Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen Kristillisdemokraatit r.p. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Esa Erävalo 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Esa Erävalo Eduskuntaryhmän poliittinen sihteeri 0407656170 esa.eravalo@eduskunta.fi 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä vastauksia. 5. Toimielimen nimi vastauksia. 6. Onko vastaaja kunta kuntayhtymä valtion viranomainen järjestö ei mikään edellä mainituista
7. Kunta numero tilastokeskuksen luokituksessa vastauksia. 8. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä palvelujen käyttäjiä, mutta säännöksen mukaisten edellytysten täyttyessä palveluja voidaan keskittää. Onko säännös tarkoituksenmukainen? 9. 7 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako säännös asianmukaisesti palvelujen käyttäjien kielelliset oikeudet? 10. 8 ja 9 :ssä säädetään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä kuuluu ensisijaisesti kunnille. Sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän on otettava päätöksissään huomioon niiden vaikutukset väestön hyvinvointiin ja terveyteen sekä annettava kunnille asiantuntija-apua. Onko säännösten mukainen työnjako tarkoituksenmukainen?
11. Muita huomioita 1 luvun säännöksistä. - Lähipalvelujen saatavuus ja laatu tulee ottaa riittävästi huomioon toteuttamisvastuuneuvotteluissa ja nelivuotisstrategiassa. Lähipalvelujen saatavuuden ja laadun toteutumista on kyettävä mittaamaan. On tärkeää vastata ihmisten yksilöllisiin tarpeisiin. Kuntien on tuotava vuosittaisessa hyvinvointikertomuksessa näkyvästi ja riittävästi esille asukkaiden palvelujen tarve. Keskittämisen perusteina tulee olla hoidon tai palvelujen paraneminen, eli niiden parempi vaikuttavuus. Asiantuntija-avun antaminen on vuorovaikutteinen prosessi, varsinainen asiantuntemus lähipalvelujen ja kuntalaisten tilanteesta on usein paikallistasolla. 12. 11 :ssä säädetään järjestämisvastuusta. Onko säännöksen mukainen järjestämisvastuun sisältö mielestänne tarkoituksenmukainen? 13. 12 :ssä säädetään järjestämispäätöksestä. Järjestämispäätöksen tarkoituksena on määritellä, miten sote-alue huolehtii järjestämisvastuun toteuttamisesta. Sote-alue päättää järjestämispäätöksen sisällön sote-alueen sekä tuottamisvastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien välisten neuvottelujen perusteella. Onko järjestämispäätöksen laatimismenettely tarkoituksenmukainen?
14. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että järjestämispäätöksessä määritellään kaikki säännöksen mukaiset asiat (kohdat 1 13)?
15. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen ei, valitkaa listasta ne säännöksen kohdat, joita ei mielestänne tulisi määritellä järjestämispäätöksessä: vastauksia. 16. Pitäisikö järjestämispäätöksessä päättää jostain muusta kuin säännöksen mukaisista asioista? Avoimet vastaukset: 17. 13 :ssa säädetään sote-alueen muista kuin järjestämispäätöksen mukaisista tehtävistä, joiden tarkoituksena on erityisesti antaa sote-alueelle toimivalta säännöksessä mainittujen toimintojen suunnitteluun, yhteensovittamiseen ja kehittämiseen. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että sote-alueella on kaikki säännöksen mukaiset tehtävät?
18. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen ei, valitkaa listasta ne säännöksen mukaiset tehtävät, joita sote-alueella ei mielestänne tulisi olla. vastauksia. 19. Muita huomioita luvusta 2. - Kaiken kaikkiaan on kyse siitä miten saadaan suuren kokonaisuuden neuvotteluun kaikki osapuolet mukaan. Neuvotteluprosessin käytännön toteuttamisessa on tärkeä turvata riittävä tieto esimerkiksi palvelutarpeesta ja turvata asukkaiden osallisuus. On aina lähdettävä liikkeelle lähipalvelujen saatavuudesta. Asukkaita on kuultava ja päätösten on perustuttava riittäviin seurantatietoihin. Palveluhankintojen ja -setelin käytön määrittelyissä on tärkeää, että mahdollistetaan riittävä jousto toteutuksessa, jotta esimerkiksi voidaan laajentaa tarvittaessa palvelusetelin käyttöä. On sallittava kokeilut, joita vuosittain arvioidaan ja tehdään tarvittavat muutokset. Kaiken tulee toteutua yhteistyössä ja on tärkeää varmistaa yhteistyön sujuvuus. Integraation toteutumisen kannalta on tärkeää, että sote-alueella on viimesijainen vastuu yhteistyön sujuvuudesta. Henkilöstön tehtävärakenteen ja työnjaon sekä suunnittelun yhteensovittaminen tulee erityisesti tapahtua yhteistyössä ja kaikkia osapuolia kuullen. 20. 14 :ssä säädetään kunnallisesta tuottamisvastuusta. Säännöksen mukaan sote-alue päättää tuottamisvastuun antamisesta kunnalle ja kuntayhtymälle, jolla on sosiaali- ja terveydenhuollon tuottamisvastuun edellyttämä oma henkilöstö ja muut voimavarat. Velvoite omasta henkilökunnasta ei kuitenkaan koske sitä osaa toiminnasta, joka toteutetaan esimerkiksi ostopalveluna. Onko tuottamisvastuusta säädetty tarkoituksenmukaisesti? 21. 15 :ssä säädetään sote-alueen tuottamisvastuusta. Sote-alueella on tuottamisvastuu järjestämispäätöksessä määritellyistä tukipalveluista, joita voivat olla esimerkiksi tietohallintoon liittyvät tehtävät. Onko tarkoituksenmukaista, että sote-alue voi säännöksen mukaisesti päättää ottaa tukipalveluja koskevan tuottamisvastuun itselleen?
22. Muita huomioita luvusta 3. - Tuottamisvastuun antaminen on määritelty hyvin yleisellä tasolla. On tärkeä kysymys millaiset kriteerit riittäville voimavaroille ja henkilöstölle asetetaan, jotta tuottamisvastuun edellytykset täyttyvät. On syytä selventää miten tässä yhteydessä kunnat ja kuntayhtymät voivat käyttää yksityissektorin tuottajien palveluja. On syytä tarkentaa myös minkälaisia tukipalvelut voivat järjestämispäätöksessä olla. Tietohallinnossa tulee päästä moderneihin yhteensopiviin prosesseihin, joiden tulee olla yhtenäiset koko maassa. 23. 19 :n mukaan sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymään ja sen hallintoon sovelletaan mitä kuntalain 10 luvussa säädetään kuntayhtymästä, jollei lailla toisin säädetä. Onko tämä tarkoituksenmukaista? 24. 23 :ssä säädetään päätöksenteosta kuntayhtymän toimielimissä. Säännöksen mukaan kuntien äänimäärä perustuu kunnan asukaslukuun. Mikäli kunnat eivät ole toisin sopineet, käytössä on äänileikkuri, jonka perusteella mikään kunta ei voi saada yli puolta kuntayhtymän äänistä. Onko tämä hyväksyttävää?
25. Muita huomioita luvusta 4. - Mahdollisuus siihen, että yksittäiset pienet kunnat voivat olla tuottajina, saattaa olla ongelmallinen, kun muutoin edellytetään riittävän toimintakykyisiä kuntayhtymiä. Kuntayhtymän toimielinten jäsenten valinnassa on huolehdittava kaikkien poliittisten ryhmien edustuksesta esimerkiksi tasauspaikkojen avulla siten, että kuntayhtymän alueella toimivat pienetkin puolueet tulevat päätöksenteossa osallisiksi kuntavaaleissa saamiensa ääniosuuksien suhteessa. 26. 28 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysministeriön sekä sote-alueen välisestä neuvottelumenettelystä. Neuvottelujen tarkoituksena on ohjata sosiaali- ja terveysalueen toimintaa palvelurakenteen kehittämisessä sekä edistää ministeriön ja sote-alueen välistä yhteistyötä. Pidättekö säännöksen mukaista neuvottelumenettelyä tarkoituksenmukaisena? 27. 29 :ssä säädetään sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan tai kuntayhtymän välisestä tulosohjauksesta. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että sote-alueen ja tuotantovastuussa olevan alueen välillä sovelletaan tulosohjausta?
28. Turvaako 30 asianmukaisesti asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet palvelujen järjestämiseen liittyvään valmisteluun ja päätöksentekoon? 29. Muita huomioita luvusta 5. - Pykälässä 30 voisi mainita palautteen keruun järjestelmällisyydestä ja siihen liittyen asukkaiden mahdollisuudesta antaa palauteta kirjallisesti tai sähköisesti Internetissä. Vaikuttavuuden analyysi voi tarkoittaa eri asioita ja sillä voidaan ohjata painopisteiden valintaa. Ohjauksella tulee ennen kaikkea vaikuttaa siihen, että palvelujen painopiste asetetaan perusterveydenhuoltoon sekä ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan suuntaan, joiden vaikuttavuutta voi olla vaikea seurata. Esimerkiksi kotipalvelujen resurssien lisäämisen vaikuttavuutta tulee mitata vaikka se voi olla vaikeaa. 30. 33 :ssä säädetään sote-alueen rahoituksesta ja kustannusten jakautumisesta. Säännöksen mukaan kuntien maksuosuus perustuu asukasmäärään, jota on painotettu valtionosuuslaskennassa käytettävillä iällä ja sairastavuudella. Kunnat voivat sopia sote-alueen perustamissopimuksessa myös muiden valtionosuuslaskentaperusteiden huomioimisesta. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että kunnilla on säännöksen mukainen päätösvalta?
31. 34 :ssä säädetään tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän rahoituksesta. Järjestämispäätöksessä määritellään kaikille tuottamisalueille yhdenmukaisista korvausperusteista. Tuotantoalueen rahoituksessa on kuitenkin huomioitava järjestämispäätöksessä määritellyt palveluntuotannon vaikuttavuus- ja tehokkuusvaatimukset jolloin korvausperusteet voivat vaihdella tuotantoalueittain. Pidättekö tätä tarkoituksenmukaisena? 32. 36 :ssä säädetään hoidon ja kustannusten korvaamisesta eräissä tilanteissa. Onko säännöksen mukainen kustannusten korvaamisperiaate tarkoituksenmukainen?
33. 37 39 :ssä säädetään valtion koulutuskorvauksista. Koulutuskorvausten maksuedellytykset säilyvät säännösten perusteella nykyisellään. Ovatko säännökset tarkoituksenmukaisia? 34. 40 46 :ssä säädetään valtion korvauksista tutkimustoimintaan. Tutkimusrahoituksen kohdentamisperusteet säilyvät säännösten perusteella nykyisellään. Ovatko säännökset tarkoituksenmukaisia?
35. Muita huomioita luvusta 6. - Eräiden julkisuudessa olleiden laskelmien mukaan kolmasosa kunnista voittaa ja loput häviävät, jos soteuudistuksen rahoitus järjestetään kaavaillulla mallilla. Laskelmien peruste on 33, että uudistuksen rahoitus toteutetaan kapitaatio- eli asukaslukuperusteisena niin, että siinä otetaan huomioon sairastavuus ja ikärakenne. Rahoituksen voittajien ja häviäjien voitot ja menetykset voivat tasoittua, jos kunnat kykenevät sopimaan rahoituksessa sairastavuuden ja ikärakenteen oheen myös muita kustannusvaikuttajia kuten työttömyyden, kaksikielisyyden, vieraskielisyyden, saaristolaisuuden, koulutustaustan, syrjäisyyden, työpaikkaomavaraisuuden ja saamelaisuuden. Tästä voi tulla kuntien kesken kiistoja ja voi olla syytä määrittää valtakunnan tasolla kaikille yhteiset rahoituksen kriteerit. Yhdessä on määriteltävä myös kannustimet tuottamisvastuussa oleville kunnille ja kuntayhtymille parhaiden ratkaisujen käyttöönotosta. Tulee olla pykälä, jonka mukaan kunnan maksuosuutta voidaan pienentää, mikäli kunta kykenee innovoimalla ja yhteistyöllä säästämään kustannuksista ja tuottamaan palvelut muita sotealueen tuottajia tehokkaammin. Tulevaisuudessa toiminnan vakiinnuttua saattaa olla mahdollista edetä siihen suuntaan, että valtionosuudet maksetaan suoraan sote-alueelle eikä niitä kierrätettäisi kuntien kautta. Mikäli sote-palveluiden rahoituksen kriteerit lähenevät valtionosuuksien määräytymiskriteereitä, voi olla tarkoituksenmukaista harkita suoraa valtionosuusrahoitusta jo nopeammalla aikataululla. 36. Huomioita 7 luvun säännöksistä. vastauksia. 37. Huomioita 8 luvun säännöksistä. vastauksia. 38. Kysymys vain kuntien valtuustoille: Voimaanpanolain 3 :ssä on tarkoitus säätää sote-alueen kuntayhtymiin kuuluvista kunnista. Jokaisen kunnan on kuuluttava yhteen viidestä sote-alueen kuntayhtymästä. Eduskuntapuolueiden puheenjohtajien 23.3.2014 tekemän sopimuksen perusteella muodostettavat sote-alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta. Mikäli sote-alue muodostetaan nykyiseen erityisvastuualueeseen kuuluvista kunnista, kuuluuko kuntanne palvelujen järjestämisen kannalta perusteltuun sote-alueeseen? (Liite: Erityisvastuualueisiin kuuluvat kunnat.) vastauksia. 39. Kysymys vain kuntien valtuustoille: Mikäli kuntanne ei katso perustelluksi kuulua nykyisen erityisvastuualueen perusteella muodostettavaan sote-alueeseen, minkä erityisvastuualueen pohjalta muodostettavaan sote-alueeseen kuntanne katsoo perustelluksi kuulua? vastauksia. 40. 8 :ssä säädetään henkilöstön asemasta. Pykälään ei sisälly kuntarakennelain mukaista viiden vuoden irtisanomissuojaa henkilöstölle. Onko henkilöstön asemasta säädetty asianmukaisesti?
41. 9 :ssä säädetään omaisuusjärjestelyistä. Onko omaisuusjärjestelyistä säädetty asianmukaisesti? 42. 11 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueen rahoituksen siirtymäjärjestelystä. Säännökseen on säädetty kunnan rahoitusosuutta koskeva kolmen vuoden siirtymäaika, mikäli kunnan rahoitusosuus muuttuu nykyisestä. Onko rahoitusosuutta koskeva kolmen vuoden siirtymäaika riittävä?
43. 12 :ssä säädetään kunnille ja kuntayhtymille myönnettävästä muutostuesta. Onko säännöksen mukainen muutostuki riittävä? Avoimet vastaukset: 44. Muita huomioita voimaanpanolaista. vastauksia. 45. Onko varainsiirtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta säädetty mielestänne tarkoituksenmukaisesti?
46. Mitä uudistuksen toimeenpanossa tulee erityisesti huomioida? - Uudistuksen tarkoituksena on pysäyttää sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten nousu ja samalla parantaa palveluja. Tällöin tulee ottaa käyttöön eri puolilla Suomea toteutettujen kokeilujen parhaat tulokset. Esimerkiksi Heinolassa on saatu kustannuksia säästetyiksi, kun on siirrytty laitoshoidosta kuntouttavaan ja oikea-aikaiseen hoitotapaan. Lääkekustannuksia voi säästää, mikäli määrätään johdonmukaisesti vaihtoehdoista edullisinta lääkettä silloin, kun lääkkeiden vaikuttavuudessa ei ole merkittävää eroa. Sairaanhoitajille voidaan siirtää tehtäviä, joilla heidän osaamispotentiaalinsa saadaan täysimääräisesti käyttöön. Erilaiset sähköiset elintoimintoja kotona mittaavat laitteet voidaan integroida tietojärjestelmään. Tällaisten ratkaisujen kehittelyssä on tärkeä saada julkinen terveydenhuolto toimimaan yhteistyössä yksityisten ratkaisujen kehittäjien kanssa, jolloin saadaan tuotekehittelylle alustoja ja tarpeellisia referenssejä myös terveysteknologian vientitoimintaa varten. Omalääkärikokeiluilla on saatu säästöjä ja myös lääkäreiden työviihtyvyyttä parannettua. Kaikkien tällaisten parhaiden käytäntöjen avulla hoitoketjut voivat järkevöityä ja hoitotulos voi parantua. Uudistuksen tulee kannustaa integraatiota ja laadukasta hoitoa tukeviin ratkaisuihin. 47. Voitte lopuksi tuoda esiin yleisiä näkökulmia hallituksen esitysluonnokseen liittyen. Listatkaa alkuun mielestänne kolme tärkeintä näkökulmaa. - Esitysluonnos mahdollistaa paljon hyviä asioita. Päästäänkö tavoitteisiin, kuten hoitoon oikeassa paikassa oikeaan aikaan oikealla tavalla, jää kiinni toteutuksesta. Kolme tärkeintä näkökulmaa ovat: 1) toimivat hoitoketjut ja laadukas hoito, joka saavutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon integraation kautta, 2) lähipalvelujen ja perusterveydenhuollon laadun takaaminen, 3) STM:n antaman ohjauksen vahvistaminen ja sen myötä mahdollisuus levittää parhaat käytännöt kaikille sote-alueille koko maahan.