Lausuntopyyntö STM. Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi

Transkriptio

1 Lausuntopyyntö STM Vastausaika :16:19 Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi Suomen Yrittäjät ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi Susanna Kallama 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä Toimielimen nimi Nimi Suomen Yrittäjien johtoryhmä sekä hyvinvointi- ja palvelualojen valiokunta Onko vastaaja 7. Kunta numero tilastokeskuksen luokituksessa

2 8. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä palvelujen käyttäjiä, mutta säännöksen mukaisten edellytysten täyttyessä palveluja voidaan keskittää. Onko säännös tarkoituksenmukainen? kantaa 5 : Säännökseen yksittäisenä on vaikea ottaa kantaa. Keskittäminen ei saa johtaa lähipalvelujen katoamiseen. Perusteluihin tulee kirjata, että palveluja keskitettäessä tulee ko. palvelu vaihtoehtoisesti tarjota myös palvelusetelillä. Näin pystytään turvaamaan lähipalvelut ja vahvistamaan kuntien elinvoimaa. Palvelutuotantoa suunniteltaessa ja kehittäessä tulee huomioida myös yksityinen palveluverkko :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako säännös asianmukaisesti palvelujen käyttäjien kielelliset oikeudet? Kyllä 7 : Asiakkaan kuuluu saada palvelut äidinkielellään. On kuitenkin huomioitava, että sääntelyllä ei luoda tarpeetonta kaksikielisyysvaatimusta tai turhaa byrokratiaa ja 9 :ssä säädetään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä kuuluu ensisijaisesti kunnille. Sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän on otettava päätöksissään huomioon niiden vaikutukset väestön hyvinvointiin ja terveyteen sekä annettava kunnille asiantuntija-apua. Onko säännösten mukainen työnjako tarkoituksenmukainen? 8 : Mielestämme kunnille asetettu velvoite hyvinvointikertomuksen antamisesta valtuustolle kerran vuodessa on turha. Kuntien tehtäviä ja velvoitteita tulee määrätietoisesti vähentää, joten jokaisen velvoitteen kohdalla sen hyödyllisyys on punnittava tarkasti. Hyvinvointikertomus voidaan korvata säätämällä sote-alueelle velvollisuus raportoida tarvittava osa 13 seitsemännessä kohdassa mainituista tiedoista kuntakohtaisesti. 11. Muita huomioita 1 luvun säännöksistä.

3 1 : Lakiesitys ei huomioi lainkaan asiakkaan valinnanvapautta, eikä yksityistä palvelutuotantoa. Vaarana on, että lakiesityksen myötä Suomeen syntyy julkisen tuotannon monopoli. Monopoli, julkinen tai yksityinen, ei toimi. Pykälään on lisättävä velvollisuus luoda edellytykset monipuoliselle tuotantorakenteelle ja palvelumarkkinoiden kehittymiselle. Pykälän 4) momentti tulee muotoilla kuulumaan seuraavasti 1 Lain tarkoitus Tämän lain tarkoituksena on: 4) luoda edellytykset sosiaali- ja terveyspalvelujen riittävälle ja yhdenvertaiselle saatavuudelle sekä monipuoliselle tuotantorakenteelle ja alan markkinoiden kehittymiselle koko maassa; :ssä säädetään järjestämisvastuusta. Onko säännöksen mukainen järjestämisvastuun sisältö mielestänne tarkoituksenmukainen? 11 : Laki ei tarpeeksi selkeästi erota järjestämis- ja tuottamisvastuuta. Järjestämisvastuun määritelmää tulee mielestämme lisätä - vastuu palvelumarkkinoiden kehittymisestä - vastuu velvoittaa tuotanto-organisaatiot käyttämään kustannustehokkainta tuotantotapaa - vastuu velvoittaa tuotanto-organisaatiot laskemaan palvelutuotteidensa todelliset tuotantokustannukset eli hinnat ja julkaisemaan ne avoimesti esimerkiksi internetissä Järjestämispäätös on hankintastrategian luonteinen päätös :ssä säädetään järjestämispäätöksestä. Järjestämispäätöksen tarkoituksena on määritellä, miten sote-alue huolehtii järjestämisvastuun toteuttamisesta. Sote-alue päättää järjestämispäätöksen sisällön sote-alueen sekä tuottamisvastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien välisten neuvottelujen perusteella. Onko järjestämispäätöksen laatimismenettely tarkoituksenmukainen? 12 : Järjestämispäätöksen tulee perustua laajapohjaiseen tietoon sekä alueen ja siellä olevien resurssien tuntemukseen. Järjestämispäätöksen valmistelussa tulee julkisen sektorin lisäksi olla mukana myös yksityisen ja kolmannen sektorin edustus. 14. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että järjestämispäätöksessä määritellään kaikki säännöksen mukaiset asiat (kohdat 1 13)?

4 Kohtaa 7 ehdotamme muutettavaksi kuulumaan seuraavasti: 7) tuottamisvastuussa olevat tahot ja niiden tehtävät ole perusteltua lukita tulevaisuuteen suunnatussa laissa sosiaali- ja terveyspalvelujen rakennetta ehdottoman tiukasti, vaan lain tulee mahdollistaa hyvinvointiyhteiskunnan kehittäminen. Kohtaa 11 ehdotamme muutettavaksi kuulumaan seuraavasti: 11) keskeiset periaatteet ostopalveluille ja palvelusetelin sekä henkilökohtaisen budjetin käytölle Lisäksi esitämme lisättäväksi yksityiskohtaisiin perusteluihin, että: - järjestämispäätöksessä ei voida kieltää tuotantovastuun saavia tahoja käyttämästä ostopalveluja tai palveluseteliä, eikä myöskään rajoittaa niillä tuotettavien palvelujen laajuutta, määrää tai osuutta palvelutuotannosta - peruslinjauksissa tulee huomioida avoimuuden, syrjimättömyyden ja tasapuolisuuden periaatteet sekä kotimainen pk-yrittäjyys ja EU:n Small Business Actin periaatteet 15. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen ei, valitkaa listasta ne säännöksen kohdat, joita ei mielestänne tulisi määritellä järjestämispäätöksessä: 16. Pitäisikö järjestämispäätöksessä päättää jostain muusta kuin säännöksen mukaisista asioista?

5 Kyllä Ehdotetussa muodossa järjestämispäätös on yksipuolisesti tuottajalähtöinen, eikä huomioi lainkaan asiakasta eli palvelujen käyttäjää. Sote-alueen järjestämispäätöksessä on selkeästi linjattava, miten palveluntuotantoa monipuolistetaan ja miten varmistetaan yksityiselle sosiaali- ja terveyspalvelualalle samat lähtökohdat kuin kuntien omalle tuotannolle. Kuntien tulee oman elinvoimansa vahvistamiseksi ottaa vastuu markkinoiden toimivuudesta. Ehdotamme, että järjestämispäätökseen lisätään seuraavat kohdat: - miten ja millä toimenpiteillä asiakkaan valinnanvapautta edistetään - miten tuottajat laskevat palvelutuotteidensa todelliset tuotantokustannukset eli hinnat ja missä ne julkaistaan - miten terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä edistetään yhteistyössä alueen sosiaali- ja terveyspalvelujen, työterveyshuoltopalvelujen sekä kuntoutuspalveluiden tuottajien ja muiden tahojen kanssa 1 mukaan tarkoituksena on luoda ihmisten tarpeet ja niiden muutokset huomioiva palvelurakenne. Mielestämme on perusteltua kyseenalaistaa, voiko tämä tavoite toteutua kerran neljässä vuodessa tehtävään järjestämispäätöksen perustuvassa tuotantorakenteessa. Tavoite todennäköisesti saavutettaisiin paremmin hyödyntämällä paremmin monituottajamallia ja asiakkaan valinnanvapautta :ssa säädetään sote-alueen muista kuin järjestämispäätöksen mukaisista tehtävistä, joiden tarkoituksena on erityisesti antaa sote-alueelle toimivalta säännöksessä mainittujen toimintojen suunnitteluun, yhteensovittamiseen ja kehittämiseen. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että sote-alueella on kaikki säännöksen mukaiset tehtävät? 13 : Tehtävät on osin määritelty epäselvästi. Tukipalvelujen määritelmä on liian avoin. Tukipalvelujenkin kohdalla on huomioitava, että monopoli ei toimi, vaan tarvitaan tervettä kilpailua ja markkinoita, jotta saavutetaan laatua ja kustannustehokkuutta. Tulee pohtia onko perustelua, että työvoimatarpeen ennakointi ja koulutuksen suunnittelu ja kehittäminen jää sote-alueelle. Vai olisiko parempi, että tämä tehtäisiin valtakunnan tasolla. Jos henkilöstön tehtävärakenteen ja työnjaon sekä suunnittelun yhteensovittaminen tehdään sote-alueen tasolla, on vaarana liian tarkka ja professioihin kiinnittyvä ohjaus. Tämä jäykistäisi toimintaa, uusien toimintatapojen kehittämistä sekä innovaatioita. Palvelutuottajien tulee saada itse suunnitella tehtävärakenne ja työnjako. Sote-alueen ohjaus voi tapahtua laillisuusvalvonnan kautta. Esitämme, että kohdassa 7 sote-alueen velvoitteeksi säädettävien tietojen osalta laissa huomioidaan ja siihen lisätään tarvittava säädökset niin, että sote-alueen keräämät seurantatiedot ovat avointa dataa. Avoin data mahdollistaa tehokkaamman tietojen hyödyntämisen, toiminnan kehittämisen ja edesauttaa innovaatioita syntyä. 18. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen ei, valitkaa listasta ne säännöksen mukaiset tehtävät, joita sote-alueella ei mielestänne tulisi olla.

6 19. Muita huomioita luvusta :ssä säädetään kunnallisesta tuottamisvastuusta. Säännöksen mukaan sote-alue päättää tuottamisvastuun antamisesta kunnalle ja kuntayhtymälle, jolla on sosiaali- ja terveydenhuollon tuottamisvastuun edellyttämä oma henkilöstö ja muut voimavarat. Velvoite omasta henkilökunnasta ei kuitenkaan koske sitä osaa toiminnasta, joka toteutetaan esimerkiksi ostopalveluna. Onko tuottamisvastuusta säädetty tarkoituksenmukaisesti? 14 : Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki on iso ja merkittävä kokonaisuus, jonka pitää toimia tarkoituksen mukaisesti myös tulevaisuudessa ja mahdollistaa hyvinvointiyhteiskunnan kehittäminen. Näkemyksemme mukaan on tarpeetonta lainsäädännöllä rajata sote-palveluiden tuottamisvastuu vain kunnille tai kuntayhtymille. Ehdotamme, että pykälätekstistä poistetaan tätä koskeva maininta. 14 :ssä mainittu tuottamisvastuu sosiaali- ja terveyspalveluista on voitava monituottajamallin mukaisesti antaa myös muille toimijoille. Lakiehdotuksen maininta omasta henkilöstöstä tulee poistaa. Se rajoittaa liian tiukasti tuottamisvastuussa olevan tahon operatiivista toimintaa, eikä ehdotuksenkaan mukaan koske sitä osaa toiminnasta, joka tuotetaan joko palvelusetelillä tai ostopalveluna, joten kirjaus on tarpeeton. Tuottamisvastuuseen tulee saatavuuden, lähipalvelujen, monipuolisen tuotantorakenteen sekä kuntien elinvoiman turvaamiseksi ja edistämiseksi sisältyä velvollisuus tuottaa palveluja palvelusetelillä :ssä säädetään sote-alueen tuottamisvastuusta. Sote-alueella on tuottamisvastuu järjestämispäätöksessä määritellyistä tukipalveluista, joita voivat olla esimerkiksi tietohallintoon liittyvät tehtävät. Onko tarkoituksenmukaista, että sote-alue voi säännöksen mukaisesti päättää ottaa tukipalveluja koskevan tuottamisvastuun itselleen?

7 15 : Tukipalvelut tulee määritellä tarkemmin ja rajata koskemaan vain järjestämisvastuuseen liittyviä tukipalveluja. 22. Muita huomioita luvusta : Ehdotettu säätely johtaa siihen, että tuottamisvastuun saaneet tahot kantavat osittain myös järjestämisvastuuta. Järjestämis- ja tuottamisvastuu tulee erottaa selkeämmin ja järjestäminen keskittää vahvoille sote-alueille. Kohta 2 on ristiriidassa EU:n hankintadirektiivin ja kansallisen hankintalainsäädännön kanssa. Ehdotuksen selvänä tavoitteena vaikuttaa olevan julkisten hankintojen lainsäädännön soveltamisen välttäminen harjoitettaessa julkisen sektorin eri organisaatioiden välistä yhteistyötä sote-järjestämislain puitteissa. Tällainen tavoite on ristiriidassa EU:n hankintadirektiivien ja kansallisen hankintalainsäädännön tavoitteiden kanssa. Hankintadirektiivissä on omaksuttu ratkaisu, jonka perusteella sotepalvelut tulevat entistä selvemmin hankintasääntelyn piiriin. Samalla jäsenmaat saavat kuitenkin määrittää tarkemmat kansalliset menettelysäännöt verrattain vapaasti. Suomen kannalta paras ja EU-oikeuden mukainen ratkaisu olisi kilpailutusvelvoitteen säätäminen sote-järjestämislain sisällä mahdollisimman laajaksi. Yhtenä mahdollisena tuotantotapana tulee huomioida ja mahdollistaa myös henkilökohtainen budjetointi, vähintäänkin erityisryhmien kohdalla :n mukaan sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymään ja sen hallintoon sovelletaan mitä kuntalain 10 luvussa säädetään kuntayhtymästä, jollei lailla toisin säädetä. Onko tämä tarkoituksenmukaista? :ssä säädetään päätöksenteosta kuntayhtymän toimielimissä. Säännöksen mukaan kuntien äänimäärä perustuu kunnan asukaslukuun. Mikäli kunnat eivät ole toisin sopineet, käytössä on äänileikkuri, jonka perusteella mikään kunta ei voi saada yli puolta kuntayhtymän äänistä. Onko tämä hyväksyttävää? 25. Muita huomioita luvusta 4. Ehdotettu rakenne johtaa siihen, että kunnat ostavat kuntayhtymissä omilla rahoillaan itseltään. Kaikki kannusteet tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja kustannustehokkaasti puuttuvat. Päinvastoin ehdotettu rakenne kannustaa kuormittamaan mahdollisimman paljon kuntien omaa tuotantoa välittämättä toiminnan vaikuttavuudesta tai kustannustehokkuudesta. Näin kunnat saisivat sote-alueelle maksamistaan verorahoista mahdollisimman suuren osan takaisin kuntaan :ssä säädetään sosiaali- ja terveysministeriön sekä sote-alueen välisestä neuvottelumenettelystä. Neuvottelujen tarkoituksena on ohjata sosiaali- ja terveysalueen toimintaa palvelurakenteen kehittämisessä sekä edistää ministeriön ja sotealueen välistä yhteistyötä. Pidättekö säännöksen mukaista neuvottelumenettelyä tarkoituksenmukaisena?

8 :ssä säädetään sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan tai kuntayhtymän välisestä tulosohjauksesta. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että sote-alueen ja tuotantovastuussa olevan alueen välillä sovelletaan tulosohjausta? Kyllä 29 : Tulosohjaus on tarpeen, mutta ehdotetussa muodossa laki ei toteuta aitoa tulosohjausta. Lakiehdotuksesta puuttuvat kaikki kannusteet kustannustehokkaaseen toimintaan. Miten varmistetaan, että tulosohjauksen kannustavuus? Mitä tapahtuu, jos tulostavoitetta ei saavuteta? Miten palkitaan hyvästä toiminnasta ja saavutetuista tuloksista? 28. Turvaako 30 asianmukaisesti asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet palvelujen järjestämiseen liittyvään valmisteluun ja päätöksentekoon? 30 : Osallistaminen palvelujen järjestämiseen on hyvä suuntaus. Myös yksityisen ja ns. kolmannen sektorin palvelutuottajia tulee ottaa mukaan palvelujen järjestämisen valmisteluun ja suunnitteluun. Lakiehdotuksen asiakasnäkökulma on erittäin ohut. Palvelujen käyttäjien vaikutusmahdollisuuksien perustaksi ehdotetaan kuulemistilaisuuksia tai mielipiteiden selvittämistä, jotka keinoina edustanevat enemmän menneisyyttä kuin tulevaisuutta. Vahvin ja vaikuttavin asiakkaiden osallistamiskeino olisi valinnanvapaus. Vain valinnanvapaus tuo asiakkaalle oikean vaikutusmahdollisuuden. 29. Muita huomioita luvusta :ssä säädetään sote-alueen rahoituksesta ja kustannusten jakautumisesta. Säännöksen mukaan kuntien maksuosuus perustuu asukasmäärään, jota on painotettu valtionosuuslaskennassa käytettävillä iällä ja sairastavuudella. Kunnat voivat sopia sote-alueen perustamissopimuksessa myös muiden valtionosuuslaskentaperusteiden huomioimisesta. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että kunnilla on säännöksen mukainen päätösvalta?

9 :ssä säädetään tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän rahoituksesta. Järjestämispäätöksessä määritellään kaikille tuottamisalueille yhdenmukaisista korvausperusteista. Tuotantoalueen rahoituksessa on kuitenkin huomioitava järjestämispäätöksessä määritellyt palveluntuotannon vaikuttavuus- ja tehokkuusvaatimukset jolloin korvausperusteet voivat vaihdella tuotantoalueittain. Pidättekö tätä tarkoituksenmukaisena? :ssä säädetään hoidon ja kustannusten korvaamisesta eräissä tilanteissa. Onko säännöksen mukainen kustannusten korvaamisperiaate tarkoituksenmukainen? :ssä säädetään valtion koulutuskorvauksista. Koulutuskorvausten maksuedellytykset säilyvät säännösten perusteella nykyisellään. Ovatko säännökset tarkoituksenmukaisia? :ssä säädetään valtion korvauksista tutkimustoimintaan. Tutkimusrahoituksen kohdentamisperusteet säilyvät säännösten perusteella nykyisellään. Ovatko säännökset tarkoituksenmukaisia?

10 35. Muita huomioita luvusta 6. Rahoitusmallista puuttuvat kannusteet kustannustehokkaaseen ja vaikuttavaan toimintaan. Tuottajaorganisaatiolle maksettavan korvauksen perusteiden tulee olla kannustavia ja selkeitä sekä ohjata tuottajaa ottamaan kokonaisvastuu asiakkaasta. Samalla tulee määritellä tuottajan vastuu siitä, että se pystyy tuottamaan palvelut sovitulla korvauksella sekä toisaalta se, miten palvelutuottaja hyötyy, jos se tuottaa palvelut korvausta edullisemmin. 36. Huomioita 7 luvun säännöksistä. Valvonnan tulee keskittyä vain laillisuusvalvontaan. Kaikkia palvelutuottajia tulee omistuspohjasta riippumatta valvoa samoin perustein. Lakiuudistuksen yhteydessä tulee kiinnittää erityistä huomiota eri viranomaisten väliseen työnjakoon. Valvovien viranomaistahojen toimintaa ja roolia sekä valvontaa ja byrokratiaa pitää uudistuksen yhteydessä arvioida erittäin kriittisesti. Kaikki tarpeeton tulee karsia. 37. Huomioita 8 luvun säännöksistä. 38. Kysymys vain kuntien valtuustoille: Voimaanpanolain 3 :ssä on tarkoitus säätää sote-alueen kuntayhtymiin kuuluvista kunnista. Jokaisen kunnan on kuuluttava yhteen viidestä sote-alueen kuntayhtymästä. Eduskuntapuolueiden puheenjohtajien tekemän sopimuksen perusteella muodostettavat sote-alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta. Mikäli sote-alue muodostetaan nykyiseen erityisvastuualueeseen kuuluvista kunnista, kuuluuko kuntanne palvelujen järjestämisen kannalta perusteltuun sote-alueeseen? (Liite: Erityisvastuualueisiin kuuluvat kunnat.) 39. Kysymys vain kuntien valtuustoille: Mikäli kuntanne ei katso perustelluksi kuulua nykyisen erityisvastuualueen perusteella muodostettavaan sote-alueeseen, minkä erityisvastuualueen pohjalta muodostettavaan sote-alueeseen kuntanne katsoo perustelluksi kuulua? :ssä säädetään henkilöstön asemasta. Pykälään ei sisälly kuntarakennelain mukaista viiden vuoden irtisanomissuojaa henkilöstölle. Onko henkilöstön asemasta säädetty asianmukaisesti? :ssä säädetään omaisuusjärjestelyistä. Onko omaisuusjärjestelyistä säädetty asianmukaisesti?

11 Lakiesityksessä ehdotetaan, että olemassa olevat kuntayhtymät muutetaan tarvittaessa kiinteistöjä hallinnoiviksi kuntayhtymiksi. Käsityksemme mukaan kuntayhtymähallintomalli ei ole paras vaihtoehto liittyen omaisuuden hallintaan. Olemassa olevaa julkista omaisuutta tulee hallinnoida tehokkaasti ja ammattimaisesti. Esitetty järjestely tuo mukanaan ylimääräisen kuntayhtymä tason, joka on hallinnollisesti epätarkoituksenmukainen ja lisää kustannuksia :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueen rahoituksen siirtymäjärjestelystä. Säännökseen on säädetty kunnan rahoitusosuutta koskeva kolmen vuoden siirtymäaika, mikäli kunnan rahoitusosuus muuttuu nykyisestä. Onko rahoitusosuutta koskeva kolmen vuoden siirtymäaika riittävä? :ssä säädetään kunnille ja kuntayhtymille myönnettävästä muutostuesta. Onko säännöksen mukainen muutostuki riittävä? 44. Muita huomioita voimaanpanolaista. 45. Onko varainsiirtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta säädetty mielestänne tarkoituksenmukaisesti? Esityksessä ehdotetaan väliaikaista varainsiirtoverovapautta luovutuksille, joissa kunta, kuntayhtymä tai niiden omistama kiinteistöyhtiö luovuttaa kiinteistön sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaissa tarkoitettujen velvoitteiden toteuttamiseksi kunnan tai kuntayhtymän omistamalle kiinteistöyhtiölle ja saisi vastikkeeksi vastaanottavan yhtiön osakkeita. SY ei kannata ehdotettua varainsiirtoverovapautta. Kunta tai kuntayhtymä eivät ole sinänsä nykyisin varainsiirtoverolain 10 :n mukaan varainsiirtoverovelvollisia kiinteistön hankinnasta. Sen sijaan arvopaperin hankinnasta kunnan on pääsääntöisesti maksettava varainsiirtovero, kuten muidenkin verovelvollisten. Julkisen sektorin veroetujen laajentaminen ei ole mielestämme perusteltua, sillä kunnat saisivat näin kilpailuetua yksityisiin palveluyrityksiin nähden. Arvonlisäverottomilla palvelualoilla syntyy jo nykyisin kilpailuhäiriötä mm. siitä, että kunnat saavat ns. kuntapalautuksen muodossa laskennallisen palautuksen hankintojensa sisältämistä arvonlisäveroista. Koska arvonlisäverottomilla palvelualoilla toimivat yritykset eivät voi vähentää vastaavasti hankintojensa sisältämää arvonlisäveroa, kunnat saavat tässä muodossa jo nykyisin kilpailuetua yksityisiin yrityksiin nähden sosiaali- ja terveydenhoitoaloilla. 46. Mitä uudistuksen toimeenpanossa tulee erityisesti huomioida?

12 Toimeenpanon kaikissa vaiheissa tulee hyödyntää koko toimialan osaaminen, resurssit ja ammattitaito. Tämä onnistuu vain julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyönä. 47. Voitte lopuksi tuoda esiin yleisiä näkökulmia hallituksen esitysluonnokseen liittyen. Listatkaa alkuun mielestänne kolme tärkeintä näkökulmaa. 1) Toimivien palvelumarkkinoiden kehittäminen mukaan lain tavoitteisiin Suomen Yrittäjien mielestä lain tarkoitukseen tulee ehdottomasti lisätä palvelumarkkinoiden kehittäminen. Näin vahvistettaisiin monituottajamallia, jossa sekä julkinen että yksityinen sektori tuottavat palveluita ja terve kilpailu toimii. Sote-alueesta tulee merkittävä elinkeinopoliittinen toimija. Sen tehtäviin tulee sisältyä myös terveen kilpailun ja alueensa elinvoiman edistäminen. Lisäksi sote-alueen tulee edistää palvelumarkkinoiden kehittymistä ja hyödyntää monituottajamallia. Sosiaali- ja terveyspalveluihin tarvitaan monituottajamalli ja terve kilpailu, koska toimiva kilpailu parantaa palvelujen laatua, kustannustehokkuutta ja saatavuutta verrattuna siihen, että palvelut tuotettaisiin vain virkatyönä. Yrittäjyyteen luontaisesti kuuluva luovuus edistää asiakaslähtöisten innovaatioiden syntymistä. Yritystoiminnan avulla sote-palveluita voidaan kasvattaa ja julkisen sektorin vastuulla olevaa palvelua laajentaa laajemmaksi aina palveluvienniksi asti, jolloin syntyy uusia työpaikkoja ja talouskasvua. Kaikille yrittäjille tällä on merkitystä, koska jatkuessaan kestävyysvaje aiheuttaa painetta veronkorotuksille ja luo taloudellista epävarmuutta. Veroasteen nousu heikentää aina yritystoiminnan edellytyksiä. 2) Tuottamisvastuuseen velvollisuus käyttää palveluseteliä Palveluseteli on osoittautunut toimivaksi ja tehokkaaksi tavaksi tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja. Palvelusetelijärjestelmä ei vaadi kilpailusta, vaan mahdollistaa myös kaikkien laatukriteerit täyttävien pk-yrittäjien osallistumisen palvelutuotantoon. Palvelusetelin avulla voidaan turvata lähipalvelujen saatavuus, vaikka sote-palvelujen järjestämis- ja tuottamisvastuuta keskitetään. Esitämme, että järjestämispäätökseen ja tuottamisvastuuseen tulee sisältyä velvollisuus toteuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita myös palvelusetelillä. Näin turvataan lähipalvelut, vahvistetaan asiakkaan valinnanvapautta sekä luodaan tervettä kilpailua ja vahvistetaan paikallista elinvoimaa. Palvelusetelin etuja kunnalle tai kuntayhtymälle: - Kevyempi tapa tuottaa palveluita ilman isoja investointeja. - Palvelusetelitoiminnan avulla vältytään raskailta kilpailutuksilta. - Tuo säästöjä, kun palvelusetelin arvo määritellään oman tuotannon kustannusten tasolle. - Lisää paikallista elinvoimaa ja yrittäjyyttä. Suomalaiset pitävät palvelusetelistä: - 85 % suomalaisista olisi kiinnostunut kokeilemaan palveluseteliä % sosiaali- ja terveydenhuollon vaikuttajista haluaa hyödyntää nykyistä laajemmin palvelusetelijärjestelmiä terveyspalveluissa % suomalaisista pitää hyvänä, että kunta käyttää julkisten terveyspalvelujen tuottamisessa myös yksityisiä palveluntuottajia % kunnanjohtajista ja 96 % yrittäjistä on sitä mieltä, että julkisten palvelujen tuotannossa tulisi hyödyntää yrittäjiä % asiakkaista, joille on myönnetty terveyspalveluiden palveluseteli, on ottanut sen käyttöönsä. - Sosiaalipalveluissa palvelusetelit otetaan käyttöön lähes poikkeuksetta. - Käyttötietojen mukaan yhteensä 88 % palvelusetelillä terveyspalveluita tuottavista toimipisteistä ovat suomalaisia yrityksiä % on kansallisia, suomalaisia valtakunnallisia toimipisteitä - 65 % on paikallisia tuottajia, joista suurin osa on pienyrittäjiä 3) Tuottajille velvollisuus laskea ja ilmoittaa palvelutuotteiden hinnat julkisesti Esityksen mukaan kunnat vastaavat jatkossakin sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksesta. Kustannustehokkuuden seuraaminen vaatii väistämättä yhteistä kustannusten laskentamallia, jotta erilaisten tuottajien ja sote-alueiden avoin vertailtavuus toteutuu. On kaikkien etu, että erilaisten tuottajien hinnat tiedetään vertailukelpoisesti. Mielestämme sosiaali- ja terveysministeriön tulee määritellä kaikille sote-alueille yhteinen kustannuslaskennan malli, jotta erilaisten tuottajien ja sote-alueiden avoin vertailtavuus toteutuu. 4) Sosiaali- ja terveyspalveluissakin pitää kunnioittaa kilpailu-neutraliteettia. Järjestämispäätöksessä on selkeästi linjattava, miten palveluntuotantoa monipuolistetaan ja miten varmistetaan yksityiselle sosiaali- ja terveyspalvelualalle samat lähtökohdat kuin kuntien omalle tuotannolle. Sote-alueen ylimmän päättävän elimen jäsenet ovat jäsenkuntien valtuutettuja. Riskinä on, että he haluavat suosia kuntien omaa tuotantoa. Silloin vaarana on, että sotepalveluihin muodostuu julkisen tuotannon monopoli. Kuntalaisten kannalta huonoin vaihtoehto on, että järjestämispäätös velvoittaa omaan tuotantoon ja sulkee yhteistyön yrittäjien kanssa pois. Suomen Yrittäjien mielestä lakiin tulee lisätä vaatimus, että järjestämispäätös sisältää linjauksen siitä, miten palveluntuotantoa monipuolistetaan ja miten varmistetaan yksityiselle sosiaali- ja terveyspalvelualalle samat lähtökohdat kuin kuntien omalle tuotannolle. 5) Sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitusmallin uudistuksessa lähtökohtana pitää olla raha seuraa potilasta -malli. Vain näin voidaan luoda taloudellinen kannustin huolehtia palvelujen vaikuttavuudesta ja kustannustehokkuudesta. 6) Muuta huomioitavaa 6.1 Yrittäjät huomioitava sote-uudistuksessa

13 Yksityisistä sosiaali- ja terveyspalvelualaa koskevassa keskustelussa mielikuvaa hallitsee usein muutama näkyvä, iso toimija. Puhutaan jopa julkisen terveydenhuollon luisumisesta yksityisten käsiin. Mielikuva on väärä: vain noin 11 % palveluista on muun kuin kuntasektorin itsensä tuottamaa. Yksityisellä sosiaali- ja terveyspalvelualalla, erityisesti sosiaalipalveluiden sektorilla, toimii tosiasiassa paljon pk-yrityksiä. Näillä yrityksillä on iso vaikutus kuntien elinvoimaisuuteen ja lähipalveluiden saatavuuteen. Pelkona on, että jos sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen toteutuu järjestämislakiehdotuksen mukaisesti, Suomeen syntyy julkisen tuotannon monopoli, jonka rinnalla elää vain muutama iso yritys. Tämä kaventaa tuottajien määrää eikä anna mahdollisuutta alan markkinoiden kehittymiselle. Pitkäksi venynyt valmisteluaika ja yrittäjille äärimäisen epävarmalta vaikuttava tulevaisuus näkyy toimialalla jo nyt seuraavalla tavalla: 1) Kunnat tekevät kiireessä päätöksiä kokonaisulkoistuksista, joissa toimijaksi on poikkeuksetta valittu iso yksittäinen toimija. Aina alueen pk-yrityksillä ei ole mahdollisuuksia edes osallistua näihin kilpailutuksiin alihankkijoina. 2) Alan isoimmat toimijat tekevät korostuneen aktiivisesti aloitteita yrityskaupoista. Usein omistajansa perustamat, pk-yrittäjät myyvät, koska toimialan tulevaisuus näyttää tällä hetkellä epävarmalta. Yrityskaupat ovat osa markkinoiden toimintaa, mutta kun ratkaisuja tehdään tilanteessa, jossa epävarmuus toimialan tulevaisuudesta korostuu, vääristyy terve kilpailu, mikä ei ole koskaan yhteiskunnan etu. 3) Julkisen sektorin toimijat investoivat rakenteisiin voimalla. Muun muassa 25 suuren sairaalaprojektin keskimääräinen kustannusarvio on noin 110 miljoonaa euroa/hanke, yhteensä 2,75 miljardia euroa. Näiden projektien käyttöönottovaihe on keskimäärin vuonna Kaikkiaan Suomessa on Tekesille tehdyn sairaalatoimijoiden kartoituksen mukaan käynnissä tai lähdössä liikkeelle noin kolmen miljardin euron sairaalainvestoinnit. Voinee perustellusti kysyä, onko investointeja suunniteltaessa otettu huomioon järjestämislaissa tavoiteltava valtakunnallisesti mahdollisimman tarkoituksen mukainen ja kustannustehokas palvelujärjestelmä, jossa tarpeettomat, kustannuksia aiheuttavat ja epätarkoituksenmukaiset päällekkäisyydet on karsittu. Vai onko tavoitteena vain varmistaa, että oma tuotanto asiakaslähtöisyydestä ja kustannustehokkuudesta välittämättä? 6.2 Sote-alan yritykset työllistävät merkittävästi Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2012 koko terveyspalvelujen tuotoksesta yritykset tuottivat 22 %. Koko sosiaalipalvelujen tuotoksesta yritykset tuottivat 16,9 %. Sosiaalipalveluyrityksiä on Suomessa kaikkiaan yli ja niissä lähes työntekijää, peräti 99 % pk-yrityksiä, pk-yritykset työllistävät noin 70 % henkilöstöstä. Terveyspalvelualan yritykset Suomessa on kaikkiaan yli yritystä ja niissä yli työntekijää, muutaman suuri näkyy markkinoilla, mutta todellisuudessa merkittävä osa toimijoista on pk-yrityksiä. Suomen Yrittäjissä on suoraan jäseninä sosiaali- ja terveysalan yritystä. Lisäksi Suomen Yrittäjiin kuuluu 10 sosiaali- ja terveyspalvelualan toimialajärjestöä, joiden yhteenlaskettu jäsenmäärä on yli yritystä. Nämä toimialajärjestöt ovat (suluissa jäsenyrityksien lukumäärä): - Erikoishammasteknikkoliitto ry (270) - Hammaslaboratorioliitto ry (105) - Lääkäripalveluyritykset ry (75) - Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry (695) - Suomen kotityöpalveluyhdistys ry (100) - Suomen Kunto- ja terveysliikuntakeskusten yhdistys ry (135) - Suomen Sairaanhoitajaliitto ry Sairaanhoitajayrittäjät (300) - Suomen Sairaankuljetusliitto ry (50) - TerveSuu Asemat ry (15) - Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät ry TESO ry (300)