RAMBLER - AMC - JEEP - HUDSON - NASH AMCCF

RAMBLER - AMC - JEEP - HUDSON - NASH AMCCF AMC Club Finland (AMCCF) Virallinen kerholehti #1 / 2000 SISÄLLYSLUETTELO 2 ALKUKIRJOITUS 3 JÄSENLISTA 4-6 AUTOLISTA ESITTELYSSÄ: 7-13 JAVELIN 14-15 Javelin Tiedot, Tuotantomäärät, Varusteet '71 16-18 '70 Javelin SST Kiihdytysauto 19-21 '71 Javelin AMX TEKNIIKKAA & TIETOA: 22 1968-1972 VIN (valmistenumero) 23 Moottorin Tunnistus 24 Moottorien Tehot/Tiedot '67-'74 25 Moottorien Helpot Viristysohjeet 26 AMC20 ja AMC15 Taka-akselit 27 Tilttiratti Rambleriin Lehti #1 2000 (2. taitto) Päätoimittaja: Nauha Antti-Ville Toimittajat: Makkonen Juha, Sinkkonen Kari, Valtonen Janne, Kokkola Kari, Nygren Helge Painatusmäärä: 150kpl + 1. uusintapainatus 50kpl + 2. uusintapainatus 100kpl TARINAT & TAPAHTUMAT & INFOT 28-31 Matka Pick-Nickkiin 32-34 Forssan Pick-Nick 2000 35-37 Turku/Ruissalo Cruising/Camping 38-39 Kolina Meeting 40 Tulevat Tapahtumat 41 Klubin Ohjeistuotteet 42-43 Ramblereita Suomesta 44-46 ROMUTORI 47 JÄSENMAKSU INFO 48 1968 JAVELIN Mainos Kerhon postitusosoite: AMC Club Finland (AMCCF) Metsäkulmanraitti 204 28760 Pori, Finland Kotisivut: http://www.amccf.com

Alkunsa kullakin.. Se oli tavallinen kesätyöpäivä, kun parin tuttavan kanssa aloimme valitella vuoronperään siitä, ettei kotimaastamme löydy sopivaa merkkikerhoa meille Rambler ja AMC harrastajille. Melkeinpä nolona totesimme, että Ruotsissa sentään on asialle jo tehty jotain. Onhan SARS, Ruotsin Rambler kerho, melkeinpä yllättäen yksi aktiivisimmista klubeista koko naapurimaassamme. Siinä sitten vuoronperään jokainen totesi, että kyllä olisi hienoa, jos joku sellaisen kerhon nyt ottaisi asiakseen perustaa ja myös hoitaisi sitä niin, ettei innostus kuivuisi ensimmäiseen pariin vuoteen. Jotkut olivat kyllä kuulleet Rambler Rekisterin olemassa olosta, joka kenties pitäjien muiden kiireiden ja velvotteiden vuoksi oli sittemmin jäänyt Suomen aktiiviklubien listalta. Olen itse ainakin oman mielipiteeni mukaan ihminen, joka menee 'tuumasta toimeen' mutta merkkikerhon perustaminen kuulosti jotenkin hurjalta ajateltuna omalle budjetilleni ja vapaaaikani täytöksi. Työpäivä olikin pian ohi, mutta ajatus merkkikerhosta jäi kytemään ainakin omaan päähäni. Seuraavien viikkojen aikana aloinkin jo hahmottaa erilaisia toimintamalleja ja ideoita siitä, miten kerholehdet, tarrat, kangasmerkit, sun muut tarpeelliset hoituisivat ilman suuria menoeriä ja ottamatta liian suuria riskejä. Näinä parina viikkona aloin myös ottaa yhteyttä muihin tuntemiini merkin harrastajiin ja tehdä alustavia kyselyitä olisiko kyseiselle kerholle tarvetta ja jos olisi, niin kenellä olisi myös kiinnostusta tehdä asian hyväksi jotain. Palaute oli heti positiivista ja moni ilmoittikin innokkaana liittyvänsä mielellään klubiin jos sellainen perustettaisiin, mutta omaksi harmikseni tajusinkin, että kovinkaan monelta ei ylimääräistä aikaa itse klubin 'koneistossa' toiminalle riittäisikään. Kesti viikko ja vihdoin päätin että pakkohan klubi on pistää pystyyn, vaikka joutuisinkin ehkä sitä alussa vetämään yksin. Puntaroinkin oman kiinnostukseni moneen kertaan ennen päätöksen tekemistä ja joka kerta päädyin samaan. Innostus ainakin riittää, ja kiinnostus ei ainakaan vähään aikaan kalpene, sillä juurihan oma autonikin oli parin vuoden unelmoinnin ja hikisen laiton jälkeen vihdoin valmistumassa katuliikenteeseen. Ja kun tähän vielä lisätään annos merkkiuskollisuutta, niin eiköhän asia ollutkin sitten jo selvä. Ensimmäisille jäsen-ehdokkaille lähetin sähköpostin kautta tiedon klubista 15.6.2000 ja samana iltana soittelinkin 'internetittömät' tuntemani harrastajat puhelimella läpi. Seuraavana päiväni klubissa olikin jo kymmenen jäsentä ja kuukauden kuluttua jo kolmekymmentä, eli tekemistä on riittänyt heti perustamispäivästä lähtien. Yllättäen mukavasti silti on aikaa riittänyt tämän kerholehden aineiston kasaamiseen ja tuhansien kuvien metsästämiseen mm. Internetin rajattomasta avaruudesta. Toki on tietoa ja vinkkejä tullut muualtakin, ja haluaisinkin tässä vaiheessa kiittää mm. Kari Kokkolaa oman aikansa käytöstä ja rajattomasta ideoinnista lehden ja klubin toiminnan parantamiseen. Tietenkin moni muukin on klubin toimintaan jo nyt aktiivisesti tullut mukaan mutta Kari nyt lähinnä oli heistä ensimmäisenä innostuneena mukana. Vaikea onkin jatkaa listaa ensimmäisen nimen jälkeen ja ehkäpä helpoin tapa löytää ihmiset, jotka ovat vastuussa klubin tulevaisuudesta löytyvät selaamalla kerhon jäsenlistaa. Mutta onhan tässä jo tarpeeksi jutusteltukin, jospa vaikka päästäisin sinutkin tutustumaan tähän ehkäpä hieman vaatimattomaan ensimmäiseen julkaisuun kerholehdestämme. Toivotaan nyt kuitenkin että lehdestä löytyisi jotain jokaiselle, jos ei, ota yhteyttä ja kerro mitä haluat nähdä tulevaisuudessa lehden sivuilla. Tosiaan ensimmäisen lehden esittelyautoksi valitsin Javelinin, lähinnä sen vuoksi että autosta oli 'helposti' saatavilla paljon teknistä tietoa. Mutta ei hätää, valmiit vastaavat tiedot löytyvät kyllä jo seuraavan vuoden lehtiin muista malleistakin! Täytyy vielä nimiasiasta sanoa, koska AMC ja Rambler ovat sama merkki, niin yleistän nyt että kun puhun AMCsta lehden sivuilla niin tarkoitan samassa tietenkin myös Rambler merkkiä. Vielä viimeiseksi haluaisin sanoa kiitoksen sanan kihlatulleni kaikesta kestämisestä tuntien puheluiden ja vielä useampien tuntien ajasta jotka nopeasti ovat vierähtäneet kerhoasioiden parissa. Terveisin, A-V Nauha, kerhon puheenjohtaja, lehden päätoimittaja ja sun muuta. Sivu 2/48

JÄSENLISTA v.2000 Jäsen # & Nimi: Paikkakunta: Puhelinnumero: Sähköpostiosoite: 0001 Nauha Antti-Ville Pori xxx-xxxxxxx xxx@xxx.xxx 0002 Kokkola Kari Helsinki xxx-xxxxxxx xxx@xxx.xxx 0003 Henttula Petri Rusko xxx-xxxxxxx xxx@xxx.xxx 0004 Vallius Yrjö Järvenpää xxx-xxxxxxx xxx@xxx.xxx 0005 Koponen Ismo Kuusamo xxx-xxxxxxx xxx@xxx.xxx 0006 Riikonen Pasi Irjanne xxx-xxxxxxx xxx@xxx.xxx 0007 Kähkönen Juhani Klaukkala xxx-xxxxxxx xxx@xxx.xxx 0008 Råberg Arto Pori xxx-xxxxxxx xxx@xxx.xxx 0009 Nöjd Petri Karhula xxx-xxxxxxx xxx@xxx.xxx 0010 Jussila Jukka Pattijoki xxx-xxxxxxx xxx@xxx.xxx 0011 Rytkönen Timo Pori xxx-xxxxxxx xxx@xxx.xxx 0012 Sinkkonen Kari Joensuu xxx-xxxxxxx xxx@xxx.xxx 0013 Tekokoski Ari Joensuu xxx-xxxxxxx xxx@xxx.xxx 0014 Niemistö Kai Stormi xxx-xxxxxxx xxx@xxx.xxx 0015 Anttila Marko Äetsä xxx-xxxxxxx xxx@xxx.xxx 0016 Ketola Teemu Hämeenkyrö xxx-xxxxxxx xxx@xxx.xxx 0017 Vitikka Risto Oulu xxx-xxxxxxx xxx@xxx.xxx 0018 Kuskelin Henna Joensuu xxx-xxxxxxx xxx@xxx.xxx 0019 Lappalainen Pauli Korpikoski xxx-xxxxxxx xxx@xxx.xxx 0020 Hasu Petri Anjalankoski xxx-xxxxxxx xxx@xxx.xxx 0021 Uusheimo Tuukka Helsinki xxx-xxxxxxx xxx@xxx.xxx 0022 Nygren Helge Joensuu xxx-xxxxxxx xxx@xxx.xxx 0023 Valtonen Janne Pori xxx-xxxxxxx xxx@xxx.xxx 0024 Makkonen Juha Turku xxx-xxxxxxx xxx@xxx.xxx 0025 Ollilainen Velimatti Helsinki xxx-xxxxxxx xxx@xxx.xxx 0026 Virmavirta Annastiina Säkylä xxx-xxxxxxx xxx@xxx.xxx 0027 From Jan Porvoo xxx-xxxxxxx xxx@xxx.xxx 0028 Pihkanen Juha Ruovesi xxx-xxxxxxx xxx@xxx.xxx 0029 Kinnunen Tero Joensuu xxx-xxxxxxx xxx@xxx.xxx 0030 Kulmala Aki Kirjala xxx-xxxxxxx xxx@xxx.xxx 0031 Filppu Juha Tampere xxx-xxxxxxx xxx@xxx.xxx 0032 Koskinen Timo Kirkkonummi xxx-xxxxxxx xxx@xxx.xxx 0033 Huotari Pekka Kuusamo xxx-xxxxxxx xxx@xxx.xxx 0034 Lipponen Jouni Lempäälä xxx-xxxxxxx xxx@xxx.xxx 0035 Ruovinen Sari Jyväskylä xxx-xxxxxxx xxx@xxx.xxx 0036 Saari Ari-Pekka Imatra xxx-xxxxxxx xxx@xxx.xxx 0037 Karilainen Petri Kuusamo xxx-xxxxxxx xxx@xxx.xxx 0038 Hiltunen Mika Lehmo xxx-xxxxxxx xxx@xxx.xxx 0039 Niemi Sami Halkia xxx-xxxxxxx xxx@xxx.xxx 0040 Franti Timo Laukkoski xxx-xxxxxxx xxx@xxx.xxx 0041 Salonen Atte Tampere xxx-xxxxxxx xxx@xxx.xxx 0042 Syvänperä Tapio Iisalmi xxx-xxxxxxx xxx@xxx.xxx 0043 Happo Matias Jurva xxx-xxxxxxx xxx@xxx.xxx 0044 Tuominen Yrjö Somero xxx-xxxxxxx xxx@xxx.xxx 0045 Toppari Sami Koskenkorva xxx-xxxxxxx xxx@xxx.xxx 0046 Vigren Jan-Erik Pori xxx-xxxxxxx xxx@xxx.xxx 0047 Tekoniemi Hannu Singsby xxx-xxxxxxx xxx@xxx.xxx 0048 Pihlaja Riku Helsinki xxx-xxxxxxx xxx@xxx.xxx 0049 Salminen Wille Helsinki xxx-xxxxxxx xxx@xxx.xxx 0050 Carlsson Peter Helsinki xxx-xxxxxxx xxx@xxx.xxx 0051 Joensuu Sakri-Jaska Himanka xxx-xxxxxxx xxx@xxx.xxx 0052 Palokangas Arto Kemi xxx-xxxxxxx xxx@xxx.xxx 0053 Kohonen Jari Järvelä xxx-xxxxxxx xxx@xxx.xxx 0054 Pulkkinen Antti Virkkala xxx-xxxxxxx xxx@xxx.xxx 0055 Ascenström Berndt Helsinki xxx-xxxxxxx xxx@xxx.xxx 0056 Mäenpää Esko Oulu xxx-xxxxxxx xxx@xxx.xxx 0057 Jensen Fredi Eckerö xxx-xxxxxxx xxx@xxx.xxx 0058 Kuisma Juan Helsinki xxx-xxxxxxx xxx@xxx.xxx 0059 Tikkanen Jouni Espoo xxx-xxxxxxx xxx@xxx.xxx 0060 Riihenmäki Marko Lempäälä xxx-xxxxxxx xxx@xxx.xxx 0061 Haverinen Pasi Kuhmo xxx-xxxxxxx xxx@xxx.xxx 0062 Joutsenlahti Jussi Pori xxx-xxxxxxx xxx@xxx.xxx 0063 Lopakka Tapio Oulu xxx-xxxxxxx xxx@xxx.xxx 0064 Kivekäs Aarno Tampere xxx-xxxxxxx xxx@xxx.xxx 0065 Tuominiemi Tero Karstula xxx-xxxxxxx xxx@xxx.xxx 0066 Mattila Heikki Lapua xxx-xxxxxxx xxx@xxx.xxx 0067 Palmu Anssi Ilmajoki xxx-xxxxxxx xxx@xxx.xxx 0068 Helasterä Mikko Äänekoski xxx-xxxxxxx xxx@xxx.xxx 0069 Oksanen Toni Iso-Vimma xxx-xxxxxxx xxx@xxx.xxx 0070 Kuusela Jarno Säynätsalo xxx-xxxxxxx xxx@xxx.xxx 0071 Vuorinen Tanja Kempele xxx-xxxxxxx xxx@xxx.xxx 0072 Nuutinen Tommi Tarttila xxx-xxxxxxx xxx@xxx.xxx 0073 Pöyhönen Pauli Rauma xxx-xxxxxxx xxx@xxx.xxx 0074 Peltoniemi Jari Simo xxx-xxxxxxx xxx@xxx.xxx 0075 Mauno Hannu Voikkaa xxx-xxxxxxx xxx@xxx.xxx 0076 Ahonen Jari Parola xxx-xxxxxxx xxx@xxx.xxx 0077 Vuorensivu Raimo Tampere xxx-xxxxxxx xxx@xxx.xxx Sivu 3/48

AUTOLISTA v.2000 AUTON MALLI VM. TEKNIIKKA VA AUTON VÄRI KUNTO OMISTAJA PAIKKAKUNTA CID/TRANS 1-4 1-4 Ambassador DPL 2D HT 1966 327/M-10 1 Punainen 2 From Jan Porvoo Ambassador 4D 990 1967 - - Kermanvalkoinen 1 Pöyhönen Pauli Rauma Ambassador 4D 990 1967 232/T-96 1 'Dark Royal Blue' 2 Pulkkinen Antti Virkkala Ambassador DPL STW 1968 343/M-11 1 Sininen 2 Riikonen Pasi Irjanne Ambassador SST 1970 360/M-11B 1 Musta 3 Niemi Sami Halkia Ambassador Brougham 4D 1973 360/TF727 1 'Cordoba Brown' 1 Nöjd Petri Karhula American Deluxe STW 1961 196/T-96 1 Vaaleansininen 2 Ahonen Jari Parola American Deluxe STW 1961 - - - 2 Vuorinen Tanja Kempele American 220 2D 1964 196/T-96 1 'Sceptre Silver' 2 Nuutinen Tommi Tarttila American 330 Cross Country 1964 196/T-96 1 Metallinhohto Sininen 1 Pihkanen Juha Ruovesi American 2D Hardtop 1965 - - Valkoinen 1 Vuorensivu Raimo Tampere American 2D Convertible 1965 232/M-37 - Keltainen 3 Vuorensivu Raimo Tampere American 220 2D 1965 -/T-96 - - 1 Tuominiemi Tero Karstula American 220 2D 1965 - - - 1 Henttula Petri Rusko American 220 2D 1965-4 - 1 Pihkanen Juha Ruovesi American 220 2D 1965 196/T-96 1 'Copper' 2 Valtonen Janne Pori American 220 2D 1965 196/T-96 1 Metallinhohto Punainen 2 Kohonen Jari Järvelä American 220 2D 1965 196/T-96 1 Purppuranpunainen 3 Oksanen Toni Iso-Vimma American 220 2D 1965 196/T-96 1 Vaaleansininen 3 Pihkanen Juha Ruovesi American 220 2D 1965 232/M-37 1 Musta 2 Kokkola Kari Helsinki American 220 2D 1965 232/T-96 2 Vaaleansininen 3 Henttula Petri Rusko American 220 4D 1965 196/T-96 1 'Maroon' 4 Koponen Ismo Kuusamo American 330 4D 1965 273/TF904* 2 Metallinhohto Sininen 3 Ketola Teemu Hämeenkyrö American 220 2D 1966 199/T-96 1 Vaaleansininen / Sininen 3 Helasterä Mikko Äänekoski American 220 2D 1966 232/T-96 2 Viininpunainen 4 Tuominiemi Tero Karstula American 440 4D 1966 -/T-96 - - 1 Tuominiemi Tero Karstula American 440 4D 1966 -/T-96 - - 1 Tuominiemi Tero Karstula American 770 4D 1966 - - Musta 1 Vallius Yrjö Järvenpää American 220 2D 1967 - - Punainen 1 Vallius Yrjö Järvenpää American 220 4D 1967 232/M-37 1 Valkoinen 1 Kohonen Jari Järvelä American 220 4D 1967 232/T-14 2 Valkea / Viininpunainen 3 Rouvinen Sari Jyväskylä American 440 4D 1968 199/M-36 1 Valkoinen 3 Lappalainen Pauli Korpikoski American 440 4D 1969 232/M-37 1 Sinivihreä 3 Uusheimo Tuukka Helsinki American 440 4D 1969 232/M-37 1 'Frost White' 2 Koskinen Timo Kirkkonummi American 440 4D 1969 232/M-37 1 Sininen 1 Niemi Sami Halkia American 440 4D 1969 232/T-96 1 'Matador Red' 4 Pihlaja Riku Helsinki American 440 4D 1969 232/T-96 1 'Alabama Aqua Blue' 4 Ollilainen Velimatti Helsinki American 440 4D 1969 230/TH350* 1 Flake Sininen 2 Syvänperä Tapio Iisalmi AMX 1968 390/T-10 1 Punainen 3 Toppari Sami Koskenkorva AMX 1969 390TF727 2 'Bittersweet Orange' 2 Vallius Yrjö Järvenpää AMX 1970 390/M-12 1 'Bittersweet Orange' 3 Hasu Petri Anjalankoski SS/AMX 1970 390/T-10 1 'Red - White - Blue' 2 Toppari Sami Koskenkorva Classic 660 4D 1962 196/T-96 1 Tummansininen 1 Happo Matias Jurva Classic 550 4D 1963 196/T96OD 1 Valkoinen 2 Riihenmäki Marko Lempäälä Classic 660 4D 1963 196/T96OD 1-1 Salonen Atte Tampere Classic 660 4D (Belgia) 1964 196/T96OD 1 Metallinharmaa - Musta 3 Salonen Atte Tampere Classic 660 4D 1964 196/T96OD 1-1 Kinnunen Tero Joensuu Classic 660 4D 1964 196/T-96 1 Harmaa 3 Tuominen Yrjö Somero Classic 550 4D 1965 304/TF727 2 Tummanvihreä 3 Pulkkinen Antti Virkkala Classic 770 Convertible 1965 327/M-10 1 Punainen 3 Riikonen Pasi Irjanne Sivu 4/48

AUTON MALLI VM. TEKNIIKKA VA AUTON VÄRI KUNTO OMISTAJA PAIKKAKUNTA CID/TRANS 1-4 1-4 Classic 550 4D 1966 232/T-14 2 Sininen 3 Haverinen Pasi Kuhmo Classic 770 4D 1966 232/M-37 1 Musta 3 Happo Matias Jurva Classic 770 Cross Country 1966 232/M-37 1 Musta - Valkoinen 3 Kuskelin Henna Joensuu Classic 770 Cross Country 1966 232/T-96 1 Mattaharmaa 3 Nygren Helge Joensuu Classic 770 Cross Country 1966 258/M11B 2 4 Salminen Wille Helsinki Eagle 4D Wagon 4x4 1982 258/TF-998 1 Ruskea 2 Kivekäs Aarno Tampere Gremlin 1970 232/M-43 1 Sininen 2 Riikonen Pasi Irjanne Gremlin 1972 - - - 1 Riikonen Pasi Irjanne Hornet 2D Sedan 1970 - - - 1 Hasu Petri Anjalankoski Hornet 2D Sedan 1970 232/T-96J 1 Viininpunainen 2 Råberg Arto Pori Hornet 2D Sedan 1970 232/T-96J 3 Helmiäispunainen 4 Jussila Jukka Pattijoki Hornet 2D Sedan 1970 232/M-43 1 'Moroccan Brown' 3 Nauha Antti-Ville Pori Hornet 2D Sedan 1970 304/TH400 2 'Big Bad Orange' 3 Henttula Petri Rusko Hornet 4D Sedan 1970 - /T-96J - Punainen 1 Syvänperä Tapio Iisalmi Hornet 4D Sedan 1970 360/TF727* 2 Metallinhohto Punainen 4 Anttila Marko Äetsä Hornet SST 2D Sedan 1970 232/T-96J 1 Punainen 2 Palmu Anssi Ilmajoki Hornet SST 2D Sedan 1970 304/M-12 2 Valkoinen / Oranssi 3 Nauha Antti-Ville Pori Hornet SST 4D Sedan 1970 232/M-43 1-1 Palmu Anssi Ilmajoki Hornet 2D Sedan 1971 232/M-43 1 Grafiitinharmaa 3 Syvänperä Tapio Iisalmi Hornet 2D Sedan 1971 232/M-43 1 Valkoinen 3 Kohonen Jari Järvelä Hornet 4D Sedan 1971 232/M-43 1 Punainen 1 Kohonen Jari Järvelä Hornet SST 2D Sedan 1971 232/M-43 1 'Golden Lime' 2 Kohonen Jari Järvelä Hornet SST 2D Sedan 1971 304/M-11B 1 'Electric Blue' 3 Henttula Petri Rusko Hornet SST 2D Sedan 1971 350/TH350* 2 Musta 2 Pöyhönen Pauli Rauma Hornet 2D Sedan 1972 232/TF904 1 Punainen 3 Virmavirta AS Säkylä Hornet SST 2D Sedan 1972 304/TF904 2 Punainen 2 Vitikka Risto Oulu Hornet SST 2D Sedan 1972 360/T-10 4 Punainen 2 Rytkönen Timo Pori Hornet SST 2D Sedan 1972 360/TF727 4 Metallinhopea 4 Tikkanen Jouni Espoo Hornet 2D Coupe 1973 360/TF727 3 Musta 4 Hasu Petri Anjalankoski Hornet 2D Coupe 1973 - - - 2 Hasu Petri Anjalankoski Javelin SST 1968 290/TF904 1 'Deep Purple' 4 Tekoniemi Hannu Singsby Javelin SST 1968 360/TF727 2 Sininen 4 Kokkola Kari Helsinki Javelin SST 1969 390/TF727 4-2 Tekoniemi Hannu Singsby Javelin SST 1969 390/T-10 2 Met.hohto Kulta 3 Kulmala Aki Kirjala Javelin 1970 360/T-10 3 Violetti 3 Koskinen Timo Kirkkonummi Javelin SST 1970 304/M-11B 1 4 Mauno Hannu Voikkaa Javelin SST 1970 401/PG 4 Punainen 4 Huotari Pekka Kuusamo Javelin SST 1971 360/TF727 3 Oranssi / Musta 4 Peltoniemi Jari Simo Javelin AMX 1971 401/T-10 3 'Candy Blue' 3 Kokkola Kari Helsinki Javelin AMX 1971 401/M-12 1 'Mustard Yellow' 4 Niemistö Kai Stormi Javelin 1974 - - Keltainen 2 Joensuu Sakri-Jaska Himanka Marlin 1965 327/T-89OD 1 Met.hohto Harm. / Punainen 3 Jensen Fredi Eckerö Marlin 1965 327/M-10 1 'Sea Foam Green/Ocean Blue' 4 Koponen Ismo Kuusamo Matador 4D Sedan 1971 - - Metallinhohto Sininen 2 Franti Timo Laukkoski Matador 4D Sedan 1971 232/M-43 1 Musta 3 Palokangas Arto Kemi Matador 4D Sedan 1972 343/M-11 2 Metallinhohto Sininen 3 Carlsson Peter Helsinki Matador 4D Sedan 1974 304/TF904 1 Met.hohto Rusk. / Valkoinen 3 Mattila Heikki Lapua Matador 2D Coupe 1975 360/TF727 1 'Copper' 4 Nöjd Petri Karhula (jatkuu ) Sivu 5/48

AUTON MALLI VM. TEKNIIKKA VA AUTON VÄRI KUNTO OMISTAJA PAIKKAKUNTA CID/TRANS 1-4 1-4 Rebel 4D Sedan 1967 232/T-96J 1 Sininen 4 Lipponen Jouni Lempäälä Rebel 4D Sedan 1967 232/T-96J 1-1 Henttula Petri Rusko Rebel 4D Sedan 1967 232/T-96J 1 Punainen - Musta 2 Filppu Juha Tampere Rebel 4D Sedan 1967 232/M-37 1 Oranssi 3 Kinnunen Tero Joensuu Rebel 4D Sedan 1967 304/M-44 2-2 Vigren Jan-Erik Pori Rebel 4D Sedan 1967 304/TF998 2 Liekitetty Punainen 2 Kinnunen Tero Joensuu Rebel 4D Sedan 1967 318/TF904* 2 4 Happo Matias Jurva Rebel 770 4D Sedan 1967 360/TF727* 2 Punainen 4 Kähkönen Juhani Klaukkala Rebel 770 Cross Country 1967 232/M-37 1 Met.hohto Turkoosi 4 Kuusela Jarno Säynätsalo Rebel 770 Cross Country 1967 232/M-4X 2 Valkoinen 3 Tekokoski Ari Joensuu Rebel 4D Sedan 1969 304/TF904 2 Punainen 2 Joutsenlahti Jussi Pori Rebel The Machine 2D HT 1970 390/T-10 2 'Red / White / Blue' 2 Lopakka Tapio Oulu Rebel SST 4D Sedan 1970 304/M11B 2 Helmiäispunainen 2 Makkonen Juha Turku NASH & HUDSON Hudson Commondore 4D 1946 304/TF-727 2 Mattamusta 3 Syvänperä Tapio Iisalmi Nash Rambler Country Club 1952 173/T-86 1 Turkoosi / Keltainen 2 Ascenström Berndt Helsinki JEEP Comanche 4x4 Long Bed 1986 2,8L/BA105 1 Monisävyinen Harmaa 2 Kivekäs Aarno Tampere Comanche 4x4 Short Bed 1989 242/AX15 1 Tummansininen 3 Kivekäs Aarno Tampere J-20 Pickup 1975 258/T-18 1-1 Riikonen Pasi Irjanne Wagoneer 1977 360/TH400 1 Metallinhohtoruskea 1 Riikonen Pasi Irjanne Wagoneer 1979 258/TH400 1 Punainen 3 Ketola Teemu Hämeenkyrö Wagoneer Limited 1979 360/TH400 1 Metallinhohtoruskea 3 Niemi Sami Halkia VA = Viritysaste (1:vakio, 2:kone vaihdettu/vähän säädetty, 3:viritetty, 4:kiihdytysauto) *=jokin muu kuin AMC tekniikka (esim. mopar, volvo ) Kunto = (1:varaosa-auto/täysprojekti, 2:edistyvä projekti, 3:katuliikenteeseen kelpaava, 4: rekisteröity, kunnossa, ns. valmis auto PS. Jos listasta löytyy virheitä tai siihen tulee muutoksia ilmoittakaa niistä välittömästi! Sivu 6/48

American Motors - Javelin (1968-1974) Kun American motors päätti 1967 markkinavuotensa, näkymät eivät näyttäneet kovinkaan positiivisilta. Konsernin tulos oli rajusti miinuksen puolelle -$75 814 962. AM:n johdossa tapahtui muutoksia ja mm. pitkäaikainen pääjohtaja Roy Abernathy painostettiin eroamaan virastaan. Yksikään automalli ei oikein myynyt odotusten mukaan. Uusi Rebel ei erittäin onnistuneesta muotoilustaan huolimatta myynyt ensimmäisen vuotenaan kuten oli suunniteltu. Marlin, joka kuulemma oli jo '66 liian iso myydäkseen, kasvoi vielä lisää, sen siirtyessä Ambassadorin pohjalevylle. Ajatus luksus-coupesta oli hyvä, mutta suuret tuotantokustannukset estivät auton tehokkaan mainostuksen. Tästä johtuen ostajakuntaa ei löytynyt riittävästi. Vuosi jäikin mallin viimeiseksi. Ambassador seurasi korinmuutoksissa Rebeliä, kuten aikaisemmin Classicia. American oli jo kolmatta vuotta miltei muuttumattomana, mutta sillä sentään oli jo alkuvuosina tavoitettu uskollinen ostajakuntansa. Kuitenkaan enää ei tämä ostajakunta riittänytkään, sillä kun tehtaalla panostettiin laatuun, ei moni halunnutkaan vaihtaa autoa yhtä nopeasti uuteen kuin ennen. Performance henkinen ostajakunta oli '60-luvun puolivälistä lähtien myllännyt autokaupan sekaisin ja muilta valmistajilta ilmestyi markkinoille toinen toistaan nopeampia muskeliautoja. Ponycar oli päivän sana, Mustangit, Camarot, ja Firebirdit myivät ennätyksiä. Rambler oli kuitenkin itsepintaisesti pysynyt pois kuumimmasta 'performance' kilpailusta. AMCn uusittu johtokunta teki alkutöikseen päätöksen imagon muutoksesta. Odotukset olivat lehdistön suunnalta silti varauksellisia. Kuitenkin muiden yllätykseksi johtaja Roy Chapin hyväksyikin myyntipuolen ehdotuksen jättää Rambler merkki vain Americanin ylle ja myydä muut mallit firman omalla nimellä. Muutos astui voimaan heti, ja '68 lähtien kaikki muut paitsi Americanit todellakin olivat AMC autoja, eivät enää Ramblereita. Tämä oli suuri alkuaskel ja tosiaan ensimmäinen todellinen harppaus minkä American Motors teki pysyäkseen hengissä yhä kiihtyvän kilpailun runnellessa autovalmistajia. Muutos oli sikäli erikoinen, että se ei astunut voimaan kuin USAn markkinoilla, ja AMCn autot myyntiinkin pitkälle '70-luvulle vielä Ramblereina mm. Euroopassa ja Australiassa. Pääsyynä tähän oli ulkomailla Ramblerin suhteellisen hyvänä pysynyt myynti ja luotettava maine. Kun '65 AMC aloitti uuden sporttimallin suunnittelun, tarkoitus oli rakentaa auto vanhalle pohjalevylle. Alkukonsepti kantoikin silloisen sporttimallin 'Rogue' nimeä. Javelin on jo helposti hahmotettavissa. AMC:lla oli ollut muutaman vuoden ollut suunnitteilla Marlinia pienempi coupe, josta alusta lähtien oli suunniteltu Mustangin kilpailijaa. Vuonna 1965 aloitettu konsepti oli aiemman johtokunnan toimesta hylätty imagoon sopimattomana. Aikojen muuttuessa se kuitenkin suunnittelijoiden painostuksesta otettiin tosissaan työn alle. Kun konsepti sitten 1967 esiteltiin uudelle johtokunnalle auto oli täysin uusi eikä siis perustunut aikaisempiin malleihin. Javelin oli syntynyt. Sivu 7/48

Vuonna '66 Javelin oli kehittynyt Rogue konseptista huomattavan paljon. Näistä savimallin kuvista erottaa jo selvästi tuotantomallin muodot. Tarkkasilmäinen lukija erottanee alla olevasta kuvasta saman vuoden Mustangin(!), eli lienee selvää mille autolle kilpailijaa oltiin suunnittelemassa Vuoden '66 savimallin erot tuotantoautoon ovat lähinnä kosmeettisia, mm. etulokasuojat ja ovet muuttuivat hieman vielä ja kanttaus poistettiin kylkilinjoista tehden autosta 'kliinimmän' näköisen. Javelinin myyntiodotukset (35 000 vuodelle '68) olivat maltilliset ja kun '68 Javelin pääsi tuotantoon oli yllätys erittäin positiivinen. Parin esittelyn jälkeen oli jo itsestään selvää, että myyntisuunnitelma täyttyisi yli odotusten. Vuonna '68 Javelin myi 56 462 kappaletta. Auton sporttisuus toi firmalle nuorekasta ostajakuntaa ja imago parani hyvää vauhtia. Muutokset tosin eivät AMC:lla jääneet tähän. Puolisen vuotta myöhemmin Javelinin jälkeen ilmestyi 2 paikkainen AMX. Uusi urheiluauto oli periaatteessa lyhennetty Javelin ja AMX oli Corveten lisäksi oli ainoa kaksipaikkainen Yhdysvalloissa tehty auto 60-luvulla. Yllättäen silti vaikka AMX oli hinta-laatu suhteensa puolesta täysin ylivoimainen vaikkapa juuri Corvetteen verrattuna, se ei siltikään myynyt suuria määriä vuonna '68 (6 725kpl) eikä oikeastaan sen jälkeenkään. Suurin hyöty AMC:lle AMX:stä oli mainosarvo, sillä Javelinin jälkeen AMX pääsi myös lehtien kansiin ja palstoille arvosteltavaksi. Paatuneimmankin kolmen suuren kannattajan oli myönnettävä, että AMC oli mukana valmistajakisassa täysillä, olihan sillä 2- paikkainen urheiluautokin jota mm. Fordilta tai Moparilta ei valikoimastaan löytynyt. Sekä Javelinin, että AMX:n pääsuunnittelijana toimi Dick Teague, joka oli juuri aloittanut kautensa AMC:llä. Sama mies vastasi myöhemmin lähes kaikista uusista autoista ja mitä useimmiten hyvällä menestyksellä 1970-luvun puolivälin lamavuosiin asti. Javelinin suosion ollessaan huipussa, AMC otti siitä kaiken irti tuotti yhden varmasti päitä kääntävimmistä Javelinin prototyypeistä. Proton nimi oli AMX III joka nimestään huolimatta ei ollut kaksipaikkaisen urheilumalli, vaan juuri sitä mitä nimi alun perin tarkoitti eli American Motors experimental. Olisihan se mukava tänäkin päivänä nähdä Javelinin farmariversioita katuliikenteessä Ideaahan kyllä hyväksikäytettiin Hornet Sportaboutin suunnittelussa, muttei viety sitä ehkä ihan näin pitkälle Sivu 8/48

Uuteen Javeliniin sai myös uuden SST paketin, joka sisälsi parempien verholimateriaalien lisäksi myös pitkän lisävarustelistan. Tältä listalta halutuimmaksi varusteeksi tuli Rally-Pak, joka jo pian ilmestymisensä jälkeen nimettiin uudelleen "Go" paketiksi. Paketilla sai jo ennestää urheilullisesta autosta huomattavasti pirteämmän menijän. Lehdistö ihastui nasevaan ilmaisuun, joka varmasti lisäsi paketin suosiota varsinkin nuorien asiakkaiden silmissä. Kun kerran muskelibuumiin päätettiin lähteä mukaan, päätös kävi että se tehtäisiin tietenkin jo Rambler merkistä tutulla tavalla eli täysin palkein. Niin kuin Rambler oli merkinnyt laatua koko rahalla, päätettiin että Javelin merkitsisi performance henkeä koko rahan edestä. Olihan Javelin tietenkin saatavana koko historiansa ajan myös taloudellisella kuutoskoneella ja enemmän käyttöautoksi sopivalla alustallakin, mutta päämainosarvon saivat tietenkin urheilullisemmat veekasimallit. Vuonna 1968 AMC perusti Trans-AM sarjaan tehdastiimin joka hoiti tämän urheilupuolen luomisen. Teko oli aikanaan yllätys, ikäänkuin nyky-volkswagen perustaisi Formula1 tiimin! AMCn ovaaliratojen tehdastiimi sai nimekseen Javelin Racing Team Inc. Alusta alkaen tuli kaikille selväksi että kisahenki otettiin tosissaan. Ensimmäisessä kisassa AMCn tiimi oli viides, toisessa kisassa oltiin maalissa toisena ja koko ensimmäisen kisavuoden lopputulos oli kolmas. Tähän vielä kun otetaan huomioon, että Javelin Racing Team oli ainoa joukkue joka tuli maaliin jokaisessa kisassa johon se osallistui (12 kisaa ohjelman 13:sta mahdollisesta) oli ensimmäisen vuoden kolmas sija voittoakin parempi! Kuitenkaan tämä ei vielä AMC:lle riittänyt... Seuraavana vuonna AMC liittyi ovaalikisojen koko kauteen ja näin siirtyi täysveriseen NASCAR luokkaan. Odotukset olivat jo suuret, mutta tällä kertaa kaikki tuntui menevän pieleen. Mikään ei toiminut niin kuin piti. Vuoden 1969 lopputulos AMC Racing Teamille olikin mitäänsanomaton ja jotkut osapuolet odottivatkin AMC vetäytyvän kisoista kokonaan, mutta AMC:lla olikin jo uudet kujeet mielessä. Vuonna '69 odotukset NASCAR sarjassa AMClle olivat suuret, mutta kuitenkaan mikään ei onnistunut niin kuin olisi pitänyt. Vuosi '69 oli samalla myös viimeinen vuosi kun Trans-AM väreissä esiintyi vaaleansininen, Big Bad Blue, seuraavana vuonnahan paikalle vaihdettiin tummemman sininen vastine Commodore blue. Vuonna 1970 AMC oli päättänyt voittaa. Yllättävä uutinen heti kauden alkuun oli, että Roger Penske ja Mark Donahue olivat sopineet olevansa seuraavat kolme vuotta American Motorsin leivissä. Tämän legendaarisen parin avulla nopeasti vuoden 1969 nolaukset unohdettiin, mutta voittoon tähdäten oli seuraava kausi vieläkin pieni pettymys. Vuoden Mark Donahue työkalunsa kanssa ('70 Javelin T/A #6) 1970 kisakalenterin lopussa AMC oli lopulta toinen, vain pari pistettä Fordin perässä. Itsestäänselvää oli, että 1971 vuodeksi haettiinkin voittoa - ja vain voittoa. Niin ja tokihan se myös saavutettiin. Yritystä toki oli muillakin, mutta AMC Racing Team sai alleen vuoden vaihteessa uuden Javelinin. Tämän hieman suurempikoppaisen Javelinin suunnittelussa oli alusta lähtien mukana NASCAR sarjan vaatimukset. Helpompaahan oli ottaa tarvittavat muutokset mukaan tuotantoautoon, kuin yrittää kelpuuttaa ne anelemalla ja muutoksia piilottelemalla auton NASCAR versioon. Javelin pysyi ensimmäiset vuodet 1968-1970 ulkonäöltään lähes samana ja suurin osa muutoksista olikin kosmeettisia. Ensimmäisen vuoden jälkeen 1969 malliin tuli hieman muutettu etumaski, koristeellisempi nokkapelti ja sisustan parannukset. Suurin ulkonäöllinen muutos tälle vuodelle olikin Big Bad Colors:ien tulo. Big Bad Blue, Red ja Green olivat shokkivärien nimet ja tämä tylynnäköinen paketti sisälsi myös korin mukaan maalatut puskurit, kattospoilerin ja valikoiman ralliraitoja. Nämä lähes neonväreiksi luokiteltavat värit ovat kieltämättä tänäkin päivänä huomiota herättäviä ja olivat taatusti samaa esittelyvuotenaan. Sivu 9/48

Moottoripuolelle tuli myös uutta 1969 ja 343cidistä jatkojalostettu 390cid toi taatusti katu-uskottavuutta 315 hevosvoimallaan. Uusi kone erosi vanhasti mm. tako-alakerralla ja pienin hyvin kohdistetuin vahvistuksin. Moottorihan tuli pääasiassa tunnetuksi AMX 390cidinä, mutta se oli käytössä tietenkin myös Javelinissa. Uuden koneen myötä tähän asti tehokkain 343cid HIPO lohko siirtyi historiaan. Vuonna 1970 Javelin sai taas uutta ilmettä keulaansa ja muutokset olivatkin jo helpommin huomattavissa. Uusi 'twin venturi grille' onkin helpoin tapa erottaa 1970 Javelin vanhemmista malleista. Myös nokkapelti koki muutoksia tälle vuodelle saaden jälleen hieman erilaiset scoopit. Viime vuoden tapaan, myös sisusta koki pieniä mallimuutoksia. 290cid pikkukasi suureni myös tänä vuonna 304cid kokoon Trans-Am sarjan 305cid rajan vuoksi. Muutos tosin tuli hieman myöhässä ottaen huomioon, että vuonna '70 sallittiin myös isolohkojen destroukkaus' pienemmiksi sisällyttäen ne 305cid rajan sisälle. Myös 343cid suurennettiin 360cid kokoon. Myös alusta sai päivitystä, tuplapallonivel ratkaisun muodossa. '70 Javelin 'Mark Donahue Special' (kuva Eddie Stakes) Mark Donahuen onnistumiset pistettiin myös hyvään myyntikäyttöön ja vuonna '70 AMC julkaisikin kaksi 'limited edition' pakettia Javelinille jotka nykyaikana ovatkin erittäin haluttuja ja etsittyjä keräilykohteita. 'Mark Donahue Special' paketti antoi SST Javelinille ihan mukavasti lisäarvoa. Pakettiin kuului mm. suurehko takaspoileri, erityyppiset C-stripe vauhtiraidat, AMX:n Ram-Air scoopillinen lasikuitinokkapelti, 360cid tai 390cid V8, etu- ja takakallistuksenvakaajat, tuplaputket, tehostetut levyjarrut, erikoisvanteet, niin ja Mark Donahuen signeerauksen suunnittelemaansa takaspoileriin. Sama takaspoileri tuli muuten perusvarusteeksi '71 jälkeen rakennettuihin Javelineihin. Näitä Mark Donahue Special malleja rakennettiin 2501 kpl, mutta vielä harvinaisempi paketti 1970 vuodelle olikin 'Trans-AM'. Javelin T/A on nykyään kaikkein harvinaisin, halutuin ja hintavin Javelineista. Tylymmän näköistä maalausteemaa saa etsiä, mutta tuskin löytää...tai jos löytää, niin taitaa löytyä saman firman katon alta Tähän jokaisen katukiihdyttelijän unelma-pakettiin sisältyi kaikki mitä 'Mark Donahue Special' pakettiinkin ja hiukan päälle. Trans-Am Javesta löytyi myös alumiininen etuspoileri, leveämmät rallyewheelsit, 390cid V8 4bbl, nelilovinen manuaali (T-10) lattishifterillä ja vähintään 3.91:1 perävälitys. Paketti oli tosiaan harvinainen jo uutena ja autoja valmistettiinkin vain 50-100kpl (lähteestä riippuen). Kaikki Trans-AM Javelinit olivat puna-valko-sinisiä. Käytetty värikoodi oli "00", eli Matador Red, Frost White ja Commodore Blue ja se onkin varma tapa tunnistaa aito T/A Javelin, sillä tätä värikoodia ei muissa Javelineissa käytetty. Suomesta näistä erikois-javelinejä ei taida löytyä, vaikka yleensä Javelinmallit ovatkin hyvin edustettuina. Yleisiä ne toki eivät ole, mutta jokaista vuosimallia löytynee vähintään tusinan verran. Sivu 10/48

Vuosi 1971 olikin Javelinin kannalta suuren muutoksen vuosi. Kolmatta vuotta edennyt pienempikorinen Javelin ei 1970 myynyt enää odotusten mukaan (28 210 kpl), eli oli aika esitellä uusi korimalli. Tämä uusi Javelin tulikin tunnetuksi heti ilmestymisensä jälkeen lempinimellä 'Humpster' ja nimen ymmärtää heti, kun on kyseisen auton nähnyt. Ulkonäön muutokset olivat erittäin taidokkaasti toteutettuja, muuttaen auton ulkonäön kokonaan uuden tyyppiseksi. Pääsuunnittelija Dick Teague oli tehnyt hyvää työtä, vaikka ilmaisikin vaatimattomasti. " Meillä ei ollut varaa tai aikaa tehdä mitään dramaattisempia muutoksia " Harvemmin tavattu 71 Javelin perusmalli varustettuna 232cid kuutosella Dramaattista tai ei, mutta '71 Javelinilla oli uusi pituus, leveys, täysin uusi etupää ja etulokasuojat. Kuitenkin uuden Javelinin alla lymyili vanha pohjalevy, alustan suunnitelu ja tekniikka oli pieniä päivityksiä lukuunottamatta täysin sama. Suurin näistä tekniikan päivityksistä oli 390cid kasin suurennus maagisen 400cid rajan yli 401cidiksi. Javelin AMX '71 ihastutti ja vihastutti ostajia uudella aggressiivisella ulkonäöllään... AMX koki myös aikamoisen muutoksen tänä vuonna, sillä 1971 se päätyi omasta mallisarjasta Javelinin lisävarustepaketiksi. Eli vuoden 1970 jälkeen ei 2 paikkaisia AMXiä enää valmistettu. Ne olivat toki suunnitteilla vielä vuonna 1971, mutta suunnitelmat haudattiin, koska 1970 AMX ei enää myynyt odotusten mukaisesti. Tottahan oli myös, että tuotantokapasiteettiä tarvittiin myös lisääntyneelle pienempien perheautojen valmistukselle. Niin ja olivathan urheiluautot ja muskeliautot osittain jo väistymässä ajan hengen vaihtuessa. Tästäkään huolimatta ei Javelin AMX ollut mikään vakuutusyhtiöiden paineiden tuottama budjettimuskeli, sillä AMX paketissa tuotantoon tuotiin paljon muutoksia Javelinin perusmalliin, joista kilparadalla oli huomattavasti hyötyä (mm. etumaski, spoilerit). Sivu 11/48

Kaksipaikkainen 1971 AMX ei koskaan päässyt tuotantoon asti vaikka AMC:lla olikin valmis konsepti autosta kuten harvinainen promokuva osoittaa. Riskiä ei yksinkertaisesti voitu ottaa. Pettymys oli suuri varsinkin pääsuunnittelija Dick Teaguelle, joka lopulta valmisti omaan käyttöönsä yhden 1971 AMXn. Teaguen Hopeanharmaa yksilö on yhä hyvissä voimissa lätäkön toisella puolella ja tuttu näky suuremmissa autonäyttelyissä... Kuten helppo oli arvata, uusikin Javelin oli suunniteltu kilparadoille. Mark Donahuen kosketus näkyi selvästi uudessa kopassa ja vaikkei hänen nimikkomalliaan enää vuoden '70 jälkeen nähtykkään oli Donahue takaspoileri Javelin AMX paketissa vakiovarusteena. Kun vuonna '71 AMC sai vihdoin metsästämänsä voiton NASCAR sarjasta niin hurmos oli sen mukainen. '71 Javelin AMX:n varustelistalle ladattiin kaikki mitä nyt ajatella keksi ja Group 19 tehtaan viritysosat menivät kuin kuumille kiville tehtaan varastosta. Vaikka itse muskelikausi alkoi olla ohitse, ja ponycar idea oli ohitettu pari vuotta sitten, oli silti Javelinissa vieläkin kunnon kone, ulkonäkö ja iskukyky. Kun sitten vuonna '72 AMC uusi voittonsa NASCAR sarjassa alkoi tosiaan tuntua siltä kuin tavoitteet olisivat täytetty. Javelinista valmistettii parikin erikoismallia, jotka olivat nimetty ovaaliratojen mukaan. Paketit sisälsivät lähinnä kosmeettisia muutoksia SST Javeliniin, mutta ne myivät hyvin. Voittoja toisensa jälkeen, uusia upeita lisävarusteita, mutta ehkä sittenkin kaikki tapahtui liian myöhään. Nimittäin uudessa ulkoasussaan Javelin ei koskaan enää myynyt yli 30 000 autoa vuodessa. Odotuksetkin olivat tietenkin aika matalalla, sillä monet muut valmistajat olivat hyljänneet muskelimallinsa jo viime vuonna. Javelin pysyi kuitenkin tuotannossa vielä 1974 vuoteen asti, täysiverisenä muskeliautona, ilman kompromisseja. Muutokset jäivät käytännössä katsoen vain kosmeettisiksi 1972 vuoden jälkeen, suurimpina lienee takavalojen muuttuminen nelivaloiksi vuonna '73 ja viimeisenä tuotantovuotenaan Javelinin etuparkkien muuttuminen neliskanttisiksi. Nämä pienet muutokset ovatkin paras tapa erottaa viimeisien vuosien Javelinit toisistaan. Tekniikan puolella muutokset jäivät myös aika vähiin, lukuunottamatta vuodesta '72 lähtien käyttöön otettuja Torque-Flyte automaatteja. Lisenssillä AMC:lle tehdyt automaatit vaihtoivat nopeammin ja olivat kevyempiä kuin vanhat Borg-Warnerit, joten muutos oli odotettu. Laatikot vastasivat pitkälti Moparin omia, muuta niillä oli täysin oma ulkokuori ja rihloitus. Muutoksen myötä myös kuutoskoneiden pulttijako vaihtui kasia vastaavaksi. Kuriositeettina lienee myös hyvä mainita paljon kummasteltu Pierre Cardinin suunnittelema design sisusta, joka tosin sekään ei onnistunut piristämään myyntiä erikoisemmin. Myös vuonna '73 jätettiin pois koko Javelinin historian ajan ollut SST merkintä ja jäljelle jäi vain perusmalli ja Javelin AMX. Vuonna '72 AMC vihdoin saavutti kauan tavoittelemansa voiton NASCAR sarjassa. Kuvissa sekä #1 että #6 kilpa-autot. Ulkoiset korinmuutokset eivät olleet sallittuja, vaikka helposti huomaakin että koko auto oli silminnähden matalampi ja mm. valot olivat saaneet uuden käyttötarkoituksen Sivu 12/48

Javelin AMX. It's nice to know you're driving the winner. Javelinin mainonta oli miltei aina sidoksissa kilparatoihin ja suorituksiin siellä, varsinkin juuri AMX mallin kanssa. Vuonna '74 hevosvoimilla rehvastelu autoteollisuudessa oli ohi, muskeliautot olivat vetäytyneet historiaan ja mm. Mopar oli kokonaan hylännyt markkinat. Ford liittyi tähän rintamaan ja pienensi Mustangin pikkuautoksi (Mustang II) nelisylinterisellä koneella. Sama liike oltaisiin voitu tehdä myös AMC:lla Hornet Hatchbackin kanssa jo vuotta aikaisemmin nimeämällä se Javelin II:ksi, mutta ikävä kyllä AMC:lla oli täysin muut markkinat mielessä. Uusi ihmeauto Pacer oli valmiina tuotantoon ja linjatilaa tarvittiin. Viimeisenä vuotenaan Javelineja valmistettiin vielä 29 536 autoa, joista 4980kpl olivat AMX paketilla varustettuja. Sinänsä juuri tämä yksityiskohta on mielenkiintoinen, sillä Javelin AMXien tuotanto oli juuri viimeisenä vuonna suurempi kuin koskaan. Tottahan silti on AMCn hallituksen jäsenen John Conden viimeiset sanat Javelinista: "Kun päätimme jättää Javelinin pois tuotannosta, itsestään selvää oli, ettei niiden autojen markkinat ainakaan olleet noususuhdanteessa." Myöhemmin vielä AMX nimi herätettiin henkiin kahdeksankymmentä luvulle asti mm. Hornetin ja Spiritin lisävarustepakettina mutta Javelin jäi pois lopullisesti. Onneksi sentään Javelineja on nykypäiväänkin asti säilynyt yllättävänkin hyvin, jopa Suomestakin löytyy täysin alkuperäiskunnossa olevia yksilöitä monen auton käyttötarkoituksista huolimatta. Ja tottahan on sanonta, jonka Automotive Quarterly latasi ulos parisenkymmentä vuotta sitten: "Javelin on auto keräilijälle, joka marssii omaan tahtiinsa, eikä ole kiinnostunut muotivirtausten houkutuksista." All sporty cars look pretty much the same, cost pretty much the same, and act pretty much the same. Except the 1980 looking Javelin. From American Motors 1971 Sivu 13/48

Javelin Mallit, Tiedot, Tuotantomäärät, Varusteet Vuosi Malli Wheel- Paino Hinta Tuotantomäärä base lbs $ yks. yht. 1968 6879-5 Fastback Coupe 109 2826 2482 n/a 6879-7 SST Fastback Coupe 109 2836 2587 n/a 56 462 1969 6979-5 Fastback Coupe 109 2826 2512 n/a 6979-7 SST Fastback Coupe 109 2836 2633 n/a 40 675 1970 7079-5 Fastback Coupe 110 2845 2720 n/a 7079-7 SST Fastback Coupe 110 2863 2848 n/a 7079-7 SST / Trans-Am Coupe 110 3340 3995 n/a 28 210 1971 7179-5 Hardtop Coupe L6 110 2887 2879 3500 7179-7 SST Coupe L6 110 2890 2999 1000 7179-5 Hardtop Coupe V8 110 3144 2980 4000 27554 7179-7 SST Coupe V8 110 3147 3100 17000 7179-8 AMX Coupe V8 110 3244 3432 2054 1972 79-7 SST Hardtop Coupe L6 110 2876 2807 n/a 79-7 SST Hardtop Coupe V8 110 3118 2901 n/a 79-8 AMX Hardtop Coupe V8 110 3149 3109 n/a 23455 1973 79-7 Hardtop Coupe L6 110 2868 2889 n/a 79-7 Hardtop Coupe V8 110 3104 2983 n/a 79-8 AMX Hardtop Coupe V8 110 3170 3191 4632 27188 1974 79-7 Hardtop Coupe L6 110 2869 2999 5036 79-7 Hardtop Coupe V8 110 3116 3093 19520 79-8 AMX Hardtop Coupe V8 110 3184 3299 4980 29536 SPECIFICATIONS: (Esimerkkinä vuoden '71 varustelista. (selvyyden vuoksi englanniksi)) Dimensions: Models (Hardtop): Base Javelin, SST and AMX Wheelbase (inches): 110 Length (inches): 191,77 Width (inches): 75.2 Front Tread (inches): 59,3 (six) 59,7 (V8) Rear Tread (inches): 60,0 (six), 60,0 (V8) Trunk Space (cubic feet): 10.2 Fuel tank capacity (gallons): 17 Heating: Weather-Eye heating system Safe Command Features: Back-up lights and 4way hazard warning signals High intensity headlights with "Guard Glo" feature Rear view mirror left side, exterior plus right side optional (Standard on AMX) 12" Day/Night inside rear view mirror Manual windshield washers Non-glare variable speed windshield wipers Side-of-car safety markers illuminated with headlights Double safety self-adjusting brake system Brake system warning light Seat belts - all seating positions Two fronts shoulder belts Front seat head restraints High strength door locks and safety inside handles Padded instrument panel, visors, pillars and roof New type energy-absorbing safety steering column (controlled collapsing action) Deep-dish impact absorbing steering wheel Anti-theft lockable steering column Extra strength door hinges Sivu 14/48 Exterior & Interior Advanced Unit Construction "Guard-Rail" door structure Deep Dip Rustproofing "Lustre-Gard" acrylic enamel-triple coats Molded Fiberglas ceiling Body sound insulation on floor Front arm rests New "cruved-cockpit" instrument panel New type safety windshield High back contoured bucket seats Flush-contoured outside door handles Mechanical "Twin Ball Joint" front suspension design Coil Front / Leaf Rear New 11" clutch on 4spd manual and 3spd with 360cid Step-on Parking Brake Suspended operating pedals Self-adjusting brakes Anti-smog exhaust emissions system Anti-smog fuel tank vapor emission system All-synchromesh, 3-spd manual transmission for Six cyl. All-synchromesh, 4spd close ratio transmission, optional on Javelin V8's with quick-action "Hurst" linkage Fiberglass-belted tires Brake diameter (inches): 9 (sixes), 10 (V8s) Brake lining area (sq. inches): 153.0 (sixes), 167.0 (V8s) Space saver spare tire (standard on AMX) Slot styled steel wheels (standard on AMX, NA others)

OPTIONS FOR JAVELIN 1971: Performance Items Twin-Grip differential Quick ratio manual steering (recom. only for perf. racing) Dual Exhaust, 360cid 4bbl (standard on 401cid 4bbl) Rally-Pac: ammeter and oil pressure gauges, tachometer and clock combination plus 140mph speedometer AMX "Go" package: 360cid 4bbl, dual exhaust hood "T" stripe, blackout rear panel, Rally-Pack gauges, handling package, cowl-air carburetor induction system, heavy-duty engine cooling, twin-grip differential, power disc brakes, E60x15 Polyglas tires with white lettering, styled steel wheels (15x7) with space-saver spare tire. AMX "Go" package: 401cid 4bbl, same as above except for the engine. Heavy Duty Equipment Heavy duty engine cooling system - heavy duty radiator, power flex fan and fan shroud (standard with air-cond.) 50 or 60 amp. tropical battery Heavy duty 70 amp. battery Cold start package: 70 amp. batter & 55 amp. alternator (for cars without air cond. or Command Air) Handling package (6cyls): front sway bar, heavy duty springs and shock absorbers Handling package (V8): heavy duty springs and shocks Engine block heater Heavy duty 10" clutch (6cyls with 3spd manual) Heavy duty oil cooler (6cyls with automatic transmission) Convenience Groups & Items Tinted glass, windshield only Tinted glass, all windows (recom. with air conditioning) Conveniance group: remote control left outside mirror (painted body color), visor vanity mirror, electric clock Electric windshield wipers and electric washers. Visibility Group: incls. conveniance group and electric windshield wipers & washers Electric rear window defogger (incls. 55amp. alternator and tinted rear glass) Clock (separate from visibility group) Light group: trunk light, two courtesy lights, glove box light, parking brake warning light and map light, lights on - warning buzzer, low fuel warning light Adjust-O-Tilt steering wheel (not with manual shift) Space-saver spare tire (standard with slot wheels & AMX) Luggage rack - rear deck lid (NA AMX) Headlight Delay System Protection Items Bumper guards, front and rear Under coating and hood insulation (std. on AMX) Scuff molding, side (NA with Rally stripes) Power Assists: Power steering (recommended with air conditioning) Power brakes Power disc front brakes (6 & V8) Manual disc brakes (V8 only) Seating Items: Center armrest and center cushion (NA on AMX) Center armrest only (with console) Console only incl. with floorshift automatic and optional with 3 or 4 speed floor shift (standard on AMX) New high-back contoured bucket seats (standard) Paint & Upholstery Rally stripes optional, 3 colors (basic and SST) Hood "T" Stripe, 3 colors (AMX only) All vinyl seat upholstery (standard) Corduroy fabric seats (optional SST and AMX) Vinyl covered roof, 4 colors Pin stripes, 2 colors (standard) Heating and Air Conditioning All-season air conditioning with heavy duty cooling and electrical system Appearance Items Turbo cast wheels covers (4) (NA AMX) Wire wheel covers (4) (NA AMX) Wheel covers (4) (standard on SST, NA AMX) Custom wheel covers (4) (NA AMX) Spoke-type wheels (4) incls. space-saver spare tire with regular wheel (V8 only) Styled steel wheels (4) 15x7" incls. space-saver spare tire with regular wheel (V8 only) Radios & Tape Equipment AM push-button radio AM-FM multi-plex stereo radio Rear speaker (with radio only) 8 track stereo tape player with manual AM radio and 2 rear speakers Miscellaneous Export headlamps (amber or clear) Metric speedometer Locking gas cap Export tool kit Finned type brake drums 9" (6cyls only) 55 amp. alternator (standard with air conditioning) Clock/Tachometer combination with kilometric speedometer (6 & V8) Sivu 15/48

Javelin SST '70 (Omistaja Pekka Huotari, Kuusamo) Kerhon kalustoon kuuluu paljon erilaista kalustoa, kuten jäseniäkin. On mobilisteja, raggareita, autojaan käyttöautoina käyttäviä ja on myös enemmän tehopuolesta kiinnostuneita kuskeja. Kun ensimmäistä kertaa puhelimessa keskustelin 'Peken' kanssa, tiesin heti kättelyssä, että hän kuului tähän viimeksi mainittuun ryhmään. Itse en ole kovinkaan perehtynyt vielä auton virittämiseen ja omat tietoni autojen tekniikasta ovat jokseenkin rajatut, tämän erityisesti huomasin, kun keskustelin Peken kanssa hänen Javelinistaan. Kun Peke jaksoi pyynnöstäni vääntää rautalangasta lyhyesti, kuinka suuria muutoksia autoon on tehty alkoi vähitellen valjeta myös se, kuinka paljon työtunteja autoon oli uponnut, rahapuolesta puhumattakaan. Tähän vielä voisi lisätä toteamuksen, jonka luin kun pari kiihdytysautokuskia jutteli asioista jenkkilän AMC klubin kotisivuilla. "When the speedfly bites, there's only one thing you can do, and it sure as heck isn't stop." Jokainen joka alalla on pyörinyt, voikin sitten maistella tätä lausetta ajatuksissan lukiessaan Peken perusteellista kertomusta autonsa vaiheista. / A-V Peken Javelin SST '70 on ulkoapäin lähes alkuperäisen näköinen. Turvakaaret tosin vihjaavat jo jotain... Autoni Historiasta (Teksti Pekka Huotari, Kuvatekstit A-V Nauha, Kuvat A-V Nauha) Auto on alkuperäinen 'Ruotsi-auto', joka uutena oli tullut pikkukaupunkiin nimeltään Motala. Tämän jälkeen auto olikin sitten pyörinyt ympäri Etelä-Ruotsia. Vuonna '88 olin töissä Ruotsissa ja huomasin Javelinin myynnissä Gula-Tidningen lehdessä, joka siis on Ruotsin vastine Keltaiselle Pörssille. Kiinnostuin heti eli soitin myyjälle ja sovittiin tapaaminen. Auto oli tuolloin suhteellisen alkuperäisessä kunnossa, väriltään Big Bad Green valkoisin sivuraidoin. Tekniikkana toimi 290hevosvoimainen 360cid ja liikkumista tahditti Borg-Warnerin M-11 automaatti jonka jatkeena toimi AMC-20 lukkoperä. Autoon tutustumisen jälkeen sovittiin samantien hinnasta ja auto vaihtoi omistajaa. Auto oli Tukholmassa ja asuin itse 140km pohjoiseen päin eli sain auton haettua vasta seuraavana viikonloppuna kaverin avulla. Auton väri oli pahasti haalistunut, eli sille oli hetialkuun tehtävä jotain. Tein pohjatyöt ja auton väriksi valittiin Porchen punainen. Maalaus tosin epäonnistui ja päätinkin vaihtaa samantien taas väriä, kun kerran mahdollista se oli. Hiottiin auto taas ja väriksi valittiin tällä kertaa Trans-Am Javelinin Red, White ja Blue. Javelinilla ajeltiin puolisen vuotta jolloin alkoi tuntua siltä etteivät nuo 290 hevosta yllättäen enää olleetkaan riittävästi ja tekniikka myytiin '89 ja tilalle tuli '68-'69 vuoden 390cid ja uudempi TF-727 ja Moparin 8 3/4 lukkoperä. Autolla ajeltiin taas vähän aikaa, mutta sitten taas tuli tarve hankkia lisää hevosvoimia. Seuraavana vuonna 390cid vaihtuikin '73 vuoden 401cidiin. Sivu 16/48

Kun vuonna '91 muutin takaisin Kuusamoon, toin auton tietenkin mukanani ja vuoteen '93 asti se olikin miltei jokapäiväisessä käytössä. Tietenkin stripilläkin piti käydä ja kun '92 kävin kokeilemassa vauhtivaroja Rovaniemen 1/8-mile kisoissa luokassa D oli paras aika 8.55/130km/h ja voitin oman luokkani. Vuonna '93 aika vähän huonontui ollen 8.8, mutta taas '94 paransin aikaani kellottaen 8.24/142km/h ja voitin jälleen oman luokkani. Seuraavana vuonna vein rekisterikilvet pois, jonka jälkeen alkoikin Javelinin jatkuva rakentelu, jolloin autoa purettiin ja kasattiin melkein joka vuosi. Alkuvuonna '95 auton etupää muutettiin putkikeulaksi ja peltiosien tilalle tuli lasikuitu flippi. Myös takarunko palkit muutettiin ja vaihdelaatikoksi tuli Chevyn TH-400, joka pultattiin omatekoisella välilevyllä moottoriin kiinni. Peräksi tuli Fordin 9", mutta 401cid pysyi samana. Javelin maalattiin uudelleen seuraavana vuonna ('96) ja väriksi tuli punainen valkoisin viivoin auton yli. Auto alkoi vähitellen taas valmistua ja '98 käytiin testaamassa sitä Kemin 1/4-mile kiihdytyskisoissa tällä kertaa Outlaw ryhmässä. Ensimmäinen ja toinen lähtö epäonnistuivat ja ajat olivat sen mukaiset siinä 14-15 tietämillä. Kolmas lähtö onnistui hyvin puoleen väliin asti, kunnes 150km/h vauhdissa vaihdoin kakkoselta kolmoselle ja kuului pamahdus kun kardaani katkesi keskeltä poikki. Loppuajaksi saatiin 12.66/105km/h ja taas talliin ja auto meni purkuun. Myin samantien surutta pois perän ja vanteet. Takarunkopalkit ja turvakehikko tehtiin uudestaan ja pyöränkotelot suurennettiin. Peke on todellakin kotonaan autossaan, onhan koko Javelin Kotelut ja kaikki sisäosat mm. kojetaulu täysin omaa ja vaativaa käsityötä. Hatunnoston arvoinen tehtiin alumiinista, lattia on yhä peltiä, uudet suoritus, harvemmin Suomessa tälläisiä rakennetaan. istuimet tehtiin lasikuidusta Sparco tyyppisiksi, jotka päällystin plyyshillä. Uudeksi peräksi tuli Ex-Funny Car Fordin 9", jonka kävin itse hakemassa Ruotsin puolelta. Käteisen lisäksi vaihdossa meni TH-400 laatikko ja sen turbiini. Pian tämän jälkeen uudeksi vaihteistoksi valittiin Powerglide joka sittemmin löytyi Etelä-Suomesta. Sivulta katsoen Javelin on täysin alkuperäisen näköinen, ainoa joka ottaa hieman silmään on, että mihinhän nuo takarenkaat menevät piiloon Taustalla näkyy Tekoniemen Hannun tyylipuhdas '68 Javelin SST, ex-kiihdytysauto, tätänykyä käyttöauto tekniikalla Kaikki auton työt on tehty itse ja lisäksi suurinosa moottorin ja alustan osista on itse valmistettu. Näihin kuuluu esimerkiksi taka-akselin ja rungon nelilinkki levyt ja tangot, moottorin tuplaöljynkiertosysteemi, venttiili-kopat, vippojen tukisillat, pakosarjat, pakoputkisto ja sen vaimentimet. Kun Javelin vihdoin alkoi taas valmistua käytiin sitä testaamassa 26.8.2000 Kalajoella pidetyissä kiihdytyskisoissa. Paras varttimailin aika tuli ykkösellä sutien 10.875/198. Tästäkin pitäisi riittää vielä rahkeita parempaan, kunhan vain pitopuoli saadaan kuntoon niin ainakin koneessa pitäisi löytyä potentiaalia vähintään mataliin kympin aikoihin jollei korkeisiin yseihinkin. Sivu 17/48

Takakonttia hallitsevat massiiviset pyörienkotelot ja alumiinin kiilto. Polttoainekenno ja akku löytyvät myös asiaan kuuluvaan tapaan tietenkin täältä. Sisustasta näkee että tämän auton tarkoitus ei ole mukavuus vaan käytännöllisyys. Alkuperäiset osat ovat tosiaankin aika vähissä. Peken Javelin SST '70 Tekniikka Moottori AMC 401cid, porattu 0.30 ylikokoon, 12.5 puristavat TRW takomännät, Kiillotetut veivit ja kampura Lohko myös kiillotettu ja siihen on lisätty ylimääräiset kannenpultit, Kansissa 58cc palotila Portatut 2.10, 1.625 titaanivenat ja 1.625 K-motion jouset Titaanilautaset, 1.6 aluvipat ja omavalmisteiset tukisillat, Chevy BB työntötangot Nokka-akseli Crane Roller jossa nostoa imupuolella 0.620 ja pakopuolella 0.640 Omavalmisteinen öljynkiertosysteemi, tuplalinja+adapterit öljypumpulle ja öljypohjaan Modifoitu Edelbrock Torker Imusarja, Holley 1050cfm Dominator Koneessa on patentoitu Toyotan välitetty starttimoottori Pakosarjat 2" primääri, 3.5" kollektori, Itsetehdyt pakoputket+äänenvaimentimet (0.75 pellistä) Crank Trigger sytytys, BG bensapumppu+säätäjä, RCI 8 gallonan polttoaine kenno Vaihteisto Powerglide, 1.76 ykkösellä, trans brake TH-400 akseli+vetolevy 8" turbiini 5000-6000 Itsevalmistettu välilevy vaihdelaatikon+moottorin välillä Taka- Summer Brothers 9" (Ford) Ex-Funny Car, Vahvistettu banjo, N-case, Alu support akseli MW yoke, 35.5 splines, uivat vetoakselit, spool, Billet Gaps pinnapultit, levyjarrut 5,43 Pro Gear välitys Kori: Lasikuituinen flippi-keula, Taka ja takasivulasit polycarbonaattia, tuulilasi ja ovien lasit alkuperäiset Mm. Ovet, takaluukku alkuperäiset mutta kevennetyt, takapuskuri alkuperäinen Alusta Eturunko alkuperäinen paitsi yläpää putkesta Takarunko kuskin penkin alta lähtien 40x80 ohutseinämäistä 'huonekalu palkkia' Jarrut Levyjarrut edessä (Volvo 142 olkatapit+240:n satulat/yms edessä) Levyjarrut myös takana 5" jaolla Pääjarrusylinteri on Toyotan ja se on sijoitettu poikittain kojelaudan taakse adapterien avulla Vanteet Edessä Weld Racing 3.5x15, renkaat 155x15 - Takana Weld Racing 14x15, renkaat MT 33x18.5x15 Sivu 18/48

Javelin AMX '71 (omistaja Kari Kokkola, Helsinki) Kun ensimmäistä kertaa internetissä aloin kysellä tyhmiä kysymyksiä, silloin ensimmäisen Hornetin hankittuani, olin aivan ulalla koko merkistä. Kukaan ei näyttänyt tietävän yhtään mitään mistään, ja merkkikerhoakin metsästin puhelin välityksellä parin sadan markan edestä, mutta ei siltikään onnistanut saada tietoa autostani. AMC-Listin internetistä löydettyäni (www.amxfiles.com) ja sinne ensikysymykset laitettuani, minuun yllättäen ottikin yhteyttä ensimmäinen tämän merkin harrastaja, johon tutustuin. Kari Kokkola heti alusta lähtien teki selväksi, ettei olisi mitään järkeä edes miettiä muutakuin AMC:n omaa kasikonetta ja muutenkin 'koulutus' merkkiin tuli nopeasti ja jopa kielellä mitä aloittelijana ymmärsin. Kari kuuluu pitemmän linjan harrastajiin AMC/Rambler merkin parissa, ja häneltä onkin löytynyt jo useampi merkin tuote, ja tällä hetkelläkin hänen harrasteautoihinsa kuuluu Suomen toiseksi ainoa Javelin AMX '71. Kaikki jotka Karin kanssa ovat 'Javesta' keskustelleet ovat varmasti kuulleet kuinka Kari aina painottaa kuinka maalipintakin on niin huono ja kuinka paljon hommia autossa vielä olisi... Itse en autossa vikoja ole nähnyt eli taitanee olla tottumuskysymys. Mutta lienee myös totta, että omistaja on aina vähän liian kriittinen omasta kulkupelistään. Jokatapauksessa sen pitemmittä selittelyittä annetaampas Karin kertoa itse upeasta ja harvinaisesta muskeliautostaan / A-V Kari ajoi Javelinin Forssan Pick-Nick tapahtumaan muiden yllätykseksi ja ihasteltavaksi. Mielenkiintoisinta oli kuunnella ohi liikkuvia ihmisiä kun he arvuuttelivat mikä ja minkä merkkinen auto oli kyseessä. (ja autossahan selvästi lukee JAVELIN ja AMX mutta silti ) (kuva A-V) Autossani ei ole muuta erikoista, kuin että se on yksi 745 valmistetusta ja toinen Suomeen eksyneistä AMC Javelin AMX 401:stä vm. '71. Auto on tullut virallisen maahantuojan kautta ja on varustettu isoimmalla ja tehokkaimmalla Javeliniin koskaan tarjotulla moottorilla, 401:llä ja vieläpä niillä pienempi palotilaisilla kansilla, sekä muskeliautoon omasta mielestäni ehdottomasti kuuluvalla manuaalivaihteistolla, tässä tapauksessa Borg-Warnerin T-10:llä, jossa on alkuperäinen Hurstin shifteri. Autoni ensivaiheista ei ole tarkkaa tietoa, ja jos joku tietää, kuulisin niistä mielelläni. Ensimmäinen Lokasuojien pullistukset, pitkä nokkapelti ja lyhyehkö coupe mallinen takapää tekevät '71 Javelinista erittäin kauniin ja samalla tylyn näköisen muskeliauton. (taustalla Karin talviauto, jonka paikan toivottavasti ottaa piakkoin Karin hankkima '65 American 220 232cidillä) Sivu 19/48

tietoni autosta on vuodelta 1984, jolloin se esiteltiin V8-Magazinen numerossa 1. Se oli silloin Vaasassa ja alkuperäinen sinapin keltainen värin mustin T-raidoin oli jo vaihtunut metallinpunaiseksi. Silloinen omistaja oli käynyt moottorin varmuudeksi läpi ja lisäksi mm. tilannut kaikki merkit uusina USAsta. Jotenkin auto sitten on ajautunut Halsingin Malmille, josta sen löysin aivan kotikulmilta Keltaisen Pörssin ilmoituksen perusteella. Omistajalta oli mennyt talli ja viisaasti hän myi auton pois ulkoa seisomasta. Tosin olihan se säilötty hienon Wolfin peitteen alle. Hän ei ollut pitänyt punaisesta sävystä, vaan oli myllyttänyt auton pellille, ja ennen kauppoja näin projektikuvat joissa se todellakin kiilteli puhtaalla pellillä. Väriksi hän oli valinnut auton nykyisen candysinisen. Juuri sellaisena muistan nähneeni auton joskus Hangon katuautokisoissa. Hänen jäljiltään on myös auton sen ajanhenkinen peräkorkealla ulkoasu. Perässä on lisälehdet jousissa, eli perä ei juurikaan jousta, ei sisään, eikä ulos, ja pito mutka-ajossa on siis sen mukaisesti huono, jos latu on vähääkään epätasainen. Tarkoitus onkin joskus tulevaisuudessa tapahtuvan voimansiirto- ja alustaremontin yhteydessä poistaa ylimääräiset lehdet ja mahdollisesti madaltaa jopa alkuperäistä korkeutta hieman. Perän virkaa valittaen nykyisin hoitava Moparin 8 3/4 saa myös väistyä, ja tätä varten tulikin Hesan swapista hankittua Danan perä joka kuulemma on auttanut mm. Hakkaraisen Roadrunnerin vauhdittamista. Perässä on spool (ns. pakkolukko) eli hitaassa vauhdissa mutka-ajo mitä todennäköisemmin vaatinee hieman huumoria. Alusta kaipaisi vielä uretaanipuslia ainakin taakse ja lisäksi takakallistuksen vakaajaa. Konin iskarit autossa jo onkin. Kytkinkin on vaihtolistalla, neljä henkeä päällä sudittelu on ollut sille vähän liikaa. Sisusta autossa on lähes alkuperäinen, mustaa vakosametin tapaista kangasta ja vieläpä ehjä. Kaikesta päätellen sen kokonaisajokilometrimäärä on varsin alhainen, mittarissa on nyt noin 16 tuhatta kilometriä, ties vaikka olisi vasta toisella kierroksella! Javen sisusta on miltei alkuperäisessä kuosissaan, ja hyvän kuvan puuttuessa kelpaa hyvin tämä AMCn promokuva tilttiratteineen. Karin Javelin alkuperäisasussaan on ollut juuri saman näköinen kuin tämä AMCn julkaisema promokuva vuodelta '71. Sivu 20/48