Kunnan kasvun edistäminen: yritysmyönteisyys ja yritysvaikutusten arviointi, miksi tärkeää? KUNTIEN ELINVOIMAISUUS JA KASVU 12.5.2015 Liminganlahden luontokeskus Jarmo Soinsaari
Yritykset muodostavat palveluverkoston Taloutemme kivijalka on muuttunut ja tulee muuttumaan keskittyneestä ja suuresta teollisuudesta monen toimialan pienemmistä yrityksistä muodostuvaan palveluverkostoon. Samaan aikaan väestön keskittyminen kasvukeskuksiin jatkuu. Siellä missä on ihmisiä ovat he sitten työikäisiä tai eläkeläisiä on kysyntää palveluille ja mahdollisuuksia tuottaa palveluita ja tuotteita.
Ei kannata hakea vain suuria kaloja Pendelöintikunnissa, joiden työllisyys paljolti perustuu keskuskaupunkien työpaikkoihin, olisi erityisesti syytä pyrkiä oman pk-yrityskannan kasvattamiseen, koska suurten työnantajien rooli on hupenemassa
Ei kannata hakea vain suuria kaloja Jo yli kymmenen vuoden ajan uudet työpaikat Suomessa ovat syntyneet pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Vuosina 2001 2012 yli 250 henkilöä työllistävät suuryritykset palkkasivat 7 164 henkeä. Pk-yritykset loivat yli 100 000 työpaikkaa jonka lisäksi Suomessa on noin 170 000 yksinyrittäjää
Kannustetaan perustamaan yrityksiä ja autetaan niitä kaikissa kehitysvaiheissa Uusia yrityksiä perustetaan Suomessa vuosittain noin 30 000. Perustetuista yrityksistä lähes 60 % lopettaa toimintansa ensimmäisten viiden vuoden aikana.
Autetaan yrityksien omistajan-vaihdoksien toteutumista kunnissa Seuraavan kymmenen vuoden kuluessa omistajanvaihdos on edessä yli 70 000 yrityksessä. Niissä työskentelee reilusti yli 200 000 henkilöä, joiden vuosittain maksama kunnallisvero on noin 1,2 miljardia euroa ja valtionverokertymä 300 miljoonaa euroa.
Autetaan yrityksien omistajan-vaihdoksien toteutumista kunnissa Toimivien yrittäjien ikääntyminen on ongelma. Erityisesti pienemmissä kunnissa ja pienissä kaupungeissa on koko ajan tilanteita, joissa lajinsa ainoa palvelu on häviämässä. Usein kannattava yritystoiminta hukataan aivan turhaan, ja yhdenkin menetyksen seurannaisvaikutukset kunnan palvelutarjontaan voivat olla huomattavat
Julkisen sektorin opiskeltava uusia toimintatapoja Julkisen sektorin on katsottava rohkeasti tulevaisuuteen ja keskeisenä tehtävänä tulisi avata markkinat yrittäjyydelle ja kannustaa yrityksiä kasvuun. Julkiset hankinnat, jotka ovat vuodessa noin 35 miljardia euroa, aluekehityksen vauhdittajiksi
Lisää yhteistyötä alueiden kehittämiseen yritysten parhaaksi Aluekehittäminen Suomessa: - 317 kuntaa (Manner-Suomi 301 + Ahvenanmaa 16) - 18 + 1 maakuntaliittoa liittoa - 15 ELY- keskusta - 13 vaalipiiriä - 6 aluehallintovirastoa Voisiko tulevaisuuden aluekehittäminen irtaantua maantieteellisesti rajatuista alueista?
Pienten kuntien rajalliset resurssit yritysten kehittämiseen Suomen kunnista on 82 % alle 20 000 asukkaan kuntia. Kunnat.net, kuntien lukumäärä koon mukaan 136 kpl alle 5 000 asukasta 20 kpl yli 50 000 asukasta 78 kpl 5 000 10 000 asukasta 47 kpl 10 001 20 000 asukasta 36 kpl 20 001 50 000 asukasta
Elinvoimapolitiikka vaatii yritysvaikutusten arviointia
YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Suomen Yrittäjien toteuttaman Elinkeinopoliittinen mittaristo -kyselyn mukaan yrittäjien mielestä elinkeinopolitiikan tärkein osa-alue on kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys. Tässä tärkein työkalu on yritysvaikutusten arviointi joka tulisi olla mukana kunta-, seutu- ja maakuntasekä valtakunnallisessa päätöksenteossa
Yrittäjien mielestä tärkeät elinkeinopolitiikan osa-alueet
YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Kuntien päätökset vaikuttavat suoraan tai välillisesti yrityksiin, päätettiinpä sitten koulutus-, hankinta-, asunto- tai kaavoituspolitiikasta. Suuri osa tehdyistä päätöksistä siis joko tukee tai heikentää yritysten menestymis- ja toimintaedellytyksiä.
YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Päätösten yritysvaikutusten arviointi ei tarkoita sitä, että päätöksiä tehtäisiin yritysten ehdoilla, vaan arvioinnin tarkoitus on varmistaa: - että päätöksentekijä harkitsee asiaa myös yritysten näkökulmasta - jos vaikutukset todetaan seutukunnan yritysten kannalta negatiivisiksi, pitää pohtia olisiko asiassa mahdollista toimia toisin.
YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI - Etukäteisarvioinnilla myös pystytään optimoimaan päätösten mahdolliset myönteiset vaikutukset Parhaiten yritysvaikutusten arviointi onnistuu ottamalla se kiinteäksi osaksi kunnan päätösten valmistelua ja arkipäivää. Mietitään aina miten päätös vaikuttaa yrityksiin.
YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Arviointi ei saa lisätä kuntien byrokratiaa. Järkevintä rakentaa kuntakohtaisesti sellaiset menettelyt, jotka voivat olla jouheva ja luonnollinen osa päätösten valmistelua ja jotka tukevat paikallista päätöksentekoprosessia. Vaikutusarvioinnin kehittäminen edellyttää aina onnistuakseen yrittäjien, kuntien virkamiesjohdon ja luottamuselinten tukea.
Oulaisten ELPO (Elinkeinopoliittisen) työryhmän kokoonpano - 6 Oulaisten kaupungin johtavaa virkamiestä ja luottamushenkilöä - 5 Oulaisten Yrittäjien edustajaa - Kokoonnutaan joka kuun 1. maanantai - Kokoonnutaan paikallisissa yrityksissä ja tutustutaan samalla yritykseen - Agenda ilmoitetaan etukäteen + muuta asiat - Kehitysjohtaja raportoi Oulaisten elinvoiman kehittämiseksi tehdyt toimenpiteet - Sovitaan mitä seuraavaksi kerraksi pitää tehdä
Onnistunut yritysvaikutusten arviointi: - on säännöllistä suunnitelmallista ja jatkuvaa - laajuuden ratkaisee valmisteilla oleva asia - edellyttää koko organisaation sitoutumista - Oulaisissa oma lomake jolla selvitetään kaupungin suunnitelmien yritysvaikutukset - Jokainen kunnan toimiala tekee sitä jatkuvasti päätöksenteon yhteydessä
Arviointia voi tehdä monitasoisesti 1. Yksinkertaisimmillaan valmistelija pohjaa arvionsa omaan kokemukseensa ja tietoonsa 2. Perusteellisemmassa arvioinnissa hankintaan lisätietoa kuntaorganisaation sisältä tai alueen yrityksiltä sekä muista ulkoisista tietolähteistä 3. Suuremmissa, esim. infrahankkeissa voi olla perusteltua järjestää osana arviointia kuulemisia tai teettää perusteellinen arvio vaikutuksista ulkopuolisilla asiantuntijoilla Vaikutusarvioinnin laajuuden ja tekotavan määrittää tehtävän päätöksen koko ja oletetut vaikutukset
Yritysvaikutusten arvioinnilla saavutetaan ainakin seuraavia hyötyjä: - päätöksenteon läpinäkyvyys lisääntyy - markkinoiden toimivuus paranee - päätösten tasapuolisuus yritysten kesken - palvelujen tuottamisvaihtoehdot tulevat harkintaan (kunta/yksityinen tuottaja) - valitusprosessit vähenevät - päätösperusteet monipuolistuvat - kunnan vetovoimatekijät tulevat harkituiksi
Yritysvaikutusten arvioinnille kunnassa voidaan asettaa seuraavat tavoitteet: - Minimoidaan kielteisiä yritysvaikutuksia. - Maksimoidaan myönteisten vaikutusten hyödyt. - Saadaan aikaan yritysten kannalta johdonmukaista, pitkäjänteistä ja läpinäkyvää päätöksentekoa - Kehitetään yritysten kanssa tehtävää yhteistyötä
Kuntaa tulee tarkastella yritysvaikutusten kannalta ainakin neljässä eri roolissa: - Kunta infrastruktuurin tuottajana - Toimintaedellytykset, reagointi ja ennakointi - Kunta kumppanina: elinkeinopolitiikka ja hanketyö - Kunta asiakkaana: kunnan hankinnat - Kunta kotina: asukkuus, kotipaikka, kokemus yrittäjäystävällisyydestä
Hyvän yritysilmapiirin elementit Yritysilmapiirillä tarkoitetaan julkishallinnon päätöksenteossa ja käytännön toiminnassa havaittavaa asennetta yritystoimintaa kohtaan.
Paras kunta yrittää Pohjois-Pohjanmaalla 2014 Pohjois-Pohjanmaan yrittäjien kyselyn perusteella on Oulainen (Koko Suomessa 13 sija) Kuntapäättäjien kannattaa seurata hyvän yritysilmapiirin kritereitä mm. - Oman alueen yrittäjät - EK:n sekä Yrittäjien kuntarankingia
Tärkeää että kaikissa päätöksissä otetaan huomioon strategiat sekä yritysvaikutusten arviointi
Kunnan elinvoiman kehittäminen haasteellista
Rakennetaan tulevaisuutta kunnan ja seutukunnan vahvuuksille, hyvinvointi
Rakennetaan tulevaisuutta kunnan ja seutukunnan vahvuuksille, kulttuuri
Rakennetaan tulevaisuutta kunnan ja seutukunnan vahvuuksille, osaaminen
Rakennetaan tulevaisuutta kunnan ja seutukunnan vahvuuksille, vapaa-aika
Rakennetaan tulevaisuutta kunnan ja seutukunnan vahvuuksille, koulutus
KIITOS