija Liisa Lehtonen, tekn. yo Yan-Ru Lou, FT, tutkija Susanna Miettinen, FM, tutkija Katja Mäenpää, fil.yo, tutkija Jarkko Muhonen, LL, HLL, tutkija Susanna Narkilahti, FT, tutkija Mikko Pyysalo, HLL, tutkija Kristiina Rajala, FM, tutkija Johan Reyneke, DDS, PhD Annemari Salonen, HLK, tutkija Heli Skottman, FT, tutkija TaY:n ja HY:n yhteistyöprojekteissa biomateriaalitutkimusta ovat tehneet: Marja Ekholm, HLT Risto Kontio, LT, HLL Pekka Laine, HLT, EHL, Dos. Christian Lindqvist, LKT, prof. Jari Mauno, HLL Jukka Noponen, HLL 14 Regea vuosikertomus 2006

Laatuosaston toiminta vuonna 2006 Laatuosaston työ painottui vuonna 2006 laatujärjestelmän pystyttämiseen kudospankki- ja GMPtoiminnoille sekä GMP-tilojen rakentamiseen ja kvalifiointeihin. Tavoitteena oli, että puhdastilojen valmistuessa tuotantoprosessit sekä tuotantotoimintaa tukevat prosessit, kuten laadunvalvontatoiminnot ja yleiset laadunvarmistusprosessit, olisivat otettavissa käyttöön mahdollisimman nopeasti. Laatujärjestelmän pystytyksessä keskityttiin tuotantotoimintojen sekä laadunvalvontatoimintojen (QC) suunnitteluun ja dokumentointiin. Prosessikuvausten perusteella aloitettiin laatuosaston ja tuotanto-osaston yhteistyönä prosessivalidointien sekä väli- ja lopputuotteiden hyväksymiskriteerien suunnittelu. Tähän liittyen aloitettiin myös tarvittavien testausssuunnitelmien ja validointien dokumentointi. GLP-tutkimus lähti käyntiin tutkimusosastolla mm. tiettyjen prosessinkehitystoimenpiteiden osalta. Henkilöstön koulutukset jatkuivat, ja vuoden 2006 aikana henkilöstö sai koulutusta niin GMP-vaatimuksista yleensä kuin mm. GLP-tutkimuksen tekemisestä sekä laadunvalvontatoiminnoista ja niiden suorittamisesta puhdastilassa. Kudospankkitoiminnan tiimoilta aloitettiin laatujärjestelmien rakentaminen TAYS:n erityisvastuualueiden luupankkeihin sekä näissä sairaaloissa toimivien luupankkitoiminnan vastuuhenkilöiden koulutus. Koko laitoksen tasolla jatkettiin myös tietoturvaan liittyvää laatujärjestelmätyötä sekä tutkimuksen ja hallinnon laatujärjestelmän suunnittelua. Rakennusprojekteille tyypilliseen tapaan puhdastilaprojektinkin aikana kohdattiin erilaisia ongelmia, ja puhdastilat valmistuivat jäljessä aikataulusta. Positiivista oli kuitenkin se, että tilakvalifioinnit osoittivat puhdastilan toimivan erinomaisesti, sekä rakennustöiden viimeistelyn olevan lopulta ensiluokkainen. Regean käytössä onkin nyt GMP-tilat, jotka on suunniteltu erityisesti soluviljelytoimintoja ja kudosten käsittelyä varten. Nämä tilat mahdollistavat huipputason toimintaympäristön Regeassa tehtävälle kantasolututkimukselle ja kudospankkitoiminnoille. Tilat mahdollistavat kantasolupohjaisten tuotteiden valmistamisen kliinisiin sovelluksiin siten, että nämä tuotteet vastaavat myös valmisteilla olevan lainsäädännön vaatimuksiin. Henkilöstön aktiiviset koulutukset ovat osa Regean laatutyötä. Marjo Schutskoff-Jääskeläinen opettaa opiskelijoille oikeita toimintatapoja. Henkilökunta: Tiia Tallinen, DI, laatupäällikkö Riika Adamson, FK, mikrobiologi Outi Lumme, laborantti Kristiina Rajala, FM, QC-laatuasiantuntija Marjo Schutskoff-Jääskeläinen, laboratoriohoitaja Regea vuosikertomus 2006 15

Regean henkilöstö 31.12.2006 Hallinto Suuronen Riitta, Regean johtaja Tallinen Tiia, Laatupäällikkö, Varajohtaja Lehtinen Juhani, Taloussuunnittelija Mörönen Merja, Toimistosihteeri Rinne Jonna, Suunnittelija Vetämäjärvi Pasi, Järjestelmäsuunnittelija Tutkimushenkilöstö Aalto-Setälä Katriina, Kudospankin lääketieteellinen johtaja Asikainen Antti, Tutkija Haimi Suvi, Tutkija Hakala Heidi, Tutkija Hovatta Outi, Kantasolututkimusjohtaja Huttunen Tuomas, Tutkija Jansson Linda, Tutkija Kerkelä Erja, Tutkija Ketola-Kinnula Tanja, Tutkija Lappalainen Riikka, Tutkija Lindroos Bettina, Tutkija Lou Yan-Ru, Vanhempi tutkija Miettinen Susanna, Tutkija Muhonen Jarkko, Tutkija Mäenpää Katja, Tutkija Narkilahti Susanna, Vanhempi tutkija Pekkanen-Mattila Mari, Tutkija Pyysalo Mikko, Tutkija Rajala Kristiina, Tutkija Reyneke Johan, Tutkija Salonen Annemari, Tutkija Skottman Heli, Projektipäällikkö Taattola Kaisa-Leena, Tutkija Laboratorio- ja laadunvalvontahenkilöstö Adamson Riika, Mikrobiologi Ikonen Niina, Laborantti Iso-Oja Johanna, Bioanalyytikko Juntunen Miia, Laboratorioanalyytikko Konsén Elina, Laboratorioanalyytikko Kuhmonen Niina, Laboratoriohoitaja Lumme Outi, Laborantti Melin Outi, Vastaava laboratorionhoitaja Mäkinen Terhi, Vastaava laboratoriohoitaja Rajala Kristiina, Tutkija Schutskoff-Jääskeläinen Marjo, Laboratoriohoitaja Tallinen Tiia, Laatupäällikkö, Varajohtaja Tägtström Jaana, Laborantti Opiskelijat Airaksinen Ari Aivio Suvi Elsinen Niina Hillman Leo Jumpponen Jenni Ketola Sarita Ketolainen Johanna Kuoppala Laura Lehtonen Liisa Lindberg Pia Mustonen Ronja Rajala Tiina Saarnio Elisa Salomäki Minna Tuomisto Sari Kudospankkihenkilöstö Aalto-Setälä Katriina, Lääketieteellinen johtaja Kailanto Noora, Koordinaattori Muhos Johanna, Kudoskoordinaattori Sarkaniemi Sari, Kudoskoordinaattori Vienonen Annika, Kehityspäällikkö 16 Regea vuosikertomus 2006

Julkaisut 2006 Väitöskirjat 1. Johan P. Reyneke: Rotation of the Maxillomandibular Complex, Tampereen yliopisto, 2006. 2. Marja Ekholm: Evaluation of the Biocompatibility of Poly (ortho ester), Copolymer of e-caprolactone/d,l-lactide and the Composite of Copolymer of e-caprolactone,d,l-lactide and Tricalciumphosphate as Bone Filling Material, Helsingin yliopisto, 2006. 3. Antti Asikainen: Bioabsorbable Tyrosine-derived Polycarbonate in Guided Bone Regeneration, Tampereen yliopisto, 2007. Pro Gradu -työt 1. Suvi Haimi, Allograftiluun prosessointi kudospankkituotteeksi, Tampereen yliopisto, 2006. 2. Heidi Hakala. Optimization of Good Manufacturing Practice Quality and Xeno-product Free Culture Methods for Human Embryonic Stem Cells. Uppsalan yliopisto, Ruotsi ja Tampereen yliopisto, 2006. 3. Sarita Ketola, Optimizing Xeno-Free Culture Conditions for Human Embryonic Stem Cells to Correspond GMP-quality Standards. Tampereen yliopisto, 2006. Patenttihakemukset Annala T, Miettinen S, Narkilahti S. Cell Culture Insert and Cell Culture Vessel. US patent application, filed 27.9.2006. Artikkelit 1. Aghajanova L, Skottman H, Stromberg AM, Inzunza J, Lahesmaa R, Hovatta O. Expression of leukemia inhibitory factor and its receptors is increased during differentiation of human embryonic stem cells. Fertil Steril 86 Suppl 4:1193-209, 2006. 2. Asikainen AJ, Noponen J, Lindqvist C, Pelto M, Kellomäki M, Pihlajamäki H, Juuti H, Suuronen R. Tyrosine derived polycarbonate membrane in treating mandibular defects. An experimental study. J Royal Soc Interface 3:629-635, 2006. 3. Carlsson IB, Laitinen MP, Scott JE, Louhio H, Velentzis L, Tuuri T, Aaltonen J, Ritvos O, Winston RM, Hovatta O. Kit ligand and c-kit are expressed during early human ovarian follicular development and their interaction is required for the survival of follicles in long-term culture. Reproduction 131:641-9, 2006. 4. Carlsson IB, Scott JE, Visser JA, Ritvos O, Themmen AP, Hovatta O. Anti-Mullerian hormone inhibits initiation of growth of human primordial ovarian follicles in vitro. Hum Reprod 21:2223-2227, 2006. 5. Ekholm M, Helander P, Hietanen J, Lindqvist C, Salo A, Suuronen R, Kellomäki M. A histological and immunohistochemical study of tissue reactions to solid polyorthoester in rabbits. Int J Oral Maxillofac Surg 35:631-635, 2006. 6. Ekholm M, Hietanen J, Tulamo RM, Muhonen J, Lindqvist C, Kellomäki M, Suuronen R. The copolymer of e-caprolactonelactide and tricalcium phosphate does not enhance bone growth in mandibular defect of sheep. J Mater Sci Mater Med 17:139-145, 2006. 7. Grinnemo KH, Kumagai-Braesch M, Mansson-Broberg A, Skottman H, Hao X, Siddiqui A, Andersson A, Stromberg AM, Lahesmaa R, Hovatta O, Sylven C, Corbascio M, Dellgren G.Human embryonic stem cells are immunogenic in allogeneic and xenogeneic settings. Reprod Biomed Online. 13:712-24, 2006. 8. Helenius LMJ, Tervahartiala P, Helenius I, Al-Sukhun J, Kivisaari L, Suuronen R, Kautiainen H, Hallinainen D, Lindqvist C, Leirisalo-Repo M. Clinical, radiographic and MRI findings of the temporomandibular joint in patients with different rheumatic diseases. Int J Oral Maxillofac Surg 35:983-9, 2006. 9. Höök K, Mäki T, Suuronen R, Kontio R, Lindqvist C. Leukojen alueen osteoradionekroosi. Osteoradionekroosin etiologia, oireet, hoito ja ehkäisy (Osteoradionecrosis of the jaws: etiology, symptoms, treatment and prophylaxis). Suomen hammaslääkärilehti (Finnish Dental Journal) 13: 878-884, 2006. 10. Hovatta O, Cooke I. Cost-effective approaches to in vitro fertilization: means to improve access. Int J Gynaecol Obstet. 94:287-91, 2006. 11. Hovatta O. Kantasoluhoidot tulevat. Suomen lääkärilehti, 27.1.2006. Regea vuosikertomus 2006 17

12. Hovatta O. The new medical technologies possibilities and ethicalproblems., Nordic Council of Ministers, Nord Biotechnology, Copenhagen, 2006. 13. Hovatta O. Derivation of human embryonic stem cell lines, towards clinical quality. Reprod Fertil 18:823-828, 2006. 14. Kerkela E, Skottman H, Friden B, Bjuresten K, Kere J, Hovatta O. Exclusion of coding-region mutations in luteinizing hormone and follicle-stimulating hormone receptor genes as the cause of ovarian hyperstimulation syndrome. Fertil Steril 27, 2006. 15. Kontio R, Salo A, Lindqvist C, Suuronen R. Early reconstruction of internal orbital wall fracture with iliac crest bone graft. Plast Reconstr Surg 118:1365-1374, 2006. 16. Lindeberg M, Carlstrom K, Ritvos O, Hovatta O. Gonadotrophin stimulation of non-luteinized granulosa cells increases steroid production and the expression of enzymes involved in estrogen and progesterone synthesis. Hum Reprod 22:401-6, 2007. 17. Mirza M, Hreinsson J, Strand ML, Hovatta O, Soder O, Philipson L, Pettersson RF, Sollerbrant K. Coxsackievirus and adenovirus receptor (CAR) is expressed in male germ cells and forms a complex with the differentiation factor JAM-C in mouse testis. Exp Cell Res 312:817-830, 2006. 18. Nairismägi J, Pitkänen A, Narkilahti S, Huttunen J, Kauppinen RA & Gröhn O (2006) Manganese-Enhanced Magnetic Resonance Imaging of Mossy Fiber Plasticity In Vivo. NeuroImage, Neuroimage 30:130-135, 2006. 19. Nat R, Nilbratt M, Narkilahti S, Winblad B, Hovatta O, Nordberg A. Neurogenic neuroepithelial and radial glial cells generated from six human embryonic stem cell lines in serum-free suspension and adherent cultures. Glia 6, 2006. 20. Reyneke JP, Bryant RS, Suuronen R. Postoperative skeletal stability following clockwise and counter clockwise rotation of the maxillomandibular complex compared to conventional ortghognathic treatment. Br J Oral Maxillofac Surg 8, 2006. 21. Seppänen L, Richardson R, Lindqvist C, Suuronen R. Hammasperäiset sairaalahoitoa vaatineet infektiot aineisto Potilasvakuutuskeskukseen toimitetuista vahinkoilmoituksista. (Odontogenic infections needing in-hospital treatment.). In Finnish. Suomen hammaslääkärilehti (Finnish Dental Journal) 12: 514-524, 2006. 22. Skottman H and Hovatta O. Culture conditions for human embryonic stem cells. Reproduction 132:691-698, 2006. 23. Skottman H, Dilber MS, Hovatta O. The derivation of clinical-grade human embryonic stem cell lines. FEBS Lett 580:2875-2878, 2006. 24. Stavreus-Evers A, Mandelin E, Koistinen R, Aghajanova L, Hovatta O, Seppala M. Glycodelin is present in pinopodes of receptive-phase human endometrium and is associated with down-regulation of progesterone receptor B. Fertil Steril. 2006 Jun;85(6):1803-11. Erratum in: Fertil Steril 86:498, 2006. 25. Taskinen S, Lehtinen A, Hovatta O. Prostatic volume in young adults after treatment of cryptorchidism in childhood. Scand J Urol Nephrol 40:376-379, 2006. 26. Zhang P, Kerkela E, Skottman H, Levkov L, Kivinen K, Lahesmaa R, Hovatta O, Kere J. Distinct sets of developmentally regulated genes that are expressed by human oocytes and human embryonic stem cells. Fertil Steril 22, 2006. Abstraktit 1. Asikainen AJ, Wahlgren J, Sorsa T, Noponen J, Kellomäki M, Juuti H, Lindqvist C, Suuronen R. Soft tissue reactions to bioactive glass in the system Na2O-K20-Mg0-Ca0-P205-Si02. Kudosteknologiasymposium, Tampere, 2006. 2. Haimi S, Vienonen A, Hirn MY, Pelto M. Bone allograft processing to tissue bank product. Kudosteknologiasymposium, Tampere, 2006. 3. Hannula M, Arola T, Hyttinen J, Noponen J, Asikainen A, Peltoniemi H, Laitinen O, Robinson S, Lindqvist C, Suuronen R. Quantitative image analysis for the bone ossification process. Kudosteknologiasymposium, Tampere 2006. 4. Mauno J, Ellä V, Robinson S, Laitinen O, Mäki T, Kellomäki M, Lindqvist C, Suuronen R. PLDLA 96/4 implant replacing temporomandibular joint disc in rabbits. Kudosteknologiasymposium, Tampere, 2006. 5. Mäenpää K, Ellä V, Mauno J, Miettinen S, Kellomäki M, Suuronen R, Ylikomi T. In vitro chondrogenic differentiation of adipose tissue derived stem cells in biodegradable PLA-dics. Kudosteknologiasymposium, Tampere, 2006. 6. Miettinen S, Mäenpää K, Ylikomi T, Suuronen R. In vitro chondrogenic differentiation of adipose tissue derived stem cells in biodegradable polylactide. J Cranio-Max-Fac Surg 34: S1: 213, 2006 ja kudosteknologiasymposium, Tampere, 2006. 7. Narkilahti S, Rajala K, Pihlajamäki H, Suuronen R, Hovatta O and Skottman H. Keystone symposia, Stem Cells. 27.3-. Continuous monitoring system for human embryonic stem cells. Whistler, Canada 1.4.2006. 8. Narkilahti S, Huttunen TT, Pihlajamäki H, Suuronen R, Hovatta O. Neuronal differentiation of human embryonic stem cells. Kudosteknologiasymposium, Tampere, 2006. 18 Regea vuosikertomus 2006

9. Narkilahti S, Huttunen T, Rajala K, Pihlajamäki H, Suuronen R, Hovatta O, Skottman H. Embryonic and somatic stem cells- Regenerative Systems for Cell and Tissue Repair. Continuous monitoring system for human embryonic stem cell derived neuronal cells. Dresden, Germany 24.-27.9.2006. 10. Noponen J, Asikainen A, Hannula M, Peltoniemi H, Laitinen O, Robinson S, Hietanen J, Mäki T, Lindqvist C, Suuronen R. Poly(DTE carbonate) membrane is useful in treating rabbit cranial defects. Kudosteknologiasymposium, 2006. 11. Paassilta K, Hyttinen J, Suuronen R. A bioelectrical method for determining tissue types in local anesthesia. Kudosteknologiasymposium, Tampere, 2006. 12. Paassilta K, Hyttinen J, Suuronen R. A new help for local anesthesia. J Cranio-Max-Fac Surg 34: S1: 176, 2006. 13. Rajala K, Panula S, Hakala H, Pihlajamäki H, Suuronen R, Hovatta O and Skottman H. Optimisation of animal-free culture media for human embryonic stem cell culture. Kudosteknologiasymposium, Tampere, 2006. 14. Salonen A, Miettinen S, Ylikomi T, Suuronen R. Adipogenic differentiation of adipose stem cells cultured on amniotic membranes. J Cranio-Max-Fac Surg 34: S1: 214, 2006. 15. Seppänen L, Suuronen R, Lindqvist C, Rautemaa R. Odontogenic infections requiring hospital care. J Cranio-Max-Fac Surg 34: S1: 167, 2006. 16. Suuronen R, Salonen A, Lindroos B, Miettinen S. Spare parts from wisdom teeth? Isolation and characterization of cell populations from human teeth. J Cranio-Max-Fac Surg 34: S1: 3, 2006. 17. Suuronen R. Suu- ja leukakirurgisia ongelmia potilasvakuutuskeskuksessa. In Finnish. (Oral and Maxillofacial Complaints in Patient Insurance Center) Hammaslääketiede-Odontologi 2006. Helsinki, Finland.16.11.2006 18. Vienonen, A. The New EU Directive for Tissue Establishments - Challenges in Processing Human Tissues and Cells in Clean Room Environment. 37th R3 -Nordic. Contamination Control Symposium, VTT Symposium: 240, 2006. Regea Mediassa Artikkelit lehdissä, kpl: Helsingin Sanomat: 3, Aamulehti: 2, Savon Sanomat: 1, Keskisuomalainen: 1, Mediuutiset: 3, Tamperelainen: 1, Kauppalehti: 1, Suomen Hammaslääkärilehti: 1, Hyvä Terveys: 1, CSC News: 1, Tampere Business, Science,Life 2, Focusing Tampere Life and Business in the Tampere Region: 1 TV: Yle TV1/Yle Teema: Tutkittu juttu, Biokuitusydän 3/2006, Yle TV2 Maan Mainiot/Outi Hovatta 3/2006, Kudosteknologiasymposium, TV2 Hämeen Uutiset 5/2006, Riitta Suurosen haastattelu Yle AamuTV 7/2006 Kuvat: Sami Helenius, paitsi kuvat s. 12,13 ja 14, aikuisten kantasolututkimusryhmä, Regea

Tampereen yliopisto Solu- ja kudosteknologiakeskus Regea Biokatu 12 33520 Tampere p. (03) 3551 8495 fax (03) 3551 8498 regea@regea.fi www.regea.fi Julkaisija: Tampereen yliopisto, Regea Layout: Jonna Rinne Paino: Cityoffset Oy, Tampere, 2007