Ilmatieteen laitos Ilmatieteen laitos on ilmakehä- ja meriosaamisen kansainvälinen edelläkävijä, joka toimii suomalaisen yhteiskunnan turvallisuuden ja menestymisen takaamiseksi. Ilmatieteen laitos tuottaa yleisen turvallisuuden ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten kannalta tärkeitä sää-, meri- ja ilmastopalveluja. Palvelut pohjautuvat vahvaan ilmakehä- ja meriaiheiseen tutkimukseen, korkealaatuisiin havaintoihin sekä vahvaan ammatilliseen osaamiseen.
Esityksen teemat: Sää, (muuttuvat) olosuhteet ja metsä Ilmastonmuutos ja metsä Arktika 3
Sää merkittävin sähkönjakelun häiriötekijä Tapani-myrskyn aiheuttamia sähkönjakelun häiriöitä 2011 Lähde: Fortum oyj Lähde: Energiateollisuus ry; Keskeytystilasto 2014
Asta-rajuilman vahingot ja tuulihavainnot 29.-30.7.2010 Ari-Juhani Punkka & Paavo Korpela
Myrskyjen raskas sarja 2001-2016 Sään aiheuttamat pelastustoimen tehtävät 1. Tapani-Hannu 26.-27.12.2011 5849 2. Janika 15.-16.11.2001 5784 3. Rauli 27.8.2016 2220 4. Seija 13.12.2013 2072 5. Eino 17.11.2013 1773 6. Valio 2.10.2015 1585 7. Lahja-Sylvi 7.-8.8.2010 1316 8. Pyry 1.11.2001 1271 9. Mielikki 23.9.2003 1021 10. Martti 10.11.2008 911 11. Helena 31.7.2014 872 12. Unto 4.-5.7.2002 826 13. Lyyli 23.5.2015 750 14. Kesämyräkkä 12.6.2010 741 15. Suoma 8.4.2015 731 16. Tulvat 28.-31.7.2004 721
Kiira 12.8.2017 Kovin puuska merialueilla: Helsingin Majakka 32,5 m/s Kovin puuska maa-alueilla: Helsingin Kaisaniemi 29,6 m/s Suurin tuntisade: Kotka Rankki 27,9 mm/h Suurin vuorokausisade: Kotka Rankki 42,1 mm Maasalamoiden määrä Suomessa: noin 6300 Pelastustoimen tehtäviä: vajaat 1000* Sähköttömiä asiakkaita enimmillään vajaat 50 000 26.8.2017 * Alustava tieto 7
Suomen kansallinen riskiarvio 2015 Vakavat alueelliset tapahtumat Laajasti yhteiskuntaan vaikuttavat tapahtumat 26.8.2017 8
LUOVAjärjestelmä Luonnononnettomuuksien varoitusjärjestelmä globaali seuranta 24/7 valvonta Ilmatieteen laitoksella Tiedontuottajat: Ilmatieteen laitos (sääilmiöt), Suomen ympäristökeskus (tulvat), HY seismologian instituutti (maanjäristykset) Ennakkovaroitukset ja riskiarvioinnit varautumisen ja päätöksenteon tueksi Käyttäjinä mm. valtioneuvoston tilannekeskus, ministeriöt, viranomaiset Portaali, sähköpostitiedotteet, tekstiviestit, videobriefaukset Luovalle myönnettiin turvallisuus ja puolustuskomitean Timanttiteko -palkinto vuonna 2014 10
Luova - ennakointiaika
Skenaariota vastaavat ilmastoprojektiot 26.8.2017 13
Atmospheric concentration The global CO 2 concentration increased from ~277ppm in 1750 to 399ppm in 2015 (up 44%) 2016 will be the first full year with concentration above 400ppm Globally averaged surface atmospheric CO 2 concentration. Data from: NOAA-ESRL after 1980; the Scripps Institution of Oceanography before 1980 (harmonised to recent data by adding 0.542ppm) Source: NOAA-ESRL; Scripps Institution of Oceanography; Le Quéré et al 2016; Global Carbon Budget 2016
Top emitters: fossil fuels and industry (absolute) The top four emitters in 2015 covered 59% of global emissions China (29%), United States (15%), EU28 (10%), India (6%) Bunker fuels are used for international transport is 3.1% of global emissions. Statistical differences between the global estimates and sum of national totals are 1.2% of global emissions. Source: CDIAC; Le Quéré et al 2016; Global Carbon Budget 2016
Top emitters: fossil fuels and industry (per capita) Countries have a broad range of per capita emissions reflecting their national circumstances Source: CDIAC; Le Quéré et al 2016; Global Carbon Budget 2016
Vaihtelevuudesta huolimatta ilmastonmuutos näkyy jo Muutos Suomessa ~2.3 C Globaali muutos ~0.85 C Suomessa muutos suurin alkutalvesta (esim. joulukuussa 4.8 C) 26.8.2017 17
Vuotuisen sademäärän muutos (%) Sateet runsastuvat Suomi: 1971-2000 => 2070-2099 26.8.2017 18
Viljelymahdollisuudet laajenevat 26.8.2017 19
Suomen kasvihuonekaasujen päästöt ja hiilinielu Tilastokeskus 2017
Metsien ja puutuotteiden hiilitase ja -varastot 26.8.2017 22 Kuva: MMM, Luvut: Tilastokeskus 2013
The emission pledges (INDCs) of the top-4 emitters The emission pledges from the US, EU, China, and India leave no room for other countries to emit in a 2 C emission budget (66% chance) Source: Peters et al 2015; Global Carbon Budget 2016
Ilmastonmuutoksen hillintä maaperän avulla Maaperä on peltojen ja metsien suurin hiilivarasto Hiilen sitominen maaperään on keskeinen keino hillitä ilmastonmuutosta Pariisin ilmastokokouksen yhteydessä Ranskan tekemä 4 promillen aloite Maaperän hiilivaraston kasvattaminen 0,4 %:lla vuodessa poistaisi ilmakehästä ylimääräisen hiilen Monet maat liittyneet aloitteeseen, myös Suomi Aloite herättänyt paljon huomiota tiedeyhteisössä IL tutkii maaperän hiiltä ja hiilen kiertoa osana ilmastotutkimusta 26.8.2017 24
Arctic areas are warming faster than the rest of the world 26.8.2017 25 Nature doi:10.1038/nature.2017.21911
Arktiset meriväylät syyskuu 2006-2059 2006-2015 2040-2059 L. Smith, 2014
Suomen ilmasto on vaihteleva (jatkossakin) 23.2.2008 23.2.2011 Kuvat: Ilkka Juga
Korkeatasoista tutkimustoimintaa
FMI ranking in H2020 (30.9.2016) 26.8.2017 29
Integrated Carbon Observation System (ICOS RI) ICOS provides harmonized and high precision scientific data on carbon cycle and greenhouse gas budget and perturbations Legal entity ICOS ERIC established in November 2015 with the statutory seat in Finland ICOS Head Office located in Kumpula campus Operational costs approx. 10 M /year, National networks ~45 M ICOS is an European contribution to international observing systems and initiatives
Älykäs liikenne Keino vähentää päästöjä Greentech, vähäpäästöiset liikennemuodot, automatisaatio, liikenteen ekologisuus Asettaa uusia vaatimuksia ajoneuvoille paikkatieto, ympäristön havainnointi, sääolosuhteiden ennakointi, ajoneuvojen vuorovaikutus IL keskeinen älyliikenteen mahdollistaja kohdennettu tiesääinformaatio satelliittihavaintojen hyödyntäminen kehittyneet tutka- ja kuvantunnistusmenetelmät
Biotalous Biotalouden taustalla keskeisesti ilmastonmuutos Suomesta biotalousratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään, esim. liikenteessä Talouskasvua ja hyvinvointia suomalaisille Ilmastovaikutusten arviointi välttämätöntä IL tutkii mm. metsien, peltojen ja vesien vuorovaikutusta ilmaston kanssa sekä arvioi biotalouden ilmastovaikutuksia
Biotalouden menestys vaatii riskien hallintaa Ilmastonmuutos voi muuttaa myös riskejä: Myrskytuhot Kuivuus ja metsäpalovaara Lumituhot Ilmatieteen laitoksen tutkimus ja palvelut auttavat varautumaan näihin riskeihin ja siten edesauttavat energia- ja ilmastostrategian toteutumista 26.8.2017 33
Lisätietoja: http://ilmatieteenlaitos.fi https://ilmasto-opas.fi