Etelä-Suomi Päätös Nro 126/2010/4 Dnro ESAVI/82/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 6.7.2010 ASIA Lisälaiturin rakentaminen pienvenesatamaan ja vesialueen ruoppaaminen venesataman edustalta Kirkkonummen Stormsin kylässä. HAKIJA Långvikin venekerho Långvik båtklubb ry MERKINTÄ Ympäristölupavirastot on lakkautettu 31.12.2009. Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n 1 momentin mukaan ympäristölupavirastoissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastoille, siirtyvät 1.1.2010 vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. HAKEMUS Långvikin venekerho Långvik båtklubb ry on 11.9.2009 ympäristölupavirastoon toimittamassaan ja sittemmin 13.11.2009 täydentämässään hakemuksessa pyytänyt vesilain mukaista lupaa lisälaiturin rakentamiseen pienvenesatamaan sekä vesialueen kunnostusruoppaukseen venesataman edustalla 7.9.2009 päivätyn lupahakemuksen 13.11.2009 päivätyn täydennyksen mukaisesti. SUUNNITELLUT TOIMENPITEET Taustaa Hankkeen sijainti Långvikin venekerho Långvik båtklubb ry omistaa Kirkkonummen kunnassa pienvenesatamaksi kaavamerkityn maa- ja vesialueen. Satamassa on nykyisin 60 laituripaikkaa. Hankkeen tarkoituksena on lisätä sataman vesialueen syvyyttä ruoppaamalla sekä rakentaa uusi laituri venepaikkojen lukumäärän kasvattamiseksi. Hankealue sijaitsee Kirkkonummen kunnassa Stormsin kylässä. Alue on Långvikin venekerho Långvik båtklubb ry:n omistuksessa ja kuuluu kiinteistöön Satama RN:o 3:32. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14 PL 115, 00231 Helsinki fax 09 726 0233 ymparistoluvat.etela@avi.fi
2 Ruoppaus Hakija on liittänyt 7.9.2009 päivättyyn hakemukseen kartan, jossa on esitetty ruopattavat alueet 1 ja 2. Alueen 1 hakija on ostanut vuonna 1979. Vesialueella on tehty ruoppaus 1980-luvun alussa, kunnostusruoppaus 1980-luvun puolessa välissä ja uusi kunnostusruoppaus 1990-luvun alussa. Ruoppaukset on tehty Länsi-Suomen vesioikeuden päätösten nro 31/1982 C ja nro 64/1990/3 nojalla. Kahden ensimmäisen ruoppauksen massat on läjitetty Espoon kaupungin meriläjitysalueelle. Aluetta 1 ruopataan alueen keskisyvyyden kasvattamiseksi 1,9 m:stä 2,5 m:iin. Ruoppaussyvyys on 0,6 m. Ruoppausmassoja syntyy 3 500 4 000 m³ ja ne läjitetään Espoon kaupungin meriläjitysalueelle. Alueen 1 ruopattu vesialue on mataloitunut, joten syvyyden ylläpitämiseksi kunnostusruoppaus on tarpeen. Alueella 1 on 80 m pitkä laituri, jossa on tällä hetkellä 60 venepaikkaa. Aiemmissa ruoppauksissa ei ole ruopattu laiturin alta. Nyt tehtävällä ruoppauksella on tarkoitus ruopata massoja myös laiturin alta ja vaihtaa laiturin putkikiinnitykset ankkurointikiinnityksiin. Alueen 2 hakija on ostanut vuonna 2002. Alue on lohkomisen yhteydessä liitetty alueeseen 1. Aluetta 2 on tarkoitus ruopata siten, että alle 1,5 m:n syvyiset kohdat ruopataan 1,5 m:iin. Ruoppaussyvyys on noin 0,5 0,6 m. Ruoppausmassoja syntyy 800 m³ ja ne nostetaan hakijan omistamalle maa-alueelle. Hakijalla on tarve rakentaa alueelle 60 m:n pituinen laituri. Hakijan tarkoituksena on rakentaa laituria ensin 30 m ja jatkaa laituria myöhemmin 10 vuoden sisällä tarpeen vaatiessa. Alueella 2 on tarpeen ruopata ranta-alueetta alueelle rakennettavan uuden laiturin vuoksi. Tähän uuteen laituriin on tarkoitus sijoittaa sataman pienimmät veneet. Tarkoituksena on siirtää kahdeksan kappaletta 5 m:n venepuomeja olemassa olevasta laiturista suunniteltuun laituriin. Ne sijoitetaan rannasta alkaen laiturin molemmin puolin siten, että kummallekin puolelle tulee neljä kappaletta. Hakijan tarkoituksena on hankkia lisäksi kuusi kappaletta 6 m:n puomeja, joita tulee kolme kappaletta suunnitellun laiturin kummallekin puolelle. Venepaikkoja laituriin tulee 24 kappaletta. Ruoppaukset on tarkoitus toteuttaa kaivinkoneruoppauksena lautalta proomuihin. Tämän jälkeen ruoppausmassat kuljetetaan läjitysalueille. Ruopattavien alueiden 1 ja 2 yhteispinta-ala on noin 7 000 m². Ruoppausmassat ovat mutaa ja savea. Hakija on teettänyt sedimenttitutkimuksen Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:llä. Näytteet otettiin 18.11.2007 putkinoutimella kolmesta näytepisteestä siten, että 1A ja 1B ovat nykyisen alueella 1 sijaitsevan laiturin läheisyydessä, missä on ruopattu aikaisemmin. Piste 2 sijaitsee alueella 2, missä ei tiettävästi ole aiemmin ruopattu. Pisteistä 1A ja 1B näytteet voitiin ottaa 50 cm:n syvyyteen saakka ja pisteestä 2 ainoastaan 37 cm:n syvyyteen saakka, jolloin vastaan tuli kova pohja. Pintakerroksen näytteet toimitettiin analysoitavaksi ja syvimmät näytteet (30 cm<) säilytettiin mahdollista myöhempää analysointia varten. Seuraavassa taulukossa on esitelty Långvikenin lahden normalisoituja orgaanisia tinapitoisuuksia:
3 Långvik 1A 0 10 cm 71 Långvik 1A 10 30 cm 17 Långvik 1B 0 10 cm 50 Långvik 1B 10 30 cm 34 Långvik 2 0 10 cm 57 Långvik 2 10 30 cm 609 Normalisoitu summapitoisuus (TBT+TPhT μg/kg) Ympäristöministeriön ruoppaus- ja läjitysohjeen mukaan ruopattava sedimentti luokitellaan mahdollisesti pilaantuneeksi, kun sen normalisoitu TBTpitoisuus ylittää tason 1 eli arvon 3 μg/kg ja pilaantuneeksi, kun normalisoitu TBT-pitoisuus ylittää tason 2 eli 200 μg/kg. Ns. harmaalla alueella (tason 1 ja 2 välillä) sedimentin haitallisuus ja läjityskelpoisuus on selvitettävä tapauskohtaisesti. Kun normalisoitu pitoisuus näytteessä ylittää tason 2, ruoppausmassa ei pääsääntöisesti ole meriläjityskelpoista. Samoja laatukriteereitä käytetään TPT:lle. Ympäristöministeriön ruoppaus- ja läjitysohjeen mukaan tason 2 ylittävää ruoppausmassaa voidaan sijoittaa mereen, jos maalle sijoittamisen vaihtoehto on ympäristön kannalta huonompi ratkaisu. Pilaantunutta ruoppausmassaa ei kuitenkaan saisi sijoittaa mereen ennen kuin on selvitetty myös maalle sijoittamisen ja käsittelyn vaihtoehdot. Tuloksista näkee, että tason 2 raja ylittyi pisteellä 2. Alueella 2, jota ei aiemmin ole ruopattu, ylin 10 cm kerros oli melko puhdas, mutta syvemmällä (10 30 cm) normalisoitu pitoisuus oli 609 μg/kg. Raskasmetallien osalta vastaavaa poikkeamaa ei ollut havaittavissa. Pisteen 2 pitoisuudet olivat suunnilleen samat sekä sedimentin pinnalla että syvemmällä. Pisteiden väliset erot olivat muutenkin varsin pienet, eikä mikään tarkkailupiste poikennut selvästi muista. Läjitys Ruoppausmassojen läjitys tapahtuu siten, että alueen 1 ruoppausmassat läjitetään Espoon Rövargrundetin meriläjitysalueelle ja alueen 2 meriläjityskelvottomat ruoppausmassat sijoitetaan hakijan omistamalle maaalueelle kaivettavaan syvennykseen, mihin ne myöhemmin maisemoidaan. Hakija on aiemmin alueen 1 osalta sijoittanut ruoppausmassoja edellä mainitulla tavalla ja lopputulos on ollut hakijan arvion mukaan onnistunut. Arvio hankkeen vaikutuksista Hakija ei ole arvioinut alueen 1 ruoppausmassojen ympäristövaikutusta Espoon kaupungin Rövergrundetin meriläjitysalueeseen. Maa-alueelle sijoitettavat pienehköt ruoppausmassat alueelta 2 sekä niiden kuivattaminen ja maisemointi on hakijan arvion mukaan ympäristövaikutuksiltaan vähäisin ratkaisu.
HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Hakija on arvioinut, että hankkeesta ei aiheudu haittaa naapurikiinteistöille eikä hakijalle itselleen. Myöskään edunmenetyksiä hankkeesta ei hakijan arvion mukaan aiheudu. Aluehallintovirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Kirkkonummen kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 9.4.2010. Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. Muistutukset ja vaatimukset 1) Liikennevirasto on lausunut, ettei se näe estettä hankkeen toteuttamiselle. Långvikenin lahden pohjukassa sijaitseva pienvenesatama on suojaisan sijaintinsa vuoksi kaukana vesiväylistä, eivätkä suunnitellut rakennustyöt tule vaikeuttamaan vesiliikennettä. Laiturin rakentamistyön jälkeen hakijan tulee toimittaa uuden laiturin sijainnin osoittava kartta paikannustietoineen Liikenneviraston Suomenlahden väyläyksikölle merikarttojen ylläpitoa varten. Paikannustiedot tulee toimittaa numeerisina, esim. AutoCad-tiedostona tai vastaavana. 2) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on lausunut seuraavaa. Merentutkimuslaitoksen vuosien 1904 2005 havaintojen perusteella merivedenkorkeudet Helsingin havaintoasemalla vuosina ovat olleet seuraavat (muunnettu N60-järjestelmään): Maksimi HW +1,451 m Keskiylivedenkorkeus MHW +0,831 m Keskivedenkorkeus MW -0,039 m Keskialivedenkorkeus MNW -0,689 m Minimi NW -0,979 m Alueella ei ole luonnonsuojelualueita tai Natura-2000 verkostoon kuuluvia kohteita. Alueella on voimassa Kirkkonummen yleiskaava 2020. Siinä ruopattavat alueet on merkitty pienvenesatama-alueeksi (kaavamerkintä LV- 3). Sedimenttitutkimuksissa ei ole esitetty normalisoituja pitoisuuksia muille aineille kuin organotinoille. Normalisoimalla saaduista pitoisuuksista voidaan todeta, että metalleista ainoastaan elohopean (Hg) normalisoidut pitoisuudet ylittävät mainitun ympäristöministeriön ruoppaus- ja läjitysohjeen ojeen tason 1. 4
Hakija on hakemuksessaan todennut, että ruoppausurakoitsija hakee luvan massojen läjitykselle Rövargrundetin meriläjitysalueelle. Rövargrundetin alueelle on myönnetty uusi lupa (LSY 78/2008/2, 9.12.2008) ja töiden aloittamislupa. Päätöksestä on valitettu, mutta töiden aloittamisluvan perusteella läjitystoiminta tapahtuu kyseisen päätöksen ehdoilla. Lupaehdon 2 mukaan: Läjitysalueelle voidaan läjittää tasojen 1 ja 2 välissä olevia massoja, mikäli läjitykseen on erillinen vesilain mukainen lupa tai massojen läjittäminen ko. läjitysalueelle on erikseen hyväksytty ruoppauskohdetta koskevassa luvassa. Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on katsonut, että massojen läjitys on syytä luvittaa samalla kertaa kuin ruoppaustyöt eli meneillään olevassa lupakäsittelyssä. Hakemuksessa ei ole arvioitu lievästi pilaantuneiden sedimenttien aiheuttamaa pilaantumisriskiä Rövargrundetin meriläjitysalueella. Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on arvioinut, että ottaen huomioon ruopattava määrä ja vain lievästi koholla olevat haitta-ainepitoisuudet, voidaan massoja alueen 1 osalta pitää meriläjityskelpoisina. Alueelta 2 ruopattavien, maalle läjitettävien massojen osalta ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on todennut, että organotinojen pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon. Hakemuksessa ei ole arvioitu pilaantuneen sedimentin maalle läjittämisen riskiä. Massojen maalle läjittämisessä on otettava huomioon, että mikäli massoja viedään muualle kuin ruoppauksen teettäjän kiinteistölle läjitettäväksi, on läjitysalueen oltava luvanvarainen (YSL). Lisäksi ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on todennut, että ruoppausmassat on läjitettävä hakijan omistuksessa olevalle kiinteistölle. Toisen maalle läjittämiseen tulee olla omistajan suostumus. Ruoppausmassat on maisemoitava siten, että massat eivät korkeankaan veden aikana huuhtoudu takaisin mereen. Hakemuksessa ei ole esitetty hankkeen vesistövaikutusten tarkkailua. Hankealue sijaitsee lähellä verrattain kapean ja matalan lahden pohjukkaa. Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen mielestä hankkeen vaikutuksia veden laatuun tulee tarkkailla. Vesinäyte tulee ottaa ruoppausalueen ulkopuoliselta vesialueelta kerran ennen töiden alkamista, työn aikana sekä töiden päätyttyä. Vesinäytteistä on selvitettävä sameus ja kiintoainespitoisuus, ph, sähkönjohtavuus sekä typpi ja fosfori. Raportti vesinäytteistä on toimitettava töiden päättymisen jälkeen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle. Lisäksi ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on katsonut, että ruoppaustöitä ei tule tehdä 1.6. 31.8. välisenä aikana ravinteiden mobilisoitumisen ja virkistyskäyttöhaittojen minimoimiseksi. Edellä olevat seikat huomioiden ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on katsonut, että lupa hankkeen toteuttamiselle suunnitelman mukaan voidaan myöntää. 5
6 Hakijan selitys ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU 2) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen lausunnosta hakija on todennut 27.5.2010 antamassaan vastineessa, että hakija ottaa kolme vesinäytettä ruoppausalueen ulkopuolelta: yksi ennen ruoppausta, toinen ruoppauksen aikana ja kolmas ruoppauksen jälkeen. Kaikki näytteet otetaan samasta paikasta. Vesinäytteistä selvitetään sameus- ja kiintoainepitoisuus, ph, sähkönjohtavuus sekä typpi ja fosfori. Hakija toimittaa töiden päättymisen jälkeen tulokset Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle. Luparatkaisu Vahingot Aluehallintovirasto myöntää Långvikin venekerho Långvik båtklubb ry:lle luvan lisälaiturin rakentamiseen pienvenesatamaan ja vesialueen ruoppaamiseen venesataman edustalta Kirkkonummen Stormsin kylässä sijaitsevalla kiinteistöllä Satama RN:o 3:32 7.9.2009 päivätyn hakemuksen sekä 13.11.2009 päivätyn täydennyksen mukaisesti. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. LUPAMÄÄRÄYKSET Työn suorittaminen 1) Ruoppaustyöt on suoritettava siten, että vesisyvyys ruoppauksen jälkeen on alueella 1 enintään 2,5 m ja alueella 2 enintään 1,5 m. Ruoppaustyötä ei saa tehdä lintujen pesimäaikana 1.6. 31.8. 2) Satamaan alueelle 2 rakennettavan laiturin pituus saa olla enintään 60 m. 3) Jokainen työvaihe on tehtävä mahdollisimman yhtäjaksoisesti ja kussakin työvaiheessa on käytettävä sellaisia työmenetelmiä, että työstä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä merialueelle ja sen käytölle. 4) Alueelta 1 poistettavat ruoppausmassat voidaan läjittää Espoon kaupungin Rövargrundetin meriläjitysalueelle luvanhaltijan suostumuksella tai muulle läjitysalueelle, jolle on asianmukainen lupa. Alueen 2 ruoppausmassat on sijoitettava hakijan omistamalle Kirkkonummen kunnassa Stormsin kylässä sijaitsevalle kiinteistölle Satama RN:o 3:32 kaivettavaan syvennykseen. Ruoppausmassat on maisemoitava siten, että massat eivät korkeankaan veden aikana huuhtoudu takaisin mereen. Tarkkailu 5) Luvan saajan on tarkkailtava hankkeen vaikutuksia veden laatuun. Vesinäyte tulee ottaa ruoppausalueen ulkopuoliselta vesialueelta kerran ennen töiden alkamista, työn aikana sekä töiden päätyttyä. Vesinäytteistä on
analysoitava sameus ja kiintoaine, ph, sähkönjohtavuus, typpi ja fosfori. Raportti vesinäytteistä on toimitettava töiden päättymisen jälkeen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle. 7 Määräaika Ilmoitukset 6) Työt on aloitettava kolmen ja saatettava olennaisilta osiltaan loppuun kymmenen vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman uhalla, että lupa muutoin raukeaa. 7) Töiden päätyttyä hakijan tulee toimittaa uuden laiturin sijainnin osoittava kartta paikannustietoineen Liikenneviraston Suomenlahden väyläyksikölle merikarttojen ylläpitoa varten. Paikannustiedot tulee toimittaa numeerisina, esim. AutoCad-tiedostona tai vastaavana. 8) Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 9) Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti aluehallintovirastolle, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Muut määräykset 10) Jos töitä tehdään vesialueen ollessa jäässä on ne kohdat, joissa jäätä on rikottu tai jään kantavuus on huonontunut, merkittävä asianmukaisesti. 11) Töistä mahdollisesti aiheutuva, välittömästi ilmenevä vahinko on viipymättä korvattava vahingonkärsijälle. 12) Töiden päätyttyä rakennuspaikka on siistittävä maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon. 13) Laituri on pidettävä tarkoitustaan vastaavassa kunnossa. Perustelut Ruoppaaminen ja laiturin rakentaminen ovat tarpeen Långvikin venekerho Långvik båtklubb ry:n omistaman pienvenesataman venepaikkojen lisäämiseksi sekä alueen 1 vesisyvyyden ylläpitämiseksi. Ruoppaus on myös tarpeen olemassa olevan laiturin kiinnitysten uusimiseksi. Hanketta arvioitaessa hyötynä on otettu huomioon omaisuuden tuottavuuden parantuminen ja omaisuuden hyödyksikäyttöä vaikeuttavan esteen tai haitan poistamisesta aiheutuva omaisuuden käyttöarvon lisääntyminen hakijan Kirkkonummen kunnan Stormsin kylässä sijaitsevalla kiinteistöllä Satama RN:o 3:32. Pitkällä aikavälillä ruoppaus voi myös parantaa Långvikenin lahden vedenlaatua. Lisäksi hanke parantaa ruopattavan vesialueen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Haittana on otettu huomioon ruoppaus- ja täyttötöiden aiheuttama veden tilapäinen samentuminen, vaikutukset linnustolle, kalastolle ja pohjaeliöstölle sekä rakennustöistä aiheutuva häiriö alueen virkistyskäytölle. Haitalliset vaikutukset ovat lyhytaikaisia ja paikallisia. Kokonaisuutena arvioiden hankkeesta saatava hyöty on huomat-
tava verrattuna siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan tai muuhun edunmenetykseen. Hanke ei vaaranna yleistä terveydentilaa, aiheuta huomattavia vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonsuhteissa tai vesiluonnossa ja sen toiminnassa eikä suuresti huononna paikkakunnan asutus- tai elinkeino-oloja. Hanke ei vaikeuta Kymijoen Suomenlahden vesienhoitosuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteuttamista hyvän tavoitetilan saavuttamiseksi, Luvan myöntämisen edellytykset ovat vesilain mukaan olemassa. 8 Sovelletut lainkohdat Vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentti Muistutuksiin vastaaminen KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Aluehallintovirasto ottaa Liikenneviraston sekä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen muistutukset huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Tämän päätöksen käsittelymaksu on 1 750 euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Käsittelymaksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaisesti. Asetuksen 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen 1.1.2010, peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Tämän hakemuksen vireille tullessa voimassa olleen ympäristölupaviraston maksullisia suoritteita koskevan ympäristöministeriön asetuksen (1388/2006) liitteenä olevan maksutaulukon mukaan ruoppausta, jonka massamäärä on 4 000 20 000 m 3 ktr, koskevan hakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on 1 750 euroa.
9 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Långvikin venekerho Långvik båtklubb ry Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Kirkkonummen kunta Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Liikennevirasto/ Suomenlahden väyläyksikkö Listan ESAVI/82/04.09/2010 mukaan Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Päätöksestä kuulutetaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ja Kirkkonummen kunnan ilmoitustauluilla.
10 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Juha Helin Hannu Kokko Merja Ahti Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Juha Helin ja Hannu Kokko. Asian on esitellyt esittelijä Merja Ahti. MA/tr
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 5.8.2010. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Etelä-Suomen aluehallintovirastolle sen ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikkaan. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikan yhteystiedot käyntiosoite: Asemapäällikönkatu 14, 00520 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: (vaihde) 020 636 1040 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.