LAUKAAN SEURAKUNTA Laukaan hautausmaa
Kristillinen hautaaminen rakentuu ylösnousemususkon varaan. Paavali kirjoittaa, että Jumalan rakkaudesta ei voi erottaa kuolema eikä elämä (Room. 8:38-39). Myös kuolemansa jälkeen seurakunnan jäsenet kuuluvat pyhien yhteyteen, sillä Jumala on elävien ja kuolleiden Jumala. Niinpä kristityt eivät murehdi niiden tavoin, joilla ei toivoa ole (1. Tess. 4:13). 1 historia 2 rakennukset ja rakenteet 3 hauta-alueet 4 hautausmaan julkiset muistomerkit 5 hautamuistomerkkejä ja henkilöitä 6 ympäristö ja sen hoito 7 kartta
1 historia Laukaan seurakunta ja sen ensimmäinen kirkko hautausmaineen on perustettu 1595 Tarvalaan, Hartikan kirkkomaalle. Toinen kirkko rakennettiin sata vuotta myöhemmin 1685 uuteen paikkaan kolmen vesireitin risteykseen, nykyisen hautausmaan sisäpuolelle. Tästä lähtien vainajia haudattiin uudelle kirkkomaalle. Seuraavan sadan vuoden jakson aikana vainajia haudattiin kirkon lattian alle ja sen ympärille. Vuonna 1786 valitettiin kirkkomaalla vallitsevaa ahtautta. Ratkaisuksi esitettiin uuden kirkon rakentamista hautausmaan ulkopuolelle, koska sata vuotta vanha kirkko oli jo pahasti ränsistynyt. Kolmas kirkko päätettiin kuitenkin tehdä vanhalle paikalle ja se valmistui 1798. Se ehti palvella kirkkokansaa 33 vuotta, kunnes tulipalo tuhosi sen 1831. Nyt toteutui ajatus kirkon paikan siirrosta ja uusi kirkko päätettiin rakentaa hautausmaan ulkopuolelle läheiselle Sysmäläisen mäelle. Kirkko valmistui 1835 ja on järjestyksessään seurakunnan neljäs kirkko. Hautausmaa sai lopulta lisätilaa kirkon siirtymisen myötä. Seuraavan kerran hautausmaa kävi ahtaaksi 1860-luvun alussa ja sitä laajennettiin 1866 vanhan kirkon paikasta pohjoiseen ja länteen päin. Seuraavina vuosikymmeninä hautausmaa on laajentunut rinnettä alaspäin kohti Saravettä. Vuonna 1966 hautausmaalle tehtiin kokonaissuunnitelma. Viimeisin laajennus toteutettiin vuonna 2012. Vuonna 2013 uusittiin vanhat käytävät, sadevesiviemärit, sähköt, vesijohdot ja valaistus. Nykyisin käytössä oleva alue on kooltaan viisi hehtaaria.
2 rakennukset ja rakenteet 1 Laukaan kirkko sijaitsee kirkonkylän keskustassa. Kirkko on arkkitehti J.C.L. Engelin suunnittelema empiretyylinen kirkko ja se valmistui vuonna 1835. Kirkkoon mahtuu 800 ihmistä. Kirkon alttaritaulun on maalannut hovimaalari R.W. Ekman. Alttaritaulu esittää Kristusta kirkastusvuorella. Laukaan kirkon urut ovat 36-äänikertaiset ja ne on valmistanut Kangasalan urkutehdas vuonna 1963. Viimeisin peruskorjaus kirkkoon tehtiin vuonna 2002. Kirkko maalattiin sisä- ja ulkopuolelta. Katto uusittiin ja kirkkoon asennettiin sammutusjärjestelmä. Sakasti uudistettiin ja eteistiloihin rakennettiin morsiushuone. 2 Hautausmaan vieressä sijaitsee yhdistetty kellotapuli- ja kappelirakennus. Se on rakennettu vuonna 1823 kirkonrakentaja Heikki Kuorikosken johdolla. Aluksi rakennus toimi perinteisenä kellotapulina. 1932 tapulin alakertaan lisättiin siunauskappeli ja ruumiskellari. Kappeliin mahtuu 80 ihmistä ja siellä järjestetään siunaustilaisuuksia, vihkimisiä ja musiikkitilaisuuksia. Kappelin alttaritauluna on jäljennös B. E. Murillon Mariaa ja Jeesus-lasta esittävästä maalauksesta. 3 Hautausmaata kiertää kaunis kiviaita, joka on valmistunut sodan kynnyksellä 1939. Se alkaa kellotapulin edestä ja kiertää hautausmaan länsi- ja eteläreunaa pitkin päätyen hautausmaan toiselle pääsisäänkäynnille.
3 hauta-alueet Laukaan hautausmaa jakaantuu erityyppisiin hauta-alueisiin. Arkkualueet ovat perinteisiä arkkuhautaukseen tarkoitettuja alueita. Polttohautauksen lisäännyttyä tuhkauurnille on suunniteltu erityinen uurnasukuhauta-alue, johon voi pystyttää oman muistomerkin. Muistolehto on puolestaan tarkoitettu yksittäisille uurnille ilman omaa muistomerkkiä, jossa vainajan nimi merkitään yhteismuistomerkkiin. Sankarihauta-alue on perustettu talvija jatkosodassa rintamalla kaatuneille vainajille. 4 5 Arkkuhauta-alue Uurnasukuhauta-alue 6 7 Muistolehto Sankarihauta-alue
4 hautausmaan julkiset muistomerkit 8 Kirkon vieressä sijaitsee sankarihautaalue. Sen yhteydessä on Lauri Leppäsen tekemä enkeliä ja lasta esittävä muistomerkki. 9 10 Kirkon pihassa on Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki. Kahden edellisen kirkon muistomerkki, joka on pystytetty kirkkojen sijaintipaikalle.
11 Hautausmaan nurkassa sijaitseva vuoden 1918 sodan muistomerkki. 12 Muualle haudattujen muistomerkki on kappelin vieressä. Läheisen hautapaikan ollessa kaukana toisella paikkakunnalla häntä voidaan muistella tämän muistomerkin juurella. 13 Adolf Ivar Arwidsson syntyi 1791. Hän opiskeli Turun akatemiassa ja liittyi radikaaliin opiskelijapolveen, joka pyrki uudistamaan kirjallista ajattelua romanttiseen suuntaan (muutti nimensä kirjoitusasun muotoon Arwidsson). Opiskellessaan Uppsalassa 1817-18 hän kiinnostui kansallisromantiikasta ja perusti Suomeen palattuaan Åbo Morgonblad -nimisen lehden vaalimaan kansallista herätystyötä. Lehden kritiikki valtiollista johtoa vastaan johti sen lakkauttamiseen keisarin päätöksellä 30. syyskuuta 1821. Arwidsson karkotettiin Turun akatemiasta ja hän muutti Ruotsiin 1823. Vuonna 1843 hänestä tuli Tukholman kuninkaallisen kirjaston johtaja. Arwidsson kuoli 1858 matkalla kotipitäjäänsä Laukaaseen. Hänet on haudattu Savonlinnaan. (Lähde: Wikipedia)
5 hautamuistomerkkejä ja henkilöitä 14 Hautausmaalla sijainneiden kahden kirkon ympärille on muodostunut vanhojen muistomerkkien alue. Puuristit, joita käytettiin menneinä aikoina paljon, ovat lahonneet pois. Jäljellä ovat valuraudasta ja kivestä valmistetut muistomerkit. Uuden ajan pelkistetyt hautakivet erottuvat joukosta selkeästi. 15 Arvid Adolf Arvidsson oli Laukaan kirkkoherrana 1804-28. Suku oli kotoisin Taalainmaalta. Arvid syntyi Porissa 1762 ja alkoi käyttää sukunimeä Arvidsson (aikaisemmin Werre). Arvidin ja Annan avioliitosta syntyi viisi lasta, joista tunnetuin suomalaiskansallisen ajattelun herättäjä Adolf Ivar Arwidsson. Karl Isak Wallenius oli Laukaan kirkkoherrana 1841-66. Wallenius tunnetaan aktiivisena kirkkoherrana, joka toimi myös lääninrovastina ja koulutarkastajana.
16 Anders Gustaf Indren oli Laukaan kirkkoherrana 1868-74. Indrenin aikana toteutettiin seurakunnan ja kunnan ero. Indrenin ansiota lienee kunnankirjaston perustaminen paikkakunnalle. Häntä voidaan pitää myös Laukaan kansakoulun isänä oltuaan puheenjohtajana kokouksessa, jossa päätettiin kirkonkylän kansakoulun perustamisesta. Rovasti Indren lahjoitti Laukaan kirkkoon alttaritaulun, joka esittää Kristusta kirkastusvuorella. 6 ympäristö ja sen hoito Hoidossa pyritään toteuttamaan kestävän kehityksen periaatetta, jossa ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa. Suurin osa hautausmaasta on hoidettuja nurmikoita ja niittyjä. Puista esiintyy runsaimmin koivuja, mäntyjä, pihlajia ja kuusia. Merkittävimmät pensasistutukset ovat uurnalehto ja hautausmaan raja-aidat. Perennaistutuksia on vähän, lähinnä kappelin pihassa ja ylärinteen käytävän reunassa. Luonnontilaisia alueita esiintyy Saraveden rantavyöhykkeellä. Kaatopaikalle menevän jätteen määrää vähennetään lajittelemalla jätteet Seurakunta vastaa hautausmaan, kirkon, pappilan ja seurakuntatalon pihaalueiden hoidosta. Hoidettavia viheralueita on seitsemän hehtaaria. Tämän lisäksi huolehdittavana ovat viheralueisiin rajautuvat puistometsät.
mahdollisimman hyvin. Hautausmaalla on useita jätepisteitä, joissa on astiat biojätteelle, kuivajätteelle ja energiajätteelle. Lisäksi hautausmaan sisäänkäyntien jätepisteillä on astiat metallille. Kaikki alueella syntyvä biojäte kompostoidaan mullaksi ja kierrätetään takaisin nurmikoiksi ja istutuksiin. Kuivajäte kuljetetaan kaatopaikalle ja energiajäte (muovikynttilät) kerätään lämpölaitokselle polttoon. Muovikynttilöiden seassa ei saa olla lasia. Energiajätteen erilliskeräyksen haasteena on lasisten hautakynttilöiden sekoittuminen muovikynttilöiden sekaan. Olisikin parempi suosia pelkästään muovikynttilöitä, jolloin sekoittumista ei tapahtuisi. Perinteistä hautakynttilää muistuttavat paristokäyttöiset led-kynttilät ovat ongelmajätettä. Niitä ei suositella hautausmaalle, koska ne sekoittuvat kaatopaikkajätteen ja energiajätteen sekaan. Paras ekoteko onkin lajitella jätteet oikein. Asenne kaiken, minkä tuon haudalle, vien käytön jälkeen pois auttaa meitä kaikkia. Kaiken hoidon pohjana on tarpeen mukainen hoito mahdollisimman luonnonmukaisin menetelmin. Esimerkiksi hiekkakäytävien rikkaruohottumista torjutaan ensisijaisesti mekaanisin menetelmin lanaamalla ja haraamalla. Mikäli tämä ei riitä, voidaan ruiskuttaa etikkahapolla taikka liekittää kaasulla. Viimeisenä keinona käytetään torjunta-aineruiskutusta tiukasti rajatulla alueella. Kaikkia alueita ei tarvitse myöskään hoitaa samalla tavalla. Osa avoimista nurmialueista hoidetaan niittymäisenä korkean heinän alueina ja vain keskeisimmät nurmialueet leikataan joka viikko. Tarkimmin hoidetut alueet ovatkin hautausmaan hoitosopimushaudat, joiden hoitoon kuuluvat hautakukkien kastelu, lannoitus, siistiminen ja hautaalueen nurmikonleikkaus. Vähiten hoitoa tarvitsevat taas reunaalueiden puistometsät. Hoidoksi riittää muutaman vuoden välein tehtävät harvennukset, joilla huolehditaan puuston ikä- ja lajirakenteen monipuolisuudesta sekä avoimien maisemakäytävien säilymisestä.
Muovikynttilät Kuivajäte Biojäte Metalli
7 hautausmaan kartta 1. Laukaan kirkko 2. Kellotapuli 3. Hautausmaan kiviaita 4. Arkkuhauta-alue 5. Uurnasukuhauta-alue 6. Muistolehto 7. Sankarihauta-alue 8. Enkeliä ja lasta esittävä muistomerkki 9. Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki 10. Kahden edellisen kirkon muistomerkki 11. Vuoden 1918 sodan muistomerkki 12. Muualle haudattujen muistomerkki 13. Adof Ivar Arwidssonin muistomerkki 14. Arvid Adolf Arvidssonin hautamuistomerkki 15. Karl Isak Walleniuksen hautamuistomerkki 16. Anders Gustaf Indrenin hautamuistomerkki 17. Kompostointi 18. Hautausmaan uusi laajennus Laukaan seurakunta Saravedentie 4 41340 LAUKAA puh. 0400 821 132 laukaan.seurakunta@evl.fi www.laukaasrk.fi