1 KULTTUURIVENE RY:N KIRKKOKIERROS SAARENMAALLA Kokoonnuimme 23.7.2014 klo 9.00 Laurentius-kirkon pysäköintipaikalle, jossa meitä odottamassa oli kuljettajamme Ain Rand busseineen. Matkalle lähdössä olivat: Jüri ja Ruth Aus, Salme Rinne, Silja Klubb ja tyttärentytär Siiri, Kauko ja Marjatta Salmi ja tyttärentytär Christina Nourou, Matti ja Maija-Liisa Seppä, Simo ja Eija Järvinen, Matti ja Sinikka Suominen. Oppaanamme toimi taas ansioituneesti Anti Toplaan. Kuva 1. Retkelle lähtijöitä Laurentius-kirkon parkkipaikalla. Anti Toplaan kertoi matkamme aikana paljon mielenkiintoista tietoa Saarenmaan historiasta sekä Saarenmaan kirkkojen vaiheista. Hän kertoi mm. Säästumarkettia vastapäätä olleen kivisillan epäonnistuneesta räjäytysyrityksestä II-maailmansodan aikana. Kivisillan yli päästiin panssarivaunuilla. Joen toisella puolella oli muinoin iso mylly, joka toimi Kuresaaren maamerkkinä entisaikaan. Kihelkonnan tien alussa oli aikanaan iso kartano, josta on säilynyt vain joitain pylväiden jäännöksiä ruohon seassa. Rautakaupan talo on ainoa säilynyt talo kartanon rakennuksista. Eestin ensimmäisen itsenäistymisen aikana kaikki kartanot otettiin valtion haltuun. Saarenmaalla oli paljon kartanoita, joista noin kolmannes on enää jäljellä. Matkan varrella ohitettiin tien oikealla puolella ollut ortodoksikirkko, josta ei saatu mitään näköhavaintoa, sillä se oli puiden takana piilossa. Tämä kirkko suljettiin sodan aikana lähelle rakennetun lentokentän takia. Kirkkoa käytettiin varastona ja se raunioitui sodan jälkeen. Kärlan kirkon korkea tornikin vedettiin alas traktoreilla lentokentän takia vuonna 1943. Matkalla ohitettiin hautausmaa, joka oli metsän takana. Hautausmaalle on haudattu lähiseudun ihmisiä ja Sõmeran hoitokodin asukkaita. Hoitokodissa on hoidettavana fyysisesti ja psyykkisesti sairaita kehitysvammaisia. Hoitokodissa on 400 500 potilasta.
2 KÄRLAN KIRKKO JA PAPPILA Kärlan kirkko sijaitsee keskellä Kärlan kylää. Meitä oli vastassa naisoppaamme, joka kertoi kirkon vaiheista. Maria Magdaleenan kivikirkko on rakennettu vuonna 1313 ja vihitty käyttöön 22.heinäkuuta 1313. Ensimmäinen Kärlan kirkko seisoi paikallaan vuodesta 1313-1566, jolloin se tuhoutui tulipalossa ja kirkon arkisto tuhoutui. Todisteena on löydetty itä-länsi-suuntaisia muurien jäänteitä ja lukuisia ihmisluiden jäännöksiä. On tiedossa, että vuonna 1614 kunnostettiin Kärlaan uusi kirkko ja sen lähelle erillinen kellotorni. Vuonna 1836 oli kirkko taas niin huonossa kunnossa, että jumalanpalveluksia pidettiin heinäladossa. Kuva 2. Kärlan kirkko Kuva 3. Puuveistos ja oppaamme Vuonna 1842 alettiin rakentaa uutta kirkkoa, joka valmistui 1843. Kirkon arkkitehtina toimi E. Leuner, joka toteutti tiukkaa ja yksinkertaista klassista tyyliä. Kirkon urut valmistuivat 1848. Kirkon itäseinään on muurattu yksi Eestin kauneimmista renessanssiajan kulttuuriteoksista - puinen alttari. Vuonna 1878 Kärlan kirkon pastoriksi tuli Johannes Kerg (1848-1926), joka oli ensimmäinen eestiläinen pastori Saarenmaalla. Hän aloitti myös joulukuusen viemisen pappilan sisätiloihin ja se aloitti joulukuusen sisäkäytön koko Eestissä. Vuoteen 1971 asti oli kirkon toiminta alamaissa, kirkon vesikatto ja tornin vesikatto vuotivat, seinät olivat alas pudonneesta laastista kirjavat ja kirkonkello vaiennut. Vuodesta 1973 alkaen alettiin kirkkoa kunnostaa pastori Elmar Reinsoon toimesta. Hän oli hankkinut varoja keräyksillä ja saanut tukijoita mm. Saksan ja Amerikan seurakunnista. Suuret kunnostustyöt jatkuivat vuoteen 1987 asti, jolloin kirkko oli siltä osin valmis. Kirkon torni on edelleen matala ja suunnitelmissa on saada uusi kellotorni rahoitettua keräyksillä ja lahjoituksilla. Kirkossa on jumalanpalvelus pyhäisin kello 14.00 ja nykyisellä pastorilla Rene Reinsoolla on kolme seurakuntaa hoidettavana; Kihelkonnan, Kärlan ja Mustjalan seurakunnat. Kihelkonnan kirkossa pidetään jumalanpalvelus pyhäpäivisin kello 11.00.
3 Uusi pappila rakennettiin vuonna 1997 toiselle puolelle tietä, vastapäätä kirkkoa. Pappila ei ole pastorin käytössä, joten sitä voidaan käyttää talvikirkkona ja siellä on paljon majoitustilaa vierailijoille. Kävimme Pappilaa katsomassa ja totesimme tilojen olevan todella isoja ja makuutiloja oli runsaasti. Toinen puoli talosta oli vielä keskeneräinen, joten sinne on saatavilla lisätilaa, mikäli sitä halutaan ottaa käyttöön esim. vierasmajaksi. Karujärvi on 6 km päässä pappilasta, ja ympäristössä on upeat lenkkeilymaastot ja talvella valaistut ladut. Paikallinen urheiluseura pitää reittejä kunnossa talkoovoimin. Tiloissa on sähkölämmitys ja yhdessä huoneessa on puulämmitys talvikirkkoa varten. Lämmitettävää tilaa on runsaasti, joten lämmityskustannukset ovat varmaan melkoiset. Rakennuksessa on kaksi kerrosta ja lisäksi kellaritila. Pappilan rakentamiseen oli saatu lahjoitusvaroja Saksasta, Kanadasta ja Amerikasta. Rahat eivät riittäneet, joten valtioltakin saatiin lisäavustusta. Kaikesta raha-avusta huolimatta on oikea pääty vielä rakentamatta. Yöpyminen maksaa 15 euroa/henkilö ja ryhmähinta halvempi. Lapset pääsevät ilmaiseksi yöpymään. Kuva 4. Kärlan Pappila Kuva 5. Talvikirkko ja kuoron harjoitussali KIHELKONNAN KIRKKO JA KELLOTAPULI Matkalla Anti kertoi Viron uuden pääministerin Taavi Roivaksen vierailevan Kuresaaressa matkamme aikana. Suomen pääministeri Stubb on kuulemma hänelle tuttu. Anti vitsaili Suomen ja Viron voivan yhtyä, kun pääministereillä on samansuuntaisia harrastuksia. Pääministerit voisivatkin harjoittaa kuntoaan triathlonilla ja antaa asiantuntijoitten hoitaa hallitusasiat ja kannanotot tärkeisiin asioihin. Kuntoilusta tiedottaminen ja matkustajalentokoneen alas ampuminen Ukrainan ilmatilassa eivät ole samanarvoisia asioita ja tärkeysjärjestyksen pitäisi olla selvä. Kihelkonnan kirkon kellotapuli on korjattu ja kirkonkellot on automatisoitu soittamaan kirkonkelloja kello 12.00. Kihelkonna oli jo keskiajalla tärkeä satamapaikka ja sieltä kulki tie Viron mantereelle. Saarenmaalla syntyi suuri kapina 1260-61 ja piispa luopui kirkon rakentamisesta ja luovutti sen oikeuden Kalpaveljeskunnalle. Kihelkonnan kirkko on hyvässä kunnossa kirkkoherran aktiivisuuden ansiosta. Hän on hankkinut paljon avustuksia kirkon korjaamiseen. Kirkkoherra asuu itse perheineen isossa pappilassa ja lääninrovastin leskirouva asuu pienessä talossa. Kihelkonnan kirkko on rakennettu vuonna 1260 ja vanha hautausmaa sijaitsee kirkon ympärillä. Kirkkoa esittelemään tuli kirkkoherra Rene Reinsoo ja hän toivotti meidät ystävällisesti tervetulleiksi Mikaelin kirkkoa katsomaan. Hän kertoi kirkon kunnostuksesta. Ennen vainajat haudattiin vain noin puolen metrin syvyyteen. Maan kohoaminen on aika suurta, sillä kirkko oli aikanaan rantakirkko. Kirkon kellotorni sijaitsee erillään ja se on valmistunut jo vuonna 1638. Kellotorni sijaitsi silloin rannalla ja kellotornit sijoitettiin yleisesti erilleen 17-, 18-vuosisadoilla.
4 Uusi hautausmaa sijaitsee kauempana kirkosta. Kirkon torni on rakennettu vuonna 1897-99, joten se on vasta vähän yli 100 vuotta vanha. Kirkon torni on toiminut myös majakkana. Kuva 6. Rene Reinsoo Kihelkonnan kirkossa Kuva 7. Kolme vaakunaa Kävelimme pääsisäänkäynnille ja oppaamme kertoi Pyhän Mikaelin taistelusta lohikäärmettä vastaan. Tästä muistutuksena oli oven oikealla puolella asiasta muistuttava laatta. Kirkon kunnostus on edelleen käynnissä. Kirkon yläosan kunnostusta varten rakenteita oli tuettu tukihirsillä, joka mahdollistaa kirkon pysymisen käytössä, vaikka remontti keskeytyykin välillä rahoituksen puutteessa. Kirkon urut oli peitetty kangasverholla pölyyntymisen estämiseksi. Rene kertoi kirkossa olevasta alttariseinästä, joka on yksi Eestin vanhimmista. Tässä renessanssiajan teoksen keskiosassa on kuvattu anonyymin taiteilijan teos Pyhästä ehtoollisesta. Vuodelta 1604 peräisin olevassa saarnastuolissa on lahjoittajien vaakunat. Kirkon lattian alle on myös haudattu vainajia. Kirkko on rakennettu ristikkäin asetettujen tammilankkujen päälle ja raot peitetty hiekalla. Kirkossa järjestetään paljon konsertteja ja kuuluisa virolainen laulaja Ain Anger tulee esiintymään 3.8.14 klo 11.00 jumalanpalvelukseen. Rene kertoi yhden papin kuolleen saarnan aikana. Hän oli kuollessaan vain 40-vuotias. Hänen vaimonsa oli kuollut vähän aikaisemmin. Kuva 8. Kihelkonnan kirkko kellotapulilta katsoen Kuva 9. Kihelkonnan kellotapuli
5 Kihelkonnan kirkko on auki kesä-, heinä- ja elokuussa kello 10.00-17.00 joka päivä. Kirkossa käynnin jälkeen käveltiin kellotapulille. Kellotapulia on peruskorjattu vuonna 2009 ja kellokoneisto on automatisoitu soittamaan kirkon kelloja joka päivä kello 12.00. Kelloja voi soittaa kirkon pappilasta käsin manuaalisesti esim. hää-, ym. juhlallisuuksissa. MUSTJALAN PYHÄN ANNAN KIRKKO Mustjalan kirkolle ajettaessa ohitettiin yksi Maalinnan tienhaara ja Anti kertoi siellä olleen korkeamman mäen päälle aikanaan rakennetuista puolustusasemista. Ohitettiin myös Pidulan kalakasvattamo, jonka alueella on myös viihdekeskus vierailijoille. Yksi suomalaisen omistama ja kunnostama kartano ohitettiin. Kartanon paikalta löydettiin I-maailmansodan aikaisia vainajia, jotka siirrettiin sitten hautausmaalle. Mustjalan ensimmäinen kappeli valmistui 1605. Kappeli kuitenkin rappeutui ja tarvittiin isompi kirkko, joka rakennettiin v. 1863. Vuonna 1899 rakennettiin parvekkeet ja kirkossa on nyt 300 istumapaikkaa. Urutkin on kunnostettu 1990-luvulla. Perhepatsas on sijoitettu kirkon ulkopuolelle. Patsas oli aiemmin Tallinnassa, jonne taiteilija Matti Varik teki sen ennen Moskovan olympiakisoja vuosina 1979-1982. Taiteilija Varikin perhe on kotoisin Mustjalasta. Kirkon ulko-ovi oli kunnostettu lähiaikoina, kuten kirkon urutkin. Urut oli rakennettu vuonna 1903. Vuonna 2006 kirkon katto kunnostettiin ja maalattiin. Kirkon kunnostukseen on saatu varoja lahjoituksina asukkailta ja muista lähteistä. Kirkon pihalla ollutta Perhe-patsasta käytiin ihailemassa ja todettiin, että se ei sisältänyt mitään ideologisia viittauksia menneeseen. Patsaassa oli vain lyhteitä osoittamassa ruuan tärkeyttä ihmisen elämässä. Oppaamme oli meitä vastaanottamassa ja hänen johdollaan tutustuttiin kirkkoon sisäpuolelta. Kirkon kunnostustyöt ovat keskeytyneet ja vielä on paljon korjattavaa julkisivussa ja kirkon sisätiloissa. Kirkossa pidetään jumalanpalveluksia sunnuntaisin kello 11.00 kesällä ja talviaikana kokoonnutaan pappilan tiloihin jumalanpalveluksia varten. Kuva 10. Perhe-patsas Mustjalan kirkolla Kuva 11. Mustjalan kirkon sisäänkäynti Mustjalan kirkon 150-vuotispäivää 22.7.2013 juhlittiin kulttuuritalolla viime vuonna. Kulttuuritalo
6 on säilynyt täysin 1950-luvun asussa. Matkan varrella kävimme katsomassa tien varrella olevaan puista ortodoksikirkkoa. Puinen ortodoksikirkko poikkeaa arkkitehtuurin osalta muista ortodoksikirkoista. Maalausfirma sponsoroi aikoinaan kirkkoa maalaamalla sen kokonaan punaiseksi. Ortodoksien määrä lisääntyi aikanaan keisarin vallan aikana, kun ortodoksikirkkoon liittyvät saivat maata ja muita etuja seurakuntaan liittyessään. Tällä hetkellä ortodokseja on n. 2000 henkilöä ja luterilaisia n. 10000. Kuva 12. Mustjalan kirkossa opas, Marja-Liisa ja Eija Kuva 13. Anna kirkon urut Kuva 14. Puinen ortodoksikirkko. Kuva 15. Ravintola Sassimaja Leisissä. Kävimme syömässä Sassimajassa, jonka omistaja on Karjan seurakunnan valtuuston puheenjohtaja, hänen lapsensa pitävät ruokalaa kesäaikana. Jokainen sai valita ravintolasta haluamansa ruuan ja ruoka maistui oikein hyvältä. Ravintola on oikein miellyttävä ja se tuntui olevan kovin suosittu. Sitä voi suositella muillekin Leisissä ja Anglan tuulimyllyillä kävijöille ruokapaikaksi.
7 Kuva 16. Sassimajassa syömässä Kuva 17. Mustjalan ortodoksikirkko Eelia Mustjalassa on myös ortodoksinen Eeliaan kirkko, jonka ohi ajoimme ruokatauon jälkeen Leisin Sassimajasta. Mustjalan ortodoksikirkossa oli aikanaan Taavi-niminen pappi, joka valittiin Suomen ensimmäiseksi arkkipiispaksi 1900-luvun alussa. KARJAN KATARIINAN KIRKKO Anti kertoi matkalla Karjan kirkkoon, että pari vuotta sitten pappina toimi mies, joka teki myös metallitöitä Kuresaaressa.Hän kunnosti kirkon peltikaton sivutöinään. Karjan kirkon lähellä ovat Anglan tuulimyllyt Leisin tien varrella. Karjan Katariinan kirkko on rakennettu 1300-luvun alkupuolella ja se on säilyttänyt alkuperäisen muotonsa melkein muuttumattomana. Kirkko on yksilaivainen, eikä sillä ole kellotornia. Karjan kirkko on Saarenmaan pienin kirkko. Kirkon alttarin yläpuolella on säilynyt rakennusaikaisia pakanallisia kattomaalauksia. Katossa olleilla kuvioilla oli tarkoitus pelotella piru tiehensä pikkupirujen avulla. Karjan kirkossa on eniten kiviveistoksia Pohjois-Euroopan maalaiskirkoista. Kuva 18. Ristiinnaulittu Jeesus. Kuva 19. Hautakivet keskiajalla (Kuvaus Christina Nourou).
8 Kuva 20. Karjan kirkko. Kuva 21. Karjan kirkon sisällä. Kirkon holvit ovat kaksi kertaa korkeampia, kuin kirkon seinät. Kirkossa ei ole erillistä kellotapulia, vaan kelloja soitettiin kirkon pääsisäänkäynnin yläpuolella olevalla kirkonkellolla. Kirkon ulkopuolella oli mallina kolme löydettyä hautakiveä, jonka tyyppisiä hautakiviä käytettiin yleisesti 1200-, 1300-luvuilla. Nämä kivet löysi ruotsalainen Tor Kjellin kirkon alueelta 1920-luvulla. Kirkon oven yläpuolella on ristiinnaulittua Jeesusta ja kahta ryöväriä esittävä kiviveistos. Toinen ryöväreistä on pyytänyt ja saanut syntinsä anteeksi. Hänen sielunsa nousee taivaaseen enkelin viemänä, kun taas toinen ryöväri Jeesuksen vasemmalla puolella ei ole katunut. Piru vie hänen sielunsa suun kautta kadotukseen. Kirkossa on ollut taitava kivenveistäjä, sillä hänen kiviveistoksensa ovat upeasti tehtyjä. Kirkossa on myös merenkulkijoiden suojelupyhimys Nikolaus. Kartanon omistajien vaakunoita oli myös kirkon seinillä. Kirkon holveissa on tuuletusaukot kosteuden poistamiseksi. Tällaisia holveja on rakennettu jo yli 4000 vuotta. Kirkossa naiset istuivat aina pohjoisen puolella l. vasemmalla. Kirkossa oltiin hiljaa. Kirkollisten tilaisuuksien määrä on vielä aika vähäistä Virossa, mutta ne ovat kyllä lisääntymässä. Sunnuntaina kello 11.00 on suomalainen Sastamalan seurakunta vierailulla Kuresaaressa ja silloin Laurentiuksen kirkossa on kaksikielinen jumalanpalvelus ja konfirmaatiotilaisuus. Lauantaina kello 12.00 ja 18.00 on Laurentius-kirkossa oopperapäivien johdosta vielä ohjelmaa. Matkamme oli oikein onnistunut, josta monet kiitokset erityisesti Anti Toplaanille, Jürille ja kuljettajallemme Ain Randille, sekä mukana olleille mukavasta matkasta. TULEVAN VUODEN SUUNNITELMIA Seuraava kirkkokierros tehdään ensi vuonna Hiidenmaalle. Lähdetään aamulaivalla Triigistä ja palataan samana päivänä iltalaivalla takaisin Saarenmaalle. Kuresaaressa 26.7.2014 Matti Suominen Kulttuurivene ry:n sihteeri ja tiedottaja Kotisivut: www.kulttuurivene.eu