1/15 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta Pohjolankatu 14 53100 LAPPEENRANTA MAA-AINESLUPAPÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 20.4.2016 I LUPAPÄÄTÖKSEN KERTOELMAOSA 1. Hakija Suomen Kiviteollisuus Oy Vinkkiläntie 5 23200 VINKKILÄ 2. Ottopaikka Lappeenranta, Ylämaa, Ylijärven kylän tilat Husu (1:104), Ruskokallio I (1:80), Ruskokallio II (1:89), Suojametsä (1:112), Kivivuori (1:118), Kivimäki (1:103) ja Rääppi (1:133). Hakija omista suunnittelualueella olevat tilat. Alue on merkittynä kartalla, kuvassa 1. 3. Asian vireille tulo Lupahakemus tarvekiven louhimiseen on päivätty 12.11.2015 ja leimattu saapuneeksi Lappeenrannan seudun ympäristötoimeen 19.11.2015. Hakemuksena on allekirjoitettu lupahakemuslomake, jonka liitteenä ovat ottosuunnitelma, karttaliitteet (alkutilanne 1:4000, 30.9.2015, lopputilanne, 1:4000, 30.9.2015, leikkauskuvat, 2 kpl 1:2000, 30.9.2015) vuokrasopimus, lähikiinteistöjen yhteystiedot. Hakija on pyytänyt MaL 21 :n mukaisesti lupaa aloittaa maa-ainesten ottaminen ennen kuin lupaa koskeva päätös on saanut lainvoiman. 4. Selvitys kaavoituksesta ja luvista Maakuntakaavassa, joka on vahvistettu 21.12.2011, alue on rakennuskivituotannon ja palveluiden kehittämisen kohdealueella (tpk-1). Suunnitelma-alueella on voimassa oleva maa-ainesten ottamislupa (3.7.2006 183 Ylämaan kunnanhallitus)
2/15 2.7.2016 saakka ottomäärälle 1 300 000 k-m 3. Louhimolla on ympäristölupa tarvekiven louhimiselle 1.8.2006 (Ylämaan, Miehikkälän ja Virolahden ympäristönsuojelulautakunta 66). Lupa on myönnetty 10 vuodeksi ja määrätty 31.12.2016 mennessä jätettävän lupamääräysten tarkistamiseen. Suomen Kiviteollisuus Oy:llä on saattanut vireille samaan aikaan maa-aineslupahakemuksen kanssa ympäristölupahakemuksen, joka koskee kivenlouhintaa ja siirrettävä murskaamo. 5. Kohde, ympäristön tila ja laatu 6. Ottotoiminta ja sen laajuus Laitosalue sijaitsee Lappeenrannan Ylijärven kylässä. Tieyhteys on Vaalimaantien 3820 kohdalta. Louhimo ei ole minkään taajaman välittömässä läheisyydessä ja lähin asutus on yli 1 000 metrin päässä. Alueella ei ole voimassa olevaan yleis- tai asemakaavaa. Lupa-alue ei sijaitse vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella. Louhimoon valuvat pintavedet ja kallioraoista tihkuvat vedet johdetaan ympäristön ojaverkostoon lasketusaltaan kautta. Suunnitelman mukainen ottoalue on 22 ha. Louhimon maaperä on pääasiassa ympäristöstä kohoavaa kivikkoista, paikoinmoreenin peittämää kallioaluetta. Alueen alavammat alueet ovat suota. Alueen maisemakuva ei ole luonnontilainen, vaan se on muuttunut aikaisemman ottamistoiminnan seurauksena. 6.1 Kiviaineksen otto ja varotoimenpiteet Husun louhimolla louhitaan tarvekiveä. Louhintaa suoritetaan poraamalla, räjäyttämällä, kiilaamalla ja railonporausta apuna käyttäen. Tarvittaessa apuna voidaan käyttää myös timanttivaijerisahausta. Ottoale ei laajene enää horisontaalisessa suunnassa pintakerroksessa, sillä toiminta on saavuttanut hyvä laatuisen kiven esiintymän rajat. Pääasiallinen etenemissuunta on louhimon luode-kaakkoissuunnassa ja toissijainen suunta on louhimon sisällä pengerten yhteen ajaminen. Tilaa vapauduttua on vielä mahdollista edetä louhinnassa syvyyssuunnassa.
3/15 Tarvekiven saantoprosentti on 10 20 %, mikä tarkoittaa, että louhittavasta kivestä sivukiveä on 80 90 %. Maa-aineslupaa on haettu 22 ha:n alueelle ja 400 000 m 3 ktr ottomäärälle. Lupaa on haettu kymmeneksi vuodeksi. Vuotuinen ottomäärä on noin 40 000 k-m 3. Ottamistoiminnan rajaus ja eteneminen on esitetty hakemuksen liitteinä olevissa ottosuunnitelmassa ja suunnitelmakartoissa: karttaliitteet (alkutilanne 1:4000, 30.9.2015, lopputilanne, 1:4000, 30.9.2015, leikkauskuvat, 2 kpl 1:2000, 30.9.2015) vuokrasopimus. Maa-aineksen ottamistoiminta on suunniteltu ulotettavaksi alimmillaan tasoon - 0 mpy. Työaika louhoksella ajoittuu arkipäiviin klo 6-22 väliseen aikaan, kuitenkin niin että räjäytykset klo 8 18 ja louhinta klo 6 22. Kuormausta sekä kuljetusta tehdään klo 6 22 välisenä aikana. Tarvekiveä ja mursketta voidaan tarvittaessa lastata ja kuormata myös iltaisin ja viikonloppuisin. 6.2 Jälkihoito Louhosalueen jälkihoitoa suoritetaan jatkuvasti ja louhinnan loppuessa suoritetaan seuraavat toimenpiteet: louhosalueen jyrkänteet (yli 2 m) aidataan (kivi)aidalla tai maavallilla louhoksen annetaan täyttyä vedellä louhosalueen sivukivikasoja voidaan maisemoida ajamalla täytemaat kasojen reunoihin, mikäli syntynyttä sivukiveä ei voidaan hyödyntää mm. murskaamalla ja mikäli maisemointiin kelpaavaa ainesta on saatavilla louhimoalueelta louhinnassa ja kiven käsittelyssä tarvittavat ylimääräiset ei kiinteästi rakennetut rakennukset puretaan ja kuljetetaan pois. 7. Hakemuksen käsittely Suomen Kiviteollisuus Oy:n hakemuksesta Lappeenrannan Ylijärven kylän tilat Husu (1:104), Ruskokallio I (1:80), Ruskokallio II (1:89), Suojametsä (1:112), Kivivuori (1:118), Kivimäki (1:103) ja Rääppi (1:133) tarvekiven louhintaan sekä MaL 21 :n mukaiseen pyyntöön, on kuulutettu Lappeenrannan kaupungin ilmoitustaululla 1.- 30.12.2015
4/15 välisen ajan sekä Etelä-Saimaassa 2.12.2015. Lupaviranomainen on kuullut naapuritilojen omistajat. 8. Lausunnot, muistutukset, mielipiteet ja vastineet Lupahakemuksen vireille tulon jälkeen pyydettiin Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ja Lappeenrannan kaupungin kaavoitusosaston lausunnot hakemuksesta. Kaakkois-Suomen ELY-keskus 29.12.2015 Suunnitelma -alue on tarvekiven louhintakäytössä. Nyt haetaan uutta maa -aineslupaa seuraavalle kymmenelle vuodelle. Louhintatoiminta on käynnistynyt alueella 1970-luvulla. Alue koostuu kahdesta erillisestä ottamisalueesta saman suunnitelma-alueen sisällä. Molemmilla alueilla lupaa haetaan tasoon 0 mpy. Lupahakemuksessa esitetty kiviainesten ottamismäärä on 400 000 m3. Sivukiven osuus on tästä 85-90%. Haettu ottamisaika on 10 v. Vuosittainen louhintamäärä on 40 000 m 3.. Kiviainesten ottamisalue ei kuulu luonnon- ja maisemansuojelun kannalta merkittäviin kallioalueisiin (Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Kymen läänissä, tutkimusraportti 1992). Alueeseen ei liity geologisesti merkittäviä erikoisia luonnonesiintymiä, ei myöskään maisemallisia erityisarvoja. Hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole Natura 2000-verkostoon kuuluvia alueita, ei myöskään muita luonnonsuojelukohteita. Hankealue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Hirvihaudankankaan pohjavesialue (0597804, luokka Il) sijaitsee suunnittelualueen läheisyydessä alueen länsi - ja luoteispuolella. Ottaen huomioon suunnittelualueen ja sen ympäristön geologiset olosuhteet, kallioperän rakenteen sekä Hirvihaudankankaan harjumuodostuman ominaispiirteet, ottamistoiminnasta ei todennäköisesti aiheudu haitallisia vaikutuksia ko. pohjavesialueeseen. Lupamääräyksiin on kuitenkin hyvä sisällyttää pohjaveden tarkkailuvelvoite..suunnitellulle kiviainesten ottamishankkeelle ei ole erityisiä maa-aineslain 3 :n tarkoittamia esteitä. Lähin
5/15 asutus on yli 1000 metrin päässä kiviainesten ottamisalueesta. Kallionlouhintahankkeissa suojaetäisyyden asutukseen nähden tulee olla vähintään 300 600 m riippuen tapauskohtaisesti mm. alueen sijainnista, maastotopografiasta ym. tekijöistä. Suojaetäisyyksien sekä yksittäistapauksissa mahdollisesti tarvittavien meluntorjuntatoimenpiteiden tarkoituksena on varmistaa, että melun ohjearvot (vrt. valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/92) eivät ylity lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Lupaharkinnassa tulee huomioida myös valtioneuvoston asetus (800/2010) kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta. Asetuksen 3 :ssä on annettu toiminnan sijoittumiselle vähimmäisetäisyyksiä häiriintyvistä kohteista ja asetuksen 6:ssa on määritelty meluntorjunnasta. Asetuksen 7 :ssä määrätään, että toiminnasta aiheutuva melu ei saa häiriöille alttiissa kohteissa ylittää valtioneuvoston päätöksessä 993/92 säädettyjä ulkomelun ohjearvoja. 8 :ssä on lisäksi määritelty melua aiheuttavien työvaiheiden aikarajat arkipäiville, jos toiminnan etäisyys melulle altistuviin kohteisiin on alle 500 m.. Louhosalueen kuivatusvedet on syytä johtaa laskeutusaltaiden kautta maastoon. Alueelle mahdollisesti sijoitettavien öljytuotteiden varastointi- ja käsittelypaikat on varustettava asianmukaisin suojarakentein. Kiviainesten ottamisalueen jälkihoitoon tulee kiinnittää asianmukaista huomiota. Maa-ainestenottamistoiminnassa tulee ottaa huomioon myös muinaismuistolain (295/1963) säädökset Lappeenrannan kaupungin teknisen toimen kaavoitus, 5.1.2016 Etelä- Karjalan maakuntakaavassa, joka on vahvistettu 21.12.2011 alue on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, joka on rakennuskivituotannon ja -palveluiden kehittämisen kohdealuetta(merkintä tpk-1). Merkinnällä osoitetaan maakunnan Ylämaan rakennuskiviteollisuuden kehitettävät aluekokonaisuudet. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa erityisesti huomioon vaikutukset luonto- ja maisema-arvoihin sekä ympäristöön kohdistuviin häiriöihin. Suunnittelualue rajautuu maakuntakaavaan merkittyyn pohjavesialueeseen (pv). Alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa eikä asemakaavaa, eikä vireillä ole uutta kaavoitusta. Lausunto:
6/15 Maa-aineslupaa haetaan jatkolupana alueelle, joka on maakuntakaavassa osoitettu haettuun tarkoitukseen. Läheinen pohjavesialue on otettava suunnittelussa erityisesti huomioon. Teknisen toimen kaavoituksella ei ole huomautettavaa hakemukseen. Muistutukset Muistutus 30.12.2015, yksi hlö hakemuksessa mainittu tila 1:104 Husu rajoittuu tilaan 4:1 Lehtola noin 330 m matkalla. Tästä matkasta louhinta-aluetta on noin 260 m matka kartan kuvan perusteella arvioituna. Louhinta-alue tulee siis merkittävästi vaikuttamaan myös Pahaojan tilaan. Odotettavsissa on pöly- ja vesihaittoja, joita lisää erityisesti louhintasuunta. Näiden haittojen pienentämiseen tähtäävä toimenpioteet on selvitettävä ja toteutettava yhdessä rajanaapureiden kanssa ennen mahdollista luvan myöntämistä. Lisääntyneen veden johtaminen edelleen ja sen puhdistamiseen tarvittavat toimenpiteet mahdollisesti tarvittavine maa-alueineen eivät saa muodostaa rasitteita sivullisille ja kaikista kustannuksista tulee vastata varsinainen kustannusten aiheuttaja eli tässä tapauksessa louhintaluvan hakija tai louhintatoimintaa kulloinkin harjoittava taho. Eräs vaihtoehto vesihaittojen torjunnassa olisi rakentaa purkuputki suoraan Kirstanojaan, jossa on muutenkin runsas veden virtaama. Purkuputken voisi sijoittaa tilan 4:1 ja 8:59 rajalla olevaan ojaan. Hakemuksen liitteenä olevaan karttaan ei ole merkitty peruskartoissa merkittyä tieuraa, jota Lehtolan tilan Kirstanojan läntinen puolisko on käyttänyt metsätalouden tarpeisiin. Po. tieura on kulkenut maasto-olosuhteiden vuoksi noin 70 m matkan 1:104 Husu tilan itäisintä kulmaa viistäen. Tieuran siirtoa rajalle tulee harkita, mikäli se louhintatoiminnan vuoksi on mahdollista. Mikäli siirto rajalle ei ole mahdollista tulee uuden uran löytäminen hankalaksi ellei itse louhinta-alueelta löydy pääasiassa tilapäiseen käyttöön sopivaa kulkuyhteyttä. Kulkuyhteyden siirto Kirstanojan yli itään on juuri Lehtolan tilan kohdalla hankalaa johtuen maaperästä, runsaasta veden määrästä sekä massiivisesti suoritetusta ruoppauksesta.
7/15 Uskon, että louhintatoiminta ja metsätalous voivat toimia rinnakkain aiheuttamatta kummallekaan osapuolelle ylitsepääsemätöntä haittaa, kunhan huolehditaan molempien osapuolten tarpeiden täyttymisestä ja ymmärretään eri toimenpiteiden ja vaihtoehtojen vaikutus sekä tärkeys toiselle osapuolelle Suomen Kiviteollisuus Oy:n vastine 25.1.2016. Suomen Kiviteollisuus sanoo vastineessaan seuraavaa: 1. Pahaojan tila Suomen Kiviteollisuus Oy ei näe yhteyttä louhintatoiminan vaikutuksilla Pahaojaan. Pahaoja on etäällä louhimosta ja lisäksi louhimosta pois pumpattavilla vesillä ei ole oja- tai muuta vesistöyhteyttä keskenään. 2. Pöly- ja vesihaita ja louhintasuunnan vaikutus Suomen Kiviteollisuus Oy:n poralaitteissa on imurit, joilla kerätään porauksesta syntyvää pölyä ja täten pyritään vähentämään ympäristön pölyhaittoja. Myös liikenne aiheuttaa jonkin verran pölyämistä kuivalla säällä. Tätä pyritään estämään teiden kastelulla tai teiden "suolaamisella". Louhintasuunta ei itsessään vaikuta edellä esitettyihin haittoihin. Louhimon itäpuoleinen alue sijaitsee rinteessä, jossa kaato on Kirstanojan suuntaan. Louhimosta pois pumpattavat vedet ovat pääasiassa sade- ja sulamisvesiä. Täten sama vesimäärä olisi tullut Kirstanojaan myös ilman louhimon olemassa oloa Suomen Kiviteollisuus Oy pitää paannejään esiintymistä hyvin vähäisenä. Syynä tälle näkemykselle on se, ettei talvella tarvitse juurikaan pumpata vettä louhimosta pois. Pumppaus ajoittuu käytännössä sulanmaan ajalle. Lisäksi Suomen Kiviteollisuus Oy tarkkailee ojien vastaanottokykyä ja tähän mennessä ei olla havaittu veden määrien kanssa ongelmia. Kirstanoja on alueen suo-ojituksien "pääuoma" ja se on mitoitettu huomattavasti suuremmille vesimäärille kuin Suomen Kiviteollisuus Oy pystyisi edes teoriassa pumppaamaan siihen. Kuten muistuttuja ehdottaa, poistuu louhimosta pumpattava vesi jo nykyisellään Kirstanojaan vieläpä juuri samaista rajalla olevaa ojaa pitkin. Tästä vesi poistuu edelleen Mutalammensuo --> Mutalammet --> Mutallammenoja --> Ylä- ja Alavihellys --> Alajoki jne. On myös huomattava, että louhimon vedenpoisto ko. alueella sijaitsee alempana kuin muistuttajan hallitsema palsta 4:1 (Lehtola). Tarkasti katsoen poisto-oja sijaitsee
8/15 palstojen rajalla, palstan 4:1 itä-/kaakkoislaidassa. Vesi poistuu louhimolta kahden erillisen vaiheen kautta, jolla pyritään estämään louhimosta tulevan hienoaineksen kulkeutumisen alueen ojaverkostoon. 3. Tieyhteys palstalle 4:1 (Lehtola) Itäiseltä louhimoalueelta ei ole sellaista kulkuyhteyttä/koneuraa palstalle 4:1, että sinne pääsisi koneella/ajoneuvolla. Tätä ei ole ollut louhimon olemassa olon aikana, sillä ojituksien (/ruoppauksen) yhteydessä (Kirstanoja) ei ole tehty siltaa ojaverkoston yli. Tätä ojitusta/ruoppausta ei ole tehnyt Suomen Kiviteollisuus Oy vaan jokin muu taho. Mikäli maanomistaja haluaa kulkea omalle palstalle metsänhoidollisia syitä varten, on se mahdollista Kirstanojan länsipuoliseen alueeseen tehdä louhimon kautta, kuitenkin etukäteen sopien. Mikäli maanomistaja haluaa kulkea palstan itäpuolelle, pitää se tehdä sitten Kallolantien kautta, kuten se selviää peruskartastosta 9. Tarkastukset Lappeenrannan seudun ympäristötoimi / ympäristötarkastaja on tehnyt alueella suunnitelmallisen tarkastuksen 4.12.2015. Kuva 1. Louhimon sijainti.
9/15 II LUPAPÄÄTÖKSEN RATKAISUOSA 1. Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnan ratkaisu Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta päättää myöntää Suomen Kiviteollisuus Oy:lle maa-ainesluvan Ylijärven kylän tiloille Husu (1:104),Ruskokallio I (1:80), Ruskokallio II (1:89), Suojametsä (1:112), Kivivuori (1:118), Kivimäki (1:103) ja Rääppi (1:133). Maa-ainestenotossa on noudatettava ottosuunnitelmaa ja seuraavia lupamääräyksiä. 1. Ottamisalue Ottosuunnitelman mukainen ottamisalue on 22 ha. (Maa-aineslaki 11 ). 2. Ottamissyvyys ja kokonaisottomäärä Maa-ainesten alin ottamissyvyys on - 0 mpy. Ottamistoiminnan rajaus ja ottamistoiminnan toteutus tehdään alueella hakemuksen liitteenä olevien, 30.9.2015 päivättyjen suunnitelmakarttojen ja leikkauskuvien mukaisesti. Ottotoiminnan valvomista varten on ottopaikalla oltava näkyvillä korkeusasema. Kokonaisottomäärä on 400 000 k-m 3, josta sivukiveä noin 80-90 %. Suunnitelma-alueella voidaan varastoida luvan voimassaoloaikana lupa-alueelta irrotettuja puhtaita kiviaineksia. (Maa-aineslaki 11 ) 3. Turvallisuustoimenpiteet Ottamisalueen rajat tulee merkitä selvästi maastoon. Alueen sisääntulon ulkopuolella tulee olla ilmoitustaulu, jossa ilmoitetaan toiminnanharjoittajan ja toimintaan liittyvät tiedot. Ulkopuolisten asiaton pääsy ajoneuvoilla toiminta-alueelle on estettävä lukittavilla puomeilla tai muulla vastaavalla järjestelyllä. Jyrkät luiskat on varustettava riittävillä turvallisuuslaitteilla, kuten aidalla, lippusiimalla ja varoituskilvillä. Rakentamattomaan naapuritilan rajan ja ottamisalueen väliin tulee jättää vähintään 10 metrin suojaetäisyys.
10/15 Suojavyöhykkeelle ei saa ulottaa ottotoimintaa eikä varastointia. Sivukivien varastointi tulee tehdä niin, ettei siitä aiheudu maisemallista haittaa asutukselle ja elinkeinon harjoittamiselle. Varastokasojen ylin korko voi olla enintään +90 mpy (Maa-aineslaki 11 ). 4. Pintavesien suojelu ja tarkkailu Louhosalueen kuivatusvedet tulee johtaa lasketusaltaiden kautta maastoon. Toimintaa koskevassa ympäristölupapäätöksessä on annettu tarkemmat määräykset pohja- ja pintavesien suojelusta. Luvan haltijan tulee huolehtia siitä, ettei alue roskaannu eikä alueelle muutoinkaan tuoda pohja- ja pintavesille haitallisia aineita. Alueesta ei saa muodostua sinne kelpaamattomien tai sinne kuulumattomien jätteiden varastoaluetta. (Maa-aineslaki 11 ). 5. Melu, tärinä ja pöly Toiminta on toteutettava siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta melu-, tärinä- tai pölyhaittaa asutukselle ja ympäristölle. Toimintaa koskevassa ympäristölupapäätöksessä on annettu tarkemmat määräykset melun, tärinän ja pölyn torjunnasta, joita tulee noudattaa kaikessa toiminnassa. 6. Jälkihoitotoimenpiteet Louhintatoiminnan loputtua louhinnassa ja sivukiven käsittelyssä tarvittavat laitteet ja rakenteet tulee purkaa ja kuljettaa pois alueelta. Avolouhoksen annetaan hitaasti täyttyä sadevedellä ja veden pinnasta yli 2 metriä korkeat reunat suojataan kivimuurilla. Myös muut jyrkät rintaukset tulee suojat putoamisvaaran ehkäisemiseksi. Irtomaita ja sivukiveä käytetään alueen maisemointiin. Sivukivikasojen verhoilua tulee kuitenkin välttää, jotta sivukiven hyötykäyttö olisi mahdollista. Alueella tulee tarvittaessa suorittaa metsitystä siten, että luontaisen uudistuksen ulkopuolelle jääneet laikut istutetaan asianmukaisilla taimilla. Varsinainen jälkihoito suunnitelma tulee toimittaa lupaviranomaiselle tarkistettavaksi ja hyväksyttäväksi
11/15 vähintään 2 vuotta ennen toiminnan loppumista. Suunnitelmassa tulee esittää jälkihoitoon käytettävät massat, alueen korot, massojen sijoittelut ja sivukasojen jälkihoito, sekä mahdollinen jäljelle jääneiden massojen hyötykäyttö. Ottotoiminnan laajuuden ja sijainnin perustella jälkihoitotoimenpiteisiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Tavoitteena on sopeuttaa louhosalue ympäristöön sopivaksi. Jälkihoidossa tulee huomioida, että käytettävän kasvupohjan tulee olla luontaisesti alueelle sopivaa. Muualta tuodun aineksen käyttämiseen jälkihoidossa tulee pyytää hyväksyntä etukäteen maa-aineslupaa valvovalta viranhaltijalta. (Maa-aineslaki 11, maa-ainesasetus 8 ). 7. Vakuus Lupamääräysten noudattamisen vakuudeksi on asetettava 30 000 hyväksyttävä vakuus. Vakuuden tulee olla voimassa, kunnes jälkihoitotoimenpiteet on tehty ja hyväksytty. (Maa-aineslaki 12 ja maa-ainesasetus 8 ). 8. Ilmoitusvelvollisuus ja valvontamaksu Vuotuisesta ottomäärästä tulee tehdä ilmoitus tietojärjestelmään vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Valvontamaksu peritään vuosittain jakamalla maa-ainesten kokonaisottomäärä 400 000 k-m 3 luvan voimassaoloajan vuosien määrällä eli laskutus perustuu vuosittaiseen ottoon 40 000 k-m 3. Mikäli vuotuinen myönnetty ottamismäärä ylitetään, luvanhaltijan / ottajan on ilmoitettava ylityksestä kirjallisesti valvontaviranomaiselle ja kunnalla on oikeus periä ylityksen osuus valvontamaksusta heti (Maa-aineslaki 23a, Maa-ainesasetus 9 ). 9. Liikennejärjestelyt Liikennöintiin tulee käyttää hyväksyttyä tieyhteyttä, johon ottoalueen tilalla on oikeus tai asiasta on sovittava
12/15 maanomistajan kanssa. Kulkuyhteys ottoalueelle ja liittyminen yleiseen tiestöön tulee järjestää ELY-keskuksen Liikenne- ja infran aluevastaavan osoittamalla tavalla (Maa-aineslaki 11 ). 10. Oton aloittaminen Luvan myöntämisen jälkeen ennen ottotoiminnan aloittamista on alueella suoritettava aloitustarkastus. Aloitustarkastuksen suorittaa valvontaviranomainen pyydettäessä. Ennen oton aloittamista tulee vakuuden olla asetettu ja hyväksytty (Maa-ainesasetus 7 ). 11. Luonnonsuojelu Ottamistoiminta ei saa aiheuttaa luonnonsuojelulain vastaista tilannetta. Hakijan tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle, mikäli alueella havaitaan luonnonsuojelulain mukaisia esiintymiä tai eliölajeja. (Maa-aineslaki 15 ). 12. Keskeyttäminen Jos ainesten ottamiseen ryhdytään vastoin annettuja määräyksiä tai muutoin laiminlyödään niiden mukaisten velvollisuuksien täyttäminen, voidaan ottotoiminta keskeyttää (Maa-aineslaki 15 ). 13. Muutokset lupapäätöksessä ja voimassaoloaika Mikäli lupa maa-ainesten ottamiseen siirretään toiselle, on siirrosta viipymättä ilmoitettava lupaviranomaiselle. Luvan haltija vastaa lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen. Konkurssitapauksissa mikäli pesä jatkaa ottotoimintaa tulee siitä tehdä ilmoitus lupaviranomaiselle tai siirtää lupa 6 kk:n kuluessa konkurssista toiselle ottajalle. Luvan haltijan on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa vähintään viiden vuoden välein ja ilmoitettava tästä valvontaviranomaiselle. Tämä päätös on annettu julkipanon jälkeen ja se on voimassa 10 vuotta antopäivästä lukien.
13/15 Lupamääräyksessä mainitut ja hakemuksessa esitetyt jälkihoitotoimenpiteet on suoritettava luvan voimassaoloaikana (Maa-aineslaki 10, 13a, 16a ja 16b :t). 14. Lainvoimaa vailla olevan päätöksen noudattaminen Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta määrää hakijan pyynnöstä, että toiminta voidaan aloittaa uudella alueella valitusajan päätyttyä lupapäätöstä noudattaen, jos hakija asettaa hyväksyttävän vakuuden 20 000 niiden haittojen, vahinkojen ja kustannusten korvaamisesta, jotka päätöksen kumoaminen tai luvan muuttaminen voi aiheuttaa (Maa-aineslaki 21 ). 15. Maksu Tämän ottamissuunnitelman tarkastaminen maksaa 6 540,00 euroa. Maksun määräytymisessä sovelletaan vireille tuloajankohtana voimassaolevaa taksaa, joka on hyväksytty Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnassa 10.12.2013 134 (2.1) Suunnitelmaa kohti 900 + ottamisalueen pinta-alan mukaan 50,00 /ha 1 100 + hakemuksessa esitetyn maa-ainesmäärän tilavuuden (400 000 m 3 ) mukaan 0,010 /m 3 4 000 + naapureiden kuuleminen 30 /kuultava 540 = 6 540 Muilta osin ottamissuunnitelman valvonnasta perittävät maksut määräytyvät kulloinkin voimassa olevan taksan mukaisesti (Maa-aineslaki 23 ). 2. Päätöksen perustelu 2.1 Yleisperustelu ja lupamääräysten perustelut Lupaviranomainen on ottanut lupaharkinnassa huomioon hakemuksen ja liitteinä olevat selvitykset sekä lausunnot. Kyseisen maa-aineksen ottaminen ja ottamisen järjestely eivät ole ristiriidassa maa-aineslain 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Alueella ei ole tiedossa erityisiä
14/15 luontoarvoja. Alueella on pitkään toiminut louhos, jolla ei ole luonnonsuojelulain tarkoittamia suojeltavia luontotyyppejä. Lisäksi lupamääräykset on annettu luonnolle aiheutuvien vahingollisten ja maisemaan kohdistuvien vaikutusten minimoimiseksi. Määräykset 1-6 sekä 9 ja 11 on annettu maa-aineslain 11 nojalla ja annetaan hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi. Lupamääräykset 3 ja 4 on annettu asutukselle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran estämiseksi. Vakuus on asetettu lupamääräysten noudattamista ja jälkihoitotoimenpiteiden toteuttamista varten. (lupamääräys 6 ja 7). Määräys 7 annetaan maa-aineslain 12 ja asetuksen 8 perusteella. Vakuuden määrää voidaan tarvittaessa tarkistaa ottoaikana. Määräys 8 annetaan maa-aineslain 23 a ja asetuksen 9 perusteella. Määräyksessä 9 maa-aineslupaviranomainen on käyttänyt liikenteen järjestämiseen koskevaa toimivaltaansa. Liikennöinti kuuluu maa-aineslupavalmistelussa tarkasteltaviin asioihin. Maa-ainesten kestävä käyttö (Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2009) mukaan maa-ainesluvassa voidaan antaa liikennöintiä koskevia määräyksiä, kun ne perustuvat pohjaveden suojelun lisäksi haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi tarpeellisista toimenpiteistä. Maa-ainesluvassa määräykset koskevat pääsääntöisesti liikenteen järjestämistä ottajan hallussa olevalla maa-ainesten ottamisalueella sekä sitä, mistä kohdin liikenne voidaan ohjata ottamisalueen ulkopuolelle. Yksityistiealueen osalta määräyksiä antaa pääsääntöisesti tienpitäjä. Määräys 10 on osa valvontaviranomaisen suorittamaa tarkastusmenettelyä. Valvontaviranomaisen on suoritettava alueella tarkastus riittävän usein toiminnan valvomiseksi. Määräys 11 ja 12 on annettu maa-aineslain 15 :n nojalla. Määräys 13 on annettu maa-aineslain 10, 13a ja 16a :n nojalla. Määräyksessä 14 lupaviranomainen määrää, että toiminta voidaan aloittaa uudella alueella valitusajan päätyttyä lupapäätöstä noudattaen, jos hakija asettaa hyväksyttävän
15/15 vakuuden 20 000 niiden haittojen, vahinkojen ja kustannusten korvaamisesta, jotka päätöksen kumoaminen tai luvan muuttaminen voi aiheuttaa (Maa-aineslaki 21 ). Määräys 15 annetaan maa-aineslain 23 :n perusteella ja maksua määrättäessä sovelletaan voimassaolevaa taksaa. 2.2 Vastaus lausuntoihin Lausunnoissa esiin tuodut asiat on huomioitu lupamääräyksissä. Melusta on erilliset määräykset ympäristölupapäätöksessä. Pintavedet louhoksesta johdetaan laskeutusaltaiden kautta maastoon, muuten pohja- ja pintavesien suojelusta on annettu määräyksiä ympäristöluvassa. Jälkihoidon osalta toiminnanharjoittajan tulee esittää 2 vuotta ennen toiminnan päättymistä tarkempi jälkihoitosuunnitelma hyväksyttäväksi ympäristönsuojeluvirnaomaiselle. Muinaismuistolain (295/1963) säädökset eivät kuulu maa-ainelupaviranomaisen päätökseen, mutta laki on noudatettava. Vaikutuksia luonto- ja maisema-arvoihin sekä ympäristöön kohdistuviin häiriöihin on otettu huomioon lupamääräyksissä 1-6 sekä 11. 3. Sovelletut oikeusohjeet 4. Päätöksen voimassaolo Maa-aineslaki (555/1981) Maa-ainesasetus (91/1982) Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (379/2008) Lappeenrannan seudun ympäristötoimi maa-ainestaksa (10.12.2013 134) Tämä päätös on voimassa 10 vuotta antopäivästä lukien.