LUPAPÄÄTÖS Nro 118/12/1 Dnro PSAVI/351/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 9.11.2012 1 ASIA Matalajärven luonnonravintolammikon toiminnan lopettaminen ja Matalajärven vedenkorkeuden pysyttäminen ympärivuotisesti lammikkotoiminnan aikaisella ylivedenkorkeudella, Ylitornio LUVAN HAKIJA Rajalohi Kommandiittiyhtiö Teuvo Heikkilä Torpantie 8 95410 KIVIRANTA
2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS... 3 HANKKEEN KUVAUS... 3 Yleiskuvaus hankkeesta... 3 Tilanne ennen luonnonravintolammikon rakentamista... 4 Matalajärven luonnonravintolammikon rakennussuunnitelma ja toteuttaminen... 4 HANKETTA KOSKEVA LUVAT, SOPIMUKSET JA SUOSTUMUKSET... 5 YMPÄRISTÖN TILA JA HANKKEEN VAIKUTUKSET SIIHEN... 6 Vaikutukset vedenkorkeuksiin ja virtaamiin... 6 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 6 Lupahakemuksen täydennykset... 6 Tarkastus... 7 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 7 Muistutukset ja vaatimukset... 7 Hakijan selitys... 8 MERKINTÄ... 9 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 10 KÄSITTELYRATKAISU... 10 PÄÄASIARATKAISU... 10 LUPAMÄÄRÄYKSET... 10 Luonnonravintolammikkoaluetta sekä rakenteita ja säännöstelylaitteiden käyttöä koskevat määräykset... 10 Rakentamisaika... 11 Työnaikaisten haittojen minimointi... 11 Viimeistely- ja maisemointityöt... 11 Kunnossapitomääräys... 12 Tarkkailumääräys... 12 Aloittamis- ja valmistumisilmoitus... 12 OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALLE... 12 RATKAISUN PERUSTELUT... 12 Käsittelyratkaisun perustelut... 12 Pääasiaratkaisun perustelut... 13 Lupamääräysten perustelut... 14 KUMOTTAVAT PÄÄTÖKSET... 14 LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA... 14 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 15 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 16 KÄSITTELYMAKSU... 16 Ratkaisu... 16 Perustelut... 16 Oikeusohjeet... 16 MUUTOKSENHAKU... 17
3 HAKEMUS Rajalohi Kommandiittiyhtiö Teuvo Heikkilä on 30.12.2010 Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon toimitetussa ja myöhemmin täydennetyssä hakemuksessa pyytänyt lupaa Matalajärven luonnonravintolammikon toiminnan lopettamiseen ja Matalajärven vedenkorkeuden pysyttämiseen ympärivuotisesti lammikkotoiminnan aikaisella ylivedenkorkeudella Ylitornion kunnassa hakemussuunnitelmassa tarkemmin esitetyllä tavalla. HANKKEEN KUVAUS Yleiskuvaus hankkeesta Lupahakemuksen mukaan luonnonravintokasvatusten edellytysten heikentymisen ja yrittäjän eläkkeelle siirtymisen vuoksi haetaan lupaa luonnonravintokasvatuksen lopettamiseen Matalajärvessä. Tämän vuoksi pyydetään lupaa kalankasvatukseen liittyvien tarkkailu- ynnä muiden velvoitteiden poistamiseen. Hakijan tarkoituksena on säilyttää Matalajärven vedenkorkeus nykyisellä ylärajalla. Jatkossa ei ole tarkoituksena nykyisten lupamääräysten mukaisesti juoksuttaa järven vettä, vaan vedet virtaisivat järven ohi. Järven valuma-alue säilyy nykyisellään. Tarkoituksena on ohjata ennen vuonna 1982 luonnonravintolammikkotoiminnan aloittamista olleen tilanteen mukaisesti järveen tulevat vedet järven ohi. Järven pohjoispäästä alkavan Matalajoen tilanne säilyy ennallaan eli padottuna. Järven itäpuolen valumaalueen vesien virtaus järjestetään siten, että ylivirtaamat juoksutetaan järven ohi. Luonnonravintolammikon itäpuolen lammikko I on poistettu käytöstä ja siitä luonnonravintolammikkoon johtanut kanava on suljettu luonnonravintolammikon puoleiseen päähän rakennetulla maapadolla. Luonnonravintolammikon itäpuolen sulamis- ja pintavesien ohivirtausta varten on kaivettu avo-oja lammikon I kohdalta alkaen Torikanojaan saakka. Patorakenteet, luonnonravintolammikon kaksi rinnakkaista säännöstelymunkkia sekä munkit II ja III ja keräilylaite säilytetään. Luonnonravintolammikon säännöstelymunkkien settilankut jätetään paikoilleen. Veden virtaus säännöstelymunkeille on estetty luonnonravintolammikkoon rakennetulla maapadolla, jonka harjan korkeus on N 60 + 99,80 m. Vedenkorkeuden yläraja on suunniteltu pidettäväksi korkeintaan tasossa N 60 + 99,20 m. Järveen ei tule valumavesiä, koska tulokanava lammikolta I on suljettu. Mahdollinen ylimääräinen vesi juoksutetaan munkkien II ja III läpi, jotka ovat toimineet ylisyöksykynnyksenä koko 28 toimintavuoden ajan. Säännöstelymunkin edustalla oleva kanava on noin 2 2,5 metrin syvyinen, joten vedenpaine on varsin pieni. Tarkoitus on vähitellen kunnostaa järveä lintuvedeksi ja palauttaa siihen luontainen kalasto. Hakemuksen mukaan suunnitelluilla toimenpiteillä ei loukata yleistä tai yksityistä etua.
4 Tilanne ennen luonnonravintolammikon rakentamista Matalajärvi on ollut bifurkaatiojärvi eli sen vedet ovat virranneet kahteen suuntaan, Tengeliönjoen ja Martimojoen vesistöihin. Järven kuivatuksesta 1800-luvulta lähtien suurempi osa valunnasta on virrannut ruopattua Torikanojaa Martimojoen vesistön Niipajärveen. Tengeliönjokeen laskeva Matalajoki on ollut lähes kuiva. Matalajärven luonnonravintolammikon rakennussuunnitelma ja toteuttaminen Matalajärven luonnonravintolammikon toteuttamista varten on laadittu 8.12.1980 päivätty rakennussuunnitelma. Rakennussuunnitelmaan sisältyy luonnonravintolammikon lisäksi kolme pientä lammikkoa, joista lammikot II ja III saavat vetensä luonnonravintolammikosta. Lammikko I on luonnonravintolammikon itäpuolella ja siihen tulvavesi on purkautunut suoraan viereisen metsäojan äyrään yli ja lammikosta munkin kautta luonnonravintolammikkoon. Lammikot II ja III ovat luonnonravintolammikon alapäässä luonnonravintolammikon tyhjennyskanavan molemmin puolin. Luonnonravintolammikon ja lammikoiden I-III tyhjennysmunkit on suunniteltu rakennettavaksi putkista. Tyhjennysmunkkien mitat ovat rakennussuunnitelmassa: Vaakaputki (m) Pystyputki/settikaivo (m) Luonnonravintolammikko 0,8 1,2 (kaksi vierekkäin) Lammikko I 0,2 0,4 Lammikot II ja III 0,315 1,0 Hakijalta 7.9.2012 puhelimitse saadun tiedon mukaan luonnonravintolammikon kaksi tyhjennysmunkkia on rakennussuunnitelmasta poiketen tehty kahtena vierekkäisenä puumunkkina, joiden mitat ovat 90 cm x 90 cm. Luonnonravintolammikon tyhjennysvaiheessa on käytetty yhtä tyhjennysmunkkia ja kevättulvan aikana kahta. Matalajärven luonnonravintolammikon säännöstely on rakennussuunnitelmassa suunniteltu toteutettavaksi tavalla 1 tai tavalla 2. Tapa 1 on luonnonravintolammikon normaalijuoksutus. Lammikko täytetään kevätvalunnasta enintään korkeuteen N 60 + 99,20 m. Syyskuussa lammikko juoksutetaan tyhjäksi ja poikaset kerätään istutettavaksi. Tapa 2 on tarkoitukseltaan säännöstely, jossa säännöstelyllä tasataan valuman vaihtelut sekä korvataan kalojen kasvusta syntyvä veden lisätarve syyskesällä. Matalajärven laskuoja Torikanoja on perattu noin 700 metrin matkalta. Virtaus Matalajärven pohjoispäästä Matalajokeen on katkaistu maapadolla. Kiintopiste on luonnonravintolammikon maapadosta alavirtaan tyhjennyskanavan oikealla rannalla lammikon III alapään läheisyydessä oleva kivi. Kiintopisteen korkeus on N 60 + 99,15 m. Rakennussuunnitelman mukaan luonnonravintolammikon säännöstelypadon munkkiin rakennetaan vedenkorkeusasteikko, johon merkitään ylin säännöstelykorkeus.
5 HANKETTA KOSKEVA LUVAT, SOPIMUKSET JA SUOSTUMUKSET Luonnonravintolammikko on toteutettu Suomalais-ruotsalaisen rajajokikomission 11.10.1982 antaman päätöksen nro M8/81 nojalla. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on 30.11.2005 antamallaan päätöksellä nro 118/05/1 myöntänyt Rajalohi Kommandiittiyhtiö Teuvo Heikkilälle ympäristöluvan. Lupa on voimassa toistaiseksi. Mikäli toimintaa on tarkoitus jatkaa vuoden 2010 jälkeen, lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus tuli tehdä ympäristölupavirastolle 31.12.2010 mennessä uhalla, että ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio on 21.12.2006 antamallaan päätöksellä nro M50/04 myöntänyt Rajalohi Ky:lle, Teuvo Heikkilä, luvan istutuskalojen kasvatukseen Matalajärvessä. Luvan saajan tuli 31.12.2012 mennessä jättää rajajokikomissiolle uusi hakemus lupaehtojen tarkistamiseksi. Hakija on 28 toimintavuoden aikana ollut yhteydessä lähinnä eteläpuolella olevan tilan Saarukka RN:o 2:4 ja itäpuolella olevan tilan Kari RN:o 22:17 omistajiin tai edustajiin ilman mitään ongelmia. Tilan Matalajärvi RN:o 40:26 omistajat (Teuvo Heikkilä ja AA) ovat 22.5.1975 antaneet Matalajärven tilan itäpuolella sijaitsevan tilan Kari RN:o 22:17 omistajille kirjallisen luvan johtaa metsäojitusalueen vedet Matalajärven tilan rajaa pitkin kaivettavaa laskuojaa pitkin Torikanojaan siten, etteivät vedet laske Matalajärveen. Tilan Haapaharju RN:o 44:6 omistajat (BB ja CC) ovat tehneet 3.5.1981 päivätyn sopimuksen, jonka mukaan luvan hakija saa kaivaa ja perata Matalajärvestä lähtevän ja tilan kautta laskevan ns. Torikanojan siihen kuntoon, etteivät vedet jää ns. Uudella jänkällä Haapaharjun tilan maalle, ja Matalajärven säännöstelyvedet saadaan juoksuttaa mainittua kaivantoa pitkin alapuolella olevaan Niipajärven vesistöön. Hakija on puhelimitse 7.9.2012 ilmoittanut kaivaneensa uoman vuonna 1983, missä yhteydessä on kaivettu myös poikittaissuuntainen oja. Niipajärvessä on tilalle Karkiainen RN:o 40:18 kuuluva vesialue. Tilan omistajat (DD, EE ja FF) ja Teuvo Heikkilä ovat tehneet 15.12.2004 päivätyn vuokrasopimuksen, joka on voimassa 15.12.2019 saakka. Sopimuksen mukaan vuokramiehellä on oikeus käyttää vesialuetta kalanviljely- ja virkistyskäyttöön parhaaksi katsomallaan tavalla. Vuokramiehellä on oikeus siirtää sopimus kolmannelle osapuolelle. Edellä mainitusta oikeudesta on sovittu kiinteä vuotuisvuokra. Metsähallituksella on Niipajärvessä vesialuetta 10,4 hehtaaria. Teuvo Heikkilä ja Metsähallitus ovat tehneet tätä vesialuetta koskevan kalastusvuokrasopimuksen. Vuokra-aika alkaa 1.1.2002 ja sopimus on voimassa toistaiseksi. Niipajärven yhteisiin vesialueisiin osakkaina olevien tilojen Väystäjä RN:o 42:43 ja Kalkkisaajo RN:o 42:49 (omistaja GG), Hirvilehto RN:o 40:11 ja Honkala RN:o 40:13 (omistaja HH), Hirvilehto RN:o 44:5 ja Järventaus RN:o 44:8 (omistaja II), Niipaharju RN:o 44:10 (omistaja JJ ja KK) ja Nipalehto RN:o 44:9 (omistaja LL) omistajat ovat 15.12.2004 päivätyssä kirjelmässä hyväksyneet Matalajärven kalanviljelylaitoksen toiminnan. Kirjelmän allekirjoittaneiden havaintojen mukaan kalanviljelylaitoksen 23 toimintavuoden aikana Niipajärven veden ja ympäristön tila ei ole muuttunut eikä
laitoksen toiminasta ole ilmennyt minkäänlaista haittaa. Allekirjoittaneet ovat todenneet, että toiminnan ansiosta on Niipajärveen tullut siikaa ja joskus syksyisin niitä on saatu muutamia pyydettyä. Rajanaapureista tilan Saarukka RN:o 2:4 pääomistaja (MM) on 24.9.2010 antanut kirjallisen suostumuksen toteuttaa suunnitelma Matalajärven vedenkorkeuden säilyttämiseksi ja perata tilojen Saarukka RN:o 2:4 ja Matalajärvi RN:o 40:26 rajalla olevan laskuojan. Suostumuksen antaja on todennut, että kalanviljelylaitoksen toiminnasta ei noin 30 toimintavuoden aikana ole ollut minkäänlaista haittaa. 6 YMPÄRISTÖN TILA JA HANKKEEN VAIKUTUKSET SIIHEN Vaikutukset vedenkorkeuksiin ja virtaamiin Matalajärven luonnonravintolammikon 8.12.1980 päivätyn rakennussuunnitelman mukaan 1800-luvulla kuivatun Matalajärven vedenkorkeus on ollut 26.10.1980 ennen hankkeen toteuttamista N 60 + 98,30 m. Luonnonravintolammikon suunniteltu säännöstelyn yläraja (HW-korkeus) on N 60 + 99,20 m eli 0,9 m edellä mainitun vedenkorkeuden yläpuolella. Matalajärven valuma-alueen pinta-alaksi on rakennussuunnitelmassa määritetty 6,5 km 2 ja keskimäärin kerran 20 vuodessa toistuvaksi ylivirtaamaksi 2,2 m 3 /s. Kevätvalunnan aikana valuma-alueelta purkautuvaksi vesimääräksi on arvioitu 1 milj. m 3. Luonnonravintolammikon tilavuudeksi on arvioitu 0,915 milj. m 3. Ylimääräinen vesi juoksutetaan tyhjennysmunkin läpi. Hakijalta 7.9.2012 puhelimitse saadun selvityksen mukaan jo ennen luonnonravintolammikon rakentamista on Matalajärven länsipuolelle metsäojitushankkeen yhteydessä kaivettu tilan Matalajärvi RN:o 40:26 rajalle reunaoja. Hakijan mukaan Matalajärven luonnonravintokasvatuksen lopettaminen ja vedenkorkeuden säilyttäminen korkeudella N 60 + 99,20 m eivät muuta olennaisesti jo vuodesta 1982 vallinneita olosuhteita. Lammikkoa ei enää säännöstellä eikä vettä johdeta lupamääräysten mukaisesti alapuoliseen vesistöön. Kevätvalunta ja sulamisvedet ohjautuvat järven ohi laskuojaan, jonka mitoitus on riittävä johtamaan suurimmatkin tulvavirtaamat Torikanojaan ja Niipajärveen. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakija on täydentänyt hakemustaan 16.3.2011 kirjallisilla suostumuksilla. Hakija on 18.11.2011 täydentänyt hakemustaan muun muassa Matalajärven luonnonravintolammikon rakennussuunnitelmalla, kiinteistöselvityksellä, 21.12.2004 päivätyllä selvityksellä toiminnan päästöistä, ympäristöluvan käsittelyn yhteydessä rajanaapurin antamalla lausunnolla, Lapin ympäristökeskuksen 26.5.2005 päivätyllä kirjeellä ja sen liitteillä Niipajärven veden laadusta 29.3.2005, Lapin vesipiirin vesitoimiston 2.9.1980 päivätyllä lausunnolla Matalajärven vedenkorkeuden nostamisesta, otteilla Suomalaisruotsalaisen rajajokikomission päätöksistä 11.10.1982 ja 29.10.2006, Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston 30.11.2005 antamalla päätöksellä,
luvan haltijan ehdotuksella tarkkailuohjelmaksi 10.6.2007, Lapin ympäristökeskuksen 18.6.2007 päivätyllä tarkkailusuunnitelman hyväksymispäätöksellä, luonnonravintolammikon päiväkirjoilla vuosilta 2006 2009 sekä selvityksellä luonnonravintolammikon valuma-alueesta, ylivirtaamasta ja putkirakenteista sekä luonnonravintolammikon sulkemissuunnitelmalla. Lupahakemuksen täydennykset on tarpeellisilta osin sisällytetty edellä olevaan kertoelmaosaan. 7 Tarkastus Aluehallintovirasto on 30.5.2011 toimittanut asiassa tarkastuksen, josta laadittu pöytäkirja on liitetty asiakirjoihin. Tarkastuksessa havaittiin muun muassa, että luonnonravintolammikosta lammikkoon III ei johdeta vettä, koska luonnonravintolammikosta tulevan putken yläpää oli tukittu maamassoilla. Tarkastuksessa hakija kertoi, että suurempien kevättulvien ja runsaiden sateiden aikaan vettä on tarkoitus johtaa myös lammikkoon III johtavan putken ja munkin kautta ja lammikosta edelleen munkin kautta alakanavan yläosaan, mikäli Matalajärven vedenkorkeus on vaarassa nousta suunnitellun korkeuden N 60 + 99,20 m yläpuolelle. Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Ylitornion kunnassa 5.1. 6.2.2012 sekä erityistiedoksiantona Lapin ELYkeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, kalatalousviranomaiselle, patoturvallisuusviranomaiselle, Ylitornion kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisille sekä asianosaisille. Lisäksi Ylitornion kunnan kaavoitusviranomaiselta on pyydetty hakemuksesta lausunto. Muistutukset ja vaatimukset 1. Lapin ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue ELY-keskuksella ei ole ollut huomautettavaa hakemuksesta. 2. GG, II, DD, NN, NN, JJ, LL ja PP, Väystäjä-Kallijärvi osakaskunnan (kiinteistötunnus 976-403-876-6) ja Uusimaan osakaskunnan (kiinteistötunnus 976-403-876-8) osakastilojen omistajina, asiamiehenä Erkki Juntti. Muistutus on tullut aluehallintovirastoon sähköpostilla ilman allekirjoituksia. Muistuttajat ovat erityisen huolissaan Matalajärven itäpuolelle kevättulvan esteeksi kaivetusta ojasta, joka laskee suoraan Torikanojan kautta Niipajärveen. Oja kuljettaa varmasti jatkossa suuriakin määriä humusta jo entuudestaan humuksen takia maatuneeseen Torikanojan suuhun Niipajärvessä. Muistuttajat Niipajärven vesioikeuksien omistajina esittävät, että muistutusten jättämispäivää siirrettäisiin kesäkuun viimeiseen päivään ja että toukokesäkuun vaihteessa pidettäisiin tarkastus, jossa asianosaisten kesken yhdessä sovittaisiin, miten ylimääräisten vesien lasku Niipajärveen tapahtuisi. 3. BB:n oikeudenomistajat/asianhoitajana QQ ja CC, RR, SS, TT ja UU Haapaharju (kiinteistötunnus 976-403-44-6)
Tila sijaitsee Niipajärven pohjoispuolella, Torikanojan molemmin puolin ja rajoittuu Niipajärveen Torikanojan itäpuolella. Tämä osa on Matalajärven valuma-alueella. Muistuttajat ovat esittäneet vaatimuksia, jotka on selvitettävä ennen luvan myöntämistä. a. On tehtävä selvitys luonnonravintolammikon toiminnan lopettamisen ja kiinteän padon vaikutuksista Torikanojan ja Niipajärven vedenkorkeuksiin ja virtaamiin, vedenlaatuun, kalastoon ja kalastukseen sekä rantojen käyttöön. Muistuttajat eivät hyväksy, että hakija vain ilmoittaa lopettavansa toiminnan ja tekee toimenpiteet ennen kuin lupaviranomainen on ne hyväksynyt. Muistuttajat ovat huolissaan Matalajärven itäpuolelle kaivetun ja Torikanojaan laskevan avo-ojan vaikutuksista Niipajärven vedenlaatuun ja kevättulvien nousemisesta Torikanojan varressa sijaitseviin metsiinsä. Muistuttajilla on suunnitteilla kesämökin rakentaminen Niipajärven pohjoisrannalle ja on aikomuksena hyödyntää Niipajärveä virkistyskäytössä. b. Niipajärven vedenlaatu on selvitettävä keväällä 2012 ja tuloksia on verrattava 29.3.2005 mittaustuloksiin. Jos lupa myönnetään, niin Niipajärven vedenlaatua ja muita vaikutuksia on seurattava. Hakemusasiakirjoissa on Niipajärven tarkkailutiedot 29.3.2005. Silloin veden hygieeninen laatu oli hyvä, mutta vedessä oli korkea humus- ja rautapitoisuus, alhainen happipitoisuus, suuri sameus ja kiintoainemäärä. Kokonaisravinnepitoisuuksien osalta järvi oli keskiravinteinen. Luonnonravintolammikon toiminta on voinut myös huonontaa Niipajärven vedenlaatua ja vähentää järven kalastoa. Uusi avo-oja Matalajärven itäpuolelta lisännee humuspitoisuutta Niipajärvessä, mikä on estettävä. c. Toiminnan lopettaminen ja toimenpiteet eivät saa aiheuttaa muistuttajille välittömiä eikä välillisiä kustannuksia tai maa-alueiden ja metsien arvon alentumista. d. Keväällä 2012 tulvien aikaan on tehtävä tarkastus, jossa todetaan Torikanojan vedenkorkeudet, mahdollinen tulvavesien nousu muistuttajien metsiin ja muut mahdolliset haitat. e. Jos haittoja todetaan aiheutuneen tai aiheutuvan, niin on tehtävä suunnitelma niiden poistamiseksi ja suunnitelma on toteutettava. On selvitettävä, onko olemassa keinoja esimerkiksi Niipajärven humuspitoisuuden ja rautapitoisuuden laskemiseksi ja happipitoisuuden lisäämiseksi siltä osin kuin ne johtuvat Matalajärven luonnonravintolammikkotoiminnan lopettamisesta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä, esimerkiksi uudesta avo-ojasta. f. Hakemusasiaa ei tule ratkaista ennen 31.7.2012, jotta kaikki tarkastukset ehditään tehdä ja vaikutukset arvioida. 8 Hakijan selitys Hakija on aluehallintovirastoon 5.3.2012 saapuneessa selityksessä esittänyt seuraavaa: 1. Lapin ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue ELY-keskus on asiantuntijaviranomaisena tutkinut hakemuksen ja todennut, ettei ole huomautettavaa, joten hakemus tulee sellaisenaan hyväksyä. 2. GG ja muistuttajakumppanit
Hakijan henkilökohtaisesti tai puhelimitse saamien tietojen mukaan NN ja OO sekä DD eivät ole antaneet lupaa nimensä käyttämiseen muistutuksessa. Muistutus koskee ylimääräisen veden johtamistapaa Niipajärveen. Hakija on todennut, että Matalajärven itäpuolelle ei ole tässä yhteydessä kaivettu eikä kaiveta mitään uutta ojaa. Piirustuksissa näkyvä oja on ollut paikallaan jo ainakin 1970-luvulta lähtien. Tilojen Matalajärvi RN:o 40:26 ja Saarukka RN:o 2:4 välinen rajaoja on tässä yhteydessä osittain perattu Saarukan tilan omistajan pyynnöstä. Matalajärven luonnonravintolammikon toiminnan lopettaminen ei mitenkään muuta jo vuosikymmeniä jatkunutta veden virtaamista Niipajärveen. Muistuttajat eivät ole 30 vuoteen mitenkään reagoineet Niipajärven länsipuolella olevien Pahtavaaran ja Pievaaran alueen metsäojien vesien sekä Niipajärven itäpuolella olevan Mikkolanvaaran alueen vesien aiheuttamiin muutoksiin Niipajärvessä. Esitys muistutusten jättämisen määräajan siirtämisestä ja tarkastuksesta on tarpeeton. Hakija on edellä esitetyillä perusteilla katsonut, että muistutus on aiheettomana hylättävä. 3. BB:n oikeudenomistajat a. Vaadittujen selvitysten tekemiselle ei ole mitään perusteita. Luonnonravintolammikon toiminnasta ei ole aiheutunut mitään haittaa Niipajärveeen 30 toimintavuoden aikana eikä aiheudu eteenpäinkään. Matalajärven vedenkorkeus on N 60 + 99,20 m. Niipajärvi on noin 18 m alempana. Mikäli vettä johdetaan Matalajärven ohi, niin vedet valuvat Niipajärveen ja edelleen Niipajokeen niin kuin ovat aina tehneet. b. Lupaviranomaisella on kaikki tarvittavat vesianalyysitiedot, joten mitään uusia mittauksia ei tarvita. Muut väitteet eivät perustu tosiasioihin. Hakija on katsonut, että muistutuksen kohdassa c. esitetty on aiheeton, kohdan d. mukainen tarkastus ei ole tarpeen, kohdassa e. esitetty ei liity toiminnan lopettamiseen ja f-kohdan mukainen vaatimus ratkaisun siirtämisestä on aiheeton. Edellä esitetyillä perusteilla hakija on katsonut, että muistutuksessa ei ole esitetty perusteita hakemuksen hylkäämiseksi ja että muistutus on aiheettomana hylättävä. 9 MERKINTÄ Aluehallintovirastolla on asiaa ratkaistessaan ollut esillä Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston 30.11.2005 antaman Matalajärven luonnonravintolammikon ympäristölupapäätöksen nro 118/05/1 perusteena olleet asiakirjat.
10 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U KÄSITTELYRATKAISU 1. Asia käsitellään sekä lupa-asiana että velvoitteiden määräämistä koskevana asiana. 2. Aluehallintovirasto hylkää vaatimuksen tarkastuksen toimittamisesta. PÄÄASIARATKAISU Aluehallintovirasto kumoaa Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston 30.11.2005 antaman Matalajärven luonnonravintolammikon ympäristöpäätöksen nro 118/05/1 ja Suomalais-ruotsalaisen rajajokikomission 11.10.1982 antaman Matalajärven vedenkorkeuden nostamista ja kalankasvatusta koskevan päätöksen nro M/81 ja 21.12.2006 antaman istutuskalojen kasvatusta Matalajärvessä koskevan päätöksen nro M50/04 ja myöntää Rajalohi Kommandiittiyhtiö Teuvo Heikkilälle luvan Matalajärven vedenkorkeuden pysyttämiseen ympärivuotisesti lammikkotoiminnan aikaisella ylivedenkorkeudella sekä tätä varten luonnonravintolammikon rakenteiden säilyttämiseen ja käyttämiseen tämän päätöksen lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla Ylitornion kunnassa. Mainitut toimet määrätään myös velvoitteiksi. Vedenkorkeuden pysyttämisestä ympärivuotisesti lammikkotoiminnan aikaisella ylivedenkorkeudella ja luonnonravintolammikon rakenteiden säilyttämisestä ja käytöstä lupamääräysten mukaisesti ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaisesti toimenpitein estettävää, hyvitettävää tai korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan jäljempää ilmenevä ohjaus. Luvan saajan on noudatettava jäljempää ilmeneviä lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET Luonnonravintolammikkoaluetta sekä rakenteita ja säännöstelylaitteiden käyttöä koskevat määräykset 1. Lammikkoalue on saatettava sellaiseen kuntoon, että siitä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa tai terveyshaittaa. 2. Matalajärven luonnonravintolammikon sekä lammikot I-III sekä niiden rakenteet ja laitteet saadaan jättää paikoilleen hakemuksen täydennyksenä aluehallintovirastoon toimitetun, 8.12.1980 päivätyn rakennussuunnitelman ja hakemuksen liitteenä 1 ja 2 olevien edellä mainitun rakennussuunnitelman liitteenä 3 olevan 12.12.1980 päivätyn asemapiirroksen päälle piirrettyjen suunnitelmien mukaisesti ottaen huomioon, että luonnonravintolammikon kaksi tyhjennysmunkkia on rakennussuunnitelmasta poiketen tehty kahtena vierekkäisenä puurakenteisena tyhjennysmunkkina, joiden mitat ovat 90 cm x 90 cm ja siten muutettuna, että
Matalajärveen, sen itäpuolelle tarkoituksenmukaiseen paikkaan, tulee avata metsäojitusalueen kokoojaojasta yhteys sekä rakentaa ojaan settipato, putki tai muu rakenne, joka ainakin suurilla virtaamilla ohjaa huomattavan osan metsäojan virtaamasta järven kautta Matalajärven tyhjennysmunkkien ylävirran puolelle rakennettuun maapatoon, jonka harjan korkeus on noin N 60 + 99,80 m, on hakemussuunnitelman täydennyksen mukaisesti rakennettava ylisyöksykynnys. Kynnys on enintään korkeudella N 60 + 99,10 m, leveys on vähintään 2,0 m ja kynnys on suojattava vähintään kiveyksellä syöpymisen estämiseksi Matalajärvestä lammikkoon III johtava yhteys on avattava. Vedet Matalajärvestä Torikanojaan johdetaan lammikoiden II ja IIl sekä niihin rakennettujen putkien ja tyhjennysmunkkien kautta. Munkkien settien ylivuotoreunat saavat olla enintään korkeudella N 60 + 98,80 m ja N 60 + 99,00 m niin, että ylivuotoreunojen korkeusero on 0,2 m. Lapin ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla edellä mainittuihin rakenteisiin ja korkeustasoihin voidaan tehdä vähäisiä muutoksia, jotka eivät loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Ylin sallittu vedenkorkeus on N 60 + 99,20 m. Vedenkorkeuden tarkkailua varten Matalajärveen on rakennettava senttimetrijaotuksella oleva vedenkorkeusasteikko, johon on merkittävä selvästi sallittu ylin vedenkorkeus. Luvan saajasta riippumattomia lyhytaikaisia poikkeuksia lukuun ottamatta tätä korkeutta ei saa ylittää. 3. Luvan saajalla ei ole oikeutta säännöstellä Matalajärven vedenkorkeuksia ja virtaamia tästä päätöksestä poiketen säännöstelyrakenteiden avulla. 11 Rakentamisaika 4. Tässä päätöksessä tarkoitetut työt on saatettava loppuun kahden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Työnaikaisten haittojen minimointi 5. Toimenpiteet on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu sellaista vahingollista seurausta, joka kohtuullisin kustannuksin on vältettävissä. Luvan saajan on huolehdittava siitä, ettei töiden aikana kalastuksen harjoittamista tai muuta vesistön ja rannan käyttöä vaikeuteta enempää kuin tarkoitetun tuloksen saavuttamiseksi on välttämätöntä. Töistä aiheutuvat välittömästi ilmenevät vahingot on viipymättä korvattava vahingonkärsijälle. Mikäli vahingosta, josta luvan saaja on vesilain säännösten mukaan vastuussa, ei sovita, voidaan asia saattaa aluehallintoviraston ratkaistavaksi. Viimeistely- ja maisemointityöt 6. Luvan saajan on poistettava vesistöstä ja sen rannoilta rakennusjätteet ja ylimääräinen kaivumaa sekä huolehdittava läjitysalueiden viimeistelystä ja maisemoinnista sekä työn muidenkin jälkien siistimisestä.
12 Kunnossapitomääräys 7. Luvan saajan on pidettävä Matalajärven padot, lammikot II-III rakenteineen, Matalajoen pato sekä muut rakenteet ja laitteet sekä vedenkorkeusasteikko kunnossa. Tarkkailumääräys 8. Luvan saajan on tarkkailtava Matalajärven vedenkorkeuksia ja pidettävä niistä kirjaa. Mikäli Matalajärven vedenkorkeus nousee muutoin kuin lyhytaikaisessa poikkeustilanteessa yli vedenkorkeuden N 60 + 99,20 m, luvan saajan tulee riittävässä määrin kiinteästi/pysyvästi alentaa tyhjennysmunkkien settien ylivuotoreunoja. Vedenkorkeuden ylittymisestä ja ylivuotoreunojen muuttamisesta tulee viivyttelemättä ilmoittaa Lapin ELY-keskukselle. Aloittamis- ja valmistumisilmoitus 9. Matalajärven siirtymisestä tämän päätöksen mukaiseen käyttöön on luvan saajan ilmoitettava kirjallisesti aluehallintovirastolle, Lapin ELYkeskukselle ja Ylitornion kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle 60 päivän kuluessa toiminnan muuttamisesta lukien. OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALLE Vahingonkärsijä voi vaatia luvan haltijalta korvausta ennakoimattomasta vahingosta tai toimenpiteitä sen poistamiseksi. Hakemus tulee tehdä aluehallintovirastolle 10 vuodessa valmistumisilmoituksen saapumisesta tai sitä jäljemmästä töiden valmistumisesta. Myös viranomainen voi edellyttämättömien, yleiseen etuun kohdistuvien vahingollisten vaikutusten vuoksi vaatia luvan haltijan velvoittamista vahinkojen vähentämistoimenpiteisiin samassa ajassa. RATKAISUN PERUSTELUT Käsittelyratkaisun perustelut 1. Vesilain 2 luvun 31 :n 1 momentin mukaan vesistöön tehdyn rakennelman omistaja on velvollinen pitämään rakennelman kunnossa, niin ettei siitä aiheudu vaaraa taikka yleistä tahi yksityistä etua koskevia vahingollisia tai haitallisia seurauksia. Saman pykälän 2 momentin (2009/1391) mukaan ilman aluehallintoviraston lupaa ei saa poistaa vesistöstä rakennelmaa, joka vaikuttaa vedenkorkeuteen tai vedenjuoksuun. Aluehallintoviraston käsityksen mukaan sama koskee myös rakennelman käytön sellaista muuttamista, jolla muutetaan vesistössä pitkään jatkunutta säännöstelykäytäntöä, tässä asiassa luopumista Matalajärven tyhjentämisestä syksyllä ja sen täyttämistä sulamisvesillä keväällä. Koska tällä päätöksellä kumotaan Matalajärven luonnonravintolammikon rakentamista ja käyttöä koskevat päätökset, ovat lupamääräysten mukaiset toimet myös velvoitteita.
2. Kun otetaan huomioon asiakirjoista saatava selvitys, ja edellä kohdasta Tarkastus ilmenevä, ei uuden tarkastuksen toimittaminen ole asian selvittämiseksi tarpeen. 13 Pääasiaratkaisun perustelut Asiassa saatu selvitys Matalajärven luonnonravintolammikko on toteutettu pääosin 8.12.1980 päivätyn rakennussuunnitelman mukaisesti Suomalais-ruotsalaisen rajajokikomission 11.10.1982 antaman päätöksen määräyksin. Asiassa saadun selvityksen mukaan vallitseva tilanne poikkeaa rakennussuunnitelmasta seuraavilta osin: Luonnonravintolammikon tyhjennysmunkit on rakennussuunnitelmasta poiketen tehty kahtena vierekkäisenä puumunkkina, joiden mitat ovat 90 cm x 90 cm. Luonnonravintolammikkoon munkkien eteen ja vedenottokanavan tukkimiseksi on rakennettu maapadot syksyllä 2010. Matalajärven länsipuolen valuma-alue ulottuu rakennussuunnitelman liitteestä 2 poiketen ainoastaan Matalajärven tilan länsirajalla olevaan metsäojien kokoojaojaan. Matalajärven itäpuolella oleva valuma-alue ei ole ulottunut rakennussuunnitelman osoittamasti niin etäälle itään, vaan on rajoittunut Matalajärven tilan itärajalla olevaan, 1970-luvulla toteutetun metsäojitushankkeen kokoojaojaan. Näin ollen luonnonravintolammikon käyttöönottovaiheessa Matalajärven valuma-alueen pinta-ala sekä järveen tuleva kokonaisvaluma ja suurin virtaama ovat olleet oleellisesti rakennussuunnitelmassa arvioituja pienempiä. Luonnonravintolammikon täyttämiseksi on vettä keväällä otettu itäpuolen metsäojien kokoojaojasta. Asiassa saadun selvityksen mukaan luonnonravintolammikon tyhjennyskanavan jatkeeksi on vuonna 1983 kaivettu sopimuksen perusteella Torikanojaa Niipajärveen saakka ja siihen liittyvä poikittaissuuntainen oja. Johtopäätökset Lupamääräyksistä ilmenevästi toteutettuna Matalajärven valuma-alueen vesitilanne virtaamien osalta palautetaan ennalta arvioiden lähelle ennen luonnonravintolammikkotoimintaa vallinnutta tilannetta. Luonnonravintolammikon toiminnan lopettamisesta ja Matalajärvestä edellä annettujen lupamääräysten mukaisesti ei ennalta arvioiden aiheudu haitallisia vedenkorkeuden, virtaaman tai vedenlaadun muutoksia Matalajärvessä ja vesistössä siitä alavirtaan. Veden johtamisella itäpuolen metsäojasta Matalajärveen saattaa olla myönteinen vaikutus Matalajärven vedenlaatuun. Aluehallintoviraston arvion mukaan Matalajärven vedenkorkeuden pysyttämisestä ympärivuotisesti lammikkotoiminnan aikaisella ylivedenkorkeudella sekä tätä varten luonnonravintolammikon rakenteiden säilyttämisestä ja käyttämisestä tämän päätöksen lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla saatava hyöty on siitä johtuvaa vahinkoa, haittaa ja muuta edunmenetystä huomattavasti suurempi. Näin ollen vesilain mukaiset luvan myöntämisedellytykset täyttyvät.
14 Lupamääräysten perustelut Tällä päätöksellä on annettu luonnonravintolammikkotoiminnan lopettamiseksi ympäristönsuojelulain 90 :n 3 momentin ja vesilain 2 luvun 31 :n 2 momentin mukaiset määräykset sekä tarpeelliset määräykset Matalajärven vedenkorkeuden pysyttämiseksi ympärivuotisesti lammikkotoiminnan aikaisella ylivedenkorkeudella sekä määräykset tätä varten luonnonravintolammikon ja lammikoiden I-III rakenteiden säilyttämiseksi ja käyttämiseksi. Lupamääräyksellä 2 on määrätty muun muassa rakentamaan yhteys Matalajärven itäpuolen metsäojasta Matalajärveen, johtamaan vedet Matalajärvestä Torikanojaan lammikoiden II ja III tyhjennysmunkkien kautta sekä tekemään järven puolelle jo rakennettuun maapatoon ylisyöksykynnys. Luonnonravintolammikkotoiminnan aikana, yli 30 vuoden ajan, Matalajärvi on tyhjennetty syksyllä ja täytetty keväällä lumen sulamisvesistä. Asiassa saadun selvityksen perusteella itäpuolen metsäojitusalueelta on johdettu vesiä, jotta järvi on saatu keväällä täyteen. Näin menetellen Matalajärven keväinen täyttäminen on leikannut huomattavan osan kevään virtaamista, mutta syystyhjennys on niitä lisännyt verrattuna Torikanojan virtaamiin ennen luonnonravintolammikkotoimintaa. Lupamääräyksen tarkoituksena on, että Matalajärvi tulevaisuudessakin tasaa Torikanojan virtaamia ja pidättää järveen osan tulvavesien mukanaan tuomasta kiintoaineesta. Lammikoiden II ja III tyhjennysmunkkien settien ylivuotoreunat on määrätty eri korkeudelle, jotta voidaan vedenkorkeuden noustessa hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti järven tilavuutta ja leikata järven menovirtaamia. Maapatoon rakennettavaksi määrätyn ylisyöksykynnyksen harja on määrätty 0,1 m järven ylintä korkeutta matalammalle, jotta voidaan estää Matalajärven vedenkorkeuden ylärajan ylittyminen. Mikäli ylisyöksykynnystä on tarkoitus hyödyntää jatkuvaan juoksutukseen tai vettä virtaa sen yli muulloinkin kuin poikkeustilanteissa, patoon on rakennettava tiivistesydän betonista, puusta tai levyrakenteesta. Käyttökokemusten perusteella voidaan rakenteisiin Lapin ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla tehdä vähäisiä muutoksia, jotka eivät loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Muilta osin luvan saajan noudatettavaksi on annettu tavanomaiset määräykset työn huolellisesta suorittamisesta sekä yleisten ja yksityisten etujen turvaamisesta. KUMOTTAVAT PÄÄTÖKSET Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston 30.11.2005 antama Matalajärven luonnonravintolammikon ympäristölupapäätös nro 118/05/1 ja Suomalaisruotsalaisen rajajokikomission 11.10.1982 antama Matalajärven vedenkorkeuden nostamista ja kalankasvatusta koskeva päätös nro M/81 ja 21.12.2006 antama istutuskalojen kasvatusta Matalajärvessä koskeva päätös nro M50/04 LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA 2. GG:n ja muistuttajakumppaneiden vaatimusten osalta viitataan käsittelyratkaisuun 2, pääasiaratkaisuun ja lupamääräykseen 2 sekä niiden perusteluihin.
Tällä lupapäätöksellä on määrätty, että Matalajärven itäpuolen metsäojasta on johdettava tulvavesiä Matalajärveen. Näin turvataan ainakin ylivirtaamatilanteessa se, että osa vesistä virtaa Matalajärven kautta pidättäen vesien mukanaan tulevaa kiintoainetta. Matalajärven itäpuolen metsäojitushanke on toteutettu ja oja johtanut vesiä Torikanojaan jo ennen Matalajärven luonnonravintolammikon rakentamista. Metsäojitushankkeen kokoojaoja laskee Matalajärven alapuolella Torikanojaan. Tällä päätöksellä ei anneta lupaa sellaisille kaivu- tai muille toimenpiteille, jotka aiheuttaisivat humustai muun kuormituksen lisääntymistä Niipajärveen. Edellä kohdasta Hanketta koskevat luvat, sopimukset ja suostumukset ilmenevästi osa muistutuksen tehneistä (GG, II, JJ, KK ja LL) on hyväksynyt Matalajärven kalanviljelytoiminnan ja todennut, että toiminnasta ei ole ilmennyt minkäänlaista haittaa Niipajärvellä ja yksi muistuttaja (Jari Karkiainen) on tehnyt vuokrasopimuksen, jonka mukaan vuokramiehellä on oikeus käyttää Niipajärven vesialuetta kalanviljely- ja virkistyskäyttöön parhaaksi katsomallaan tavalla. Edellä olevien lupamääräysten mukaisesti toimittaessa Matalajärvestä ei aiheudu enempää vaikutuksia Niipajärvellä kuin luonnonravintolammikkotoiminnan aikana on aiheutunut. 3. BB:n oikeudenomistajien vaatimusten osalta viitataan käsittelyratkaisuun 2, pääasiaratkaisuun ja lupamääräykseen 2 sekä niiden perusteluihin. Tällä lupapäätöksellä on määrätty, että Matalajärven itäpuolen metsäojasta on johdettava tulvavesiä Matalajärveen. Näin turvataan ainakin ylivirtaamatilanteessa se, että osa vesistä virtaa Matalajärven kautta pidättäen vesien mukanaan tulevaa kiintoainetta. Matalajärven itäpuolen metsäojitushanke on toteutettu ja oja johtanut vesiä Torikanojaan jo ennen Matalajärven luonnonravintolammikon rakentamista. Metsäojitushankkeen kokoojaoja laskee Matalajärven alapuolella Torikanojaan. Tällä päätöksellä ei anneta lupaa sellaisille kaivu- tai muille toimenpiteille, jotka aiheuttaisivat humustai muun kuormituksen lisääntymistä Niipajärveen. Edellä kohdassa Hanketta koskevat luvat, sopimukset ja suostumukset ilmenevästi tilan Haapaharju RN:o 44:6 omistajat ovat sopineet, että luvan hakija saa kaivaa ja perata Matalajärvestä lähtevän ja tilan kautta laskevan Torikanojan siihen kuntoon, etteivät vedet jää Uudella jänkällä Haapaharjun tilan maalle, ja Matalajärven säännöstelyvedet saadaan juoksuttaa mainittua kaivantoa pitkin alapuolella olevaan Niipajärven vesistöön. Hakija on puhelimitse 7.9.2012 ilmoittanut kaivaneensa uoman vuonna 1983, missä yhteydessä on kaivettu myös poikittaissuuntainen oja. Sopimuksen mukaisella perkaamisella on ollut tarkoitus ehkäistä luonnonravintolammikon tyhjennysjuoksutuksista aiheutuneita vedenkorkeus- ja virtaamahaittoja Torikanojan vaikutuspiirissä. Edellä olevien lupamääräysten mukaisesti toimittaessa Matalajärvestä ei aiheudu enempää vaikutuksia Torikanojassa ja sen varrella sekä Niipajärvellä kuin luonnonravintolammikkotoiminnan aikana on aiheutunut. Luonnonravintolammikon tyhjennysvaiheessa Torikanojan virtaamat ovat olleet suuremmat kuin ne tulevat olemaan toimittaessa tämän päätöksen lupamääräysten mukaisesti. 15 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman.
16 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Vesilaki 2 luku 3, 6 2 momentti, 12, 14a 1 momentti, 15, 31 1 ja 2 momentti sekä 16 luku 21 1 ja 2 momentti Vesiasetus 85 1 momentti Ympäristönsuojelulaki 90 3 momentti KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Lupa-asian käsittelymaksu on 1 220 euroa. Perustelut Maksun määräämiseen sovelletaan asian vireilletuloajankohtana voimassa olleita säännöksiä. Alla mainitun valtioneuvoston asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan muu vesilain 2 luvun mukaisen päätöksen käsittelymaksu on 1 220 euroa. Oikeusohjeet Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) 7 1 ja 2 momentti
17 MUUTOKSENHAKU Päätökseen ja käsittelymaksuun saa hakea muutosta Vaasan hallintooikeudelta valittamalla. Jorma Rantakangas Mikko Keränen Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Jorma Rantakangas (esittelevä jäsen) ja Mikko Keränen. Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 0295 017 664 tai 0295 017 500. JR/am Liite Valitusosoitus Päätös Tiedoksi Hakija Lapin ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat Lapin ELY-keskus / Kalatalous Kainuun ELY-keskus / Patoturvallisuusviranomainen Ylitornion kunta Ylitornion kunta / Kaavoitusviranomainen Ylitornion kunta / Ympäristönsuojeluviranomainen Ylitornion kunta / Terveydensuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ELY-keskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy 10.12.2012, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Linnankatu 1 3 postiosoite: PL 293, 90101 Oulu puhelin: vaihde 0295 017 500 telekopio: 08-3140 110 sähköposti: kirjaamo.pohjois@avi.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.