1(16) HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2016 Avainlukuja OP Ryhmä Vampulan Osuuspankin liikevoitto oli merkittävästi pienempi kuin edellisvuonna, jolloin liikevoittoa kasvatti OVY Vakuutus Oy:ltä saatu lisäosinko sekä OP-Henkivakuutus Oy:n ja OP-Korttiyhtiö Oy:n osakkeiden myynti. Näiden kertaluonteisten erien määrä oli 371.000 euroa. Myös kertaluonteiset erät vaikuttivat ratkaisevasti "kulujen suhde tuottoihin", % tunnuslukuun. Matala korkotaso supisti korkokatetta. Tilikaudella kirjattiin vertailukautta hieman vähemmän arvonalentumistappioita luotoista ja muista sitoumuksista. Arvonalentumisten määrä suhteutettuna luotto- ja takauskantaan pysyi alhaisella tasolla. Luotto- ja talletuskanta kääntyi vahvaan kasvuun. CET 1 vakavaraisuussuhde oli edellisvuotta parempi. Omistaja-asiakkaiden määrä kasvoi aktiivisen jäsenhankinnan johdosta. Pankin hallituksen jäsen, erityisopettaja Soile Pihlava, erosi hallituksesta omasta pyynnöstään. Soile Pihlava on ollut Huhtamon Osuuspankin eri hallintoelimissä vuodesta 2002 lähtien. Hän jatkoi Vampulan Osuuspankissa hallituksen jäsenenä vuonna 2012 tapahtuneen Huhtamon ja Vampulan osuuspankkien sulautumisen jälkeen. Vampulan Osuuspankin Huhtamon konttori suljettiin 30.12.2016. Toukokuusta 2015 alkaen konttorin palvelut olivat käytettävissä kahtena päivänä viikossa. Avainlukuja 2016 2015 Muutos Liikevoitto, 1000 euroa 788 1 086-27,4 Kulujen suhde tuottoihin, % 55,9 47 8,9 Oman pääoman tuotto (ROE), % 4,1 6,3-2,2 Ydinpääoman (CET1) 56,4 50,0 + 6,4 vakavaraisuussuhde Henkilöstö keskimäärin 9 9 Jäsenet 1 901 1 841 60 Vampulan Osuuspankki on jäsentensä omistama osuuskuntamuotoinen talletuspankki, joka harjoittaa toimialueellaan paikallista vähittäispankkitoimintaa. Osuuspankki kuuluu OP Ryhmään, joka on johtava suomalainen finanssiryhmä. Se koostuu itsenäisistä osuuspankeista ja niiden keskusyhteisöstä OP Osuuskunnasta tytäryhtiöineen. OP Ryhmän ja sen jäsenpankkien keskitettyjen palveluiden kehittämisestä ja tuottamisesta vastaavat OP Osuuskunta sekä sen tytäryhtiöt OP-Palvelut Oy ja OP-Prosessipalvelut Oy. OP Osuuskunta toimii koko OP Ryhmän strategisena omistusyhteisönä ja ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Osuuspankki on OP Osuuskunnan jäsenluottolaitos. OP Osuuskunta ja sen jäsenluottolaitokset yhdessä niiden konsolidointiryhmiin kuuluvien yhteisöjen kanssa muodostavat yhteenliittymän, josta säädetään laissa talletuspankkien yhteenliittymästä. Lakien mukaan keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat toistensa veloista ja sitoumuksista ja niiden vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan yhteenliittymän tasolla. OP Ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulu keskinäisen vastuun piiriin. Toimintaympäristö Maailmantalouden kasvu jäi vaisuksi vuonna 2016. Luottamus talouteen horjui erityisesti Britannian EU-jäsenyydestä järjestämän kansanäänestyksen vuoksi. Vuoden lopulla talouskehitys ja luottamus kuitenkin kohenivat. Euroalueen inflaatio jäi vähäiseksi Euroopan keskuspankin (EKP) laskiessa maaliskuussa ohjauskorkonsa nollaan ja talletuskorkonsa -0,4 prosenttiin. Lisäksi EKP laajensi arvopapereiden
2 osto-ohjelmaansa. Euribor-korot laskivat edelleen hieman EKP:n toimien seurauksena. Pitkät korot nousivat vuoden lopulla, mutta jäivät vuoden alkua matalammalle. Suomen talous alkoi vähitellen elpyä. Rakentaminen kasvoi vahvasti, ja samoin kulutus. Viennin kehittyminen oli edelleen vaisua. Työttömyys kääntyi laskuun, ja kotitalouksien luottamus vahvistui selvästi vuoden lopulla. Kuluttajahintojen nousu jäi vähäiseksi. Asuntomarkkinat piristyivät. Asuntojen hinnat nousivat maltillisesti. Kotitalousluottokanta jatkoi viime vuonna vajaan kolmen prosentin kasvuaan. Yritys- ja asuntoyhteisöluottokannan kasvu hidastui alle viiteen prosenttiin. Talletuskannan kasvu hidastui julkisyhteisö- ja yritystalletusten heikomman kehityksen seurauksena. Rahasto- ja vakuutussäästöt lisääntyivät viime vuonna selvästi nettomerkintöjen kasvun sekä hyvän markkinakehityksen ansiosta. Paikallisesti yleinen taloudellinen aktiviteetti oli edelleen vaatimatonta. Perinteisellä toimialueella asuntorakentaminen oli vähäistä, samoin maatalouden tuotantorakennusten rakentaminen. Maatalouden sukupolvenvaihdoksia tehtiin kaksi. Luottokysyntä oli alkuvuonna vahvaa ja kohdistui lähinnä maatalouden kone- ja lisämaanostoinvestointeihin. Pienyritysten korvausinvestoinnit piristivät yritysrahoitusta. Pankki sai vuoden aikana uusia asiakkaita merkittävän määrän. Myönteinen asiakasmäärän kehitys kasvatti myös luottokysyntää. Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja tilikauden päättymisen jälkeen Joulukuussa osuuspankki sai OP Ryhmän sisäiseltä vakuutusyhtiöltä OVY Vakuutus Oy:ltä 60.000 euroa lisäosinkoa. Pankki tulee vuoden 2017 aikana siirtämään Huhtamon konttorin omassa käytössä olevasta omaisuudesta sijoituskiinteistöksi. Siinä yhteydessä kirjanpitoarvon ja käyvän arvon todennäköinen ero kirjataan arvonalennukseksi. Vampulan Osuuspankilla ei ollut muita olennaisia tapahtumia tilikaudella eikä tilikauden päättymisen jälkeen. Osuuspankin tulos Liikevoittoon vaikuttaneiden keskeisimpien tuotto- ja kuluerien kehitys kolmelta viimeiseltä vuodelta sekä vuoden 2016 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Tulosanalyysi 1000 euroa 2016 2015 Muutos, % 2014 Tuotot Korkokate 1 166 1 209-3,5 1 234 Muut tuotot Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 477 591-19,3 280 Palkkiotuotot, netto 158 160-1,3 163 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 2 2 15,8 1 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 8 126-93,3 1 654 Suojauslaskennan nettotulos - - - Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 4 3 3,4 4 Liiketoiminnan muut tuotot 28 25 12,5 26 Yhteensä 676 907-25,4 2 129 Tuotot yhteensä 1 842 2 115-12,9 3 363 Kulut Henkilöstökulut 493 477 3,3 474 Muut hallintokulut 331 321 3,2 286 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 53 57-8,4 59
3 Liiketoiminnan muut kulut 153 138 11,4 213 Kulut yhteensä 1 030 993 3,7 1 031 Arvonalentumiset luotoista ja muista sitoumuksista 24 36-33,5 138 Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot - - - Liikevoitto (-tappio) 788 1 086-27,4 2 193 Liikevoitto pieneni kolmanneksen vertailukaudesta. Korkokate pieneni odotettua vähemmän luottokannan sekä perityksi saatujen luottojen viivästyskorkojen kasvun johdosta. Henkilöstökulut lisääntyivät hieman palkitsemisjärjestelmän tavoitteiden toteutumisesta johtuen. Arvonalentumiset saamisista laskivat vertailukaudesta ja suhteutettuna luotto- ja takauskantaan pysyivät matalalla tasolla. Vuonna 2015 tuottoja oman pääoman ehtoisista sijoituksista kasvatti OVY Vakuutus Oy:ltä saatu lisäosinko. OVY Vakuutus Oy maksoi lisäosinkoja vuonna 2015 enemmän kuin vuonna 2016. Lisäksi vuonna 2015 myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuottoja kasvatti OP-Henkivakuutus Oy:n ja OP Korttiyhtiö Oyj:n osakkeiden myynti OP Osuuskunnalle. Liiketoiminnan muut kulut lisääntyivät lähinnä viranomaismaksujen kasvun, toimitalon kattoremontin sekä ulkoalueiden hoidon ja peruskunnostuksen johdosta. Osuuspankin palkkiotuotot jäivät vertailuvuodesta. Palkkiot luotonannosta, maksuliikkeestä ja vakuutusten välityksestä kasvoivat. Sen sijaan arvopapereiden välityspalkkioita, talletuksista sekä omaisuudenhoidosta ja lainopillisista tehtävistä kertyi hieman edellisvuotta vähemmän. Palkkiotuottoihin sisältyy vähennyksenä omistajajäsenille myönnetyt OP-bonukset. Palkkiotuottoja kertyi seuraavasti: Palkkiotuotot 1000 euroa 2016 2015 Muutos, % Talletuksista 4 6-24,3 Luotonannosta 93 88 5 Maksuliikkeestä 140 139 0,2 Arvopapereiden välityksestä ja liikkeeseen laskusta 22 33-33,4 Omaisuudenhoidosta ja lainopillisista tehtävistä 55 58-5,6 Takauksista 15 17-14,2 Vakuutusten välityksestä 93 85 8,8 Muut 38 33 15,2 Yhteensä 459 460-0,2 OP-bonukset -236-238 -0,8 Palkkiotuotot yhteensä 223 222 0,3 Palkkiokulut 65 62 4,4 Palkkiotuotot, netto 158 160-1,3 Luottojen nettomääräiset arvonalentumistappiot supistuivat edellisvuodesta. Luotoista ja takaussaamisista kirjattiin arvonalentumistappioita seuraavasti: Luottojen ja takaussaamisten arvonalentumistappiot 1000 euroa 2016 2015 Muutos, % Arvonalentumisten bruttomäärä 67 104-36 Vähennykset -43-68 -37,3 Arvonalentumisten nettomäärä 24 36-33,5 Arvonalentumiset luotto- ja takauskannasta % 0,1 0,1 0
4 Tase ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä Keskeisimpien tase- ja sitoumuserien kehitys kolmelta vuodelta ja vuoden 2016 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä 1000 euroa 31.12.2016 31.12.2015 Muutos, % 31.12.2014 Tase 82 785 79 215 4,5 78 634 Luotot 60 413 58 195 3,8 57 007 Saamistodistukset 1 431 4 592-68,8 5 658 Osakkeet ja osuudet 11 481 11 114 3,3 8 913 Talletukset 63 499 60 587 4,8 62 769 Oma pääoma 16 119 15 487 4,1 12 677 Taseen ulkopuoliset sitoumukset 2 682 1 924-100 1 545 Antolainauksen kehitys Uusia luottoja myönnettiin vuoden aikana 13,8 miljoonaa euroa eli 0,1 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Luottokanta yhteensä vuoden lopussa oli 60,4 miljoonaa euroa (58,2 1 ). Luottokannan kasvu pysyi vahvana. Osuuspankki välittää asiakkaille myös OP Ryhmän kiinnitysluottopankin, OP-Asuntoluottopankki Oyj:n (OPA) myöntämiä asuntoluottoja. Tilikauden aikana osuuspankki ei siirtänyt aiemmin myöntämiään asuntoluottoja OPAlle. Ongelmasaamiset tilikauden aikana kehittyivät seuraavasti: Ongelmasaamiset 1000 euroa 31.12.2016 31.12.2015 Muutos, % Järjestämättömät saamiset 1 407 880 59,9 Yli 90 päivää erääntyneet saamiset 132 242-45,5 Järjestämättömät 626 lainanhoitojoustosaamiset Todennäköisesti maksamatta jäävät 649 638 1,7 saamiset Terveet lainanhoitojoustosaamiset 433 Ongelmasaamiset yhteensä 1 840 880 109,1 Taulukossa esitetyt järjestämättömät saamiset sisältävät saamiskohtaiset arvonalentumiset. Yli 90 päivää erääntyneenä saamisena esitetään jäljellä oleva pääoma sellaisesta saamisesta, jonka korko tai pääoma on ollut erääntyneenä ja maksamatta yli kolme kuukautta. Lainahoitojoustosaamisena esitetään saamiset, joiden ehtoja on neuvoteltu uudelleen asiakkaan heikentyneestä maksukyvystä johtuen. Lainanhoitojoustosaamisten määrään on vaikuttanut Euroopan pankkiviranomaisen (EBA) tarkentunut ohjeistus. Todennäköisesti maksamatta jäävinä saamisina esitetään heikompien luottoluokkien omaavat saamiset. Kiinteistöomistukset Osuuspankin kiinteistöomistukset muodostuvat omassa käytössä olevista kiinteistöistä ja sijoituskiinteistöistä. 1 Suluissa vertailuluku 31.12.2015.
5 Kiinteistöomistukset 1000 euroa 31.12.2016 31.12.2015 Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sitoutunut pääoma 591 637 Prosenttia taseesta 0,7 0,8 Sijoituskiinteistöt Sitoutunut pääoma 51 51 Prosenttia taseesta 0,1 0,1 Käypä arvo 61 61 Nettotuotto, % 6,8 6,7 Kiinteistöihin sitoutunut pääoma yhteensä 642 688 Prosenttia taseesta 0,8 0,9 Kiinteistöyhteisöjen sitoutunut pääoma muodostuu osakehuoneiston kirjanpitoarvosta ja osakehuoneistoon kohdistuvasta lainaosuudesta. Omassa käytössä olevat kiinteistöt ja sijoituskiinteistöt Omassa käytössä olevia kiinteistöjä on taseessa 591.000 euroa. Pankilla on yksi sijoituskiinteistöstatuksella oleva asunto-osakeyhtiömuotoinen huoneisto Huittisten keskustassa. Osakkeeseen on sitoutunut 51.000 euroa. Muun sijoitustoiminnan kehitys Saamiset luottolaitoksilta, joista valtaosan muodostavat saamiset OP Yrityspankki Oyj:ltä, olivat 8,1 miljoonaa euroa (3,9). Vuoden lopussa osuuspankilla oli sijoituksia keskusyhteisön osuuspääomaan yhteensä 11,4 miljoonaa euroa (11,1). Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Yleisön talletusten ja muiden velkojen kehitys on kuvattu alla olevassa taulukossa. Muut velat muodostuvat markkinarahaveloista ja valtion varoista välitetyistä lainoista. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 1000 euroa 31.12.2016 31.12.2015 Muutos, % Talletukset Maksuliiketilit 25 128 22 968 9,4 Säästämistilit 5 743 5 278 8,8 Sijoittamistilit 32 629 32 340 0,9 Valuuttatalletukset - - Yhteensä 63 499 60 587 4,8 Muut velat 299 375-20,4 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille yhteensä 63 797 60 962 4,7 Muun vieraan pääoman kehitys Muut vieraan pääoman erät muodostuvat lähinnä lyhytaikaisista maksujen välityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä.
6 Oma pääoma Osuuspääoma Veroperusteiset varaukset Vampulan Osuuspankin koko oman pääoman määrä kasvoi 16,1 miljoonaan euroon (15,5). Osuuspääoma kasvoi 3,8 miljoonaan euroon (3,7). Omistajajäsenillä oli vuoden lopussa sijoituksia jäsenosuuksiin 196.000 euroa (191) ja Tuotto-osuuksiin 3,6 miljoonaa euroa (3,5). Osuuspankki maksoi Tuotto-osuuksille vuodelta 2015 korkoa 3,25 prosenttia eli yhteensä 80.000 euroa. Osuuspankilla voi osuuskuntalain ja osuuspankin sääntöjensä mukaan olla jäsenen oikeudet tuottavia jäsenosuuksia ja vapaaehtoisina osuuksina Tuotto-osuuksia. Osuuspankin osuuspääomassa on jäsenosuuksia 1961 kpl. Jokaisella jäsenellä on velvollisuus ottaa yksi osuuspankin jäsenosuus ja maksaa siitä merkintähintana 100 euron suuruinen jäsenosuusmaksu. Tuotto-osuuksia on osuuspankin osuuspääomassa 36200 kpl. Tuotto-osuuksia voivat merkitä vain osuuspankin jäsenet ja niiden antamisesta päättää osuuspankin hallitus. Tuotto-osuuden nimellisarvo ja siitä osuuspankille merkintähintana maksettava tuotto-osuusmaksu on 100 euroa. Osuusmaksut ja tuotto-osuusmaksut palautetaan osuuspankin sääntöjen, osuuskuntalain ja osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetun lain mukaisesti ja sanotuissa laeissa mainituin edellytyksin jäsenyyden päätyttyä tai irtisanottaessa Tuotto-osuus. Jäsenosuusmaksu ja tuotto-osuusmaksu voidaan palauttaa 12 kuukauden kuluttua sen tilikauden päättymisestä, jonka aikana jäsenyys on päättynyt tai Tuotto-osuuden omistaja on irtisanonut osuuden. Osuuspankilla on kuitenkin oikeus kieltäytyä jäsenosuusmaksujen ja tuotto-osuusmaksujen palauttamisesta osuuspankin toiminnan aikana. Osuuspankki voi myöhemmin päättää edellä mainitun kiellon kumoamisesta. Palauttamista koskevasta kiellosta ja sen kumoamisesta päättää tarvittaessa pankin hallitus. Ellei palautusta voida jonakin vuonna maksaa täysimääräisesti, maksamatta jäänyt osa maksetaan seuraavien tilinpäätösten perusteella käytettävissä olevista omista pääomista. Edellä määrätty oikeus maksamatta jääneen osan jälkipalautukseen päättyy kuitenkin viidennen seuraavan tilinpäätöksen jälkeen. Maksamatta jääneelle osalle ei makseta korkoa. Osuuspankilla on oikeus lunastaa kaikki Tuotto-osuudet. Lunastusoikeuden käyttämisestä päättää osuuspankin hallitus. Lunastukseen vaaditaan keskusyhteisön lupa sekä valvovan viranomaisen lupa, mikäli sääntely sitä edellyttää. Luottotappiovarausta kasvatettiin 116.000 euroa. Omat varat ja vakavaraisuus Osuuspankin vakavaraisuus lasketaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaisesti. Osuuspankin luottoriskin pääomavaateen laskennassa käytetään sisäisten luokitusten menetelmää. Markkinariskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. Myös operatiivisten riskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. OP Ryhmä julkistaa ns. Pilari III:n mukaiset tarkemmat vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. OP Ryhmän tilinpäätös on luettavissa www.op.fi verkkopalvelussa. Osuuspankin omat varat muodostuivat seuraavasti:
7 Omat varat 1000 euroa 31.12.2016 31.12.2015 Ydinpääoma (CET1) Oma pääoma* 16 096 15 487 Tilinpäätössiirrot vähennettynä laskennallisella verovelalla 1 738 1 645 Osuus tuloksesta, jota ei ole tarkastettu - 631-921 Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämä - 419-291 Ydinpääoma (CET1) yhteensä 16 784 15 921 Ensisijainen pääoma (T1) yhteensä 16 784 15 921 Omat varat yhteensä 16 784 15 921 * pl. 2.1.2017 palautetut osuuspääomat ja arvonkorotusrahastoon liittyvä laskennallinen verovelka Tilikauden tulosta ei ole luettu omiin varoihin. Kokonaisriski 1000 euroa 31.12.2016 31.12.2015 Luottoriski Standardimenetelmä (SA) Yritysvastuut 44 45 Muut vastuut 48 18 Sisäisten luottoluokitusten menetelmä (IRB) Yritysvastuut 1) 9 771 10 488 Yritysvastuut pk-yritykset 8 936 9 885 Yritysvastuut - Muut 835 603 Vähittäisvastuut 2) 5 139 6 032 Kiinteistövakuudelliset 4 410 5 407 Muut vähittäisvastuut 728 625 Oman pääoman ehtoiset sijoitukset 11 246 11 860 Muut erät 673 718 Luottoriski yhteensä 26 921 29 161 Operatiivinen riski 2 833 2 673 Yhteensä 29 754 31 834 1) Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuisiin sekä yritysvastuisiin sovelletaan nk. IRBAn perusmenetelmää (FIRB), eli pankki soveltaa näiden vastuiden riskipainojen laskennassa omia maksukyvyttömyyden todennäköisyyden (PD) estimaatteja. 2) Vähittäisvastuiden riskipainoja laskettaessa pankki soveltaa omia estimaatteja maksukyvyttömyyden todennäköisyydelle (PD), tappio-osuudelle (LGD) ja luottovasta-arvokertoimelle (CF). Vakavaraisuussuhdeluvut (%) 31.12.2016 31.12.2015 Ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhde 56,4 50,0 Ensisijaisen pääoman (T1) vakavaraisuussuhde 56,4 50,0 Vakavaraisuussuhde 56,4 50,0 Osuuspankkien yhteenliittymän ydinpääoman vakavaraisuussuhde (CET1) *19,7 19,5 *syyskuussa 2016 Pääomavaateet 1000 euroa 31.12.2016 31.12.2015 Omat varat 16 784 15 920 Minimipääomavaade + puskurivaateet * 3 124 3 342 Omien varojen ylijäämä 13 660 12 578 Omat varat 16 784 15 920 Basel I lattian pääomavaatimus 3 427 3 452 Omien varojen ylijäämä 13 357 12 468
8 *Minimivaade 8 %, kiinteä lisäpääomavaatimus 2,5 % sekä mahdollinen maakohtainen muuttuva lisäpääomavaatimus Tunnuslukujen laskentakaavat: Ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhde, % Ydinpääoma (CET1) yhteensä x 100 Kokonaisriski yhteensä Ensisijaisen pääoman (T1) vakavaraisuussuhde, % Ensisijainen pääoma (T1) yhteensä x 100 Kokonaisriski yhteensä Vakavaraisuussuhde, % Omat varat yhteensä x 100 Kokonaisriski yhteensä Keskinäinen vastuu Yhteenliittymälainsäädännön mukaisesti osuuspankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisö OP Osuuskunta, osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimiva liikepankki OP Yrityspankki Oyj, keskusyhteisön muut jäsenluottolaitokset, keskusyhteisön ja jäsenluottolaitoksen konsolidointiryhmiin kuuluvat yhteisöt sekä sellaiset luottolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joista edellä mainitut yhteisöt yksin tai yhdessä omistavat yli puolet. OP Osuuskunnan jäseniä oli vuoden lopussa noin 170 osuuspankkia sekä OP Yrityspankki Oyj, Helsingin Seudun Osuuspankki, OP-Asuntoluottopankki Oyj, OP-Korttiyhtiö Oyj ja OP- Prosessipalvelut Oy. Talletuspankkien yhteenliittymää valvotaan konsolidoidusti, ja keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista. Keskusyhteisö on velvollinen antamaan jäsenluottolaitoksilleen ohjeita niiden sisäisestä valvonnasta sekä riskienhallinnasta, niiden toiminnasta maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi sekä yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden noudattamisesta yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa. Keskusyhteisö ja jäsenluottolaitokset ovat keskinäisessä vastuussa niistä selvitystilassa tai konkurssissa olevan keskusyhteisön tai jäsenluottolaitoksen veloista, joita ei saada suoritetuksi sen varoista. Vastuu jakautuu keskusyhteisön ja jäsenluottolaitosten kesken viimeksi vahvistettujen taseiden loppusumman mukaisessa suhteessa. Jos jäsenluottolaitoksen omat varat vähenevät tappioiden vuoksi niin alhaisiksi, että yhteenliittymälaissa säädetyn selvitystilan edellytykset täyttyvät, keskusyhteisöllä on oikeus periä jäsenluottolaitoksiltaan keskusyhteisön säännöissä mainituin perustein ylimääräisiä maksuja tilikauden aikana enintään viisi tuhannesosaa jäsenluottolaitosten viimeksi vahvistettujen taseiden yhteenlasketusta loppusummasta käytettäväksi jäsenluottolaitoksen selvitystilan ehkäisemiseksi tarvittaviin tukitoimiin. Talletussuoja ja sijoittajien turva Rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain mukaan talletuspankin on kuuluttava talletussuojarahastoon. OP Ryhmään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. Talletussuojarahastosta korvataan tallettajien saamiset OP Ryhmän talletuspankeilta enintään 100.000 euroon asti. OP Ryhmässä talletuspankkeja ovat osuuspankit ja OP Yrityspankki Oyj. Suomen talletussuojajärjestelmää ja sitä koskevaa lainsäädäntöä on
9 muutettu 1.1.2015 alkaen. OP Ryhmälle tulevia uuden järjestelmän mukaisia maksuja on kuvattu tilinpäätöksen laatimisperiaatteissa kohdassa 1.18 Viranomaismaksut. Sijoittajien korvausrahasto maksaa korvauksia ei-ammattimaisille sijoittajille silloin, kun sijoituspalveluyritys tai luottolaitos ei pysty suorittamaan muun kuin tilapäisen maksukyvyttömyyden vuoksi suojan piirissä olevia sijoittajien selviä ja riidattomia saamisia sopimuksen mukaisesti. Korvauksen määrä on 90 prosenttia saamisen määrästä, enintään 20.000 euroa. Sijoittajien korvausrahastoa koskevan lainsäädännön mukaan OP Ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään korvaussuojan osalta yhtenä pankkina. Vuoden 2015 alussa tuli voimaan sääntely, joka koskee luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisua. Tämän lisäksi kesällä 2016 viranomaistaholta on tullut tarkentava ohjeistus näiden säännösten soveltamisesta. Kriisinratkaisuviranomaisella on oikeus puuttua pankin liikkeeseen laskemien sijoitustuotteiden ehtoihin sijoittajan asemaan vaikuttavalla tavalla. OP Ryhmän pankkien kriisinratkaisuviranomainen on Brysselissä toimiva EU:n kriisinratkaisuneuvosto (Single Resolution Board). Kriisinratkaisuviranomainen on määrittämässä vuodelle 2016 kriisinratkaisulain mukaista minimäärää OP Ryhmän tasolla. Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Tunnusluku 2016 2015 2014 Oman pääoman tuotto (ROE), % 4,1 6,3 13,8 Koko pääoman tuotto (ROA), % 0,9 1,2 2,3 Omavaraisuusaste, % 21,6 21,6 18,1 Kulu-tuotto-suhde, % 55,9 47 30,7 Tunnuslukujen laskukaavat Oman pääoman tuotto (ROE), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Koko pääoman tuotto (ROA), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste, % Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä x 100 Taseen loppusumma Kulu-tuotto suhde, % Hallintokulut + Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + Liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + Nettopalkkiotuotot + Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + Suojauslaskennan nettotulos + Sijoituskiinteistöjen nettotuotot + Liiketoiminnan muut tuotot + Osuus osakkuusyritysten tuloksista (netto)
10 * Tilinpäätössiirtoihin sisältyvä verovaikutus huomioitu Riskienhallinta Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi sekä pankin riskiasema Riskienhallinta perustuu liiketoimintapäätöksiä tekevien henkilöiden ammattitaitoon ja varovaisuuteen sekä systemaattiseen riskien mittaamiseen, arviointiin ja rajoittamiseen. Riskienhallinnan tärkein tavoite on turvata pankin riskinottokyky ja varmistaa, ettei toiminnassa oteta niin suurta riskiä, että se vaarantaisi pankin kannattavuuden, vakavaraisuuden, maksuvalmiuden tai toiminnan jatkuvuuden. Riskinottokyky muodostuu toiminnan laajuuteen ja vaativuuteen suhteutetusta laadukkaasta riskienhallinnasta sekä kannattavaan liiketoimintaan perustuvasta riittävästä vakavaraisuudesta ja likviditeetistä. Osuuspankin riskienhallinta on järjestetty OP Osuuskunnan jäsenpankeilleen antamien yleisten ohjeiden mukaisesti. Osuuspankin hallintoneuvosto valvoo keskusyhteisön antamien ryhmätasoisten sisäisen valvonnan sekä riskinottoperiaatteiden ja riskitoleranssijärjestelmän toteuttamista pankissa. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta avustaa hallintoneuvostoa sen valvontavelvollisuuden toteuttamisessa. Lisäksi se arvioi osaltaan pankin riskiasemaa ja riskienhallinnan riittävyyttä. Hallitus vastaa riskienhallintajärjestelmien riittävyydestä. Hallitus vahvistaa liiketoiminnan tavoitteet, vakavaraisuutta ja eri riskilajeja koskevat limiitit sekä valvoo ja seuraa säännöllisesti pankin liiketoimintaa, riskinottokykyä ja riskiasemaa. Toimitusjohtaja vastaa riskien- ja vakavaraisuuden hallinnan toteutuksesta ja siihen liittyvien tehtävien organisoinnista. Toimitusjohtaja raportoi säännöllisesti hallitukselle, hallintoneuvostolle ja OP Osuuskunnalle pankin liiketoiminnasta, riskinottokyvystä ja riskiasemasta. Osuuspankin suhtautuminen riskinottoon on maltillinen. Riskinottokyvyn riittävyyttä suhteessa pankin riskeihin arvioidaan riskimittareiden ja taloudellisen pääomavaateen avulla. Pääomasuunnittelulla varmistetaan, että pankilla on riittävä vakavaraisuus nykyisiin ja ennakoituihin riskeihin nähden. Lisäksi sen avulla varmistetaan, että pankin kasvu-, kannattavuusja vakavaraisuustavoitteet ovat tarkoituksenmukaisia ja keskenään johdonmukaisesti asetettu. Pääomasuunnitelma sisältää mm. tavoitteet pääomatasolle sekä varautumissuunnitelman vakavaraisuuteen vaikuttavien odottamattomien tilanteiden varalle. Omien varojen riittävyys turvataan ensisijaisesti pitämällä pankin kannattavuus kohtuullisella tasolla. Lisäksi pankki tarjoaa omistaja-asiakkaille merkittäväksi tuotto-osuuksia, jotka luetaan ydinpääomaan. Pankin riskinottokyky on riittävä ja riskiasema on vakaa. Luottoriskit Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että vastapuoli ei täytä luottosuhteesta syntyviä velvoitteita. Luottoriskien hallinnan tarkoituksena on vähentää luottotappioiden todennäköisyyttä jo ennen luottopäätöstä sekä toisaalta rajoittaa ja estää jo tehtyihin luottopäätöksiin liittyvien riskien toteutuminen. Luottoriskien hallinta perustuu asiakkaan hyvään tuntemiseen, asiakassuhteen aktiiviseen hoitoon, vahvaan ammattitaitoon, kattavaan dokumentointiin ja vakuuksiin. Keskeisessä asemassa luottoriskien hallinnassa on päivittäinen luottoprosessi ja sen laatu. Asiakkaan riittävä velanhoitokyky on kaiken luotonmyönnön edellytys. Luottopäätökset perustuvat päätöksenteko-ohjeisiin, voimassa olevaan ja ajantasaiseen luottoluokitukseen ja vakuuksiin, joiden tulee olla turvaavat. Henkilöasiakkaiden maksukyvyn riittävyys varmistetaan myös koronnousun varalta. Asiakkaat voivat suojautua koronnousulta käyttämällä luotoissaan kiinteää korkoa tai korkokattoa.
11 Luotonmyönnössä vältetään korkeita luototussuhteita. Asiakkaille tarjotaan takaisinmaksun turvaavia vakuutuksia sairauden ja työttömyyden varalle. Pankin arvio yritysasiakkaan velanhoitokyvystä ja luottoriskistä muodostuu luottoluokittelusta ja maksukäyttäytymistiedoista sekä tarpeen mukaan tilinpäätösanalyysistä ja ennusteista, yritystutkimuksen laatimista dokumenteista, asiakasvastaavan tekemästä tarvekartoituksesta, luottokelpoisuusarvioista sekä mahdollisista muista dokumenteista. Ennakoitavissa oleviin ongelmiin reagoidaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Asiakkaat, joiden taloudellisen tilan kehitystä, luottoriskin määrää ja maksukäyttäytymistä halutaan tarkkailla tavallista tiiviimmin, otetaan erityisseurantaan. Uusluotonannolle ja luottokannalle on asetettu luottoluokittaisia tavoitearvoja, jotta luottosalkun sisältö säilyy hyvänä. Luottoriskien kehitystä seurataan säännöllisesti suhteessa asetettuihin limiitteihin, valvontarajoihin ja tavoitteisiin. Lisäksi seurataan luottosalkun laatua ja rakennetta, vakuuksien kattavuutta sekä ongelmasaamisia. Luottoriskejä limitoidaan ja rahoitusprosessia valvotaan OP Ryhmän riskienhallintajärjestelmän puitteissa. Suurella asiakasriskillä tarkoitetaan sellaisia vastuita samalta asiakkaalta tai asiakaskokonaisuudelta, joiden yhteismäärä vähennyserien jälkeen on vähintään 10 prosenttia asiakasriskejä kattavista omista varoista. Säännösten mukaan yksittäisen asiakasriskin enimmäismäärä saa olla enintään 25 prosenttia omista varoista, keskusyhteisön luvalla enintään 40 prosenttia. Pankin asiakasriskejä kattavat omat varat olivat joulukuussa 2016 yhteensä 16,8 miljoonaa euroa. Pankilla ei ole yhtään sellaista asiakaskokonaisuutta, jonka asiakasriski ylittäisi 25 prosenttia omista varoista. Sellaisten asiakaskokonaisuuksien, joiden asiakasriskien yhteismäärä ylitti 10 prosenttia omista varoista, oli kolme ja näiden asiakasriskin yhteismäärä oli 32 prosenttia omista varoista. Likviditeettiriski Markkinariskit Pankkitoiminnan likviditeettiriski koostuu rakenteellisesta rahoitusriskistä ja maksuvalmiusriskistä. Rakenteellisella rahoitusriskillä tarkoitetaan pitkän aikavälin luotonantoon liittyvää epävarmuutta, joka johtuu rahoituksen rakenteesta aiheutuvasta jälleenrahoitusriskistä. Maksuvalmiusriski on riski siitä, että pankki ei suoriudu odotetuista ja odottamattomista, olemassa olevista ja tulevista maksuista ilman vaikutusta liiketoiminnan jatkuvuuteen, kannattavuuteen tai vakavaraisuuteen. Rakenteellista rahoitusriskiä seurataan sijoitusten ja luotonannon sekä niiden rahoituksen maturiteettirakenteen erolla. Maksuvalmiusriskiä seurataan pankin tulo- ja menokassavirtojen erona ja maksuvalmius hoidetaan OP Yrityspankki Oyj:n sekkitilin kautta. Rakenteellista rahoitusriskiä hallitaan OP Ryhmän likviditeetin hallintaa koskevien linjausten ja ohjeiden sekä OP Osuuskunnan johtokunnan osuuspankeille vahvistamien valvontarajojen avulla. Pankin rahoitusvarojen ja -velkojen jakauma on kuvattu liitetiedoissa. OP Osuuskunta osuuspankkien yhteenliittymän keskusyhteisönä on antanut jäsenluottolaitoksilleen talletuspankkien yhteenliittymälain mukaisen poikkeusluvan, jonka mukaan jäsenluottolaitoksiin ei sovelleta EU:n vakavaraisuusasetuksen kuudennessa osassa mainittuja luottolaitoksen maksuvalmiudelle asetettuja vaatimuksia. Asetuksen mukaista maksuvalmiutta valvotaan ja raportoidaan osuuspankkien yhteenliittymän tasolla. Markkinariskillä tarkoitetaan riskiä tappiosta tai tuoton menetyksestä, kun markkinahinta tai markkinahinnan volatiliteetti muuttuvat epäedulliseen suuntaan. Markkinariskeihin sisällytetään kaikkien taseen ja taseen ulkopuolisten erien korkoriskit, hintariskit ja kiinteistöriskit sekä sijoitustoiminnan luottosprediriski ja markkinoiden likviditeettiriski. Markkinariskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa, mitata, rajoittaa, seurata ja valvoa pankin markkinariskejä siten, että pankin kannattavuus tai vakavaraisuus ei vaarannu.
12 Operatiiviset riskit Strategiset riskit Pankkitoiminnan merkittävin markkinariski on korkotuloriski eli korkotason muutoksen vaikutus korkokatteeseen. Korkoriski aiheutuu luotonannon ja talletusvarainhankinnan toisistaan poikkeavista korkosidonnaisuuksista tai korontarkistusajankohdista, jolloin korkotason muutokset realisoituvat korkokatteeseen. Osuuspankin korkoriskiä hallitaan otto- ja antolainauksen tuotevalikoimalla ja ehdoilla sekä OP Ryhmässä käytössä olevien korkoriskin johdannaissuojausmallien mukaisesti, joista keskeisin on euribor-sidonnaisen luottokannan korkovirtojen suojaus koronvaihtosopimuksilla. Pankkiliiketoiminnassa valuuttariskillä tarkoitetaan valuuttakurssimuutosten pankille aiheuttamaa tulosriskiä tai markkina-arvon muutosriskiä. Avoin valuuttapositio syntyy, kun samassa valuutassa olevien saamisten ja velkojen määrät poikkeavat toisistaan. OP Ryhmässä valuuttariski keskitetään OP Yrityspankkiin, ja yksittäisen osuuspankin valuuttapositio rajoittuu käytännössä matkavaluuttakassaan. Osakeriskillä tarkoitetaan osakkeiden ja muiden vastaavien instrumenttien markkinakurssimuutosten aiheuttamaa tulosriskiä ja markkina-arvojen muutosriskiä. Osakesijoitukset ovat pääosin OP Ryhmän sisäisiä sijoituksia. Muu osakesijoitustoiminta on vähäistä. Kiinteistöriskillä tarkoitetaan osuuspankin omistuksessa oleviin kiinteistöihin tai kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin kohdistuvaa arvonalenemis-, tuotto- ja vahingoittumisriskiä. Kiinteistöt on vakuutettu käyvästä arvostaan. Pankin hallitus käsittelee kiinteistöomistukset ja niihin liittyvät riskit sekä investointi-, korjaus- ja muut toimenpiteet säännöllisesti. Seurannassa kiinnitetään huomiota muun muassa kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrään suhteessa pankin taseeseen ja sijoituskiinteistöjen sitoutuneelle pääomalle saatavaan nettotuottoon sekä käypiin arvoihin. Osuuspankki ei harjoita varsinaista kiinteistöliiketoimintaa, vaan kiinteistöomistukset muodostuvat pääasiallisesti omassa käytössä olevista toimitilakiinteistöistä. Operatiivisella riskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että riittämättömistä tai epäonnistuneista prosesseista tai virheellisistä menettelytavoista, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä aiheutuu taloudellista tappiota tai muita haitallisia seuraamuksia. Compliance-riski on osa operatiivista riskiä. Compliance-riskillä tarkoitetaan ulkoisen sääntelyn, sisäisten menettelytapojen ja asiakassuhteessa asianmukaisten menettelytapojen ja eettisten periaatteiden noudattamatta jättämisestä aiheutuvaa riskiä. Sekä operatiivinen että compliance riski voi ilmetä myös maineen tai luottamuksen heikkenemisenä tai menettämisenä. Operatiivisten riskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa ja arvioida mahdollisia ja toteutuneita operatiivisia riskejä sekä kehittää riskejä ennaltaehkäiseviä toimintatapoja ja yrityskulttuuria. Operatiiviset riskit arvioidaan ja riskitilanne raportoidaan säännöllisesti hallitukselle. Complianceriskiä hallitaan mm. seuraamalla lainsäädännön muutoksia sekä ohjeistamalla ja kouluttamalla organisaatiota. Vuonna 2016 operatiivisista riskeistä osuuspankille aiheutuneet tappiot olivat vähäisiä. Strateginen riski syntyy väärän strategian valinnasta tai siitä, että valitulla strategialla ei saavuteta asetettuja tavoitteita. Strategista riskiä vähennetään jatkuvalla suunnittelulla, joka perustuu analyyseihin ja ennusteisiin asiakkaiden tulevista tarpeista, eri toimialojen ja markkina-alueiden kehityksestä sekä kilpailutilanteesta. Palveluverkko OP Ryhmän palveluverkosto koostuu monikanavaisesti verkko- ja mobiilipalveluista, puhelinpalveluista sekä maan kattavimmasta konttoriverkostosta. OP Ryhmä on investoinut merkittävästi mobiili- ja verkkopalveluiden kehittämiseen, koska finanssipalveluiden käyttö on siirtynyt yhä enenevässä määrin mobiililaitteisiin.
13 Finanssipalveluiden käytön muutoksen johdosta pankki on keskittänyt konttoripalvelut Vampulan konttoriin. Pankkipalveluiden lisäksi osuuspankki tarjoaa OP Vakuutuksen vakuutuspalveluita kahden oman vakuutusmyyjän ja asiamiehen kautta. Jäsenistö Pankin jäsenmäärä kasvoi vuoden aikana 60 jäsenellä ja oli vuoden lopussa 1901. Jäsenmäärän lisäys johtui aktiivisesta jäsenhankinnasta ja uusista asiakkuuksista. Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät OP Ryhmän muuttuva palkitseminen jakautuu yrityskohtaiseen lyhyen aikavälin palkitsemiseen sekä ryhmätasoiseen pitkän aikavälin palkitsemiseen. Osuuspankin palkka- ja palkkiopolitiikasta sekä palkkioiden maksamisesta päättää hallitus. OP Ryhmän ryhmätasoinen pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmä muodostuu johdolle tarkoitetusta kannustinjärjestelmästä sekä muulle henkilöstölle tarkoitetusta henkilöstörahastosta. Vampulan Osuuspankilla ei ole käytössä johdolle tarkoitettua pitkän aikavälin kannustinjärjestelmää, mutta pankki on mukana OP Ryhmän henkilöstörahastossa. Palkitsemisjärjestelmiä on selostettu tilinpäätöksen liitetiedoissa. Henkilöstö Heiniö Liisa asiakkuusneuvoja Hänti Kari toimitusjohtaja Isotalo Aliisa maksuliikeneuvoja Jortikka Ari asiakkuusasiantuntija Keskitalo Joanna pankkiemäntä Lakkonen Mari asiakkuusneuvoja Maunula Niina asiakkuusneuvoja määräaikaisena 31.12.2016 saakka Nieminen Tapio asiakkuuspäällikkö Ojaniittu Leena sijoitusasiantuntija Osuuspankin hallinnointijärjestelmä Osuuskunnan kokous Vampulan Osuuspankin omistaja-asiakkaat käyttävät osuuskuntalain mukaista päätösvaltaansa osuuskunnan kokouksessa. Vuosittain ennen toukokuun loppua pidettävän varsinaisen osuuskunnan kokouksen käsiteltäväksi kuuluvat muun muassa seuraavat asiat: osuuspankin tuloslaskelman ja taseen vahvistaminen vastuuvapauden myöntäminen hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle, ylijäämän käytöstä päättäminen, hallintoneuvoston jäsenten lukumäärästä, valinnasta ja palkkioista päättäminen tilintarkastajien valinnasta ja palkkioista päättäminen. Lisäksi osuuskunnan kokous päättää tarvittaessa osuuspankin sääntöjen muutoksista. Varsinaisen osuuskunnan kokouksen lisäksi voidaan pitää asioiden niin vaatiessa ylimääräisiä kokouksia. Osuuskunnan kokouksen koollekutsumisesta päättää pankin hallitus. Jokaisella jäsenellä on osuuskunnan kokouksessa yksi ääni. Osuuskunnan kokous pidettiin 3.3.2016. Kokoukseen osallistui 60 osuuspankin jäsentä.
14 Hallintoneuvosto Osuuspankilla on hallintoneuvosto, jonka tehtävänä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa pankin hallintoa. Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet ja toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen. Lisäksi se vahvistaa osuuspankin ohjesäännön ja pankin riskienhallintaa koskevat periaatteet. Hallintoneuvosto antaa varsinaiselle osuuskunnan kokoukselle lausunnon edellisen vuoden tilinpäätöksestä. Se voi myös antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä. Hallintoneuvostoon kuuluu pankin sääntöjen mukaan vähintään 15 ja enintään 25 jäsentä. Jäsenmäärän vahvistaa osuuskunnan kokous, ja se on tällä hetkellä 21. Jäsenet valitaan osuuspankin jäsenistä ja heidän tulee edustaa monipuolisesti jäsenkuntaa. Kunkin jäsenen toimikausi kestää kolme vuotta. Vuosittain jäsenistä on erovuorossa kolmannes. Hallintoneuvoston jäsenen eroamisikä on 68 vuotta, kuitenkin siten että tämän iän täyttänyt henkilö saa toimia tehtävässään seuraavan valintakokouksen päättymiseen saakka. Hallintoneuvosto kokoontui vuonna 2016 yhteensä kaksi kertaa. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta Nimitysvaliokunta Hallintoneuvostoa avustaa sen valvontatehtävässä hallintoneuvoston keskuudestaan valitsema kaksijäseninen tarkastusvaliokunta. Tarkastusvaliokunnan on kiinnitettävä huomiota erityisesti siihen, että osuuspankkia johdetaan ammattitaitoisesti terveitä ja varovaisia liikeperiaatteita noudattaen lain, sääntöjen, viranomaismääräysten ja annettujen ohjeiden sekä hallintoneuvoston vahvistamien vakavaraisuuden hallinnan periaatteiden mukaisesti. Tarkastusvaliokunnalle on toimitettava viranomaisten, keskusyhteisön ja tilintarkastajan laatimat pankkia koskevat tarkastuskertomukset. Tarkastusvaliokunnan on esitettävä havaintonsa tarkastuskertomuksista ja muusta pankin hallinnosta ainakin kerran vuodessa hallintoneuvostolle. Hallitus Osuuspankilla on hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva nimitysvaliokunta, johon kuuluu kuusi jäsentä. Nimitysvaliokunnan tarkoituksena on avustaa osuuspankin eri toimielimiä henkilövalintojen tekemisessä ja varmistaa valintaprosessin tehokas valmistelu. Nimitysvaliokunta tekee osuuskunnan kokoukselle sekä hallintoneuvostolle esitykset niiden päätösvaltaan kuuluvista asioista. Nimitysvaliokunta voi myös tehdä esitykset muista kokouksissa esille tulevista asioista, joita hallintoneuvosto tai hallitus on esittänyt sen valmisteltaviksi. Lisäksi nimitysvaliokunta valmistelee esitykset eri hallintoelinten jäsenten vuosi-, kuukausi- ja kokouspalkkioista sekä kulukorvausten perusteista. Hallitus johtaa osuuspankin toimintaa. Pankin sääntöjen mukaan hallituksen on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava sen asioita lakien ja pankin sääntöjen sekä hallintoneuvoston vahvistaman ohjesäännön mukaan. Hallituksella on yleinen toimivalta päättää kaikista pankin hallintoon ja muihin asioihin liittyvistä kysymyksistä, jotka lain tai sääntöjen mukaan eivät kuulu osuuskunnan kokoukselle, hallintoneuvostolle tai toimitusjohtajalle. Hallitus vastaa pankin strategisesta johtamisesta sekä ohjaa ja valvoo pankin toimivaa johtoa. Hallituksen lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että osuuspankin kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Osuuspankin sääntöjen mukaan hallituksen muodostavat toimitusjohtaja toimiaikanaan sekä hallintoneuvoston valitsemat 3 6 muuta jäsentä, joiden tulee olla osuuspankin jäseniä. Hallituksen jäsenmäärä on tällä hetkellä 5. Hallituksen jäsenen toimikausi on yksi vuosi. Hallituksen jäsenen yläikäraja on 68 vuotta, kuitenkin siten, että tämän iän täyttänyt jäsen saa toimia tehtävässään uuden jäsenen valinnasta päättävän hallintoneuvoston kokouksen loppuun.
15 Toimitusjohtaja Hallituksen jäsenenä olevan toimitusjohtajan osalta yläikäraja määräytyy osuuspankin ja toimitusjohtajan välisen toimisopimuksen mukaisesti. Vuosittain ensimmäisessä jäsentensä valintaa seuraavassa kokouksessaan hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi ei saa valita osuuspankin toimitusjohtajaa tai toimihenkilöä. Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä. Kertomusvuonna hallituksen kokouksia oli 10. Pankin toimitusjohtajan on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava pankin päivittäistä hallintoa lakien ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimiin, jotka pankin toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta pankin toiminnalle olennaista haittaa. Toimitusjohtajan lakisääteisenä tehtävänä on huolehtia, että pankin kirjanpito on lain mukainen ja että pankin varainhoito on järjestetty luotettavalla tavalla. Hallinnointielinten jäsenet Hallintoneuvosto Gestranius Heidi fil.maist., puheenjohtaja, Huittinen 2016-2019 Metsämäki Arto maanviljelijä, varapuheenjohtaja, Huittinen* 2014-2017 Arve-Talvitie Hanna fysioterapeutti, Huittinen 2015-2018 Hietalahti Taina liikkeenharjoittaja, Huittinen 2016-2019 Hosike Anna-Reetta agrologi, Huittinen 2015-2018 Järri Heikki maanviljelijä, Huittinen 2015-2018 Liekari Arja-Maija emäntä, Huittinen 2014-2017 Mangeloja Birgitta kihlakunnan ulosottomies, Huittinen 2014-2017 Manner Maria agrologi, Huittinen 2014-2017 Matintalo Taina myyntiedustaja, Huittinen 2015-2018 Moisio Kaarin kirjanpitäjä, Huittinen* 2016-2019 Mäki Pekka liikkeenharjoittaja, Huittinen 2014-2017 Naatula Tommi luokanopettaja, Huittinen 2016-2019 Nieminen Mika katsastaja, Huittinen 2016-2019 Ropilo Matti agronomi, Huittinen 2015-2018 Sarin Kirsi ilmoitusassistentti, Huittinen 2014-2017 Stenfors Henna terveyskeskusavustaja, Huittinen 2016-2019 Taura Olli maanviljelijä, Huittinen 2015-2018 Tenkanen Martti maatalousyrittäjä, Huittinen 2014-2017 Vähäheikkilä Timo insinööri, Huittinen 2013-2019 Ylikännö Martin yrittäjä, Huittinen 2014-2017 *Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunnan jäsen Vuoden 2016 aikana Sauli Syrjälä jätti erohakemuksen hallintoneuvoston jäsenyydestä. Hallitus Sampolahti Jukka-Pekka agronomi, puheenjohtaja 17.12.2014 alkaen, Huittinen, s. 1958, hallituksessa vuodesta 2003, varapuheenjohtaja vuodesta 2005 17.12.2014 saakka, Hakasuo Päivi fil.maist., Huittinen, s. 1971, hallituksessa 17.12.2014 alkaen, varapuheenjohtaja 20.12.2016 alkaen
16 Harakka Mikko agrologi, Huittinen, s. 1976, hallituksessa vuodesta 2011 Koivuniemi Jaakko agrologi, Huittinen, s. 1965, hallituksessa vuodesta 2012, varapuheenjohtaja 17.12.2014 20.12.2016. Suominen Ritva kirjastonhoitaja, s. 1960, hallituksessa 19.12.2016 alkaen Hallituksesta erosi 19.12.2016 omasta pyynnöstään erityisopettaja Soile Pihlava. Toimitusjohtaja Hänti Kari ON, emba, Huittinen, s. 1954, toimitusjohtaja vuodesta 1998 Tilintarkastaja Niukko Kari kauppat.maisteri, KHT, Turku, Tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab, päävastuullinen tilintarkastaja vuodesta 2015 Muu tarkastustoiminta OP Osuuskunnan sisäinen tarkastuksen yhteyshenkilö Ilkka Haapa suoritti osuuspankin tarkastuksen 11.2.2016. Tulevaisuuden näkymät Luottamus talouden näkymiin on vahvistunut niin Suomessa kuin vientimarkkinoilla. Suomen talouden kasvu jatkuu kuluvana vuonna maltillisena aiempaa laajemmalla pohjalla. EKP on ilmoittanut jatkavansa elvyttävää edelleen. Linjauksen mukaan ohjauskorot säilyvät matalina koko vuoden. Vampulan Osuuspankin liiketulos vuonna 2017 tulee olemaan pienempi kuin vuonna 2016 johtuen mm. OP Ryhmän merkittävistä kehittämispanoskustannuksista ja edelleen jatkuvasta matalasta korkotasosta. Pankin omat sopeutustoimet, mm. Huhtamon konttorin sulkeminen, eivät kompensoi vielä vuonna 2017 kehittämis- yms. kustannusten nousua. OP Ryhmässä megatrendinä on kahden tai useamman osuuspankin rakennekehitysneuvottelut. Vampulan Osuuspankki ei ole tällä hetkellä aktiivisesti mukana rakennekehitysneuvotteluissa. Vampulan Osuuspankki jatkaa pankin hallintoelinten vahvistamalla toimintalinjalla, jossa pankki paikallisena toimijana on sitoutunut paikallisen yhteisön sekä omistaja-asiakkaiden ja muun asiakaskunnan hyvinvoinnin edistämiseen. Hallituksen ehdotus ylijäämän käyttämisestä Osuuspankin jakokelpoinen ylijäämä oli 11.426.055,46 euroa, josta tilikauden ylijäämä oli 631.392,54 euroa. Taseen osoittama ylijäämä ehdotetaan käytettäväksi siten, että Tuotto-osuudelle maksetaan 3,25 prosenttia, eli yhteensä 117.344,39 euroa. Tilikauden ylijäämästä jää 514.048,01 euroa edellisten tilikausien voittovarojen tilille. Osuuspankin taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Pankin maksukyky on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan pankin maksukykyä.
Yhteensä OSUUSPANKIN TULOSLASKELMA 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 Korkotuotot 1 393 550,62 1 483 950,09 Korkokulut 227 512,99 275 209,42 KORKOKATE 1 166 037,63 1 208 740,67 Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 476 627,64 590 627,46 Muista yrityksistä 476 627,64 590 627,46 Palkkiotuotot 223 059,42 222 335,84 Palkkiokulut 64 990,82 62 253,32 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 1 917,35 1 655,67 Arvopaperikaupan nettotuotot 150,00 Valuuttatoiminnan nettotuotot 1 917,35 1 505,67 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 8 454,27 126 189,50 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 3 530,80 3 413,20 Liiketoiminnan muut tuotot 27 634,85 24 556,39 Hallintokulut 824 193,26 798 083,43 Henkilöstökulut 492 981,73 477 098,60 Palkat ja palkkiot 413 634,38 397 774,42 Henkilösivukulut 79 347,35 79 324,18 Eläkekulut 57 847,84 61 848,81 Muut henkilösivukulut 21 499,51 17 475,37 Muut hallintokulut 331 211,53 320 984,83 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 52 609,00 57 442,00 Liiketoiminnan muut kulut 153 305,73 137 668,80 Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista 24 126,90 36 281,04 LIIKEVOITTO (-TAPPIO) 788 036,25 1 085 790,14 Tilinpäätössiirrot 116 376,21 81 790,62 Tuloverot 40 267,50 82 879,35 Tilikauden verot 41 591,00 83 527,53 Aikaisempien tilikausien verot 0,74 Laskennallinen vero -1 323,50-648,92 VARSINAISEN TOIMINNAN VOITTO (TAPPIO) VEROJEN JÄLKEEN 631 392,54 921 120,17 TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) 631 392,54 921 120,17
Yhteensä OSUUSPANKIN TASE 31.12.2016 31.12.2015 VASTAAVAA Käteiset varat 413 184,19 381 976,53 Saamiset luottolaitoksilta 8 113 769,56 3 909 552,80 Vaadittaessa maksettavat 6 593 946,54 2 199 755,34 Muut 1 519 823,02 1 709 797,46 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 60 413 364,67 58 195 401,64 Muut 60 413 364,67 58 195 401,64 Saamistodistukset 1 431 244,16 4 592 320,17 Muilta 1 431 244,16 4 592 320,17 Osakkeet ja osuudet 11 481 163,45 11 113 572,05 Johdannaissopimukset 25 852,05 45 975,39 Aineelliset hyödykkeet 673 431,97 705 814,97 Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet ja -osuudet 51 297,32 51 297,32 Muut kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet 591 381,52 636 590,52 Muut aineelliset hyödykkeet 30 753,13 17 927,13 Muut varat 37 780,79 36 708,71 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot 183 888,29 232 891,97 Laskennalliset verosaamiset 11 678,56 634,41 VASTAAVAA YHTEENSÄ 82 785 357,69 79 214 848,64 VASTATTAVAA VIERAS PÄÄOMA Velat luottolaitoksille 2 163,88 21,54 Luottolaitoksille 2 163,88 21,54 Vaadittaessa maksettavat 2 163,88 21,54 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 63 797 407,22 60 962 221,46 Talletukset 63 498 884,13 60 587 319,59 Vaadittaessa maksettavat 47 407 983,76 45 638 818,89 Muut 16 090 900,37 14 948 500,70 Muut velat 298 523,09 374 901,87 Muut 298 523,09 374 901,87 Johdannaissopimukset ja muut kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat 25 705,21 43 701,25 Muut velat 86 501,46 85 544,39 Muut velat 76 385,46 74 640,39 Pakolliset varaukset 10 116,00 10 904,00 Siirtovelat ja saadut ennakot 581 218,96 579 519,28 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 64 492 996,73 61 671 007,92 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ 2 173 032,00 2 056 655,79
Vapaaehtoiset varaukset 2 173 032,00 2 056 655,79 OMA PÄÄOMA Osuuspääoma 3 816 100,00 3 696 200,00 Jäsenosuudet 196 100,00 190 900,00 Tuotto-osuudet 3 620 000,00 3 505 300,00 Muut sidotut rahastot 875 673,50 914 556,09 Vararahasto 844 898,15 844 898,15 Käyvän arvon rahasto 30 775,35 69 657,94 Vapaat rahastot 2 544 173,43 2 544 173,43 Muut rahastot 2 544 173,43 2 544 173,43 Edellisten tilikausien voitto (tappio) 8 251 989,49 7 411 135,24 Tilikauden voitto (tappio) 631 392,54 921 120,17 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 16 119 328,96 15 487 184,93 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 82 785 357,69 79 214 848,64 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset 586 445,06 365 200,89 Takaukset ja pantit 586 445,06 365 200,89 Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset 2 095 080,23 1 558 653,82 Muut 2 095 080,23 1 558 653,82 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET YHTEENSÄ 2 681 525,29 1 923 854,71