Jyrki Takatalon eläinsuojaa koskeva ympäristölupahakemus, Salo

Etelä-Suomi Päätös Nro 48/2010/3 Dnro ESAVI/303/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 17.9.2010 ASIA HAKIJA HAKEMUS Jyrki Takatalon eläinsuojaa koskeva ympäristölupahakemus, Salo Jyrki Takatalo Unostentie 41 25540 Knaapila Y-tunnus: 1325235-4 Hakemus koskee olemassa olevaa sikalatoimintaa. Voimassa olevassa Perniön kunnan myöntämässä ympäristölupapäätöksessä on eläinsuojaan myönnetty lupa sijoittaa 1 250 lihasikaa. Toiminnanharjoittaja hakee lupaa nykyisen sianlihantuotannon jatkamiseen. VIRANOMAISTA KOSKEVA MERKINTÄ Hakemus on tullut vireille Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa 31.3.2005. Alueelliset ympäristökeskukset on lakkautettu 31.12.2009. Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n 1 momentin mukaan ympäristölupavirastoissa ja alueellisissa ympäristökeskuksissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastoille, siirtyivät 1.1.2010 vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. Ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Jyrki Takatalon eläinsuoja on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a) perusteella. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on asiassa toimivaltainen lupaviranomainen ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 5 :n 1 momentin kohdan 11 a) perusteella ja YSL 31 :n 4 momentin perusteella. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14, 00520 Helsinki PL 115, 00231 Helsinki fax 09 726 0233 ymparistoluvat.etela@avi.fi

2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET ALUEEN KAAVOITUSTILANNE ELÄINSUOJAN SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ ELÄINSUOJAN TOIMINTA Perniön ympäristölautakunnan myöntämä ympäristölupa 10.6.1997. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään, voimassa oleva sopimuskausi on 2007 2013. Sikalakiinteistö sijaitsee maatalousvaltaisella haja-asutusalueella. Alueella ei ole voimassa olevaa yleis- tai asemakaavaa. Salon seudun maakuntakaavassa Kraatarin tila on kaavoitettu "Kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta tärkeäksi alueeksi". Suunnittelumääräyksessä todetaan että: - Suunnitelmien ja toimenpiteiden alueella tulee olla maiseman arvoja turvaavia ja edistäviä. - Rakentamisen tulee kohdistua aukeamien reunoille olemassa olevaan rakenteeseen tukeutuen. - Suunnittelu- ja rakentamistoimenpitein tulee edistää peltojen, niittyjen ja muiden avoimien maisematilojen säilymistä. Lähellä sijaitseva Värrän tila on maakuntakaavassa merkinnällä "Merkittävä rakennetun ympäristön ryhmä". Kraatarin tilan pohjoispuolella on lisäksi merkintä "Muinaisjäännösalue". Salon seudun maakuntakaava on vahvistettu 12.11.2008. Eläinsuoja sijaitsee Salon kaupungissa Aaljoen kylässä tilalla Kraatari, kiinteistörekisteritunnus 734-549-1-35. Alue kuuluu Kiskonjoki- Perniönjoki vesistöalueeseen (24) ja Kokemäenjoen-Saaristomeren- Selkämeren vesienhoitoalueeseen (3). Lähimpään ojaan on sikalarakennuksesta etäisyyttä alle 100 metriä. Oja yhdistyy Aaljokeen, joka sijaitsee noin 450 metriä eläinsuojasta itään. Lähin järvi on Naarjärvi 2,5 km:n etäisyydellä idässä. Eläinsuoja ei sijaitse tärkeäksi luokitellulla pohjavesialueella. Lähin I- luokan Ylikulman pohjavesialue (0258618) sijaitsee noin 800 metrin päässä eläinsuojasta etelään. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 400 metrin etäisyydellä koillisessa ja lännessä. Hakemus koskee olemassa olevaa lihasikalaa. Tilalla pidetään kerralla enintään 1 250 lihasikaa, eikä eläinmäärää olla lähitulevaisuudessa kasvattamassa. Tilalla on vuonna 1996 laajennettu 750-paikkainen sikalarakennus ja vuonna 1998 rakennettu 500-paikkainen laajennusosa. Sikaloissa on 5 eri osastoa.

3 Lannan varastointi Lannan levitys Sianlihan tuotanto on noin 3 000 3 600 eläintä vuodessa. Sikala toimii lietelantajärjestelmällä. Tilalla on kolme lietesäiliötä, joiden yhteistilavuus on 2 650 m 3. Pienin 300 m 3 :n säiliö on sikalarakennuksen yhteydessä oleva katettu säiliö, ja kaksi isompaa avosäiliötä, 1 650 m 3 ja 700 m 3 sijaitsevat pellolla muutaman kymmenen metrin päässä sikalarakennuksista lounaaseen. Lietekuilujen tilavuus on yhteensä 120 m 3. Lietekuilut toimivat imulannan poisto- ja padotusmenetelmällä. Kaksi isointa lietesäiliötä täytetään puolestavälistä säiliötä, pienin altapäin. Lietteen levitysalaa on käytettävissä noin 170 hehtaaria, josta omaa peltoa on 76 hehtaaria ja sopimuspeltoa 112 hehtaaria. Levitysajankohta vaihtelee olosuhteiden mukaan. Tilalla on käytössä letkulevityskalusto. Lietettä ei levitetä pohjavesialueille. Öljysäiliöt ja kemikaalien varastointi Vedenhankinta Tilalla on neljä polttoainesäiliötä, joiden tilavuudet ovat 2 200, 2 500, 3 000 ja 3 000 litraa. Säiliöt on varustettu lukituksella ja lapon estolaitteella. Lisäksi tilalla on muita öljytuotteita enintään 100 200 litraa, jotka säilytetään asianmukaisesti huoltorakennuksessa. Tilalla käytettävä vesi saadaan vesiosuuskunnan kautta. Poikkeuksellisia tilanteita varten on tilalla käytössä aggregaatti. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Hakija toteaa, että tilalla on käytössä letkulevityskalusto. Kotieläintalouden BAT-tekniikoita on esitelty kahdessa Suomen kansallisessa parhaan käyttökelpoisen tekniikan asiakirjassa: AA ja BB (toim.). 2004. Kotieläintalouden ympäristökuormituksen vähentäminen. Toimenpiteiden kustannukset ja toimivuus. Suomen ympäristökeskus, Suomen ympäristö 708, ympäristönsuojelu. CC ym. 2002. Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa. Suomen ympäristökeskus, Suomen ympäristö 564, ympäristönsuojelu.

4 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Hajuja ja päästöjä ilmaan aiheuttavat sikalan ilmanvaihto, lietteen varastointi ja lannan levitys. Sikalassa muodostuvien jätevesien määrä on vuodessa noin 10 12 m 3. Jätevedet johdetaan lietesäiliöön. Sosiaalitilojen pesuvedet johdetaan 200 litran säiliöön, ja siitä edelleen sakokaivoon ja hiekkakentälle. Myös eläinsuojan WC-vedet johdetaan sakokaivon kautta maastoon. Tilalla ollaan tekemässä muutoksia jätevesien käsittelyyn lähivuosina. Eläinjätettä muodostuu vuodessa noin 2 000 4 000 kg. Jäte säilytetään kylmävarastokontissa ennen toimitusta käsittelylaitokseen Honkajoelle. Jäteöljyjä muodostuu noin 100 200 litraa vuodessa. Jätteet toimitetaan Ekokemille. Akut ja loisteputket, muutama kappale vuodessa, toimitetaan keräyspisteeseen. Hakijan mukaan toiminnasta ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia ympäristöön. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Merkittävimmät toimintaan liittyvät riskit ovat tulipalo ja lietesäiliön rikkoutuminen. Tilalla on pelastussuunnitelma mahdollista tulipaloa varten. Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla Etelä-Suomen aluehallintoviraston, Salon kaupungin ja Perniön monipalvelupisteen ilmoitustauluilla 25.3. 26.4.2010. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Salon Seudun Sanomissa 26.3.2010. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutuksien aikana nähtävillä Etelä-Suomen aluehallintoviraston ja Salon kaupungin kirjaamoissa. Hakemuksesta on tiedotettu asianosaisille 18.3.2010 päivätyllä kirjeellä. Tarkastukset ja neuvottelut Hakemuksesta on neuvoteltu ja tilalla tehty tarkastus 19.8.2010. Tarkastuskäynnistä on laadittu muistio, joka on liitetty hakemusasiakirjoihin.

5 Lausunnot Ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti Etelä-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt lausunnon lupahakemuksesta Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta ja Salon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Salon rakennus- ja ympäristölautakunnan 23.4.2010 saapunut lausunto Sikalatoimintaa harjoitetaan tavanomaisella maatalousalueella. Tilan läheisyydessä on jonkin verran haja-asutusta. Eläinsuojan teknisissä ratkaisuissa sekä lannan varastoinnissa, käsittelyssä ja peltolevityksessä on sovellettava parasta käyttökelpoista tekniikkaa taloudellisten mahdollisuuksien puitteissa. Lantasäiliöiden määräaikainen kuntotarkastus on välttämätöntä ja kattaminen suositeltavaa. Hakemukseen ei ole liitetty riittäviä selvityksiä toiminnan vaikutuksista ympäristöön, toimintaan liittyvistä riskeistä, suunnitelmista onnettomuuksien ehkäisemiseksi eikä toimista häiriötilanteissa. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Annetun lausunnon johdosta hakijalle on varattu tilaisuus tulla kuulluksi 25.5.2010 päivätyllä kirjeellä. Hakija ilmoitti tarkastuskäynnin yhteydessä, ettei anna lausunnosta vastinetta. Etelä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Jyrki Takatalolle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen luvan olemassa olevalle 1 250 lihasian sikalalle Salon kaupungin Aaljoen kylässä kiinteistöllä Kraatari RN:o 1:35. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla, ellei lupamääräyksissä toisin määrätä. Ikäjakaumakohtaisia eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia. Lausunnossa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla. Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely 1. Sikalan toiminnassa muodostuva lanta on varastoitava vesitiiviissä lantavarastoissa. Lannan varastotilaa tulee olla käytettävissä niin paljon, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertyvä lanta eli luvanmukaisella eläinmäärällä vähintään 2 500 m 3 lietelantatilavuutta. Jos

lietesäiliötä ei kateta siten, että sadevesien pääsy säilöön estyy, on säiliön tilavuuteen lisättävä säiliökorkeutta 300 mm. 2. Lanta ja pesuvedet on varastoitava, käsiteltävä ja hyödynnettävä siten, ettei niitä joudu peltolevityksen lisäksi muuhun ympäristöön eikä naapureille aiheuteta kohtuutonta rasitusta. Sikalarakennusten ja lietesäiliöiden rakenteiden tulee estää lannan, virtsan ja muiden jätevesien joutuminen pinta- ja pohjavesiin. Vahingon tai onnettomuuden seurauksena ympäristöön joutunut lanta on välittömästi korjattava talteen. 3. Lannan kuormaaminen ajoneuvoon on tehtävä tiivispohjaisella alustalla. Rakenteiden ja laitteiden on lisäksi oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Lannan kuljetukseen käytettävät tiet on pidettävä siisteinä ja kunnossa. 4. Lantavarastot on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain. Tyhjennyksen yhteydessä on tarkastettava lantavarastojen kunto ja havaitut puutteet on korjattava välittömästi. Ulkopuolisen asiantuntijan laatima selvitys nykyisten lietesäiliöiden rakenteiden kunnosta ja tiiveydestä tulee toimittaa valvontaviranomaiselle vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. 5. Eläinsuojan sosiaalitiloissa syntyvät pesuvedet ja WC:n jätevedet tulee käsitellä talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annetun valtioneuvoston asetuksen (542/2003) mukaisesti. WC:n jätevesiä ei saa johtaa lietelantasäiliöön. Lannan hyödyntäminen 6. Lanta ja pesuvedet on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Niitä voidaan tämän lisäksi myös toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Toiminnanharjoittajalla on oltava jatkuvasti käytettävissä lannanlevitykseen soveltuvaa peltoalaa eläinmäärään nähden riittävästi siten, että lantaa ei levitetä fosforiluvultaan korkeille pelloille. Luvan mukaiselle enimmäiseläinmäärälle on oltava käytettävissä lannan levitykseen soveltuvaa peltoa vähintään 139 hehtaaria. Lannan levitykseen käytettävän peltolohkon viljavuustutkimus ei saa olla 5 vuotta vanhempi. Luvan haltijan on tiedotettava lannan vastaanottajille lannan varastointia, käsittelyä, kuljetusta ja levitystä koskevista lupamääräyksistä. 7. Toiminnanharjoittajan on tehtävä lanta-analyysi lannan ravinnesisällön selvittämiseksi. Lannan ravinnesisältö on selvitettävä vähintään 5 vuoden välein. 6

8. Lantaa ei saa levittää luokitelluille pohjavesialueille. Lantaa levitettäessä on talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen sekä lasku- ja valtaojien varsille jätettävä riittävän leveät suoja-alueet, joille ei levitetä lantaa. Tulvaherkille pelloille lantaa saa levittää vasta kevättulvien kuivuttua. Lannan syyslevitys tulvaherkille pelloille on kielletty. Hajuhaittojen vähentäminen 9. Lietesäiliöissä on oltava säiliön altapäin täyttöä varten tarpeelliset rakennelmat ja laitteet. Lietesäiliöt on katettava vähintään kelluvalla katteella ja pidettävä katettuina työteknisten syiden edellyttämiä ajankohtia lukuun ottamatta. Mikäli luvan haltijan suorittamista toimenpiteistä huolimatta ilmenee kohtuutonta haju-, pöly-, melu- tai kärpäshaittaa, on haitta arvioitava ja haitan torjuntaa tehostettava valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. 10. Lannan käsittely- ja levitysajankohtaa sekä levityspellon sijaintia valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyisyystekijät ja naapureille aiheutuva hajuhaitta. Lannan käsittelyä ja levitystä on vältettävä asutuksen läheisyydessä yleisinä juhlapäivinä ja juhlatilaisuuksien aikana. Jätteiden käsittely ja kemikaalien varastointi 11. Eläinsuojassa syntyvä eläinjäte on toimitettava mahdollisimman nopeasti käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. Keräilyä odottava eläinjäte on välivarastoitava ja käsiteltävä kunnan terveysviranomaisen hyväksymällä tavalla. 12. Toiminnassa muodostuvat ongelmajätteet, kuten jäteöljy, akut ja loisteputket on toimitettava ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. Hyötykelpoiset jätteet, kuten paperi-, pahvi- ja muovijäte sekä metalliromu on toimitettava hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. 13. Rehut ja niiden raaka-aineet, polttonesteet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä tai päästöjä maaperään, vesistöön tai ilmaan. Polttonestevarastojen on sovelluttava käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkistuttaa säännöllisesti. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä on noudatettava kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeita. 14. Haittaeläimiä, kuten rottia, hiiriä ja kärpäsiä tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen ja eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Paras käytettävissä oleva tekniikka 15. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialaansa liittyvän parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä, kuten ruokinta-, ilmanvaihto- ja lan- 7

nankäsittelytekniikkaan liittyen, ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 16. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi valvontaviranomaiselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kemikaalivahingoista tulee tehdä ilmoitus myös alueelliselle palo- ja pelastusviranomaiselle. Toiminnanharjoittajalla on oltava riittävästi ympäristövahinkojen torjuntalaitteita ja -tarvikkeita aina saatavilla. Raportointi 17. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Edellistä vuotta koskeva raportti on toimitettava valvontaviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Raportissa on esitettävä: tiedot eläinmääristä ja vuotuisista tuotantomääristä (kpl/a, kg/a) tiedot lantamääristä tiedot lannan levitysaloista ja niiden ravinnetasoista, lannanlevityssuunnitelmassa tapahtuneista muutoksista ja mahdollisista uusista vastaanottosopimuksista tiedot kuolleiden eläinten määristä, käsittelytavoista ja toimituspaikoista tiedot jätelajeista ja määristä ja niiden toimituspaikoista tiedot lantavarastojen tyhjennysten yhteydessä tehdyistä rakenteiden kunnon tarkkailusta tiedot toiminnassa havaituista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. Toiminnan muutokset ja muut määräykset 18. Toiminnanharjoittajan vaihtumisesta, tuotannon muuttamisesta, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai lopettamisesta on ilmoitettava valvontaviranomaiselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tuotannon loppuessa tai keskeytyessä on varastoitu lanta ja muut jätteet toimitettava asianmukaiseen hyötykäyttöön tai keräykseen. Toiminnanharjoittajan on viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä valvontaviranomaiselle yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. 8

9 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen ja lupamääräysten yleiset perustelut Hakemusasiakirjojen ja tämän päätöksen mukaisesti harjoitettu toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti eläinsuojan toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski. Hakemusasiakirjojen perusteella toiminnan voidaan arvioida täyttävän riittävästi parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksen. Asiassa on otettu soveltuvin osin huomioon myös Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015, joka perustuu lakiin vesienhoidon järjestämisestä (1299/2004). Lupamääräysten perustelut Lupamääräys 1 on annettu sen varmistamiseksi, että lannan käsittelystä tilalla ei aiheudu haittaa ympäristölle ja että lannan käsittely tapahtuu maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti (lietelannan varastotilavuutta vähintään 2 m 3 /lihasika). Tilavaatimus sisältää eläinsuojien normaalit pesuvedet. Lietesäiliötilavuuteen voidaan laskea mukaan lietekuilujen ja pumppukaivojen varastotilavuus soveltuvin osin. Hakemuksessa on esitetty riittävästi lannan varastotilavuutta 12 kuukauden varastotarpeeseen nähden. (YSL 45, VNA 931/2000) Lupamääräykset 2 ja 3 Määräykset on annettu sen varmistamiseksi, että lantavarastojen käyttö ei aiheuta terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Lannan varastointi sekä lantavarastojen täyttö ja tyhjennys ovat toimintoja, joista saattaa aiheutua päästöjä vesiin, mikäli toimintaa ei harjoiteta riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. (YSL 4, 7, NaapL 17 ) Lupamääräys 4 Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja samalla niiden rakenteet voidaan tarkastaa silmämääräisesti mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. (YSL 4, 5, 7, 46 )

10 Lupamääräys 5 Määräyksellä varmistetaan, ettei jätevesien johtamisesta aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Myös eläinsuojan WC- ja sosiaalitilojen pesuvedet tulkitaan asetuksen (542/2003) mukaisiksi talousjätevesiksi, joiden puhdistusvaatimukset kyseisessä asetuksessa on annettu. (YSL 7, 45, VNA 542/2003) Lupamääräys 6 Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pelloilla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu peltojen ylilannoitusta eikä aiheudu siitä tai virheellisenä ajankohtana suoritetusta levityksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Lannan levitysala perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen siten, että levitettävä lantamäärä mitoitetaan todellisen tarpeen mukaan ottaen huomioon viljeltävä kasvi, maaperä ja saavutettu keskimääräinen satotaso. Lannan vastaanottajille, sopimuspeltojen omistajille tai haltijoille ei voida asettaa ympäristöluvassa heitä sitovia määräyksiä. Luvan haltija on kuitenkin vastuussa tuottamastaan lannasta ja lannan asianmukaisesta sijoittamisesta silloin, kun lantaa ei toimiteta ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Tähän perustuu luvan haltijan velvollisuus tiedottaa lannan vastaanottajille lannan varastointia, käsittelyä, kuljetusta ja levitystä koskevista lupamääräyksistä. (YSL 45, YSA 4, VNA 931/2000) Lupamääräys 7 Lannan ravinnesisältö on tunnettava, jotta vastaanottavat tilat voivat ottaa huomioon lannan sisältämät ravinteet lannoitussuunnitelmissaan ja siten ehkäistä myös vesien pilaantumista. (YSL 5, VNA 931/2000) Lupamääräys 8 Toiminnanharjoittaja on aina vastuussa siitä, ettei YSL 8 :n tarkoittamaa pohjaveden pilaantumista tapahdu. Lannan käyttö lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla aiheuttaa riskin pohjavesien pilaantumisesta. Siksi lannan käyttö luokitellulla pohjavesialueella olevilla pelloilla on kielletty. Levittämällä lanta pääsääntöisesti keväällä ennen kylvöä ja kesantopellolle vasta välittömästi ennen kylvöä tai nurmen perustamista ja jättämällä peltojen viereisten vesistöjen rannoille, lasku- ja valtaojien varsille sekä talousvesikaivojen ympärille suoja-alueet voidaan ravinteiden pääsyä pinta- ja pohjavesiin ehkäistä. Suoja-alueen leveys määräytyy käytetyn lannan levitystekniikan ja monivuotisen kasvillisuuden peittämän suojakaistan leveyden perusteella. Maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) liitteessä kolme suositellaan maaston korkeussuhteista, maalajista ja kaivon rakenteesta riippuen 30 100 metrin levyistä suojakaistaa talousvesikaivojen ympärille. (YSL 8, VNA 931/2000) Lupamääräys 9 Lietesäiliön täyttämisellä altapäin sekä sen kattamisella voidaan merkittävästi pienentää ammoniakin ja muiden hajuyhdisteiden

haihtumista ilmaan lannan varastoinnin ja sekoituksen aikana. (YSL 4, NaapL 17 ) Lupamääräys 10 Levityksestä aiheutuva hajuhaitta on kestoltaan lyhytaikaista ja sitä voidaan vähentää suorittamalla multaus mahdollisimman nopeasti. Lannan käsittelystä ja levityksestä aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää välttämällä levitystä sellaisina ajankohtina, jolloin siitä aiheutuisi ilmeistä haittaa. (YSL 4, NaapL 17 ) Lupamääräykset 11 14 Määräykset on annettu estämään jätteiden aiheuttamat haitat. Jätelain mukaisen roskaamiskiellon perusteella ympäristöön ei saa jättää roskaa, likaa, käytöstä poistettua konetta tms. siten, että siitä voi aiheutua mm. vaaraa tai haittaa terveydelle, epäsiisteyttä, maiseman rumentumista tai viihtyisyyden vähentymistä. Jätteiden asianmukaisella käsittelyllä ja varastoinnilla sekä niiden toimittamisella asianmukaiseen käsittelyyn voidaan estää ennakolta haitallisten vaikutusten syntyminen. Ongelmajätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia riskejä. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Jätelain 12 :n mukaan jätteen haltijan on huolehdittava jätteen hyödyntämisen tai käsittelyn järjestämisestä. (YSL 7, 8, 45, JäteL 4, 6, 12, 15, MMA 850/2005) Lupamääräys 15 Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat ja käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Toiminnanharjoittajan on otettava uutta käyttökelpoista tekniikkaa soveltuvin osin käyttöön jatkossa, mikäli siten voidaan päästöjä olennaisesti vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia. (YSL 4, 5, YSA 37 ) Lupamääräys 16 Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi lantavarastojen rikkoontuminen ja öljyvahingot. Vahinkotilanteessa voidaan haittoja vähentää asianmukaisella torjuntakalustolla. (YSL 62, YSA 30 ) Lupamääräys 17 Kirjanpito- ja raportointivelvollisuus on annettu viranomaisten toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lannanlevitysalojen kirjaamisella ja raportoimisella varmistetaan, että käytössä olevien lannan levitysalojen määrä on aina riittävä suhteessa toiminnassa syntyvään lannan määrään. (YSL 46, YSA 30, JäteL 5, 51, 52 ) 11

Lupamääräys 18 Toiminnan olennainen muuttaminen tai lisääminen edellyttää uutta ympäristölupaa. Luvanhaltijan vaihtuessa on luvan uuden haltijan ilmoitettava vaihtumisesta. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää muun muassa sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. (YSL 28, 46, 83, YSA 30 ) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lainvoimainen ympäristölupa. Lupamääräysten tarkistaminen Korvattavat päätökset Luvan saajan on toimitettava aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi viimeistään 31.12.2020 (YSL 55 ). Hakemukseen on liitettävä ympäristönsuojeluasetuksen 8 12 :ssä mainitut selvitykset soveltuvin osin. Tämä päätös korvaa Perniön ympäristölautakunnan 10.6.1997 myöntämän ympäristölupapäätöksen. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Ympäristönsuojelulaki 4 8, 28, 31, 36 38, 43, 45, 46, 51 57, 62, 83, 96, 97, 105 Ympäristönsuojeluasetus 1, 4, 5, 16 19, 23, 30, 37 Terveydensuojelulaki 22 Jätelaki 4, 6, 12, 15, 51, 52 Laki eräistä naapuruussuhteista 17 Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta Valtion maksuperustelaki Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) Laki valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta (903/2009) 4 ja 5 Laki aluehallintovirastoista (896/2009) 4 12

13 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) Päätöksessä on myös otettu huomioon ympäristöministeriön 29.6.2009 antama ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta, valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa- ja metsätalousministeriön asetus eräitä eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevien laitosten valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä (850/2005) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston (EY) antama asetus (1774/2002) muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä. Käsittelymaksu on 1 200 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Käsittelymaksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaisesti. Asetuksen 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen 1.1.2010, peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Ympäristöministeriön alueellisen ympäristökeskuksen maksullisia suoritteita koskevan asetuksen (1237/2003) maksutaulukon mukaan eläinsuojan, joka on tarkoitettu alle 2 000 lihasialle, on ympäristölupahakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus 1 200. Päätös Jyrki Takatalo Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Salon kaupunki Salon ympäristönsuojeluviranomainen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, sähköisesti Suomen ympäristökeskus, sähköisesti Asianosaisille listan dpoesavi-303-04-08-2010 mukaan. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä Päätöksestä kuulutetaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ja Salon kaupungin ilmoitustaululla. Kuulutuksesta ilmoitetaan Salon Seudun Sanomissa.

14 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liitteet 1) Sijaintikartta 2) Valitusosoitus Risto Lehtoranta Hanna Pohjakallio Asian on ratkaissut vanhempi insinööri Risto Lehtoranta ja esitellyt ylitarkastaja Hanna Pohjakallio. HPo/sl

Sijaintikartta Liite 1

Liite 2 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 18.10.2010 Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle sen ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikkaan. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikan yhteystiedot käyntiosoite: Asemapäällikönkatu 14, 00520 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: (vaihde) 020 636 1040 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.