ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 87/11/1 Dnro PSAVI/61/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen

LUPAPÄÄTÖS Nro 87/11/1 Dnro PSAVI/61/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 23.9.2011 1 ASIA Saarenputaan kalankasvatuslaitoksen ympäristö- ja vesitalousluvan lupamääräysten tarkistaminen, Kemijärvi LUVAN HAKIJA Koillis-Suomen Lohi Oy Nuottatie 16 18 C 14 93600 KUUSAMO

SISÄLLYSLUETTELO 2 HAKEMUS... 3 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 3 LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISEN PERUSTE... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUS JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 3 TOIMINTA... 4 Nykyinen toiminta... 4 LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ... 5 Suojelukohteet ja pohjavesialueet... 5 Asutus ja muu rakennettu ympäristö... 5 Alueen ja ympäristön yleiskuvaus... 5 Vesistön tila ja käyttö... 5 Vedenlaatu ja vesistön käyttökelpoisuus... 5 Kalasto ja kalastus... 6 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN... 7 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU... 8 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 8 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 8 Muistutukset... 8 Hakijan kuuleminen ja selitys... 10 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 10 LUPAMÄÄRÄYKSET... 11 Vesitalousluvan määräykset... 11 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 11 Päästöt pintavesiin... 11 Päästöt ilmaan ja melu... 11 Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen... 12 Varastointi... 12 Tarkkailu- ja raportointimääräys... 12 Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet... 13 Toiminnan lopettaminen... 13 OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA... 13 RATKAISUN PERUSTELUT... 13 Lupamääräysten tarkistamisen edellytykset... 14 Lupamääräysten perustelut... 15 Vesitalousluvan lupamääräyksen perustelut... 15 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 15 Tarkkailu- ja raportointimääräys... 15 Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet... 15 Toiminnan lopettaminen... 15 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 16 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN... 16 Päätöksen voimassaolo... 16 Lupamääräysten tarkistaminen... 16 Korvattava päätös... 16 Päätöstä ankaramman asetuksen noudattaminen... 16 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 17 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 17 KÄSITTELYMAKSU... 17 Ratkaisu... 17 Perustelut... 17 Oikeusohje... 17 MUUTOKSENHAKU... 18

HAKEMUS 3 Koillis-Suomen Lohi Oy on aluehallintovirastoon 30.3.2011 toimittamassaan hakemuksessa hakenut Saarenputaan kalankasvatuslaitoksen ympäristö- ja vesitalousluvan lupamääräysten tarkistamista siten, että -laitoksella ei enää kasvateta kaloja, vaan säilytetään kirjolohia ja siikoja yli talven, -kalat tuodaan laitokselle syyskuun alkupuolella ja siirretään kesäkuun puoliväliin mennessä kasvatettavaksi muille laitoksille, -säilytyksen aikana kalojen ruokintaan käytetään rehua 6 000 kg ja kalat kasvavat noin 6 000 kg, -säilytyksen aikainen fosforikuormitus on 33 kg ja typpikuormitus 230 kg ja -laitokselle johdetaan vettä voimassa olevan luvan mukaisesti 0,58 m 3 /s. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Saarenputaan kalankasvatuslaitos sijaitsee Kemijärven kaupungin keskustan itäpuolella Joutsijärven kylässä Käsmänjoesta oikealle haarautuvan Saarenputaan etelärannalla noin 0,6 km Kuusamo Kemijärvitien sillasta alavirtaan Kemijärven kaupungin omistamasta tilasta Hautaniemi RN:o 20:6 vuokratulla noin 3 ha:n suuruisella maa-alueella. Alavirtaan noin kilometri on Käsmänjoen itärannalla hakijan Joentakaisen kalankasvatuslaitos. LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISEN PERUSTE Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston 15.5.2003 antaman Saarenputaan kalankasvatuslaitosta koskevassa päätöksessä nro 42/03/1 määrätään, että mikäli luvan haltija aikoo jatkaa kalankasvatusta vielä 31.12.2011 jälkeen, lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus on tehtävä ympäristölupavirastolle 31.3.2011 mennessä uhalla, että ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Aluehallintovirasto on toimivaltainen lupaviranomainen kalankasvatusta koskevissa ympäristölupa-asioissa ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11c) kohdan nojalla ja pintaveden johtamista koskevissa vesilain mukaisissa lupa-asioissa vesilain 9 luvun 2 :n 1 momentin nojalla. TOIMINTAA KOSKEV AT L UV AT, SOPIMUS J A ALUEEN KAAVOITUST ILAN- NE Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on 15.5.2003 antamallaan päätöksellä nro 42/34/1 myöntänyt Koillis-Suomen Lohi Oy:lle Saarenputaan kalankasvatuslaitosta koskevan luvan.

4 Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on 24.6.2009 myöntänyt Koillis-Suomen Lohi Oy:lle terveysluvan koskien muun muassa Saarenputaan kalankasvatuslaitosta. Päätöksen perustelujen mukaan eläintautilain (55/1980, muutos 408/2008) 14 a :n mukaan kaloja, vedessä eläviä äyriäisiä ja nilviäisiä saa eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta kasvattaa ihmisravinnoksi, myytäväksi tai muutoin luovutettavaksi jatkokasvatukseen tai istutettavaksi vain toiminnanharjoittaja, jolla on toimintaan Eviran lupa. Evira on katsonut, että hakemuksessa kuvattu toiminta täyttää luvan myöntämisen edellytykset. Koillis-Lohi Oy on vuokrannut noin 3 hehtaarin määräalan Saarenputaan kalankasvatuslaitosta varten tilasta Hautaniemi RN:o 20:6. Vuokrasopimus on voimassa 31.12.2021 saakka. Alue on Lapin seutukaavassa merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Yksityiskohtaisempaa kaavaa ei ole laadittu. TOIMINTA Nykyinen toiminta Laitoksen toiminta on alkanut vuonna 1979. Laitoksella on usea eri yrittäjä kasvattanut kalaa vuoteen 1995. Hakija on aloittanut kalankasvatuksen vuonna 2001. Kaloja on kasvatettu kuudessa yhteistilavuudeltaan 9 000 m 3 :n suuruisessa maapohjaisessa altaassa. Vesi altaisiin johdetaan Käsmänjoesta kanavaa pitkin. Johdettava vesimäärä on 0,58 m 3 /s. Laitoksella käytettävän veden määrä mitataan tulokanavasta settipadolla. Voimassa olevan luvan mukaan kasvatettava kalamäärä lisäkasvuna on noin 55 000 kg vuodessa ja kuivarehua saadaan käyttää enintään 55 000 kg vuodessa sekä vesistöön joutuva fosforikuormitus saa olla enintään 200 kg vuodessa ja typpikuormitus enintään 1 240 kg vuodessa. Käytettävän kuivarehun fosforipitoisuus saa olla enintään 0,9 %. Laitoksella on käytetty vuosina 2002 2007 rehua noin 17000 34 000 kg vuodessa sekä vuosina 2008 ja 2009 noin 15 300 kg ja noin 12 400 kg. Kasvatettu kalamäärä on vastaavasti ollut noin 17 000 36 000 kg vuodessa sekä vuosina 2008 ja 2009 noin 15 300 kg ja 11 700 kg. Kalojen talvisäilytys Kaloja säilytetään kuudessa maa-altaassa, joihin on rakennettu lietetaskut. Vesi altaisiin johdetaan Käsmänjoesta kanavaa pitkin. Johdettava vesimäärä on voimassa olevan luvan mukainen eli 0,58 m 3 /s. Laitoksella käytettävän veden määrä mitataan tulokanavasta settipadolla. Vesi johdetaan kasvatusaltaista selkeytysaltaan kautta Käsmänjoen Käsmänputaaseen. Kalat (40 000 kg) tuodaan talvisäilytykseen laitokselle syyskuun alkupuolella ja siirretään kesäkuun puoliväliin mennessä kasvatettavaksi muille laitoksille. Talvisäilytyksen aikana kalojen ruokintaan käytetään rehua 6 000 kg/säilytyskausi ja kalat kasvavat noin 6 000 kg. Kaloja ruokitaan kuivarehulla käsinruokintana. Kasvatusaltaisiin ei juuri kerry lietettä, koska käytet-

5 tävä rehumäärä on pieni. Laitoksen toiminnasta aiheutuu säilytyskautena vesistöön 33 kg:n fosforikuormitus ja 230 kg:n typpikuormitus. Talvisäilytyksen aikana kuolleet kalat, noin 100 kg, haudataan maahan. Tyhjät rehusäkit ovat ympäristömuovia ja ne kierrätetään. LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Suojelukohteet ja pohjavesialueet Saarenputaan kalankasvatuslaitoksen vaikutusalueella ei sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita, pohjavedenottamoita, kaivoja tai suojeluohjelmiin kuuluvia suojelualueita. Asutus ja muu rakennettu ympäristö Kalankasvatuslaitokselta alavirtaan Käsmänjoen varrella ei ole kesämökkejä tai muuta asutusta, joten rantojen ja vesistön käyttö on aika vähäistä. Käsmänjokea kuljetaan jonkin verran veneillä. Alueen ja ympäristön yleiskuvaus Käsmänjoki lähtee noin 30 kilometriä Kemijärven keskustasta itään olevasta Joutsijärvestä ja laskee Kemijärven itäisimmässä osassa olevaan Käsmänperään. Noin 3 kilometriä Joutsijärven luusuasta valtatien 5 sillan alapuolella Käsmänjoesta haarautuu oikealle Saarenpudas, joka yhtyy takaisin Käsmänjokeen noin 2 kilometriä alempana Könkäänlammen yläpuolella. Käsmänjoen valuma-alueen pinta-ala on 1 175 km 2 ja järvisyys 2,2 %. Virtaamatiedot ovat seuraavat: MHQ 135 m 3 /s MQ 13 m 3 /s MNQ 1,9 m 3 /s MNQ (kesä) 4,6 m 3 /s (laskennallinen tieto) Vesistön tila ja käyttö Vedenlaatu ja vesistön käyttökelpoisuus Vedenlaatuaineisto perustuu Saarenputaan ja Joentakaisen laitosten tarkkailuohjelman mukaisiin Hertta-tietojärjestelmästä poimittuihin vedenlaatutietoihin. Tarkastelussa on käytetty vedenlaatuaineistoa vuosilta 2000-2010. Kaksi näytteenottopistettä on Käsmänjoessa laitoksilta ylävirtaan ja kolme Könkäänlammessa laitoksilta alavirtaan. Kaikkien tarkkailupisteiden veden happitilanne on ollut hyvä, joskaan näytteitä ei ole juurikaan otettu loppukeväällä, jolloin happitilanne on usein heikoimmillaan. Laitoksilta ylävirtaan olevan näytepisteen vesi on ollut väriarvojen mukaan varsin humuspitoista, mihin viittaavat myös kaikilta näytepisteiltä säännöllisesti määritetyt kemiallisen hapenkulutuksen arvot. Sähkönjohtavuuden arvot ja sameusarvot ovat olleet jokseenkin normaaleja ja kiin-

6 toainepitoisuudet tavanomaisia. Veden ph-arvot ovat vaihdelleet neutraalin molemmin puolin, joskin ajoittain kevään happamien valumavesien vaikutuksesta ne ovat laskeneet lähelle kuutta. Kokonaisfosforipitoisuudet ovat olleet keskimäärin lievästi rehevässä vedenlaatuluokassa ja typpipitoisuudet ovat vaihdelleet pääosin karun ja lievästi rehevän rehevyystason välillä. Ajoittain on määritetty myös reheviä ravinnepitoisuuksia. Epäorgaanisten ravinneyhdisteiden pitoisuudet ovat olleet yleensä pieniä. A- klorofyllipitoisuudet ovat noudatelleet melko hyvin ravinnepitoisuustasoja. Koliformisten bakteerien määrät ovat olleet viime vuosina pieniä. Saarenputaan ja Joentakaisen laitosten kuormitus on aiheuttanut ajoittain ravinnepitoisuuksien lievää kasvua laitoksilta alavirtaan olevilla näytepisteillä. Pitoisuusmuutokset ovat kuitenkin olleet pääosin pieniä ja ajoittain niitä ei ole havaittu lainkaan. Kuormitus ei ole nostanut vesistön rehevyystasoa, vaikka vuosituhannen vaihteen jälkeisten mittaustulosten mukaan ravinnepitoisuuksien yleinen kehityssuunta on ollut kasvava. Saarenputaan ja Joentakaisen kalankasvatuslaitoksilta alavirtaan oleva Könkäänlampi on etenkin pohjoisosastaan jonkin verran Könkäänlampeen laskevaa Käsmänjokea rehevämpi. Tämä johtuu mahdollisesti veden hitaammasta vaihtumisesta ja ravinteiden kerääntymisestä. Könkäänlammen eteläosan vedenlaatu vastaa jokseenkin Käsmänjoen vedenlaatua. Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015 raportissa Joutsijärven, Käsmänjoen alaosan ja Könkäänlammen ekologista tilaa ei ole luokiteltu ja Kemijärvi on luokiteltu voimakkaasti muutetuksi vesistöksi. Käsmänjoki on muun asiantuntija-arvion mukaan luokiteltu tilaltaan tyydyttäväksi. Alueen vesistöt on kemialliselta tilaltaan luokiteltu hyviksi ja Käsmänjoki tavoitetilaltaan hyväksi. Kemijärven tila on asiantuntijaarvion mukaan hyvä, kuten vesistön kemiallinen tila ja tavoitetilakin. Vesienhoitosuunnitelmien yleisenä linjana on ohjata kalankasvatusta alueille, joiden ekologinen tila luokitellaan vähintään hyväksi ja joilla kasvatustoiminta ei aiheuta vaaraa luokituksen heikkenemisestä luokkaa hyvä huonommaksi. Ekologisen tilan luokituksen puuttuessa voidaan vaikutuksia suhteuttaa asiantuntija-arvion mukaiseen tilaan ja vesistön tavoitetilaan. Käsmänjoen kalankasvatuslaitosten tuleva käyttö kalojen talvisäilytykseen on vesienhoitosuunnitelman tavoitteita tukeva. Käsmänjoella on tehty viime vuosina myös kalataloudellisia kunnostustöitä. Vuoden 2009 loppukesällä töitä tehtiin laitosalueen läheisillä Vitsakoskella ja Saukkokoskella. Kunnostuksen vaikuttavuuden kannalta laitostoiminnan painottuminen talvisäilytykseen on positiivista. Kalasto ja kalastus Saarenputaan ja Joentakaisen kalankasvatuslaitosten kalasto- ja kalastustarkkailu on koostunut laitosten vaikutusalueella kalastavien henkilöiden kolmen vuoden välein tehtävistä kalastustiedusteluista. Kohdejoukkona ovat olleet Joutsijärven osakaskunnan kalastuslupia ostaneet. Kalastustiedustelu on tehty vuosien 2003, 2006 ja 2009 kalastuksesta. Saarenputaan ja Joentakaisen kalankasvatuslaitosten vaikutusalueella Käsmänjoessa harjoitetaan lähinnä kesäaikana vapapyyntiä sekä jonkin verran katiska- ja verkkokalastusta. Talvella harjoitetaan pilkkimistä ja koukkukalastusta. Pääasiassa kalastetaan Könkäänlammelta ylävirtaan olevalla alueella ja Könkäänlammella. Kalastajien määrä alueella ei ole kovin suuri. Paikalliset ja ulkopaikkakuntalaiset ostavat viehelupia alueelle

7 vuosittain noin 20 30 kpl. Muutama paikallinen talous kalastaa lisäksi osakaskunnan luvalla Könkäänlammessa verkoilla ja katiskoilla. Alueen merkittävin saalislaji on hauki, jota on tiedusteluvuosien kokonaissaaliissa ollut 50 75 %. Hyviin haukisaaliisiin vaikuttaa mitä todennäköisimmin myös Kemijärven voimakas haukikanta. Etenkin Könkäänlampi on kalastajien arvostama hyvä haukipaikka. Lohensukuisista lajeista tärkein saalislaji on harjus, jota kalastetaan muun muassa Könkäänlammesta alavirtaan kuten Peurakoskesta ja Könkäännivasta. Harjussaalis oli parhaimmillaan vuonna 2003 ollen 28 kg. Vuosina 2006 ja 2009 harjussaalis oli puolet heikompi. Kirjolohta saaliissa on ollut 3 6 kg ja siikaa 1 3 kg. Taimenta on saatu vain vuonna 2003 yhden kilon verran. Kalastustiedusteluun on tiedusteluvuosina vastannut 4 8 kalastanutta ja talouskohtainen vuosisaalis on ollut 38 74 kg. Yleensä yksittäisten kalastajien saalis on vaikuttanut tulokseen melko paljon, mikä on huomattava epävarmuustekijänä tiedusteluvuosien tuloksia verrattaessa. Vastaukset kalastusta haittaaviin tekijöihin olivat tiedusteluvuosina melko yhteneviä. Yleisimmin kommentoitiin kasvillisuuden lisääntymistä ja rehevöitymistä sekä runsasta haukikantaa, joka ilmeisesti koettiin koskialueilla haittatekijänä. Makuhaitoista raportoitiin Könkäänlammelta sekä siitä alavirtaan etenkin vuoden 2006 kuivalta kesältä. Voimakas haukikanta pitää ilmeisesti särkikalaston kurissa, sillä roskakalojen lisääntymisestä kommentoitiin vain kerran vuodelta 2009. Könkäänlampi mainittiin useaan otteeseen erinomaiseksi haukivedeksi. Verkkopyydysten likaantumista havaittiin Könkäänlammella vuosina 2003 ja 2009. Tiedusteluvuosina on haastateltu puhelimitse myös osakaskunnan esimiestä muun muassa osakaskunnan tekemistä istutuksista ja alueella havaituista kalastushaitoista. Esimiehen mukaan särkikalakannan kasvu on yksi yleinen ongelma osakaskunnan vesissä ja myös tiedustelualueelta ylävirtaan Joutsijärvessä. Osakaskunta on joinakin vuosina talkoilla nuotannut Joutsijärvestä särkikaloja. Esimiehen arvion mukaan Saarenputaan ja Joentakaisen kalankasvatuslaitosten vaikutus Käsmänjoen kalastoon ja kalastukseen on ollut vähäinen. Käsmänjoen harjuskantaa osakaskunta on vahvistanut lähes vuosittaisin poikasistutuksin. Joinakin vuosina poikasten saanti on ollut vaikeaa. Saalis- ja kalastustietojen perusteella kalankasvatuslaitosten toiminta ei ole aiheuttanut muutoksia vesistöalueella. Särkisaaliin osuus kokonaissaaliista on tiedusteluvuosina jonkin verran lisääntynyt, mutta luotettavien päätelmien tekeminen tämän kokoluokan tiedusteluaineistosta on mahdotonta. Särkikannan voimistuminen kertoo usein rehevöitymisestä. Särjen lisääntyminen voi hyödyttää myös haukea ravinnon lisääntymisen kautta. Könkäänlammesta on saatu runsaasti suuria haukia. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Hakemussuunnitelman mukaan Saarenputaan ja Joentakaisen kalankasvatuslaitosten toiminnalla ei ole juurikaan vaikutuksia alueen luonnonarvoihin, suojeluun, pintavesien laatuun ja käyttökelpoisuuteen tai kalastoon ja kalastukseen. Toiminnalla ei katsota myöskään olevan vaikutuksia Kemijoen vesienhoitosuunnitelman mukaiseen hankkeen vaikutusalueen tilaan, tilatavoitteeseen tai tavoitteiden saavuttamiseen.

TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU 8 Saarenputaan ja Joentakaisen kalankasvatuslaitoksia käytetään tulevaisuudessa kalojen talvisäilytykseen, joten rehunkäyttö vähenee oleellisesti. Tästä syystä tarkkailua voidaan vähentää. Hakemuksen mukaan laitosten kuormitustarkkailu on tarpeetonta ja vesistön tarkkailussa riittää yksi näytteenottokerta vuodessa talvisäilytyksen loppupuolella, esimerkiksi maaliskuussa alivirtaamakaudella. Myös kalasto- ja kalastustarkkailua tulee vähentää. Kuluneen lupakauden aikana Saarenputaan ja Joentakaisen kalankasvatuslaitosten vaikutus vesistön kalastoon ja kalastukseen on ollut vähäinen. Rehun käytön vähetessä vaikutus vedenlaatuun ja muun muassa levästön kasvuun vähenee edelleen. Kalastustiedustelu toteutettiin lupakaudella kolme kertaa ja sen anti oli kohtalainen. Ongelmana oli paikallisen osakaskunnan lupakantoihin perustuvan kalastustiedustelujoukon pienuus. Tulevan vähäisen kalankasvatuksen huomioiden esimerkiksi lupakauden alussa ja lopussa tehtävä kalastustiedustelu lienee riittävä kalasto- ja kalastustarkkailun menetelmä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Aluehallintovirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa sekä Kemijärven kaupungissa 5.5. 6.6.2011 sekä erityistiedoksiantona viranomaisille ja asianosaisille. Muistutukset 1. Lapin ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue ELY-keskus on puoltanut hakijan esitystä, että laitoksen kuormitustarkkailu on tarpeeton. Kuormitus voidaan jatkossa arvioida käytetyn rehumäärän ja -laadun sekä kalojen lisäkasvun perusteella ainetaselaskennalla. ELY-keskus on katsonut, että hakemuksessa esitettyyn vesistötarkkailuun tulee lisätä määrävälein tarkkailua myös kasvukaudelle, esimerkiksi elokuussa kolmen vuoden välein. Saarenputaan ja Joentakaisen laitosten kuormitus on ajoittain lievästi kasvattanut ravinnepitoisuuksia laitoksilta alavirtaan olevilla näytepisteillä. Vaikka pitoisuusmuutokset ovat olleet pääosin vähäisiä, on vuosituhannen vaihteen jälkeen yleinen kehityssuunta ollut kasvava. Etenkin Saarenputaan laitoksen vaikutukset ovat merkittäviä, koska jätevedet laskevat päävirtauksesta suojassa olevaan lammen perukkaan. Saarenputaan ja Joentakaisen laitosten vaikutukset kohdistuvat Käsmänjokeen, Könkäänlampeen sekä Kemijärven Käsmänperään. Käsmänjoen ja Könkäänlammen ekologista tilaa ei ole luokiteltu, mutta Käsmänjoki on muun asiantuntija-arvion perusteella tyydyttävässä tilassa. Joen tavoitetilaksi on määritelty luokka "hyvä". Kemijärvi on luokiteltu voimakkaasti muutetuksi vesistöksi. Saarenputaan ja Joentakaisen laitosten toiminnan supistuminen tukee Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa esitettyjä tavoitteita.

9 ELY-keskus on huomauttanut, että hakemuksien liitteestä 5 puuttuu liite 1, jossa on vesistön vedenlaadun kuvauksen pohjana oleva vuosien 2000 2010 analyysiaineisto. Saarenputaan ja Joentakaisen laitoksilla voimassa olevan tarkkailuohjelman mukaan perifytonin määrää seurataan joka 3. vuosi neljällä vesistötarkkailun havaintopisteellä. Tarkkailussa esiintyneiden ongelmien vuoksi, muun muassa inkubointilevyjen häviäminen ja vertailukelpoisten inkubointipaikkojen löytäminen virtausnopeudeltaan erilaisilta laitosten ylä- ja alavirran puoleisilta vesialueilta, perifytontarkkailu ei ole ollut laitosten vaikutusten seuraamiseksi paras mahdollinen vaihtoehto. Soveltuvampi menetelmä olisi todennäköisesti piileväyhteisöanalyysi. Seuranta voidaan toteuttaa elokuussa kolmen vuoden välein yhtä aikaa vesinäytteenoton kanssa. Tulokset olisivat tarvittaessa hyödynnettävissä myös vesipolitiikan puitedirektiivin toteutuksessa. Kemijoen yhteistarkkailussa piileväseuranta on mukana ja seuraava seuranta on vuonna 2013. Saarenputaan ja Joentakasen laitosten tarkkailu voitaisiin mahdollisesti tehdä Kemijoen yhteistarkkailussa. Tällä voisi olla seurannan kustannuksia alentava vaikutus. Vesistötarkkailua voidaan tarvittaessa lieventää sekä vesinäytteenoton että piileväyhteisöanalyysin osalta, mikäli tarkkailun tulokset osoittavat, ettei laitoksilla alentuneen tuotannon seurauksena ole vesistövaikutuksia. Jätteiden käsittelystä tulee huolehtia Kemijärven kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti, vaikkakin toiminnan muuttuessa kasvatuksesta talvisäilytykseen, ei jätettä synny suuria määriä. Rehut on varastoitava niin, etteivät vahinkoeläimet pääse niihin käsiksi. ELY-keskus on katsonut, että toiminnan olennaisesti supistuessa ja päästöjen vähentyessä lupa voidaan myöntää toistaiseksi voimassa olevana ja lupamääräysten tarkistamishakemus määrätä tehtäväksi vuoden 2021 loppuun mennessä. 2. Kemijärven kaupungin terveydensuojeluviranomainen Kemijärven kaupungin terveydensuojeluviranomainen on todennut, että kalankasvatuslaitoksen tuotantosuunta on ruokakalatuotanto, joten laitos on elintarvikkeiden alkutuotantopaikka. Kuolleet kalat kuuluvat eläimistä saataviin sivutuotteisiin, joiden hävittämistä säätelee Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1069/2009 (sivutuoteasetus) sekä komission asetus (EU) N:o 142/2011 (täytäntöönpanoasetus). Asetuksia on sovellettu 4.3.2011 alkaen. Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee kansallista sivutuotelainsäädäntöä. Nykyiset kansalliset säädökset ovat voimassa uusien kansallisten säädösten valmistumiseen saakka. Kuolleet kalat tulee hävittää sivutuoteasetuksen tai maa- ja metsätalousministeriön asetuksen nro 1374/2004 mukaisesti siltä osin, kuin ne koskevat eläimistä saatavien sivutuotteiden hävittämistä syrjäisillä alueilla sekä kuolleiden lemmikkieläinten hävittämistä. Kokonaisten kalojen hävittämisen osalta koko Suomi on syrjäistä aluetta, jolloin kalojen hävittäminen hautaamalla tai toimittamalla hyväksytylle kaatopaikalle on sallittua. Mikäli kaloja hävitetään hautaamalla, hautaaminen ei saa aiheuttaa vaaraa ihmisten tai eläinten terveydelle. Sivutuotteita ei saa haudata pohjavesialueelle, vedenottamon suoja-alueelle, alle 250 metrin etäisyydelle kaivosta tai vesistöön viettävään rinteeseen eikä alueelle, jota tullaan kyntämään tai kaivamaan pian hautaamisen jälkeen. Sivutuotteet on haudattava vä-

10 hintään metrin syvyyteen. Peittäminen maalla on tehtävä välittömästi, että ketut, rotat, lokit tai muut eläimet eivät pääse haudattuihin sivutuotteisiin käsiksi. Hautaamisen yhteydessä sivutuotteet on taudinaiheuttajien tuhoamiseksi tarvittaessa kalkittava tai käsiteltävä desinfiointiaineella. Sivutuotteita ei saa haudata muovisäkissä tai muussa maatumattomassa pakkauksessa. Hautaamisessa tulee ottaa lisäksi huomioon ympäristölainsäädäntö. Sivutuotteita hautaamalla hävittävän on pidettävä kirjaa seuraavista asioista: sivutuotteen tuottaja, hautaamisen suorittaja (jos eri henkilö kuin tuottaja), eläinlaji, sivutuotteen määrä tai arvio määrästä, sivutuotteen hautaamispaikka ja hautaamisen päivämäärä. Kirjanpito on säilytettävä kaksi vuotta ja se on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Uusia kansallisia säädöksiä tulee noudattaa niiden voimaan tullessa. Hakijan kuuleminen ja selitys Hakija on 25.7.2011 toimittanut aluehallintovirastoon selityksen muistutusten johdosta. Siinä hakija on esittänyt seuraavaa: 1. Lapin ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Joentakaisen ja Saarenputaan hakemusten liitteestä 5 puuttui liite 1. Puuttuva liite on toimitettu selityksen liitteenä. Muilta osin ELY-keskuksen lausuntoon hakijalla ei ole ollut huomauttamista. 2. Kemijärven kaupungin terveydensuojeluviranomainen Muistutuksessa mainitut seikat toteutetaan Kemijärven terveydensuojeluviranomaisen vaatimalla tavalla. A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Käsittelyratkaisu Lupamääräysten tarkistamista koskeva ratkaisu Saarenputaan ja Joentakaisen kalankasvatuslaitosten hakemukset käsitellään ja ratkaistaan samanaikaisesti. Aluehallintovirasto tarkistaa, Koillis-Suomen Lohi Oy:lle myönnetyn, Kemijärven kaupungissa sijaitsevan Saarenputaan kalankasvatuslaitoksen ympäristö- ja vesitalousluvan nro 42/03/1 lupamääräykset. Tarkistetut lupamääräykset korvaavat aikaisemmat lupamääräykset kokonaisuudessaan. Lupamääräyksiin on selkeyden vuoksi sisällytetty sellaiset aiemman luvan lupamääräykset, joita ei ole poistettu tai joita ei ole ollut tarpeen tarkistaa. Syksyllä talvisäilytykseen tuotavien kalojen määrä on noin 40 000 kg ja säilytyksen aikana kasvatettava kalamäärä on lisäkasvuna ilmaistuna noin 6 000 kg. Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistöön tai sen käyttöön kohdistuvaa ympäristönsuojelulain tai vesilain mukaisesti toimenpitein estettävää, hyvitettävää tai korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus.

Luvan haltijan on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä. 11 LUPAMÄÄRÄYKSET Vesitalousluvan määräykset 1. Kalankasvatuslaitokselle saadaan johtaa rakennettuja vedenottolaitteita käyttäen vettä Käsmänjoesta enintään 0,58 m 3 /s. Johdettavan veden määrää on vähennettävä säilytettävän kalamäärän mukaan. Veden johtaminen on järjestettävä siten, etteivät ylävirran puoleiset vedenkorkeudet haitallisesti muutu ja muutenkin vesistön muuta käyttöä mahdollisimman vähän häiritsevällä tavalla. 2. Kalankasvatuslaitoksen rakenteiden ja laitteiden tulee olla hakemuksen liitteenä 4 olevan asemapiirustuksen mukaiset. Rakenteet ja laitteet on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. ELYkeskuksen hyväksymällä tavalla rakenteisiin ja laitteisiin voidaan tehdä vähäisiä muutoksia, jotka eivät loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt pintavesiin 3. Kaloja saadaan säilyttää laitoksella 1.9 15.6. Laitoksella saadaan käyttää säilytyksen aikana kalojen ruokintaan kuivarehua enintään 6 000 kg. Kalojen ruokinnassa on käytettävä mahdollisimman vähän vesistöä kuormittavia ja rehevöittäviä rehulaatuja. Säilytysaikana vesistöön joutuva laskennallinen fosforikuormitus saa olla enintään 33 kg ja typpikuormitus enintään 230 kg. Ravinnekuormitus lasketaan rehun ja sillä tuotetun kalan sisältämien ravinnemäärien erotuksena. Vesi on johdettava kasvatusaltaista selkeytysaltaiden kautta Käsmänputaaseen. Kalankasvatuslaitosta on hoidettava huolellisesti ja asianmukaisesti niin, että kuormitus vesistöön pysyy kaikissa olosuhteissa mahdollisimman pienenä. Kalojen ei saa ruokkia liikaa ja kuivarehusta on erotettava rehupöly ennen ruokintaa. Saarenputaan laitokselle talvisäilytykseen siirrettäviä kaloja ei saa ruokkia viikon aikana ennen siirtoa, jotta niiden ulosteet eivät kuormita vesistöä. 4. Liete on vuosittain poistettava kasvatusaltaiden lietetaskuista ja selkeytysaltaasta kalojen talvisäilytyksen päätyttyä. Poistettu liete on tarvittaessa kompostoitava tai muuten käsiteltävä siten sekä sijoitettava sellaiseen paikkaan, ettei se pääse valumaan vesistöön eikä pilaamaan käyttökelpoista pohjavettä. Päästöt ilmaan ja melu 5. Laitoksen toiminta sekä rehun, lietteen, kuolleiden kalojen ja muiden jätteiden käsittely on järjestettävä niin, ettei niistä aiheudu haju- tai meluhaittaa.

Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen 12 6. Kaikessa toiminnassa on huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava. Jätteet kuten rehusäkit on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jonka ympäristöluvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen jätteen vastaanotto. Luvan haltijan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Laitoksella kuolleet kalat on käsiteltävä ja sijoitettava Kemijärven terveydensuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla. Varastointi 7. Kalanrehut on varastoitava asianmukaisesti siten, etteivät vahinkoeläimet pääse niihin käsiksi. Tarkkailu- ja raportointimääräys 8. Luvan haltijan on oltava selvillä toiminnan ympäristövaikutuksista ja huolehdittava toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta sekä tarkkailutulosten raportoinnista. Käyttötarkkailu Käyttötarkkailu toteutetaan pitämällä laitoksella hoitopäiväkirjaa. Hoitopäiväkirjaan merkitään päivittäin käytetyn rehun tuotenimi, raekoko, määrä, laatu sekä fosfori- ja typpipitoisuus, käytetyt kemikaalit, lääkeaineet ja rokotteet, kalataudit ja kalakuolemat sekä tiedot siirretystä ja kasvatetuista kalamääristä kalalajeittain ja muista ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimintaa koskevat huomautukset. Hoitopäiväkirjat säilytetään laitoksella ja pyydettäessä esitetään valvoville viranomaisille. Luvan haltijan tulee antaa Lapin ELY-keskuksen pyytäessä hoitopäiväkirjassa esitettävien tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset. Hoitopäiväkirja on säilytettävä vähintään siihen saakka, kun uudesta lupahakemuksesta annettava päätös on saanut lainvoiman. Hoitopäiväkirja tai sen kopio toimitetaan Lapin ELY-keskukselle säilytyskauden päätyttyä sen määräämänä ajankohtana. Säilytyskauden päätyttyä, viimeistään kesäkuun loppuun mennessä toimitetaan yhteenveto säilytetyistä ja kasvatetuista kalamääristä ja käytetyistä rehumääristä ELYkeskukselle VAHTI-rekisteriä varten. Vaikutustarkkailu Vesistö- sekä kalasto- ja kalastustarkkailu on tehtävä ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Kalasto- ja kalastustarkkailuna tehdään vuosia 2003, 2006 ja 2009 koskeneeseen kalastustiedusteluun vertailukelpoinen tiedustelu kerran lupakauden aikana. Vaikutustarkkailu voi olla osana Kemijoen yhteistarkkailua. Uusi vaikutustarkkailuohjelma on toimitettava ELY-keskuksen hyväksyttäväksi kolmen (3) kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Tarkkailuohjelmassa on otettava huomioon, mitä vesienhoidon järjestämisestä annetussa laissa (1299/2004) tarkoitetussa vesien tilaa

13 koskevassa seurantaohjelmassa on pidetty tarpeellisena seurannan järjestämiseksi. ELY-keskus voi tarkentaa käyttötarkkailua sekä muuttaa vaikutustarkkailua. 9. Luvan haltijan on oltava selvillä käyttämänsä veden määrästä. Virtaaman säätö ja mittaus on tehtävä ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Virtaamat on mitattava vähintään kerran viikossa 1.9 15.6. ja muulloin kerran kuukaudessa. Tulokset on merkittävä hoitopäiväkirjaan. Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet 10. Laitoksella ilmenevistä kalataudeista ja -kuolemista on ilmoitettava viipymättä ELY-keskukselle. Lisäksi kalataudeista ilmoittamisen osalta on noudatettava eläintautilain säännöksiä. Laitteiden ja rakenteiden rikkoutumisesta ja muista ympäristön kannalta merkittävistä poikkeuksellisista tilanteista on ilmoitettava ELY-keskukselle ja Kemijärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnan lopettaminen 11. Jos kalojen talvisäilyttäminen lopetetaan, siitä on ennakkoon ilmoitettava ELY-keskukselle ja Kemijärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Laitosalue on saatettava sellaiseen kuntoon, että siitä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa tai terveyshaittaa. Vedenkorkeuteen ja vedenjuoksuun vaikuttavien rakennelmien osalta on meneteltävä vesilain 2 luvun 31 :n 2 momentissa säädetyllä tavalla. OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA Vahingonkärsijä voi vaatia luvan haltijalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta tai muusta vesistöön kohdistuvasta toimenpiteestä johtuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä aluehallintovirastolle. Ennakoimattoman vahingon korvaamista koskevan hakemuksen yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskeva vaatimus. RATKAISUN PERUSTELUT Käsittelyratkaisun perustelut Saarenputaan ja Joentakaisen kalankasvatuslaitokset sijaitsevat alle kahden kilometrin etäisyydellä toisistaan Käsmänjoen eri puolilla. Laitoksilla ei ole yhteisiä toimintoja eikä samaa toiminta-aluetta. Kumpikin laitos voi harjoittaa toimintaansa toisesta riippumatta. Laitokset eivät näin muodosta ympäristönsuojelulain 35 :n tarkoittamaa toiminnallista yhteyttä. Saarenputaan ja Joentakaisen kalankasvatuslaitosten vesipäästöjen vaikutusalue on osaltaan sama. Ympäristönsuojelulain 40 :n mukaan eri toimintojen ympäristölupa-asiat on käsiteltävä ja ratkaistava samanaikaisesti,

14 jos yhteisvaikutus on lupaharkinnan kannalta huomattava ja lupa-asiat ovat vireillä samassa lupaviranomaisessa. Molemmat ympäristönsuojelulain 40 :n edellytykset täyttyvät Saarenputaan ja Joentakaisen kalankasvatuslaitosten ympäristölupa-asioissa. Ympäristönsuojelulain mukaisissa lupaasioissa pääsääntönä on se, että kunkin toiminnon lupa-asia käsitellään erikseen ja ratkaistaan omalla päätöksellään. Lain tuntemia poikkeuksia pääsäännöstä ovat ympäristö- ja vesitalousluvan yhteiskäsittely lain 39 :ssä ja toimintakokonaisuutta koskeva sääntely. Yhteinen vaikutusalue ei ole seikka, jonka nojalla pääsäännöstä olisi syytä poiketa. Kun ympäristönsuojelulain 40 :ssä on nimenomaan säädetty menettelystä, jota noudatetaan eri toimintojen vaikutusalueen ollessa sama, Saarenputaan ja Joentakaisen kalankasvatuslaitosten lupa-asiat ratkaistaan samanaikaisesti eri päätöksillä. Lupamääräysten tarkistamisen edellytykset Tätä päätöstä ja siinä annettuja lupamääräyksiä noudattaen hakemuksessa tarkoitettu kalojen talvivarastointi ja kalankasvatus täyttää ympäristönsuojelulain, vesilain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Kyseessä on Saarenputaan kalankasvatuslaitoksen ympäristö- ja vesitalousluvan lupamääräysten tarkistaminen. Lupaharkinta on tehty ja luvan myöntämisen edellytykset on ratkaistu vesilain ja ympäristönsuojelulain mukaisesti Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston 15.5.2003 antamalla päätöksellä nro 42/03/1. Kalankasvatusta ja siihen käytettävää rehumäärää sekä kuormitusta vesistöön on tällä päätöksellä huomattavasti vähennetty ja laitokselle johdettava vesimäärä säilytetty ennallaan. Toimittaessa lupamääräysten tarkistamista koskevassa hakemuksessa esitetyn ja tämän luvan tarkistettujen määräysten mukaisesti toiminnan voidaan katsoa olevan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista kalojen talvisäilytyksessä ja sinä aikana tapahtuvassa kalankasvatuksessa. Toimittaessa tarkistettujen lupamääräysten mukaisesti toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Luvan haltijalla on oikeus käyttää aluetta kalojen talvivarastointiin ja kalankasvatukseen. Veden johtaminen on pysytetty nykyisen luvan mukaisena. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015 raportissa Joutsijärven, Käsmänjoen alaosan ja Könkäänlammen ekologista tilaa ei ole luokiteltu ja Kemijärvi on luokiteltu voimakkaasti muutetuksi vesistöksi. Käsmänjoki on asiantuntija-arvion mukaan luokiteltu tilaltaan tyydyttäväksi. Alueen vesistöt on kemialliselta tilaltaan luokiteltu hyviksi ja Käsmänjoki tavoitetilaltaan hyväksi. Kemijärven tila on asiantuntija-arvion mukaan hyvä, kuten vesistön kemiallinen tila ja tavoitetilakin. Aluehallintovirasto katsoo, että Saarenputaan kalankasvatuslaitoksen tuleva käyttö kalojen talvisäilytykseen ja vähäiseen kalankasvatukseen on vesienhoitosuunnitelman tavoitteita tukeva.

Lupamääräysten perustelut 15 Vesitalousluvan lupamääräyksen perustelut Kesäaikana laitoksella ei ole kaloja, joten johdettavan veden määrää tulee huomattavasti vähentää. Rakenteita ja niiden kunnossapitoa koskevat määräykset ovat tarpeen valvonnallisista syistä sekä mahdollisten vesien käytölle aiheutuvien vahinkojen varalta. Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Kalojen ruokintaan käytettävän kuivarehun määrää ja laatua sekä päästörajoja sekä lietteen poistoa koskevat määräykset ovat tarpeen vesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. Käytettävän rehun määrälle on asetettu valvonnallisista syistä kiinteä yläraja. Jätehuoltoa koskeva määräys on tarpeen jätteistä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ja roskaantumisen estämiseksi. Tarkkailu- ja raportointimääräys Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan muun muassa toiminnan käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusta on annettava määräykset lupapäätöksessä. Aluehallintovirasto vahvistaa käyttötarkkailun luvassa. Päästötarkkailua ei ole tarpeen tehdä, koska laitokselta vesistöön aiheutuva kuormitus on aika vähäistä. Oleelliset muutokset edellyttävät luvan muuttamista. Vaikutustarkkailu on ympäristönsuojelulain 46 :n 4 momentin perusteella määrätty tehtäväksi ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Delegointia puoltavat toiminnan luonne ja vesistökohtaiset seikat eli tarkkailun mahdollinen liittäminen Kemijoen yhteistarkkailuun. Kalasto- ja kalastustarkkailu on määrätty tehtäväksi kerran lupakauden aikana, koska laitoksen aiheuttama kuormitus vesistöön on aika vähäinen. Laitoksen sijainti huomioon ottaen ei ole tarpeen määrätä tarkkailemaan ilmaan joutuvia päästöjä, melua, tärinää eikä niiden ympäristövaikutuksia. Tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvonnallisista syistä sekä mahdollisten vesien käytölle aiheutuvien vahinkojen varalta. Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet Vahinkojen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys myös kalataudeista ja -kuolemista sekä muista merkittävistä poikkeustilanteista ilmoittamisesta. Toiminnan lopettaminen Ympäristönsuojelulain mukaan on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan lopettamisen varalta. Aluehallintovirasto katsoo riittäväksi määrätä ilmoituksen tekeminen valvontaviranomaisille, jotka voivat antaa asiassa tarkempia ohjeita.

16 Vesilain mukaan ilman aluehallintoviraston lupaa ei saa poistaa sellaista rakennelmaa, jolla vaikutetaan vedenkorkeuteen tai vedenjuoksuun. Mikäli toiminta lopetetaan, tulee toiminnanharjoittajan toimittaa aluehallintovirastolle vesilain mukainen hakemus. VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN 1. Lapin ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue ja 2. Kemijärven kaupungin terveydensuojeluviranomainen Aluehallintovirasto on ottanut vaatimukset huomioon ratkaisun perusteluista sekä lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevästi. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Toiminnan harjoittaminen edellyttää, että luvan haltijalla on oikeus hanketta varten tarvittaviin alueisiin. Lupamääräysten tarkistaminen Mikäli luvan saaja aikoo jatkaa tässä päätöksessä tarkoitettua toimintaa vuoden 2023 jälkeen, on lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus toimitettava aluehallintovirastolle 30.6.2023 mennessä uhalla, että aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Lupamääräysten tarkistamista koskevassa hakemuksessa on esitettävä yhteenveto tarkkailutuloksista sekä selvitys lietteenpoistosta, laitoksen vaikutuksesta vesistön vedenlaatuun ja käyttökelpoisuuteen sekä muuhun ympäristöön, kalastoon ja kalastukseen sekä ehdotus tarvittavista hoito- ja muista toimenpiteistä vahinkojen poistamiseksi tai korvaamiseksi. Lisäksi hakemukseen on liitettävä tarvittavat selvitykset vaikutusalueen kalastuksesta ja kalastosta sekä muut ympäristönsuojeluasetuksessa säädetyt selvitykset. Korvattava päätös Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston 15.5.2003 antaman päätöksen nro 42/03/1 lupamääräykset. Päätöstä ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän päätöksen määräyksiä ankarampia säännöksiä tai päätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta päätöksen estämättä noudatettava ympäristönsuojelulain 56 :n nojalla.

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 17 Tämä päätös tulee noudatettavaksi sen saatua lainvoiman. Sitä ennen on noudatettava ympäristölupaviraston päätöksen nro 42/03/1 lupamääräyksiä. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 40, 41, 42 1 momentti, 43 1 3 momentti, 45 1 momentti, 46 1 4 momentti, 50 2 momentti, 52 3 momentti, 55 2 momentti ja 90 1 momentti Vesilaki 2 luku 3 ja 31 sekä 9 luku 2 Jätelaki 4 ja 6 KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Käsittelymaksu on 848,25 euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Perustelut Alla mainitun oikeusohjeen mukaan kalankasvatuslaitosta (kalan lisäkasvu alle 20 000 kg/v) koskevan päätöksen käsittelymaksu on 2 610 euroa. Lupamääräysten tarkistamista koskevan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta, tässä tapauksessa siis 1 305 euroa. Vedenottoa muuksi kuin talousvedeksi koskevan vesitalousasian käsittelymaksu on 1 740 euroa. Luvan tarkistamista koskevan hakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta eli 870 euroa. Kun kysymyksessä on ympäristönsuojelulain 39 :n mukaisessa yhteiskäsittelyssä käsitelty asia, peritään asian käsittelystä korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvan asian käsittelymaksun suuruinen maksu eli 1 305 euroa. Maksu peritään 35 prosenttia taulukon mukaista maksua alempana, koska luvan haltijan kahden eri kalankasvatuslaitoksen lupahakemuksen samanaikaisella käsittelyllä työmäärä on jäänyt taulukossa mainittua työmäärää pienemmäksi. Näin ollen tässä tapauksessa käsittelymaksu on 848,25 euroa. Oikeusohje Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009)

18 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Jukka Sihvomaa Mikko Keränen Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Jukka Sihvomaa ja Mikko Keränen (esittelijä). Tiedustelut, asian esittelijä, puh. 0400 364 121 tai 020 636 1020. MK/am Liitteet Liite 1 Valitusosoitus Tiedoksi Lapin ELY / Ympäristö ja luonnonvarat Lapin ELY / Kalatalous Kemijärven kaupunki Kemijärven kaupunki / Terveydensuojeluviranomainen Kemijärven kaupunki / Ympäristönsuojeluviranomainen Kemijärven kaupunki / Kaavoitusviranomainen Suomen ympäristökeskus

1 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois- Suomen aluehallintovirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ELY-keskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy 24.10.2011, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen aluehallintovirastoon Pohjois-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Linnankatu 1 3 postiosoite: PL 293, 90101 Oulu puhelin: vaihde 020 6361 020 telekopio: 08-3140 110 sähköposti: kirjaamo.pohjois@avi.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.