Perehen kattil sagiembah kiehuu

K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 01 (1090) Pakkaskuun 11. päivy 2012 Kaksikymmen vuottu vägii yhtistämäs Jelena Migunova Vuozien 1980 lopus Nevvostovallas rubei aktiivizesti kehittymäh kanzalline liikeh. Karjalazet, vepsäläzet, suomelazet piettih suuret konferensiet da kerähmöt, kudamien tuloksinnu roittih Vepsäläzen kul tuuran seuru, Karjalazen kul tuuran seuru (nygöi Karjalan Rahvahan Liitto) da Inkeriliitto. Ku pidiä yhtehisty poliitiekkua kanzallizen kehityksen alal, nämmien yhtevyksien kehityksel 4. talvikuudu vuvvennu 1991 Karjalan tazavallan Ministroin nevvoston käskyl oli perustettu Kanzallizen poliitiekan komitiettu, kudaman tarkoituksennu oli pidiä yhtehisty poliitiekkua kanzallizen kehityksen alal da todevuttua yhtehisty ruaduo täl alal Karjalan tazavallan halličuksen da piirivaldivoelimien välil. Karjalazil, vepsäläzil da suomelazil oli omii vuadimuksii kul tuuru-, opastus, poliitiekkualal, kudamii hyö tahtottihgi täyttiä uvven komitietan avul. Karjalazet tahtottih luadie karjalan kieli valdivollizekse. Vepsäläzet vuajittih kanzallistu administratiivistu yhtevysty. Inkeriläzet suomelazien etnopoliittisty reabilitatsiedu, saneli vuozipäivypivol Komitietan histouriedu laitoksen kanzallizen kehityksen ozaston piälimäine Viktor Birin. ÎÎ Jatkuu 2. sivul ÔÔ Oma Mua jagau lahjua s. 2 ÔÔ Midä mielel, sidä kielel s. 3 ÔÔ Rastavuniekku lapsile s. 3 ÔÔ Istourii auttau opastuo kieleh s. 5 Kuulta muuzikan čomuttu Tatjana Bolujeva L ošan päivy -kirjan luadijat: runoloin kirjuttai Ol ga Ogneva (hurualpäi oigiele), muuzikan kirjuttai Irina Semakova da taidoilii Anastasija Trifanova. Kuva: Mikko Ollikainen Perehen kattil sagiembah kiehuu»»linnan ozutteluzualas piettih vuvvel 2011 ilmah piästettylöin kniigoin prezentatsii Ol ga Smotrova Oman Muan alallizet lugijat tietäh jo enimis kanzalliskielizis kniigois, kudamat nähtih päivän valgien mennyt vuon Karjalan Kanzallizen poliitiekan komitietan kannatuksel. Pidäy sanuo, ku mennyt vuozi oli hyvä sil, ku piäzi ilmah äijy lugiettavua lapsile karjalan, vepsän da suomen kielel. Nämmien kniigoin joukos on Ol ga Muhorovan L ošan päivy da Il l u Mošnikovan Midä mielel, sidä kielel livvikse, Ol ga Žukovan Mäthudel da Iče kulin, iče nägin vepsän kielel da Aleksandr Valentikan Hauska kaksin leikkiä, kudaman Armas Mišin kiändi suomekse. Nämmien kniigoin kirjuttajat, kiändäjät da kniigoin luadijat saneltih omas ruavos kniigoih niškoi da kaikin passiboittih hyväs ruavos taidoilijua Anastasija Trifanovua, kudaigi piirustu čomastu enimih kniigoih niškoi. Kirjuttajien da taidoilijan yhtehizen ruavon avul nämä kniigat roittih hyvät ulgonävöl dai sydämeči, kniigoin nähtyy kerras himoittau ottua niilöi. ÎÎ Jatkuu 2. sivul Petroskoin Glazunovan nimizen konservatouries piettih suomelazien soittajien muuzikkukonsertu. Tämä konsertu oli pietty karjalazen säveldäjän Gennadii Vavilovan kehitykses, kudaigi kučui suomelastu soittajua Petroskoih. Soittajien joukos oli Helsinkin Sibeliuksen akadeemien muuzikan opastai, pianistu Mika Lilius da 17-vuodine akadeemien opastui Viivi Hakkarainen. Viivi on nerokas skripkal soittai, jo moni kerdua neidine piäzi rahvahienvälizien kilvoin voittajakse. Konsertas Viivi soitti Jan Sibeliuksen, L udvig Bethovenan, Sergei Rahmaninovan jygiedy ga ylen čomua muuzikkua. Tiettäväne, konsertas kuului meigäläzen Gennadii Vavilovan muuzikkuagi. ÎÎ Jatkuu 2. sivul

2»» tazavaldu Perehen kattil sagiembah kiehuu ÍÍAlgu 1. sivul Mennyt vuozi oli myös tärgei karjalan kirjukielele: piäzi imah äijäl vuotettavu Tatjana Boikon da L udmila Markianovan suuri Ven a-karjalaine sanakirju. Suuri tämä kniigu on sendäh, kui sellitti prezentatsiel Tatjana Boiko, ku se on tottu suurehko dai tämänmostu karjalazil ei olluh enne. Oli kerätty myös da piästetty ilmah karjalankieline Taival- da vepsänkieline Verez tullei -almanakat. Karjalazil Taival on jo kolmas almanakku, vepsäläzilhäi se piäzi ilmah enzi kerran, ga, kui mainičči eräs sen luadijois, Nina Zaitseva, tämä on jo kolmas kogomus, kudai piäzi ilmah Verez tullei -nimel. Kaikile, ket tahtotah opastuo pagizemah vienakse, tulou abuh Ol ga Karlovan kirjutettu Vienankarjalan alkeiskuršši -kniigu diskanke. Kirjuttajan sanoin mugah, kniigua jo ammui huavattih piästiä ilmah, sen luadimizeh da julguamizeh meni kaksi vuottu. Uuzi opastuskniigu on tarkoitettu paginkielen kehittämizekse. Karjalazien uskomustu da sanondua voimmo lugie karjalakse dai ven akse ubo-uvves Karjalazet sananpolvet da sananpiät -kniigas. Enne nämä sananpolvet da sananpiät oli jo painettu eri kniigoinnu, täs kniigashäi net ollah juattu eri aihieloih, ku lugijal olis kebjiembi löydiä pädevy sananpolvi. Oli luajittu komitietan kannatuksel kačottavuagi. Vuvven lopus piäzi ilmah videodisku Karjalazet, kudamah oli kerätty vuozinnu 2006-2011 luajitut fil mat karjalazih näh. Tädä Karjalan Rahvahan Liiton projektua todevutti Oma pajo -horan ohjuaju L ubov Nikitina. Hyväkse lahjakse vuvvennu 2011 ilmah piästettylöin kniigoin luadijoile da lugijoile, niilöile, ket aktiivizesti ruatah karjalan kielien da kul tuurualal, rodih suuri seinykalenduaru vuvvekse 2012, kudai myös piäzi ilmah Kanzallizen poliitiekan komitietan kannatukses. Mennyt vuon oli äijy midä ruattu kanzalliskielizen literatuuran kehittämizekse, midä tuou meile tämä vuozi, opimmo arbailta kniigoin prezentatsiel Karjalazet sananpolvet da sananpiät -kniigan mugah. Avaimmo sen 28. sivun (ku juuri 28. talvukuudu piettih tämä prezentatsii), a siepäi löydyi hyvä Peldožan kyläs kirjutettu sananpolvi Perehen kattil sagedembah kiehuu. Uskommo, ku meijän kirjukattilas rodieu uuttu hyviä kniigua oman muamankielel.»»tapahtumat Kuulta muuzikan čomuttu ÍÍAlgu 1. sivul Kuundelemah suomelastu soittajua konservatourien uudeh konsertuzualah kerdyi äijy rahvastu, niilöin joukos oli soittajien omumualastugi. Kuundelijoin puoles soittajat suadih kukkua da kaikenmostu mustolahjua. Gennadii Vavilov lahjoitti oman uvven muuzikkutevoksen Viiva Hakkarazele, ku häi suas soittua sen enzimäzenny. Karjalazet da suomelazet ruvetah iellehgi jatkamah omua yhteisruaduo. Oma Mua jagau lahjua Jelena Migunova Mennyt vuvven lopus Oma Mua -lehten toimitukses piimmö arbajazet niilöin lehten lugijoin keskes, ket tilattih Oma Mua vuvven 2012 enzimäzele puoliškole. Talvikuun loppussah myö keräimmö kuitit. Pidäy sanuo, ku arbajazih yhtyi, kui mulloi- Seiččie Oman Muan tiluajua sai lahjat arbajazis. gi, 60 tiluajua. Rahvas työttih omat kuitit meile toimitukseh Petroskois, Vieljärves, Priäzas, Kotkatjärves, Videles, Nuožarves, Veškelykses, Jessolas, Lahtes, Korzas, Heččulas, Anuksespäi. Kuigi uskaldimmo, arbajazih yhtyttih net rahvas, kudamat tilattih meijän lehti silloi, konzu käimmö kuhkuttamah karjalazii lehten tiluandah Priäžäh, Vieljärveh, Veškelykseh da Nuožarveh. Tänävuon tiluajih niškoi varustimmo kolme suurembua da seiččie Kaksikymmen vuottu vägii yhtistämäs»»mennyt vuvven lopus Kanzallizen poliitiekan azieloin, yhteiskunnallizien da uskondollizien järjestölöin yhtevyksien valdivonkomitiettu täytti 20 vuottu ÍÍAlgu 1. sivul Midä oli luajittu nämmien vuadimuksien täyttämizekse? Vuvvennu 1994 vepsäläzet suadih oman kanzallizen voulostin, kudai yhtisti 13 kyliä. Ga uvvel administratiivizel yhtevyksel oli jugei sellittiä talovuollizii da administratiivizii hommii, sendäh vuvvennu 2005 Vepsäläzes voulostis tuli kolme Šokšan, Šoltarven da Kalajoven kylähaldivuo. Eräs suurimis suavutuksis oli se, ku vuvvennu 2006 vepsäläzet puututtih Ven an Pohjazen, Siberin da Loittozen Päivännouzupuolen vähäluguzien kandurahvahien joukkoh. Midä koskou inkeriläzii, ga vuvvenu 1993 Kanzallizen poliitiekan komitiettu valmisti, a silloine Karjalan halličuksen johtai Viktor Stepanov allekirjutti dokumentat Ven an tazavallan halličukseh da prokuratuurah, kudamien mugah Karjalan suomelazet suadih etnopoliittistu reabilitatsiedu. Karjalazil ei täydynyh kaksi iändy, konzu Zakonoinhyväksyndykerähmön deputuatat iänestettih zakonan projektas, kudai koskih valdivollizen stuatusan andamistu karjalan kielele. Vuvvennu 2004 oli hyväksytty Zakon karjalan, vepsän da suomen Komitietan johtajinnu omal aijal oldih Viktor Ahtijev, Tatjana Klejerova, Viktor Bogdanov, Jevgenii Šorohov, Vladimir Lavrentjev. Kai hyö suadih kiitändykirjazet nygözen Komitietan johtajan Andrei Maninan käzis. Kuva: Mikko Ollikainen kielen kannattamizes, kudaman piätärkoituksennu on kanzallizien kielien kannattamine da kehittämine. Kanzallizen poliitiekan komitietan enzimäzenny johtajannu oli Tatjana Klejerova. Pruazniekupivol häi hyvil sanoil musteli tädä vaigiedu, ga mieldykiinnittäjiä ruaduo: Joga päivy toi midägi uuttu, tuttavuimmo uuzih ristikanzoih, avvutimmo järjestölöil, valmistimmo tärgielöi dokumentoi. Meidy kuultih, meijän mieldy kunnivoittih. Minä kiitän kaikkii, ket oldih tämän ruavon allus. pienembiä lahjua. Juomah čuajuu Oman Muan lahjoitetus čainiekaspäi rubieu Tatjana Guseva Priäžän piirin Lahten kyläspäi. Anuksen piirin Kotkatjärven eläjal L udmila Anisimoval juohtutah mieleh omamualazet, konzu rubieu ut uužimah sobii ut ugal, kudaman sai arbajazis. Nuožarvelazel Anna Nazaroval hyväkse abuniekakse syömisty valmistajes roih arbajazis voitettu sähköhärkin (mikseru). Pienembät arbajazien lahjat suadih Anna Turina Vieljärvespäi, Anna Čaikina da Lev Vorobjov Veškelyksespäi, anukselaine Anastasija Mošnikova, Segežan eläi Galina Mihailova, Tatjana Uljanova Korzaspäi, Mujehjärven piirin Lietma-kylän eläi Marija Valdajeva. Hyvittelemmö kaikkii voittajii da vuotammo heidy toimitukseh lahjoi suamah. Kiitämmö kaikkii, ket yhtyttih arbajazih da potakoičemmo heidy iellehgi pyzyö lehten lugijoin da tiluajien joukos. Komitietan johtajinnu omal aijal oldih Viktor Bogdanov, Viktor Ahtijev, Jevgenii Šorohov, Sergei Lavrentjev. Hyö suadih kiitändykirjazet nygözen komitietan johtajan Andrei Maninan käzis. Iče Manin Ven an rahvahien assamblein johtajan käzis sai Rahvahien ystävyksen medali -rynnäsmerkin. Tämä on meijän yhtehine palkindo, kiändyi zualas istujien rahvahan puoleh Kanzallizen poliitiekan komitietan johtai. Yhtehizil voimil suau suavuttua suurii menestyksii. Andrei Manin kiitti kaikkii, kenenke Kanzallizen poliitiekan komitiettu pidäy yhtehisty ruaduo, todevuttau projektua, kedä haldivoiččou. Vie 15 vuottu tagaperin Karjalas oli vaiku kymmene rahvahallistu järjestyö da liittuo. Nygöi jo on enämbi kuuttukymmendy. Sen piäle Komitiettu pidäy yhtevytty uskondollizien järjestölöinke. Sen hantuzis ruadau Periodika-julguamo, ei ammui Komitietan piän ual rubei ruadamah Petronet-kampuanii, Novaja Kondopoga -lehten toimitus, Informatsiiagenstvu Karelia, TVkampuanii Sampo.

»»oma kieli, oma mieli Midä mielel, sidä kielel»»on nähnyh päiväzen valgien Il l u Mošnikovan kirju Midä mielel, sidä kielel 3 Jelena Filippova Ongo nygöi äijy meil lastu, ket kirjutetah karjalakse suarnua, runuo libo kerdomustu? Onnuako ei. Iče en tiijä niilöi. Dai ei ni ennepäi heidy äijiä olluh. Hyvin mustan vai Il l u Mošnikovan, pienen kotkatjärveläzen brihaččuzen kerdomuksii da suarnoi. Niilöi häi puaksuh työndeli Oma Mua -lehteh dai Kipinä-žurnualah painettavakse. Painettihgi kaikkii. Nygöi kai nenne Il l an lapsennu kirjutetut suarnat da kerdomukset on kerätty yksih kanzih dai painettu kniigannu. Sen nimekse kirjuttai pani sanat: Midä mielel, sidä kielel. Nenga Il l u iče sellittäy kniigan nimie: Ezmästy kerdua minun kirjutustu painettih Oma Mua -lehtes, sit vie Kipinä-lehtes. Myöhembi työndelin erähii kirjutuksii Suomen Jovensuun linnas ilmestyjäh Karjalainen-lehteh. Kai net lehtet ollah taldehel kois. Toiči kaččelen niidy, luven kirjutuksii. Nygöi luvet da himoittas kohendella erähii kohtii, duumaičet, kirjuttazin toizin, ga mi on jo kirjutettu da painettu, et kohenda. Ga i olgah muga, lapsen kielel kirjutin, mugagi kohendelemattah täh kniigah kai suarnat da kerdomukset on otettu. Tämän täh keksingi moizen nimen kniigale Midä mielel, sidä kielel. Lapset puaksuh midä tietäh, sidägi sanotah, erähät kirjutetahgi. Mi libo ken pani sinuu kirjuttamah, kuibo tartuit sih ruadoh, kyzyn kirjuttajal. Kai nämmä suarnat da kerdomukset olen kirjutannuh lapsennu, školas opastujes. Mustan kui äijäl suvaičin kävvä školah. Kai uuzi oli minul mieldy myö. Školaruadoloi ei pidänyh käskie ruadua, net oli ruattu kerras školaspäi tulduu. Sit konzu oli joudavua aigua luvin kniigua: suarnua, kerdomustu. Mieles pyörittih muaman da buaban sanat Suarnua vuarnua, leppiä lengiä. Hyvin mustan, kui yhten kerran, konzu olin vähäzel voimatoi, muaman hyväkse mielekse rubein kirjuttamah yhty suarnua. Pihal oli vilu engo piässyh Suarnat da kerdomukset, kudamat on pandu kniigah, Il l u Mošnikov kirjutti lapsennu. Kuvas Il l ale on viizi vuottu igiä. Kuva: Vesa Takala sinne. Joudavua aigua oli kylläl. A muamo jo ennepäi kuito oli sanonuh: Karjalakse pagizet, opis kirjuttuagi. Kuito muga zavodin kirjuttua, enhäi päivii istunuh da kirjutannuh, vaigu toiči, ga yksikai vägi tukun kirjutin. Kaččokkua, kai kniigu rodih! vastuau Il l u. Midä mielel, sidä kielel -kirju on luajittu Kanzallizen poliitiekan komitietan kannatuksel. Kniigan kuvittajannu on Anastasija Trifanova.»»Il l u Mošnikov ÎÎ Vuozinnu 2000-2002 opastui Tazavallan škola-akadeemies muamankielet-ozastol. ÎÎ Vuvvennu 2005 loppi Kotkatjärven školan. ÎÎ Samannu vuon piäzi opastumah Petroskoin valdivonyliopistoh itämerensuomelazien kielien da kul tuuran tiedokunnale karjalan da vepsän kielen ozastole. ÎÎ Vuvvennu 2010 loppi yliopiston ruskien diploman kel. ÎÎ Kai opastunduvuvvet oli Nuoren Karjalan aktiivine liittolaine da Čičiliušku-tyttiteatran artistu. Uutjärven kielipezä Briha on roinnuhes karjalazeh pereheh, hänen muamo da buabo keskenäh ven ua ei murreta, paistah vaiku karjalakse. Lapsetgi harjavuttih pagizemah. Sendäh Il l ale duumaija, kudamalbo kielel ruveta kirjuttamah ei pidänyh, kirjutti kai omal muamankielel. Kuito ei ni mieles olluh kirjuttua ven akse libo suomekse. Dai muamo kuhkutti kirjuttamah karjalakse da autoi toiči, kohendeli erähii kohtii. Pagizemah karjalakse harjavuinhäi Uutjärves meijän perehen kielipezäs. Muamo da buabo keskenäh paištah omal kielel dai meih vellen ker kieli terväh tartui. Mustan, kerran opin kirjuttua ven akse yhten kerdomuksen, ga sit ei tulluh hyvä minun mieles, en ni loppenuh sidä, hylgäin sen. Suomekse sežo yhten kerran tahtoin kirjuttua, ga en ruvennuh, jatkau paginua briha. Lapsen suus kuulet tottu Il l an suarnat da kerdomukset ollah hyväntahtojat, niilöis hyvin nägyy brihan oigei taba da hyvä kazvatus. Midä mieldy iče kirjuttai on sih nähte, midä tahtoi sanella niilöis? Kaikenjyttymiä suarnua on lapsih näh, kodi- da meččyelättilöih näh, vahnembis ristikanzois. Tahtoin kirjuttua kaikes, midä vai piäh tuli. En tahtonuh, gu olis ezimerkikse vai yhtes henges kai kerdomukset, ezimerkikse brihaččuzes, kudai eläy buaballuo. Muga rahvas duumaittas, gu se olen minä. Nengomua tavoitehtu ei olluh. Nygöi vois duumaija moizesgi suurembas kirjutukses, ga pienenny harjavuin kirjuttamah suarnoi da kerdomuksii. Konzu nygöi mietin suarnoin teemoi, kerras nägyy midä oli pienenny piäs äijis suarnois tahtoin tuvva ezile sen, gu tahtonet eliä hyvin, pidäy äijän ruadua, laškannu et piäze nikunne: olgah se suarnu brihaččuzes, libo rebois, libo vahnas died ois. Kirjutukses tämä moruali hyvin nägyy. Toine tärgei teemu on toizien hyväksekäyttö: hos kui opi kedätahto kielastua, tozi ainos voittau. Nämmä motiivat minun mieles ollah hyvin nägyvis, lujoittau Il l u. Midä mielel rodieu, toinah sidägi kielel tulou! Kirjas on kaksi runuogi, suarnoin vai runoloin kirjutandu sinule enämbäl mieleh on, jatkan kyzyndiä. Lapsennu oli kebjiembi kirjuttua suarnua da kerdomustu. Silloi kirjutin vaigu yhten runon Minun baba. Toizen runon kirjutin tänä vuon. Pidäy sanuo, gu tämä runo Läkkäs meččäh on ainavo, midä kirjutin nygöi, aiguzennu olles, muut kai kniigan suarnat da kerdomukset kirjutin pienenny. Nygöi voin sanuo, gu voizin kirjuttua kerdomustu dai runuo. Suarnua lapsennu oli kebjiembi keksie, lapsennu mieles pyörii enämbi kaikkie kummakastu. Joudaval aigua pidäs oppie kirjuttua midätahto uuttu. Toinah otammos konzutahto suurembah ruadoh kirjutan pitkembän kogomuksen yhtes ristikanzas. Runoloin kirjuttamine sežo olis mieldy myö, sellittäy kirjuttai. Tiettäväine, jatkan kirjuttamistu, ga kniigan luadimine on suuri ruado. Elämmökačommo. Midä mielel rodieu, toinah sidägi kielel tulou! uskoittau Il l u. Rastavuniekku lapsile»»on luajittu karjalankieline Rastavan pajo lapsile»»pajon paja Hannu Brelo Uuzii karjalankielizii Rastavan pajoloi muailmas ei ole luajittu. Meijän Rastavuniekku-pajo on vessel, perindölline karjalaine Rastavan tarin. Sen sanat da muuzikan olen iče kirjutannuh. Abuh tuldih Mika Tarkkozen orkestru, Burlakat-joukon kuulužu pajattai Johanna Koukkunen. Johanna opasti da ohjai kaheksahengizen lapsien horan, kudai pajattau Rastavuniekan karjalan kielel. Keviäl 2012 rodieu valmis minun pajodisku karjalan kielel, kudamal suau kuunnelta puolizenkymmenen karjalan kielen maltajien pajatandua da soitandua. Rastavuniekku-pajo on eräs da enzimäine pajo täs monipuolizes ruavos. Kuunnelta Rastavuniekku-pajuo tänäpäi suau internetas. Kuunnelta Rastavuniekku-pajuo tänäpäi suau internetas.

4»» tapahtumua Nuorien tutkijoin seminuaru Karjalan tiedokeskukses Aleksandra Rodionova Karjalan tiedokeskukses, Kielen, literatuuran da istourien instituutas 22. talvikuudu piettih seminuaru Gumanitarizet tutkimukset: teories praktiekkah. Sih yhtyttih instituutan nuoret tutkijat eri sektoroispäi: arheologat, istouriekat, folkloristat, etnografat da kielentutkijat, kaikkiedah 13 hengie. Sidä paiči seminuarah tuli gost uagi instituutan johtai Irma Mullonen da toizet ruadajat. Seminuaru piettih jo tostu kerdua, enzimäine oli vuozi tagaperin. Mulloi sih kerävyi vaigu seiččei ozanottajua, tänävuon nuorižuo oli kahtu kerdua enämbi, mi tovestau, ku tädä seminuarua nuoret pietäh arvos. Seminuaran aigah tutkijat (jatko-opastujat, nuoret tiedokandiduatat) kerrottih toizile omas tutkimusruavos, keriändymatkois, omas kogemukses da tutkindutavois. Täl seminuaral joga pagin oli mieldykiinittäi. Allus nuoret arhitektorat kerrottih meile omas tutkimukses. Aleksei Tara- Nuorien tutkijoin seminuarah tänävuon tuli kahtu kerdua enämbi ozanottajua, mi gu mulloi. Kuva: Irina Novak sovan ezitelmy oli Fofanovo XIII nimelline muinaine ruado- da eloipaikku: vuozien 2010-2011 ruadoloin tulokset. Tatjana Horošun da Irina Potaševa saneltih keraamiekan luajindas keskineoliitan da aigazen eneolitan aigua da sen tutkimukses. Irina on toizen vuvven jatko-opastui, hänen tutkimusruado on allus i häi enzimästy kerdua yhtyi meijän seminuarah, toine heis, Tatjana, jo kirjutti dissertatsien. Täl seminuaral oli nelli ezitelmiä, kudamat koskiettih folklouran kyzymyksii. Meijän nuorien tutkijoin nevvoston johtai Aleksandr Petrov tutkiu ven alazii hengellizii runoloi. Marija Kundozerova kerdoi elaijan puus karjalazis eeppizis runolois. Kielifolkloristu Natalja Pellinen karjalazis uinotuspajolois. Iänitysarhiivan johtai Jelena Markovskaja saneli arhiivan toimindas. Toine iänitysarhiivan ruadai, Vladimir Bovin, saneli omas ruavos eri keriändymatkoil. Istourien sektoran nuori tutkiju Aleksei Savitskii kerdoi rahvahan eri nägemyksis Ven an kehittämizes 1990-vuozil. Etnologien sektoran tutkiju Julija Litvin kaččelou naizen tilua perehes, yhteiskunnas da tazavallas. Täna vuon Julija loppi aspirantuuran, kirjutti dissertatsien. Toine aspirantuuran loppenuh da dissertatsien puolistannuh nuori kielentutkiju Irina Novak saneli, kui kirjutti dissertatsiedu. Minun mieldy myö nämmä seminuarat ollah ylen tärgiet nuorižole, nuoret tuttavutah toine toizen tutkimusruadoloih, kerrotah omas kogemukses da tiedometodois. Olis hyvä, gu tämä seminuaru rodies perindöllizekse da tulien vuongi sih kerävys äijy nuordu tiedoalan ruadajua. ÎÎ Jatkuu 5. sivul Andua oma kieli nuorilla pokonoilla»»karielan šana-lehellä täydy 15 vuotta»»vuozipäivy Karielan šana on ainova lehti, kumbane viidiu Tverin mualla pin rahavahan kielellä. Lehti šyndy šygyžyllä vuodena 1996. Šilloin Tverinkarielazin yhykšen predana oli V. Jolkin, sekretarina ruado Z. Golovkina. Leheštä ottuači Antonina Anatoljevna Zaiceva, jogo kuuda luadi yhen nomeran. Šilloin lehti oli pikkarane, vain kakši polostua. Antonina Anatoljevna rohkeišti zavodi uuven ruavon. Hiän lapšuudešta šuat pagizi karielakši, vanhembuana rubei kirjuttamah runoloida. Kežällä 1997 Antonina Anatoljevna lopetti lehen toimitannan. Šiidä šuat jo 14 vuotta lehen toimittajana on Tverin yliopiston opaštaja Ljudmila Gromova, kumbane on šyndyn Prudovan kyläššä. Kaikkiedah viidi 130 Šuurin lehen azie on že, što kirjutamma omalla kielellä, hivomma kieldä. Jo 14 vuotta lehen toimittajana on Tverin yliopiston opaštaja Ljudmila Gromova, kumbane on šyndyn Prudovan kyläššä. Karielan šana -lehen nomerua. Vuuvešta 2001 lehti lieni kahta kerdua šuurembi. Šuurin lehen azie on že, što kirjutamma omalla kielellä, hivomma kieldä. I niin tverinkarielan kirjakieli lienöy parembi. Rahvaš kirjutetah lehteh i runoloida, i starinoida, i statjoida eländäh näh, karielan istorijah i kul turah näh. Lehteh äijän kirjuttettih školan opaštajat, bibliotekan ruadajat, vanhemmat kylineläjät, Avtonomijan ruadajat. Kirjuttau lehteh i nygyne Avtonomijan preda Nikolai Turičev. Hyvä mieli on že, što ruvettih kirjuttamah nuoret lugijat, kumbazet opaššuttih karielan kieldä Tverin i Petroskoin universitetašša: L. Jakovleva, J. Bogoljubova, J. Kiskina, I. Stroganova. Miän leheššä nagole voiččou lugie karielankielizie runoloida i prozua. Karielan šanua vuotetah Tverinlinnašša i kylissä. Lehti šäilyttäy omua kieldä. Tverinkarielazilla ylen tahottau andua oma kieli nuorilla pokonoilla. Mie toivon, što lehti lieu hengissä vielä kymmenie vuožie. Ljudmila Gromova, Karielan šana lehen piätoimittaja

»»nuoret tutkijat 5 Kielen istourii auttau opastuo kieleh Ol ga Ogneva Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da istourien instituutas on uuzi karjalan kielen tutkii Irina Novak. Tverinkarjalazien murdehien tutkijan Aleksandra Punžinan jälles häi on äski toine tverin karjalaine, kudai tutkiu karjalan kieldy kieliozastos. Pettiesgo muga rodih vai piädykauti luajittih, ga Irinan ruadostola on sit samazes pertis sit samazes kohtua ikkunalluo, kus aigoinah istui da ruadoi Aleksandra Vasiljevna. Sygyzyl Irina puolisti omassah filolougientiijon kandiduatan dissertatsien. Sen häi kirjutti ylen jygies da vähän tutkitus teemas: Konsonantoin astevaihtelun kehittymine da toimindu karjalan kieles. Fonologine da morfofonologine aspektat. Yliopiston loppenuzil suomen da karjalan kielen filologoil toinah ei kannata sellittiä, mi se on konsonantoin astevaihtelu. Toizile onnuako maksau sellittiä, mi se on, prostoimbah luaduh. Konsonantat vaihtellahes eri luaduh, ezimerkikse sanommo: ukko da akku kuldua vakku, ga ukol da akal annammo kuldua vakan. Enzimäzes variantas on kaksi k-kirjaindu sanois ukko, akku da vakku, toizes vai yksi k. Nenne konsonantat vaihtellahes. Tiettäväine, karjalan kieles konsonantoin vaihteluu on eri luaduu: märgy kohtu - märrät kohtat, kaidu sildu da kaijat sillat, uuzi paidu da uvvet paijat, ga eihäi lehtikirjutus ole kielen opastundukniigu. Ken hyvin tiedäy kielen, se tiedäy, kui konsonantat vaihtellahes. Ga karjalan kielen eri murdehis nenne vaihtellahesbo eri luaduh. Varzinaiskarjalas sanotah lehti lehet, nahka nahat, livgiläzil da lyydiläzil jo ollah lehtet da nahkat. Ei pie tyhjiä kiistiä, kudai murreh on oigiembi, parembi on löydiä vastavukset kyzymyksih: mi se on konsonantoin astevaihtelu karjalan kieles, kui se Irina Novak tahtos iellehpäigi tutkie karjalan kieldy da tallendua sidä, kuni kylis vie paistah karjalakse. Kuva: Ol ga Ogneva, Oma Mua rodih, konzu da mindäh, midä eruo sil on eri murdehis. Se ruado oligi Novak Irinan ruattavannu net kolme vuottu, kudamat häi opastui Karjalan tiedokeskuksen aspirantuuras. Oli interesno, kun piti anos kaččuo istorijua»»rubiemma omalla kielellä pagizemaa Instituuttah konža tulin, miula šanottih, što pidäy tutkie konsonanttien aštevaihteluo karielan kieleššä. A midä mie šanon? Pidäy, niin pidäy. Enžistäh duumaičin, evle interesnoi tema, a šiidä tuli interesno, luvin itämerenšuomelazen kandakielen istorijašta, šiidä on ylen äijän kirjutettu, sanelou Irina. Aštevaihtelu oli itämerenšuomelazešša kandakieleššä da šieldä tuli muinaiskarielan kieleh. Miula pidi kirjuttua, mityš aštevaihtelu oli šielä da mittynäzie muutokšie šinne on tullun hormien (ven an, O.O.) kielen vaikutukšešta. Kun kačoin aštevaihteluo itämerenšuomelazešša kanda kieleš šä, pidi kaččuo mityš že on toizissa itämerešuomelazissa nygykielilöissä. Šidä evle vain vepsäššä da liivin kieleššä. Kun kačoin muinaiskarielan kieldä, pidi kaččuo, mityš on aštevaihtelu šuomen itämurdehissa da inkeroiskieleššä (ižoran kieles, O.O.). Pidi kaččuo istorijua, missä elettih karielazet, mitein šynnyttih karielan kielen kaikki murdehet. Enin konsonantoin astevaihteluu on varzinaiskarjalas Istorijan avulla voi šanuo, mintäh livvin murdehešša on lehti lehtet, a tverin karielan murdehešša on lehti lehet. Meilä tverin karielakši šanotah: itkie itet, mušta muššat, tahtuo tahot, istuo issut, leški leššet, riähkä riähät. Nämä ollah muinaiskarielan kielen aštevaihtelut. Livvissä niidä evle, šanotah itket, mustat, tahtot, istut, lesket, riähkät. Že on vepsän kielen vaikutuš, sellittäy Irina Novak. Irina Novak on tverin karjalazii. Pagizou hyvin karjalakse, ku kuuli tverin karjalua kois, pagizi buabanke, dai opastui vähäzen školas da sit perinpohjazesti universitietas. Minunke lehteh niškoi pagizi karjalakse, omal tverin karjalan murdehel. Mie pagizen karielakši vahnembien kera, konža olen Tverin Karielašša, ruavolla opimma paissa. Miun mužikka evle kariela, ka vähäzen maltau, mie händä opaššan. Universitetašša oli kebiembi, rigenemmä pagizin. Nyt kolme vuotta enämbi luven da kirjutan, sanou Irina. Irina rodivui da kazvoi karjalazes perehes pikkarazes Salon kyläs Spiirovan rajonas. Heijän Bel akovan perehes tuatto da muamo keskenäh paistih karjalakse, a lapsien kel ven akse. Konzu tytär kyzyi, mikse hänenke ei paistu karjalakse, ga vahnembat vastattih: Emmä tahon, štob teidä nagrettais, kuin nagrettih meidä, konža školašša opaštuma, žentäh kuin emmä maltan hormikši. Irina loppi Kozlovan keskiškolan. Konzu tyttö opastui jälgimäzes kluasas, školah tuldih Tverin karjalazien avtonoumien ruadajat Zinaida Golovkina, Zoja Turičeva da L udmila Gromova. Hyö potakoittih nuorii, ken tiedäy karjalan kielen, mennä opastumah karjalan kieldy Petroskoin valdivonuniversitiettah. Irinan buaban velli eli Petroskoil, tuatto kävyksendeli sinne, sendäh rakkahal työndi tyttären opastumah Karjalah: Mäne, Karjalašša on hyvä eländä. Vuvvennu 2008 Irina Novak loppi Petroskoin valdivonuniversitietan da vie kolme vuottu jatkoi opastundua Karjalan tiedokeskuksen aspirantuuras. Jo kaheksa vuottu Irina Novak eläy Petroskoil, tämä linnu rodih jo hänele omakse da äijäl miellyttäy: Himoittais täššä eliä, täššä on hyvä, ristikanžat ollah hyvät. Petroskoi on šomembi kuin Tveri. Tveri kuin on Moskovan lähillä, niin toizenmuone rahvaš on, pihalla ei šua kyžyö abuo. Tiälä on toiziin. Tverin Karjalah Irina kävyy kodih dai tutkimusmatkoil. Minul oli interesno tiijustua, mittumas kunnos karjalan kieli on sie? Olin Vesjegonskin rajonašša, oli ylen jygie löydiä karielazie. Šielä šanotah: Emmä ole korel akat!, a iče paissah karielakši. Lihoslavl an rajonašša, Tolmačušša on toiziin. Šielä šanotah: Mie olen kariela, miun susieda on kariela! Miun omašša kyläššä on 20-vuodehizie, kumbazet paissah karielakši. Miun tovariščat eletäh Tverissä, šanotah: Maršrutkašša konža ajalemma, niin omalla kielellä pagizemma, štob ei niken maltais. Lyydiläzillä počki evle aštevaihteluo, že on žem muo ne kuin vepsän pohjoismurdehešša. Livviläzillä on enämbi aštevaihteluo, kaikkie enämmäldi konsonantit vaihetah varsinaiskarielan murdehešša. Miun oma kieli, tverin kariela, on lähembänä vienah, kuin lyydih da livvih. No tverin karielan da vienan karielan šejašša on vähäzeldi eruo. Žentän miula oli jygie opaštuo aštevaihteluo universitetašša, konža tulin opaštumah vienankarielua. Tverin karielakši šanotah pelgo pellot, härgä härrät, häärät, nahka nahkat, tuhka tuhkat. Vienašša on pelot, härät, nahat, tuhat. Voi olla, muinaiskarielašša oli aštevaihtelun kakši variantua. Žentäh i šanotah nyt moneh luaduh. Konsonantoin astevaihteluu karjalan kieles opastajes maksas sellittiä joga šeikkaine kielen istourien kannalpäi, sit opastuo olis kebjiembi, on varmu Irina Novak. Mi astevaihtelu vois ottua yhtehizeh kirjukieleh Ligakuun loppupuolel Petroskoin valdivonyliopistos piettih tiedokonferensii Bubrihan luvendot. Irina sie pagizi konsonantoin astevaihtelus da yhtehizes karjalan kirjukieles. Miun mieleštä, jesli i tulou yhtehini kirjakieli, niin šyndyy kyžymyš, mi murreh ottua pohjakši. On kakši variantua. Yksi ottua varsinaiskariela da livvi. Toine ottua varsinaiskariela, livvi da lyydi. Jogahizešša on oma aštevaihtelusist ema. Jesli ottua enžimmäne varianta, niin tullah žemmuozet aštevaihtelut, kuin livvissä. Pidäy kirjuttua: akat, jovet, puat, härrät, lehtet, nahkat, mustat, no emännät. Hot livvissä šanotah emändät, kirjakieleh pidäis ottua heikko ašteh, štob ei olis jygie opaštuo. Ved livvissä on hännät, ei händät. Tämä sist ema oli Bubrihan luajitušša karielan yhtehizeššä»»kielen istourii ÎÎ Karjalan kielel on kuuzi lähimästy rodn ukieldy: suomi, eesti, vepsä, ižora, liivi da vadja. Kaikkii niidy sanotah itämerensuomelazikse kielikse, gu niidy paistah rahvas, kudamat eletäh Baltiekkumeren (Itämeren) lähäl. ÎÎ Itämerensuomelazekse kandukielekse kielentutkijat sanotah sidä kieldy, kudamua pagizi yhtehine itämerensuomelaine heimo sissäh, kuni sit ei erottu eri itämerensuomelazet kanzat. ÎÎ Muinaiskarjalan kieli on se kieli, kudamua pagizi muinaine karjalan (korelan) heimo II vuozituhanden allus jälles Hristosan roindua, konzu kai karjalazet elettih yhtes Karjalan Kannaksel. Tiedomiehien mieles muinaiskarjalan kieli eli 1617 vuodessah, konzu Stolbovan rauhusobimuksen alkirjutettuu Ruočin da Ven an välil karjalazil pidi jättiä omat muat da konnut da lähtie elämäh nygözeh Karjalah da Ven ale, Novgorodan, Tihvinän da Tverin mualoile. ÎÎ Livvin da lyydin murdehet roittihes silloi, konzu karjalazet Karjalan Kannakselpäi siirryttih elämäh Luadogan da Oniegujärven välizele Anuksen kannaksele. Sie jo elettih vepsäläzet. Livvih dai lyydih on ylen äijäl vaikutannuh vepsän kieli. Lyydin murdehes vepsän kielen jälgii on enämbi, mi gu livvis. Mollemban murdehen kehitys loppih 1617 vuvven jälles. kirjakieleššä jo 1937 vuodena. Jesli ottua toine varianta, tulou žemmuone sist ema kuin lyydissä, kumbazešša počki evle konsonanttien aštevaihteluo: akat, no joget, padat, härgät, lehtet, nahkat, mustat. Kudaibo sist eemu olis kebjiembäh opastuttavu? kyzyn Irinal. Jesli ristikanža pagizou karielakši, hänen oma sist ema on parembi. A jesli tulou opaštumah kieldä, niin ylen jygie on maltua nämä kaikki heikot da vahvat aštehet. Toine sist ema šilloin olis kebjiembi. No že on vain teorija. Miun mieleštä kyžymyš yhtehizeštä kirjakieleštä on jygie, i jesli karielašta tulou valdijonkieli, pidäy pohjakši ottua že murreh, kumbazella enämmäldi paissah, livvi. Nygöi oman dissertat sien pohjal Irina varustau kniigua konsonantoin astevaihtelus karjalan kieles. Täh ruadoh tutkijale on annettu yksi vuozi aigua. Sendäh Irinal on nygöi vähä jouduo. Šiidä tahon tutkie karielan kieldä, midä annetah tutkittavakši, en vielä tiijä. Kaikki on interesno: i morfologija, i fonologija. Pidäy luadie tädä ruaduo, kuni kylissä vielä paissah karielakši.

6 Muhahtai! Yksi varras lugou moudužurnualua, toine kyzyy hänel:»» joudoaigu Midä sie kačot, movvango mugah nygöi rubiet selgiemäh? Sidähäi Minä tahton tiediä, kudamahbo kohtah nygöi ommeltah kormanii!»»midä? konzu? kus? 15 /01 Kanzalline muzei Kuuzes tulou mandarinoil -ozuttelu, kudamas on saneltu kui piettih Uvven vuvven pruazniekkua Nevvosto-Karjalas. 29 /01 Kiži-muzei (Kirovan lagevo, 10a) Argipäiväzet vehkehet -ozuttelu lapsile. Kačottavakse on pandu vahnua dai tämän päivän argipäivästy vehkehty. 19 /01 Kiži-muzei (Fedosovan piha, 19) Uvvele vuvvele da Rastavale omistettu ozuttelu. Tiijustatto, kui nämmii pruazniekkoi pietäh Ven al. Vuvven 2012 pravoslavnoit kirikköpruazniekat Čislasmuuttujat pruazniekat 08.04 Virboi 15.04 Äijypäivy 24.04 Radoničču 24.05 Voznes en n u 03.06 Sroičan päivy Pruazniekat, kudamat čislas ei muututa 07.01 Rastavu 14.01 Vasselei 19.01 Vieristy 15.02 Sreiten n u 07.04 Blahoušen n u 06.05 Jyrrinpäivy 22.05 Miikulanpäivy 24.05 Makovei 28.05 Duuhanpäivy 07.07 Iivananpäivy 12.07 Pedrunpäivy 02.08 Il l anpäivy 14.08 Ezmäine Spuassu, Marja-Makovei 19.08 Toine Spuassu 28.08 Emänpäivy 29.08 Kolmas Spuassu 21.09 Jumaldoman päivy 27.09 Sviižen n u (Sviižoi) 14.10 Pokrovu 04.12 Veden n u 19.12 Miikulanpäivy Kirikön pyhät Suuri pyhä 27.02 14.04 Pedrun pyhä 11.06 12.07 Uspen n an pyhä 14.08 27.08 Rastavan pyhä 28.11 06. 01 15 /01 Linnan ozutteluzualu Uvven vuvven da Rastavan poštukartočkoin ozuttelu. 15 /01 Kanzallizien kul tuuroin keskus Norjan mielikuvat -ozuttelu. Kačottavakse on pandu kuvua, kudamat on luajittu Kanzoinvälizen kandurahvahien Riddu-Riddu -festivualin aigah Norjas. 15 /03 Anuksen kanzalline muzei Adras da traktorassah -ozuttelu. Ozutteluh on pandu karjalazien ruadobrujua.»»hyvittelemmö!»»siänennustus Petroskoi Anus Priäžy Suojärvi Sortavala Pitkyrandu yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy 11 /01-6 -6-7 -2-7 -5-7 -4-7 0-6 -1 12 /01-2 -3 0-1 -1-2 -1-2 +1-1 +1-1 13 /01-3 -1 +2 +1-2 -1-2 -2 +1-1 +1 0 14 /01-3 -5-2 -4-4 -5-4 -4-3 -5-3 -4 15 /01-5 -7-5 -8-5 -7-6 -7-7 -7-6 -6 16 /01-9 -8-10 -8-9 -8-7 -8-7 -8-6 -7 17 /02-8 -8-10 -9-10 -9-11 -12-11 -11-9 -10 On otettu: www.gismeteo.ru Meijän horan pajattajua, karjalastu aktivistua Ol ga Pozdn akovua hyvittelemmö roindupäiväl! Hyviä ozua sinule, lykkyy, tervehytty. Anna joga ruadoine ku ennepäigi sinul käis lähtöy. Perehsobuu da kaikkie hyviä vai sinule! Omapajolazet haldivoiččijat: Karjalan rahvahan lehti Alustettu kezäkuus 1990 Karjalan tazavallan Zakonoinhyväksyndykerähmö, Karjalan tazavallan halličus, Karjalan Rahvahan Liitto da Julguamo Periodika Piätoimittai Jelena Migunova Julguamon da toimituksen adressi: Titovan piha 3, 185035 Petroskoi, Karjalan Tazavaldu ÎÎ Tel: (814-2) 78-05-10 ÎÎ E-mail:omamua@mail.ru Internet: ilmahpiästäi: ÎÎ Valdivolline Periodika-laitos ÎÎ Painettu Verso-painamos 185031 Petroskoi, Varkauksen randu-uuličču, 1a ÎÎ Kirjoile pani Ven an Federatsien kirjupainoalan komitiettu Indeksu 51894 ÎÎ Registrunoumeru 0110927 ÎÎ Painettavakse on allekirjutettu 12.00 ÎÎ Painandulugumiäry 700 ÎÎ Tiluandu 002 ÎÎ Hindu 10 rubl ua Redizainu Fenomen-mediajoukko (Piiteri) www.design-smi.ru

»»TV:n programmu 16. 22. pakkaskuudu 7 Ezmäinargi 16/ 01 Toinargi 17/ 01 Kolmaspäivy 18/ 01 Nelläspäivy 19/ 01 Piätteniččy 20/ 01 Suovattu 21/ 01 Pyhäpäivy 22/ 01 05.00, 09.00, 12.00, 15.00, 18.00, 03.00 Новости 09.20 Жить здорово! 10.25 Право на защиту 11.30 Контрольная закупка 14.20 Хочу знать с Михаилом 17.05 Свобода и справедливость с Андреем Макаровым 18.50 Давай поженимся! 19.55 Пусть говорят с Андреем Малаховым 21.30 Т/с БРАК ПО ЗАВЕЩА- НИЮ. ВОЗВРАЩЕНИЕ САНДРЫ 22.30 Т/с ШЕРЛОК ХОЛМС 00.20 На ночь глядя 01.15, 03.05 Х/ф ПЕРЕСТУ- ПИТЬ ЧЕРТУ 03.55 Участковый детектив 09.05 С новым домом! 10.00 О самом главном 11.50 Т/с КУЛАГИН И ПАР- ТНЕРЫ 13.00 Т/с ТАЙНЫ СЛЕДСТВИЯ 16.50 Т/с ЕФРОСИНЬЯ. ПРО- ДОЛЖЕНИЕ 20.50 Спокойной ночи, малыши! 21.00 Т/с ИЗМЕНА 23.50 Городок 00.50 Вести+ 01.10 Профилактика 02.20 Т/с ДЕВУШКА- 07.00 Канал Евроньюс 10.00 Наблюдатель 11.15, 23.50 Х/ф БЕРЕГА, 1 серия 12.30, 02.40 Д/ф Фонтенбло. Прекрасный источник французских королей 12.45 Линия жизни 13.40 Д/с История произведений искусства 14.05 Спектакль Зимородок 15.40, 19.30, 23.30 Новости 15.50 Мультфильм 16.15 Т/с ЗАГАДОЧНЫЕ ИСТО- РИИ ЭНИД БЛАЙТОН 16.40, 01.40 Д/с Обезьяны - воришки 17.10, 02.10 Д/с Тайны русского кино 17.40 Д/ф Антон Рубинштейн 18.20 Д/ф Фатехпур-Сикри 18.35 Д/с Мир после Стоунхенджа 19.45 Главная роль 20.05 Сати. Нескучная классика... 20.45 Полиглот 21.30 Острова 22.15 Тем временем 23.00 Владимир Хотиненко. Монолог в 4-х частях 01.00 Документальная камера 05.00, 09.00, 12.00, 15.00, 18.00, 23.30, 03.00 Новости 09.20 Контрольная закупка 09.50 Жить здорово! 10.55 Право на защиту 14.20 Хочу знать с Михаилом 17.05 Свобода и справедливость с Андреем Макаровым 18.50 Давай поженимся! 19.55 Пусть говорят с Андреем Малаховым 21.30 Т/с БРАК ПО ЗАВЕЩА- НИЮ. ВОЗВРАЩЕНИЕ САНДРЫ 22.30 Д/ф Шальные деньги 23.50 Т/с СЛЕДСТВИЕ ПО ТЕЛУ 00.40, 03.05 Х/ф ЧЕРЕЗ ВСЕ- ЛЕННУЮ 03.15 Х/ф МСТИТЕЛИ 09.05 С новым домом! 10.00 О самом главном 11.50 Т/с КУЛАГИН И ПАР- ТНЕРЫ 13.00 Т/с ТАЙНЫ СЛЕДСТВИЯ 16.50 Т/с ЕФРОСИНЬЯ. ПРО- ДОЛЖЕНИЕ 20.50 Спокойной ночи, малыши! 21.00 Т/с ИЗМЕНА 22.55 Д/ф Кризис 2008. Спасти Россию 23.50 Д/ф Битва титанов. Суперсерия - 72 00.50 Вести+ 01.10 Профилактика 02.20 Честный детектив 02.50 Т/с ДЕВУШКА- 10.00 Наблюдатель 11.15, 23.50 Х/ф БЕРЕГА, 2 серия 12.30, 20.45 Полиглот 13.20, 18.35 Д/с Мир после Стоунхенджа 14.15 Пятое измерение 14.45 Спектакль Эта пиковая дама 15.40, 19.30, 23.30 Новости 15.50 Мультфильм 16.20 Т/с ЗАГАДОЧНЫЕ ИСТО- РИИ ЭНИД БЛАЙТОН 16.45 Д/с Обезьяны - воришки 17.10 Д/с Тайны русского кино 17.40 Д/ф Жизнь и смерть Чайковского 19.45 Главная роль 20.05 Власть факта 21.30 Больше, чем любовь 22.15 Игра в бисер с Игорем Волгиным 23.00 Владимир Хотиненко. Монолог в 4-х частях 01.00 Д/ф Возвращение нонконформиста 01.40 Ф. Шуберт. Соната для скрипки и фортепиано. Исполнители Г.Кремер и О.Майзенберг 05.00, 09.00, 12.00, 15.00, 18.00, 23.30, 03.00 Новости 09.20 Контрольная закупка 09.50 Жить здорово! 10.55 Право на защиту 14.20 Хочу знать с Михаилом 17.05 Свобода и справедливость с Андреем Макаровым 18.50 Давай поженимся! 19.55 Пусть говорят с Андреем Малаховым 21.30 Т/с БРАК ПО ЗАВЕЩА- НИЮ. ВОЗВРАЩЕНИЕ САНДРЫ 22.30 Среда обитания 23.50 Т/с УБИЙСТВО 01.00 Х/ф БОЛЬШОЙ КУШ 03.05 Х/ф ХОЛОДНЫЕ СЕРД- ЦА 09.05 С новым домом! 10.00 О самом главном 11.50 Т/с КУЛАГИН И ПАР- ТНЕРЫ 13.00 Т/с ТАЙНЫ СЛЕДСТВИЯ 16.50 Т/с ЕФРОСИНЬЯ. ПРО- ДОЛЖЕНИЕ 20.50 Спокойной ночи, малыши! 21.00 Т/с ИЗМЕНА 23.50 Исторический процесс 01.30 Вести+ 01.50 Профилактика 02.55 Горячая десятка 04.00 Т/с ДЕВУШКА- Профилактика до 10.00 10.00 Наблюдатель 11.15, 23.50 Х/ф БЕРЕГА, 3 серия 12.30, 20.45 Полиглот 13.20, 18.35 Д/с Мир после Стоунхенджа 14.15 Красуйся, град Петров! Зодчий Андрей Воронихин 14.45 Спектакль Пьеса для мужчины 15.40, 19.30, 23.30 Новости 15.50 Мультфильм 16.15 Т/с ЗАГАДОЧНЫЕ ИСТО- РИИ ЭНИД БЛАЙТОН 16.45, 01.55 Д/с Обезьяны - воришки 17.10, 02.25 Д/с Тайны русского кино 17.40 Д/ф Контрапункт его жизни. Сергей Танеев 18.20 Д/ф Исфахан. Зеркало рая 19.45 Главная роль 20.05 Абсолютный слух 21.30 Д/ф Человек в шляпе. Анатолий Ромашин 22.15 Магия кино 23.00 Владимир Хотиненко. Монолог в 4-х частях 01.05 Д/ф Русский Леонардо. Павел Флоренский 01.30 Фрагменты опер Дж.Верди 02.50 Д/ф Тамерлан 05.00, 09.00, 12.00, 15.00, 18.00, 23.30, 03.00 Новости 09.20 Контрольная закупка 09.50 Жить здорово! 10.55 Право на защиту 14.20 Хочу знать с Михаилом 17.05 Свобода и справедливость с Андреем Макаровым 18.50 Давай поженимся! 19.55 Пусть говорят с Андреем Малаховым 21.30 Т/с БРАК ПО ЗАВЕЩАНИЮ. ВОЗВРАЩЕНИЕ САНДРЫ 22.30 Человек и закон 23.50 Д/ф Остаться в живых. Чудо в Андах 00.55 Х/ф СЛЕПОТА 03.05 Х/ф УБРАТЬ ПЕРИСКОП 09.05 Свой взгляд 10.00 О самом главном 11.50 Т/с КУЛАГИН И ПАРТНЕРЫ 13.00 Т/с ТАЙНЫ СЛЕДСТВИЯ 16.50 Т/с ЕФРОСИНЬЯ. ПРОДОЛЖЕНИЕ 20.50 Спокойной ночи, малыши! 21.00 Т/с ОГУРЕЧНАЯ ЛЮБОВЬ 22.55 Поединок 23.50 Д/ф Звёздные вдовы 00.50 Вести+ 01.10 Профилактика 02.20 Т/с ДЕВУШКА- 10.00 Наблюдатель 11.15, 23.50 Х/ф БЕРЕГА, 4 серия 12.20 Д/ф Лики неба и земли 12.30, 20.45 Полиглот 13.20, 18.35 Д/с Мир после Стоунхенджа 14.15 Провинциальные музеи. Тамань 14.45 Спектакль Случай с доктором Лекриным 15.40, 19.30, 23.30 Новости 15.50, 16.10 Мультфильм 16.15 Т/с ЗАГАДОЧНЫЕ ИСТОРИИ ЭНИД БЛАЙТОН 16.45, 01.55 Д/с Обезьяны - воришки 17.10, 02.25 Д/с Тайны русского кино 17.40 Д/ф Невольник чести. Николай Мясковский 18.20 Д/ф Пинъяо. Сокровища и боги за высокими стенами 19.45 Главная роль 20.05 Тринадцать плюс 21.30 Гении и злодеи. Александр Алехин 21.55 Д/ф Акко. Преддверие рая 22.15 Культурная революция 23.00 Владимир Хотиненко. Монолог в 4-х частях 01.00 Д/ф Владимир Набоков. Русские корни 02.50 Д/ф Уильям Гершель 05.00, 09.00, 12.00, 15.00, 18.00 Новости 09.20 Контрольная закупка 09.50 Жить здорово! 10.55 Право на защиту 14.20, 05.30 Хочу знать с Михаилом 17.05 Жди меня 18.50 Поле чудес 19.55 Пусть говорят с Андреем Малаховым 21.30 Минута славы 23.10 Х/ф МЕЛОДИЯ ДЛЯ ШАРМАНКИ 03.20 Х/ф 8 МИЛЛИОНОВ СПОСОБОВ УМЕРЕТЬ 09.05 Мусульмане 09.15 С новым домом! 10.10 О самом главном 11.50 Т/с КУЛАГИН И ПАР- ТНЕРЫ 13.00 Мой серебряный шар 16.50 Т/с ЕФРОСИНЬЯ. ПРО- ДОЛЖЕНИЕ 20.50 Спокойной ночи, малыши! 21.00 Т/с ОГУРЕЧНАЯ ЛЮ- БОВЬ 22.55 Х/ф ЧТО СКРЫВАЕТ ЛЮБОВЬ 00.50 Х/ф АМЕРИКАНСКАЯ РАПСОДИЯ 03.00 Т/с ДЕВУШКА- 04.40 Городок 10.00, 15.40, 19.30, 23.30 Новости 10.20 Х/ф ИЗЯЩНАЯ ЖИЗНЬ 11.40 Д/ф Владимир Набоков. Русские корни 12.30 Полиглот 13.20 Д/с Мир после Стоунхенджа 14.15 Письма из провинции 14.40 Спектакль Обыкновенная жизнь 15.50 Мультфильм 16.35, 01.55 Д/с Обезьяны - воришки 17.25, 02.50 Д/ф Камиль Писсарро 17.35 Царская ложа 18.20 Игры классиков с Романом Виктюком 19.00 Смехоностальгия 19.50 Искатели 20.35 Х/ф ШЕРЛОК ХОЛМС 22.20 Линия жизни 23.10 Д/ф Бухта Котора. Фьорд Адриатики 23.50 Вслух. Поэзия сегодня 00.30 Х/ф МОСТ ЧЕРЕЗ СО- ВИНЫЙ РУЧЕЙ И ДРУ- ГИЕ ИСТОРИИ АМ- БРОЗА БИРСА О ГРАЖДАНСКОЙ ВО- ЙНЕ 01.45 Музыкальный момент 02.25 Д/с Тайны русского кино 06.00, 10.00, 12.00, 18.00 Новости 06.10 Анимационный фильм Остров сокровищ 07.40 Играй, гармонь любимая! 08.30 Мультфильм 09.00 Умницы и умники 09.45 Слово пастыря 10.15 Смак 10.55 Д/ф Ирина Аллегрова. Женщина с прошлым 12.15 Х/ф ОШИБКА РЕЗИ- ДЕНТА 15.00 Д/ф Тамара Гвердцители. Я трижды начинала жизнь с нуля 16.00 Концерт Тамары Гвердцители Я несу в ладонях свет 17.00 Кто хочет стать миллионером? 18.15 Ералаш 18.45 В черной-черной комнате... 19.55 Первый класс с Иваном Охлобыстиным 21.20 Кубок профессионалов 23.10 Х/ф НЕОБЫКНОВЕН- НЫЕ ПРИКЛЮЧЕНИЯ АДЕЛЬ БЛАН-СЕК 01.10 Х/ф ВСЕ БЕЗ УМА ОТ МЭРИ 03.25 Х/ф ПРАВДА О КОШ- КАХ И СОБАКАХ 05.10 Хочу знать с Михаилом 05.10 Х/ф В КВАДРАТЕ 45 06.35 Сельское утро 07.05 Диалоги о животных 08.00, 11.00, 14.00 Вести 08.10, 11.10, 14.20 Вести- Москва 08.20 Военная программа 08.50 Субботник 09.30 Городок 10.05 Национальный интерес 11.10 11.55 Честный детектив 12.25, 14.30 Т/с ДОМ У БОЛЬ- ШОЙ РЕКИ 15.20 Субботний вечер 17.35 Десять миллионов с Максимом Галкиным 18.40, 20.45 Х/ф ЯБЛОНЕ- ВЫЙ САД 20.00 Вести в субботу 23.20 Девчата 23.55 Х/ф ТРОЯ 03.15 Х/ф АРН - ТАМПЛИЕР 10.00 Библейский сюжет 10.35 Х/ф БЛИЗНЕЦЫ 11.55 Красуйся, град Петров! Доминико Трезини 12.25, 02.25 Личное время. Алексей Архиповский 12.50 Х/ф ЧЕРНАЯ КУРИЦА, ИЛИ ПОДЗЕМНЫЕ ЖИ- ТЕЛИ 14.00, 01.35 Мультфильм 14.25 Очевидноеневероятное 14.55 Партитуры не горят 15.25 Спектакли Вдовий пароход 17.55 Д/с Планета людей 18.45 Большая семья. Карен Шахназаров 19.40 Романтика романса 20.35 Д/ф Величайшее шоу на Земле. Герман Гессе 21.15 Х/ф МОНОЛОГ 22.55 Д/ф Последняя гора 00.30 Джордж Майкл. Прощальный концерт в Лондоне 01.55 Заметки натуралиста с Александром Хабургаевым 02.50 Д/ф Оноре де Бальзак 05.40, 06.10, 08.50 Мультфильм 06.00, 10.00, 12.00 Новости 06.40 Х/ф В ПОСЛЕДНЮЮ ОЧЕРЕДЬ 08.15 Служу Отчизне! 09.15 Здоровье 10.15 Непутевые заметки 10.35 Пока все дома 11.30 Фазенда 12.15 Т/с МУР 16.20 Х/ф КОРОЛЕВА БЕНЗОКОЛОНКИ 17.50 Вечер музыки Арно Бабаджаняна 19.25 Х/ф БЕРЕМЕННЫЙ 22.00 Большая разница 23.05 Специальное задание. Финал 00.15 Х/ф ПЛОХИЕ ПАРНИ - 2 03.00 Т/с ДЕТРОЙТ 1-8-7 05.40 Х/ф ТРАКТИР НА ПЯТНИЦКОЙ 07.20 Вся Россия 07.30 Сам себе режиссер 08.20 Смехопанорама 08.50 Утренняя почта 09.30 Сто к одному 10.20 11.00, 14.00 Вести 11.10 С новым домом! 11.25, 14.30 Т/с БЛУДНЫЕ ДЕТИ 14.20 Вести-Москва 16.00 Смеяться разрешается 18.05 Х/ф ДОРОГАЯ МОЯ ДОЧЕНЬКА 20.00 Вести недели 21.05 Х/ф УДИВИ МЕНЯ 23.00 Специальный корреспондент 23.35 Х/ф ГОСПОДА ОФИЦЕРЫ. СПАСТИ ИМПЕРАТОРА 01.45 Х/ф АРН: КОРОЛЕВСТВО В КОНЦЕ ПУТИ 04.10 Городок 10.00, 01.55 Обыкновенный концерт с Эдуардом Эфировым 10.35 Х/ф ВОЛЬНЫЙ ВЕТЕР 11.55, 02.25 Легенды мирового кино 12.25 Мультфильм 13.40 Острова 14.30 Что делать? 15.20 Балет Жар птица, Времена года 17.15 Д/ф Его Величество Конферансье. Борис Брунов 18.00 Контекст 18.40 Х/ф ПОЛЕТЫ ВО СНЕ И НАЯВУ 20.05 Искатели. Миллионы Василия Варгина 20.50 Гала-концерт Большая опера 22.55 Х/ф КАЗИНО Huomivo! Ô Ô Musta kaččuo Karjalan TV:n kanzalliskielizen toimituksen Omin silmin -ozutustu nellänpiän 19. pakkaskuudu Rossija 1 -kanualal 09.05 aigah. Ô Ô Joga päiviä paiči suovattua da pyhiäpäiviä samal kanualal 14.30 aigah ollah uudizet karjalan, vepsän da suomen kielel.

8»» sanasuari»»lugijat runoillah»»suarnua-vuarnua Valentina Libertsova Lev Tolstoi Rastavu Vaste roinnuh tiähti Silmyripsil lipettäy: Tulou Jumal-lapsi, Hyväh neroh opastau, Joga kohtan avvuttau, Anna ilmu läpettäy. Aleksandra Tetčijeva Kummua sanot * * * Nuori kylän naine harjavui kävelemäh taloloi myö dielottah. Lapsii liženemäh rubei hänen pereheh, ga se ei azetannuh kodih händy. Endizelleh menöy kyläh istumah, nygöi nuorin lapsis yskäs, a kävelijät peräs mennäh. Lapset on lapset taloih tulduu juostah stolah, nostellah kriškoi syömizien katettuloi. Muamo sanou lapsile: Midäbo sie ečittö, vaigo juotattau teidy? Ei, ei. Meidy syötättäy! * * * Yksi tyttözis sanou omassah podruugale: Tahton andua sinule poštukartočkan, gu minul on niidy kaksi yhtennägösty. Sinä vai ozuta kudaman tahtot iče ottua. Toine tiezi ylen hyvin tariččijan dai ozutti sih kartočkah, kuduah ei mieldynyh. Tiijät midä, tämän minä tahtoin jättiä ičele. Otahäi toine. Otan hyväs mieles, passibo sinul. Nikudai heis ei haironnuh täh luaduh annandas. * * * Kaksi nuordu miesty azetuttih kaččomah kui pienet lapset elostetah pihal. Yksi brihaččuine lykkii luhtaspäi ligua toizih. Vaikkaine kačotah miehet, ottau yksi heis kormanispäi nästykkizen: Prosti, menin kyynälih. Nu ihan kui minä lapsennu! * * * Tulou naine gostih tuttavalluo, yhtes hänen kel pertih tulou suuri koiru. Kuni naizet čuajuu juvvah, koiru punohes pertis, riibou seinii, zanavieskoi, siirdi kukkupuan ikkunalpäi da lijasti ikkunpielizen. Konzu gost u, jälgimäi, šuorii lähtemäh, koiru ehti kastua kouran. Emändy, kui ihastuksis: Duumaičen, otat sinä omassah koiran iäre? A minä duumaičin, se on sinun Omii mielii kirjutakkua Dovarišat»»Kerdomus Anna Usova D oša da Vaslei kerävyttih meččäh kondiedu ambumah. Miehet matkattih jo loitos kyläspäi. Lumel nägyi äijy jälgie. Täs kohtas jänöi juoksi pagoh. Vikse kentahto pöllätti pikkarastu. A täs oravaine heityi puus alah eččimäh peitettylöi syömizii. Koirat juoksendeltih sinnetänne da n uustettih lundu. Yksi koiru juoksi loitos miehispäi. Koiran ižändy smietti: vikse koiru vainui kondien duuhun. A se toven löydi kondien koiru haukui täytty vägie da kaivoi lundu käbälil. Miehet käskiettih koiral alevuo da allettih suomie lundu. Koiran iänen kuultuu kondii havačui pezäs da rubei ylen äijän röngymäh. Se vikse tahtoi pöllättiä tulijoi, gu matkattas iäres da annettas sille olla rauhas. Ga tulijat eibo varattu nimidä. Kondii nouzi tagakäbälile da rubei lähenemäh Vasleihpäi. Ga Vaslei ei pöllästynnyh da ambui orožas. Kondii rubei ärizemäh, gu sille rodih kibei. Sit se tahtoi ribistä miehen, ga D oša ambui omas orožas kondieh kaksi kerdua da se sordui vačalleh. Kondii oli suuri. Vikse se oli jo vahnu. Miehet ruvettih kaččomah, kui parembi panna kondiedu regyöh da vediä kodih. Koiru uvvessah rubei haukkumah, ga nygöi ei suuren kondien rinnal, a pezän reunal. Vaslei lähti kaččomah, mi neče huolestutti koirua. A pezäs pieksettihes kolme piendy kondienpoigastu. Avoi-voi gor at. Emmohäi tiedänyh, gu tapoimmo teijän muamuadas. Kuolettohäi täs nälgäh. Pidäy teidy ottua kerale, sanoi Vaslei. Ota, ota, ližäi D oša. Kylän lapsile roijah ilokse. Vaslei tungi poigazet suureh huavoh da pani sen selgäh. Miehet tuldih kyläh. Saruas juattih omile rodnile lihat. Pilkottih muga, gu kaikile puuttus opitella magiedu liharokkua. Nahku annettih D ošale, a Vaslei lähti lihoinke da huavonke kodihpäi. Kois händy jo vuotti akku. Häi nägi Vaslein da kyzyi: No, kuibo dielot? Saittogo midätah? Vaslei heitti šuapkan vuarnah, pyhki hien očas da sit pani huavon lattiele. Huavos kenlienne puneloittihes. Kenbo sie on? kyzyi akku. Vaslei avai huavon da lattiele tuldih kolme piendy pökkelösty. Moine vikse oza on nämmil gor aššuloil jiähä muamattah, sanoi mies. Kondii oli emäččy. Ellendimmö sen, konzu lövvimmö poigazii. Eihäi suannuh jättiä niilöi meččäh. Pienet ollah. Otin kerale. Kuitah syötämmö talven, a sit kačommo, midä heijänke ruadamah rubiemmo. Vaslein akal tämän paginan kuultuu kai kyynälet nostih silmih. Avoi-voi, kummua sanot. Syötämmö taki niilöi. Anna eletäh. Milbo vai syöttämäh rubiemmo. No, tiettäväine, lämmäl maijol, ku pikoipienet net ollah. Kondienpoigazet äristih da hedi löyttih sija, kus niken heidy ei koskis. Hyö peityttih päčin rinnal seizojan kravatin uale. Kylän lapset gu kuultih, Vaslei toi kondienpoigazet, kerras tuldih hänen luo. No pikkarazet eibo tahtottu ozutellakseh, viruttih kravatin ual kogoinaine päivy. No nälgy iški vaččah da yksi poigaine lähti eččimäh midätah syödäviä. Poigaine tuli staučan luo da rubei n uustelemah. Tulou maijol. Kondiene opitteli kielel magei on. Kaksi tostu poigastu gu nähtih, kui heijän velli näbliy stauččua, sežo tuldih rinnale da ruvettih näblimäh zuaharii da juomah maiduo, kai toraten. Moine nälgy oli goril sil aigua. Kolmen päivän peräs pikkarazet harjavuttih ristikanzoih da ruvettih syömäh kai, midä vai heile tarittih. Kerran taloin ižändy pilkoi zuaharipalazen da pani murut stolale. Yksi kondiine gu nägi sen, kerras tuli stolan luo. Se rubei nouzemah stolajalgua myö yläh muga, rouno se olis puu. No eihäi tämä pikkaraine smiettinyh, gu täh puuh on vie suuri laudu iškietty. Kondiene satatti täh luadah piän, kai silmis pimeni. Pieni salbai silmät. Sit uvvessah avai net da kačahtihes, ken muga lujah on iškenyh sidä piäh. Ižändy nagroi sen nähtyy. Häi sanoi: Ei se ole puu. Täs pidäy harjavuo olla varovazennu. Meijän puut ollah lyhyöt da niilöis on vaigiembi pidelläkseh. Ga kondienpoigaine oli viizas. Se tartui stolalaudah ezikäbälil da gu tozi gimnastu nosti tagakäbälät ezmäi yhten, sit toizen. Jälgimäi puutui taki stolale. Sit se terväzeh tembai zuaharipalazen suuh da heityi lattiele. Poigazet muga harjavuttih ottamah magiedu stolalpäi, ga gost at nareko tuodih tuomazekse zuaharii da pandih stolale. Yksi brihaččuine kävyi tiijustamah poigazii puaksumbi toizii. Kerran häi tuli pertih da istavui laučale päčin rinnale. Täl kerdua lapsi ei pannuh zuaharii stolale. Häi istui da pagizi ižändänke. Yksi kondienpoigaine sil aigua tuli brihačun rinnale da rubei n uustelemah štaniloi. Lapsel kormanis oli zuaharipala. Poigaine kačahtih brihačun silmih buitegu kyzyjen: Nu, midä, annatgo minule magiedu vai et? Kačos, sanoi ižändy, pakiččou sinus zuaharii. Lapsi sydäi käin kormanih da pani kämmenele zuaharipalazen. Kondiene söi sen da näblii kaiken käin. Lapsi nagroi, gu kieli kut kutti hänen kätty, a zvieri kačoi brihačun silmih. Teis tovellizet dovarišat roittih, sanoi ižändy. Brihačču silitti kondiezen niškua, a se urizi hyväs mieles. Hiiri, kukoi da ižäččy kaži Hiiri lähti kävelemäh. Käveli pihua myö, tuli uvvessah muamah luo da sanoi: Muamoi, minä näin kahtu zvierii. Yksi oli hirvei, a toine hyväntahtoine. Muamo kyzyi: Sano, mittumatbo ollah net zvierit? Hiiri sanoi: Yksi vahnin kävelöy pihua myö nenga: sil jallat ollah mustat, karvu on ruskei, silmät pul čalleh, a nenä koukulleh. Konzu minä astuin siiriči, häi avai kijan, nosti jallan da rubei mängymäh muga ravieh, pöllästyksis minä en tiedänyh kunne pajeta. Se oli kukoi, sanoi vahnu hiiri, häi ei azu pahuttu nikelle, händy älä varua. Nu, a toine zveiri? Toine nojai päivypastos da lämmittelih. Sil kaglu oli valgei, jalgazet harmuat, siliet. Iče nuolou omua valgiedu ryndähästy da händästy vähäzel lekuttau, kaččou minuhpäi. Vahnu hiiri sanoi: Töhlö sinä, töhlö. Sehäi oli iče ižäččy kaži. Hukku da koiru Laihu hukku käveli kyläs ymbäri da nägi lihavan koiran. Hukku kyzyi koirua: Koiru, sano kusbo työ otatto syömisty? Koiru vastai: Meile rahvas annetah. Vikse työ rahvahale jygiedy ruaduo ruatto, sanoi hukku. Koiru vastai: Ei, meijän ruado ei ole jygei. Meijän ruado on yölöil vardoija pihua. Sit vaiku sidä periä teidy nenga syötetah, sanoi hukku. Sit minä nygöi lähtizin teijän ruadoh, eiga meil, hukil, on jygei löydiä syömisty. Midäbo, mene, sanoi koiru. Ižändy sinuugi muga rubieu syöttämäh. Hukku ihastui da lähti koiranke rahvahan luo ruadoh. Hukku jo rubei menemäh veriäh da nägi koiran kaglas villu on hierottu. Hukku kyzyi: Koiru, a tämä sinul minbo periä? Ga muga, vastai koiru. Ga midäbo muga? kyzyi hukku. Muga, čiepin periä. Päiväl minä čiepis istun. Sit čiepil hieroin vähäzel villat kaglas. Sit proššai, koiru, sanoi hukku. En lähte elämäh rahvahan luo. Anna en roinnuh moine lihavu, a roimmos välläl. Karjalakse on kiändänyh P otr Sem onov