Vuosi 2006 Tampereen kaupungin energialiiketoiminnat

Vuosi 2006 Tampereen kaupungin energialiiketoiminnat

Vuosi 2006 1.1. Sähkön myyntihintoja korotettiin. 1.1. Kaukolämmön energiamaksua korotettiin. 2.1. Asiakaspalvelun aukioloaika yhtenäistettiin siten, että asiakaspalvelu on auki joka päivä kello 8.30 15.45. 9. ja 10.1. Energialiiketoimintojen henkilöstön työhyvinvointipäivä. 16.2. Hyväksyttiin strateginen henkilöstösuunnitelma vuosille 2006 2015. 1.3. Sähkön siirtohintoja laskettiin. 20.3. Voimalaitoksen käyttäjän ammattitutkinnon oppisopimuskoulutus aloitettiin Energiantuotannossa. 28.4. Veran toimitiloista valmistui tarveselvitys. 2.5. Sähköverkon 110 kv siirtoyhteyden uusiminen Ratinasta Rautaharkkoon aloitettiin. Voimalaitosten ja lämpökeskusten vuosihuollot tehtiin toukolokakuun välisenä aikana. 29.6. EQS-toimintajärjestelmän sertifi ointivalmius tarkistettiin. 2 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 1.7. Kaukolämmön energiamaksua korotettiin. 15.7. Sähkön myyntihintoja korotettiin. 16.8. Sähköverkon kaapeliyhteyttä Ratinasta Vesilinnan sähköasemalle alettiin rakentaa. 25.8. Perinteistä henkilökuntajuhlaa, Elojuhlaa, vietettiin kymmenennen kerran. 1.9. Toimitusjohtaja Timo Pylvänen siirtyi Savon Voima Oyj:n palvelukseen. Vt. toimitusjohtajana aloitti johtaja Leena Parvio. 1.10. Kaukolämpö- ja kaasutoiminnan johtaja Veikko Virtanen siirtyi eläkkeelle. Uutena johtajana aloitti Olavi Toiva. 12.10. Tampereen Sähkölaitoksen uudeksi toimitusjohtajaksi valittiin TkT Veli- Pekka Nurmi. Hän aloittaa työt 1.1.2007. 3.11. Maakaasun toimitusten 20- vuotisjuhlia vietettiin Tampereen Keskustorilla ja Tampere-talossa. 13.11. Tampereen kaupungin energialiiketoiminnoille luovutettiin ympäristö-, laatu- ja turvallisuussertifi kaatti. 16.11. Tampereen Sähkölaitoksen Energiantuotanto palkittiin voimalaitosalan energiansäästöpalkinnolla. 14.12. Otettiin käyttöön ERP-toiminnanohjausjärjestelmä.

Lukijalle Vuosiraportti 2006 on katsaus Tampereen kaupungin energialiiketoimintojen toimintaan. Vuosiraportti lähestyy jaottelultaan yhteiskuntavastuun raporttia ja kertoo energialiiketoimintojen vuoden tapahtumista, toimintatavoista sekä tavasta kantaa yhteiskuntavastuuta. Raporttia täydentää erillinen tilinpäätösosio. Raportti on luettavissa Internetissä osoitteessa www.tampereensahkolaitos.fi >Yrityksestä. SISÄLTÖ Vuosi 2006... 2 Lukijalle... 3 Kvartetin menestys perustuu yhteistyöhön... 4 HALLINTO JA PÄÄTÖKSENTEKO Tampereen kaupungin energialiiketoiminnat... 5 Organisaatio... 6 Tampereen Sähkölaitoksen johtokunta... 7 Yhtiöiden hallinto... 8 PALVELUT JA PROSESSIT Sujuvaa palvelua ja kilpailukykyiset hinnat... 10 Päästöoikeuskauppa ylijäämäistä Euroopassa ja Tampereella... 11 Käyttö- ja toimintavarmuus paranivat... 12 Sähköä tuotettiin budjetoitua enemmän... 13 Siirtohintojen alituotto on tarkoituksellista... 14 Vera valmistautuu lisääntyvään kilpailuun... 15 Tietojärjestelmien uudistus käynnistettiin... 16 3 YMPÄRISTÖVASTUU Toimintajärjestelmä on tärkeä osa ympäristötyötä... 18 Keskeiset EQS-toimenpiteet vuonna 2006... 19 Ympäristöuutisia... 20 Energiantuotanto 2006... 22 TALOUDELLINEN VASTUU Kasvu ja kannattavuus säilyivät tyydyttävinä... 24 SOSIAALINEN VASTUU Esimiestyön kehittämiseen panostetaan... 27 Asiakkaat arvostavat edullisuutta ja palvelua... 29 Kohti vuotta 2007... 30 Toimipisteet... 31

Kvartetin menestys perustuu yhteistyöhön 4 Tampereen Sähkölaitos, Tammerkosken Energia Oy, Tampereen Sähköverkko Oy ja Tampereen Vera Oy ovat yhtiöittämisen jälkeen puolentoista vuoden ajan opetelleet toimimaan omina yksiköinään. Yhteistyöhön etsitään uusia muotoja. Tampereen Sähkölaitoksen ja Tammerkosken Energian vt. toimitusjohtaja Leena Parvio muistuttaa, että vuosi 2006 merkitsi vielä opettelua, mitä tuli prosessien sujuvuuteen ja yhteistyöhön osapuolten kesken. Vuoden 2006 alussa toteutetun ilmapiirikyselyn tulokset osoittivat, että henkilöstö koki yhteistyön huonontuneen. Uusi tilaaja tuottaja-malli ja palvelusopimusjärjestelmä merkitsivät uuden toimintatavan opettelua ja vastuurajoissa oli aluksi epäselvyyksiä. Uutta on se, että nyt myymme palvelusopimuksilla palveluita toisillemme ja olemme toisillemme palveluntuottajia ja asiakkaita. Pääosin yhteistyö on mielestäni sujunut kuitenkin yllättävän hyvin, kun ottaa huomioon kuinka isoista muutoksista on kysymys. Sähköverkon toimitusjohtaja Tapio Salonen katsoo, että toimintojen keskittäminen Ratinaan ja uusi avokonttorimalli ovat onnistuneita edistysaskelia. Meillä on sähkölaitoksen kanssa lähes sama asiakaskunta ja yhteinen asiakaspalvelu. Toimintaprosessimmekin on rakennettu tiiviiseen yhteistyöhön perustuen. Olemme uusimassa yhteistä asiakastietojärjestelmäämme ja myös kaukoluettavien mittarien hankinnan osalta tehdään yhteistyötä sähköverkon ja kaukolämmön välillä. Veran toimitusjohtaja Jussi Wallin korostaa, että kaikilla liiketoiminta-alueilla on mahdollisuuksia yhteistyön kehittämiseen. Yhteistyö tulee toivon mukaan vielä kehittymään, kun siirrymme uudenlaiseen asiakaslähtöiseen prosessimaiseen toimintaan. Keskinäisen luottamuksen säilyttäminen ja sen vaaliminen on meidän kaikkien etu. Tarvitaan ymmärrystä yhdessä tekemisen hyödyllisyydestä. Tällä hetkellä mietimme, miten sähköliittymiä voidaan rakentaa asiakkaille mahdollisimman sujuvasti ja kustannustehokkaasti. Tampereen Sähkölaitoksen historiasta juontuu se, että yhtiöissä sekä teknologian osaaminen että paikallisten olosuhteiden ja asiakaskunnan tuntemus ovat vahvuuksia. Liiketoimintaosaamiseen toivotaan lisää panostusta. Toimitusjohtajat Tapio Salonen, Leena Parvio ja Jussi Wallin uskovat Tampereen kaupungin energialiiketoimintojen menestyvän erikseen ja yhdessä. Menestymisen edellytys on kannattava liiketoiminta. Menestyminen edellyttää erottumista muista myyjistä ja palveluntarjoajista. Tuotteiden pitää olla laadukkaita ja hinnaltaan kilpailukykyisiä sekä sisäisten prosessien tehokkaita. Jokaisessa yrityksessä keskeinen vahvuus tulee olemaan motivoitunut ja osaava henkilöstö, sanoo Leena Parvio. Tampereen Sähköverkko on panostanut erityisesti sähkön toimitusvarmuuteen ja sähkön korkeaan laatuun investoimalla verkostoon ja kehittämällä olemassa olevaa verkostoa. Myös automaattiseen mittarinluentaan siirtyminen tulee tarjoamaan uusia mahdollisuuksia palvella asiakkaita. Meidän on entistä tarkemmin opittava tunnistamaan asiakkaan tarpeet. Veran vahvuus on ns. operatiivinen erinomaisuus, mikä tarkoittaa edullisia hintoja, korkeaa laatua ja tyytyväisiä asiakkaita, tiivistää Jussi Wallin. Monen menestyksellisen vuoden jälkeen Tampereen Sähkölaitoksen tulos notkahti asetettuun tavoitteeseen verrattuna. Keskeisin syy oli normaalia huomattavasti lämpimämpi vuosi, jonka vuoksi kaukolämpöä myytiin ennakoitua vähemmän. Lisäksi energianhankintakustannukset, erityisesti maakaasun osalta, nousivat ennakoitua enemmän. Tulosta voi luonnehtia tyydyttäväksi, arvioi Leena Parvio. Sähkön siirron lisääntyminen jakelualueella edesauttoi Tampereen Sähköverkkoa hyvään taloudelliseen tulokseen. Siirtohintojen alennuksen myötä myös yhtiön kilpailukyky säilyi hyvänä. Tampereen Vera ylitti tulostavoitteensa, toteutti sovitut kehityshankkeensa ja saavutti tuloskorttitavoitteensa yli 90-prosenttisesti, joten tulos oli hyvä.

Tampereen kaupungin energialiiketoiminnat T ampereen Sähkölaitoksen historia ulottuu vuoteen 1888, josta lähtien kaupungin omistama sähkölaitos on toimittanut energiaa paikallisiin tarpeisiin. Vuonna 2006 energialiiketoiminnat toimittivat sähköä, kaukolämpöä ja maakaasua yritys- ja yksityisasiakkaille pääasiassa Pirkanmaalla. Energiasta merkittävä osa tuotetaan omissa tuotantoyksiköissä, joita ovat Lielahden, Naistenlahden ja Tammerkosken voimalaitokset sekä lämpökeskukset. Energianlähteinä käytetään rikitöntä maakaasua, kotimaista turvetta, puhdasta puuta ja vettä. Myös tuulivoimalla tuotettu sähkö kuuluu valikoimaan. Oman tuotannon osuus vuonna 2006 myydystä sähköstä oli 91 prosenttia. Toimipisteet Energialiiketoiminnat keskittyvät Tampereen kantakaupungin alueella seuraaviin toimipisteisiin: Koskitalo Satakunnankatu 13 b, 33100 Tampere Vuonna 1912 valmistuneessa hallintorakennuksessa toimivat asiakaspalvelu ja hallinto, jotka siirtyvät Sähkötaloon tammikuussa 2007. Tampereen Veran toimipiste Jokikatu 5, 33100 Tampere Veran toimipiste sijaitsee Ratinassa, vuonna 1933 valmistuneessa entisessä varasto- ja korjauspajarakennuksessa. Naistenlahden voimalaitokset Rauhaniementie 13, 33180 Tampere Naistenlahden ykkösvoimalaitos on valmistunut vuonna 1971. Se modernisoitiin kombilaitokseksi vuonna 2000. Voimalaitoksen pääpolttoaine on maakaasu. Sähköteho on 129 MW, lämpöteho 144 MW. Naistenlahden kakkosvoimalaitos on valmistunut vuonna 1977. Se modernisoitiin vuonna 1998. Polttoaineina käytetään turvetta ja puuta. Voimalaitoksen sähköteho on 60 MW, lämpöteho 120 MW. Lielahden voimalaitos Rahtimiehenkatu 7, 33270 Tampere Lielahden voimalaitos otettiin tuotantokäyttöön vuonna 1988. Pääpolttoaineena käytetään maakaasua. Voimalaitoksen sähköteho on 147 MW, lämpöteho 160 MW. VISIO 2010 Olemme Pirkanmaan johtava energiantoimittaja. Asiakkaamme ovat tyytyväisiä luotettavaan toimintaamme, hyvään palveluumme sekä kilpailukykyiseen ja vakaaseen hinnoitteluumme. Henkilöstömme työhyvinvointi ja osaaminen ovat toimialan eturivin yritysten tasolla. Toimimme vastuullisesti vähentäen toimintamme haitallisia ympäristövaikutuksia. Omistaja on tyytyväinen toimintaamme. Parannamme toimintaamme jatkuvasti. Toiminnan tunnuslukuja 2006 2005 Sähkön myynti 1865 GWh 1 815 GWh Kaukolämmön myynti 1 966 GWh 1 949 GWh Kaasun myynti 251 GWh 242 GWh Sähkön siirto 1 966 GWh 1 893 GWh Vakituinen henkilöstö 31.12. 462 479 Tampereen Sähkölaitos 264 284 Tammerkosken Energia Oy 15 13 Tampereen Sähköverkko Oy 51 51 Tampereen Vera Oy 132 131 HALLINTO JA PÄÄTÖKSENTEKO 5 Sähkötalo Jokikatu 5, 33100 Tampere Sähkötalo valmistui vuonna 1997 Ratinaan. Sähkötaloon ovat sijoitettuina muun muassa Tampereen Sähköverkko Oy:n toimitilat. Lämpötalo Jokikatu 5, 33100 Tampere Lämpötalo on saneerattu vuonna 1919 käyttöönotetusta höyryvoimalaitoksesta. Lämpötaloon sijoittuu Kaukolämpö- ja kaasutoiminta. Talon pohjoispäässä sijaitsee Ratinan lämpökeskus. Naistenlahdessa ja Lielahdessa sähkön ja lämmön yhteistuotannossa polttoaineiden sisältämästä energiasta voidaan hyödyntää jopa yli 90 prosenttia. MISSIO Pirkanmaan luotettava voimanlähde nykyaikainen jo vuodesta 1888 Talouden tunnuslukuja 2006 2005 Liikevaihto Tampereen Sähkölaitos 155,8 milj.euroa 152,1 milj.euroa Tammerkosken Energia -konserni 37,2 milj. euroa 19,3 milj. euroa* Liiketulos Tampereen Sähkölaitos 21,3 milj.euroa 28,5 milj.euroa Tammerkosken Energia -konserni 6,6 milj. euroa 4,5 milj.euroa Sijoitetun pääoman tuotto-% Tampereen Sähkölaitos 11,7 13,1 Tammerkosken Energia -konserni 5,1 7,3 * Luku koskee vain ajanjaksoa 1.7. 31.12.2005.

HALLINTO JA PÄÄTÖKSENTEKO 6 Organisaatio Tampereen Sähkölaitos toteutti sähköverkkotoiminnan oikeudellisen ja toiminnallisen eriyttämisen 1.7.2005. Eriytyksessä Tampereen Sähkölaitoksen Sähkönjakelu-liiketoiminta siirrettiin Tammerkosken Energia -konserniin. Tampereen kaupunki omistaa Tammerkosken Energia Oy:n, jonka omistukseen perustettiin kaksi yhtiötä: verkkoyhtiö Tampereen Sähköverkko Oy sekä sähköverkkojen rakennus- ja kunnossapitoyhtiö Tampereen Vera Oy. Tammerkosken Energia Oy:öön siirrettiin samassa yhteydessä osia Tampereen Sähkölaitoksen tukitoiminnoista. Tampereen Sähkölaitoksen organisaatioon kuuluu kolme liiketoiminta-aluetta: Energiantuotanto, Kaukolämpö- ja kaasutoiminta, Markkinointi ja sähkönmyynti sekä kaksi tukitoimintoa: Energiakeskus ja Liiketoimintojen tuki. Tukitoiminnot tuottavat asiantuntijapalveluita sekä Tampereen Sähkölaitokselle että yhtiöille. Tampereen kaupungin operatiivisessa organisaatiossa Tampereen Sähkölaitos ja yhtiöt raportoivat Tampereen kaupungin liiketoiminta- ja rahoitusryhmään. Kaupungin liikelaitoksena Tampereen Sähkölaitos toimii kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston alaisuudessa. Energiantuotanto Kari Vartola Tuotannon kehitys Jarno Laitila Kunnossapito Pentti Iso-Pietilä Käyttö Jari Pinomäki Tampereen Sähkölaitoksen ja Tammerkosken Energia Oy:n toimitusjohtajana aloitti 1.1.2007 TkT Veli-Pekka Nurmi. Tampereen Sähkölaitos Timo Pylvänen 1.1. 31.8.2006 Leena Parvio 1.9. 31.12.2006 Kaukolämpö- ja kaasutoiminta Veikko Virtanen 1.1. 30.9.2006 Olavi Toiva 1.10.2006 Tuki ja kehitys Olavi Toiva 30.9.2006 saakka Rakennuttaminen Hannu Vuorinen Verkonhallinta Heimo Iivonen Lämmönmyynti TImo Pesonen Tampereen kaupunki Liiketoimintojen tuki Leena Parvio Talous Timo Laaksonen Liiketoimintojen kehitys Mika Pekkinen Energiakeskus Markku Jaakkola Markkinointi ja sähkönmyynti Pertti Suuripää Myynnin suunnittelu Petri Lehtonen 31.8.2006 saakka Markkinointi Susanna Uusi-Erkkilä (hoitovap.) Tuija Pihkala 27.3.2006 Myynti Jukka Larkila Asiakaspalvelu / Marja-Liisa Nieminen Tammerkosken Energia Oy Timo Pylvänen 1.1. 31.8.2006 Leena Parvio 1.9. 31.12.2006 Tampereen Sähköverkko Oy Tapio Salonen Tuki ja kehitys Petri Sihvo, Heikki Myllymäki Verkonhallinta Pentti Kalliomäki Verkkopalvelut Hannu Hoivassilta Tampereen Vera Oy Jussi Wallin Liiketoiminnan kehitys Juhani Mikkola Verkon rakennus ja kunnossapitopito Ilkka Tolonen Sähköasemapalvelut Janne Ketola Mittauspalvelut Veikko Pippuri Logistiikkapalvelut Hannu Volanen Myynti Markus Joonas Tampereen Sähkölaitos Tampereen Sähkölaitos on liikelaitos, jonka toimitusjohtajana oli 1.1. 31.8.2006 Timo Pylvänen ja 1.9. 31.12.2006 vt. toimitusjohtajana Leena Parvio. Organisaatioyksiköt: Energiantuotanto, Kaukolämpö- ja kaasutoiminta, Markkinointi ja sähkönmyynti, Energiakeskus sekä Liiketoimintojen tuki. Vakituista henkilökuntaa sähkölaitoksella oli vuoden lopussa 264 henkilöä. Tammerkosken Energia Oy Tampereen kaupungin omistama palvelu- ja holdingyhtiö, jonka toimitusjohtajana oli 1.1. 31.8.2006 Timo Pylvänen ja 1.9. 31.12.2006 vt. toimitusjohtajana Leena Parvio. Yhtiössä työskenteli vuoden lopussa 15 vakituista henkilöä. Yhtiö omistaa Tampereen Sähköverkko Oy: n ja Tampereen Vera Oy:n. Palveluyhtiönä se lisäksi myy talousohjaus-, liiketoimintojen kehitys-, tietohallinto-, toimintajärjestelmä-, hallintoja henkilöstöpalveluja yhtiöille sekä sähkölaitokselle. Tampereen Sähköverkko Oy Tammerkosken Energian omistama yhtiö tarjoaa sähkönsiirtopalveluja suunnittelemalla, rakennuttamalla ja ylläpitämällä alueensa sähköverkkoa. Yhtiön palveluksessa oli vuoden lopussa 51 vakituista henkilöä, ja sen toimitusjohtaja on Tapio Salonen. Tampereen Vera Oy Tammerkosken Energian omistama sähköja ulkovalaistusverkkojen rakentaja ja kunnossapitäjä, joka kilpailee alan muiden yritysten kanssa. Se hoitaa lisäksi muun muassa asiakasmittarien asennuksen ja luennan. Tampereen Veran palveluksessa oli vuoden lopussa 132 vakituista henkilöä, ja sen toimitusjohtaja on Jussi Wallin.

Tampereen Sähkölaitoksen johtokunta T ampereen Sähkölaitoksen johtokunnassa on seitsemän Tampereen kaupunginvaltuuston kahdeksi vuodeksi valitsemaa jäsentä ja heillä henkilökohtaiset varajäsenet. Kaupunginvaltuusto valitsee jäsenistä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Asioiden esittelijänä johtokunnassa toimi vuonna 2006 sähkölaitoksen toimitusjohtaja. Johtokunnan tiedotusvastaavana on sähkölaitoksen toimitusjohtaja. Johtokunta kokoontui kertomusvuoden aikana 15 kokoukseen. Kokouksissa käsiteltiin talouteen, tilinpäätöksiin, riskienhallintaan sekä kaukolämpöja maakaasutuotteiden hinnoitteluun liittyviä asioita. Esillä olivat myös sähkölaitoksen vakuutuspolitiikka sekä sähkölaitoksen sisäinen valvonta ja hyvä johtamis- ja hallintotapa. Johtokunnalle myös raportoitiin säännöllisesti ajankohtaisista energia-alan asioista. Vuoden keskeisimmäksi asiaksi nousi sähkölaitoksen toimitusjohtajan valintaprosessi, joka sisälsi kaksi hakukierrosta. Sähkölaitoksen johtokunta valitsi 12.10.2006 Tampereen Sähkölaitoksen toimitusjohtajaksi TkT Veli-Pekka Nurmen, joka aloitti tehtävässään 1.1.2007. Sähkölaitoksen johtokunta teki johtoryhmän kanssa opintomatkan Pietariin. Matkalla tutustuttiin mm. Severnajan maakaasun kompressoriasemaan. Sähkölaitoksen johtokunta 2005 2006 Jäsen: Puheenjohtaja Peter Löfberg (RKP) Varapuheenjohtaja Anja Liukko (SDP) Kristiina Härkönen (Vihr.) Kalervo Lahti (SDP) Timo Lahtinen (Vas.) Tuija Mannila (Kok.) Minna Parviainen (Kesk.) 5.7.2006 asti Antti Juva (Kesk.) 16.8. 31.12.2006 Varajäsen: Merja Nevalainen (Kok.) Marjo Niemenmaa (SDP) Leena Kivivalli (Vihr.) Aki Grönblom (SDP) Antero Mäkinen (Vas.) Erkka Vuorinen (Kok.) Markus Karhula (Kesk.) Kaupunginhallituksen edustajana sähkölaitoksen johtokunnan kokouksissa: Pauli Ruoholahti (SDP) Sähkölaitoksen johtokunnan pöytäkirjanpitäjä: Leena Parvio, Tampereen Sähkölaitos 1.1. 31.8.2006 Timo Laaksonen, Tammerkosken Energia Oy 1.9. 31.12.2006 Johtoryhmä Johtoryhmän tehtävänä on toimitusjohtajan tukena laitoksen strateginen johtaminen, toimintojen kehittäminen ja toiminnan tuloksellisuuden valvonta. Sähkölaitoksen johtoryhmään kuuluvat toimitusjohtaja puheenjohtajana, liiketoiminta-alueiden ja tukitoimintojen johtajat sekä henkilöstön edustaja. Jokaisella on henkilökohtainen varahenkilö. Johtoryhmän sihteerinä toimii johdon assistentti. Johtoryhmä kokoontui 19 kokoukseen. Strateginen kehitysryhmä/sl-foorumi SL-foorumi keskittyy yhteishengen ja ilmapiirin kehittämiseen. SL-foorumi järjestetään kerran vuodessa, Valon päivänä, ja osallistujina ovat johtajat, päälliköt ja henkilöstöryhmien edustajat. SL-foorumi järjestettiin Eerikkilän Urheiluopistolla Tammelassa. Johtosääntö ja toimintapolitiikka Tampereen kaupunginvaltuusto vahvisti 16.8.2006 Tampereen kaupungin liikelaitosten ja yhdyskuntatuotannon johtosäännön, joka tuli voimaan 1.1.2007. Tampereen Sähkölaitoksen johtokunnan hyväksymän Tampereen kaupungin energialiiketoimintojen toimintapolitiikan perustana on toiminnan jatkuva kehittäminen. Kaikessa toiminnassa noudatettava toimintapolitiikka määritellään EQS-toimintajärjestelmässä. Tampereen kaupungin ja samalla Tampereen Sähkölaitoksen tilintarkastajana toimii vuosina 2005 2008 SVH Julkistarkastus Oy. HALLINTO JA PÄÄTÖKSENTEKO 7 Eturivissä (vas.) Leena Parvio, Tuija Mannila, Antti Juva, Merja Nevalainen, Kalervo Lahti ja Anja Liukko. Takarivissä Timo Lahtinen, Timo Laaksonen, Kristiina Härkönen ja Timo P. Nieminen.

HALLINTO JA PÄÄTÖKSENTEKO 8 Yhtiöiden hallinto TAMMERKOSKEN ENERGIA OY Tammerkosken Energia Oy:n tehtävänä on asiantuntijapalveluiden tuottaminen Tampereen Sähkölaitokselle ja Tammerkosken Energia Oy:n tytäryhtiöille. Tammerkosken Energia Oy:n hallituksessa ovat toimineet 1.1.2006 10.5.2006 puheenjohtajana Asko Koskinen, jäseninä Jouko Aarnio ja Pasi Leppänen sekä sihteerinä Leena Parvio. Varsinaisessa yhtiökokouksessa 4.5.2006/11.5.2006 valittiin Tammerkosken Energia Oy:n hallitukseen 11.5.2006 alkavaksi kaudeksi Kristiina Härkönen, Tuija Mannila, Kalervo Lahti, Anja Liukko, Peter Löfberg, Timo Lahtinen ja Minna Parviainen. Hallitus valitsi 16.5.2006 puheenjohtajaksi Anja Liukon, varapuheenjohtajaksi Peter Löfbergin ja sihteeriksi Leena Parvion. Ylimääräisessä yhtiökokouksessa 28.9.2006 valittiin Minna Parviaisen tilalle Antti Juva jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Tammerkosken Energian toimitusjohtajana oli 24.1.2005 31.8.2006 Timo Pylvänen ja 1.9.2006 31.12.2006 vt. toimitusjohtajana Leena Parvio. Tammerkosken Energian hallitus kokoontui yhdeksään kokoukseen. Kokouksissa käsiteltiin talouteen, tilinpäätöksiin ja tulostavoitteisiin liittyviä asioita. Päätettiin henkilöstösuunnitelma ja henkilöstön työsuhdematkalipun käyttöönotosta. Keskeinen asia oli uuden toimitusjohtajan valinta toimitusjohtaja Timo Pylväsen erottua tehtävästään 31.8.2006. Tammerkosken Energia Oy:ssä kokoontuu kuukausittain johtoryhmä, johon kuuluvat yhtiön johtavassa asemassa sekä päällikkötehtävissä olevat henkilöt. Kokouksia pidettiin 6. Hallituksen kokoonpano vuonna 2006 oli sama kuin sähkölaitoksen johtokunnan, joka on kuvassa sivulla 7. TAMPEREEN SÄHKÖVERKKO OY Tampereen Sähköverkko Oy:n toimialana on tarjota sähkönsiirtopalveluja suunnittelemalla, rakennuttamalla ja ylläpitämällä jakelualueensa sähköverkkoa. Yhtiön hallituksessa ovat toimineet 1.1.2006 10.5.2006 puheenjohtajana Asko Koskinen, jäseninä Jouko Aarnio ja Pasi Leppänen sekä sihteerinä Leena Parvio. Varsinaisessa yhtiökokouksessa 4.5.2006/11.5.2006 valittiin Tampereen Sähköverkko Oy:n hallitukseen 11.5.2006 alkavaksi kaudeksi Seppo Mäkinen, Leena Parvio, Matti Poutiainen, Tiina Saarteinen, Jouni Santamäki, Tuula Tikka ja Miia-Hannele Vuori. Hallitus valitsi 20.6.2006 puheenjohtajaksi Seppo Mäkisen, varapuheenjohtajaksi Jouni Santamäen ja sihteeriksi Jenni Tolvasen. Tampereen Sähköverkko Oy:n toimitusjohtajana on 24.1.2005 alkaen ollut Tapio Salonen. Tampereen Sähköverkon hallitus kokoontui vuonna 2006 seitsemään kokoukseen. Kokouksissa käsiteltiin talouteen, tilinpäätöksiin ja tulostavoitteisiin liittyviä asioita ja päätettiin hinnoittelupolitiikasta sekä sähkön siirtohintojen alentamisesta 1.3.2006 alkaen. Lisäksi päätettiin vahingonkorvausasioiden käsittely ja delegointi sekä henkilöstösuunnitelma ja henkilöstön työsuhdematkalipun käyttöönotto. Yhtiön johtoryhmään kuuluvat toimitusjohtaja, päälliköt ja vastaavat sekä henkilöstön edustaja. Lisäksi kokouksiin osallistuu yhtiön controller Tammerkosken Energiasta. Kokouksia pidettiin keskimäärin kahden viikon välein. TAMPEREEN VERA OY Tampereen Vera Oy keskittyy sähkö-, ulkovalaistus- ja televerkkojen rakentamiseen sekä sähkö- ja ulkovalaistusverkon kunnossapitoon. Yhtiön hallituksessa ovat toimineet 1.1.2006 10.5.2006 puheenjohtajana Asko Koskinen, jäseninä Jouko Aarnio ja Pasi Leppänen sekä sihteerinä Leena Parvio. Varsinaisessa yhtiökokouksessa 4.5.2006/11.5.2006 valittiin Tampereen Vera Oy:n hallitukseen 11.5.2006 alkavaksi kaudeksi Aila Dünder-Järvinen, Anne Karinen, Iina Korkiamäki, Asko Koskinen, Timo Katto, Perttu Pesä ja Risto Viitanen. Hallitus valitsi 13.6.2006 puheenjohtajaksi Asko Koskisen, varapuheenjohtajaksi Risto Viitasen ja sihteeriksi Leena Parvion. Tampereen Vera Oy:n toimitusjohtajana on 24.1.2005 alkaen ollut Jussi Wallin. Tampereen Veran hallitus kokoontui vuonna 2006 kuuteen kokoukseen. Kokouksissa käsiteltiin talouteen, tilinpäätöksiin ja tulostavoitteisiin liittyviä asioita. Päätettiin mm. henkilöstösuunnitelma ja henkilöstön työsuhdematkalipun käyttöönotto. Keskeisenä asiana esillä oli Veran toimitilakysymys. Yhtiön johtoryhmään kuuluvat toimitusjohtaja, yksiköiden päälliköt, henkilöstön edustaja sekä kehitysinsinööri ja controller Tammerkosken Energiasta. Kokouksia pidettiin yhteensä 23. Tilintarkastus Yhtiöiden tilintarkastajana toimii KPMG Oy Ab, KHT Matti Sulander. Tampereen Sähköverkko Oy:n hallitus 2006 2007. Kuvassa (vas.) Jenni Tolvanen, Leena Parvio, Matti Poutiainen, Miia-Hannele Vuori, Seppo Mäkinen, Tiina Saarteinen, Jouni Santamäki, Tapio Salonen ja Tuula Tikka. Tampereen Vera Oy:n hallitus 2006 2007. Kuvassa (vas.) Iina Korkiamäki, Jussi Wallin, Asko Koskinen, Timo Katto, Aila Dünder-Järvinen, Perttu Pesä, Anne Karinen ja Leena Parvio

9

PALVELUT JA PROSESSIT 10 Johtaja Pertti Suuripää Markkinointi ja sähkönmyynti Tampereen Sähkölaitos pertti.suuripaa@tampere.fi Markkinointi ja sähkönmyynti myy sähköä ja palvelee asiakkaita Pirkanmaalla. LISÄTIETOJA Sujuvaa palvelua ja kilpailukykyiset hinnat Tampereen Sähkölaitos jatkoi maltillista ja johdonmukaista hinnoittelupolitiikkaansa vuonna 2006. Sähkön hintaa nostettiin kaksi kertaa: tammikuussa ja heinäkuussa. Strategiana on pitää hinnat maan keskiarvon alapuolella ja tässä tavoitteessa onnistuttiin. Etenkin loppuvuodesta julkisuudessa keskusteltiin runsaasti sähkön hinnan muodostumismekanismista. Sähköenergia hinnoitellaan Suomessa, kuten muissakin Pohjoismaissa, markkinaehtoisesti: kysyntä ja tarjonta vaikuttavat tukkusähkön hintaan, joka osittain vaikuttaa myös Tampereen Sähkölaitoksen myyntihintaan kilpailutilanteen lisäksi. Tukkusähkömarkkinoiden hintataso määräytyy Nord Pool -sähköpörssissä, joka toimii kuten perinteiset pörssit. Kun vuonna 2005 virisi Tampereen Sähkölaitoksen yritysasiakkaiden kiinnostus uusilla tavoilla määriteltyihin sopimushintoihin, vuonna 2006 haluttiin jo palata tuttuihin hinnoitteluperusteisiin. On luonnollista, että nopeasti markkinahintoja seuraavat sopimushinnat kiinnostavat yritysasiakkaita sähkön hinnan laskiessa, mutta eivät niiden kohotessa. Vuoden lopussa päätettiin yhdistää Markkinasähkö ja Yrityssähkö yhdeksi tuotteeksi, Markkinasähköksi. Palvelun arvostus nousi Erityisesti yritysasiakkaiden keskuudessa oli havaittavissa, ettei hinta enää yksin ratkaise energiayhtiön valintaa, vaan palvelun arvostus on nousemassa. Markkinointi ja sähkönmyynti panostaa siihen, että asiakaspalvelu toimii jatkossakin vähintään nykyisellä tasolla. Etukäteen on arvioitu, että sähkölaitoksen muutto Satakunnankadulta Ratinaan tammikuussa 2007 lisää puhelimitse tapahtuvaa asiakaspalvelua. Tampereen Sähkölaitoksen Naps-asiakaslehti ilmestyi neljä kertaa vuodessa. Napsin sisältöä ja ulkoasua uudistettiin vuoden alussa, ja tärkeimmäksi palautekanavaksi nostettiin Internet. Sähkölaitoksen Internet-sivujen kokonaisuudistus valmistuu vuonna 2007, mutta jo vuonna 2006 sivuille lisättiin muun muassa hintalaskuri. Pienasiakkaiden määrä kasvoi Kilpailukykyisten hintojen vuoksi uusien pienasiakkaiden määrä nousi loppuvuodesta huomattavasti. Erityisesti bonusyhteistyö Pirkanmaan Osuuskaupan kanssa poiki runsaasti uusia asiakkuuksia. Tampereen Sähkölaitoksella on asiakasalennuksiin johtavaa yhteistyötä Pirkanmaan Osuuskaupan, Tampereen ja Nokian omakotiyhdistysten sekä Pirkanmaan Yrittäjien kanssa. Hirvee haloo -yhdistyksen tukemista jatkettiin. Yhdistys puhdistaa jakokaappeja ja muuntamoita laittomista julisteista ja piirroksista, ja saa vastineeksi ilmoitella tapahtumistaan keskustan jakokaapeissa. Sähkölaitos oli kesällä yhteistyökumppanina Fabergén näyttelyssä Museokeskus Vapriikissa. Auditointityö tarkensi prosesseja Markkinointi ja sähkönmyynti auditoitiin energialiiketoimintojen EQS-projektissa (ks. s. 18) ainoana Tampereen Sähkölaitoksen yksiköistä. Auditointia edeltänyt työ prosessikuvauksien kehittämisineen koettiin raskaaksi, mutta palkitsevaksi. Tarkoitus on jatkossa ylläpitää ja kehittää järjestelmän mukaisia toimintoja. Markkinoinnissa ja sähkönmyynnissä työskenteli vuoden lopussa 27 vakituista henkilöä. Sähkön myynti (GWh), sisältää loppuasiakas- ja tukkumyynnin 2 500 2 000 1 500 1 000 500 1970 1975 1893 1815 1865 0 2002 2003 2004 2005 2006 Sähkön loppuasiakasmyynti (milj. euroa) 60 50 40 30 20 10 0 36 43 45 43 54 2002 2003 2004 2005 2006 Tampereen Sähkölaitoksen vähittäismarkkinoille myymän sähköenergian jakauma prosenttia 100 80 60 40 20 0 52 48 45 55 2005 2006 Yritysasiakkaat Yksityisasiakkaat Tampereen Sähkölaitos palvelee asiakkaita tammikuusta 2007 lähtien Ratinan Sähkötalossa osoitteessa Jokikatu 5.

Päästöoikeuskauppa ylijäämäistä Euroopassa ja Tampereella EU:n päästökauppajakson toinen vuosi oli olosuhteiltaan ja hinnanmuodostukseltaan vaihteleva. Päästöoikeusmarkkinat jatkoivat kasvuaan. Kauppaa käytiin kahdenvälisesti ja pörsseissä yli 800 miljoonalla oikeudella. Oikeuden hinta päästökaupassa vaihteli voimakkaasti. Koko alkuvuoden päästöoikeuden hinta pysytteli korkealla. Huipussaan se maksoi 31 euroa. Huhtikuun lopulla hinta romahti samalla kun vuoden 2005 päästötiedot julkistettiin. Asiantuntijatkin yllättyivät siitä, miten vähän päästöoikeuksia oli käytetty. Romahduksen jälkeen hintataso jatkoi laskuaan. Vuoden jälkipuoliskon alenevaan hintaan vaikutti erityisesti lauha alkutalvi, jolloin tuotantolaitoksilla ei kulunut päästöoikeuksia. Vuoden lopussa yhden päästöoikeuden hinta oli lähellä viittä euroa. Vuosi 2006 jäi vahvasti ylijäämäiseksi Euroopassa. Valitun menettelytavan mukaisesti Tampereen Sähkölaitos myi vuonna 2006 päästöoikeuksia 130 000 tonnia. Yksi päästöoikeus merkitsee yhden hiilidioksiditonnin päästämistä ilmaan. EU:n päästökauppajakso päättyy vuoden 2007 lopussa. Ilmaisia päästöoikeuksia jaettaneen vähemmän käytettäväksi seuraavalla ns. Kioto-kau- della 2008 2012. Lopullinen määrä selviää, kun Euroopan komissio hyväksyy kansalliset jakosuunnitelmaesitykset. Suomi jätti ehdotuksensa komissiolle syyskuun lopulla. Päästökauppa suosii päästöttömiksi luokiteltuja energiamuotoja, kuten vesi-, tuuli- ja ydinvoimaa sekä biovoimaa. Maakaasu lasketaan vähäpäästöisiin polttoaineisiin. Kivihiilen, öljyn ja turpeen polttaminen kuluttaa päästöoikeuksia. Salkunhallinta loiventaa heilahteluja Sähkölaitoksen Energiakeskus suojaa valitulla riskipolitiikalla sähkön ja maakaasun hankintahintaa. Suojauksen periaatteena on vakauttaa hintavaihteluiden tuomat haitalliset vaikutukset tulokseen. Riskienhallinta on jaettu sähkö-, päästö- ja polttoainesalkkuihin. Päästösalkun avulla hallitaan CO 2 -päästötasetta myymällä tai ostamalla päästöoikeuksia. Polttoainesalkun avulla vakautetaan maakaasun hankintahintaa ostamalla salkkuun öljyeriä. Maakaasun energiahinta on sidottu voimakkaasti öljyn hintaan, joka varsinkin vuonna 2006 vaihteli voimakkaasti. Maakaasun osuus sähkölaitoksen kokonaispolttoainekäytöstä ja -kustannuksista on merkittävä. Erityisen suuri lisäkustannusrasite syntyi maakaasun hinnan noustessa jyrkästi vuoden alusta, kun kaasuyhtiö Gasum uudisti maakaasun tariffi rakennettaan. Sähkölaitoksen sähkön hintaan sillä ei ollut yhteyttä, sillä sähkön hinta määräytyy markkinaehtoisesti. Sähkön markkinahinta määräytyy pääasiassa pohjoismaisessa Nord Pool -sähköpörssissä. Vuoden alkupuolella sähkön markkinahinta oli korkea, kun vesitilanne oli huono ja päästöoikeuden hinta korkea. Tilanne kääntyi päinvastaiseksi vuoden jälkipuoliskolla. Energiankulutukseen uusi ennustemenetelmä Energiakeskuksessa kehitettiin vuoden aikana energiankulutuksen ennustemenetelmiä. Projekti alkoi alkuvuodesta 2005 ja tulokset saatiin tuotantokäyttöön keväällä 2006. Työn pohjalta rakennettuja työkaluja käytetään sähkölaitoksen budjetin lähtötietojen laskennassa. Projektin yhteydessä teetetty diplomityö sai energia-alalla varsin merkittävän palkinnon Energiapäivä-seminaarissa 24.10.2006. Energiafoorumi ry ja Energiaekonomistit ry valitsivat diplomityön Energiankulutuksen ennustusmallien kehittäminen sähkölaitoksessa vuoden 2005 energiatalouden LISÄTIETOJA Johtaja Markku Jaakkola Energiakeskus Tampereen Sähkölaitos markku.jaakkola@tampere.fi opinnäytetyöksi. Projektin toteutus palkittiin myös Tampereen kaupungin kehittäjäkilpailussa. Sähkölaitoksen Energiakeskuksessa työskentelee 12 henkilöä. Oma tuotanto ja osto 2006 9 % 91 % Oma tuotanto 1708 GWh Osto 177 GWh Energiakeskus tukee erityisosaamisellaan Tampereen kaupungin energialiiketoimintojen tavoitteiden saavuttamista toimimalla alati muuttuvilla energia-, johdannais- ja päästöoikeusmarkkinoilla. PALVELUT JA PROSESSIT 11 Energiakeskuksen meklarit vastaavat reaaliaikaisesta sähkötaseen hallinnasta operatiivisessa toiminnassa. Toiminta käsittää sähkö- ja maakaasupörssikaupan ja voimantuotannon ohjauksen.

PALVELUT JA PROSESSIT 12 Johtaja Olavi Toiva Kaukolämpö- ja kaasutoiminta Tampereen Sähkölaitos olavi.toiva@tampere.fi LISÄTIETOJA Kaukolämpö- ja kaasutoiminnassa panostettiin voimakkaasti sekä maakaasun että kaukolämmön toimitusvarmuuden parantamiseen. Kaukolämpöverkoston osalta painopisteenä oli verkoston tiiveyden ja käyttötalouden parantaminen. Vuotokorjaukset, joita tehtiin yhteensä 69 kappaletta, aiheuttivat asiakkaille lämmöntoimituksessa häiriöitä. Lähes kaikki keskeytykset olivat ennalta suunniteltuja ja niistä ilmoitettiin asiakkaille etukäteen. Kaukolämpö- ja kaasutoiminta 2006 2005 Kaukolämmön loppuasiakasmyynti 70,4 62,9 (milj. euroa) Kaukolämmön loppuasiakasmyynti (GWh) 1966 1949 Kaukolämpöasiakkaiden märää 4464 4310 Lämmitystarveluku 4119 4137 (astevuorokautta) Vuoden huipputunnin tehontarve (MW) 760 654 Kaukolämmön tuotanto (GWh) 2140 2099 Jakelukeskeytykset 3,8 3,2 (h/asiakaskiinteistö) Maakaasun myynti (GWh) 251 242 Maakaasuasiakkaiden määrä 56 56 Käyttö- ja toimintavarmuus paranivat Kaasutoiminnan osalta varauduttiin Ratinan alueen tulevaan rakentamiseen asumiskäyttöön. Gasum Oy rakensi Hämeenpuiston eteläpäähän uuden kaasuverkostoon liitetyn paineenvähennysaseman ja poisti käytöstä Ratinan alueella olleen paineenvähennysaseman. Osana tätä muutosta sähkölaitos toteutti kaasun jakeluputkistomuutoksia Ratinassa. Tällöin otettiin käyttöön uusi maakaasun syöttöputki Ratinan uudistettuun lämpökeskukseen. Kaasuverkoston muutostyöt aiheuttivat maakaasun toimitusrajoituksia vain yhtenä päivänä. Osalle asiakkaista voitiin toimittaa maakaasua korvaavaa LNG-seoskaasua. Ennätysmäärä uusia kaukolämpöasiakkaita Vuosi oli lämmitystarveluvun perusteella 0,4 prosenttia edellisvuotta lämpimämpi ja 8,5 prosenttia lämpimämpi kuin vuosien 1970 2000 perusteella laskettu ns. normaalivuosi. Etenkin kesä-, syys- ja joulukuu olivat huomattavasti keskimääräistä lämpimämpiä. Leutojen säiden vuoksi kaukolämpöä myytiin budjetoitua vähemmän. Myynti kuitenkin kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna noin prosentin. Uusia kaukolämpöasiakkaita liitettiin ennätysmäärä, 163, ja kaasuasiakkaita yksi. Kaukolämmön hintaa korotettiin vuoden aikana kaksi kertaa, tammikuun ja heinäkuun alussa. Yhdistetyn sähkön ja lämmöntuotannon ansiosta kaukolämmön hinta nousi kuitenkin maltillisemmin kuin öljyn ja maakaasun hinnat. Vuoden 2006 alusta tuli voimaan maakaasun tukkumyyjän Gasum Oy:n uusi maakaasun siirtoa ja energiakauppaa koskeva hinnoittelujärjestelmä. Tampereella ja Ylöjärvellä oli käytössä yhtenäinen kaukolämmön hinnoittelu. Vuoden 2007 alusta siirrytään noudattamaan yhtenäistä hinnoittelua koko Tampereen Sähkölaitoksen kaukolämpöverkoston alueella, myös Pirkkalassa. Kaukolämpötoiminta läpinäkyvää ja avointa Kauppa- ja teollisuusministeriön toimeksiannosta selvitettiin kaukolämpömarkkinoiden toimivuutta Suomessa viranomaisvalvonnan näkökulmasta. Selvityksessä päädyttiin siihen, että viranomaisvalvonnan lisäämiseen ei ole perusteita. Selvityksessä esitettiin kuitenkin kaukolämpötoiminnalle lisää avoimuutta, joka nähtiin tärkeänä keinona pitää kaukolämmön hinta kohtuullisena tulevaisuudessa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi hintavertailujen tekemistä ja niiden julkistamista sekä asiakkaiden informointia kaukolämmön hinnan muodostumisesta. Toimiala vastasi avoimuushaasteeseen perustamalla Reilu kaukolämpö -laatumerkin. Kaukolämpö- ja kaasutoiminta toimittaa kaukolämpöä ja maakaasua asiakkailleen luotettavasti. Tampereen Sähkölaitos sai Reilu kaukolämpö - laatumerkin ja kunniakirjan ensimmäisten joukossa 24. marraskuuta (s. 20). Kaukolämmön markkinaosuus jo lähes 90 prosenttia Vuoden 2006 aikana kartoitettiin kaukolämmön markkinapotentiaalia Tampereen kaupungin alueella jo olemassa olevien kiinteistöjen osalta. Kartoituksessa käytiin läpi noin 25 000 kiinteistöä. Taloudellisesti kannattavaksi potentiaaliksi osoittautui vain 9 aluetta. Tämän perusteella kaukolämmön markkinaosuus Tampereen kaupungin alueella on tällä hetkellä noin 90 prosenttia. Markkinointia tullaankin jatkossa vanhojen kiinteistöjen osalta suuntaamaan suoraan niihin kiinteistöihin, jotka tutkimus osoitti potentiaalisiksi. Kaukolämmön vahvuuksia lämmitysmuotona ovat kilpailukyky ja toimitusvarmuus. Merkittävä kehityskohde tuleville vuosille on siirtyminen kaukolämmön kulutuslukemien automaattiseen etäluentaan. Kaukoluentajärjestelmän hankintaa valmisteltiin yhteistyössä Tampereen Sähköverkko Oy:n kanssa. Järjestelmän toimittaja on tarkoitus valita vuonna 2007. Kaukolämpö- ja kaasutoiminnassa työskenteli vuoden lopussa 32 vakituista henkilöä. Maakaasutoimitusten 20-vuotisjuhlia vietettiin 3. marraskuuta Tampereen Keskustorilla.

Sähköä tuotettiin budjetoitua enemmän V uonna 2006 tehtiin ennätys puuperäisten polttoaineiden käytössä Naistenlahden kakkosvoimalaitoksella. Puuta käytettiin 210 GWh, kun edellinen ennätys vuodelta 2001 oli 169,7 GWh. Määrän lisäykseen päästiin selvittämällä puun polttoon liittyneet ongelmat, kouluttamalla henkilökuntaa ongelmien poistamiseksi sekä pienillä teknisillä parannuksilla. Puu muodosti 22 prosenttia voimalaitoksen polttoaineesta, turve 78 prosenttia. Turpeen käytön kannattavuus kasvoi päästöoikeuksien hinnan laskiessa vuoden mittaan sekä maakaasun hinnan noustessa voimakkaasti. Lämpimien säiden vuoksi kaukolämmön tuotanto ei päässyt tavoitteeseensa. Sen sijaan sähköä tuotettiin budjetoitua enemmän. Sähkön hinta oli riittävän korkealla, jotta kannatti ajaa lauhdesähköä. Vesivoimalla tuotettiin sähköä vähäsateisena kesänä budjetoitua vähemmän. Sekä Naistenlahden että Lielahden voimalaitoksissa on tehty pitkäjänteistä työtä energian säästämiseksi. Työ palkittiin voimalaitosalan energiansäästösopimuspalkinnolla, jonka kauppa- ja teollisuusministeriö, Energiateollisuus ry ja Motiva myönsivät Energiantuotannolle marraskuussa (s. 20). Koulutus räätälöidään lähtötason mukaan Energiantuotannon henkilöstön eläköityminen kiihtyy lähivuosina. Osaamisen ja henkilöstöresurssin varmistamiseksi Energiantuotannossa laadittiin pitkän tähtäimen henkilöstösuunnitelma. Suunnitelman mukaan voimalaitosten henkilöstömäärä tulee vähenemään, mutta samalla käyttäjistä koulutetaan moniosaajia. Esimerkiksi käytönvalvojat ja prosessinhoitajat opettelevat toisensa työtehtäviä, ja jokainen molemmat työt hallitseva nimitetään prosessinvalvojaksi. Sisäinen koulutus alkoi keväällä 2006. Samaan aikaan alkoi myös oppisopimuskoulutus, jossa kaksitoista henkilöä opiskelee voimalaitoksen käyttäjän ammattitutkintoa. Täsmäkoulutus räätälöidään jokaisen opiskelijan lähtötason mukaan. Merkittäviä huoltotöitä voimalaitoksilla Kesällä suoritettiin Naistenlahti 1:n Frame 6 FA -kaasuturbiinin täysihuolto ensimmäistä kertaa. Turbiinia ja generaattoria olivat huoltamassa oma henkilöstö, kotimaisten alihankkijoiden edustajat sekä laitevalmistajan valvoja. Huolto kesti seitsemän viikkoa. Naistenlahti 2:n päälämmönvaihtimen uudelleenputkitus tehtiin myös kesällä. Lielahden voimalaitoksella vaihdettiin kakkoskattilan kolmostulistin, jonka putket olivat haurastuneet. Naistenlahden luolassa sijaitseva lämpökeskus modernisoitiin uusimalla automatiikka ja oheislaitteet. Vuodelle 2006 suunniteltu öljyvaraston ja lastausaseman modernisointi siirtyivät vuodelle 2007. Palatsin patosillan suunnittelu ja lupa-asiat etenivät ennakoitua hitaammin. Hanke etenee toteutusvaiheeseen näillä näkymin vasta vuonna 2008. Tavoitteena on rakentaa uusi kevyen liikenteen väylä Tammerkosken yli ja sijoittaa uudet patorakenteet sillan alle. Naistenlahden julkisivulle valaistus Naistenlahden voimalaitos on yksi Tampereen maamerkeistä. Valaistussuunnittelija Roope Siiroinen Valoa design Oy:stä on suunnitellut voimalaitokselle uuden julkisivuvalaistuksen, jolla komistetaan kaupunkikuvaa. Valoilla pystytään voimalaitoksen seinään heijastamaan esimerkiksi sähkölaitoksen logo. Myös pilasterin ledivalojen värejä pystytään vaihtamaan. Uutta julkisivuvalaistusta suunniteltiin ja asennettiin vuonna 2006, mutta sen käyttöönotto siirtyi vuodelle 2007. Energiantuotannossa työskenteli vuoden lopussa 159 vakituista henkilöä. LISÄTIETOJA Johtaja Kari Vartola Energiantuotanto Tampereen Sähkölaitos kari.vartola@tampere.fi Sähköntuotanto 2006 voimalaitoksittain (brutto) 41 % Kaukolämmöntuotanto 2006 35 % 3 % 16 % 7 % 26 % 40 % 32 % Naistenlahti 1...699 GWh Naistenlahti 2...283 GWh Lielahden voimalaitos...731 GWh Vesivoima...48 GWh Yhteensä... 1 761 GWh Naistenlahti 1... 690 GWh Naistenlahti 2... 561 GWh Lielahden voimalaitos... 752 GWh Lämpökeskukset... 137 GWh Yhteensä... 2 140 GWh Energiantuotanto vastaa Tampereen Sähkölaitoksen sähkön ja lämmön ajanmukaisesta tuotannosta, ylläpidosta ja kehittämisestä. PALVELUT JA PROSESSIT 13 Kuvia Naistenlahden uudesta julkisivuvalaistuksesta sekä kaasuturbiinin täysihuollosta.

PALVELUT JA PROSESSIT 14 Toimitusjohtaja Tapio Salonen Tampereen Sähköverkko Oy tapio.salonen@tampere.fi LISÄTIETOJA Siirtohintojen alituotto on tarkoituksellista Tampereen Sähköverkko Oy pyrkii vakaaseen siirtohinnoitteluun. Koska vuosi 2005 johti ylituottoon, siirtohintoja laskettiin jo 1.3.2006 keskimäärin kuusi prosenttia. Alennuksen ansiosta Sähköverkko teki vuonna 2006 laskennallista alituottoa. Nykyisellä hinnoittelulla myös vuonna 2007 tulee laskennallista alituottoa, mikä johtaa selvään alituottoon koko valvontajaksolta 2005 2007. Energiamarkkinaviraston valvontamallissa jokaiselle Suomen sähkönsiirtoyhtiölle määritellään suurin sallittu tuotto valvontajaksolla, joka on tällä hetkellä kolmevuotinen ja jatkossa nelivuotinen (2008 2011). Jokainen vuosi tarkastellaan erikseen, ja valvontajakson lopulla vuosien tuotot summataan. Laskentamallin avulla valvotaan hinnoittelun kohtuullisuutta ja luodaan tasaväkiset olosuhteet alalle, jossa varsinaista kilpailua ei ole. Vaikka siirtohintoja alennettiinkin, oli vuosi 2006 Sähköverkolle taloudellisesti hyvä (s. 24). Sähkön käyttö kasvoi noin 3,9 prosenttia eli selvästi yli budjetoidun. Investointisuunnitelma ylittyi, kun verkkoa rakennettiin odotettua enemmän ja liittymätehot lisääntyivät. Lämmin loppuvuosi loi otolliset olosuhteet verkon saneerauksille. Operatiivisen toiminnan kulut pysyivät budjetissa. Sähköverkko laati pitkän tähtäimen hinnoittelu- ja investointisuunnitelman, joka ulottuu vuoteen 2011. Tampereen Sähköverkko Oy:n tunnuslukuja 2006 2005 Liikevaihto (milj. euroa) 31,8 16,4* Sähkön siirto (GWh) 1 966 1 893 Siirtoasiakkaiden määrä 122 861 122 071 Suurin keskituntiteho (MW) 349,4 340,5 Sähkönjakeluverkon pituus (km) 3 499 3 474 Jakelunkeskeytyksiä (h/asiakas) 0,26 0,51 Sähkönjakelun häiriökeskeytysten määrä (kpl) 65 84 Uusi siirtokaapeli Ratinasta Rautaharkkoon Vuoden merkittävin investointi oli 110 kv:n siirtokaapelin uusiminen Ratinan ja Rautaharkon sähköasemien välille. Uusi kaapeli korvasi 50 vuotta vanhan kaapelin, paransi siirtovarmuutta ja kasvatti siirtokapasiteetin yli kaksinkertaiseksi. Samalla valmisteltiin 110 kv:n siirtokaapelin uusimista Ratinasta Vesilinnan sähköasemalle asentamalla sen ensimmäinen osuus Ratinasta Eteläpuistoon. Kaapelin tunkattiin vuolteen ali uutta reittiä Ratinan alueen rakentamisen takia. Kaapelityö valmistuu vuonna 2007. Tavanomaista vähemmän häiriökeskeytyksiä Kaukoluennassa oli vuoden lopussa noin 24 000 sähkömittaria. Kaukoluettavia mittareita asennettiin loppuvuonna erityisesti Teiskon alueelle, jossa hanke jatkuu vuonna 2007. Mittarit antavat Sähköverkolle luotettavaa tietoa muun muassa sähkönjakelun häiriökeskeytyksistä. Häiriökeskeytykset vähenivät vuonna 2006 sekä määrällisesti että kestoiltaan. Vuosi oli sääolosuhteiltaan erittäin suotuisa. Vain lokakuun lopun myräkkä katkoi runsaasti ilmajohtoja, ja siihenkin oli pystytty varautumaan. Syysmyrskyn aikana käyttökeskeytyksiä oli noin 9 000 asiakkaalla. Pisinkin keskeytys jäi alle kolmeen tuntiin. Sähköverkko tekee yhteistyötä Ilmatieteen laitoksen kanssa, jotta poikkeaviin sääolosuhteisiin osataan varautua. Sähköverkon palveluksessa oli vuoden lopussa 51 henkilöä. Lähivuosien runsaan eläköitymisen myötä henkilöstöä pyritään vähentämään siten, että uuden henkilöstösuunnitelman mukaan vuonna 2012 henkilöstömäärä olisi noin 40 44. Tarkoituksena on keskittyä tekemään juuri sitä, missä asiantuntijaorganisaatio on parhaimmillaan ja opetella ostamaan muut palvelut ulkopuolelta. Henkilöstön osaamistasoa nostetaan järjestelmällisellä koulutuksella. Sähköverkolle myönnettiin marraskuussa ympäristö-, laatu- ja turvallisuussertifi kaatti osana Tampereen kaupungin energialiiketoimintojen sertifi - kaattityötä. Tampereen Sähköverkko Oy ylläpitää ja kehittää jakeluverkkoaan varmistaakseen asiakkailleen laadukkaat sähkönsiirtopalvelut. * Luku koskee vain ajanjaksoa 1.7. 31.12.2005. Ratinan Sähkötalossa sijaitsee muun muassa Tampereen Sähköverkon valvomo.

Vera valmistautuu lisääntyvään kilpailuun T ampereen Veran tavoitteena on operatiivinen erinomaisuus, eli kyky tarjota palveluita asiakkaille edullisesti ja laadukkaasti niin, että asiakkaat ovat tyytyväisiä. Keinoksi on valittu asiakaslähtöinen, prosessimainen toimintamalli. Se toteutettiin ensimmäiseksi liittymien rakentamisessa ja ulkovalaistuksessa. Hyvien kokemusten ansiosta prosessimaista toimintamallia laajennetaan koskemaan kaikkia ulkoisia asiakasprosesseja vuoden 2007 aikana. Osana asiakaslähtöistä toimintatapaa sekä liittymien rakentamisen että ulkovalaistuksen osalta otettiin käyttöön asiakasvastuuhenkilökäytäntö. Käytäntöä laajennetaan muihin yksiköihin prosessityön edetessä. Veralle myönnettiin marraskuussa ympäristö-, laatu- ja turvallisuussertifi kaatti osana Tampereen kaupungin energialiiketoimintojen sertifi kaattityötä. Järjestelmään liittyvät menetelmäkuvaukset, toimintaohjeet, raportit ja muut dokumentit on tallennettu sähköisesti henkilöstön käyttöön. Työtä jatketaan sertifi kaatin velvoittamassa muodossa. Prosessi- ja sertifi kaattityön tavoitteena ovat asiakaslähtöisyys ja kustannustehokkuus, joita pidetään tärkeinä keinoina yhä kiristyvässä kilpailussa. Töiden läpimenoaikoja lyhennettiin Vuoden aikana Vera teki runsaasti sekä korvausettä uudisrakentamiseen liittyviä töitä. Ilmajohtoverkostoa uusittiin ja siirrettiin entistä paremmin saavutettaviin olosuhteisiin lähelle tieverkostoa. Katusaneerausten yhteydessä ilmajohtoja muutettiin maakaapeleiksi. Näillä muutostöillä parannetaan sähkön toimitusvarmuutta ja siistitään kaupunkikuvaa. Leuto loppuvuosi mahdollisti sen, että töiden läpimenoajat olivat tavanomaista lyhyempiä. Vera pystyi ottamaan vastaan enemmän työkohteita, sillä maan sulattamista ei tarvittu. Veralla on käynnissä Tampereen Sähköverkko Oy:n kanssa kehityshanke, jonka tavoitteena on tarkastella liittymien rakentamisprosessin kustannustehokkuutta. Useiden työmaakäyntien sijaan kaikki liittymätyöt olisi mahdollista saada yhdellä käynnillä valmiiksi. Eräs kustannustehokkuutta lisäävä tuote on tonttikeskus, jonka lanseeraus aloitettiin keväällä 2006. Tonttikeskuksesta pystytään tarjoamaan paitsi omakotitaloon tarvittava pihasähkö myös rakentamisen aikainen työmaasähkö. Jatkossa tonttikeskuksen tunnettuutta pyritään lisäämään rakentajien ohella myös suunnittelijoiden keskuudessa, sillä tonttikeskus on syytä ottaa huomioon jo pihasuunnittelussa. Henkilöstön keski-ikä laskussa Veran henkilöstömäärä säilyi eläkkeellelähdöistä huolimatta noin 130 henkilössä koko vuoden. Vuoden lopussa vakituista henkilökuntaa oli 132 henkilöä. Uusien rekrytointien ansiosta työntekijöiden keski-ikä laski 47,5 vuodesta 46,3:een. Työhön kaivataan nuoria, jotka haluavat sitoutua alan vaatimuksiin: työ ei tapahdu konttoreissa, vaan sähkölaitosasentajan on oltava valmis työskentelemään tarvittaessa juhlapäivinä, räntäsateessa ja paahtavassa helteessä. Sähköalan perustutkinto on pohja, jolle voi rakentaa esimerkiksi sähkölaitosasentajan tai -yliasentajan ammattitutkinnon. Myös oppisopimustie on mahdollinen alan töihin pääsemiseksi. Vuonna 2007 Verassa on tarkoitus laatia osaamiskartoitus ja muuntokoulutussuunnitelma, joka perustuu arvioihin toimialan muutoksista. Hervantaan vuonna 2008 Veran toimitilat Jokikadulla puretaan syksyllä 2008 Ratinan uuden asemakaavan edellyttämällä tavalla. Korvaavia tilaratkaisuja on tutkittu kuluneen vuoden LISÄTIETOJA Toimitusjohtaja Jussi Wallin Tampereen Vera Oy jussi.wallin@tampereenvera.fi aikana ja ykkösvaihtoehdoksi on noussut uusien tilojen rakennuttaminen Hervannan varasto- ja sähköaseman tontille osoitteessa Väkipyöränkatu 5, jossa toistaiseksi on Veran ulkovarastoalue. Mikäli hanke etenee suunnitellusti, uusien tilojen rakentaminen alkaa kesällä 2007, jolloin muutto tapahtuisi viimeistään kesällä 2008. Samassa yhteydessä Teiskon sähköasemasta luovutaan. Tampereen Vera Oy rakentaa sähkö-, ulkovalaistus- ja teollisuusverkkoja sekä ulkoisia televerkkoja sekä tarjoaa niiden kokonaisvaltaista rakennuttamis-, kunnossapito- ja mittauspalveluita asiakkailleen Pirkanmaalla. PALVELUT JA PROSESSIT 15 Tampereen Veran työntekijät ja kalusto ovat jo tuttuja Tampereen seudun katukuvassa. Leudon loppuvuoden ansiosta työkohteita pystyttiin vastaanottamaan tavanomaista enemmän.

PALVELUT JA PROSESSIT 16 Kehitysjohtaja Mika Pekkinen Liiketoimintojen kehitys Tammerkosken Energia Oy mika.pekkinen@tampere.fi LISÄTIETOJA T ampereen kaupungin energialiiketoiminnoissa otettiin joulukuun alussa käyttöön uusi ERP-toiminnanohjausjärjestelmä. ERP (Enterprise Resourse Planning) on yhteen liitetyistä ohjelmistomoduuleista koostuva valmisohjelmisto, joka kattaa organisaation eri toiminnot ja koko arvoketjun raakaaineiden hankinnasta myyntiin ja palveluun. ERP korvasi vanhan talous- ja materiaalitietojärjestelmän ja sen avulla uusittiin johdon raportointisovellukset. Järjestelmän avulla pystytään keskittämään, harmonisoimaan ja tehostamaan työskentelyä sekä parantamaan toimintavarmuutta. ERP mahdollistaa sähköiset hankintaprosessit sekä monenlaiset tiedonkeruut päätöksenteon tueksi. Vuonna 2006 järjestelmää muokattiin toimialan tarpeisiin, testattiin sen toimivuus ja koulutettiin tulevat käyttäjät. Jatkossa järjestelmää laajennetaan muun muassa henkilöstöhallinnon tarpeisiin ja siihen lisätään Business Intelligence -ominaisuuksia. Tammikuussa 2006 tehtiin päätös myös uuden asiakastietojärjestelmän hankinnasta. Järjestelmän käyttöönotto ajoittuu vuosille 2007 2008. Järjestelmän uusiminen mahdollistaa mittausten kaukoluennan tietojen tehokkaan hyödyntämisen ja luo pohjan uusien sähköisten palvelujen kehittämiselle. Tietojärjestelmien uudistus käynnistettiin Henkilöstösuunnitelma korostaa ydinosaamista Helmikuussa hyväksyttiin energialiiketoimintojen uudet henkilöstösuunnitelmat vuosille 2006 2015. Suunnitelmat laadittiin liiketoiminta-alueittain. Henkilöstösuunnitelmia laadittaessa simuloitiin tulevaisuutta eri rekrytointivaihtoehdoilla. Erityisenä haasteena koettiin henkilöstön eläköitymisaalto, jonka hallitsemiseen uudet suunnitelmat antavat työkalun. Suunnittelutyön keskiössä oli ydinprosesseihin keskittyminen ja toimintojen kannalta kriittisen osaamisen varmistaminen myös tulevaisuudessa. Vuoteen 2010 mennessä on energialiiketoiminnoissa tavoitteena saavuttaa hallitusti toimintoja kehittämällä noin 400 henkilön kokonaismäärä. Sisäisen palvelusopimusjärjestelmän avoimuutta lisättiin Elokuussa tehtiin konsernipalveluiden asiakastyytyväisyystutkimus. Tulosten perusteella palvelusopimusjärjestelmä palvelukuvauksineen ja hinnoitteluperiaatteineen päätettiin julkaista intranetissä. Avoimuuden on tarkoitus edistää sisäisten sidosryhmien kustannustietoisuutta. Syyskuussa pidettiin palvelusopimuspäivä konsernipalveluiden asiakkaille. Päivän aikana esiteltiin asiakastyytyväisyystutkimuksen tuloksia ja laadittiin niiden pohjalta palveluiden tehostamis- ja kehittämistavoitteet. Toiminnot keskittyvät Ratinaan Sähkölaitoksen muutto Satakunnankadun Koskitalosta Jokikadun Sähkötaloon Ratinaan tapahtui vuodenvaihteessa siten, että viimeisetkin olivat asettuneet Sähkötaloon tammikuussa 2007. Koskitalossa sähkölaitos oli vuokralaisena, kun taas Ratinan tilat ovat omat. Tammerkosken keskiputouksen pihassa vuodesta 1912 lähtien sähkölaitosta palvellut Koskitalo jäi Tammerkosken rannalle odottamaan uusia käyttäjiä. Ratinan Sähkötalossa otettiin käyttöön avokonttorimalli, jonka uskotaan lisäävän avoimuutta ja vuorovaikutusta. Muuttoa kohtaan oli sisäistä vastustusta, ja siitä käytiin intranetissä rakentavaa ja avointa keskustelua. Oskari muistutti poikkeusoloista Joulukuun ensimmäisenä päivänä järjestettiin koko energialiiketoimintoja koskenut valmiusharjoitus Oskari 2006. Valmiusharjoituksessa selvitettiin toimin- tatapoja vakavan tehopulan ja valtakunnallisen kantaverkon sähkökatkon aikana sekä mietittiin, miten polttoainehuoltovarmuus turvataan. Harjoitusta oli auditoimassa Länsi-Suomen läänin valmiusjohtaja Veli-Pekka Nurmi, joka oli juuri valittu Tampereen Sähkölaitoksen seuraavaksi toimitusjohtajaksi. Valmiusharjoitus jämäköitti toimintaa ja sen yhteydessä laadittiin uudet toimintaohjeet. Tampereen Sähkölaitos ja Tampereen Sähköverkko laativat eriytetyt valmiussuunnitelmat. Tampereen Vera toimii valmiussuunnitelman edellyttämien palvelujen tuottajana. Liiketoimintojen kehitys tuottaa palveluja energialiiketoimintojen kilpailukyvyn parantamiseksi tehostamalla liiketoimintojen kannattavuutta, prosesseja ja toimintatapoja. ERP-toiminnanohjausjärjestelmän käyttäjiä koulutettiin marrasjoulukuussa kymmenellä kurssilla. Kuvat ovat ERP-peruskäyttäjäkurssilta.

PALVELUT JA PROSESSIT 17

YMPÄRISTÖVASTUU 18 Toimintajärjestelmä on tärkeä osa ympäristötyötä Tampereen kaupungin energialiiketoimintojen toimintajärjestelmälle myönnettiin sertifi kaatti marraskuun alussa. Sertifi kaatti tarkoittaa sitä, että toiminta vastaa standardien SFS-EN ISO 14001 Ympäristöjärjestelmät ja SFS-EN ISO 9001 Laadunhallintajärjestelmät sekä spesifi kaation OHSAS 18001 Työterveys- ja työturvallisuusjohtamisjärjestelmät mukaisia vaatimuksia. Erona aiempiin sertifi kaatteihin on se, että sertifi kaatti kattaa kaikki energialiiketoiminnat eli energiantuotannon, sähkön, kaukolämmön ja maakaasun myynnin ja toimituksen asiakkaille, sähköverkkotoiminnan, sähkö- ja ulkovalaistusverkkojen rakentamis- ja kunnossapitotoiminnan sekä tukipalvelut. Sertifi kaatin takana on pitkäjänteinen työ toimintajärjestelmän kehittämiseksi. Hanke alkoi jo vuoden 2005 alussa. Vuonna 2005 saatiin valmiiksi Toimintakäsikirja ja menetelmäkuvaukset, henkilöstöstä koulutettiin sisäisiä auditoijia ja koko henkilöstö perehdytettiin toimintajärjestelmään. Keväällä 2006 toteutettiin sisäiset auditoinnit, jolloin kaikkia toimintoja tarkasteltiin järjestelmän standardien pohjalta. Kilpailutuksen perusteella toimintajärjestelmän sertifi oijaksi valittiin Inspecta Sertifi ointi Oy. Ulkoinen arviointi tehtiin elo-syyskuun vaihteessa, jolloin tarkastelun kohteena olivat Tampereen Sähköverkko Oy:n ja Tampereen Vera Oy:n sekä sähkölaitoksen Markkinoinnin ja sähkönmyynnin toiminnot. Arvioinnissa havaittiin kolme lievää poikkeamaa, jotka korjattiin nopeasti. Toimintajärjestelmän avulla energialiiketoiminnoissa huomioidaan säännöllisesti ympäristö-, laatu- ja turvallisuusnäkökohdat. Toimintajärjestelmän keskeisenä tavoitteena on toiminnan jatkuva kehittäminen, joka varmistetaan vuotuisten auditointien avulla. Sisäisten auditointien avulla etsitään puutteet, sovitaan korjaavat toimenpiteet ja seurataan järjestelmän toteutumista. Lisäksi sertifi kaatin myöntäjä arvioi toimintaa säännöllisesti. Vastuu toiminnan kehittämisestä on johdolla, mutta avainasemassa ovat työntekijät, joiden panostus itse työssä on merkittävin. Ympäristö-, laatu- ja turvallisuusriskit kartoitettiin Ympäristönsuojelun hyvää tasoa pyritään ylläpitämään valvomalla ja ohjaamalla toimintojen, tuotteiden ja palvelujen ympäristövaikutuksia. Aiemmin kahden vuoden välein laaditut ympäristöohjelmat korvattiin toimintajärjestelmän käyttöönoton yhteydessä vuosittain päivitettävillä toimenpideohjelmilla, joissa yhdistyvät lakisääteinen työsuojelun toimintasuunnitelma sekä ympäristöohjelma ja laatutavoitteet. Ohjelmia laadittaessa kartoitettiin ensin toimintaan liittyvät ympäristö-, laatu- ja turvallisuusriskit. Tämän jälkeen yksiköissä laadittiin ohjelma toimenpiteistä riskien poistamiseksi tai niiden pienentämiseksi. Toimenpiteiden toteutumista seurataan säännöllisesti palavereissa. Sivun 19 taulukkoon on lueteltu muutamia vuonna 2006 toteutettuja toimenpiteitä. Jokaisen toimenpiteen yhteyteen on merkitty, minkä yksikön alaisuuteen työ kuului sekä se, edistääkö toimenpide ympäristöasioita, laatua vai turvallisuutta. Toimintapolitiikka Panostamme toiminnan jatkuvaan kehittämiseen arvioimalla säännöllisesti toimintamme ympäristö-, laatu- ja turvallisuusnäkökohtia. Lähtökohtana on, että kaikki vahingot ovat estettävissä. Varmistamme tuotteiden ja palvelujen tason niin, että ne vastaavat asiakkaiden ja muiden sidosryhmiemme tarpeita sekä tehtyjä sopimuksia. Sitoudumme lakien ja määräysten sekä viranomaisten asettamien vaatimusten noudattamiseen. Koulutuksella ja tiedottamisella varmistamme, että henkilöstömme tiedostaa ja huomioi ympäristö-, laatu- ja turvallisuusnäkökohdat oman työnsä tekemisessä ja kehittämisessä. Edistämme henkilöstön sitoutumista ja vaikutusmahdollisuuksia yhteisten tavoitteiden toteuttamiseen kehittämällä välitöntä ja edustuksellista yhteistoimintaa. Tiedotamme toiminnastamme avoimesti sekä henkilöstölle että muille sidosryhmille.

Keskeiset EQS-toimenpiteet vuonna 2006 Toimenpide E/Q/S Yksikkö Ensiapukoulutuksen järjestäminen henkilöstölle S kaikki Työsuojelutarkastuskierrokset säännöllisiksi S TKS/ET Vesivoimalaitosten laakerien voiteluaineiden vaihto biohajoaviksi E/Q/S TKS/ET Energiantuotannon suojelu- ja pelastusorganisaation päivitys S TKS/ET Energiantuotannon työlupa- ja turvalukitusmenettelyjen tarkastus ja yhtenäistäminen S TKS/ET Voimalaitosten hätäsuihkujen tarkistaminen ja korjaaminen S TKS/ET Liikenne- ja kunnossapitosuunnitelmien laatiminen voimalaitosten piha-alueille E/Q/S TKS/ET Naistenlahden voimalaitoksen turvallisuusselvityksen laatiminen ja toimittaminen TUKES:lle E/Q/S TKS/ET Paineilmahengityslaitteiden käytön tarkennus S TKS/ET PAS-järjestelmän käyttöönotto jätteiden kirjaamista varten E/Q TKS/ET Naistenlahden voimalaitoksen prosessiputkistojen ja -säiliöiden merkintöjen täydentäminen E/S TKS/ET Liikennealueilla sijaitsevien työkohteiden turvallisuussuunnitelmien ja liikennesuunnitelmien laatiminen S TKS/KL Työkohteiden asbestikartoitukset ja tarvittavien suojatoimien toteuttaminen asbestityökohteissa S TKS/KL 360-esimiesanalyysin käyttöönotto esimiestyön kehittämiseksi Q TKS/LT Energiankulutuksen ennustemenetelmien laatiminen ja aihetta koskevan diplomityön teettäminen Q TKS/EK POMAR-päästökauppahankkeeseen osallistuminen E/Q TKS/EK Operatiivisten atk-palvelinten laitetilojen suojaustason parantaminen Q TKE Työterveyshuollon toimintasuunnitelman laatiminen vuosille 2006 2011 yhteistyössä työterveyshuollon kanssa S kaikki Suojelusuunnitelman laatiminen ja valmiusharjoituksen järjestäminen S/Q TKE Muuntajien automaattinen kunnonvalvonta ohjeistettu ja toiminta organisoitu E TSV Muuntamotarkastukset ja valvonnan parantaminen. Automaattinen irtikytkentä. Katkaisijoiden kunnonvalvonta automatiikan avulla. E TSV Vähäöljykatkaisijoiden kunnonvalvonta ohjeistettu ja toiminta organisoitu E TSV Lamminpään 110 kv:n vähäöljykatkaisijoiden korvaaminen SF6-katkaisijoilla E TSV Kaivinkoneurakoitsijoiden johdonvetolaitteiden tarkastuttaminen työsuojelupiirillä S VERA Säännöllinen työmaatarkastuskäytäntö S/Q VERA Katuturva 1 ja 2 -koulutukset sekä SFS 6002- ja Sätkykoulutus järjestetty S/Q VERA Työohjeiden päivitys tehty S VERA Asiakastyytyväisyystutkimukset Q kaikki EQS = Environment (ympäristö), Quality (laatu), Safety (turvallisuus) Yksiköt: TKS = Tampereen Sähkölaitos TKE = Tammerkosken Energia Oy TSV = Tampereen Sähköverkko Oy VERA = Tampereen Vera Oy ET = Energiantuotanto KL = Kaukolämpö- ja kaasutoiminta EK = Energiakeskus LT = Liiketoimintojen tuki YMPÄRISTÖVASTUU 19

YMPÄRISTÖVASTUU 20 Tuotannonkehityspäällikön Jarno Laitilan panos energiansäästötyössä edesauttoi Energiantuotantoa saamaan energiansäästösopimuspalkinnon tunnustuksena toiminnalleen. Sähkölaitos palkittiin energiansäästötyöstään Tampereen Sähkölaitoksen Energiantuotanto palkittiin vuoden voimalaitosalan energiansäästösopimuspalkinnolla. Kauppa- ja teollisuusministeriön, Energiateollisuus ry:n ja Motivan myöntämä tunnustus on jaettu vuodesta 2001 alkaen energiansäästösopimukseen sitoutuneille, ansioituneille energiayrityksille. Energiateollisuuden toimialajohtajista muodostunut raati kiitti Energiantuotantoa kunnonvalvonnasta, taloudenpidosta ja raportoinnista sekä erityisesti aktiivisuudesta kehittää ja toteuttaa tuotantoyksiköissä erilaisia energiaa säästäviä toimenpiteitä. Tampereen Sähkölaitos on osallistunut Energiansäästösopimuksiin vuodesta 2000 lähtien. Porin tuulipuistoon uusi tulokas Suomen Hyötytuuli Oy:n uusin tulokas on kotimaisen Win- Windin toimittama kolmen megawatin tuulivoimala Porin Tahkoluodossa. Tuulivoimalan tornin korkeus ja roottorin halkaisija ovat molemmat 90 metriä. Voimalan kotimaisuusaste on noin 80 prosenttia. Sähköä tuulivoimala tuottaa vuodessa noin 8 miljoonaa kilowattituntia, joka vastaa 400 sähkölämmitetyn omakotitalon tai 4000 kerrostalokaksion vuotuista sähkönkulutusta. Sijainti Tahkoluodossa on tuuliolosuhteiltaan erinomainen, sillä tuulen keskinopeus on noin 7,3 m/s. Maksimituotanto saavutetaan, kun tuuli puhaltaa 13 metriä sekunnissa. Suomen Hyötytuuli Oy on maamme johtava tuulienergian tuottaja, sillä yhtiö tuottaa kolmanneksen Suomen tuulivoimasta Porissa ja Raahessa sijaitsevissa tuulipuistoissaan. Uuden tuulivoimalan myötä yhtiön tuulipuistojen sähköntuotanto nousee lähes 60 miljoonaan kilowattituntiin vuodessa. Tampereen Sähkölaitos omistaa yhtiöstä yhdeksäsosan. Sähkölaitos markkinoi tuulisähköä asiakkailleen Hyötytuulisähkönä ja -osuuksina. Tampereen Sähkölaitoksen tuulisähköosuus (GWh) 6 5 4 3 2 1 0 2002 2003 2004 2005 2006 Kaukolämpö on nyt reilua Energiateollisuus ry:n kaukolämpövaliokunta myönsi 24.11.2006 Reilu kaukolämpö -laatumerkin sekä kunniakirjan Tampereen Sähkölaitokselle sekä 13 muulle kaukolämpöyritykselle. Reilu kaukolämpö -laatumerkki on suunniteltu energia- ja kaukolämpöyritysten toiminnan läpinäkyvyyden ja avoimuuden lisäämiseksi. Järjestelmä koostuu kaukolämmön kehittämisestä laadukkaana tuotteena, sen hinnoittelun avoimuudesta ja vertailtavuudesta, asiakasturvallisuuden lisäämisestä sekä avoimesta viestinnästä ja muusta yhteistyöstä eri asiakasryhmien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Laatumerkkiyrityksen tulee hyödyntää toiminnassaan Energiateollisuus ry:n teknisiä ja taloudellisia suosituksia sekä muun muassa huolehtia kaukolämmön hyvästä toimitusvarmuudesta. Laatumerkkihakemukset käsitteli asiakkaiden ja kaukolämmön toimittajien edustajista koottu raati. Kaukolämpöasiakkaat ovat valtakunnallisten asiakastyytyväisyystutkimusten sekä erilaisten isännöitsijähaastattelujen perusteella pääasiassa hyvin tyytyväisiä valitsemaansa lämmitysmuotoon. Autoton päivä muistutti ilmastonmuutoksesta Kansainvälistä autotonta päivää vietettiin syyskuussa jo seitsemättä kertaa. Päivän teemana oli ilmastonmuutos. Tavoitteena on herättää keskustelua siitä, miten liikkumisvalinnat ja erityisesti yksityisautoilu vaikuttavat ilmastonmuutokseen. Tampereella autottoman päivän järjestivät Tampereen kaupunki ja Ympäristötietokeskus Moreenia yhteistyössä sidosryhmien ja järjestöjen kanssa. Tammerkosken Energia Oy ja Tampereen Sähköverkko Oy ottivat osaa kaupungin yksiköiden kesken järjestettyyn haastekilpailuun. Tammerkosken Energia Oy sijoittui hienosti neljänneksi.