Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Leila Salonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Leila Salonen toiminnanjohtaja 040 749 8706 leila.salonen@fysi.fi 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 09.10.2014 5. Toimielimen nimi Nimi - FYSI ry:n Sote-lausuntotyöryhmä, puheenjohtajisto, toiminnanjohtaja ja lakimies 6. Onko vastaaja kunta kuntayhtymä valtion viranomainen järjestö ei mikään edellä mainituista
7. Kunta numero tilastokeskuksen luokituksessa vastauksia. 8. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä palvelujen käyttäjiä, mutta säännöksen mukaisten edellytysten täyttyessä palveluja voidaan keskittää. Onko säännös tarkoituksenmukainen? kantaa Avoimet vastaukset: 9. 7 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako säännös asianmukaisesti palvelujen käyttäjien kielelliset oikeudet? kantaa Avoimet vastaukset: 10. 8 ja 9 :ssä säädetään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä kuuluu ensisijaisesti kunnille. Sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän on otettava päätöksissään huomioon niiden vaikutukset väestön hyvinvointiin ja terveyteen sekä annettava kunnille asiantuntija-apua. Onko säännösten mukainen työnjako tarkoituksenmukainen?
kantaa Avoimet vastaukset: 11. Muita huomioita 1 luvun säännöksistä. - 1 : Lain tarkoitus ja tavoitteet ovat oikeat, mutta lakiesityksessä yksityisten palveluntuottajien hyödyntäminen palvelujen tuottamisessa jää täysin kuntien ja kuntayhtymien harkinnan varaan. Pykälään on lisättävä velvollisuus palvelumarkkinoiden kehittämisestä. Suomessa on 4.000 sosiaalipalveluyritystä ja 16.000 terveyspalvelualan yritystä, jotka työllistävät noin 60.000 henkilöä ja tuottavat merkittävän osan sotepalveluista. Lisäksi yksityiset toimijat tulee huomioida merkittävänä voimavarana ennaltaehkäisevässä työssä ja työ- ja toimintakyvyn ylläpidossa. Esim. fysioterapiasta 80 % tuotetaan yksityisissä yrityksissä. Lakiesityksessä näiden palvelujen ostoista päättäisi viime kädessä yksittäinen virkamies, jonka velvollisuutena on huolehtia myös oman hallintoalansa budjetin riittävyydestä ja työpaikoista. Lakiesityksessä ei huomioida lainkaan asiakkaan valinnanvapautta. Lain valmistelu on ollut liian tuottajalähtöistä. Lisäksi vaarana on, että lakiesityksen myötä Suomeen syntyy julkisen tuotannon monopoli. Monopoli, olisi se sitten julkinen tai yksityinen, ei ole toimiva eikä palvelumarkkinoita kehittävä. Pykälään on lisättävä velvollisuus luoda edellytykset monituottajamallille ja monipuoliselle palvelutuotannolle, jossa yksityinen ja julkinen sektori yhdessä tuottavat sosiaali- ja terveyspalvelut. 5 : Keskittäminen ei saa johtaa lähipalvelujen katoamiseen eikä estää pienten palveluja tuottavien soteyritysten pääsyä markkinoille. Perusteluihin tulee kirjata, että palveluja keskitettäessä tulee ko. palvelu vaihtoehtoisesti tarjota myös palvelusetelillä. Näin pystytään turvaamaan lähipalvelut ja vahvistamaan yrittäjyyttä kuntien elinvoimana. 7 : Asiakkaan kuuluu saada palvelut äidinkielellään. On kuitenkin huomioitava, että sääntelyllä ei luoda tarpeetonta kaksikielisyysvaatimusta yksikielisille alueille. 8 : Mielestämme kunnille asetettu velvoite hyvinvointikertomuksen antamisesta valtuustolle kerran vuodessa on turha. Kuntien tehtäviä ja velvoitteita tulisi vähentää. Hyvinvointikertomus voidaan korvata säätämällä sotealueelle velvollisuus raportoida tarvittava osa 13 seitsemännessä kohdassa mainituista tiedoista kuntakohtaisesti.
12. 11 :ssä säädetään järjestämisvastuusta. Onko säännöksen mukainen järjestämisvastuun sisältö mielestänne tarkoituksenmukainen? kantaa Avoimet vastaukset: 13. 12 :ssä säädetään järjestämispäätöksestä. Järjestämispäätöksen tarkoituksena on määritellä, miten sote-alue huolehtii järjestämisvastuun toteuttamisesta. Sote-alue päättää järjestämispäätöksen sisällön sote-alueen sekä tuottamisvastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien välisten neuvottelujen perusteella. Onko järjestämispäätöksen laatimismenettely tarkoituksenmukainen? kantaa Avoimet vastaukset: 14. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että järjestämispäätöksessä määritellään kaikki säännöksen mukaiset asiat (kohdat 1 13)?
kantaa Avoimet vastaukset:
15. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen ei, valitkaa listasta ne säännöksen kohdat, joita ei mielestänne tulisi määritellä järjestämispäätöksessä: vastauksia. 16. Pitäisikö järjestämispäätöksessä päättää jostain muusta kuin säännöksen mukaisista asioista? kantaa Avoimet vastaukset: 17. 13 :ssa säädetään sote-alueen muista kuin järjestämispäätöksen mukaisista tehtävistä, joiden tarkoituksena on erityisesti antaa sote-alueelle toimivalta säännöksessä mainittujen toimintojen suunnitteluun, yhteensovittamiseen ja kehittämiseen. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että sote-alueella on kaikki säännöksen mukaiset tehtävät? kantaa Avoimet vastaukset: kantaa
18. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen ei, valitkaa listasta ne säännöksen mukaiset tehtävät, joita sote-alueella ei mielestänne tulisi olla. vastauksia. 19. Muita huomioita luvusta 2. - 11 : Laki ei tarpeeksi selkeästi erota järjestämis- ja tuottamisvastuuta. Järjestämisvastuun määritelmään tulee mielestämme lisätä - vastuu palvelumarkkinoiden kehittymisestä - vastuu velvoittaa tuotanto-organisaatiot käyttämään kustannustehokkainta tuotantotapaa - vastuu velvoittaa tuotanto-organisaatiot laskemaan palvelutuotteidensa todelliset tuotantokustannukset eli hinnat ja julkaisemaan ne avoimesti esimerkiksi internetissä 12 : Järjestämispäätöksen tulee perustua laajapohjaiseen tietoon sekä alueen ja siellä olevien resurssien tuntemukseen. Järjestämispäätöksen valmistelussa tulee julkisen sektorin lisäksi olla mukana myös yksityisen ja kolmannen sektorin edustus. Ehdotetussa muodossa järjestämispäätös on yksipuolisesti tuottajalähtöinen, eikä huomioi lainkaan asiakasta eli palvelujen käyttäjää. Ehdotamme, että järjestämispäätökseen lisätään seuraavat kohdat: - miten ja millä toimenpiteillä asiakkaan valinnanvapautta edistetään - miten kaikki tuottajat laskevat samoin perustein palvelutuotteidensa todelliset tuotantokustannukset eli hinnat ja missä ne julkaistaan Kohtaa 7 ehdotamme muutettavaksi kuulumaan seuraavasti: 7) tuottamisvastuussa olevat tahot ja niiden tehtävät Lisäksi esitämme lisättäväksi yksityiskohtaisiin perusteluihin, että: - järjestämispäätöksessä ei voida kieltää tuotantovastuun saavia tahoja käyttämästä ostopalveluja tai palveluseteliä - ostopalvelujen peruslinjauksissa on huomioitava kotimainen mikro- ja pk-yrittäjyys sekä EU:n Small Business Actin periaatteet, joilla tarkoitetaan mikro- ja pk-yritysten kuulemista ennen niitä koskevien päätösten tekemistä ja arvioidaan päätösten vaikutusta niiden yritystoimintaan 1 mukaan tarkoituksena on luoda ihmisten tarpeet ja niiden muutokset huomioiva palvelurakenne. Mielestämme on perusteltua kyseenalaistaa, voiko tämä tavoite toteutua kerran neljässä vuodessa tehtävään järjestämispäätöksen perustuvassa tuotantorakenteessa. Tavoite todennäköisesti saavutettaisiin paremmin hyödyntämällä tehokkaammin monituottajamallia ja asiakkaan valinnanvapautta. 13 : Tehtävät on osin määritelty epäselvästi. Tukipalvelujen määritelmä on liian avoin. Tukipalvelujenkin kohdalla on huomioitava, että monopoli ei toimi, vaan tarvitaan tervettä kilpailua ja markkinoita, jotta saavutetaan laatua ja kustannustehokkuutta. Esitämme, että kohdassa 7 sote-alueen velvoitteeksi säädettävien tietojen osalta laissa huomioidaan ja siihen lisätään tarvittavat säädökset siten, että sote-alueen keräämät seurantatiedot ovat avointa dataa. Avoin data mahdollistaa tehokkaamman tietojen hyödyntämisen ja toiminnan kehittämisen sekä edesauttaa innovaatioiden syntyä.
20. 14 :ssä säädetään kunnallisesta tuottamisvastuusta. Säännöksen mukaan sote-alue päättää tuottamisvastuun antamisesta kunnalle ja kuntayhtymälle, jolla on sosiaali- ja terveydenhuollon tuottamisvastuun edellyttämä oma henkilöstö ja muut voimavarat. Velvoite omasta henkilökunnasta ei kuitenkaan koske sitä osaa toiminnasta, joka toteutetaan esimerkiksi ostopalveluna. Onko tuottamisvastuusta säädetty tarkoituksenmukaisesti? kantaa Avoimet vastaukset: 21. 15 :ssä säädetään sote-alueen tuottamisvastuusta. Sote-alueella on tuottamisvastuu järjestämispäätöksessä määritellyistä tukipalveluista, joita voivat olla esimerkiksi tietohallintoon liittyvät tehtävät. Onko tarkoituksenmukaista, että sote-alue voi säännöksen mukaisesti päättää ottaa tukipalveluja koskevan tuottamisvastuun itselleen? kantaa Avoimet vastaukset:
22. Muita huomioita luvusta 3. - 14 : Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki on iso ja merkittävä kokonaisuus, jonka pitää toimia tarkoituksenmukaisesti myös tulevaisuudessa ja mahdollistaa hyvinvointiyhteiskunnan kehittäminen. Näkemyksemme mukaan lainsäädännöllä ei saa rajata sote-palveluiden tuottamisvastuuta ainoastaan kunnille tai kuntayhtymille vaan julkinen sektori ja yksityiset yritykset sekä yhteisöt yhdessä tuottavat palvelut. Lakiehdotuksen maininta omasta henkilöstöstä tulee poistaa. Se rajoittaa liian tiukasti tuottamisvastuussa olevan tahon operatiivista toimintaa, eikä ehdotuksenkaan mukaan koske sitä osaa toiminnasta, joka tuotetaan joko palvelusetelillä tai ostopalveluna, joten kirjaus on tarpeeton. Tuottamisvastuuseen tulee saatavuuden, lähipalvelujen, monipuolisen tuotantorakenteen sekä kuntien elinvoiman turvaamiseksi ja edistämiseksi sisältyä velvollisuus käyttää kustannustehokkainta tuottajaa ja tuottaa palveluja myös palvelusetelillä. 15 : Tukipalvelut tulee määritellä tarkemmin ja rajata koskemaan vain järjestämisvastuuseen liittyviä hallinnollisia tukipalveluja. 16 : Ehdotettu säätely johtaa siihen, että tuottamisvastuun saaneet tahot kantavat osittain myös järjestämisvastuuta. Järjestämis- ja tuottamisvastuu tulee erottaa toisistaan. Järjestäminen tulee keskittää sotealueille. Kohta 2 on ristiriidassa EU:n hankintadirektiivin ja kansallisen hankintalainsäädännön kanssa. 23. 19 :n mukaan sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymään ja sen hallintoon sovelletaan mitä kuntalain 10 luvussa säädetään kuntayhtymästä, jollei lailla toisin säädetä. Onko tämä tarkoituksenmukaista? kantaa Avoimet vastaukset: kantaa
24. 23 :ssä säädetään päätöksenteosta kuntayhtymän toimielimissä. Säännöksen mukaan kuntien äänimäärä perustuu kunnan asukaslukuun. Mikäli kunnat eivät ole toisin sopineet, käytössä on äänileikkuri, jonka perusteella mikään kunta ei voi saada yli puolta kuntayhtymän äänistä. Onko tämä hyväksyttävää? kantaa Avoimet vastaukset: kantaa 25. Muita huomioita luvusta 4. - Ehdotettu rakenne johtaa siihen, että kunnat ostavat kuntayhtymissä omilla rahoillaan itseltään. Kaikki kannusteet tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja kustannustehokkaasti puuttuvat. Päinvastoin ehdotettu rakenne kannustaa kuormittamaan mahdollisimman paljon kuntien omaa tuotantoa välittämättä toiminnan vaikuttavuudesta tai kustannustehokkuudesta. Näin kunnat saisivat sote-alueelle maksamistaan verorahoista mahdollisimman suuren osan takaisin kuntaan. Kokonaistaloudellisuus ajattelu puuttuu, joten mahdollisesti syntyvät alijäämät jäävät verovaroin katettaviksi. 26. 28 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysministeriön sekä sote-alueen välisestä neuvottelumenettelystä. Neuvottelujen tarkoituksena on ohjata sosiaali- ja terveysalueen toimintaa palvelurakenteen kehittämisessä sekä edistää ministeriön ja sote-alueen välistä yhteistyötä. Pidättekö säännöksen mukaista neuvottelumenettelyä tarkoituksenmukaisena? kantaa Avoimet vastaukset:
27. 29 :ssä säädetään sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan tai kuntayhtymän välisestä tulosohjauksesta. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että sote-alueen ja tuotantovastuussa olevan alueen välillä sovelletaan tulosohjausta? kantaa Avoimet vastaukset: 28. Turvaako 30 asianmukaisesti asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet palvelujen järjestämiseen liittyvään valmisteluun ja päätöksentekoon? kantaa Avoimet vastaukset:
29. Muita huomioita luvusta 5. - 29 : Tulosohjaus on tarpeen, mutta ehdotetussa muodossa laki ei toteuta aitoa tulosohjausta. Lakiehdotuksesta puuttuvat kaikki kannusteet kustannustehokkaaseen toimintaan. Miten varmistetaan, että tavoitteet saavutetaan? Mitä tapahtuu, jos tulostavoitetta ei saavuteta? Miten palkitaan hyvästä toiminnasta ja saavutetuista tuloksista? 30 : Osallistaminen palvelujen järjestämiseen on hyvä suuntaus. Myös yksityisen ja ns. kolmannen sektorin palvelutuottajia tulee ottaa mukaan palvelujen järjestämisen valmisteluun ja suunnitteluun. Lakiehdotuksen asiakasnäkökulma on erittäin ohut. Palvelujen käyttäjien vaikutusmahdollisuuksien perustaksi ehdotetaan kuulemistilaisuuksia tai mielipiteiden selvittämistä, jotka keinoina edustanevat enemmän menneisyyttä kuin tulevaisuutta. Vahvin ja vaikuttavin asiakkaiden osallistamiskeino olisi aito valinnanvapaus. Vain valinnanvapaus tuo asiakkaalle oikean vaikuttamismahdollisuuden. 30. 33 :ssä säädetään sote-alueen rahoituksesta ja kustannusten jakautumisesta. Säännöksen mukaan kuntien maksuosuus perustuu asukasmäärään, jota on painotettu valtionosuuslaskennassa käytettävillä iällä ja sairastavuudella. Kunnat voivat sopia sote-alueen perustamissopimuksessa myös muiden valtionosuuslaskentaperusteiden huomioimisesta. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että kunnilla on säännöksen mukainen päätösvalta? kantaa Avoimet vastaukset: kantaa 31. 34 :ssä säädetään tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän rahoituksesta. Järjestämispäätöksessä määritellään kaikille tuottamisalueille yhdenmukaisista korvausperusteista. Tuotantoalueen rahoituksessa on kuitenkin huomioitava järjestämispäätöksessä määritellyt palveluntuotannon vaikuttavuus- ja tehokkuusvaatimukset jolloin korvausperusteet voivat vaihdella tuotantoalueittain. Pidättekö tätä tarkoituksenmukaisena?
kantaa Avoimet vastaukset: 32. 36 :ssä säädetään hoidon ja kustannusten korvaamisesta eräissä tilanteissa. Onko säännöksen mukainen kustannusten korvaamisperiaate tarkoituksenmukainen? kantaa Avoimet vastaukset: 33. 37 39 :ssä säädetään valtion koulutuskorvauksista. Koulutuskorvausten maksuedellytykset säilyvät säännösten perusteella nykyisellään. Ovatko säännökset tarkoituksenmukaisia? kantaa Avoimet vastaukset: kantaa
34. 40 46 :ssä säädetään valtion korvauksista tutkimustoimintaan. Tutkimusrahoituksen kohdentamisperusteet säilyvät säännösten perusteella nykyisellään. Ovatko säännökset tarkoituksenmukaisia? kantaa Avoimet vastaukset: kantaa 35. Muita huomioita luvusta 6. - Rahoitusmallista puuttuvat kannusteet kustannustehokkaaseen ja vaikuttavaan toimintaan. 36. Huomioita 7 luvun säännöksistä. - Valvonnan tulee keskittyä vain laillisuusvalvontaan. Kaikkia palvelutuottajia tulee omistuspohjasta riippumatta valvoa samoin perustein. Lakiuudistuksen yhteydessä tulee kiinnittää erityistä huomiota eri viranomaisten väliseen työnjakoon. Valvovien viranomaistahojen toimintaa ja roolia sekä valvontaa ja byrokratiaa pitää uudistuksen yhteydessä arvioida erittäin kriittisesti. Kaikki tarpeeton tulee karsia. 37. Huomioita 8 luvun säännöksistä. vastauksia. 38. Kysymys vain kuntien valtuustoille: Voimaanpanolain 3 :ssä on tarkoitus säätää sote-alueen kuntayhtymiin kuuluvista kunnista. Jokaisen kunnan on kuuluttava yhteen viidestä sote-alueen kuntayhtymästä. Eduskuntapuolueiden puheenjohtajien 23.3.2014 tekemän sopimuksen perusteella muodostettavat sote-alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta. Mikäli sote-alue muodostetaan nykyiseen erityisvastuualueeseen kuuluvista kunnista, kuuluuko kuntanne palvelujen järjestämisen kannalta perusteltuun sote-alueeseen? (Liite: Erityisvastuualueisiin kuuluvat kunnat.) vastauksia.
39. Kysymys vain kuntien valtuustoille: Mikäli kuntanne ei katso perustelluksi kuulua nykyisen erityisvastuualueen perusteella muodostettavaan sote-alueeseen, minkä erityisvastuualueen pohjalta muodostettavaan sote-alueeseen kuntanne katsoo perustelluksi kuulua? vastauksia. 40. 8 :ssä säädetään henkilöstön asemasta. Pykälään ei sisälly kuntarakennelain mukaista viiden vuoden irtisanomissuojaa henkilöstölle. Onko henkilöstön asemasta säädetty asianmukaisesti? kantaa Avoimet vastaukset: 41. 9 :ssä säädetään omaisuusjärjestelyistä. Onko omaisuusjärjestelyistä säädetty asianmukaisesti? kantaa Avoimet vastaukset: kantaa 42. 11 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueen rahoituksen siirtymäjärjestelystä. Säännökseen on säädetty kunnan rahoitusosuutta koskeva kolmen vuoden siirtymäaika, mikäli kunnan rahoitusosuus muuttuu nykyisestä. Onko rahoitusosuutta koskeva kolmen vuoden siirtymäaika riittävä?
kantaa Avoimet vastaukset: kantaa 43. 12 :ssä säädetään kunnille ja kuntayhtymille myönnettävästä muutostuesta. Onko säännöksen mukainen muutostuki riittävä? kantaa Avoimet vastaukset: kantaa 44. Muita huomioita voimaanpanolaista. vastauksia. 45. Onko varainsiirtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta säädetty mielestänne tarkoituksenmukaisesti? kantaa Avoimet vastaukset: kantaa
46. Mitä uudistuksen toimeenpanossa tulee erityisesti huomioida? vastauksia. 47. Voitte lopuksi tuoda esiin yleisiä näkökulmia hallituksen esitysluonnokseen liittyen. Listatkaa alkuun mielestänne kolme tärkeintä näkökulmaa. - 1)Pienten yritysten pääsy markkinoille on mahdollistettava Mielestämme lain tarkoituksiin tulee ehdottomasti lisätä palvelumarkkinoiden kehittäminen. Näin vahvistettaisiin monituottajamallia, jossa sekä julkinen että yksityinen sektori tuottavat palveluita ja terve kilpailu toimii. Kilpailun kautta saavutetaan laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut, jolloin päästään kokonaistaloudellisesti järkevään lopputulokseen. Suomen joka kunnassa lähellä ihmistä on fysioterapia- ja kuntoutuspalveluja lähipalveluna tuottavia palveluntuottajia, jotka maksavat veronsa Suomeen. Suurin osa on 1 3 hengen yrityksiä. Kuntien elinvoimaisuuden vuoksi näiden yritysten pääseminen ja työpaikkojen säilyminen sote-markkinoilla on turvattava. Tämä voidaan mahdollistaa antamalla asiakkaalle aito valinnanvapaus valita itselleen sopivin palveluntuottajan julkisesta palveluntuottajarekisteristä tai pienetkin yritykset huomioivan kilpailutuksen kautta. 2) Palveluseteli mahdollistaa aidon valinnanvapauden Palveluseteli on osoittautunut toimivaksi ja tehokkaaksi tavaksi tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja lähipalveluina. Palvelusetelijärjestelmä ei vaadi kilpailusta, vaan mahdollistaa myös kaikkien laatukriteerit täyttävien mikro- ja pk-yritysten osallistumisen palvelutuotantoon. Palvelusetelin avulla voidaan turvata lähipalvelujen saatavuus, vaikka sote-palvelujen järjestämis- ja tuottamisvastuuta keskitetään. Suosittelemme palvelusetelin käyttöönottamista siten, että kuntalaisille annettaisiin samanarvoinen palveluseteli, jolla he hankkisivat palvelun kilpailuttaen rekisterissä olevat, laatutasoon yltävät palveluntuottajat. Asiakkaalla tulee olla mahdollisuus maksaa erityisosaamisesta lisämaksu. 3) Kaikille tuottajille velvollisuus laskea ja ilmoittaa palvelutuotteiden hinnat julkisesti Esityksen mukaan kunnat vastaavat jatkossakin sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksesta. Kustannustehokkuuden seuraaminen vaatii väistämättä yhteistä kustannuslaskennan mallia, jotta erilaisten tuottajien ja sote-alueiden avoin vertailtavuus toteutuu. On kaikkien etu, että erilaisten tuottajien hinnat tiedetään vertailukelpoisesti. Mielestämme sosiaali- ja terveysministeriön tulee määritellä kaikille sote-alueille yhteinen kustannuslaskennan malli, jotta erilaisten tuottajien ja sote-alueiden avoin vertailtavuus toteutuu.