Etelä-Suomi Päätös Nro 25/2010/2 Dnro ESAVI/187/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 17.6.2010 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 58 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee Uudenmaan ympäristökeskuksen Österbyn kaatopaikan sulkemiselle antaman ympäristölupapäätöksen No YS 1957/22.12.2006 lupamääräyksen B.2. muuttamista, Raasepori. LUVAN HAKIJA Raaseporin kaupunki Tekninen keskus Elina Kurjenkatu 11 A 10300 Karjaa Y-tunnus: 0131297-0 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Österbyn kaatopaikka Raasepori Kiinteistöt 710-431-1-653 ja 710-709-1-29 ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Uudenmaan ympäristökeskuksessa 25.11.2009. MERKINTÄ Ympäristölupavirastot ja alueelliset ympäristökeskukset on lakkautettu 31.12.2009. Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n 1 momentin mukaan ympäristölupavirastoissa ja alueellisissa ympäristökeskuksissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastoille, siirtyivät 1.1.2010 vastaavalle alueellisesti toimivalle aluehallintovirastolle. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14 PL 115, 00231 Helsinki fax 09 726 0233 ymparistoluvat.etela@avi.fi
2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 58 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 13 d) LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 58 :n perusteella ympäristöluvan muuttamista koskevan hakemuksen käsittelee ympäristöluvan myöntänyt viranomainen. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 13 d) mukaisesti kaatopaikkaa koskevan ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätös No YS 1957/ 22.12.2006, joka koski Österbyn kaatopaikan sulkemista. Vaasan hallinto-oikeuden päätös nro 08/0364/1/1.12.2008, jolla hallintooikeus hylkäsi pyynnöt järjestää katselmus ja tarkastus kaatopaikalla. Hallinto-oikeus jätti tutkimatta myös puustovahinkoa koskevan korvausvaatimuksen. Hallinto-oikeus muutti lupamääräyksiä A.2. ja A.17. Määräys A.2. koskee kipsijätteen loppusijoitusta ja määräys A.17. lievästi pilaantuneen maa-aineksen hyödyntämistä esipeittokerroksessa. Hallinto-oikeus lisäsi lupamääräykseen A.14. kaksi ojien perkaukseen liittyvää kappaletta. VOIMASSA OLEVA MÄÄRÄYS Ympäristölupapäätöksen No YS 1957/22.12.2006 lupamääräyksessä B.2. edellytetään seuraavaa: Esipeittokerroksen päälle on rakennettava seuraavat rakennekerrokset ylhäältä alaspäin lueteltuna: pintakerros > 1 metri kuivatuskerros > 0,5 metriä tiivistyskerros > 0,5 metriä kaasunkeräyskerros. Kaatopaikan kaasunkeräyskerroksen yläpuolisissa rakennekerroksissa on käytettävä puhtaita maa-aineksia.
3 MUUTOSHAKEMUS Hakemus Ympäristövaikutukset Perustelut Määräystä B.2. haetaan muutettavaksi tiivistyskerroksen materiaalin ja kerrospaksuuden osalta. Vaihtoehtoiseksi materiaaliksi esitetään bentoniittimattoa. Bentoniittimaton käyttö vähentää rakentamistyön aikaista liikennettä, sillä tällöin ei ole tarvetta kuljettaa suuria maa-ainesmääriä. Lisäksi pienenevät rakentamistyön aikaiset melu- ja pölyhaitat ja neitseellisten raaka-aineiden tarve. Kevennetty rakenne vähentää pintarakenteesta mahdollisesti aiheutuvia painumia ja jätetäytön sortumariskiä. Sulkemisrakenteiden esteettinen haitta pienenee, sillä kaatopaikan pinnantaso on 0,5 metriä alkuperäisrakennetta alempi. Bentoniittimatto on tasalaatuinen teollinen tuote. Matto on kaatopaikan pintarakenteessa kestävyydeltään ja pitkäaikaistoimivuudeltaan luotettavampi rakennusmateriaali kuin mineraalimaatiiviste. Matto vastaa toiminnallisilta ominaisuuksiltaan ja suojaustasoltaan alkuperäistä rakennetta. Bentoniittimaton vedenläpäisevyys on luokkaa 5 x 10-11 m/s. Nykyisen ympäristöluvan ehdot täyttävä ja käytännössä tiivistyskerroksen rakentamiseen sopiva luonnonmateriaali on savi. Rakenteessa tarvitaan suuria määriä kuivaa savea, jonka hienoainepitoisuus on korkea. Esipeittokerroksen päälle tiivistettävän savikerroksen rakentaminen on vaikeaa. Lisäksi saven luotettava tiivistäminen reunaluiskiin on käytännössä erittäin vaikeaa. Bentoniittimaton asentaminen kaatopaikan luiskiin on ongelmatonta. Mattorakenne ei vaadi tiivistämistä. Bentoniittimatolla on hyvät muodonmuutos- ja itsekorjautuvuusominaisuudet. Neulasidottu matto kestää hyvin epätasaisia painumia. Maton alempi kuitukangas kestää yleensä vähintään 10 15 %:n venymän ennen repeämistä. Kuivuneen maton tiivistysominaisuudet palautuvat melko pian hydratoitumisen jälkeen. Mineraalimaatiivisteisiin syntyneet muodonmuutos- ja kuivumishalkeamat eivät korjaannu. Matto kestää myös sulamisen ja jäätymisen menettämättä olennaisesti ominaisuuksiaan. Österbyn kaatopaikan koillisreuna sortui vuonna 1984. Bentoniittimattorakenne kaatopaikan pintakerroksessa vähentää pintakerroksen jätetäyttöön aiheuttamaa kuormaa merkittävästi. Rakenne pienentää kaatopaikan luis-
4 kien mahdollisia stabiliteettiongelmia verrattuna 0,5 metrin maakerrokseen tiivistysrakenteessa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Muistutukset ja mielipiteet Hakijan kuuleminen ja vastine Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tiedottanut hakemuksesta kuuluttamalla 10.3. 12.4.2010 Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristövastuualueen ja Raaseporin kaupungin ilmoitustauluilla. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Raaseporin kaupungilta, Raaseporin ympäristönsuojeluviranomaiselta, Raaseporin terveydensuojeluviranomaiselta ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti erikseen annettu tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus edellyttää 22.4.2010 päivätyssä lausunnossaan, että ympäristölupapäätöstä ei pitäisi muuttaa ennen kuin kaatopaikan pitäjä täydentää hakemustaan. Täydennyksenä on tehtävä selvitys haetun tiivistysrakenteen pitkäaikaiskestävyydestä. Bert Ekroosin Louise Fromondin asiamiehenä laatimassa muistutuksessa, päivätty 13.4.2010, vastustetaan kaikkia sellaisia muutoksia alkuperäiseen ympäristölupapäätökseen, jotka jollain tavalla heikentävät tai voisivat vaikuttaa kielteisesti Österbyn kaatopaikan sulkemisen lopputulokseen. Lupaviranomainen ei saa antaa lupaa mihinkään sellaisiin ratkaisuihin, jotka voisivat aiheuttaa kielteisiä vaikutuksia ympäristöön. Etelä-Suomen aluehallintovirasto varasi 6.5.2010 päivätyllä kirjeellään Raaseporin kaupungin Tekniselle keskukselle tilaisuuden vastineen antamiseen lausunnosta ja muistutuksesta. Raaseporin kaupungin tekninen keskus toteaa 5.6.2010 päivätyssä vastineessaan, että ehdotettu muutos antaa huomattavasti paremman ja luotettavamman lopputuloksen kuin jätekerroksen päälle tiivistettävä maakerros. Tarvittavaan vesitiiveyteen rakennettava maakerros edellyttäisi tehokasta tiivistämistä huonosti kantavan jätekerroksen päällä. Lisäksi pitkäaikaistilanteessa lähinnä painumista johtuvat muodonmuutokset synnyttäisivät savikerrokseen vettä johtavia halkeamia. Käytännön ongelmaksi muodostuisi myös tarvittava maa-ainesmäärä. Työhön tarvitaan 36 000 kuutiometriä soveltuvia maa-aineksia. Maaainesten löytäminen kohtuullisen kuljetusmatkan päästä on vaikeaa. Tarvit-
5 tava maa-ainesmäärä tarkoittaa lähes kahta tuhatta savikuormaa täysperävaunullisella kuorma-autolla. Vastineen liitteenä on Tampereen teknillisen yliopiston tekemä selvitys (päivätty 31.5.2010) bentoniittimaton ominaisuuksista ja pitkäaikaiskestävyydestä Österbyn kaatopaikalla. Selvityksessä on tarkasteltu bentoniittimaton teknisiä ominaisuuksia ja ympäristökelpoisuutta sekä rakennettavuutta. Selvityksen yhteenvedossa on esitetty seuraavaa: bentoniittimatto on helppo asentaa ja siten riskit työvirheille ovat pienempiä bentoniittimaton asennus ei edellytä laadunvalvontakokeita bentoniittimatto on tasalaatuista bentoniittimaton vedenläpäisevyys on alhainen ja se täyttää vedenläpäisevyysvaatimukset bentoniittimatto on kaasutiivistä bentoniittimatto kestää jätetäytön painumia menettämättä ominaisuuksiaan bentoniittimaton saatavuus on hyvä verrattuna soveltuviin luonnonmateriaaleihin. Selvityksessä on todettu myös muun muassa, että bentoniittimatto kestää luonnon savea paremmin kuivumissyklejä, sillä sen vedenpidätyskyky on hyvä. Pakkas-sulamissyklien vaikutus bentoniittimattoon on vähäisempi kuin luonnonsavella, koska mahdolliset halkeamat paikkautuvat nopeasti eikä halkeamiin pääse kankaiden ansiosta varisemaan karkeampaa materiaalia. Kankaiden vetolujuuden ja venymäkapasiteetin ansiosta bentoniittimatto sietää jonkin verran alapuolisia muodonmuutoksia ja epätasaisia painumia. Mineraalisella tiivistysrakenteella sallittu venymäalue on noin 0,1 0,4 %. Bentoniittimatto kestää noin 10 % venymiä ilman, että vedenläpäisevyys kasvaa. Selvityksessä on myös tarkasteltu mitoitusta suurimmalle sallitulle luiskakaltevuudelle ja muodonmuutoksen eli hiipuman huomioon ottavia varmuuskertoimia. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ratkaisu Etelä-Suomen aluehallintovirasto muuttaa Raaseporin kaupungin Tekniselle keskukselle Uudenmaan ympäristökeskuksen 22.12.2006 myöntämän ympäristölupapäätöksen No YS 1957 lupamääräyksen B.2. kuulumaan seuraavasti. Muutokset on alleviivattu.
6 Muutettu lupamääräys B.2. Esipeittokerroksen päälle on rakennettava seuraavat rakennekerrokset ylhäältä alaspäin lueteltuna: pintakerros > 1 metri kuivatuskerros > 0,5 metriä tiivistyskerros > 0,5 metriä tai muutoshakemuksessa esitetty bentoniittimatto kaasunkeräyskerros. Kaatopaikan kaasunkeräyskerroksen yläpuolisissa rakennekerroksissa on käytettävä puhtaita maa-aineksia. Jätetäyttöaluetta on tarvittaessa vahvistettava lujiteverkolla tai muulla tarkoitukseen soveltuvalla menetelmällä alueilla, joissa jätetäytön tai jätetäytön alapuolisen maaperän stabiliteetti on epävakaa. Selvitys stabiliteetiltaan epävakaista alueista ja vahvistamisrakenteen käyttötarpeesta on liitettävä ympäristölupapäätöksen No YS 1957/22.12.2006 lupamääräyksessä B.8. velvoitettuun rakennus- ja laadunvalvontasuunnitelmaan erillisenä liitteenä. RATKAISUN PERUSTELUT Määräys B.2. Bentoniittimatto on yleisesti kaatopaikkarakentamisessa käytetty materiaali ja sen ominaisuudet ovat tiedossa. Hakemusasiakirjojen mukaan kaatopaikan pintarakenteen mahdollisesti aiheuttamat painumat pienenevät ja jätetäytön mahdollinen sortumariski pienenee. Lisäksi bentoniittimatto vastaa toiminnallisilta ominaisuuksiltaan ja suojaustasoltaan alkuperäistä rakennetta. Jätetäyttöalueelle tarvittaessa tehtävillä vahvistamistoimenpiteillä estetään kaatopaikan pintarakenteen epätasaisia painumia ja varmistetaan rakenteen toimivuus pitkäaikaisesti. Lisäksi toimivalla rakenteella estetään kaatopaikkakaasun ja kaatopaikkaveden hallitsematon purkautuminen ja muut ympäristöhaitat. Österbyn kaatopaikasta, kun se suljetaan esitettyjen suunnitelmien ja asetettujen lupamääräysten mukaisesti, ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista eikä erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista. Kaatopaikasta ei myöskään aiheudu vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on käyttänyt ratkaisun tausmateriaalina "Kaatopaikan käytöstä poistaminen ja jälkihoito. Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2008. Suomen ympäristökeskus."-julkaisua.
7 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN JA LAUSUNTOIHIN Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Raaseporin kaupunki on toimittanut 4.6.2010 päivätyn selvityksen bentoniittimaton ominaisuuksista ja pitkäaikaiskestävyydestä. Lupaharkinnassa selvitys on arvioitu asiasisällöltään kattavaksi ja sisältävän yksilöidyt tiedot muutoshakemuksessa esitetyn rakenteen kestävyydestä pitkällä aikavälillä. Selvitys täyttää olennaisilta osin valtioneuvoston päätöksen kaatopaikoista (861/1997) liitteen 1 kohdan 5 vaatimukset, jotka edellytetään tehtäväksi poikettaessa päätöksen rakennekerrosvaatimuksista. Lisäksi määräyksessä on velvoitettu, että kaatopaikan rakennus- ja laadunvalvontasuunnitelmissa on huomioitava painumien hallinta. Edellä esitetyn perusteella hakemus on tullut täydennetyksi lausunnossa esitetyn mukaisesti. Muistutus Tiivistysrakenteen ohentamisen kielteiset vaikutukset on tutkittu lupaharkinnassa. Luvan hakijan on selvitettävä ja estettävä epätasaiset painumat tarvittavilla rakenteilla. Muutoshakemuksessa esitetyllä tiivistysrakenteella ja sen päälle rakennettavilla kuivatus- ja pintakerroksilla sekä kaatopaikkaveden ja kaatopaikkakaasun keräysrakenteilla kaatopaikasta aiheutuva ympäristökuormitus saadaan hallittua. Pintaeristetyn kaatopaikan ja sen ympäristön tilaa tarkkaillaan rakenteiden valmistuttua. Tarkkailutiedot ovat valvonnasta vastaavan Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen käytettävissä. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. Muilta osin Österbyn kaatopaikan sulkemisessa on noudatettava Uudenmaan ympäristökeskuksen myöntämän ympäristölupapäätöksen No YS 1957/22.12.2006 määräyksiä ja Vaasan hallinto-oikeuden 1.12.2008 antaman päätöksen nro 08/0364/1 määräyksiä. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 5, 7, 8, 28, 36, 37, 38, 41, 42, 43, 53, 54, 58, 96, 97, 100 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 16, 18, 19, 20 Jätelaki (1072/1993) 6 Jäteasetus (1390/1993) 8 Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (861/1997) Laki valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta (903/2009) 4 Laki aluehallintovirastoista (896/2009) 4
8 Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristölupapäätöksen maksu on 861 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Käsittelymaksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaisesti. Asetuksen 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen 1.1.2010, peritään maksu tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Tämän ympäristölupahakemuksen vireille tullessa voimassa olleen alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetuksen (1387/2006) maksutaulukon mukaan yksittäisen lupamääräyksen teknisluonteisesta muuttamisesta peritään maksu, jonka suuruus on 10 % taulukon mukaisesta maksusta. Tavanomaisen jätteen kaatopaikan ympäristöluvan käsittelymaksu on 8 610 euroa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Raaseporin kaupunki Tekninen keskus Elina Kurjenkatu 11 A 10300 Karjaa Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Raaseporin kaupunginhallitus Raaseporin kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunta Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä lähetetään asianosaisille listan dpo ESAVI-187-04.08-2010 mukaisesti. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Etelä-Suomen aluehallintovirasto tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristövastuualueen ja Raaseporin kaupungin ilmoitustauluilla. (YSL 54 )
9 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 ) Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 ) LIITE Valitusosoitus Pekka Häkkinen Jaakko Heinolainen Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Pekka Häkkinen. Asian on esitellyt ylitarkastaja Jaakko Heinolainen. JH/sl
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 19.7.2010. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle sen ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikkaan. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikan yhteystiedot käyntiosoite: Asemapäällikönkatu 14, 00520 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: (vaihde) 020 636 1040 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.