efecto Tilitoimisto A. Karppinen Oy:n asiakaslehti 1/2009 Ajankohtaista asiaa TÄRKEÄT LUVUT VUODELLE 2009 -LIITE Valmistaudu tilinpäätökseen 30-vuotisjuhlat
Pääkirjoitus I Anne Karppinen-Salonpää, Kari Salonpää Lämmin kiitos Lämmin kiitos kaikille Teille, jotka osallistuitte toimistomme 30-vuotisjuhlatapahtumiin. Oli ilo saada juhlistaa vuosiamme satojen asiakkaidemme ja yhteistyökumppaneidemme kanssa. Juhlahumun jälkeen oli rentouttavaa hiljentyä ja rauhoittua vuodenvaihteen pitkinä pyhinä, jolloin itsekukin toivottavasti saimme ansaitsemamme lepohetken. Alkavaan vuoteen lähdemme hyvin erilaisissa tunnelmissa, kuin mihin viime vuosina olemme tottuneet. Musertavat talousuutiset maailmalta - ja myös paikallisesti - ovat syksyn ja alkutalven aikana tuntuneet ja näkyneet yhä konkreettisemmin meidän jokaisen arkipäivässä. Asiantuntijat ovat arvelleet, ettei taloushistoriassa ole aiemmin koettu vastaavan laajuista taantumaa. On selvää, että nyt tarvitaan elvytystoimenpiteitä laajalla rintamalla, jotta turhat konkurssit voidaan ehkäistä ja turvata mahdollisimman monia työpaikkoja sekä nopeasti luoda uusia jo menetettyjen sijaan. Parasta laman torjuntaa on olla lamaantumatta. Oman yritystoiminnan tilan, toimintaympäristön ja toimintatapojen kriittinen uudelleenarviointi muuttuneissa tilanteissa auttaa usein tehostamaan liiketoiminnan ydinalueita. Taloudellinen taantuma saattaa jopa synnyttää yrityksissä uusia innovaatioita ja liiketoimintoja. Usein myös riittävän aikaisessa vaiheessa aloitetuilla sopeuttamistoimilla ja oma-aloitteisilla saneeraustoimilla saadaan aikaan merkittävästi parempia tuloksia kuin ns. pakkokeinoilla. Taloudellisesti vaikeina aikoina taloudenpidon ja hallinnan tehokkuus, ajantasaisuus ja luotettavuus korostuvat entisestään. Toimistomme tarjoaa keskustelukumppanin sekä asiantuntija-apua kaikissa tilanteissa. Tehokkuutta parantamaan voimme tarjota asiakkaillemme monia nykyaikaisia sähköisen taloushallinnon työkaluja. Kaikissa yrityksesi toimintaan liittyvissä asioissa voit olla yhteydessä suoraan myös meihin. Pidetään yhteyttä! 4 9 8 0 3 5 8 0 9 3 4 8 9 8
30 vuotta juhlittiin seminaarin ja juhlanäytöksen merkeissä - Toimistomme täyttäessä 30 vuotta halusimme juhlia merkkipäivää meille tärkeiden ihmisten asiakkaiden, henkilökunnan ja muiden sidosryhmien kanssa, toteaa toimitusjohtaja Anne Karppinen-Salonpää. Teatteri Riossa järjestettiin juhlaseminaari sekä juhlanäytös Kiviä taskussa. Molemmat tilaisuudet onnistuivat erittäin hyvin. Asiaa tilinpäätöksestä ja vuorovaikutuksesta Juhlaseminaariin 30.10. kutsuttiin tilitoimiston yhteistyökumppaneita sekä asiakkaita. Runsaslukuisen yleisön toivotti tervetulleeksi hallituksen puheenjohtaja Kari Salonpää. - Vielä 30 toimintavuoden jälkeenkin tilitoimistomme toiminnan perusta on aito välittäminen. Vaikka asiakkaiden tarpeet ja vaatimukset ovat vuosikymmenien aikana muuttuneet, ne edelleen ohjaavat ja kehittävät toimintaamme. Olemme vuosien mittaan myös verkottuneet useisiin alueen asiantuntijoihin. Meillä on erittäin toimivat sidosryhmäsuhteet, hän totesi. - Ilolla olemme voineet todeta asiakkaiden luottavan meihin. Pisimmät asiakkuudet ovat koko toimintahistoriamme mittaiset, Kari Salonpää jatkoi ja toivoi tulevaisuuden tuovan vielä monia yhteisiä vuosia. - Seminaarilla halusimme tarjota vieraille perinteisten juhlamenojen sijasta jotain erilaista, kertoo Anne Karppinen- Salonpää. Uusia ajatuksia tarjosivat oman alansa kärkiesiintyjät, professori Jarmo Leppiniemi ja näyttelijä-kouluttaja Outi Mäenpää. Kiviä taskussa näytelmässä tekivät Martti Suosalo ja Mika Nuojua yhteensä 15 roolia. Vaihdot olivat salamannopeita ja roolihahmojen skaala ulottui hemaisevasta kaunottaresta vanhaan maalaisukkeliin. Kumpikin esiintyjä osasi ottaa yleisönsä. Asiasisältö oli painavaa, mutta esitystapa mukaansatempaavaa ja ajatuksia herättävää. Helsingin kauppakorkeakoulun laskentatoimen professori Jarmo Leppiniemi johdatteli kuulijat yrittäjien ja taloushallintoalan ammattilaisten kannalta tärkeään aiheeseen: mitä tarkoittaa tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen antama oikea ja riittävä kuva. Monien mielestä kuivalta kuulostava aihe osoittautui Leppiniemen esittelemänä hyvin mielenkiintoiseksi. Näyttelijänä tunnetuksi tullut Outi Mäenpää piti vuorovaikutusaiheisen esityksen, joka ei jättänyt ketään kylmäksi. Yleisö pääsi harjoittelemaan ihmissuhteissa tärkeitä taitoja, esimerkiksi miten toteuttaa tuloksellinen ideointi ja miten jatkaa toisen ajatuksia myönteisesti. Naurussasuin kaikki totesivat, että yhdessä rakennettu lopputulos voi todella olla enemmän kuin vain yksittäisten ajatusten summa. - Seminaarissa oli todella hyvä tunnelma. Siitä saatu palaute on ollut pelkästään positiivista, iloitsee Anne Karppinen- Salonpää. Ansaittua tunnustusta työntekijöille 28.11. järjestetty juhlanäytös Kiviä taskussa yllätti suosiollaan tilaisuuden järjestäjät. - Kaikki ilmoittautuneet eivät valitettavasti sopineet mukaan ja tästä olemme hyvin pahoillamme, harmittelee Anne Karppinen-Salonpää. - Toimistossamme työskentelee tällä hetkellä kuutisenkymmentä henkilöä, näiden vuosien kuluessa lähes 200 ihmistä on ollut palveluksessamme. Ilman näiden henkilöiden ammattitaitoa ja työpanosta ei olisi toimistoamme, Kari Salonpää tunnustaa. Työntekijöistä monet ovat olleet toimiston palveluksessa vuosia, jopa vuosikymmeniä. 30-vuotisjuhlassa 28.11. pitkään yrityksessä työskennelleitä työntekijöitä huomioitiin Keskuskauppakamarin myöntämien ansiomerkkien muodossa. Ansiomerkkejä jaettiin yhteensä 14 kappaletta. Tunnustukset luovutti Oulun Kauppakamarin toimitusjohtaja Jaakko Okkonen yhdessä Anne Karppinen- Salonpään ja Kari Salonpään kanssa. Yli 20 vuotta kestäneestä työsuhteesta hopeisen ansiomerkin saivat Tiina Makkonen, Pirjo Laurila, Tapani Mäkinen, Pirjo Huovinen, Eija Raatikainen-Kauppi, Anita Jokikokko ja Pasi Tihinen. Pronssinen ansiomerkki yli 15-vuotisesta työsuhteesta luovutettiin Heli Putaalalle ja Juhani Kaupille sekä yli 10 vuotta kestäneestä työsuhteesta Ari Kallioiselle, Pirkko Karppiselle, Liisa Pesoselle, Kaisu Kolehmaiselle ja Heidi Vilmusenaholle. Keskuskauppakamarin myöntämät ansiomerkit jakoivat Jaakko Okkonen, Anne Karppinen-Salonpää ja Kari Salonpää.
Valmistaudu tilinpäätökseen Miten valmistautua tilinpäätökseen? Tilinpäätös tulee kirjanpitolain mukaan laatia neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Vuoden vaihtuessa myös useiden yritysten tilikaudet päättyvät. - Kirjanpitäjän näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, että alkuvuosi on työntäyteistä aikaa, kertovat Tilitoimisto A. Karppinen Oy:ssä yli 20 vuotta työskennelleet kirjanpitäjät Pirjo Laurila ja Pirjo Huovinen. Tilinpäätöksen laatimisessa tarvitaan kirjanpitäjän työpanoksen lisäksi yhteistyötä yrittäjän kanssa. Kirjanpitolain mukaan tilinpäätös tulee laatia suoriteperusteisesti. Käytännössä siis kaikki päättyneelle tilikaudelle kuuluneet tulot ja menot tulee kirjata tilinpäätökseen. - Tärkeää on, että kaikki myynnit ja ostot sekä olennaiset kulut kirjataan oikealle tilikaudelle, sanoo Pirjo Laurila. - Tilikauden viimeisen kuukauden kirjanpitoaineistossa olisi hyvä olla mukana tositteet kaikista jaksotettavista tuloista ja menoista. Näin arvonlisäverotkin saadaan ilmoitettua ajallaan ja kerralla oikein, jatkaa Pirjo Huovinen. Palkkoihin liittyvät jaksotukset ovat yksi tulokseen merkittävästi vaikuttava asia. - Tilinpäätöstä varten tulee selvittää mm. lomapalkkavelka eli ansaitut, mutta vielä maksamattomat lomapalkat, muistuttaa Pirjo Huovinen. Myös palkat täytyy kirjata tilinpäätökseen palkkakauden mukaisesti eli jos palkat maksetaan tilikauden päättymisen jälkeen seuraavan kuukauden puolella, tulee ne sivukuluineen jaksottaa tilinpäätöskuukaudelle. Tilitoimiston hoitaessa palkanlaskennan lomapalkkavelka ja muut palkkoihin liittyvät jaksotukset saadaan kirjanpitoon suoraan palkanlaskennasta. - Yritysten, joilla on tavaravarasto, tulee laatia inventaariluettelo tilikauden viimeisen päivän varastotilanteesta, toteaa Pirjo Laurila. - Inventaariluettelo tulee laatia siten, että siitä käy ilmi varaston arvo ilman arvonlisäveroa, inventaarioluettelo on myös päivättävä ja allekirjoitettava. Esimerkiksi suunnittelutoimistoilla, erilaisia aliurakointeja tekevillä yrityksillä ja rakennusliikkeillä voi olla keskeneräisiä töitä, joiden jaksottaminen tulee myös huomioida tilinpäätöksessä. Tätä varten kirjanpitäjällä olisi hyvä olla tieto mm. töihin liittyvistä sopimuksista. - Toiminimissä ja henkilöyhtiöissä tilikauden aikainen yksityiskäyttö esim. autokuluista tulee selvittää ja käsitellä kirjanpidossa. Myös mahdolliset päivärahat ja kilometrikorvaukset tulee muistaa ilmoittaa kirjanpitäjälle. Unohtaa ei myöskään saa muita mahdollisia vähennyksiä, esimerkiksi oman asunnon käyttöä ammatinharjoittamisessa, huomauttaa Pirjo Laurila. Tilinpäätösvaiheessa yrittäjän tulee käydä lävitse myös myyntisaamiset ja mikäli niiden joukossa on sellaisia, joiden saaminen tehdyistä perintätoimista huolimatta on epävarmaa, täytyy luottotappiokirjaukset tehdä. - Luottotappioksi kirjattuja saatavia voidaan toki edelleen karhuta, muistuttaa Pirjo Huovinen. Kirjanpitolaki edellyttää, että tilinpäätöksen tulee antaa oikea ja riittävä kuva toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tähän vaatimukseen liittyvät olennaisesti liitetiedot. - Liitetietojen laatimiseen kirjanpitäjä tarvitsee tietoja yritykseltä, mm. lainojen vakuudet sekä leasingvuokravastuut tulee ilmoittaa liitetiedoissa, samoin mahdolliset osamaksuvelat, Pirjo Laurila kertoo. - Mikäli yrityksellä on arvopapereita tai rahastosijoituksia, tulee tilinpäätösaineistossa olla myös arvopaperiotteet, joista käy ilmi tilikauden viimeisen päivän tilanne eli arvopapereiden käypä arvo. - Muistettava on, että tilinpäätös on allekirjoitettava tilinpäätös on valmis vasta sen jälkeen, toteavat molemmat kirjanpitäjät. - Tilinpäätöksen laatiminen helpottuu ja nopeutuu, kun tilikauden aikana kirjanpito on laadittu suoriteperusteisesti ja mahdolliset epäselvyydet on selvitetty heti niiden ilmennyttyä, sanoo Pirjo Huovinen. - Toki tilintarkastus ja yhtiökokous osaltaan vahvistavat tilinpäätöksen lopullisesti, toteaa Pirjo Laurila. Muistettava on, että tilinpäätös on allekirjoitettava tilinpäätös on valmis vasta sen jälkeen, toteavat molemmat kirjanpitäjät.
Professori I Jarmo Leppiniemi Oikea ja riittävä kuva 4 5 3 8 9 4 2 9 3 4 8 3 9 4 8 0 4 8 9 4 9 8 0 3 5 8 0 Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen on annettava oikea ja riittävä kuva kirjanpitovelvollisen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta (KPL 3:2 ). Tilintarkastuskertomuksesta on karsittu paljon aiemmin siihen sisällytettyä substanssia. Kannanotto siihen, antavatko tilinpäätös ja toimintakertomus oikeat ja riittävät tiedot kirjanpitovelvollisen tuloksesta ja taloudellisesta asemasta, siihen on yhä sisällytetty. Lisäksi tilintarkastuskertomuksessa on annettava lausunto siitä, ovatko tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen tiedot ristiriidattomia. Rikoslaissa säädetään seuraamuksia eriasteisista kirjanpitorikoksista tavallisista törkeisiin ja tuottamuksellisiin saakka. Kirjanpitorikoksessa on kysymys oikean ja riittävän kuvan häiritsemisestä kirjauksia laiminlyömällä, kirjanpitoaineistoa hukkaamalla ja hävittämällä tai muulla tavoin. Oikean ja riittävän kuvan nimissä ei ole mahdollista poiketa kirjanpitolain pakottavien säännösten noudattamisesta. Hankintamenoperusteista tilinpäätösarvostusta on lähtökohtaisesti noudatettava, vaikka kirjanpitovelvollinen katsoisi tämän johtavan esimerkiksi rakennuksen kohdalla liian alhaiseen tasearvoon. Tytäryhtiön tilinpäätös on yhdistettävä konsernitilinpäätökseen, vaikka kirjanpitovelvollinen katsoisi tytäryhtiön toimialan poikkeavan niin paljon emoyhtiön toimialasta, ettei konsernitilinpäätös johtaisi oikean kuvan saamiseen emoyrityksen ja sen tytäryritysten muodostamasta kokonaisuudesta. Edellisen tilikauden vertailutiedot on annettava tilinpäätöksessä, vaikka edellinen tilikausi olisi viimeksi kulunutta lyhyempi. Oikea ja riittävä kuva on varmistettava tarvittaessa liitetietoja antamalla. Liitetiedoissa tulee selostaa poikkeuksellista tilannetta ja poikkeuksellisia tilinpäätösratkaisuja. Liitetietona voidaan kertoa esimerkiksi rakennuksen käypä arvo, esittää lyhennetyn tilikauden tapauksessa pro forma -laskelmia 12 edellisen kuukauden tuloksen muodostumisesta taikka konsernin osista. Tilinpäätöksen laatimisessa on otettava huomioon oikean ja riittävän kuvan vaatimuksen lisäksi yleiset tilinpäätösperiaatteet. Yleisiin tilinpäätösperiaatteisiin kuuluu sisältöpainotteisuus (asia ennen muotoa). Senkään nojalla kirjanpitolain mukaisista ja todellisten liiketapahtumien kirjaamisesta ei ole lupa poiketa. Esimerkiksi leasingsopimuksesta maksetut vastikkeet on esitettävä vuokrina eikä leasingsopimusta voida käsitellä IFRS-tilinpäätöksen tavoin ostettujen ja myytyjen hyödykkeiden tavoin. Sisältöpainotteisuuden soveltaminen tulee kysymykseen lähinnä tilanteessa, jossa todelliset tapahtumat ja niistä laaditut tositteet eivät vastaa toisiaan. Näin on esimerkiksi valeoikeustoimien kohdalla (ks. KILA 2006/1775 ja KILA 2008/1828). Oikea ja riittävä kuva tulkitaan tilinpäätöksen hyväksikäyttäjän kannalta. Elleivät tilinpäätös ja toimintakertomus anna oikeaa ja riittävää kuvaa, esimerkiksi tase-erittelyihin sisällytetyillä selostuksilla asiaa ei voida korjata, koska tase-erittelyt eivät kuulu julkisiin tilinpäätösasiakirjoihin. Niin oikeaan ja riittävään kuvaan kuin kirjanpito- ja tilinpäätösratkaisuihin yleensäkin liittyy olennaisuuden periaate. Sen mukaan merkitykseltään vähäpätöisiä asioita ei tarvitse käsitellä ehdottoman tarkalla tavalla. Olennaisuutta tulkitaan oikean ja riittävän kuvan tavoin hyväksikäyttäjän kannalta: jos hyväksikäyttäjän johtopäätös esimerkiksi luoton antamisesta, sijoittamisesta tai muusta tilinpäätösperusteisesta arviointitilanteesta muuttuisi tarkan tiedon perusteella, pyöristystä tai yksinkertaistamista ei sallita. Kun tilinpäätöksen hyväksikäyttömahdollisuudet ovat laajat eivätkä kaikilta osin tilinpäättäjän ennalta aavistettavissa, olennaisuuden periaatetta tulee tulkita suppeasti. Epävarmoissa ja tulkinnanvaraisissa tilanteissa on syytä antaa tarkka tieto. Oikeaa ja riittävää kuvaa varmistetaan monilla tilinpäätöksissä noudatettavilla määräyksillä ja periaatteilla. Tilinpäätöksen määrämuotoisuus ja keskeisten käsitteiden lakisääteinen määrittely on tärkeää. Kirjanpitoasetuksessa on annettu kaavat, joita noudattaen tase ja tuloslaskelma on laadittava. Kirjanpitolautakunnalla ei ole mahdollisuutta antaa poikkeuslupaa taseen ja tuloslaskelman erien esittämisjärjestyksestä. Tuloslaskelmaa ja tasetta ei saa muuttaa sillä tavoin, että perustettaisiin esimerkiksi uusia pääeriä. Sen sijaan kunkin erän saa eritellä useammaksi kaavoissa tai liitetiedoissa, yleensä suositeltavampi on jälkimmäinen vaihtoehto. Keskeiset käsitteet, kuten liikevaihto, satunnaiset tuotot ja satunnaiset kulut, pysyvät ja vaihtuvat vastaavat yms. on määritelty kirjanpitolaissa; useita eriä on määritelty kirjanpitolautakunnan antamissa lausunnoissa. Erien tarkka määrittely varmistaa oikeaa ja riittävää kuvaa niin, että taseessa ja tuloslaskelmassa esitettyjä tietoja voidaan käyttää esimerkiksi sopimusten pohjana. Esimerkiksi vuokra voidaan sitoa liikevaihtoon; sekä vuokranantaja että vuokralainen tietävät, mitkä seikat vaikuttavat liikevaihtoon: esimerkiksi annetut alennukset pienentävät liikevaihtoa ja vuokraa, luottotappioita ei saa vähentää liikevaihdosta eivätkä ne näin ollen myöskään alenna vuokran määrää. Kirjanpitolaissa on määrätty arvostamisessa ja jaksottamisessa noudatettavista periaatteista. Keskeinen yleinen periaate on suoriteperusteisuus. Matkatoimisto ei saa tulouttaa matkamyyntiä, kun se saa tilauksen tai asiakas maksaa matkasta ennakkoa. Tulo syntyy, kun asiakas matkustaa. Pääsylippujen myynti ei vielä realisoi tuloa, vaan synnyttää yritykselle velan; kun asiakas osallistuu pääsylipun oikeuttamaan näytökseen, urheilutapahtumaan tms., yritykselle syntyy suoriteperusteinen tulo. Erityisesti poikkeuksellisten tapahtumien osalta oikean ja riittävän kuvan muodostuminen varmistetaan antamalla liitetietoja. Kirjanpitolautakunta on monissa lausunnoissaan katsonut, että oikean ja riittävän kuvan muodostuminen tilinpäätöksen lukijalle edellyttää tilannekohtaisen liitetiedon antamista. Oikean ja riittävän kuvan vaatimus koskee myös pieniä kirjanpitovelvollisia. Tämän vaatimuksen edellyttämä liitetieto on annettava riippumatta siitä, vaaditaanko pieneltä kirjanpitovelvolliselta muutoin kyseessä olevan asian (esimerkiksi tase-erien tai tuloslaskelman erien) erittelemistä kirjanpitoasetuksessa. Pieni kirjanpitovelvollinen ei ole vapautettu oikean ja riittävän kuvan antamisesta esimerkiksi olennaisten tapahtumiensa osalta silloinkaan, kun kirjanpitolain mukaan kirjanpitovelvolliselta ei edellytetä toimintakertomuksen laatimista. Tarvittaessa oikea ja riittävä kuva on aina ja kaikkien kirjanpitovelvollisten osalta varmistettava liitetietoja antamalla.
Ajankohtaista 4 9 8 0 3 5 8 0 9 3 4 8 9 8 4 5 3 8 9 4 2 9 3 4 8 3 9 4 8 0 4 8 9 Perustajaurakoinnin verotus Verotuskäytännössä on vallinnut epäyhtenäistä tulkintaa perustajaurakoinnista saatujen tulojen jaksottamisesta. Verottaja on antanut 10.9.2008 uuden ohjeen liittyen kyseisten tulojen verotukseen. Kirjanpitolautakunta antoi 17.1.2006 yleisohjeen perustajaurakoinnin käsittelystä tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa, jolloin perustajaurakoinnin käsittelyä tilinpäätöksessä muutettiin huomattavasti. Verottajan uuden ohjeen mukaan perustajaurakointiin liittyvien liiketapahtumien uudella esittämistavalla tilinpäätöksessä ei ole kuitenkaan vaikutusta liiketapahtumien käsittelyyn verotuksessa. Osakkeiden myynnit ulkopuolisille ostajille ja rakennusurakan myynti asunto-osakeyhtiölle tai kiinteistöosakeyhtiölle tuloutetaan verotuksessa edelleen erillisinä myynteinä. Verohallinto muutti 19.12.2008 antamallaan ohjeella edellä mainittua ohjeistusta soveltamisajankohdan suhteen. KILA:n ohjeen mukainen jaksotus hyväksytään vielä verovuonna 2009 päättyvien tilikausien verotuksessa, jos verovelvollinen on noudattanut sitä verotuksessa aikaisempina vuosina. Verovuodesta 2010 lähtien verotuksessa noudatetaan vain verottajan uuden ohjeen mukaista kantaa tulon jaksottamisesta perustajaurakoitsijaliiketoiminnassa. Uusi tilintarkastuslaki Uutta tilintarkastuslakia on sovellettu 1.7.2007 ja tämän jälkeen alkaneiden tilikausien tilintarkastuksiin. Näkyvin muutos asiakkaiden näkökulmasta on ollut ns. vakiomuotoisten tilintarkastuskertomusten uudistuminen. Uudistuksen myötä pienet yhtiöt vapautettiin lakisääteisestä tilintarkastusvelvollisuudesta. Lain voimaantulo ei kuitenkaan poista tilintarkastusvelvollisuutta, jos yhtiöjärjestys tai yhtiösopimus sisältävät määräyksen tilintarkastajan valitsemisesta. Usein tilintarkastuksesta luopuminen edellyttää yhtiöjärjestyksen tai yhtiösopimuksen muuttamista. Mikäli yhtiöjärjestys, säännöt tai yhtiösopimus sallivat, voivat yhtiöt ja osuuskunnat uuden lain tultua voimaan päättää olla valitsematta tilintarkastajaa, jos sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikautena enintään yksi seuraavista edellytyksistä on täyttynyt: taseen loppusumma ylittää 100 000 euroa liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylittää 200 000 euroa palveluksessa on keskimäärin yli kolme henkilöä. asunto-osakeyhtiölain mukaisissa yhtiöissä edellytetään lisäksi, että huoneistoja on alle 30 Maallikkotilintarkastajista luovutaan Lain voimaantulon jälkeen perustettavaan yhtiöön ei maallikkotilintarkastajaa voida valita. Ennen uuden tilintarkastuslain voimaantuloa perustetussa yhtiössä maallikkotilintarkastajia voidaan nykyisen lain sallimissa tilanteissa valita tilikausille, jotka päättyvät viimeistään 31.12.2011. Tämän jälkeisille tilikausille ei maallikkotilintarkastajia enää voida valita. Yritysten omistamien loma-asuntojen verotus Verohallitus on antanut uuden ohjeen koskien vapaa-ajan asunnon käyttöajan laskemista. Verohallinnon ohjeen mukaan osakeyhtiön ainoan osakkaan määräysvallassa on se, missä määrin hän käyttää yhtiön omistamaa vapaa-ajan asuntoa silloin, kun asunto ei ollut vuokrattuna tai edustuskäytössä. Uusi ohje merkitsee sitä, että yhtiön omistajilta voidaan verottaa peiteltynä osingonjakona aika, jolloin vapaa-ajan asunto on ollut tyhjillään. Verottaminen on mahdollista, vaikka osakas ei olisi asuntoa todellisuudessa edes käyttänyt, vaan riittää se, että osakkaalla on ollut mahdollisuus käyttää asuntoa. Tyhjillään oloaika katsotaan helposti osakkaiden yksityiskäytöksi, jos loma-asuntoa ei ole markkinoitu aktiivisesti. Yritysten sukupolvenvaihdosten verouudistus Hallitus on vetänyt pois eduskunnan käsittelystä esityksen, joka koski yritysten sekä maatilojen sukupolvenvaihdosten perintö- ja lahjaverohuojennusta (HE 53/2008 vp), koska se osoittautui perustuslaillisesti ongelmalliseksi yhdenvertaisuusperiaatteen kannalta. Sen sijaan hallitus antoi esityksen (HE 205/2008), että perintöveroasteikkoa ja lahjaveroasteikkoa alennettaisiin ensimmäiseen veroluokkaan kuuluvien osalta kolmella prosenttiyksiköllä. Uuden esityksen mukaan sekä yritysten sukupolvenvaihdosten että tavallisten perintöjen ja lahjojen verotus kevenee. Lakimuutos hyväksyttiin eduskunnassa 9.12.2008 ja lakia sovelletaan 1.1.2009 alkaen. Kotitalousvähennys laajenee Hallituksen esityksen (112/2008) mukaan kotitalousvähennyksen enimmäismäärä korotetaan 3 000 euroon vuoden 2009 alusta lähtien. Eduskunta on vahvistanut lain muutoksen 5.12.2008. Sama kotitalousvähennyksen enimmäismäärä koskee jatkossa myös asunnon tai vapaa-ajan asunnon kunnossapito- ja perusparannustyötä. Vuodesta 2009 alkaen vähennyksen saa myös verovelvollisen asunnossa tai vapaa-ajan asunnossa tapahtuvan tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvien laitteiden asennus-, kunnossapito- ja opastustyöstä. KHO on antanut vuonna 2008 kaksi ratkaisua liittyen kotitalousvähennykseen. Toisessa ratkaisussa KHO katsoi, ettei verovelvollinen ollut oikeutettu kotitalousvähennykseen siltä osin kuin vakuutusyhtiö oli korvannut työstä suoritetun määrän, koska kustannusten ei voitu katsoa jääneen tältä osalta verovelvollisen maksettavaksi. Toisessa päätöksessä oli kyse ennakkoratkaisusta koskien kotitalousvähennyksen piiriin kuuluvista huolto- ym. toimenpiteistä. KHO:n mukaan kotitalousvähennykseen oikeuttavia töitä ovat esimerkiksi lämmityskattilan öljypolttimon huolto, lämmityskattilan puhdistus, lämmityskattilan hyötysuhdemittaus ja ilmanvaihtolaitteiden puhdistus, mittaus, säätäminen sekä huolto. Nuohousta sen sijaan ei lakisääteisenä velvollisuutena katsota kotitalousvähennykseen oikeuttavaksi työksi. Muutoksia elinkeinotulon verottamiseen Hallitus on antanut lakiesityksen (HE 176/2008 vp) elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamiseksi. Lakimuutos hyväksyttiin eduskunnassa joulukuussa 2008. Muutoksia sovelletaan verovuoden 2009 verotuksessa. Lakimuutoksista suuri osa koskee vain IFRS tilinpäätöksen laativia yhtiöitä. Pksektorin kannalta olennaisia muutoksia ovat lähinnä seuraavat: Liittymismaksujen veronalaisuus Sähkö-, tele-, vesi-, viemäri- tai kaukolämpöverkkoa ylläpitävän yhteisön perimät kolmannelle osapuolelle siir-
tokelpoiset, mutta palautuskelvottomat liittymismaksut, ovat jatkossa saajalle veronalaista tuloa. Vastaavasti kyseiset liittymismaksut katsotaan maksajan verotuksessa vähennyskelpoiseksi menoksi. Maksajan verotuksessa menon jaksottamiseen sovelletaan elinkeinoverolain yleisiä periaatteita. Ei-verovapaasti luovutettavien käyttöomaisuusosakkeiden luovutustappiot Muiden kuin verovapaasti luovutettavien käyttöomaisuusosakkeiden ja henkilöyhtiöiden yhtiöosuuksien luovutustappiot ovat vähennyskelpoisia vain voitoista, jotka on saatu yhtiön käyttöomaisuuteen kuuluvien osakkeiden tai yhtiöosuuksien luovutuksista verovuotena ja viitenä sitä seuraavana vuotena. Omien osakkeiden luovutusvoitot/-tappiot Omien osakkeiden luovutuksia käsitellään jatkossa verovapaina, joten verotettavaa luovutusvoittoa tai vähennyskelpoista luovutustappiota ei synny. Muutos koskee sekä elinkeinoverolain että tuloverolain mukaan verotettavia yhtiöitä. Yritysjärjestelyt käyttäen jo hallussa olevia omia osakkeita Lakimuutoksella mahdollistetaan yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden käyttäminen vastikkeena kaikissa yritysjärjestelyissä. Omat osakkeet voivat olla maksuttomalla osakeannilla, lunastuksella tai ostoilla hankittuja. Kirjanpitosidonnaisuudesta luopuminen liiketoimintasiirrossa Liiketoimintasiirron osalta poistetaan vaatimus siirron tekemisestä kirjanpidossa poistamatta olevilla arvoilla. Kuitenkin siirtävän yhtiön verotuksessa luovutetun omaisuuden luovutushinnaksi katsotaan verotuksessa poistamaton hankintameno ja vastaanottavan yhtiön on tehtävä poistot ja muut kulut samoista arvoista kuin ne olisi vähennetty siirtävänkin yhtiön verotuksessa. ASIANTUNTIJAPALVELUJA VERKOSTOSTA Tilitoimisto A. Karppinen Oy on syventänyt yhteistyötään oululaisen Asianajotoimisto Kokko & Vähäsarja Oy:n kanssa. - Verkottumalla eri alojen asiantuntijoiden kanssa voimme tarjota asiakkaillemme luotettavia ja helppoja vaihtoehtoja asiantuntijapalveluiden hankkimiseen. Yhteistyömme ansiosta toimeksiantojen hoitaminen on vaivattomampaa ja tehokkaampaa, kertoo toimitusjohtaja Anne Karppinen-Salonpää. - Asianajotoimisto Kokko & Vähäsarja Oy on erikoistunut liikejuridiikan palveluiden tuottamiseen. Toimiston asianajajat ovat alansa kokeneita asiantuntijoita. Kokko & Vähäsarja Oy palvelee yrityksiä ja yhteisöjä muun muassa yrityskauppoihin ja järjestelyihin, sopimuksiin, IT- ja yhtiöoikeuteen sekä vahingonkorvauksiin liittyvissä kotimaisissa ja kansainvälisissä toimeksiannoissa. Toimisto avustaa myös yksityishenkilöitä muun muassa avioehtosopimuksen, testamentin ja lahjakirjan laatimiseen sekä perintöön liittyvissä asioissa, kuvailee toimitusjohtaja Petri Kokko toimistonsa palvelukokonaisuutta. Asianajotoimisto Kokko & Vähäsarja Oy:n yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.kokkolex.fi. Yhteydenotto voi tapahtua luottamuksellisesti myös tilitoimistomme kautta. AA Juha Kokko AA Niilo Vähäsarja AA Hannu Korhonen AA Petri Kokko
Laaja ja monipuolinen palveluvalikoima Tilitoimisto A. Karppinen Oy hoitaa 60 ammattilaisen voimin monipuolisia taloushallinnon tehtäviä seitsemällä eri paikkakunnalla. Asiakkaamme voi keskittyä täysipainoisesti omaan liiketoimintaansa ja siirtää taloushallinnon asiat meidän hoidettavaksemme. Palveluitamme: * Kirjanpito-, tilinpäätös- ja veroilmoituspalvelut * Palkanlaskentapalvelut * Asiantuntijapalvelut * Talousosastopalvelut * Sovelluspalvelut * Sähköiset taloushallintopalvelut www.tilitkarppinen.fi OULU Hallituskatu 11 A 90100 Oulu Puh. (08) 880 9500 Faksi (08) 880 9501 KEMPELE Zeppelinintie 1 90450 Kempele Puh. (08) 515 558 Faksi (08) 515 497 MUHOS VAALA Valtatie 30 Vaalantie 19 91500 Muhos 91700 Vaala Puh. (08) 533 3897 Puh. (08) 536 1968 Faksi (08) 533 2897efecto Faksi 1 /(08) 2009 536 1968 RUUKKI Siikasavontie 4 92400 Ruukki Puh. (08) 271 789 Faksi (08) 270 059 PYHÄJOKI Vanhatie 48 86100 Pyhäjoki Puh. (08) 433 950 Faksi (08) 437 290 HAUKIPUDAS Kellon Laskenta Oy Kylätie 3 90820 Kello Puh. (08) 561 7200 Faksi (08) 561 7223