MYÖHEMPIEN AIKOJEN PYHIEN JEESUKSEN KRISTUKSEN KIRKKO KESÄKUU 2005 Kirkon uutisia Vanhin Kerr nimitetty kirkon kouluasiamieheksi Chad Phares, kirkon lehdet Ensimmäinen presidenttikunta on kutsunut vanhin W. Rolfe Kerrin seitsemänkymmenen koorumista palvelemaan kirkon kouluasiamiehenä. Hän seuraa tehtävässään kahdentoista apostolin koorumin jäsentä, vanhin Henry B. Eyringiä, joka palveli kahteen otteeseen kouluasiamiehenä, yhteensä noin 17 vuotta. Kirkon koululautakunnan alaisuudessa vanhin Kerr valvoo kirkon koululaitoksen kaikkea toimintaa, mukaan lukien kirkon korkeamman opetuksen laitokset kuten Brigham Youngin yliopisto, BYU-Idaho, BYU- Havaiji ja LDS Business College, kirkon seminaari- ja uskontoinstituuttiohjelmat sekä joukko kirkon ylläpitämiä ensimmäisen ja toisen asteen kouluja. Vanhin W. Rolfe Kerr Vaikka tämä tehtävä onkin raskas ja vastuullinen, luontevaa ja miellyttävää siinä on se, että se liittyy läheisesti ammattiuraani, vanhin Kerr sanoi. Vanhin Kerr, joka kutsuttiin johtavaksi auktoriteetiksi vuonna 1996, tuo uuteen tehtäväänsä laajan kokemuksen kasvatuksen alalla. Hän on palvellut Utahin korkeamman koulutuksen päällikkönä, Brigham Youngin yliopiston toimeenpanevana vararehtorina ja Dixie Collegen rehtorina Utahissa. Hän on toiminut hallinnollisissa tehtävissä myös Utahin yliopistossa, Utahin valtionyliopistossa ja Weberin valtionyliopistossa Utahissa Yhdysvalloissa. Vanhin Kerr huomautti, että pyhät kirjoitukset samoin kuin kaikki tämän taloudenhoitokauden profeetat ovat tähdentäneet kirkon jäsenille koulutuksen hankkimisen tärkeyttä. Hän huomautti: Opiskelumme tulee olla niin hengellistä kuin ajallistakin ja sekä opillista että akateemista. Tarvitsemme opiskeluumme niin laaja-alaisuutta kuin tasapainoakin. Kirkon koululaitoksessa tähdennetään koulutuksen Jättiläisten olkapäillä Kirkon kouluasiamiehenä vanhin W. Rolfe Kerr seitsemänkymmenen koorumista sanoo, että hänestä tuntuu kuin hän seisoisi jättiläisten olkapäillä. Silmäys menneisyyteen osoittaa, keillä on ollut aiemmin samankaltaisia tehtäviä: Karl G. Maeser 1888 1901 kirkon koulujen valvoja Joseph M. Tanner 1901 1905 kirkon koulujen valvoja Horace H. Cummings 1906 1920 kirkon koulujen valvoja David O. McKay 1920 1921 John A. Widtsoe 1921 1924 Joseph F. Merrill 1928 1933 John A. Widtsoe 1934 1936 Franklin L. West 1936 1953 Ernest L. Wilkinson 1953 1970 kirkon yhdistyneen koulujärjestelmän johtaja Neal A. Maxwell 1970 1976 Jeffrey R. Holland 1976 1980 Henry B. Eyring 1980 1986 J. Elliot Cameron 1986 1989 Henry B. Eyring 1992 2004 W. Rolfe Kerr 2005 KIRKON UUTISIA KESÄKUU 2005 K1
VALOKUVA MARK PHILBRICK, BRIGHAM YOUNGIN YLIOPISTON LUVALLA Vanhin Kerr palveli Brigham Youngin yliopiston vararehtorina 1980-luvun alussa. akateemisia ja hengellisiä puolia. Lainattuaan kohtaa 2. Nefi 9:29, On hyvä olla oppinut, jos he kuulevat Jumalan neuvoja, vanhin Kerr sanoi: Olemme parempia vanhempia, parempia aviomiehiä ja vaimoja, parempia kansalaisia ja parempia kirkon jäseniä, jos me kouluttaudumme. Vaikka kirkon koululaitos onkin etupäässä tarkoitettu nuorille aikuisille, jotka ovat kirkon jäseniä, niin maailmanlaajuisessa uskontoinstituuttiohjelmassa on mukana noin 12 000 henkilöä, jotka eivät ole kirkon jäseniä, ja näin ohjelma on sekä tehokas menetelmä pyhien täydelliseksi tekemiseksi että myös lähetystyöväline. Kirkon koululaitos yrittää vastata joustavasti kirkon kasvun tarpeisiin, vanhin Kerr sanoi. Yksi suurimpia haasteita on pysyä ajan tasalla niin, että ohjelmat ovat käyttövalmiina kirkon kasvaessa. (Ks. Kirkon koululaitos eri puolilla maailmaa.) Kun kirkon koululaitoksen oh- jelma on näin laaja, sen valvominen voi tuntua toisinaan musertavalta tehtävältä, vanhin Kerr sanoi. Vanhin Kerr sanoi olevansa innoissaan uudesta nimityksestään, koska se antaa hänelle mahdollisuuden tehdä työtä kirkon nuorten kanssa. Rakastan koulutusta ja rakastan nuoria, hän sanoi. Urani on keskittynyt enimmäkseen kirkon koululaitoksen palvelemiin ikäryhmiin. Kirkon koululaitoksella on erityinen paikka vanhin Kerrin sydämessä, koska hän osallistui itse kirkon koululaitoksen ohjelmiin nuorena. Hän suoritti seminaari- ja instituuttiohjelmat ja ymmärtää, kuinka ne ovat olleet siunauksena hänen elämässään. Kävin ainakin yhden instituuttikurssin joka lukukausi opiskellessani Utahin valtionyliopistossa, hän sanoi, ja se oli minulle uskomaton siunaus. Sen lisäksi että vanhin Kerr todistaa siunauksista, joita hän sai ollessaan instituutin oppilas, hän sanoi Kirkon koululaitos eri puolilla maailmaa Kirkon yliopistot ja colleget 56 000 oppilasta Ensimmäisen ja toisen asteen koulut 9 000 oppilasta Seminaarit ja uskontoinstituutit 735 000 oppilasta Jatkokoulutusohjelmat 450 000 osallistujaa Mukana olevat maat 140 maata Vapaaehtoisia 35 000 jäsentä uskollisten seminaarioppilaiden saavan samanlaisia siunauksia. Huomaamme, että kodit ja perheet saavat merkittävästi siunauksia, kun nuoret osallistuvat seminaariin, hän sanoi. Jotkut päättävät olla osallistumatta ajatellen, että se on liian suuri uhraus, mutta ajan mittaan suurin uhraus on se, ettei osallistu. Vaitiare Timo ja Karere Teiho Mahinan seurakunnasta Aruen vaarnasta Tahitista pitävät seminaarista. VALOKUVA ADAM C. OLSON K2
VALOKUVA KIRKON TIEDOTUKSEN LUVALLA Punainen Risti palkitsi kirkon rokotusavusta tuhkarokkoa vastaan Ensimmäisen presidenttikunnan jäsenet ojensivat Amerikan Punaisen Ristin toiminnanjohtajalle Marsha J. Evansille miljoonan Yhdysvaltain dollarin arvoisen sekin 4. helmikuuta tuhkarokkohankkeeseen, jonka avulla tämän Afrikan lapsille suunnatun Punaisen Ristin rokotusohjelman odotetaan pelastavan 1,2 miljoonan lapsen hengen. Kiitokseksi lahjoituksesta, joka oli toinen osa kirkon yhteensä kolmen miljoonan Yhdysvaltain dollarin kokonaissitoumuksesta, Punainen Risti palkitsi kirkon korkeimmalla kunnianosoituksellaan, joka lahjoittajille voidaan antaa. Se on nimeltään American Red Cross Circle of Humanitarians award [Amerikan Punaisen Ristin humanitaarisen piirin palkinto]. Lehdistökonferenssissa Evans luovutti johtavalle piispalle H. David Burtonille kehystetyn kappaleen New York Times -lehden artikkelista, jossa kiitettiin Punaisen Ristin tärkeimpiä lahjoittajia. Tämän elintärkeän julkisen terveydenhoitohankkeen avulla Amerikan Punainen Risti pelastaa ihmishenkiä julkisilta ja anteliailta hyväntekeväisyyden tukijoilta kuten Myöhempien Piispa H. David Burton ottaa vastaan Amerikan Punaisen Ristin kunnianosoituksen luovutettuaan kirkon lahjoituksen järjestön tuhkarokkohankkeeseen Afrikassa. Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkolta saatujen lahjoitusten turvin, Evans sanoi. Afrikan maissa, joissa tuhkarokkoa esiintyy eniten, tautiin kuolee yksi lapsi sadasta. Hankkeessa mukana olevat toivovat, että rokotusohjelman avulla tuhkarokko voidaan hävittää koko maanosasta. Piispa Burton sanoi kirkon päättäneen osallistua ohjelmaan, koska hankkeen tarkoituksena on auttaa muita, ja myös siksi, että kirkolla on paljon jäseniä Afrikassa. Hän sanoi osallistumisen hankkeeseen tuovan monille paikallisille seurakunnillemme mahdollisuuden tarjoutua vapaaehtoisiksi ja osallistua ohjelmaan. Amerikan Punaisen Ristin vanhempana terveysneuvojana toimiva lääkäri Mark Grabowsky arvioi, että noin 90 prosenttia kaikista afrikkalaisista lapsista tarvitsee rokotesuojan, jotta tauti voidaan hävittää Afrikasta. Vuoteen 2006 mennessä tuhkarokkohankkeessa on tarkoitus rokottaa yli 200 miljoonaa lasta Afrikassa. Kirkko on tehnyt yhteistyötä Amerikan Punaisen Ristin kanssa vuodesta 1986 lähtien tukien kansallisia ja kansainvälisiä avustustehtäviä ja hankkeita. Meillä on pitkä ja erinomainen kumppanuus Amerikan Punaisen Ristin kanssa, piispa Burton sanoi. Se on kumppanuutta, jota pidämme arvossa. Viimeisimpiä osoituksia siitä oli kirkon ja Amerikan Punaisen Ristin yhteistyö hurrikaanin jälkeisissä avustustehtävissä Yhdysvalloissa elo-, syys- ja lokakuussa 2004. KIRKON UUTISIA KESÄKUU 2005 K3
VALOKUVA ASSOCIATED PRESSIN LUVALLA Sadattuhannet guyanalaiset etsivät suojaa ja tarvikkeita pahojen tulvien jälkeen, jotka koskettivat yli puolta maan asukkaista. Tulvat pakottivat satoja jäseniä jättämään kotinsa ja hävittivät taloja Guyanassa ja Yhdysvalloissa Eteläamerikkalaisessa Guyanassa sekä Arizonassa, Nevadassa ja Utahissa Yhdysvalloissa rankat tulvat hävittivät tai vaurioittivat yli 260 jäsenten omistamaa taloa. Kirkko jatkaa avun antamista. Kirkon apu auttoi tuhansia tulvista kärsivässä Guyanassa Kun kolmen viikon rankkasateet tammikuussa toivat yli metrin verran vettä aiheuttaen vakavia tulvia Guyanassa, kirkon avustustyö alkoi nopeasti. Ruokaa, lääkkeitä ja juomavettä sisältänyt lähetys oli matkalla Guyanaan vuorokauden kuluessa hallituksen virallisesta avunpyynnöstä. Yksi syy siihen, että he kääntyivät puoleemme, oli se, että meidän tiedetään vastaavan avunpyyntöihin hyvin nopeasti, sanoi kirkon hätäavun johtaja Garry Flake. Ensimmäisen lähetyksen jälkeen kirkko toimitti maahan myös kolme kontillista vaatteita. Tarvikkeista 70 prosenttia meni koko väestölle ja 30 prosenttia kirkon jäsenille. Kirkko auttoi myös apua tarvitsevia jäseniä saamaan heti tarvikkeita antamalla käyttöön paastouhrivaroja. Tulvat ovat koskettaneet yli puolta maan 750 000 asukkaasta, ja ainakin kuusi ihmistä on saanut surmansa. Vaikka yksikään kirkon 1 600 jäsenestä maassa ei loukkaantunut eikä saanut surmaansa, 120 jäsentä joutui jättämään kotinsa tulvavesien vuoksi. Sateet vahingoittivat yhtä kokouspaikoista, joka on ainoa kirkon omistama rakennus maassa, eikä sinne päässyt moneen päivään. Yksi vuokratuista kokouspaikoista joutui tulvan valtaan ja kärsi suuria vahinkoja. Molemmat kokouspaikat sijaitsevat Georgetownin kaupunkiseudulla. Joissakin osissa rakennuksia vesi nousi yli metrin korkeuteen. Pääkaupungissa Georgetownissa tulvavedet ovat koskettaneet ainakin 120 000 ihmisen elämää. Arvioiden mukaan yli 40 prosenttia heistä on lapsia. Kirkko jatkaa tilanteen seuraamista maassa, ja jos lisäavun tarvetta ilmenee, kirkko jatkaa avun antamista, veli Flake sanoi. Tämän artikkelin on toimittanut Church News -lehti. Kirkko tarjosi apua tulvan ja mutavyöryjen jälkeen Kun rankkasateet ja runsaat tulvat Arizonassa, Kaliforniassa, Nevadassa K4
VALOKUVA SCOTT G. WINTERTON St. Georgessa Utahissa sijainnut talo romahti tulvivaan jokeen, joka oli syövyttänyt talon perustukset. ja Etelä-Utahissa hävittivät tai vaurioittivat yli 200 taloa, alueilla asuvat jäsenet tekevät edelleen työtä saadakseen elämänsä järjestykseen ja kotinsa kuntoon tai auttavat muita tekemään niin. Tulvat Arizonassa, Nevadassa ja Utahissa koskettivat jäseniä 7 vaarnan alueella hävittäen 25 jäsenten omistamaa taloa ja vaurioittaen 117 muuta. Vaikka yhtään ihmishenkeä ei menetetty, tulvavedet tekivät tuhojaan melkoisen suurella alueella viljelysmaita etenkin Etelä-Utahissa. Eniten kärsi Green Valleyn vaarna St. Georgessa Utahissa. Pelkästään tämän vaarnan alueella 18 kotia tuhoutui ja 36 vaurioitui. Mesquiten vaarnan alueella Nevadassa 4 kotia tuhoutui ja 28 vaurioitui. La Conchitassa Kaliforniassa mutavyöry surmasi 10 ihmistä ja hävitti tai vaurioitti yli 30 taloa. Paikalliset jäsenet reagoivat tilanteeseen tarjoamalla työhön vapaaehtoisia ja avustamalla paikallisia avustusjärjestöjä. Kirkon rahoittama avustustyö Utahissa, Arizonassa ja Nevadassa käynnistyi nopeasti tulvien alettua. Kirkko osallistui avustustyöhön kolmessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa paikalliset Apuyhdistykset ja pappeusryhmät tarjoutuivat heti tulvien alettua auttamaan kaikkialla, missä apua tarvittiin. Tähän sisältyi majapaikan löytäminen niille, jotka joutuivat tulvan vuoksi lähtemään kodeistaan. Toisessa vaiheessa kirkko teki lahjoituksia Punaisen Ristin paikallisjärjestöille Nevadassa ja Utahissa. Muutamia kirkon rakennuksia käytettiin Punaisen Ristin majapaikkoina. Monet kirkon jäsenet auttoivat huolehtimalla majapaikkojen toiminnasta. Kolmannessa vaiheessa kirkko lahjoitti ruokapankkeihin ja alueiden majapaikkoihin ruokaa ja hygieniatarvikkeita, jotka oli saatu piispojen varastohuoneista St. Georgen alueelta Utahista. Siivousryhmille annettiin kottikärryjä ja lapioita. Joillekuille se, mikä tekee hävityksestä siedettävämmän, on muiden tekemä vapaaehtoistyö. Vapaaehtoisten osuus oli valtava, sanoi kirkon hätäavun johtaja Garry Flake. Seminaarioppilaat St. Georgen lukioista auttoivat siivoamalla tulvien vaurioittamia koteja ja pihoja. Uutisissa Norjan satavuotispäivää juhlittiin temppeliaukiolla S atoja ihmisiä, joiden esivanhemmat tulivat Skandinaviasta, kokoontui 15. tammikuuta Assembly Halliin temppeliaukiolle viettämään Norjan itsenäisyyden satavuotisjuhlaa. Juhlassa puhui norjalainen korkean tason virkamies Bendik Rugaas, esiintyi kansainvälinen lasten kuoro ja vanhin Ronald T. Halverson seitsemänkymmenen koorumista esitti kunnianosoituksen Norjalle. Vanhin Halverson puhui uskosta, jota yli 30 000 Skandinaviasta kotoisin olevaa kirkon jäsentä osoittivat tullessaan Utahiin 1800-luvun loppu- KIRKON UUTISIA KESÄKUU 2005 K5
Kirkko teki uudistuksia sukututkimuskirjastossa Kirkko juhli maailman suurimpiin kuuluvan sukututkimuskirjaston uudistumista tammikuun lopulla, kun sukututkimuskirjastoon Salt Lake Cityssä tehdyt laajat uudistustyöt oli saatettu päätökseen. Kirjastossa, joka on kymmenen suosituimman turistikohteen joukossa Utahin osavaltiossa, pidettiin avointen ovien päivät 22. 28. tammikuuta, joiden aikana esiteltiin kirjaston tarjoamaa henkilökohtaista sukututkimusapua, sukututkimuskursseja, vierailevia puhujia ja näytteitä maksuttomista tietokoneohjelmista. Vaikka monet pitävät jo nyt kirkon sukututkimuskirjastoa kenties parhaana sukututkimuskirjastona maailmassa, kirkko teki uudistuksia parantaakseen kirjaston teknologiaa ja vieraiden mukavuutta. Ennen uudistamista niiden, jotka halusivat tutustua julkaistuihin sukuhistorioihin, täytyi etsiä niitä Joseph Smithin muistorakennuksesta. Nyt kaikki 80 000 sukututkimuskirjaston julkaisemaa sukuhistoriaa ja elämäkertaa ovat kirjaston ensimmäisessä kerroksessa. Kirkko lisäsi näköpuhelimen, niin että kuurojen tutkijoiden eri puolilla maailmaa on mahdollista ottaa yhteyttä kuuroihin tutkijoihin kirjastossa. Kirjastoon lisättiin myös 30 aseman tietokonehuone, joten kirjastossa on nyt yli 200 tietokonetta, joiden avulla vieraat voivat käyttää sukututkimusohjelmia ja päästä Internetiin. Vieraamme ilahtuvat aina huomatessaan, että Internetin monia suosittuja maksullisia sukututkimussivuja voi kirjastomme tietokoneilla käyttää maksutta, sanoi sukututkimuskirjaston johtaja Ray Wright. Parannusten ansiosta kirjasto on käyttäjäystävällisempi, veli Wright kertoi. Olemme varustautuneet nyt paremmin auttamaan niin nuoria kuin vanhojakin, vastaalkajia ja pitkälle ehtineitä tutkijoita. Haluamme vieraidemme saavan onnistumisen elämyksen käydessään täällä, olipa heidän kokemuksensa, tietonsa tai äidinkielensä mikä tahansa. Haluamme heidän lähtiessään olevan innostuneita sukututkimuksestaan ja innokkaita tulemaan uudelleen. Avointen ovien päivinä, joiden yhteydessä vietettiin Utahin sukututkimusseuran 110-vuotisjuhlaa, kirjasto tarjosi 30 sukututkimuskurssia. Kursseilla keskityttiin nuorten tekemään tutkimiseen, etniseen tutkimukseen sekä käyttämään Internetiä ja TempleReady TM ja Personal Ancestral File -ohjelmia. Lisätietoja sukututkimuskirjastosta on osoitteessa www.familysearch.org. Kirkon äskettäin uusitussa sukututkimuskirjastossa kävijät käyttävät hyväkseen parantunutta tietokoneiden saatavuutta. K6
puoliskolla. Tarvittiin enemmän kuin kutsu. Tarvittiin erityistä motivaatiota ja opin omaksumista. Niin tänne tuleminen kuin tässä karussa erämaassa kestäminenkin vaativat heiltä hengellistä vakaumusta ja uskoa, hän sanoi. Puheensa jälkeen vanhin Halverson luovutti herra Rugaasille kirjan koettelemuksista, joita norjalaiset ja tanskalaiset pyhät kokivat ylittäessään tasangot seitsemännessä käsikärrykomppaniassa. Saatte tästä kirjasta käsityksen vaikeuksista ja uhrauksista, joita he kohtasivat, vanhin Halverson sanoi herra Rugaasille. Kirja ei kerro koko historiaa vaan historian, joka auttaa teitä ymmärtämään, miksi he tulivat ja millaista omistautumista esivanhemmiltamme vaadittiin perustaa Siion. Herra Rugaas, joka on ensimmäinen Norjan kansalliskirjaston johtaja, esitti kiitoksensa kirjasta. Nelipäiväisellä vierailullaan hän tutustui myös sukututkimuskirjastoon, puhui opiskelijoille Brigham Youngin yliopistossa ja katsoi pioneereista kertovan elokuvan Perintö. Elokuva Perintö liikutti minua syvästi, hän sanoi. Hän kertoi myös huomanneensa, että monet yleisön joukossa olivat pukeutuneet perinteisiin norjalaisiin asuihin. Kun katselen ympärilleni ja näen kaikki villapaidat, voin kotiin palatessani sanoa, että on kuin olisin ollut jokavuotisilla norjalaisilla taideja käsityömessuilla, herra Rugaas nauroi. Taiwanilaisen vaarnan avoimien ovien tilaisuus rakensi yhteiskuntasuhteita Yli 800 ihmistä, joukossa poliitikkoja, tutkijoita ja muita, kävi Chung Hsingin vaarnakeskuksessa Taiwanissa viime vuoden lopulla järjestetyssä avointen ovien tilaisuudessa, jossa Chung Hsingin vaarnan jäsenet saivat kertoa uskostaan paikkakunnan muille asukkaille. Avointen ovien tilaisuus, jonka järjestämiseen ja valmisteluihin vaarnan jäsenet käyttivät monia tunteja, koostui kierroksesta, jonka aikana vieraat tutustuivat kymmeneen paikkaan rakennuksessa. Kussakin paikassa esiteltiin jokin osa-alue evankeliumista, kirkon palveluista tai elämästä myöhempien aikojen pyhänä. Kierros alkoi kappelista, jossa selitettiin sakramenttipalveluksen tarkoitus ja rakenne. Kun vieraat astuivat Apuyhdistyksen huoneeseen, jäsenet opettivat heille Apuyhdistyksen tehtävää, selittivät kotivaran tärkeyttä ja esittelivät kolmen vuorokauden hätävarapakkauksia. Jäsenet opettivat vieraille perheillan tärkeyttä sketsein, joissa näytettiin, kuinka perheilta toimii ja kuinka se voi rakentaa sopusointua kodissa. Jäsenet esittelivät vieraille myös sukututkimuskeskusta ja selittivät Elian tehtävää kääntää isien sydämet lasten puoleen ja lasten sydämet heidän isiensä puoleen (ks. Mal. 3:24). Monet vieraista osoittivat kiinnostusta sukututkimuksen tekemiseen. Chang Huan piirikunnan komissaari osallistui kierrokseen ja huomautti, kuinka häneen tekivät vaikutuksen vaarnan nuorten älykkyys, puhetaito ja sosiaaliset taidot. Ennen lähtöään hän asettui kuvaan Alkeisyhdistyksen lasten kanssa rakennuksen edessä. Vaarnan jäsenet sanoivat tunteneensa, että he olivat saaneet siunauksia pyrkiessään rakentamaan hyvää tahtoa kirkkoa kohtaan yhteiskunnassa. Maailmanlaajuisen johtajien koulutuskokouksen aikataulu muuttunut E nsimmäisen presidenttikunnan lähettämän kirjeen mukaan maailmanlaajuiset johtajien koulutuskokoukset, joita on pidetty tammi- ja kesäkuussa vuodesta 2003 lähtien, on tästä lähtien tarkoitus pitää kerran vuodessa helmikuussa. Koska 18. kesäkuuta 2005 pidettäväksi suunniteltua koulutuskokousta ei ole, ensimmäinen presidenttikunta kehottaa pappeusjohtajia käyttämään aiempien maailmanlaajuisten johtajien koulutuskokousten sisältöä opettaessaan pappeutta ja apujärjestöjä. Aiemmissa maailmanlaajuisten johtajien koulutuskokousten puheissa on kosketeltu ohjeita lähetystyöstä, palvelemisesta piispana, apujärjestöjen johtamisesta sekä vaarnanjohtajan ja patriarkan velvollisuuksista. KIRKON UUTISIA KESÄKUU 2005 K7
YHTEINEN TUOKIO Lisäideoita yhteiseen tuokioon, kesäkuu 2005 Seuraavassa on yhteiseen tuokioon lisää ideoita, joita Alkeisyhdistyksen johtohenkilöt voivat käyttää kesäkuun 2005 Liahonassa julkaistujen yhteisen tuokion ohjeiden lisäksi. Nämä ideat liittyvät oppiaiheeseen Minä seuraan Häntä uskossa sekä ohjeisiin ja tehtäviin, jotka ovat tämän lehden lasten osion sivuilla Y4 Y5. 1. Kiinnitä kuva Vapahtajasta taulun yläreunaan. Pyydä lapsia seuraamaan omista pyhistä kirjoituksistaan, kun teet yhteenvedon periaatteista kohdassa Alma 32:27 43. Opeta, miten tärkeää on kylvää Jumalan sana jota siemen kuvaa sydämeemme ja ravita sitä uskossa. Piirrä taululle siemen ja kysy: Miten me ravitsemme siementä? Pyydä vanhempia lapsia ottamaan esiin sivut 4 5 Usko Jumalaan -oppaistaan, ja kerratkaa Usko Jumalaan -kunniakirjan perusvaatimukset. Valitse Alkeisyhdistyksen tai kirkon lauluja, jotka opettavat kunkin perusvaatimuksen periaatteen. Soita lyhyt musiikkivihje, jonka avulla voi tunnistaa jonkin perusvaatimuksen ja joka auttaa meitä ravitsemaan siementä uskossa. Pyydä lasta, joka tunnistaa vihjeen, tulemaan taululle ja piirtämään kasvavaan kasviin varsi, lehti tai oksa. Kun lapsi piirtää, heitä hernepussit kahdelle tai kolmelle muulle lapselle ja pyydä kutakin heistä nousemaan ja kertomaan yksi asia, jonka hän voi tehdä tällä viikolla ravitakseen siementä uskossa kyseistä vaatimusta käyttäen. Laulakaa laulut. Kertaa kaikki kuusi vaatimusta. Pyydä viimeistä lasta, joka piirtää taululle, lisäämään kasviin kallisarvoinen hedelmä. Ohjaa lapset etsimään lupaus hedelmästä kohdasta Alma 32:42. Tee yhteenveto Lehin näystä kohdassa 1. Nefi 8:10 18. Vertaa 1. Nefin kohdan jakeita hedelmästä Alman kohdan jakeisiin. Todista, että kun me elämme jatkuvasti evankeliumin mukaan uskossa, me pystymme lopulta nauttimaan elämän puun hedelmiä. Pienemmille lapsille: Älä käytä Usko Jumalaan -oppaita, vaan opeta samat rukouksen, pyhien kirjoitusten tutkimisen jne. periaatteet Evankeliumiaiheisen kuvaston kuvien avulla. 2. Uskonsa vuoksi Kristukseen nykyajan profeetat ja entisaikojen profeetat ovat tehneet Jumalan työtä jopa suurta vastustusta kohdatessaan. Taivaallinen Isä siunaa niitä, jotka pitävät Hänen käskynsä uskossa. Kiinnitä taululle seuraavat Evankeliumiaiheisen kuvaston kuvat ja valmistaudu kertomaan lyhyesti (tai lasten avulla) niihin liittyvät kertomukset seuraavien lähteiden mukaan: 102 Arkin rakentaminen (kertomus kuvan takana), 303 Nefi taltuttaa kapinalliset veljensä (kertomus kuvan takana), 416 Mormonin kirjan kääntäminen (kertomus oppikirjasta Alkeisyhdistys 5, oppiaihe 5), 507 Brigham Young (kertomus tasankojen ylittämisestä oppikirjasta Alkeisyhdistys 5, oppiaiheet 40 41), 520 Gordon B. Hinckley (kertomus Accran temppelistä Ghanassa julkaisussa Liahona, heinäkuu 2000, s. 30 32 ja lokakuu 2004, s. 13 15). Tähdennä sitä, että näitä profeettoja siunattiin, koska he uskoivat Jeesukseen Kristukseen. 3. Lauluesitys: Opeta laulu Uskossa seuraten (Liahona, helmikuu 2003, s. Y16) opettamalla ensin sävel. Laula laulu lapsille. Pyydä heitä nousemaan ja uskossa seuraten marssimaan paikallaan 4/4-tahdissa, kun laulat laulun uudelleen. Pyydä lapsia hyräilemään sävelmä seistessään yhä paikallaan marssimassa. Kiinnitä kuva Vapahtajasta taululle nurinpäin ja peitä se sellaisilla Evankeliumiaiheisen kuvaston tai Alkeisyhdistyksen kuvapakettien kuvilla, jotka kuvaavat käsitteitä kustakin laulun säkeestä. Valitse neljä kuvaa kuhunkin säkeistöön, esimerkiksi Evankeliumiaiheisen kuvaston kuva 617 (Tutkikaa pyhiä kirjoituksia), 607 (Nuori tyttö puhuu kirkossa), 216 (Kristus ja lapset), Evankeliumin tasovaatimukseni -juliste jne. Laula ensimmäisen säkeistön ensimmäinen puolikas ja pyydä lapsia tunnistamaan kuvista ne, jotka kuvaavat sanoja. Kerro heille, ettei vääriä valintoja ole, koska eri kuvat voivat kuvata samaa säettä. Poista heidän valitsemansa kuvat ja kiinnitä ne taululle järjestyksessä. Laulakaa tämä osa laulusta yhdessä muutamaan kertaan. Kerro lapsille, että kun he oppivat laulun, taululla olevat kuvat otetaan pois ja pannaan järjestykseen, kunnes voit paljastaa alla olevan yllätyskuvan. Jatkakaa opettelemalla laulu kokonaan. Käännä kuva Kristuksesta oikein päin ja käytä sitä havaintovälineenä, kun opetat laulun loppuosan. K8
Paikallisia uutisia Vyöhykkeen johtokunnan sanoma Saarnatkaa minun evankeliumiani Euroopan keskisen vyöhykkeen johtokunta iloitsee siitä, että vaarnat, lähetyskentät ja piirit kautta vyöhykkeen ovat kaikki Vanhin W. Craig ryhtyneet innolla Zwick toteuttamaan julkaisun Saarnatkaa minun evankeliumiani periaatteita ja ohjeita. Olemme olleet keskuudessanne ja nähneet hymyn kasvoillanne, kun olette saaneet yhteisiä siunauksia tehokkaammasta jäsenlähetystyöstä omissa seurakunnissanne. Kiitämme teitä henkilökohtaisesta osallistumisestanne tähän suureen työhön, jonka tarkoituksena on kutsua muita tulemaan Kristuksen luokse auttamalla heitä ottamaan vastaan palautettu evankeliumi uskon kautta Jeesukseen Kristukseen ja Hänen sovitukseensa, tekemällä parannus, ottamalla vastaan kaste ja Pyhän Hengen lahja sekä kestämällä loppuun asti. Vanhin L. Tom Perry laski viime kuun Liahonassa lujan perustuksen ja kuvaili, kuinka tämä innoitettu opas Saarnatkaa minun evankeliumiani syntyi. Hän antoi meille myös velvollisuuden yhdessä viedä evankeliumi maailmaan. Perustukseen kuului tarve 1) yksinkertaistaa lähetystyötä ja 2) saada jäsenet osallistumaan enemmän ihmisten etsimiseen lähetyssaarnaajien opetettaviksi. Presidentti Gordon B. Hinckley on esittänyt meille kutsuhuudon toimintaan. Hän on sanonut: Voimme antaa lähetyssaarnaajien yrittää tehdä sen yksin tai voimme auttaa heitä. Viljelköön jokainen jäsen sydämessään tietoisuutta siitä, että hän itse pystyy johdattamaan muita totuuden tuntemiseen. Tehköön hän työtä sen hyväksi. Rukoilkoon hän hyvin vakavissaan sen johdosta. Euroopan keskisen vyöhykkeen johtokunta on pyytänyt meitä jokaista osallistumaan auliisti Herran sadonkorjuuseen tuomalla enemmän Hänen lapsiaan kasteen vesiin. Se on tehnyt täysin selväksi, että jokaisen organisaation tulee keskittyä yhden uuden jäsenen tuomiseen kirkkoon tänä vuonna. Saavuttaaksemme sen meidän kaikkien täytyy osallistua. Alkeisyhdistyksen, Nuorten Naisten, Apuyhdistyksen, Nuorten Miesten, vanhinten koorumin, ylipappien ryhmän, pyhäkoulun, niin ja jopa seurakunnan piispakunnan tai johtokunnankin. Me annammekin jokaiselle vaarnan johtokunnalle, jokaiselle korkealle neuvostolle ja jokaiselle lähetyshallitukselle haasteen ottaa omakseen tämä kaikkien vuosittainen tavoite tuoda yksi tai useampia henkilöitä kasteen vesiin tänä vuonna. Ensimmäinen lähetystyökeskustelu on voimallinen mutta kuitenkin hyvin yksinkertainen selittäessään Jeesuksen Kristuksen evankeliumin palautuksen totuuksia. Se on sen kaltainen sanoma, että jopa Alkeisyhdistyksen lapsikin voisi esittää sen vakuuttavasti. Julkaisun Saarnatkaa minun evankeliumiani koko kolmas luku on omistettu evankeliumin puhtaille ja yksinkertaisille opeille. Annamme teille haasteen, että valmistatte tästä pyhästä totuuden sanomasta oman esityksenne ja esitätte sen toisillenne omissa perheilloissanne. Voitte tehdä sen myös Alkeisyhdistyksen luokissa, pyhäkoululuokissa, koorumeissa ja luokkien kokouksissa. Yksi ehdotus ensimmäisen keskustelun opetusten sisäistämiseen on valmistaa esitys siitä, mitä kukin pääaihe teille merkitsee. Ensimmäisen keskustelun ensimmäinen periaate on: Jumala on rakastava taivaallinen Isämme. Voisitte pyytää jotakuta nuorta alkeisyhdistysikäistä poikaa tai tyttöä kuvailemaan Jumalaa omin sanoin. Jo silläkin tavalla he esittävät ensimmäisen keskustelun voimallisia aloitussanoja. Tarkastelkaa kutakin ensimmäisen keskustelun selkeää periaatetta ja kootkaa sitten omia ajatuksianne niiden ympärille. Seurakuntanne kokoaikaiset lähetyssaarnaajat voivat auttaa teitä kaikkiin näihin periaatteisiin liittyvissä pyhien kirjoitusten lisäviitteissä ja lisäaineistossa. Olkoon se pohjana sille, mitä opetatte omissa KIRKON UUTISIA KESÄKUU 2005 K9
perheilloissanne. Omat lapsenne nousevat uudelle luottamuksen tasolle. Heidän omat hengelliset lamppunsa loistavat kirkkaammin. He ovat uudella luottavaisuuden tasolla oman perheensä jäsenten keskuudessa ja ystäviensä keskuudessa. Tässä on luettelo ensimmäisen keskustelun periaatteista: Evankeliumi siunaa perheitä. Taivaallinen Isä ilmoittaa evankeliuminsa jokaisella taloudenhoitokaudella. Vapahtajan maanpäällinen palvelutyö. Suuri luopumus. Jeesuksen Kristuksen evankeliumin palautus Joseph Smithin kautta. Mormonin kirja toinen todistus Jeesuksesta Kristuksesta. Rukoile tietoa totuudesta Pyhän Hengen kautta. Vapahtaja ei opettaessaan tehnyt asioista monimutkaisia. Hän käytti helposti ymmärrettäviä vertauksia. Hän opetti esimerkeillä ja käyttäen yksinkertaisia vertauskuvia, jotka jokainen ymmärsi. Pieni neljävuotias tyttärentyttäremme opetti meille erään hyvin tärkeän periaatteen, kun häntä pyydettiin pitämään perherukous isänsä jatkoopintojen ensimmäisen päivän aamuna. Hän tiesi, että hänen isänsä oli hyvä opiskelija ja että hän oli hyvin valmistautunut vaikeille kursseille eräässä hyvin vaativassa yliopistossa. Hänen rukouksensa meni tähän tapaan: Taivaallinen Isä, siunaa isää niin että hän oppii aakkosensa. Kun yhä useammat meistä ojentavat kätensä ystävilleen ja naapureilleen sekä niille, joita emme ehkä edes tunne, muistakaa pitää oppi puhtaana, periaatteet selkeinä ja opetus yksinkertaisena. Olkaa onnellisia kertoessanne evankeliumista kaikille, joita tapaatte. Siunattakoon meitä kaikkia niin, että kohdallamme toteutuu julkaisun Saarnatkaa minun evankeliumiani sisältämä lupaus: Ei ole ihailtavampaa työtä kuin tämä, eikä mikään muu työ tuo suurempaa tyydytystä. Vanhin W. Craig Zwick K10 Valoa ja iloa Jumalasta eli sisarten kesätapahtuma 2. 3.7.2004 Pyhtään Mäntyniemessä H erkistä korvasi kuulemaan viisautta, avaa sydämesi ymmärrykselle, pyydä tietoa avuksi, korota äänesi ja kutsu ymmärrystä. Etsi sitä kuin hopeaa, tavoittele niin kuin kätkettyä aarretta. Silloin tajuat, mitä on Herran pelko, opit, mitä on Jumalan tunteminen, sillä viisaus tulee Herralta, hän antaa tiedon ja ymmärryksen. (Sananl. 2:2 6.) Yllä oleva pyhien kirjoitusten kaunis kohta ja sisarten kesätapahtuman hengellinen teema puhuttelivat minua niin syvästi, että tiesin valinneeni oikein päättäessäni osallistua tapahtumaan. Tämä oli virallisesti kohdallani aivan ensimmäinen kerta. Olin useimmiten ollut työssä edellisvuo- Sisaria kuuntelemassa opetusta pyhistä kirjoituksista.
Sisaria maukkaan lounaan ääressä. sien tilaisuuksien aikana ja saattanut käväistä perinteisellä Kesärinteellä vain jonakin iltana kääntymässä. Nyt olisi toisin, olisinhan paikalla alusta loppuun imeäkseni itseeni kaiken olennaisen. Minun motiiveinani olivat tutustuminen kallisarvoisiin pyhien kirjoitusten kohtiin, niiden opiskelu rauhassa ja ajatusten vaihtaminen rakkaiden sisarten kanssa. Tiesin, että Pyhtään Mäntyniemeen kokoontuisi lukuisa ja riemukas joukko jo vuosikymmeniä tuntemiani sekä minulle kovin läheisiksi tulleita siskoja, todellisia herkän hengen jättihahmoja! Sellaisia kuin aina iloa pursuava ja superpositiivisen elämänasenteen mallikappale Sinikka Eklund, joka todistuskokouksessakin kiitti runsaista siunauksistaan todeten hyväntuulisesti saaneensa taivaan Isältä kaikkea mahdollista vähän liiankin kanssa. Senhän me toki uskoimme. Toinen upea uskollisuuden ja vilpittömyyden esimerkki oli Anna-Liisa Hautamäki, jonka rukoillessa kaikki muu tuntui katoavan ympäriltämme, sillä yhteys ylös oli suora ja niin vahva, luonnollisista luonnollisin. Eipä ihme olekaan, että tuo 82-vuotias pieni, siro enkeli on 16 lapsenlapsen erikoisesti rakastama isoäiti! Sisar Kaija Tapola todisti nöyrästi onnen hippusista eli perheestään, jossa jokainen pyrkii toteuttamaan evankeliumia elämässään kohti selestistä päämäärää. Tämä oli monella sisarella vasta haaveena, mutta lääkettä haavoihin saimme itse kukin toisten kokemuksista. Iloitsin myös kymmenlapsisen perheen huippuäidin, viehättävän Sinikka Friströmin, saapumisesta kesätapahtumaan. Olihan yhtenä aiheenamme myös äitiys iankaikkisesta näkökulmasta katsottuna. Jokainen sisar oli saanut äitiyden ominaisuudet hoivaamiseen jo kaukaa Siionin vainioilta. Koin erityistä iloa todetessani paikalla kolme äitiä ja kolme tytärtä yhdessä! Mikä unohtumaton tilaisuus naiselliseen, äidilliseen ja sisarelliseen yhdessäoloon. Kaija Tapola, Anja Kymäläinen ja Sirkku Koponen viettivät näin läheistä yhdessäolon aikaa omien tyttäriensä seurassa. Olisipa itselläni joskus tulevaisuudessa vastaavanlainen mahdollisuus. Tämänvuotinen kesäleirimme poikkesi edellisistä myös siinä, että meille suotiin koko paketti valmiina. Tulimme kukin oloistamme arjen marttoina, mutta saimme muuntua marioiksi jo heti alkuvaiheessa Hannele Nymanin valmistamassa Herran hengellisessä pöydässä, missä tarjolla oli eri tapoja perehtyä pyhiin kirjoituksiin ja niiden saloihin, todellisiin aarteisiin. Saimme vihjeitä tekniikasta, jonka avulla etsiä ja löytää tai ammentaa oikeista lähteistä. Otimme ohjenuoraksi Nefin, jonka sielun sanotaan iloinneen pyhistä kirjoituksista (ks. 2. Nefi 4:15 16). Toivottavasti myös oma sisimpämme tunsi samoin, kun hiljennyimme opiskelemaan. Meille kerrottiin, että pyhät kirjoitukset sisältävät kaiken siitä, miten tulee elää. Ne olivat aikanaan niin tärkeitä, että Nefi vaaransi henkensä saadakseen ne perheelleen. Mikseivät siis myös meille? Kun meidät näin oli evästetty vahvasti hengen osalta, siirryimme runsaan lounaspöydän ääreen, josta kukin tuntui löytävän lautasensa kukkuroilleen erilaisia herkullisia vaihtoehtoja. Jokainen oli kuin kunniavieras, meitä palveltiin hyvin, joten aikaa omalle mietiskelylle, ajatusten vaihdolle toisten kanssa, levolle ja luontoon tutustumiselle jäi jokaiselle keittiötöiden sijasta. Sekin oli luksusta! Nälkä ei päässyt yllättämään, kun oli aika jo astua illallispöytään! Näin tällä kertaa, mutta siitähän taidettiin nauttia erityisesti. Vatsojemme kehrätessä tyytyväisyyttään ohjauduimme Anneli KIRKON UUTISIA KESÄKUU 2005 K11
Syvärentoutuksessa matkattiin kauas. Topeliuksen oivalla opastuksella ns. syvärentoutukseen. Tunnelmallinen, lempeä musiikki solisi sieluumme, ja viehkoja mielikuvia herättävän tarinan kulku sai omatkin visiot heräämään ja kunkin sisaren luomaan unelmiensa matkan taloon tai paikkaan, jonne paeta maailman kiireitä ja ongelmia, turhaa touhuilua. Miten erilaisia tuntemuksia kuultiinkaan. Joku taisi jopa puuskuttaa tai puhallella sieraimensa somaan uneen, jossa tuhisi tyytyväisenä, kunnes kehotus avata silmät taas annettiin. Itse rentouduin ja avasin sydämeni tunnot kirjoittamalla kirjeen sairaalle, rakkaalle sisarelleni Helka Hirvoselle Keravan seurakuntaan. Monet sisaret halusivat lähettää siinä oman tervehdyksensä. Halusimme yhdessä kantaa hänen asiansa Herralle. Haluan lämpimästi kiittää myös Helena Sloania naisena olemisen ilon pohjustuksesta. Se sykähdytti. Tuntui todella hyvältä hänen vakuuttaessaan, että olemme taivaallisen Isän MESTARITEOKSIA! Ihan jokainen! Meihin valeltiin palsamia, että naiseutemme saa korkeimman kunniasijan oikein toteutetussa elämässä ja että naisellisuutemme on suorastaan ylevää. Se on mm. kykyä rakastaa puhtaasti, se on säteilyä, luonnetta, lempeyttä ja epäitsekkyyttä. Se on sankarillista uskoa, herkkyyttä hen- Iltanuotiolla laulu raikui. gen kuiskauksille ja vastenmielisyyttä pahaa kohtaan, kaikki jumalallisina piirteinä meihin sisäänrakennettuina. Näin ihania ominaisuuksia meidän tulisi käyttää toistemme palvelemiseen. Helena Sloanilla oli mukanaan iso nippu viehättäviä naisen koko elämänkaaren sisältäviä taidekortteja, joista saimme kukin valita mieleisen. Sitten vain kertomaan omasta valinnastamme. Miten hengellinen hetki siitä syntyikään! Jokainen toi esiin hienoja tuntemuksiaan lapsuudesta, äitinä olemisesta, isoäidin tehtävästä. Muisteloja kumpusi ilon pisaroina tai hetken herkistäminä kyyneleinä samoin kuin huumorin sävyttäminä elämyksinä jostakin kaukaa. Niistä muistoista voisi taikoa aivan oman tarinatuokion, olihan meitä 39 kertojaa! Herran henki oli suloisena lähellä, sillä opimme lisää itsestämme ja pääsimme lähemmäksi toisiamme ja toistemme elämää. Miten oivallinen idea taiteen avulla rakentaa hengellistä. Mielikin entisestään kohentui. Illalla rantasaunan lämpö sekä pulahdus viileään mereen suoraan laiturilta innoittivat monia koitokseen, ja aamu-uinnillekin riitti menijöitä. Se antoi virkistävää potkua päivään. Mieli oli hellä ja hyvä, rento ja vapautunut myös perjantain iltanuotiolla, missä makkaran paisto ja sisarien lukemat tai lausumat koskettavat runot elämänviisauksineen ravitsivat oloa vielä verrattomina lisäannoksina päivän jo muutenkin monipuoliseen antiin. Näin löytyi eväs hyvään uneen. Sisarten iloinen laulu ja hyvähenkinen yhdessäolo taisi saada muitakin paikalle osuneita grillaajia hyvälle tuulelle. Ehkä tavoitimme joukkona jonkun sydämen tietoisuuteen siitä, keitä me olimme. Sadekuurot ovat ropisseet pitkin kesää, ja jännityksellä odottelimme, mitä olisi edessä kesätapahtumamme aikoihin. Paljon oli tehty töitä ja rukouksia pidetty tilaisuutemme onnistumiseksi. Niinpä aamu valkeni jo varhain raikkaana ja valoisana, aurinkoisena ja lämpimänä. Se oli siunaus! Kaunis sää mahdollisti luonnosta ja upeista maisemista nauttimisen. Teimme kävelyretkiä jylhille K12
Sinikka Eklundin todistusta kuunneltiin hartaina. kallioille, joilta näkyi kauas merelle. Ihailimme Suurimman Taiteilijan luomistöitä! Mitä itse opin tapahtumasta? Ehkä pukisin sen sanoiksi seuraavasti: Voimaa ja kiitollisuutta pyhistä kirjoituksista, rakkautta ja ymmärrystä sisaruudesta, iloa ja valoa toinen toisestamme, omasta naiseudesta. Lenkkipolullani osui kohdalleni kolme muurahaista, jotka kantoivat itsensä kokoista taakkaa, tallattuja tovereitaan. Näin ne, kun taivuin katsomaan tarpeeksi alas. Opin nöyryyttä ja muutakin yhteisten kuormien jakamisesta. Saimme Anneli Topeliukselta jokainen vielä kortin, johon kirjoitimme rakentavan ajatuksen seurakuntamme sisarelle, joka sen vuorostaan saisi. Minun oli tällainen: Joka tuntee luontoa, tuntee paljon. Joka tuntee kirjoituksia, tietää enemmän. Joka tuntee Jumalan, on löytänyt ylimmän tiedon päämäärän. Näillä eväillä kiitän sydämellisesti siitä, että sain osallistua yhteiseen kesätapahtumaamme, tutustua uusiinkin, ihaniin sisariin ja olla yksi niin suurenmoisesta joukosta. Kuvat ja teksti: Kaija Hyvärinen Pyhien kirjoitusten tunnistamiskilpailu ratkesi lahtelaisten eduksi Tämänvuotinen seminaarilaisten pyhien kirjoitusten tunnistamiskilpailu oli jälleen jännittävä. Seminaariluokat eri puolilta maata olivat valmistautuneet huolella kilpailuun. Koululaitoksen edustaja Jukka Lehtimäki toimi jälleen kilpailun toimitsijana. Joukkuekilpailun voitto ratkesi vasta uusintakierroksella. Helsingin 2. seurakunnan nuoret antoivat lahtelaisille kovan vastuksen, mutta lopulta kiertopalkinto päätyi tänä vuonna Lahteen. Seminaarijoukkueiden pyhien kirjoitusten tunnistamiskilpailulla on jo vuosikautiset perinteet yhtenä osana uudenvuoden nuorisokonferenssia, ja kiertopalkintona oleva upea enkeli Moronin patsas on vuosien mittaan ehtinyt olla jo useissa seurakunnissa eri puolilla Suomea. Uuden vuoden konferenssin pyhien kirjoitusten tunnistamiskilpailun 3 parasta joukkuetta olivat Lahti, Helsinki 2 ja Mikkeli. Lahden seurakunnan voittoisa seminaarijoukkue. Vasemmalta Jenna Rosenberg, Esteri Cairns, Joni Rosenberg, Mariia Metsäranta, Armi Nieminen, Markus Metsäranta ja Pertti Nieminen. KIRKON UUTISIA KESÄKUU 2005 K13
Kokoaikaisessa lähetystyössä Vyöhykkeen johtokunta opasti vaarna- ja seurakuntaneuvostoja Kristian Kristola Hyvinkään seurakunnasta aloitti 15. joulukuuta 2004 lähetystyön Lontoon lähetyskentällä Englannissa. Ääriään myöten täynnä oleva Haagan seurakuntakeskus. Euroopan keskisen vyöhykkeen johtaja, kahdentoista neuvoston jäsen L. Tom Perry ja hänen neuvonantajansa Bruce C. Hafen sekä W. Craig Zwick järjestivät koulutustilaisuuden Helsingin 2. seurakunnan seurakuntakeskuksessa sunnuntaina 23. tammikuuta 2005. Koulutustilaisuuteen oli kutsuttu vaarna- ja seurakuntaneuvostojen jäsenet vaarnojen alueelta. Haagan seurakuntakeskus olikin täynnä paikalle saapuneita jäseniä. Englanninkielinen tilaisuus tul- Mikko Linna Tampereen 1. seurakunnasta aloitti 16. helmikuuta 2005 lähetystyön Tukholman lähetyskentällä Ruotsissa. Veljet Risto Leppänen ja Ari Varila simultaanitulkkauslaitteistoa testaamassa ennen kokouksen alkua. K14
kattiin suomeksi. Tilaisuutta varten seurakuntakeskukseen oli saatu simultaanitulkkauslaitteet ja tulkkauskoppi käyttöön. Tilaisuuden sanoma käsitteli jäsenlähetystyötä, sen tavoitteita ja sitä miten seurakunta- ja vaarnaneuvostot voivat yhteistyössä edistää kasvua, paitsi kirkon määrällistä myös laadullista kasvua. Vyöhykkeen johtokunta korosti erityisesti yksilöiden merkitystä kaikessa kirkon toiminnassa. Teksti ja kuvat: Ville-Matti Karumo Vasemmalta L. Tom Perry, Helsingin vaarnan johtaja Ismo Määttä, Helsingin vaarnanjohtajan 1. neuvonantaja Juha Lehtinen ja Tampereen vaarnanjohtajan 1. neuvonantaja Ari Lindgren. Vanhin L. Tom Perry ja Helsingin vaarnan johtaja Ismo Määttä. Heikki ja Lassi Rautio apostolin syleilyssä. KIRKON UUTISIA KESÄKUU 2005 K15
30-vuotias lippukunta Lappeenrannassa Partiolippukunta Lappeenrannan Suuntaveljet perustettiin vuonna 1974. Pentti Lappalainen alias Erä-Susi on ollut Lappeenrannan Suuntaveljien toiminnassa mukana vuodesta 1979. Pentti on järjestänyt lukuisia ikimuistettavia leirejä ja retkiä pojille sekä kesällä että talvella. Pentti vastasi leireillä niin ruokapuolesta kuin toiminnasta. Vuosien varrella hän on ollut vaikuttamassa mm. 14 nuoren miehen lähetystyöhön lähtemiseen. Lippukunnassa vaikuttaneet jäsenet kokoontuivat 24. 25. syyskuuta 2004 perinteikkääseen Asinsaaren leirikeskukseen Lappeenrannassa 30-vuotisjuhlatapaamiseensa Erä-Suden johdolla. Näin tilaisuudesta kirjoitti Erä- Susi: Erä-Susi kun ulvahti, niin suurin osa pojista nosti päänsä ja alkoi kiirehtiä ääntä kohti. Osa pojista nukkui syvällä pesäkolossaan, he ehkä kuulivat kutsun, mutta eivät välittäneet siitä. Osa taas nukkui niin makeasti, ettei kuullut kutsua, jotkut olivat työesteen takia poissa. Partiojohtaja Pentti Lappalainen alias Erä-Susi saapui leiripaikalle hyvissä ajoin, lämmittämään saunaa kylpykuntoon. Noin klo 19 alkoi poikia saapua, puheensorina oli Kuvassa vasemmalta: Kari Jäkkö, Pentti Lappalainen, Pekka Kymäläinen ja Tauno Karvonen. kova. Ensin saunottiin kunnolla, joku kävi vielä uimassakin. Sitten paistettiin makkaraa, juttua lensi ja jokaisella oli oikein hauskaa. Perjantaina meitä oli paikalla 14+1. Harmi vain, kun ei otettu ryhmäkuvaa silloin illalla, sillä osa pojista joutui lähtemään yöllä pois. Katsoimme videolta Erä-Suden 60-vuotispäivästä. Petri Jäkkö oli tuonut diakuvia vanhoista valokuvista, ja kommentteja tuli kaikenlaisia. Juttelun lomassa tuli esille jälleen surullinen tarina hiirestä, joka kuoli luusoppaan. Pitkälti yli puolenyön tarinaa riitti vanhoja muistellen. Mukana oli myös tuleva partiolainen, 3-vuotias Benjamin. Ilta meni oikeastaan vähän liiankin nopeasti. Kaikki sovimme hyvin yöpymään tuparakennuksessa. Aamulla heräsimme Erä-Suden huomautukseen: Tämä ei ole mikään lepokoti eikä silmäsairaala! Murinoita kyllä kuului, mutta se kuului asiaan. Kari Jäkkö luki lippukunnan historiaa. Päivällä söimme yhteisen lounaan, hernekeittoa, lettuja ja tietysti hilloa. Jouni Jäkkö toimi apukokkina. Pojat olivat sitä mieltä, että 10 vuoden kuluttua tapaamme jälleen, mutta Erä-Susi sanoi tämän olevan viimeisen kerran, kun hän järjestää tämmöisen tilaisuuden. Tallettakaa menneen parhaat muistot, muiden unohtua antakaa. Erä-Susi on ulvahtanut viimeisen kerran. Teksti Pentti Lappalainen; kuva Petri Jäkkö 25786 130 EUROPE CENTRAL AREA (FINNISH) K16