Päätös Nro 5/2012/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/32/04.09/2011. Myllyjärvien reitin kalataloudellinen kunnostus, Jämsä

Samankaltaiset tiedostot
Päätös Nro 233/2011/4 Dnro ESAVI/170/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen

Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen nro 57/2006/4 sisältyvän töiden suorittamista koskevan ajan muuttaminen, Kankaanpää

Päätös Nro 6/2011/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/94/04.09/2010

Jatkoaika Mussalon sataman konttiterminaalin laajentamista koskevien töiden loppuunsaattamiseksi, Kotka

Päätös Nro 216/2011/4 Dnro ESAVI/152/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee ylijäämämaiden käsittelyä ja varastointia Vuosaaren satamakeskuksen alueella, Helsinki.

Sikalan laajentamista koskeva ympäristölupahakemus, Somero.

PÄÄTÖS Nro 40/2014/2 Dnro ESAVI/5/04.09/2014. Annettu julkipanon jälkeen

Asia on tullut vireille aluehallintovirastossa

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 88/2009/4 Dnro LSY-2008-Y-316 Annettu julkipanon jälkeen

Jätevesilietteen mädätyslaitos Topinojan lietteenkäsittelyalue Pitkäsaarenkuja, Turku

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 13/2008/2 Dnro LSY 2007 Y 379 Annettu julkipanon jälkeen

Länsi ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/2685/

PÄÄTÖS. Nro 19/2018/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/5454/2017 Annettu julkipanon jälkeen

Vesijohdon sijoittaminen mereen Inkoon kunnan vesijohtoverkostosta Svartbäckin kylästä Bågaskärin saarelle, Inkoo

PÄÄTÖS. Nro 1/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/48/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen

Hakemus, joka koskee PMA-Yhtymä Oy:n käytöstä poistetun teollisuuskaatopaikan (kiinteistö ) tarkkailusuunnitelman hyväksymistä, Humppila.

Päätös Nro 12/2012/2 Dnro LSSAVI/89/04.09/2011. Tervasen järven kunnostushankkeen toteuttamisajan pidentäminen, Lestijärvi

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 2/2009/4 Dnro LSY 2008 Y 292 Annettu julkipanon jälkeen

Päätös Nro 9/2012/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/129/04.09/2010

Hakemus on tullut vireille Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti ja 58 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 3 b)

PÄÄTÖS Nro 66/2012/2 Dnro ISAVI/12/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen

Päätös. Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee autopurkamon toimintaa, Helsinki.

Laiturin pysyttämiselle ja parantamiselle Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro 109/2005/4 määrätyn rakentamisajan pidentäminen,

PÄÄTÖS Nro 93/2014/2 Dnro ESAVI/22/04.09/2014. Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS. Nro 29/2014/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/126/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 129/2005/4 Dnro LSY-2005-Y-185 Annettu julkipanon jälkeen Paineviemärin rakentaminen Lapuanjoen alitse, Kuortane.

Päätös. Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee autopurkamon toimintaa, Heinola.

Päätös. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti ja 2 momentin kohta 4 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 13 f

Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdat 13 c ja f

Laiturin rakentaminen, päätöksessä asetetun määräajan jatkaminen, Lohja

Naarajoen Naarakosken kalataloudellisen kunnostuksen jatkoaikahakemus, Lieksa

Sikalan perustamista koskeva ympäristölupahakemus, Rusko.

PÄÄTÖS. Nro 143/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/66/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen

Päätös Nro 100/2012/2 Länsi ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/51/04.09/2012

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Solvik Holdingsin autopurkamotoimintaa Tattarisuolla, Helsinki.

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2009/4 Dnro LSY 2008 Y 313 Annettu julkipanon jälkeen

Päätös Nro 87/2018/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/8132/2018. Sähkö- ja valokuitukaapelien rakentaminen Pälkäneveden Siltasalmen alitse, Pälkäne

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 26/2014/2 Dnro PSAVI/34/04.09/2014 Annettu julkipanon jälkeen

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 92/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 203 Annettu julkipanon jälkeen

ASIA LUVAN HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 34/2014/1 Dnro PSAVI/40/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen

ASIA Ranta-alueen ruoppaus tiloilla Niemi RN:o 11:90 ja Näätkivi RN:o 11:39, Tornio LUVAN HAKIJAT

PÄÄTÖS. ASIA Eläinsuojan ympäristölupa, maidontuotanto, Veteli

PÄÄTÖS. Nro 87/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/156/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen

Vesijohdon ja paineviemärin rakentamista Kilpisjärven alitse koskevan aluehallintoviraston päätöksen nro 27/10/2 mukaisen rakentamisajan jatkaminen,

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 108/2006/3 Dnro LSY 2006 Y 115. Kaapelien asentaminen Ratinan Suvantoon, Tampere

PÄÄTÖS. Nro 110/2010/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/352/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS. Nro 11/2014/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/264/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

Toiminnalla ei ole aikaisemmin myönnettyjä ympäristölupia.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 13 f)

Päätös Isosuon jäteaseman toiminnan muuttamista koskevan ympäristölupahakemuksen

Päätös LAINVOIMAISET YMPÄRISTÖLUVAT JA LUPIEN MUKAISET TARKISTUSAJANKOHDAT

Päätös Nro 145/2012/1 Dnro ESAVI/193/04.08/2012. Annettu julkipanon jälkeen

LUPAPÄÄTÖS Nro 45/11/2 Dnro PSAVI/27/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Fenestra Oy:n Forssan tehtaan ympäristöluvan rauettamista, Forssa.

Rannan ruoppaus Kallaveden Kolmisopenlahdella kiinteistön edustalla,

Vesialueen täytön pysyttäminen Pappilansaaren kaupunginosassa tonttien 1, 2 ja 3 edustalla, Hamina

ASIA LUVAN HAKIJAT. Nro 42/2013/1 Dnro PSAVI/63/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen Eläinsuojan toimintaa koskeva ympäristölupa, Muhos

Päätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS Nro 5/10/2 Dnro PSAVI/131/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

Rannan ruoppaus ja massojen läjitys Långholmenin edustalla, Kemiönsaari

PÄÄTÖS Nro 65/2014/2 Dnro ESAVI/195/04.09/2013. Annettu julkipanon jälkeen

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 54/2005/4 Dnro LSY-2005-Y-125

PÄÄTÖS Nro 56/09/2 Dnro Psy-2008-y-124 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

ASIA LUVAN HAKIJAT. PÄÄTÖS Nro 122/2013/1 Dnro PSAVI/22/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 51/2014/1 Dnro PSAVI/92/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen Kuivajätteen välivarastointi, Oulu

Demolite Oy:n Tuuloksen kestopuun kierrätysterminaalin ympäristölupapäätökseen liittyvä ympäristömeluselvityksen mittaussuunnitelma, Hämeenlinna.

PÄÄTÖS Nro 18/2012/2 Dnro ISAVI/96/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen

Hämetrans Oy:n Kierrätysmaterialien lajittelukeskuksen ympäristöluvan raukeamista koskeva asia, Hämeenlinna

PÄÄTÖS. Nro 229/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/123/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 120/2004/4 Dnro LSY-2004-Y-168. Paineviemärin rakentaminen Savonjokeen, Vimpeli

Päätös Nro 181/2011/4 Dnro ESAVI/51/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen

Ympäristönsuojelulaki 57. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

ASIA. LUVAN HAKIJAT Leo Hahtonen ja Eero Halonen / Leo Hahtonen Luodetie Kiviniemi

Kiinteistö Oy Rajasampaanranta 2 c/o Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma PL Varma Y-tunnus:

Sähkö- ja elektroniikkaromun käsittelyä koskevan ympäristöluvan raukeaminen, Maaninka.

PÄÄTÖS Nro 74/11/2 Dnro PSAVI/48/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 2/2006/4 Dnro LSY-2005-Y-186 Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS Nro 16/10/2 Dnro ISAVI/45/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen

ASIA Ekoport Turku Oy:n dieselpolttoaineen valmistuslaitoksen koetoimintaa koskevan päätöksen (HAM-2008-Y , nro YSO/134/2008) muuttaminen,

PÄÄTÖS. Nro 2/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/172/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen

Stora Enson tehtaiden kattilan 7 kaasuttimella happikaasutuksen käyttöönottoa koskevan koetoiminnan määräajan jatkaminen saakka, Varkaus

1) Hakemus, joka koskee Aikkalan kaatopaikan tarkkailuohjelman muuttamista,

0,4 kv:n sähkökaapelin rakentaminen Kangasjoen ali, Keitele

PÄÄTÖS Nro 111/2014/2 Dnro ESAVI/46/04.09/2014. Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS. Nro 226/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/120/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen

ASIA Koneellinen kullankaivu Sotajoen varrella valtauksella Majani nro 8119/1, Inari LUVAN HAKIJA

BCDE Group Waste Management Ltd Oy Sinikellonpolku Vantaa

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 92/2006/4 Dnro LSY 2005 Y 279 Annettu julkipanon jälkeen

ASIA LUVAN HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 3/2014/1 Dnro PSAVI/106/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS. Nro 230/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/124/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen

LUPAPÄÄTÖS Nro 39/07/1 Dnro Psy-2006-y-145 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 2/07/1 Dnro PSY-2006-Y-113 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

Hakemus on tullut vireille aluehallintovirastossa

PÄÄTÖS. Nro 140/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/86/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 104/2013/1 Dnro PSAVI/179/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen

Lavasjärven kunnostamista koskevien töiden aloittamista ja loppuunsaattamista koskevien määräaikojen jatkaminen, Siikainen

Päätös. Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisen jätevesilietteen kalkkistabilointia koskevan ympäristölupahakemuksen raukeamisesta, Kouvola

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 51/2009/2 Dnro LSY-2009-Y-97 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio:

Päätös Nro 5/2012/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/32/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2012 ASIA Myllyjärvien reitin kalataloudellinen kunnostus, Jämsä HAKIJA Etelä- ja Keski-Päijänteen kalastusalue HAKEMUS Etelä- ja Keski-Päijänteen kalastusalue on aluehallintovirastoon 22.3.2011 toimittamassaan sekä 30.5.2011, 16.9.2011 ja 22.9.2011 täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa Myllyjärvien reitin Iso-Myllyjärven ja Alaisen Myllyjärven välisen alueen kalataloudelliseen kunnostukseen Jämsän kaupungissa. SUUNNITELMA Hankkeen tarkoitus Kunnostettava alue on perattu uittoa ja vesivoiman käyttöä varten, joten uoma on rännimäinen, eikä koskipaikoissa ole riittävästi suojaa taimenen poikasille. Myös kutusoraikot puuttuvat lähes kokonaan. Kunnostus on tarpeen taimenkannan elvyttämiksi ja kosken palauttamiseksi mahdollisimman lähelle luonnontilaansa. Hankkeessa rakennetaan taimenille sopivia kutu-, pienpoikas-, lepo- ja talvehtimisalueita kiveämällä ja soraistamalla sekä edesautetaan kalojen vaelluksia muotoilemalla kunnostusalueella sijaitsevat kaksi pohjapatoa tekokoskiksi. Kunnostuksen hyötyinä taimenen luontaiset lisääntymisedellytykset paranevat ja jokirapujen elinalueet ja koskiluonnon monimuotoisuus lisääntyvät. Vesistötiedot Kunnostettava Iso-Myllyjärven ja Alaisen Myllyjärven välinen noin 200 metrin pituinen alue sijaitsee Myllyjärvien reitillä Kymijoen päävesistöalueen Isojärven valuma-alueella. Myllyjärvien reitti alkaa Vähä Myllyjärvestä ja laskee Iso-Myllyjärven ja Alaisen Myllyjärven kautta Isojärven Ouninpohjaan. Iso-Myllyjärven keskivedenkorkeus on tasolla N 60 +126,20 m ja Alaisen Myllyjärven tasolla N 60 +119,70 m. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1060 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa Vuoden 2009 sähkökoekalastuksissa ei saatu taimenia saaliiksi, eikä niitä tiettävästi esiinny kunnostusalueella. Järvien veden laatu on hakemuksen mukaan kuitenkin riittävän hyvä taimenen lisääntymiselle. Reitin rapukanta on tuhoutunut ilmeisesti rapuruton seurauksena, mutta on hiljalleen alkanut elpyä.

2 Kunnostustoimenpiteet Iso-Myllyjärven pintaveden laatu oli heinäkuussa 2009 seuraavanlainen: ph 6.2 Kokonaistyppi 560 µg/l Kokonaisfosfori 19 µg/l Väriluku 200 mgpt/l Rauta 1 300 µg/l Happipitoisuus 6,9 mg/l Hapen kyllästysaste 73 % Hankealue sijaitsee Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueella. Iso- Myllyjärven ja Alaisen Myllyjärven tilaa ei ole luokiteltu Keski-Suomen pintavesien toimenpideohjelmassa vuoteen 2015. Hankealueen alapuolisen Isojärven ekologinen tila on erinomainen. Alueen kaavoitus ja suojelualueet Toimenpiteet yleisesti Alueella ei ole voimassa olevaa kaavaa. Alaisen Myllyjärven alapuolella oleva Isojärvi kuuluu Isojärvi-Arvajanreitin Natura 2000 -alueeseen. Alue on liitetty Naturaan luonto- ja lintudirektiivin mukaisin perustein. Keskeisen osan kohdetta muodostaa Isojärven kansallispuisto, siihen liittyvä Isojärvi rantojensuojeluohjelma-alueineen ja Päijänteeseen laskeva, kahdeksan koskea sisältävä Arvajan koskireitti. Arvajan reitti on arvokas virtakutuisten kalalajien, etenkin taimenen lisääntymisalue. Koskireitin kunnostuksella on parannettu Isojärven taimenen lisääntymis- ja elinmahdollisuuksia alueella. Hankealueen ja Natura-alueen välinen etäisyys on noin 1,5 kilometriä. Poikasalueita kunnostetaan loiventamalla korkeita ja jyrkkiä uoman reunakivikoita ja ohjaamalla niihin lisävettä matalilla kynnyksillä. Täysikasvuisten taimenten levähtämis- ja suojapaikoiksi rakennetaan koskialueiden väliin hidasvirtaisia syvähköjä alueita ja koskipaikkoihin sijoitetaan suurikokoisia kiviä, joiden alapuoli kaivetaan hivenen ympäröivää aluetta syvemmäksi Pienpoikasalueiden läheisyyteen rakennetaan kutualueita raekooltaan 5 50 mm soralla. Sorapatjojen sopiva paksuus on vähintään 20 cm. Toimenpiteet yksityiskohtaisesti Syvänteiden alalaitaan tehdään kutusoraikkoja. Jokaisen syvänteen ylälaitaan sijoitetaan halkaisijaltaan yli 500 mm:n kivi rikkomaan virtaa. Olemassa olevia syvänteitä voidaan myös syventää talvehtimisalueiksi.

Kunnostusalueen yläosalla (PL 0+130 PL 0+215) kunnostustoimenpiteitä ovat poikaskivikon lisääminen, yksittäisten suurempien kivien lisäys ja sillan alapuolisen syvänteen alalaitaan tehtävä kutusoraikko. Kosken alaosaa paaluvälillä PL 0+29 PL 0+130 muokataan vivahteikkaammaksi. Uoman pohjalle muotoillaan suisteita halkaisijaltaan 100 300 mm:n kivistä. Suisteet rakennetaan rannasta alaviistoon siten, että toinen pää jää noin 50 cm irti vastarannasta. Rannoille nostetut kivet palautetaan koskeen. Alinta osuutta (PL 0 PL 0+29) kivetään uoman mataluudesta johtuen vain vähäisesti tulvariskin välttämiseksi. Hakija on muistutuksista antamassaan selityksessä täydentänyt suunnitemaa Iso-Myllyjärven ja Alaisen Myllyjärven välisellä jokiosuudella olevien kahden pohjapadon osalta. Pohjapadot korvataan kaltevuudeltaan 1:5 olevilla ylivirtauskoskilla, jotta kalojen kulku mahdollistuu kaikilla virtaamilla. Patojen muutostöillä ei vaikuteta niiden yläpuolisten alueiden vedenpinnan korkeuksiin. Patojen yläpuolella olevat syvemmät alueet toimivat kalojen ja rapujen talvehtimisalueina. 3 Suostumukset Toimenpidealueiden vesialueiden ja rantojen omistajat ovat antaneet kirjalliset suostumuksensa hankkeen toteuttamiselle. Hankkeen vaikutukset Vaikutukset veden korkeuksiin ja virtaamiin Kunnostus toteutetaan siten, että toimenpidealueen yläpuolisten järvialtaiden ja merkittävimpien suvanto-osuuksien vedenkorkeudet eivät muutu. Kunnostukset eivät lisää tulvariskiä, vaan pikemminkin vähentävät sitä koska kapeimpien rännimäisten osuuksien laajentaminen lisää uoman vetoisuutta suurilla virtaamilla. Vaikutukset vedenlaatuun ja kalatalouteen Koneella tehtävä kunnostus aiheuttaa hetkellistä samennusta kohteiden alapuolisilla vesialueilla. Haitta on kuitenkin lyhytaikainen. Koska kunnostettavan alueen maaperä on pääosin hiesua ja karkeampaa mineraalimaata, on huuhtoutuvan kiintoaineen ja muiden vedenlaatuun vaikuttavien haittatekijöiden määrä hyvin vähäinen. Vaikutukset vesiliikenteeseen Kunnostusalueella ei ole vesiliikennettä. Toimenpiteet eivät estä melontaa korkean veden aikaan. Vaikutukset vesiekosysteemiin ja rantaluontoon sekä Isojärvi-Arvajanreitin Natura-alueeseen Kunnostus vaurioittaa vesiekosysteemiä hetkellisesti. Kalat kaikkoavat kunnostettavilta alueilta ja niiden läheisyydestä. Kivien siirto ja koneiden

Ympäristövaikutusten tarkkailu liikkuminen aiheuttavat vesisammalen irtoamista ja vahinkoa hyönteiskannoille. Myös samentumisesta on haittaa. Haittavaikutukset ovat kuitenkin lyhytaikaisia ja vauriot häviävät muutamassa vuodessa, jonka jälkeen vesistön monimuotoisuus ja kalakantojen tila on parempi kuin ennen kunnostusta. Kivien siirtäminen takaisin koskeen vaikuttaa kunnostusalueen rantaluontoon. Kunnostusalueen ja Natura-alueen välissä sijaitseva Alainen Myllyjärvi pidättää hankkeen toimenpiteiden seurauksena huuhtoutuvaa kiintoainetta ja sameutta, joten on epätodennäköistä että vedenlaatuvaikutukset ulottuisivat Natura-alueelle saakka. Toimenpiteillä ei ole hakijan arvion mukaan haitallisia vaikutuksia Isojärvi-Arvajanreitin Natura-alueen suojelun perusteena oleville luonnonarvoille. 4 Veden samentumista seurataan kohteiden alapuolella silmämääräisesti työn aikana ja sen jälkeen. Mikäli samentuminen on voimakasta, laajennetaan tarkkailtavaa aluetta tarpeen mukaan. Havainnot kirjataan muistiin koordinaatteineen. Ennen kunnostusta, kunnostuksen aikana ja viikko kunnostuksen jälkeen otetaan vesinäytteet Alaisen Myllyjärven yläosasta ja luusuasta. Näytteistä määritetään kiintoaine, kokonaisfosfori, rauta, ph ja sameus. Veden pinnan korkeutta seurataan päivittäin töiden aikana. Seurantaa varten tehdään mittausasema Ison Myllyjärven luusuaan. HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Aluehallintovirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Jämsän kaupungissa 8.6. 8.7.2011 ja varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 8.7.2011. Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. MUISTUTUKSET 1) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue on puoltanut luvan myöntämistä ja todennut, että hanke on tarpeellinen reitin taimenkannan elvyttämisen ja rapukannan elinolosuhteiden parantamisen vuoksi ja kokonaisuutena arvioiden hyödyt ovat haittoja suuremmat. Hankkeen toteuttaminen ei merkittävästi loukkaa yleistä tai yksityistä etua, eikä toimenpiteistä aiheudu haitallisia vaikutuksia Isojärvi-Arvajanreitin Natura-alueen luonnonarvoille tai alueen maisema-arvoille. Hanke tukee Natura-ohjelman tavoitteita ja lisää luonnonmukaisia koskialueita Naturaalueen läheisyydessä.

2) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomainen on todennut, että hanke parantaa alueen kalataloudellisia oloja. Hanke on toteutettava siten, että kalojen esteetön liikkuminen koko jokiosuudella on mahdollista, riittävä vesisyvyys varmistetaan myös alivesiaikoina ja kohdealueen mahdollinen rapukanta säilytetään elinvoimaisena. Kalatalousviranomainen on toimittanut lausuntonsa liitteenä selvityksen ja valokuvat Iso-Myllyjärven ja Alaisen Myllyjärven välisellä jokiosuudella sijaitsevasta kahdesta pohjapadosta. Patojen luvanvaraisuus ja tarpeellisuus olisi syytä selvittää. Mikäli padot säilytetään, tulisi ne muotoilla kalojen ja muiden vesieliöiden liikkumisen turvaaviksi tekokoskiksi. Kunnostuskohteen keskivirtaamaksi on arvioitu 0,21 m 3 /s. Alivedenkorkeuksilla virtaama voi olla tätä huomattavasti alhaisempi. Vettä ei mahdollisesti riitä kaikkialle suunniteltuun uomaan. Uoman riittävä vesittyminen läpi vuoden voitaisiin varmistaa kunnostamalla uoma aliveden korkeudella ja supistamalla uomaleveyttä tarvittaessa. Rapukannan säilyttämiseksi olisi parasta, että ravut pyydettäisiin toimenpidealueelta mahdollisimman tarkkaan ja sumputettaisiin toimenpiteiden ajan esimerkiksi hankealueen yläpuolella. 3) Keski-Suomen museo on todennut, että myllystä on jäljellä ainoastaan pieni osa betonista vesisäiliötä, joka ei haittaa lainkaan joen kunnostussuunnitelmia. Hankkeessa tulee huomioida toimenpiteiden vaikutukset paikalliseen kulttuuriympäristöön. Hankealueella aikaisemmin sijainneessa myllyssä perinnehistorialliset arvot ovat tärkeämpiä kuin itse rauniot, jotka eivät estä hankkeen toteuttamista. 5 HAKIJAN SELITYS Hakijan selitys on saapunut aluehallintovirastoon 26.8.2011. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakijaa täydentämään selitystään Iso-Myllyjärven ja Alaisen Myllyjärven välisellä jokiosuudella sijaitsevaa kahta patoa koskevilta osin. Selityksen täydennykset ovat saapuneet aluehallintovirastoon 16.9. ja 22.9.2011. Hakija on todennut, että hankealueella sijaitsevista padoista ei ole löytynyt lupia tai muita dokumentteja. Padot korvataan ylivirtauskoskilla, joiden kaltevuus on noin 1:5 siten, että kalojen kulku mahdollistuu esteettä Isojärvestä kosken niskalle saakka. Ylempi pato muokataan siten, ettei sen yläpuolella oleva talvehtimissyvänne katoa ja alempi pato siten, ettei padon yläpuolinen virkistyskäyttö esty. Patojen muutostyöt tehdään siten, että patojen harjakorkeutta ei muuteta, jolloin niiden yläpuolisten alueiden vedenkorkeus ei muutu. Uoma muotoillaan matalimmilta osiltaan loivan V-kirjaimen muotoiseksi, jolloin vettä riittää kaikilla vedenkorkeuksilla. Uoma kunnostetaan alivirtaama-aikaan. Ravut pyritään pyytämään pois toimenpidealueelta ja sumputtamaan yläpuolisella alueella Iso-Myllyjärven luusuassa Riista- ja kalatalouden tutki-

muslaitokselta pyydettävien ohjeiden mukaisesti. Ravut palautetaan elinalueilleen kunnostuksen valmistuttua. 6 UUDELLEEN TIEDOTTAMINEN Asia on kuulutettu uudelleen pohjapatojen muutostöiden täydentämisen osalta aluehallintovirastossa ja Jämsän kaupungissa 3.10. 2.11.2011 ja aluehallintovirasto on varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 2.11.2011. Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. MUISTUTUKSET 1) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue on uudistanut aiemmin esittämänsä. 2) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomainen on todennut, että sillä ei ole lisättävää aikaisemmin antamaansa lausuntoon ja että lausunnossa esitetyt vaatimukset on huomioitu hakemuksen täsmennyksessä. HAKIJAN SELITYS Hakijalle on varattu mahdollisuus selityksen antamiseen muistutusten johdosta. Hakija ei ole antanut selitystä. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Etelä- ja Keski-Päijänteen kalastusalueelle luvan Iso-Myllyjärven ja Alaisen Myllyjärven välisen virtavesialueen kalataloudelliselle kunnostamiselle aluehallintovirastoon 22.3.2011 saapuneen suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti Jämsän kaupungissa. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset Kunnostussuunnitelma 1. Kunnostus toteutetaan hakemuksen kunnostussuunnitelmassa esitettyjen yleisperiaatteiden mukaisesti. Vesistössä tehtävät toimenpiteet on osoitettu ohjeellisesti suunnitelman liitteenä olevissa suunnitelmakartoissa. Uoman muutokset on tehtävä niin, että yläpuolisen vesialueen vedenkorkeus ei muutu. 2. Pohjapadot on muotoiltava siten, etteivät ne estä kalojen vaelluksia ja että pohjapatojen yläpuolisten alueiden vedenkorkeudet eivät muutu.

7 Rakentamistyöt 3. Ennen töiden aloittamista luvan saajan on sovittava toisten omistamien alueiden työnaikaisesta käyttöoikeudesta. Työnaikaiset vahingot on korvattava viipymättä. Jos työnaikaisten vahinkojen, joista luvan saaja on vesilain nojalla vastuussa, korvaamisesta ei päästä sovintoon, voidaan asia saattaa hakemuksella aluehallintoviraston ratkaistavaksi. 4. Hankealueen ravut on pyydettävä pois mahdollisimman tarkasti ja siirrettävä töiden ajaksi sumppuihin kunnostusalueen yläpuoliselle vesialueelle Keski-Suomen elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen kanssa tarkemmin sovittavalla tavalla. Suunnitelma rapujen siirtämisestä on esitettävä Keski-Suomen elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista ja viimeistään kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen tultua lainvoimaiseksi. 5. Työt on toteutettava siten ja sellaisena aikana, että niistä aiheutuu vesiluonnolle ja muulle ympäristölle mahdollisimman vähän haittaa tai häiriötä. Töiden päätyttyä rakennustöiden jäljet on siistittävä ja rakennuspaikat saatettava muutoinkin asianmukaiseen kuntoon. Tarkkailu ja seuranta 6. Kunnostustöiden vaikutuksia vesistön veden laatuun on tarkkailtava hakemuksessa esitetyllä tavalla. Uoman muutosten vaikutuksia hankealueen yläpuolisiin vedenkorkeuksiin on havainnoitava töiden aikana sekä tarpeen mukaan ennen töiden aloittamista ja niiden päättymisen jälkeen. Veden laadun tarkkailuohjelma ja vedenkorkeuden seurantaohjelma on toimitettava tiedoksi Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle viimeistään kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen tultua lainvoimaiseksi. Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi muuttaa tarkkailu- ja seurantaohjelmia tarpeelliseksi katsomalla tavalla. Tarkkailun tulokset on säilytettävä ja toimitettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Jämsän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille. Tarkkailujen tulokset on pyydettäessä annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Toteutusaika 7. Työt on aloitettava neljän vuoden kuluessa ja toteutettava olennaisilta osin kuuden vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta uhalla, että lupa raukeaa.

8 Ilmoitukset 8. Töiden aloittamisesta on vähintään kaksi viikkoa aikaisemmin ilmoitettava kirjallisesti Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Jämsän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 9. Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle, Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Jämsän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Perustelut Hanke parantaa Myllyjärvien reitin kalataloudellista tilaa sekä edistää vesistön virkistyskäyttöä. Hankkeessa kunnostetaan vesistön virtapaikkoihin virtakutuisten kalojen lisääntymis- ja poikastuotantoalueiksi soveltuvia elinympäristöjä. Virta-alueiden kunnostus edistää taimenen luontaista lisääntymistä ja lisäksi jokirapujen elinalueet ja koskiluonnon monimuotoisuus lisääntyvät. Kunnostus on tarpeen taimenkannan elvyttämiseksi ja kosken palauttamiseksi mahdollisimman lähelle luonnontilaa. Pohjapatojen muotoilu tekokoskiksi mahdollistaa kalojen ja muun vesieliöstön esteettömän liikkumisen ylä- ja alavirtaan. Hankkeella ei ole vaikutusta virtaamiin eikä vedenkorkeuksiin. Hankkeen virtavesien elinympäristökunnostuksella parannetaan vesistön tilaa. Kunnostustoimenpiteiden vaikutukset ovat Keski-Suomen pintavesien toimenpideohjelmassa vuoteen 2015 esitettyjen tavoitteiden mukaisia. Hankkeen toteuttaminen ei ennalta arvioiden heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi Isojärvi-Arvajanreitti on liitetty Natura 2000 -verkostoon. Vesistössä tehtävät toimenpiteet eivät tämän päätöksen lupamääräysten mukaisesti toteutettuna sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Maa-alueella työskentelystä sovitaan ennen töiden aloittamista maanomistajien kanssa. Luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa. LAINKOHDAT Vesilain (264/1961) 2 luvun 3 ja 6 :n 1 momentti, sekä 16 luvun 30 Muistutuksiin vastaaminen Aluehallintovirasto on ottanut huomioon muistutuksissa esitetyt vaatimukset päätöksestä ilmenevällä tavalla. KÄSITTELYMAKSU Tämän päätöksen käsittelymaksu on 1 220 euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaisesti. Kysymyksessä on asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan muu vesilain 2 luvun mukainen hanke, jonka käsittelymaksu on 1 220 euroa.

9 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Etelä- ja Keski-Päijänteen kalastusalue Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Jämsän kaupunki Jämsän kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / kalatalousryhmä (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Asianosaiset, joille on lähetetty lupahakemuksesta erityistiedoksianto Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Jämsän kaupungin virallisella ilmoitustaululla.

10 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liite Valitusosoitus Satu Ahola Jaakko Tuhkanen Asian on ratkaissut ympäristöylitarkastaja Satu Ahola. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Jaakko Tuhkanen. JTu/TKa

11 VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 20.2.2012. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, 65101 Vaasa puhelin: 020 6361 060 telekopio: 06-317 4817 sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.