Sääntökokoelma E 9 IV - 2005 Ykn 16.12.2002 Ykv 22.1.2003 Tkli 20.3.2003 TAPIOLAN KIRKKOTARHAN KÄYTTÖSUUNNITELMA JA HAUTAUSMAAKAAVA
2 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 3 1.1 Hautausmaan nimi ja perustaminen... 3 1.2 Hautausmaan sijainti ja pinta-ala... 3 2. Kartat... 3 3. Maaperä ja kasvillisuus... 3 3.1 Maaperä... 3 3.2 Kasvillisuus... 3 4. Hautausmaan huolto... 4 4.1 Kasteluvesi, kuivatus ja sähkö... 4 4.2 Jätehuolto, rakennukset ja rakennelmat... 4 5. Hautatyypit, niiden sijainti ja käyttöönottojärjestys... 4 6. Hautaoikeuden luovutus ja koskemattomuusaika... 5 7. Hautaaminen, haudan koko ja syvyys... 5 8. Hautojen hoito... 6 9. Muistomerkit ja hautojen reunustaminen... 6 9.1 Kolumbaario ja uurnahauta... 6 9.2 Muistolehto... 7 9.3 Muistopöytä... 7 10. Kynttilähuone ja muistelupaikka... 7 11. Muut määräykset... 7
3 1. Yleistä 1.1 Hautausmaan nimi ja perustaminen Hautausmaan nimi on Tapiolan kirkkotarha. Hautausmaan perustamispäätös on tehty yhteisessä kirkkovaltuustossa 8.12.1997. Perustaminen on vahvistettu opetusministeriön päätöksellä 17.6.2002. 1.2 Hautausmaan sijainti ja pinta-ala 2. Kartat Hautausmaa on Espoon Tapiolan kaupunginosassa korttelissa YK 12057, Tapiolan kirkon luoteispuolella kirkon tontilla. Tontti rajoittuu keskeisesti Tapiolan kulttuurimaisemaan ja puistoalueisiin. Hautausmaan kokonaispinta-ala on n. 1500 m 2. Hautausmaa-alueesta on tehty yleiskartat mittakaavoissa 1:500 ja 1:200 (hautausmaakaava). Niistä selviää mm. hautausmaan rajat, sisäisen liikenteen järjestelyt, rakennelmien sijainnit sekä alueen jakautuminen hautaosastoihin ja riveihin. Yleissuunnitelman osastokartat ja hautapaikkakartat on tehty mittakaavassa 1:50. Kartat liitteenä. 3. Maaperä ja kasvillisuus 3.1 Maaperä Hautausmaan maaperä on 1,5 m syvyyteen saakka löyhää hienoa hiekkaa tai silttistä hiekkaa. Tämän kerroksen alapuolella on hiekkamoreenia. Pohjaveden pinta on tason +4 alapuolella. Hautausmaan nykyinen pinnan korko on n. + 8,5 + 8,8. 3.2 Kasvillisuus Kirkkotarhan alueella on suuria mäntyjä ja koivuja. Alueeseen rajautuu vanhoja leikattuja marjakuusiaitoja. Puu- ja pensasistutuksia täydennetään tarpeen mukaan. Hautaosastot ovat pääosin nurmikkopintaisia, osassa muistolehtoa on maanpeitekasveja.
4 4. Hautausmaan huolto 4.1 Kasteluvesi, kuivatus ja sähkö Hautausmaalla on automaattinen kiinteä kastelujärjestelmä, joka on liitetty Espoon kaupungin vesijohtoverkostoon. Muuta vedentarvetta varten on vesiposteja. Hautausmaan kuivatusvedet on ohjattu kaupungin sadevesijärjestelmään. Hautausmaalle on rakennettu sähkökäyttöisiä laitteita ja koneita varten sähköverkosto. Alue on valaistu. 4.2 Jätehuolto, rakennukset ja rakennelmat Hautausmaa kuuluu järjestetyn jätehuollon piiriin. Varastotilojen suunnittelussa on huomioitu jätteiden lajittelu. Hautausmaalla on varastotila. Henkilöstötilat löytyvät tontin muista rakennuksista. Hautausmaa on rajattu matalalla tukimuurilla tai matalalla reunuksella. 5. Hautatyypit, niiden sijainti ja käyttöönottojärjestys Haudat ovat kolumbaariohautoja, uurnahautoja tai muistolehdon yksittäisiä tuhkahautasijoja. Kolumbaariohaudat ovat osastossa A. Ulkokolumbaariohautoja on 208 kpl, joihin jokaiseen voidaan sijoittaa yleensä 4 uurnaa. Haudat ovat B -sukuhautoja (luovutetaan määräajaksi). Osastossa B on uurnahautoja laskennallisesti 1.488 kpl. Haudassa on 3 hautasijaa. Haudat ovat B -sukuhautoja (luovutetaan määräajaksi). Osasto C on muistolehto. Muistolehdossa jokaiselle vainajalle varataan oma hautasija. Hautasijoja on laskennallisesti 2.709 kpl. Kolumbaariohaudan ja uurnahaudan valinta on vapaasti omaisten tehtävissä. Muistolehdon hautasijan määrittele seurakunnan edustaja.
5 6. Hautaoikeuden luovutus ja koskemattomuusaika Hautaoikeus luovutetaan vain kuolemantapauksen yhteydessä ellei yhteinen kirkkoneuvosto erityisistä syistä toisin päätä. Hautaoikeus luovutetaan 20 vuodeksi ja se alkaa haudan luovuttamista seuraavan kalenterivuoden alusta. Haudan luovuttaminen toiselle on mahdollista vasta, kun tämä aika viimeisestä hautauksesta lukien on kulunut. Muistolehdon hautaan ei synny hautaoikeutta. Sama hautasija voidaan ottaa uudelleen käyttöön 20 v. koskemattomuusajan jälkeen. Haudan hallinta-aikaa voidaan jatkaa ellei yhteinen kirkkoneuvosto näe sille estettä. Hautaoikeus luovutetaan kolumbaariossa vain yhteen hautaan, uurnalehdossa korkeintaan kahteen vierekkäiseen hautaan kerrallaan. Muistolehdossa ei voi varata hautasijoja etukäteen. Hautaoikeus luovutetaan muidenkin seurakuntien jäsenille ja kirkkoon kuulumattomille. Hautaoikeus voidaan luovuttaa henkilöille. Omaisten tulee, mikäli mahdollista, käyttää hallinnassaan olevat vanhat hautapaikat uudelleen ennen kuin heille luovutetaan uusi hautapaikka. 7. Hautaaminen, haudan koko ja syvyys Kolumbaariohaudan koko (sisämitat) on 60 cm x 60 cm x 40 cm. Kolumbaariohautaan tuhka sijoitetaan maatumattomassa uurnassa. Haudan hallinta-ajan päätyttyä tuhka haudataan muistolehtoon tiettyyn hautasijaan seurakuntayhtymän edustajan toimesta ja tuhkauurna hävitetään. Uurnahaudassa yhden haudan koko on 30 cm x 30 cm. Hautasyvyydet ovat 120 cm, 90 cm ja 60 cm ellei maalajista muuta johdu. Jokainen syvyys muodostaa oman hautasijansa. Käytettävän uurnan tai arvokkaan kääreen tulee olla maatuva. Muistolehdossa uurnat tai tuhka haudataan yhden uurnan sijoihin merkitsemättä yksittäisiä paikkoja. Hautasijan koko on 30 x 30 cm. Maatuvassa uurnassa tai arvokkaassa kääreessä oleva tuhka haudataan 120, 90 ja 60 cm syvyyteen.
6 8. Hautojen hoito Haudan kunnostaminen hautauksen jälkeen tapahtuu seurakuntayhtymän toimesta hautaoikeuden haltijan tai muistolehtoon haudattujen omaisten kustannuksella. Kaikki luovutettavat haudat hoidetaan pinnanhoidon osalta seurakuntayhtymän toimesta. Hautaoikeuden haltijat ja muistolehtoon haudattujen omaiset ovat velvollisia suorittamaan pinnanhoitomaksun koko haudan hallinta-ajalta haudan lunastuksen yhteydessä. Omaiset voivat muistaa vainajia tuomalla haudoille leikkokukkia. Muistolehtoon haudatuille tuodaan kukka- ja kynttilätervehdykset viereiselle muistelupaikalle. Haudoille tai hautausmaalle ei saa istuttaa kasveja. Perittävistä maksuista päätetään erikseen. Häiritseviä esineitä, lasituotteita tai muita vastaavia ei saa tuoda haudalle. Kynttilälyhdyt, seppeleet ym. koristeet poistetaan hautausmaalta keväällä 30.4. mennessä eikä niitä varastoida. 9. Muistomerkit ja hautojen reunustaminen Hautausmaalla ei ole reunustettavia hautoja. Hautojen muistomerkit ja nimikilvet hankkii seurakuntayhtymä. Muistomerkkien ja kilpien käyttöoikeudesta seurakuntayhtymä perii omakustannushinnan. Nimikilpi ei ole pakollinen. Merkkien, tunnusten yms. ja koristeiden kiinnittäminen on sallittu ainoastaan nimikilpiin. Perittävistä maksuista päätetään erikseen. 9.1 Kolumbaario ja uurnahauta Kolumbaariossa oviluukku toimii muistomerkkinä. Uurnahaudan muistomerkki on useamman haudan yhteinen elementti. Kolumbaarion ovessa ja uurnahaudan muistomerkissä oleviin kiinnikkeisiin voidaan kiinnittää nimikilvet.
7 9.2 Muistolehto Muistolehdossa oleviin nimiseinäkkeisiin omaiset voivat halutessaan lunastaa seurakuntayhtymältä nimikilven. Nimikilvet poistetaan seurakuntayhtymän toimesta 20 v. kuluttua hautaamisesta. Kilvet säilytetään seurakuntayhtymän tiloissa tai luovutetaan omaisille. Yksittäistä hautasijaa ei merkitä mitenkään vaan alue hoidetaan yhtenäisenä nurmikkona tai kasvillisuusalueena. 9.3 Muistopöytä 10. Kynttilähuone ja muistelupaikka 11. Muut määräykset Kaikilla Tapiolan kirkkotarhaan haudatuilla on oikeus muistopöydän käyttöön 40 päivän ajan. Vapaamuotoisen vainajaa esittelevän A 4 kokoisen muistoarkin toimittavat vainajan omaiset ja sen paikalleen asentamisesta huolehtii Tapiolan seurakunta. Suruajan jälkeen arkki siirretään muistokirjaan, jonka säilyttämisestä ja näytöstä huolehtii Tapiolan seurakunta. Kynttilähuoneeseen omaiset voivat sytyttää kynttilän vainajia muistaen. Muistelupaikalle voidaan tuoda kynttilöitä tai kukkia muistolehtoon tai muualle haudattujen vainajien muistamiseksi. Sinne voidaan tuoda myös alueelle haudattavan siunaustilaisuudessa laskettuja kukkalaitteita. Kukat voidaan poistaa seurakuntayhtymän toimesta 10 pv kuluttua siunauksen toimittamisesta tai omaisten toimesta aikaisemminkin. Tähän käyttösuunnitelmaan mahdollisesti myöhemmin tarvittavista muutoksista päättää Espoon seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto. Jos hautausmaan käyttösuunnitelmaa sovellettaessa syntyy kielellisiä tulkintavaikeuksia, pätee suomenkielinen versio.