1 LUPAPÄÄTÖS Nro 96/2013/1 Dnro PSAVI/149/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 7.10.2013 ASIA Eläinsuojan toimintaa koskeva ympäristölupa, Kuhmo LUVAN HAKIJAT Määttä Markku ja Eila Lammasjärventie 125 88900 Kuhmo
2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 3 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 3 Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne... 3 Toiminta... 3 Yleiskuvaus toiminnasta... 3 Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely... 3 Jätteet ja varastointi... 4 Muut ympäristönsuojelunäkökohdat... 4 Eläinsuojan toiminta-alue ja ympäristö... 5 Asutus ja maankäyttö... 5 Suojelukohteet ja pohjavesialueet sekä valuma-alue... 5 Arvio toiminnan eri vaikutuksista ympäristöön... 5 Arvio toimintaan liittyvistä riskeistä ja toimista hätätilanteissa... 5 Arvio käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta... 6 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 6 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 6 Lausunnot... 6 Hakijan kuuleminen ja vastine... 8 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 8 Ympäristöluparatkaisu... 8 Lupamääräykset... 8 Eläinsuojan sijainti... 8 Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely... 9 Lannan ja jätevesien hyödyntäminen... 9 Jaloittelualue ja laiduntaminen... 10 Jätteet ja varastointi... 11 Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi... 12 Muut määräykset... 12 RATKAISUN PERUSTELUT... 12 Luvan myöntämisen edellytykset... 12 Lupamääräysten perustelut... 14 Eläinsuojan sijainti... 14 Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely... 14 Lannan ja jätevesien hyödyntäminen... 15 Jaloittelualue ja laiduntaminen... 15 Jätteet ja varastointi... 15 Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi... 16 Muut määräykset... 16 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 17 Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen... 17 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 18 LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN... 18 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET... 18 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN... 18 Ratkaisu... 18 Perustelut... 19 Oikeusohje... 19 MUUTOKSENHAKU... 20
3 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Markku ja Eila Määtän eläinsuojaan koskeva ympäristölupahakemus on tullut vireille Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon 27.12.2012. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Tilalla harjoitetaan maidontuotantoa. Toiminta sijaitsee Kuhmon kaupungin keskustasta kolme kilometriä etelään Haatajanjärven rannalla Korpisalmen kylällä tilalla Pihlajamäki Rn:o 290-405-114-36 osoitteessa Lammasjärventie 125, 88900 Kuhmo. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 a -kohdan perusteella eläinsuojalle, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle, on oltava ympäristölupa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 a) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen on aluehallintovirasto vähintään 75 lypsylehmän eläinsuojan toimintaa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Toiminta Nykyisellä toiminnalla ei ole ympäristölupaa. Tilalla on kirjalliset vuokrasopimukset vuokratusta peltoalasta sekä sopimuspelloista. Tila on liittynyt maatalouden ympäristötukeen sopimuskaudeksi 2007 2014. Toiminta-alueella ei ole asema- tai yleiskaavaa. Vireillä olevassa osayleiskaavassa tilan alueet on merkitty maa- ja metsätalousalueeksi. Yleiskuvaus toiminnasta Tilan toimintaa laajennetaan ja nykyisen navetan yhteyteen rakennetaan lypsykarjapihatto. Nykyisin tilalla on 30 lypsylehmää, 17 hiehoa ja 12 vasikkaa. Laajennuksen jälkeen tilalla on eläinpaikat 72 lypsylehmälle, 45 hieholle ja 27 vasikalle. Tilan vuosittainen tuotanto on laajennuksen jälkeen noin 720 000 litraa maitoa ja 4 550 kg lihaa. Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely Lanta käsitellään lietelantamenetelmällä. Pihattorakennuksen yhteyteen on suunniteltu rakennettavaksi uusi 2 500 m 3 :n betoninen lietesäiliö. Lisäksi olemassa olevan pihaton läheisyydessä sijaitsee 340 m 3 :n ja 750 m 3 :n betoniset lietesäiliöt. Lietesäiliöitä ei ole katettu. Olemassa olevista säiliöistä
750 m 3 :n säiliö täytetään yläkautta pumppaamalla ja pienempi sekä uusi rakennettava säiliö alakautta valutusmenetelmällä. Eläinsuojien lietekuilut huomioon ottaen on lietelannan varastointitilaa yhteensä noin 4 190 m 3. Poikima ja hoitokarsinat ovat kuivikepohjalla. Kuivikkeena käytetään olkea ja kuivikepurua. Kuivikepohjat tyhjennetään tarvittaessa uuden eläinsuojan läheisyyteen rakennettavaan 90 m 2 :n betoniseen kuivalantalaan, jonka reunojen korkeus on 2,3 metriä, ja jossa on 0,6 metriä korkea kynnys. Ruokinnassa syntyvät jäterehut kompostoidaan myös kuivalantalassa. Maitohuoneen ja eläinsuojan muut pesuvedet, joita syntyy noin 400 m 3, johdetaan lietesäiliöön. Sosiaalitilojen wc-vedet johdetaan kunnalliseen jätevesiverkostoon. Hakemuksen mukaan lanta levitetään pelloille toukokuun ja syyskuun puolivälin aikana. Neljännes lannasta levitetään alkukesästä, 60 prosenttia keskikesällä ja loput loppukesästä. Lannan levitykseen käytettävissä olevaa peltoa on yhteensä 93,41 hehtaaria, josta vuokrattua peltoalaa on 26,42 hehtaaria ja sopimuspeltoa 39,00 hehtaaria. Liete levitetään kylvettäville peltoaloille hajalevityksenä ja multaus suoritetaan vuorokauden kuluessa. Nurmialoille liete levitetään urakoitsijan toimesta peltoon sijoittamalla. Jätteet ja varastointi Hakemuksen mukaan toiminnassa muodostuu seuraavia jätteitä enintään seuraavasti: kuolleita eläimiä (6 kpl/v), muovia (1 600 kg/v), jäteöljyä (60 l/v), pilaantunutta rehua (40 m 3 /v) ja metalliromua (150 kg/v). Kuolleet eläimet joko haudataan tai toimitetaan käsiteltäväksi Honkajoki Oy:lle. Jäteöljy ja muut vaaralliset jätteet toimitetaan kaupungin vaarallisten jätteiden vastaanottopaikkaan ja muovit kaupungin lajitteluasemalle. Metalliromun noutaa Kuusakoski Oy tai Utacon Oy. Pilaantunut rehu levitetään peltoon keväisin. Tilalla käytetään polttoaineita noin 7 000 litraa vuodessa ja polttoaine varastoidaan 2 900 litran polttoainesäiliössä, joka on varustettu laponestolaitteella, lukituksella ja ylitäytönestimellä. Säiliö on kaksoisvaippasäiliö. Lisäksi tilalla on muita öljytuotteita enintään 100 litraa, joita säilytetään korjaamotilassa, jossa on betonilattia. Tilalla käytetään kasvinsuojeluaineita mahdollisimman vähän. Jos kasvinsuojeluaineita jää käyttämättä, ne säilytetään lämpimässä varastossa. Rehun säilöntään tila käyttää biologisia säilöntäaineita. Muut ympäristönsuojelunäkökohdat Säilörehua valmistetaan esikuivattuna pyöröpaaleihin 1 200 tonnia vuodessa. Esikuivatun pyöröpaalirehun kuiva-ainepitoisuus on noin 30 35 prosenttia, jolloin puristenestettä ei muodostu. Laajennuksen jälkeen on tarkoitus laiduntaa vain nuorkarjaa päiväsaikaan neljä kuukautta kesällä. Laidunalaa on kolme hehtaaria. Laidunalueet sijaitsevat eläinsuojan ympärillä. Laitumet eivät rajoitu vesistöön. Laitumilla on kiinteät juottopaikat ja kiertävä ruokintapaikka, jota pidetään paikallaan 5 7 päivää kerrallaan. Maitoauto käy tilalla joka toinen päivä. Tilan tuottamat rehut ajetaan noin viikon välein ja ostorehut toimitetaan tilalle noin kuuden viikon välein. Lisäksi lannanlevityksestä aiheutuu liikennettä. 4
5 Eläinsuojan toiminta-alue ja ympäristö Asutus ja maankäyttö Toiminta tulee sijoittumaan Kuhmon kaupungin Korpisalmen kylään. Tilakeskuksen pohjoispuolella sijaitsee Haatajanjärvi. Tilakeskus sijaitsee Lammasjärventien ja Haatajanjärven välissä. Nykyisen eläinsuoja jatkoksi suunnitellusta laajennusosasta on etäisyyttä Haatajanjärveen vähimmillään noin 90 metriä. Olemassa olevat ja rakennettava lietesäiliöt sijoittuvat eläinsuojan laajennusosan eteläpuolelle. Rakennettava lantala on suunniteltu sijoitettavaksi noin 60 metrin päähän Haatajanjärvestä eläinsuojan pohjoispuolelle. Tilakeskuksen kohdalla Haatajanjärven rannalla on 20 50 metriä leveä puustoinen vyöhyke. Alue on maa- ja metsätalousvaltaista haja-asutusseutua. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat suunnitellusta eläinsuojasta noin 150 metrin etäisyydellä lännessä ja lounaassa Lammasjärventien länsi lounaispuolella. Suojelukohteet ja pohjavesialueet sekä valuma-alue Tilakeskus ei sijaitse suojelualueilla tai luokitelluilla pohjavesialueilla, eikä näiden alueiden läheisyydessä. Tilan hallinnassa olevia peltoja ei sijaitse luokitelluilla pohjavesialueilla. Eläinsuojat ja lannanvarastointisäiliöt sekä pääosa lannanlevityspelloista sijaitsevat Oulujoen vesistöalueen Ontojärven Lentuan valuma-alueella (59.912) valuma-alueella. Arvio toiminnan eri vaikutuksista ympäristöön Tuotantotilat ja muu toiminta ei sijaitse suojelualueilla. Hakijan mukaan tilalla on aina huomioitu toiminnan vaikutus ympäristöön. Hajuhaittoja ilmenee lietelannan sekoittamisen, lastauksen, kuljetuksen ja lannanlevityksen yhteydessä. Hajuhaitat ovat kuitenkin lyhytaikaisia. Hajuhaitat jäävät vähäisiksi, koska hajalevityksen multaus suoritetaan nopeasti ja nurmen lannoitukseen käytettävä liete sijoitetaan peltoon. Hakemuksen mukaan tilalla viljellään vain nurmea, jolloin huuhtoumat ovat vähäisiä. Vesistöjä suojellaan oikea-aikaisella lannanlevityksellä sekä lietettä peltoon sijoittavalla kalustolla. Vesistöjen varrella olevien peltojen reuna-alueille on jätetty riittävät suojakaistat suorien valumien estämiseksi. Laidunalueella eläimet eivät pääse rantaan asti, vaan laidunalueella on riittävät suoja-alueet. Liikenne saattaa aiheuttaa lyhytaikaista pölyämistä, koska tiestö ei ole kokonaan pinnoitettua. Pölyäminen on kuitenkin verrattavissa alueen muun liikenteen aiheuttamaan pölyvaikutukseen. Arvio toimintaan liittyvistä riskeistä ja toimista hätätilanteissa Suurin toimintaan liittyvä riski aiheutuu tulipalosta. Tulipalot estetään rakentamalla riskialttiit kohdat palamattomista materiaaleista. Lisäksi toimitiloihin on asennettu palovaroittimet ja tilat on varustettu alkutorjuntakalustolla. Tilalle on tehty pelastussuunnitelma. Sähkökatkojen varalle on hankittu traktorikäyttöinen aggregaatti. Myös automatiikan asentaminen laitteisiin on mahdollista. Veden saanti on turvattu kahdella omalla kaivolla. Lisäksi veden saanti on mahdollista kunnallisesta
vesijohtoverkostosta. Lämpöenergia tuotetaan omassa puupelletillä toimivassa lämpökeskuksessa. Lantavarastojen kuntoa ja tiiviyttä sekä täyttymistä seurataan niin, ettei tapahdu ylivuotoja tai muita päästöjä ympäristöön. Tilalla on kaksoisvaippasäiliö polttoaineen varastointiin. Säiliön kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti. Koneita huolletaan säännöllisesti. Imeytysmateriaalia on varattu öljyvuotojen varalle. Arvio käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta Uusi navetta rakennetaan rakennusteknisesti viimeisen tiedon mukaisesti. Nykyisen navetan korjaus suunnitellaan asiantuntijan kanssa ja toteutetaan huolellisesti ammattilaisen kanssa. Tila käyttää lietteenlevitykseen urakoitsijan multaavaa lietevaunua, jolloin lietteen levityksen aiheuttamat hajuhaitat ovat lähes olemattomat hajalevitykseen verrattuna. Samalla myös ravinteiden hyväksikäyttö paranee huomattavasti. Uuden navetan painovoimainen ilmanvaihto ei tarvitse poistopuhaltimia, jolloin sekä sisätilat että navetan ympäristö pysyy meluttomana. Lisäksi ilmanvaihto on tehokkaampi kuin puhaltimilla toteutettuna, jolloin ympäristöön ei aiheudu pistekuormitusta poistokaasuista. Polttoaine varastoidaan kaksoisvaippasäiliössä, jossa on mm. laponesto, jolla estetään polttoaineen vähäinenkin vuoto maaperään. Säilörehu valmistetaan pyöröpaaleihin ja tavoitteena on yli 30 prosentin kuiva-ainepitoisuus, jolloin puristenestettä ei muodostu. 6 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kuuluttamalla Kuhmon kaupungin ja Pohjois-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla 3.5. 3.6.2013. Hakemusasiakirjat ovat kuulutusaikana olleet nähtävillä Kuhmon kaupungintalolla. Hakemusasiakirjoihin on voinut tutustua myös Pohjois- Suomen aluehallintovirastossa. Kuulutuksesta on erikseen tiedotettu asianosaisia. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Kuhmon kaupungilta ja kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueelta. 1. Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (Kainuun ELY-keskus) Kainuun ELY-keskus toteaa, että luonnonsuojelullisia esteitä eläinsuojan laajentamiselle ei ole. Toiminta vuokrapeltoineen sijaitsee Lammasjärven (59.912) ja Lentuan (59.921) valuma-alueilla. Vallitseva vesistökuormitus alueella aiheutuu hajakuormituksesta, joka on peräisin maa- ja metsätaloudesta sekä hajaasutuksesta. Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuoteen 2015 Lammasjärvi on luokiteltu suppeaan aineistoon perustuvan luokituksen mukaan hyvään tilaan. Lentua on luokiteltu laajaan aineistoon perustuen erinomaiseen ekologiseen tilaan. Tilakeskus ja noin kol-
mannes toimintaan kuuluvasta peltoalasta sijaitsee Lammasjärven valumaalueeseen kuuluvalla Haatajanjärven valuma-alueella. Haatajanjärvi on luokiteltu vedenlaatuluokitukseen perustuvassa luokituksessa tyydyttävään ekologiseen tilaan. Haatajanjärvessä on viime vuosina havaittu säännöllisesti sinileväkukintoja, jotka ovat olleet ajoittain runsaita. Vesienhoitosuunnitelman toimenpideohjelmassa Haatajanjärvlle on esitetty maatalouden lisätoimenpiteitä. ELY-keskus vaatii, että hakemuksen mukaiselta toiminnalta on edellytettävä parasta maatalouden vesiensuojelua edustavaa käytäntöä. Erityisesti lietelannan levityksessä on huolehdittava välittömästä multauksesta ja nurmien osalta käytettävä suoraan peltoon sijoittavaa menetelmää. Laajennuksen rakentamiseen liittyvä lupaharkinta kuuluu Kuhmon kaupungin toimivaltaan, koska kysymyksessä on rantavyöhykkeellä sijaitseva rakennuspaikka. Vesiensuojelun ja asumisen viihtyisyyden vuoksi olisi selvitettävä mahdollisuus sijoittaa kuivalantala eläinsuojan toiselle puolelle kauemmaksi Haatajanjärvestä. Tulee kuitenkin varmistaa, ettei kuivalantalasta, kuormausluiskasta ja lantalan ympäristöstä pääse valumavesiä rantarinteeseen tai vesistöön. Päätöksessä tulee antaa kunnossapitoa, kirjanpitoa, toiminnan tarkkailua ja raportointia koskevat määräykset. 2. Kuhmon kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Kuhmon kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen toteaa, että Markku ja Eila Määtän eläinsuojan ympäristöluvan myöntämiselle ei ole esteitä, mutta ympäristölupapäätöksessä tulisi huomioida seuraavat asiat: Eläinten pito, lannan käsittely, varastointi, kuljetus ja levitys on hoidettava ja järjestettävä siten, ettei toiminnoista aiheudu kohtuuttomia haju- tai pölyhaittoja, eikä niistä aiheudu haitallisia vaikutuksia pinta- tai pohjavesille. Lannan levitykseen tulee toiminnanharjoittajalla olla riittävästi peltoalaa. Lupahakemuksessa esitetylle eläinmäärälle on oltava peltoalaa Kotieläintalouden ympäristönsuojelua koskevan ympäristöministeriön ohjeen mukaisesti. Vesistöön ja ojan varsille rajoittuville pelloille on jätettävä riittävät suojakaistat. Suojakaistan leveys riippuu lannan laadusta ja levitystavasta sekä pellon ominaisuuksista, kuten kaltevuudesta. Talousvesikaivojen ympärille, samoin kuin asutuksen läheisyyteen, on maan laadusta riippuen jätettävä riittävän suuri suojavyöhyke, jolle lantaa, virtsaa tai puristenestettä ei saa levittää. Lannan levityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Säilörehun puristeneste on kerättävä talteen ja varastoitava asianmukaisesti. Luvanhaltijan on seurattava toimintaansa liittyvien tekniikkojen kehitystä ja uutta käyttökelpoista tekniikkaa on otettava soveltuvin osin mahdollisuuksien mukaan käyttöön jatkossa, mikäli sillä voidaan vähentää ympäristön pilaantumisen vaaraa. Luvanhaltijan tulee tarkkailla säännöllisesti rakenteiden kuntoa. Toiminnassa syntyvät eläinjätteet on käsiteltävä hyväksyttävällä tavalla (Maa- ja metsätalousministeriön määräys 1022/2000 eläinjätteen käsittelystä). Eläinjätteiden käsittely ja varastointi ei saa aiheuttaa terveys- tai ympäristöhaittaa. 7
Hakijan kuuleminen ja vastine Toiminnassa muodostuvat tavanomaiset ja vaaralliset jätteet on toimitettava sijoitettavaksi tai käsiteltäväksi paikkaan tai laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisten jätteiden vastaanotto on hyväksytty. Nestemäiset vaaralliset jätteet on varastoitava tiiviillä alustalla siten, että niistä ei aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Vaarallisten jätteiden pääsy maaperään ja pohja- tai pintavesiin on estettävä. Luvanhaltijan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa vuosittain ympäristölupaviranomaiselle. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tilalla mahdollisesti oleva pelastussuunnitelma tulee saattaa vastaamaan uutta tilannetta. Suunnitelmasta ohjeita antaa paikallinen pelastusviranomainen. Aluehallintovirasto on 10.6.2013 varannut hakijalle tilaisuuden vastineen antamiseen. Hakija on 19.6.2013 antanut seuraavan vastineen: Hakijat toteavat, että tila on tehnyt viisivuotisen maatalouden ympäristötuen erityistukisopimuksen Kainuun ELY-keskuksen kanssa lietelannan peltoon sijoittamisesta. Vastineeseen on liitetty kopio kyseisestä sopimuksesta. Hakijat toteavat, että kuivalantala on sijoitettu 5.4.2013 päivätyssä asemapiirustuksessa toiselle puolelle rakennuksen laajennusta sijoittuen vanhan ja rakennettavan lietesäiliön väliin. Uusi asemapiirustus on liitetty vastineen liitteeksi. Hakijat toteavat, että säilörehu tehdään pyöröpaaleihin esikuivattuna, joten puristenestettä ei muodostu. Toiminnassa muodostuvat eläinjätteet toimitetaan eläinraatokeräilyyn, jos sellaista alueella järjestetään. Mikäli palvelua ei ole saatavilla, raadot haudataan maahan annettujen ohjeiden mukaan. Hakijat huomauttavat, että tilalla on voimassa oleva pelastussuunnitelma, joka päivitetään vastaamaan laajennuksen jälkeistä tilaa. 8 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Ympäristöluparatkaisu Lupamääräykset Eläinsuojan sijainti Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan Markku ja Eila Määtän eläinsuojan toiminnalle Kuhmon kaupungin Korpisalmen kylässä Pihlajamäen tilalla (RN:o 290-405-114-36) hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti siten kuin lupamääräyksistä ilmenee. 1. Eläinsuojan laajennusosan ja lietesäiliön sijoittamisessa ja rakentamisessa on noudatettava seuraavia piirroksia: asemapiirros MK 1:500 päivätty 5.4.2013; laajennus, pohja ja leikkaukset MK 1:100 päivätty 17.12.2012 sekä lietesäiliö/lantala pohja ja leikkaukset MK 1:100 päivätty 17.12.2012.
2. Eläinsuojaan saa sijoittaa enintään 72 lypsylehmää, 45 hiehoa ja 27 vasikkaa (yhteensä 596 eläinyksikköä). Eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotto ei ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuottoa. Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely 3. Eläinsuojassa muodostuva lietelanta ja toiminnassa muodostuvat pesuvedet sekä säilörehun puristeneste on varastoitava vesitiiviiksi rakennetuissa varastoissa. Eläinsuojan pohjarakenteiden ja lannanvarastointitilojen on oltava vesitiiviitä ja täyttää rakenteeltaan maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden vaatimukset (MMM-RMO C4). Lietelannan, eläinsuojan pesuvesien, säilörehun puristenesteen ja lietesäiliöihin kertyvien sadevesien 12 kuukauden varastotilaa on oltava käytettävissä vähintään 3 321 m 3. Eläinsuojan yhteyteen rakennettava 2 500 m 3 lietesäiliö tulee täyttää altapäin. Mikäli hajuhaittoja ilmenee, tulee lietesäiliöt kattaa kelluvalla katteella. Kelluvaksi katteeksi käyvät esimerkiksi turve, leca-sora ja kelluvat kannet. Mikäli käytetään kelluvana katteena turvetta, on sen paksuus oltava vähintään 10 cm. Kelluvan katemateriaalin pysyvyys lietesäiliössä tulee tarvittaessa varmistaa tuulisuojauksella. Mahdolliset lietteen pumppauskaivot on katettava betonikannella. Kuivalantalat tulee varustaa kolmella vähintään 50 cm:n korkuisella seinämällä. Kuivalantalassa tulee lisäksi olla neljännellä reunalla 50 cm:n korkuinen ajoluiska ja sen ulkopuolella tiivispohjainen kuormauslaatta. Eläinsuojan katolta kertyvät sade- ja sulamisvedet on johdettava lannan varasto- ja käsittelytilojen ulkopuolelle. Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava lannanvarastointitilojen kuntoa ja viivytyksettä korjattava mahdolliset niistä havaitut puutteet ja vauriot. Lantavarastot on tyhjennettävä ja tarkastettava perusteellisesti vuosittain. Säilörehun puristeneste on otettava talteen ja käytettävä lannoitteena. Pyöröpaalit tulee avata tiiviillä alustalla. Pyöröpaaleja ei tule varastoida vesistöjen ja valtaojien varsilla. 4. Eläinsuojan sosiaalitilojen wc-vedet tulee johtaa yleiseen jätevesiviemäriin tai umpisäiliöön ja toimitettava jätevedenpuhdistamolle tai jätevedet on käsiteltävä siten, että ympäristöön johtuvaa kuormitusta on vähennettävä orgaanisen aineksen (BHK 7 ) osalta vähintään 80 %, kokonaisfosforin osalta vähintään 70 % ja kokonaistypen osalta vähintään 30 %. Käymälävesiä ja saostuskaivolietteitä ei saa levittää peltoon ilman asianmukaista käsittelyä. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen 5. Lanta on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Tilalla on oltava jatkuvasti käytettävissä lannan levitykseen luvan mukaisella eläinmäärällä vähintään 70,7 hehtaaria peltoa tai lannanluovutussopimuksia. Luvan haltijan hallussa olevista lannanlevityspeltoaloista on oltava ajantasaiset vuokra- ym. sopimukset ja ne on tarvittaessa esitettävä valvontaviranomaiselle. 9
Lannan peltolevityksessä on noudatettava maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä, ellei lupamääräyksissä jäljempänä muuta vaadita. Lannan levitysmäärissä on lisäksi otettava huomioon maaperän viljavuustutkimukset, lannan typpi- ja fosforipitoisuudet sekä ravinnetarve. 6. Lietelannan kuormaus ja kuljetus on hoidettava tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, ettei lietettä tai lantaa pääse ympäristöön, kuljetusteille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen. Lanta on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa teiden varrella asuville asukkaille ja muille teiden käyttäjille. Mikäli kuljetusteille pääsee valumaan lietettä tai lantaa, tulee likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Lannan levitys on hoidettava siten, ettei naapureille ja lannan levitysalojen läheisyydessä asuville asukkaille aiheudu kohtuutonta hajuhaittaa. Vesistöön rajoittuvilla peltoaloilla lietelantaa levitettäessä tulee käyttää multaavaa tai sijoittavaa levitintä tai mullata lietelanta välittömästi. Muutoin lietelanta on mullattava viimeistään vuorokauden kuluessa lietelannan levityksestä. 7. Lietelanta tulee levittää ensisijaisesti keväällä ja kesällä kasvukauden aikaan. Lantaa ei saa levittää routaiseen, lumipeitteiseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty 15.10. 15.4. välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään 15.11. asti ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Lannan käyttö on kielletty kymmenen metriä lähempänä vesistöä. Suojavyöhykealueita ei lasketa edellä mainittuun levitysalaan mukaan. Lannan pintalevitys on kielletty pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava siitä, että lannan vastaanottajat ja lannan kuljetuksesta vastaavat tahot ovat tietoisia tämän päätöksen lannan käsittelyä ja levittämistä koskevista määräyksistä. Luokitetuilla pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää lietelantaa, virtsaa, jätevesiä, puristenesteitä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta, ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, ettei siitä aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 50 metriä leveä, lietteellä, lannalla ja virtsalla käsittelemätön vyöhyke. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. Jaloittelualue ja laiduntaminen 8. Mikäli eläinsuojien yhteyteen rakennetaan jaloittelualue, on se varustettava tiivispohjaisella alalla, reunoilla ja jätevesien keräyskaivolla. Suunnitelma jaloittelualueesta ja sen jätevesien käsittelystä tulee toimittaa Kainuun ELY-keskukseen vähintään kolme kuukautta ennen hankkeen toteuttamista. 9. Eläimiä laidunnettaessa laiduntavan karjan määrä tulee sopeuttaa laidunalueen pinta-alaan, jottei ylitetä alueen maaperän ja kasvillisuuden kestävyyttä. Eläinsuojasta laidunalueelle johtavien kulkuteiden tulee olla kovapohjaisia ja niille kertyvä lanta tulee poistaa säännöllisesti. Laidunalueet tulee pitää hyvässä kunnossa ja laidunpaine tulee pitää kohtuullisena 10
eroosion välttämiseksi. Laidunalueilla eläinten juotto- ja ruokintapaikat tulee olla järjestetty siten, etteivät ne aiheuta epäsiisteyttä eivätkä haju- ja terveyshaittaa tai vesistön pilaantumisen vaaraa. Tarvittaessa juotto- ja ruokintapaikoilla tulee käyttää kuivikkeita kärpäs- ja hajuhaittojen vähentämiseksi. Eläimiä ei saa laiduntaa alle 50 metrin etäisyydellä talousvesikaivosta. Eläinten pääsy rantaveteen tulee estää. Jätteet ja varastointi 10. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Toiminnassa syntyvien jätteiden ja kemikaalien varastointi on järjestettävä siten, ettei varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Kemikaalit, voiteluaineet ja vaaralliset jätteet on säilytettävä tarkoitukseen soveltuvassa varastopaikassa ehjissä, suljetuissa ja merkityissä astioissa tiiviillä alustalla, jossa on reunallinen suojarakenne. 11. Polttoainesäiliöiden tulee olla tyyppihyväksyttyjä polttoaineen varastointiin. Polttoainesäiliöiden alustan sekä tankkauspaikan alustan on oltava tiiviitä. Polttonestesäiliöt on sijoitettava katokselliseen suoja-altaaseen sekä varustettava ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteilla. Suoja-allasta ja katosta ei tarvita, mikäli säiliöt ovat vuodonilmaisulla varustettuja kaksoisvaippaisia säiliöitä. Säiliön ja letkun on oltava lukittavia. Säiliöiden sijoittelussa on huomioitava riittävät suojaetäisyydet vesistöihin ja ojiin sekä paloviranomaisen määräykset. Tankkauspaikan läheisyydessä on oltava imeytysainetta polttoainevuotojen varalle. 12. Luvan haltijan on seurattava ja tarkkailtava järjestämäänsä jätehuoltoa säännöllisesti ja suunnitelmallisesti. Jätehuolto on hoidettava Kuhmon kaupungin alueella voimassa olevien jätehuoltomääräysten mukaisesti. Vaaralliset jätteet, kuten loisteputket, akut, jäteöljyt, öljynsuodattimet ja käyttökelvottomat torjunta-aineet, on toimitettava sellaiseen vaarallisten jätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet, kuten muovi, paperi, pahvi, metalli ja lasi on kerättävä erilleen ja toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on lupa vastaanottaa jätteitä. Jätteitä ei saa polttaa omatoimisesti. Pilaantunut rehu on varastoitava tiivispohjaisella alustalla ennen sen hyödyntämistä lannoitteena pelloilla. Tiivispohjaiselta alustalta ei saa syntyä ravinnevesivalumia ympäristöön. 13. Kuolleet eläimet on viipymättä toimitettava käsiteltäväksi asianmukaisen luvan saaneeseen käsittelylaitokseen. Poikkeuksellisissa tapauksissa ne voidaan hävittää muulla kunnaneläinlääkärin hyväksymällä tavalla. Syrjäisillä alueilla, johon Kuhmon kaupungin alue kuuluu, voidaan kuolleet eläimet kunnaneläinlääkärin luvalla haudata maahan. Eläimiä ei saa haudata pohjavesialueelle, vedenottamon suoja-alueelle, alle 250 metrin etäisyydelle kaivosta tai vesistöön viettävästä rinteestä, eikä alueelle, jota tullaan kyntämään tai kaivamaan pian hautaamisen jälkeen. Kuolleiden eläinten varastointia on vältettävä. Mikäli ruhoja varastoidaan tilalla pidempiaikaisesti, on varastoinnin tapahduttava jäähdytetyssä varastotilassa. Lyhytaikainen varastointi tulee hoitaa tiiviillä alustalla ja peitettynä. 11
Ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta annettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän, pohja- tai pintaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta sijoittuu maa- ja metsätalousvaltaiselle haja-asutusalueelle, jolla karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa tavanomaiseksi toiminnaksi. Pienten ja keskisuurten eläinsuojien laajennusten tulisi ympäristöministeriön Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen suosituksen mukaan sijaita vähintään 100 metrin etäisyydellä lähimmästä häiriintyvästä kohteesta. Eläinsuojan laajennusosa sijoittuu noin 90 metrin etäisyydelle Haatajanjärvestä. Eläinsuojaa on kuitenkin vaikea laajentaa muutoin nykyisen eläinsuojarakennuksen jatko-osana, kun nykyinenkin eläinsuoja jää navetan toiminnalliseksi osaksi. Lähimpiin naapurien asuinrakennuksiin on etäisyyttä noin 150 metriä ja eläinsuojan laajennusosa sijoittuu poispäin naapureiden asuinrakennuksista. Uusien lantavarastojen tulisi sijaita vähintään 100 metrin etäisyydellä lähimmästä häiriintyvästä kohteesta. Lietelantasäilöt sijoittuvat suunnitellun eläinsuojalaajennuksen eteläpuolelle noin 120 metrin etäisyydellä vesistöstä, jolloin eläinsuojarakennus jää lietelantasäiliöiden ja järven väliin. Samoin lantalan sijoituspaikka on ympäristölupamenettelyn aikana suunniteltu uudelleen ja esitetään sijoitettavaksi eläinsuojan eteläpuolelle, jolloin lantala sijoittuu myös 120 metrin etäisyydelle vesistöstä. Suositusetäisyydet täyttyvät naapurien asuinrakennusten osalta, koska lähimpään naapurin asuinrakennukseen on etäisyyttä yli 150 metriä. Aluehallintovirasto katsoo, että eläinsuojatoiminta hakemuksessa esitetyllä paikalla haetussa laajuudessa annettuja lupamääräyksiä noudattaen täyttää luvan myöntämisen edellytykset. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Eläinsuojan toiminnassa hajua aiheutuu muun muassa lannan varastoinnista, käsittelystä ja levityksestä. Lupapäätöksessä on annettu lannanlevitystä ja varastointia koskevat lupamääräykset ja selvitetty, että toiminnanharjoittajalla on käytettävissä riittävä peltoala lannanlevitykseen. Vesistöön rajoituttuvilla peltoaloilla lietelantaa levitettäessä on määrätty käyttämään multaavaa tai sijoittavaa menetelmää tai liete on määrätty mullattavaksi välittömästi levityksen jälkeen. Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015 mukaan Lammasjärven ja Lentuan, joiden valuma-alueille toiminta sijoittuu, ekologinen tila on luokiteltu hyväksi ja erinomaiseksi. Lammasjärven osavaluma-alue Haatajanjärvi, jonka valuma-alueelle tilakeskus sijoittuu, on taas luokiteltu tyydyttävään ekologiseen tilaan. Koska vesienhoitosuunnitelman tavoitteena on vesien hyvä tila, on maatalouden vesistökuormitukseen, eläinsuojan toimintaan ja peltojen viljelytekniikkaan tarpeen kiinnittää erityistä huomiota. Maatalouden osalta keskeisimpiä ovat ne lisätoimenpiteet, joilla vähennetään ravinne- ja kiintoainekuormitusta. Vesistökuormituksen vähentämiseksi on lupapäätöksessä muun muassa määrätty jättämään vesistöjen varrella vähintään kymmenen metriä leveät suojakaistat, joille lietelantaa ei saa levittää. Vesistöön rajoittuvilla pelloilla lietelanta on määrätty levitettäväksi multaavalla tai sijoittavalla laitteella ravinteiden pintavaluntojen vähentämiseksi. Lupaharkinnassa on selvitetty, että toiminnanharjoittajalla tulee olemaan käytettävissä riittävä peltoala lannanlevityk- 13
Lupamääräysten perustelut Eläinsuojan sijainti seen. Lupapäätöksessä on edellytetty, että toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialaansa liittyvän ympäristön parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Lupamääräysten tavoitteena on ehkäistä haitalliset ympäristövaikutukset ennakolta tai rajoittaa ne mahdollisimman vähäisiksi. Lupamääräyksellä varmistetaan eläinsuojien ja lantavarastojen sijoittaminen hakemuksessa esitettyihin paikkoihin. (lupamääräys 1) Toimintaa tulee harjoittaa lupapäätöksen perusteena olevien nautaeläinten eläinmäärien puitteissa. Lupa on myönnetty hakemuksen pohjapiirustuksissa esitettyjen eläinpaikkojen perusteella. (lupamääräys 2) Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely Lannan varastointitilojen mitoitus perustuu valtioneuvoston asetukseen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2003). Päätöksen 4 :n mukaan lietelannan varastotilojen tulee olla niin suuria, jotta niihin voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertynyt lanta ja muut säiliöihin johdettavat nesteet. Tilalla tarvitaan säiliötilavuutta lietelannan, eläinsuojan pesuvesien ja puristenesteen varastointia varten yhteensä 2 971 m³ vuodessa. Lietesäiliöihin kertyvien sade- ja sulamisvesien varalle varastotilavuutta tarvitaan yhteensä 350 m³. Sade- ja sulamisvesien määräksi on arvioitu avolietesäiliöiden pinta-ala x 0,3 m. Tilalla on varastointitilaa kolmessa lietelantasäiliöissä yhteensä 4 190 m 3. Hakemuksessa esitetyt varastointitilavuudet ovat riittävät 12 kuukauden varastointitarvetta varten. Lähialueelle leviävää hajua voidaan tarvittaessa vähentää kattamalla lietesäiliöt kelluvalla katteella. Aluehallintoviraston käsityksen mukaan käytettäessä kelluvaa katetta, tulisi katteena käyttää vähintään 10 cm:n turvekerrosta, koska turpeen on todettu sitovan tehokkaimmin ammoniakin hajua. Varastointitilojen tulee olla vesitiiviitä pinta- tai pohjavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. Säilörehun puristenesteen pääsy ympäristöön tulee estää pinta- ja pohjavesien suojelemiseksi. Tarkkailemalla säännöllisesti lannanvarastointi- ja johtamisrakenteita ja tyhjentämällä säiliöt vuosittain voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. (lupamääräys 3) Eläinsuojien yhteydessä olevien sosiaalitilojen wc-vesiä ei saa johtaa käsittelemättöminä maahan, ojaan tai muuhun uomaan vesien pilaantumisvaaran vuoksi. Jos sosiaalitilojen wc-vesiä käsitellään paikan päällä, on katsottu tarpeelliseksi, että ympäristöön wc-vesistä aiheutuvaa kuormitusta on vähennettävä vähintään yhtä paljon, kun vastaavia asuinkiinteistöjen asumisjätevesien kuormitusta vaaditaan vähennettävän valtioneuvoston hajajätevesistä annetun asetuksen (209/2011) mukaisesti. (lupamääräys 4) 14
15 Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pelloilla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, ettei peltoja ylilannoiteta eikä ylilannoituksesta tai virheellisenä ajankohtana suoritetusta levityksestä aiheuteta ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Peltopinta-alavaatimus perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön ja siitä saatavan fosforilannoituksen tasoon sekä ympäristöministeriön Kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 29.6.2009 antamaan ohjeeseen. Lannanlevitysalaa tulee olla vähintään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää, 3,5 hiehoa tai 11 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa kohden. Hakijalla on lannanlevitykseen käytettävissä riittävästi peltoalaa. Lannan levityksessä tulee lisäksi ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. (lupamääräys 5) Lannan kuormausta, kuljetusta ja levitystä koskevat määräykset ovat tarpeen maaperän sekä pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin sekä ympäristön yleiselle viihtyisyydelle ja ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Vesistöön rajoittuvilla pelloilla lietelannan levitys on sallittu vain multaavalla tai maahan sijoittavalla levittimellä, koska sen katsotaan olevan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Sijoittamalla lietelanta maahan tai multaamalla se mahdollisimman pian vähennetään kiintoaine- ja ravinnekuormitusta vesistöön. Samalla vähennetään myös lietelannan levityksestä aiheutuvaa hajuhaittaa ympäristöön. (lupamääräys 6) Lannan levitys on kielletty kymmentä metriä lähempänä vesistöä. Jättämällä vesistöjen ja valtaojien varsille lannoittamattomat riittävän leveät vyöhykkeet estetään ravinteiden ja bakteerien pääsy vesistöön. Lanta tulee levittää sulaan, lumettomaan maahan suorien ravinnehuuhtoumien ehkäisemiseksi. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Lietelantaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Pohjavesialueella tarkoitetaan pohjavesialueiden muodostumisaluetta ja niiden suojavyöhykkeitä. (lupamääräys 7) Jaloittelualue ja laiduntaminen Jos eläinsuojan yhteyteen rakennetaan jaloittelutarha, tulee niiden olla rakenteeltaan asianmukaisesti toteutettu siten, että pohjavesien pilaantumisvaaraa ei synny ja päästöt pintavesiin voidaan ehkäistä. Mahdollisen jaloittelualueen asianmukaisen toteutuksen varmistamiseksi suunnitelma tulee toimittaa valvontaviranomaisen hyväksyttäväksi. (lupamääräys 8) Laiduntamisesta on annettu määräys ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Laitumille johtavien kulkuteiden puhdistaminen on tarpeen niiden liettymisen ehkäisemiseksi ja vesiensuojelun toteuttamiseksi. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysohje MMM-RMO C4 edellyttää, että suunnittelussa otetaan huomioon rakennuksesta laitumelle johtavien kulkuteiden puhdistettavuus. Laidunalueiden juotto- ja ruokintapaikkoihin liittyvät velvoitteet on annettu ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi sekä viihtyisyys- ja terveystekijät huomioiden. Määräys laiduntamisen välttämisestä talousvesikaivojen ympäristössä ja rantavedessä on annettu pohja- ja pintavesien suojelemiseksi. (lupamääräys 9) Jätteet ja varastointi Määräykset on annettu jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen sekä öljyvahinkojen estämiseksi. Jätelain 13 :n mukaan jätteestä ja jätehuollos-
ta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, roskaantumista, yleisen turvallisuuden heikentymistä taikka muuta näihin rinnastettavaa yleisen tai yksityisen edun loukkausta. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen estämiseksi on tarpeen antaa määräys jätteiden, kemikaalien ja polttoaineen varastoinnista. (lupamääräykset 10 ja 11) Jätelain 8 :n mukaan jätehuollossa kaikessa toiminnassa on noudatettava etusijajärjestystä. Ensisijaisesti on vähennettävä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta. Jos jätettä kuitenkin syntyy, jätteen haltijan on ensisijaisesti valmistettava jäte uudelleenkäyttöä varten tai toissijaisesti kierrätettävä se. Jos kierrätys ei ole mahdollista, jätteen haltijan on hyödynnettävä jäte muulla tavoin. Jos hyödyntäminen ei ole mahdollista, jäte on loppukäsiteltävä. Toimittamalla vaaralliset jätteet asianmukaiseen käsittelyyn, vähennetään niiden aiheuttamia riskejä terveyteen ja ympäristön pilaantumista. (lupamääräys 12) Tilalla kuolleiden eläinten asianmukaisella hävittämisellä varmistetaan ympäristöhygienian yleisten vaatimusten täyttyminen sekä ehkäistään mahdollisten eläintautien leviäminen tilan ulkopuolelle. Eläinperäinen jäte on käsiteltävä EY:n eloperäisiä sivutuotteita koskevan asetuksen mukaisesti laitoksessa, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä eloperäisiä jätteitä. Syrjäisillä alueilla eläinperäisen jätteen hautaaminen on kunnaneläinlääkärin luvalla mahdollista. Eläinten hautaamisessa on noudatettava maa- ja metsätalousministeriön asetusta eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden keräämisestä, kuljetuksesta ja hävittämisestä. (1192/2011). (lupamääräys 13) Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi Muut määräykset Toiminnanharjoittajan kirjanpito- ja raportointivelvoite eläinsuojan toiminnan osalta on annettu viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen perusteella viranomainen voi seurata toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lannan vastaanottosopimuksien kirjaamisella ja raportoimisella varmistetaan, että myös lannan vastaanottosopimuksen tehneet käsittelevät ja levittävät lantaa voimassa olevien säännösten mukaisesti. Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) edellyttää vähintään viiden vuoden välein tehtävää lanta-analyysia. (lupamääräys 14) Luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Ympäristönsuojelun tason ylläpitäminen ja mahdollisimman tehokkaiden haittojen torjuntakeinojen soveltaminen edellyttävät päästöjen ja ympäristövaikutusten jatkuvaa seurantaa ja ympäristönsuojelutoimien kehittämistä. Mikäli ympäristönsuojelun tavoitteita ei saavuteta tai toiminnasta syntyy ennalta arvaamattomia ympäristövaikutuksia, toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä erityisiin toimenpiteisiin ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi tai poistamiseksi. (lupamääräys 15) Ilmoitusvelvollisuus häiriö- ja poikkeuksellisissa tilanteista on määrätty viranomaisten tiedonsaannin varmistamiseksi, valvonnan toteuttamiseksi ja mahdollisten annettavien viranomaisohjeiden vuoksi. Määräys välittömiin torjuntatoimenpiteisiin ryhtymisestä päästöjen torjumiseksi on annettu välittömän pilaantumisen ehkäisemiseksi ja poikkeuksellisista päästöistä aiheu- 16
tuvien haittojen minimoimiseksi. Ympäristönsuojelulain 62 :n mukaan toiminnasta vastaavan on tehtävä ilmoitus valvontaviranomaiselle muun muassa onnettomuudesta, tuotantohäiriöstä aiheutuvasta päästöstä tai syntyvästä jätteestä, josta voi aiheutua välitöntä tai ilmeistä ympäristön pilaantumisen vaaraa. (lupamääräys 16) Parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen kautta voi tulla mahdollisuuksia vähentää päästöjä olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Luvan haltijalla on yleinen selvilläolovelvollisuus mm. toimintansa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamista kotieläintalouteen on tarkasteltu Suomen ympäristökeskuksen julkaisussa "Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa, SY564". (lupamääräys 17) Käyttöönottoilmoituksen avulla varmistetaan toiminnan lupamääräysten mukainen toteuttaminen ja näin helpotetaan valvontaa. Toiminnan olennaista muutosta koskevan ilmoitusvelvollisuuden perusteella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle niin, että ilmoituksen perusteella voidaan tarkastella muutoksen vaikutuksia voimassaoleviin lupamääräyksiin ja arvioida mahdollisen uuden ympäristöluvan tarvetta. (lupamääräys 18) 17 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Kainuun ELY-keskuksen lausunnossa esille tuodut vesiensuojeluun liittyvät asiat on otettu huomioon lupamääräyksissä 3 7 ja 16. Vesistöön rajoittuvilla peltoalueilla on määrätty jätettäväksi kymmenen metrin levyiset suojakaistat, joille ei saa levittää lantaa. Lietelannan levityksessä on määrätty käytettäväksi multaavaa tai sijoittavaa levitintä tai multaamaan lietelanta välittömästi. Lantalan sijoituspaikka on ympäristölupamenettelyn aikana suunniteltu uudelleen ja se sijoitetaan 120 metrin etäisyydelle vesistöstä eläinsuojalaajennuksen taakse lupamääräyksen 1 mukaisesti. Tarkkailusta, kirjanpidosta ja raportoinnista on annettu lupamääräys 14 ja kunnossapidosta lupamääräys 3. Kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnossa esitetyt lannan käsittelyyn, varastointiin, kuljetukseen ja levitykseen liittyvät asiat on otettu huomioon lupamääräyksissä 5 7. Hakijalla on riittävästi lannanlevitysalaa. Vesistöjen varrelle on määrätty jättämään vähintään kymmenen metrin levyiset suojavyöhykkeet, jonne lietettä ei saa levittää. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 50 metriä leveä, lietteellä, lannalla ja virtsalla käsittelemätön vyöhyke. Säilörehun puristeneste on otettava talteen ja käytettävä lannoitteena lupamääräyksen 3 mukaan. Parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan liittyvät asiat on otettu huomioon lupamääräyksissä 3, 7, 11 ja 17. Rakenteiden tarkkailusta on annettu lupamääräys 3. Toiminnassa syntyvistä eläinperäisistä jätteistä on määrätty lupamääräyksessä 13 ja muista jätteistä sekä vaarallisista jätteistä lupamääräyksissä 10 ja 12. Toimintaa koskevasta kirjanpidosta ja raportoinnista on määrätty lupamääräyksissä 14 ja häiriötilanteista lupamääräyksessä 16. Ympäristöluvassa ei voi antaa määräyksiä pelastussuunnitelmasta, vaan se kuuluu pelastusviranomaisen toimialaan. Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi.
Lupamääräysten tarkistaminen Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa aikaisempaa lupaa tai ympäristönsuojelulain 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä peruuttaa luvan valvontaviranomaisen aloitteesta. Lupaviranomainen voi määrätä, että lupa raukeaa, jos toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta. Luvan saajan on viimeistään vuoden 2023 lokakuun loppuun mennessä jätettävä Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä hakemukseen vaadittavien muiden selvitysten ohella riittävää asiantuntemusta käyttäen laadittu selvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöönotosta ja mahdollisuuksista eläinsuojan toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Hakemuksessa tulee olla selvitykset toiminnan laajuudesta ja käytössä olevista ympäristönsuojeluratkaisuista. Hakemuksessa on lisäksi esitettävä eläinsuojan toimintaa koskeva kirjanpito vuodelta 2022. 18 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 6, 8, 41 43, 45, 52, 55, 56, 81, 96 ja 100 :t Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Jätelaki (646/2011) 8, 12, 13, 29 ja 72 :t Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ratkaisu Lupa-asian käsittelymaksu on 4 570 euroa. Lasku lähetetään Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta.
19 Perustelut Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) liitteen maksutaulukon mukaan muun eläinsuojan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 4 570 euroa. Oikeusohje Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 (1572/2011)
20 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Juha Anttila Seija Schroderus-Härkönen Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Juha Anttila. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Seija Schroderus-Härkönen. Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 0295 017 668 tai 0295 017 500. SSH/es Liite Päätös Tiedoksi Valitusosoitus Hakija Kainuun ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat Kuhmon kaupunki Kuhmon kaupunki / Ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus
Liite VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ELY-keskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy 6.11.2013, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Oikeudenkäyntimaksu käyntiosoite: Linnankatu 1 3 postiosoite: PL 293, 90101 Oulu puhelin: vaihde 0295 017 500 telekopio: 08-3140 110 sähköposti: kirjaamo.pohjois@avi.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.