Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistyksen Jäsenlehti 1/2012 Raisiossa 24.2.2012
Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistys ry Kotisivu: http://www.raisionjoki.fi Sähköpostiosoite: lsy@raisionjoki.fi Hallitus 2012 Puheenjohtaja Risto Terho Paatsamatie 16, 21260 Raisio 438 0361, 050 313 0910 risto.terho@nettikirje.fi Jäsenet Sihteeri Elli Narvi elli.narvi@gmail.com Varapuheenjohtaja Jarkko Palm 050 320 8452 jarkko.palm@dnainternet.net Taloudenhoitaja, luontopolut Kari Loikas Polusmäentie 31, 21260 Raisio 438 3061, 040 532 0026 kari.loikas@utu.fi www-sivut Eeva Ennola Pasantie 14, 21280 Raisio 438 3560, 050 443 0353 eeva@tintti.net leikekirjanpitäjä Hanna Loikas Polusmäentie 31, 21260 Raisio 438 3061 Marja Hietala Kerttulantie 40, 21200 Raisio 050 520 1822 mhietala@suomi24.fi Kauko Häkkilä Syrjätie 14, 21220 Raisio 438 6526 kauko.hakkila@luukku.com Salme Kangassalo Kirkkoväärtinkuja 7 as 34 21200 Raisio 045 132 9028 salme.kangassalo@raisio.fi Kari Laine Alatie 1, 21200 Raisio 438 7530, 040 587 7647 kari.rainer@gmail.com Tauno Leinonen Kulmatie 8, 21290 Rusko 044 218 3672 tane.leinonen@hotmail.com Tuula Lundén 0400 787 295 tuulun@gmail.com Jarmo Salonen Lehtokertunkatu 13, 21210 Raisio 040 833 6680 jarmo.salonen@stxeurope.com Varajäsenet Kari Ennola Pasantie 14, 21280 Raisio 438 3560 kennola@tintti.net Helena Lehtonen Uudentorpankatu 2 C 8, 21260 Raisio 040 551 5877 lehtonen@dnainternet.net Mikko Rautio Lehtokertunkatu 12, 21210 Raisio 0503074011 jamisaja@hotmail.com
Puheenjohtajan tervehdys Vuosi vaihtui ja uusi lehti kääntyi myös Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistyksen toiminnassa. Monta vuotta yhdistystä erinomaisen ansiokkaasti luotsannut Jan Hietanen luovutti puheenjohtajan nuijan seuraajalleen, joka joutui astumaan todella suuriin saappaisiin. Toivottavasti ne pysyvät kuivina jalassa. Joudun heti alkuunsa toteamaan kuin vastavalittu presidentti, että mitään vallankumousta ei uuden puheenjohtajan toimesta ole odotettavissa. Janin viitoittama erinomainen polku saa tallaajakseen nöyrän tarpojan, joka tekee uusia mutkia varsin säästeliäästi. On muistettava, että yhdistyksen toiminta on aina tiimityötä. Onnistumisen takeena on osaava ja innostunut porukka, ja puheenjohtaja on siinä paletissa vain yksi pieni nappula. Tulevan vuoden toiminnassa ovat keskeisellä sijalla vanhat tutut asiat. Tarkkaillaan lintuja sekä lintutornista että maastosta, jäljitetään lepakoita ja perehdytään kasvimaailman ihmeisiin sekä tutkimalla että aktiivisesti toimimalla. Tavoitteena on myös tehdä totuttuun tapaan sekä kevät- että syysretki sekä osallistua rahkeiden mukaan raisiolaisiin ja ruskolaisiin tapahtumiin. Merkit viittaavat siihen, että saamme taas käynnistettyä lasten luontokerhon. Seuraamme luonnollisesti myös jatkossa aktiivisesti, mitä Raision ja Ruskon ympäristöasioissa tapahtuu. Hyvät suhteemme Raision viranomaisiin ja päättäjiin säilyvät varmasti edelleenkin. Lopuksi haluan vielä lausua suuren kiitoksen Jan Hietaselle hienosta työstä luonnonsuojelun parissa. Toivotan menestystä ja iloa Janille uusien haasteiden parissa! Risto Terho Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistys ry:n Kevätkokous Torstaina 22.3.2012 klo 18:00 Raision kaupungintalolla, Sigstuna-huoneessa (2. kerros). Kokouksen jälkeen FT Pekka Käärin esitys Susi ja sen sukulaiset. Kahvitarjoilu. Kaikki jäsenet, tervetuloa!
Sammakoiden aikaan ja uuden lajin naurupaikka Raisiossa Ari Karhilahti Vappuun ei ole enää kuin rapiat pari kuukautta. Perinteisesti niihin aikoihin viimeistään sammakot heräävät talvihorroksesta. Sammakko kutee heti ensimmäisien lämpimien päivien aikana. Lämmön täytyy nousta yli 15 asteeseen, ennen kuin sammakot innostuvat kutemaan. Sammakoiden kututapahtuma kestää korkeintaan viikon. Kurnutus on kiihkeimmillään tällöin ja kudulle saapuvat lähialueen kaikki sammakot. Sammakon kurnutuksen seasta voi kuulua myös pulputtavaa ääntä, kuin täyttäisi pulloa painamalla sen veden alle. Tällöin ääntelijä on viitasammakko, kosteampien metsien ja soiden sammakkolaji. Hyvällä tuurilla lammikosta voi kuulua vielä narisevaa rupikonnan ääntä. Nämä kaikki Suomessa aina ja vakituisesti elävät sammakot ja konna laji kutevat nopeasti ja kevään ensimmäisinä lämpiminä päivinä. Nämä lajit jättävät kutupaikkansa kudun jälkeen ja siirtyvät maalle ja ovat hämärä ja yöaktiivisia maaeläimiä lopun kesää. Suomessa on tavattu 1930 1960 lukujen välissä suurikokoisia vihreitä kookkaita sammakoita mölysammakoita, Helsingin vanhankaupunginlahdella ja Porvoon jokisuistossa. Tällöin sammakot todettiin liian äänekkäiksi ja väitetään, että ne ihmisen toimesta listittiin viimeiseen räpyläpariin 1960 mennessä. Tämä kanta oli lähtenyt kasvamaan akvaarioharrastajan vapautettua hoidokkinsa. Vuonna 2008 Ruissalossa kuultiin outo ääni, jota luultiin ensin joksikin huitti- tai rantakanalajiksi. Asia selvisi pian sille tasolle, että kyseessä on joku vihersammakkolaji ja veikkauksia lajista alkoi sadella nettipalstoilla ja muuallakin sähköisessä mediassa. Itse lähdin paikalle ja otin muutaman sammakon kiinni, jolloin lajimääritys onnistui ja vekkauksien varassa ei tarvinnut enää elää. Lammikon äänekäs käkättäjä oli mölysammakko. ja samalla selvisi se, että lammessa on poikasia, eli mölysammakot lisääntyivät jo Ruissalossa. Mölysammakkokanta oli kasvanut muutamaan kymmeneen yksilöön kaikessa hiljaisuudessa jos mölysammakon tapauksessa hiljaisuudesta voi puhua. Kolme vuotta näytti siltä, ettei mölysammakon muutamassa esiintymislammessa oikein tapahdu mitään muutoksia, mölysammakoita oli yhteen laskien arviolta useita kymmeniä näissä esiintymispaikoissa. Mölysammakon havaitseminen ei ole aina helppoa, itse kökötin tikkailla 3 tuntia ennen kuin pääsin näkemään ensimmäisen vilauksen lajista.
Vuoden 2011 keväällä ja kesällä alkoi tulla ilmoituksia niin Maskusta kuin Paimiosta, aina oli nähty vihreitä nauravalla kovalla äänellä käkättäviä sammakoita. Asia selvisi usein helposti, soittajan puhelimen kautta välittyi mölysammakon soidinääni kurviini. Kävin läpi erinäisiä lampia ja sopivantapaisia pieniä järviä, aika monesta löytyi mölysammakoita. Paras soitto oli kun kuulin taas kerran puhelimen kautta, mölysammakon ääntä ja soittaja oli Raisiossa, kotikunnassa. Soitto tuli nesteen eteläisen portin tuntumassa olevan pienen rupakon rannalta ja siellä käkätti kaksi mölysammakkoa. Tunsin paikan ja kävin vielä varmuudeksi kiikaroimassa otuksia, selvääkin selvemmin mölysammakoita oli jo Raisiossa. Illalla kävin Viheriäisten santakuopan laidalla kuuntelemassa, ja eikös sielläkin ollut ainakin kolme mölysammakkoa äänessä. Vuoden 2011 aikana löytyi mölysammakkopaikkoja jo parisenkymmentä. Laji on vahvasti levinnyt ja valloittanut Turun lähialueen pienvesiä elinalueekseen. Mölysammakko viihtyy vedessä myös muulloin kun kutuaikana, käytännössä ne ovat korkeintaan muutaman loikan päässä vedestä koko ajan. Mikään varma määritysperuste tämä vesiriippuvuus ei kuitenkaan ole. Vaikka muut sammakot nousevat maalle kudun jälkeen käyvät ne, varsinkin kuivaan aikaan, myös usein lammikoissa pulahtamassa. Mölysammakon kutu aikaa on mahdoton tarkalleen ääntelyn perusteella sanoa, ne käkättävät käytännössä koko kesän niin yöllä kuin päivällä. Jotta asia ei olisi yksinkertainen, niin niiden kurnutusta voi kuulua tänään. Mutta esimerkiksi huomenna, vaikka ihmisen mielestä on aivan samanlainen sää, niin mölysammakot pitävät mölyt mahassa, ja ovat hiljaa. Uskon mölysammakoiden soidintavan myös ensikesänä Viheriäisissä, sinne kannattaa suunnata kuunteluretki jos mölysammakon naurun kuuleminen kiinnosta. Samalla voi kuunnella Raisionlahden lintumaailman yölaulajia. Jos mölysammakon naurua kuuluu jostain muualta, niin mieluusti otan vastaan naurupaikkojen tietoja sähköpostiini. ari.karhilahti@utu.fi kerään tiedot talteen ja tarpeen vaatiessa käyn pakalla varmistamassa lajimäärityksen. Tällä hetkellä vaikutta siltä, että Mölysammakko on tullut Turun seudulle jäädäkseen. Mölysammakot (Pelophylax ridibundus) kasvavat muita Suomessa esiintyviä sammakoita suuremmiksi, jopa yli 10 cm mittaisiksi, kuvassa on n 8 cm mölysammakko 2 vuotiaan poikasen kera.
I. K. Inha Kuralan kylämäessä Kari Ennola Vuonna 1899 I. K. Inha kuvasi suomalaista maataloutta Pariisin maailmannäyttelyyn. Näyttelyä varten hän kuvasi maatalouskouluja ja edustavia maatiloja. Näillä kuvausmatkoillaan hän pysähtyi kuvaamaan myös Kuralan kylämäen Kaarinassa. Muita kohteita olivat mm. Kurkijoen, Koivikon (Muhos), Korsholman ja Mustialan (Tammela) maatalouskoulut sekä Halolan (Maaninka) ja Vuojoen (Eurajoki) kartanot.
Noin 13 vuotta sitten kävin Suomen käsityön museossa, Jyväskylässä tutkimassa I. K. Inhan näyttelyä varten kuvaamien kuvien säilyneet lasinegatiivit. Näissä negatiiveissa oli myös kolme negatiivia, jotka yhdistämällä syntyi mielestäni yksi kauneimmista sarjan panoraamoista. Harmi vain, että lasinegatiiveissa itsessään ei ollut tietoja siitä, mistä kuvat olivat peräisin. Jotain tuttua siinä kuitenkin oli. Se olisi voinut hyvin olla kotiseudultani Varsinais-Suomesta, mutta samanlaisia jokilaaksoja oli myös Uudellamaalla ja Laatokan Karjalassa. Tänä keväänä löysin tiedon, että kuva oli Aurajokivarresta. Yhden illan selasin Aurajokivarren karttaa Turusta Auraan ja takaisin, kunnes silmäni kiinnittyi Kylämäkeen. Toki Kuralan Kylämäki oli aiemminkin käynyt mielessäni, mutta kun tiesin Kylämäen rakennuskannan
olevan vanhaa ja noin päälisin puolin nykyinen rakennuskanta ei mitenkään vastannut kuvaa. Kuvauspaikan paljastuttua oli hämmästykseni valtava, sijaitsihan lapsuudenkotini alle puolen kilometrin päässä kuvanottopaikasta. Ehkä kuvan maisema oli liian läheinen, jotta olisin sen voinut tunnistaa. Ja ehkäpä juuri siksi tämä kuva oli tuntunut minusta kauniimmalta kuin muut, että se oli lapsuuteni maisema, johon olin leimaantunut. Määritin tarkan Inhan kuvauspaikan maanmittarin välinein ja kävin pystyttämässä oman kamerani tarkkaan samaan paikkaan. Maisema vaan oli peittynyt Virmumäen juurella kasvavavan metsikön taakse. Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistys ry:n tapahtumakalenteri 2012 Ajantasaiset tiedot tapahtumista löydät verkkosivuiltamme. Seuraa myös ilmoitteluamme Raisio tiedottaa -lehdessä. ti 14.2. Raision kirjaston ympäristöviikolle osallistuminen. ti 28.2. klo 17:30 Pöllöretki, kokoontuminen Raision kaupungintalon edessä la 17.3. klo 11:00 Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiirin kevätkokous, Raision kaupungintalo to 22.3. klo 18:00 Yhdistyksen kevätkokous, Raision kaupungintalo maalis/huhti Lasten luontokerho, hinta 10e jäsenperheen lapselta, 20e muilta maalis/huhti Viherlahden leirikeskuksen pöntötys to 12.4. klo 18:00 Pönttötalkoot, Friisilä ti 25.4. Raision seurakunnan retkipäivä Viherlahteen ti 24.4. klo 18-20 Tiirailuilta 1, Raisionlahden lintutorni ti 2.5. klo 18-20 Tiirailuilta 2, Raisionlahden lintutorni ti 8.5. klo 18-20 Tiirailuilta 3, Raisionlahden lintutorni to 24.5. Luontopäivä Ruskolla, Ruskon kirjasto su 27.5. klo 12-15 Perinteinen Friisilän pihatapahtuma ti 5.6. klo 21:00 Yölaulajaretki polkupyörillä, kokoontuminen Raisionlahden lintutornin parkkipaikalla kesä Kesäretki Luonnonkukkaretki Tuulilankedon niittotalkoot Lepakkoretki
Toimintakertomus vuodelta 2011 Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistys ry Kokoukset ja jäsentiedotteet Yhdistyksen hallituksen kokoukset pidettiin FRIIn tiloissa. Hallitus kokoontui vuonna 2011 5 kertaa. Lisäksi hallitus kokoontui kerran epävirallisesti vesilaitoksen saunalla Haunisissa. Kevätkokous pidettiin to 31.3. FRIIssä. Syyskokous pidettiin ti 15.11. Raision yhdistystila Tornilassa. Kokouksen jälkeen biologi Jyrki Oja piti esitelmän alueemme mielenkiintoisista ja ajankohtaisista luontokohteista. Vuoden päätöstilaisuus hallituksen ja hyvien yhteistyökumppaneiden kesken vietettiin jouluaterian merkeissä Cafe Qwenselin tunnelmallisissa tiloissa Turussa. Luonnonsuojelupiirin kokouksiin osallistuttiin keväällä ja syksyllä. Jäsenille toimitettiin kaksi jäsenlehteä, joissa ilmoitettiin kokouksista, tapahtumista, retkistä ja toimintamme sisällöstä, sekä julkaistiin ajankohtaisia ympäristöaiheisia kirjoituksia. Jäseniä oli yhdistyksessä vuoden lopulla yht. 182. Tapahtumat, kisat ja retket Helmikuussa osallistuimme Raision kirjaston luonnon teemailtaan. Pöllöretki järjestettiin maaliskuun alussa. Suomi puhtaaksi päivässä - tapahtumaan osallistuttiin järjestämällä Uikkupolun siivoustalkoot. Pönttötalkoissa 14.4. tehtiin koti yli sadalle lintuperheelle. Lintujen tiirailuiltoja järjestettiin Raisionlahdella kolmena kevätiltana viikon välein. Kevätretki tehtiin Karkalin luonnonpuistoon ja Torholan luolille. Ruskon kirjasto järjesti luontopäivän to 19.5. Olimme mukana esittelemässä toimintaamme. Illan päätteeksi Jyrki Oja esitelmöi Ruskon lähiluonnosta. Friisilän pihatapahtumassa 22.5 oli ohjelmassa perinteinen kasvienvaihtopöytä ja Friin järjestämää ohjelmaa lapsille. Lsy piti tällä kertaa kahvikioskia. Lepakkoretki keväällä jouduttiin perumaan kovan sateen takia. Yölaulajaretki polkupyörillä tehtiin ti 7.6. Luonnonkukkien päivän kasviretki tehtiin Friisilän ympäristössä. Tuulilanketoa niitettiin juhannusviikolla talkoovoimin. Raisiopäivien yhteydessä järjestettiin lepakkoretki Raisionlahdelle. Perjantai-ilta oli erittäin lämmin ja lepakkoja oli liikkeellä ennätysmäärä. Osallistujia oli kolmisenkymmentä, mukana lapsia ja nuoria. Rannikkoseudun toimittaja oli mukana tekemässä lehtijuttua. Raisiopäivillä oltiin mukana Killinmarkkinoilla. Lukion ympäristökurssi kyseli markkinaväen lintutuntemusta. Kyselyyn osallistuttiin innokkaasti, vastauksia tuli n.80. Osallistujien kesken arvottiin lintukirja.
Lepakkoretki Haunisten altaalle järjestettiin pe 2.9. Syysretki Marttilan korpeen jouduttiin perumaan vähäisen ilmoittaumumismäärän vuoksi. Aloitteet, toimet ja kannanotot Raision ja Ruskon rakentamista ja kaavoitusta on seurattu ja alkuperäisen luonnon säilymisestä kannetaan edelleen huolta. Luontokoulun kohtalosta olemme erittäin huolestuneita. Ehdotimme sivistyslautakunnalle toiminnan käynnistämistä ylikunnallisena yhteistyöhankkeena. Raision kaupunki ei toistaiseksi aio käynnistää luontokoulun toimintaa uudelleen. Raisionlahden lintutorni on vanha ja huonokuntoinen. Ehdotimme tekniselle lautakunnalle uuden tornin rakentamista. Friisilän luontokeskus Pajupilli oli edelleen avoinna yleisölle vain yleisötapahtumien ja tilaisuuksien yhteydessä. Säännöllisestä sunnuntaipäivystyksestä on toistaiseksi luovuttu vähäisen kävijämäärän takia. Lintujen talviruokinnasta huolehdittiin Friisilässä ja lähialueen metsissä entiseen tapaan yhdessä päiväkotilasten kanssa. Luontopolut Luontopolkujen hoitoon panostettiin normaalisti siivoamalla polut säännöllisesti ja kunnostamalla tarpeen mukaan. Keväällä pidettiin kauden avajaisiksi Uikkupolun siivoustalkoot, ja päivystyskierrokset suoritettiin säännöllisesti. Tapaninpäivän myrsky kaatoi Kerttulan polulle paljon puita. Kotisivut Yhdistyksen internet-sivuja on pidetty ajan tasalla ja sisältöä on edelleen kehitetty. Hallituksen käytössä on lisäksi keskustelufoorumi jonka tarkoituksena on osittain keventää hallituksen kokousten asiamäärää. Myös kokousten pöytäkirjat ja luontopolkujen päivystysraportit talletetaan keskustelufoorumille. Muuta toimintaa Yhdistys jakoi Raision yläasteen opiskelijoille kannustusstipendejä 4 kpl biologianopettajien suositusten mukaisesti. Raision lukion ympäristöekologian kurssilaiset ovat osallistuneet innokkaasti yhdistyksen tapahtumiin ja jäsenlehden tekoon. Yhdistyksemme edustaja Riikka Susi on ollut luonnonsuojelupiirin hallituksessa. Ympäristölautakunnan asioita ja siellä päätettäviä asioita on vuoden 2011 aikana seurattu ja tarvittaessa tuotu hallituksen käsittelyyn.
Yhdistyksen toimihenkilöt Yhdistyksen puheenjohtajana on toiminut Jan Hietanen ja varapuheenjohtajana Riikka Susi. Sihteerinä ja web-vastaavana on toiminut Eeva Ennola ja taloudenhoitajana Kari Loikas. Yhdistyksen hallituksen muina jäseninä ovat toimineet Salme Kangassalo, Marja Hietala, Elli Narvi, Kauko Häkkilä, Kari Laine, Hanna Loikas (leikekirja), Tuula Lundén, Risto Terho ja Jarmo Salonen Varajäseninä ovat toimineet Helena Lehtonen, Kari Ennola ja Mikko Rautio. Takapihan tarinoita Koskikara on vesielämään sopeutunut kottaraisen kokoinen varpuslintu. Ruokansa se pyydystää sukeltamalla virtaavista vesistä. Koskikarat pesivät Fennoskandian pohjoisosissa, mutta osa kannasta muuttaa Etelä-Suomeen talvehtimaan vesistöjen sulapaikoissa. Tämän koskikaran Elli Narvi kuvasi Raisionjoessa talvella 2010. Tällä palstalla mieluusti julkaisemme jäseniemme lähiluontokokemuksia. Lähetä tarinasi ja mahdollinen kuva osoitteella lsy@raisionjoki.fi.
Kuva: Kari Ennola Värillinen versio jäsenlehdestä löytyy Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistys ry:n kotisivulta pdf-muodossa