Asfalttimittari 2012 ASFALTTITYÖMAIDEN TURVALLISUUSTASON ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN
SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 1 1. JOHDANTO... 2 2. TURVALLISUUSTASON MITTAUSTAVAT RAKENNUSTYÖMAALLA... 2 3. ASFALTTI-MITTARI- TYÖTURVALLISUUSTASON ARVIOINTI... 2 3.1 Taustaa... 2 3.2 Havaintokierroksen suorittaminen... 3 3.3 Turvallisuusindeksin laskeminen... 3 3.4 Aluekohtaiset havainnointiohjeet asfalttiasemalla... 8 3.4.1. Työskentely ja koneenkäyttö... 8 3.4.2. Kalusto... 8 3.4.3. Asfalttiasema... 9 3.4.4. Liikenne... 9 3.4.5. Järjestys ja varastointi... 10 3.5 Aluekohtaiset havainnointiohjeet päällystystyömaalla... 10 3.5.1. Työskentely ja koneenkäyttö... 10 3.5.2. Kalusto... 11 3.5.3. Levitystyömaa... 11 3.5.4. Liikenne... 12 3.5.5. Järjestys ja varastointi... 12 4. ASFALTTI-MITTARIN KÄYTÖN EDELLYTYKSET... 12 6. ASFALTTI-MITTARIHARJOITUKSIA VALOKUVIEN AVULLA... 14 LÄHDELUETTELO... 26
2 1. JOHDANTO Asfaltti-Mittaria on käytetty päällystysalalla noin viisi vuotta asemien ja työmaiden turvallisuustason arviointiin. Kaikki alan suurimmat toimijat käyttävät Asfaltti-Mittaria turvallisuustason arviointiin. Mittarin käyttö on hyvin moninaista ja sitä käytetään mm. viikoittaisissa kunnossapitotarkastuksissa, yritystasolla turvallisuustason seurannassa, kehittämistoiminnassa ja johdolle raportoinnissa sekä alan turvallisuuskilpailun arvioinnissa. Asfaltti-Mittaria kehitettäessä haluttiin tarkastusmenetelmä, jossa huomioidaan kunnossa olevat asiat ja samalla löydetään vielä korjausta vaativat kohteet. On tärkeätä huomioida positiivisesti se seikka, että valtaosalla työmaita suuri enemmistö asioista tehty lainsäädännön minimitason mukaisesti. Eli, asiat ovat siis kunnossa, josta mittauksessa tulee oikein havainto. Mutta samalla löydetään vielä parantamista vaativat kohteet positiivisessa hengessä. Asfaltti-Mittarin käyttö sopii sekä asfalttiasemille että päällystystyömaillekin eli sitä voidaan käyttää erikseen molemmilla työpaikoilla. Asfalttiala kehitti työturvallisuusmittarin, AT-mittarin, vuoden 2002 asfalttialan työturvallisuuskilpailua varten. AT-mittarille laadittiin käyttöohjekirja Timo Pinomäen toimesta. Samassa yhteydessä ATmittari muutettiin nimeltään Asfaltti-Mittariksi ja siitä muokattiin perusteiltaan samansisältöinen kuin muutkin mittarit (TR-Mittari, MVR-Mittari ja Murska-Mittari). Samassa yhteydessä asfalttiasemille ja päällystystyömaille tehtiin omat erilliset mittarinsa. Nykyinen Asfaltti-Mittari on päivitetty vuonna 2012 Timo Pinomäen toimesta. Suomessa valmistetaan vuosittain asfalttia noin tonni henkilöä kohden. Vuonna 2011 Suomessa valmistettiin asfalttimassaa noin 5 milj. tonnia. Suomessa oli vuonna 2011 noin 50 asfalttialan yritystä ja yhteensä noin 100 asfalttiasemaa. Asfaltti-Mittarin käyttö sopii niin isoille kuin pienillekin päällystysalan yrityksille. 2. TURVALLISUUSTASON MITTAUSTAVAT RAKENNUSTYÖMAALLA Rakennustyön turvallisuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen (205/2009) 14 :n mukaan mm. rakennustyössä käytettävien koneiden rakenne ja kunto on rakennustyömaalla todettava käyttötarkoitukseen sopiviksi ja niitä koskevien vaatimusten mukaisiksi. Edelleenkin saman asetuksen 16 :n mukaan rakennustyömaalla on työn aikana viikoittain suoritettava kunnossapitotarkastus. Kyseinen tarkastus voidaan tehdä Asfaltti-Mittarilla tai erikseen laaditulle esitäytetylle pöytäkirjapohjalle, rasti ruutuun -menetelmällä. Työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (403/2008) 33 :n mukaan käyttöönottotarkastus on tehtävä ennen työvälineen ensimmäistä tai turvallisuuden kannalta merkittävän muutoksen tai uuteen paikkaan asentamisen jälkeistä käyttöönottoa tai jos laite otetaan uudelleen käyttöön sen oltua pitkään käyttämättömänä. Tässä lainsäädäntö tarkoittaa työvälineellä asfalttiasemaa, turvallisuuden kannalta merkittävänä muutoksena aseman merkittävää muutos- tai korjaustyötä ja uuteen paikkaan asentamisena uuden työmaan aloittamista. Käyttöönottotarkastus voidaan tehdä myös Asfaltti-Mittarilla. 3. ASFALTTI-MITTARI- TYÖTURVALLISUUSTASON ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN PÄÄLLYSTYSALALLA 3.1 Taustaa Päällystysalallakin sattuu vuosittain vakavia työtapaturmia. Lähes aina vakavat työtapaturmat voidaan estää järjestelmällisellä turvallisuustyöllä. Asfaltti-Mittari on kehitetty nimenomaan tähän työhön, eli asfalttiasemien ja päällystystyömaiden työturvallisuustason arviointiin ja kehittämiseen. Asfaltti-Mittarilla voidaan havainnointiin perustuvalla menetelmällä luotettavasti arvioida niin asfalttiasemien kuin päällystystyömaidenkin turvallisuustasoa. Sen avulla saadaan kerättyä tietoa asemien ja työmaiden turvallisuustasosta, niin työmaakohtaisesti kuin yritystasollakin tai vaikkapa viranomaisen toimesta. Tällä on erityinen merkitys, kun halutaan saada tietoa parannusta vaativista kohteista. Kun nämä tiedot asetetaan rinnan tapaturmatilastojen kanssa, on yrityksen helppo kehittää toimintaansa entistäkin turvallisempaan suuntaan.
3 Mittauksen tuloksena syntyy prosenttiluku (indeksi), joka kertoo esimerkiksi 85 %:n tuloksena, että 85 % mitatuista asioista on ollut oikein. Positiivinen palaute ja halu saavuttaa asetettu tavoite johtavat yleensä siihen, että työtavat alkavat muuttua turvallisemmiksi ja turvallisuustaso (indeksi) lähtee edelleenkin nousemaan. Kaikki tämä johtaa työtapaturmien vähenemiseen ja siten myös yritysten kustannusten pienenemiseen. 3.2 Havaintokierroksen suorittaminen Turvallisuustaso mitataan tarkastuskierroksella, jossa koko asfalttiasema tai päällystystyömaa kierretään lävitse. Tarkastusta varten asema tai työmaa jaetaan alueisiin, jotka havainnoidaan yksi kerrallaan kokonaisuudessaan ennen siirtymistä seuraavaan alueeseen. Alueen muodostavat esimerkiksi sekoitusyksikkö ja sen portaat niin maanpinnalla kuin eri kerroksissakin. Alueen tulee periaatteessa olla sen suuruinen, että havainnot voidaan tehdä yhdestä paikasta seisten. Kun havainnoitava alue on valittu, se tarkastetaan järjestelmällisesti Asfaltti-Mittarin lomakkeen mukaisessa järjestyksessä. Ensimmäisenä havainnoidaan alueelta kalusto ja työskentely, minkä jälkeen asfalttiasema sekä lopuksi järjestys ja varastointi. Vastaavanlaisesti havainnoidaan myös päällystystyömaa. Jos alueella ei ole kaikkia lomakkeessa mainittuja havaintokohteita, ei niistä silloin tehdä myöskään arviota. Havainnot kirjataan Asfaltti-Mittarin lomakkeeseen Oikein - tai Väärin -sarakkeeseen asianomaiseen kohtaan. Merkintänä on järkevää käyttää tukkimiehen kirjanpitoa, jolloin havainnot mahtuvat lomakkeelle ja niiden laskeminen on helppoa. Asiat, jotka vaativat välitöntä korjaamista, kirjataan erikseen Huomautuksia -kohtaan. Nämä merkinnät ovat niitä, jotka on aiemmin kirjattu asfalttiaseman tai päällystystyömaan kunnossapitotarkastuspöytäkirjaan. Aluksi on tärkeätä muistaa merkitä myös kaikki oikein-havainnot lomakkeeseen. Niiden kirjaamatta jättäminen johtuu siitä, että vanhassa tarkastusmetodissa huomioitiin ainoastaan puutteita. Havainto tehdään aina tarkastushetken tilanteen mukaisesti, eikä mietitä esimerkiksi edellisenä päivänä suoritettuja huoltotöitä tai vastaavasti tulevia. 3.3 Turvallisuusindeksin laskeminen Kun tarkastuskierros on tehty ja mahdolliset huomautukset kirjattu, lasketaan havainnot yhteen kohdittain niille varattuihin sarakkeisiin. Oikein- ja väärin-havainnot lasketaan edelleen yhteen lomakkeen alaosaan. Asfaltti-Mittarin tulos ilmaistaan indeksinä, jonka yksikkönä on prosentti. Se kuvaa oikeinhavaintojen osuutta kaikista havainnoista (oikein- ja väärin-havainnot yhteensä), havaintojen kokonaismäärästä. Mitä suurempi osa tehdyistä havainnoista on oikein, sitä parempi indeksi ja turvallisuustaso asfalttiasemalla tai päällystystyömaalla on. Turvallisuustaso (indeksi) lasketaan seuraavalla kaavalla Oikein havaintojen määrä Oikein- + väärin havaintojen määrä x 100
4
5
6
7
8 3.4 Aluekohtaiset havainnointiohjeet asfalttiasemalla 3.4.1. Työskentely ja koneenkäyttö Havainnot Yksi havainto jokaisesta asfalttiaseman työntekijästä, sekä koneenkuljettajasta ja autonkuljettajasta. Hyväksymisperusteet Työskentely o Työntekijä käyttää työssään tarvittavia henkilökohtaisia suojaimia ja turvalaitteita, eikä ota ilmiselvää riskiä tai aiheuta toiminnallaan riskiä muillekaan. Asfalttiasemalla tarvittavia henkilökohtaisia suojaimia ovat työtehtävistä riippuen näkyvä ja heijastimin varustettu suojavaatetus, kypärä, turvajalkineet, kuulo-, silmä- tai hengityssuojaimet. o Työntekijän ottama riski voi olla mm. työskentely nojatikkailta käsin, ajaminen (peruuttaminen) kuorma-autolla tai pyöräkuormaajalla, jossa ei ole toimivaa peruutushälytintä, työskentely pyöräkuormaajan kauhasta käsin jne. 3.4.2. Kalusto Havainnot Yksi havainto jokaisesta alueen työkoneesta. Tässä kohdassa huomioidaan kaikki muut työkoneet ja ajoneuvot, paitsi aseman ulkopuoliset ja siellä satunnaisesti käyvät kuorma-autot, huoltoautot jne. Yksi havainto jokaisesta alueella olevasta pienkalustosta, joina huomioidaan nostoapuvälineet, hiomakoneet sekä kaasuhitsauslaitteet. Yksi havainto alueen jokaisesta sähkökeskuksesta. Yksi havainto alueen kaikista kaapelivedoista. Yksi havainto alueen valaistuksesta. Jos keinovaloa ei tarvita päivänvalon takia, valaistushavaintoa ei tehdä. Hyväksymisperusteet Työkoneen yleiskunto on silmämääräisesti tarkastettuna hyvä. Huomiota on kiinnitettävä mm. valoihin, peruutushälyttimiin, hydrauliikkaletkujen kuntoon, peileihin, koneisiin johtaviin askelmiin jne. Pienkalusto o Pienkaluston yleiskunto on silmämääräisesti tarkasteltuna hyvä ja täyttää laitekohtaiset turvallisuusmääräykset. o Nostoapuvälineissä ei ole silmämääräisesti arvioiden vaurioita ja niissä on tarkastus- ja maksimikuormamerkintä. o Hiomakone on toimintakuntoinen ja siinä on suojat paikoillaan. o Kaasuhitsauslaitteen venttiilit ja letkut ovat ehjät ja hitsausvaunussa on sammutin ja käsine. Sähköistys o Sähkökeskukset on sijoitettu oikein, suojattu tarvittaessa ja muutoinkin toimintakuntoisia. o Alueet kaapelit on sijoitettu oikein ja turvalliseen paikkaan. Esimerkiksi aseman runkoon kiinnitettynä ja maanpinnalla pukkien päälle. Työmaatien kohdalla kaapelit on sijoitettava esimerkiksi suojaputkeen. o Valaistuksena asfalttiasemilla on riittävä yleisvalaistus ja erillisissä valaistusta vaativissa työpisteissä tai kulkuteillä riittävä kohdevalaistus.
9 3.4.3. Asfalttiasema Havainnot Yksi havainto asfalttiaseman jokaisen komponentin (kylmäsyöttölaite, kuljettimet, kuumennusrumpu, pölytalo, sekoitusyksikkö, massarata, massasiilot ja polttoaine- sekä bitumisäiliöt) turvallisuuteen vaikuttavasta osiosta. Havainto annetaan kaikkien vaarallisten nielujen ja puristumiskohtien suojauksista, kuljettimien suojauksista, hätäpysäyttimistä ja kuljettimissa niiden hätäpysäytysvaijereista sekä vahinkokäynnistyksen estävistä kytkimistä. Yksi havainto kuljettimien suojauksista ja hätäpysäyttimistä kuljettimen molemmilta puolilta. Kuljettimen suojauksissa tulee huomioida myös alapuoliset kannatinrullat. Bitumin purkupumpun pyörimissuunta tulee mainita tai pumpun väärinpyörimisen mahdollisuus tulee estää. Yksi havainto nousuteiden, hoitotasojen ja niiden kaiteiden osalta. Nousutien ja hoitotason kaiteista tulee aina eri havainnot. Yksi havainto jokaisen alueen palontorjuntavalmiudesta. Hyväksymisperusteet Asfalttiaseman eri komponentit, eli kylmäsyöttölaite, kuljettimet, kuumennusrumpu, pölytalo, sekoitusyksikkö, massarata, massasiilot ja polttoaine- sekä bitumisäiliöt täyttävät niitä koskevat turvallisuusvaatimukset. Koneen liikkuvat osat on suunniteltava ja rakennettava niin, että kosketuksesta aiheutuvat ja onnettomuuksiin mahdollisesti johtavat riskit estetään, tai jos riskejä ei saada poistetuksi, kone on varustettava suojuksilla tai turvalaitteilla. Esimerkiksi pyörivän akselin pää tulee suojata. Kuljettimen vaarallisten nielujen ja puristumiskohtien suojat ovat paikoillaan ja ne ovat hyvässä kunnossa. Kuljettimen alapuoliset kannatinrullat on suojattu sormisuojilla tms. Kuljettimen hätäpysäytinlangat ovat paikoillaan ja hyvässä kunnossa. Hätäpysäytinlangat ulottuvat työntekijöiden kosketuskorkeudelle asti ja ne on sijoitettu molemmin puolin kuljetinta. Kuljettimissa on eri yksiköittäin turvakytkimet käytettävissä. Nousutie, hoitotasot, kaiteet ja tikkaat o Nousutie eli portaat tai tikasportaat ovat hyvässä kunnossa ja puhtaat kulkea. Portaissa on kaiteet (käsijohde ja välijohde) paikoillaan ja hyvässä kunnossa. o Hoitotasot ovat hyvässä kunnossa ja puhtaat. Hoitotasoilla ei varastoida esim. varaosia. Hoitotasojen kaiteet (käsijohde, välijohde ja jalkalista) on paikoillaan ja hyvässä kunnossa. Tikkaiden turvalliseen asennukseen tulee kiinnittää huomiota. Jos kiinteiden pystysuorien tikkaiden korkeus maasta tai muusta vastaavasta tasosta mitattuna on enemmän kuin 6,0 m, on tikkaat varustettava 2,5 m korkeudesta alkaen selkäsuojauksilla tai vastaavilla putoamissuojalaitteilla. Selkäsuojuksia tai vastaavia ei tarvita, jos tikasnousu rajoitetaan enintään 3 m korkuiseksi, esimerkiksi asianmukaisilla välitasoilla. Palontorjuntavalmius on hoidettu ainakin polttoainesäiliöiden, ongelmajätteiden säilytyspaikan, sähköpääkeskuksen, sekoitusyksikön ja korjaamotilan tai vaunun läheisyydessä. Palontorjuntavalmiuden osalta arvioidaan jauhesammuttimien oikea sijoittelu ja riittävyys sekä tarkastetaan sammuttimen voimassaolopäivämäärä. 3.4.4. Liikenne Havainnot Yksi havainto aluejaon mukaisesti asfalttiaseman työmaateistä. Yksi havainto aluejaon mukaisesti asfalttiaseman pysäköintialueista. Yksi havainto jokaisesta liittymästä asfalttiasemalta yleiseen liikenteeseen.
10 Hyväksymisperusteet Työmaatiet on turvallisia ajoneuvoliikenteen kannalta. Jalkamiesten käyttämät reitit on tarvittaessa erotettu ajoneuvoliikenteestä. Tarvittaessa työmaatiet on päällystetty esim. pölyämisen estämiseksi. Pysäköintialue on turvallisessa paikassa ja se on merkitty. Liittyminen yleiseen liikenteeseen on turvallista. Tätä arvioitaessa huomioidaan liittymän näkemät ja mm. se, ettei liittymässä ole irtokiviä tai massaa kuorma-autojen lavalta pudonneena. 3.4.5. Järjestys ja varastointi Havainnot Yksi havainto yleisjärjestyksestä asfalttiasemalta aluejaon mukaisesti (esimerkiksi piha-alueet, työmaatiet ja muut ulkoalueet) sekä kaikkien nousuteiden, hoitotasojen ja vastaavien osalta. Yksi havainto alueittain jäteastioista, erillisistä työpisteistä ja henkilöstötiloista. Yksi havainto jokaisesta polttoainesäiliöstä ja voiteluainesäiliöstä. Havaintoa ei tehdä tynnyriä pienemmästä astiasta. Yksi havainto jokaisesta vaarallisten aineiden säilytykseen käytettävästä varastosta. Hyväksymisperusteet Yleisjärjestyksen osalta arvioidaan, ettei alueilla varastoida ylimääräisiä varaosia, öljyä tms. epäjärjestyksessä tai vuotavissa astioissa tai säiliöissä. Jäteastiat on asfalttiaseman eri työpisteissä ja henkilöstötiloissa on tarvittavat jäteastiat. Jätteet eivät saa olla levinneenä jäteastioiden ympäristöön. Jätteen lajittelu tulee järjestää tarvittavilta osiltaan. Jätteet käsitellään siis kaikilta osiltaan asianmukaisesti. Poltto- ja voiteluaineita säilytetään ehjissä ja siisteissä säiliöissä, eikä niiden ympäristöönkään ole valunut ko. aineita. Vaarallisten aineiden säilytys niille varatuissa paikoissa turvallisesti. 3.5 Aluekohtaiset havainnointiohjeet päällystystyömaalla 3.5.1. Työskentely ja koneenkäyttö Havainnot Yksi havainto jokaisesta päällystystyömaan työntekijästä, sekä koneenkuljettajasta ja autonkuljettajasta. Hyväksymisperusteet Työskentely o Työntekijä käyttää työssään tarvittavia henkilökohtaisia suojaimia ja turvalaitteita, eikä ota ilmiselvää riskiä tai aiheuta toiminnallaan riskiä muillekaan. Päällystystyömaalla tarvittavia henkilökohtaisia suojaimia ovat työtehtävistä riippuen näkyvä ja heijastimin varustettu suojavaatetus, kypärä, turvajalkineet, kuulo- ja silmäsuojaimet. o Työntekijän ottama riski voi olla mm. vaarallinen liikkuminen työmaalla ja siihen vaikuttavalla liikennealueella (esim. tiellä tai kadulla) tai ajaminen (peruuttaminen) kuormaautolla, jossa ei ole toimivaa peruutushälytintä.
11 3.5.2. Kalusto Havainnot Yksi havainto jokaisesta päällystystyömaalla olevasta koneesta ja laitteesta (huoltoauto, liimalevitin, esilämmitin, jyrsin, kuorma-autot, levitin ja jyrät). Yksi havainto jokaisesta remix-laitteen osasta (huoltoauto, esilämmittimet, jyrsin, remix-levitin, kuorma-autot ja jyrät). Yksi havainto jokaisesta pienkalustosta (tärylätkät) ja nostoapuvälineistä. Hyväksymisperusteet Päällystystyömaan koneiden osalta hyväksymisperusteet ovat: o huoltoautossa havaittavuus ja puhtaus o liimalevittimessä havaittavuus ja puhtaus o esilämmittimessä havaittavuus, puhtaus ja turvalaitteet o jyrsimessä havaittavuus, puhtaus ja turvalaitteet o levittimessä havaittavuus, valot ja puhtaus o kuorma-autoissa havaittavuus, valot ja peruutushälyttimen toiminta o jyrissä havaittavuus, puhtaus, peruutushälyttimen toiminta ja turvakaari tai -hytti o kaikissa koneissa on toimivat varoitusvilkut ja valot o kaikki koneet täyttävät laitekohtaiset turvallisuusvaatimukset ja määräykset. Remix-laitteen osalta hyväksymisperusteet ovat: o huoltoautossa havaittavuus ja puhtaus o esilämmittimessä havaittavuus, puhtaus ja turvalaitteet o jyrsimessä havaittavuus, puhtaus ja turvalaitteet o remix-levittimessä havaittavuus, valot, puhtaus ja turvalaitteet o kuorma-autoissa havaittavuus, valot ja peruutushälyttimen toiminta o jyrsimessä havaittavuus ja puhtaus o kaikissa koneissa on toimivat varoitusvilkut ja valot o kaikki koneet ja remix-koneen osat täyttävät laitekohtaiset turvallisuusvaatimukset ja määräykset. Pienkaluston hyväksymisperusteet ovat: o Tärylätkä on asianmukaisessa kunnossa, esimerkiksi kiilahihnan suoja paikallaan, nostoapuvälineenä esimerkiksi lainsäädännön mukainen liina tms. o Nostoapuvälineissä ei ole vaurioita ja niissä on tarkastus- ja maksimikuormamerkintä. 3.5.3. Levitystyömaa Havainnot Yksi havainto työmaan öljyntorjuntavalmiudesta. Yksi havainto kaikkien työkoneiden ja huoltoauton palontorjuntavalmiudesta. Hyväksymisperusteet Työmaalla on saatavilla imeytysmattoja, imeytysturvetta tai muuta imeytysmateriaalia riittävästi. Kaikissa työkoneissa ja huoltoautossa on tarkastetut sammuttimet.
12 3.5.4. Liikenne Havainnot Yksi havainto jokaisen alueen liikennejärjestelyistä. Yksi havainto työmaan jokaisesta liikenteenohjauslaitteesta (arvioidaan jokainen liikennemerkki ja aluekohtaisesti havainnoidaan sulkupylväät ja -kartiot). Hyväksymisperusteet Työmaan liikennejärjestelyt on hoidettu suunnitellusti ja turvallisesti. Liikenteenohjauslaitteet on sijoitettu suunnitellusti ja ne ovat näkyvät sekä puhtaat. 3.5.5. Järjestys ja varastointi Havainnot Yksi havainto yleisjärjestyksestä päällystystyömaalta aluejaon mukaisesti. Yksi havainto jäteastiasta. Yksi havainto jokaisesta polttoainesäiliöstä ja voiteluainesäiliöstä. Havaintoa ei tehdä tynnyriä pienemmästä astiasta. Yksi havainto jokaisesta vaarallisten aineiden säilytykseen käytettävästä varastosta. Hyväksymisperusteet Yleisjärjestyksen osalta arvioidaan, ettei alueilla (eri työmaanosilla) varastoida ylimääräisiä varaosia, öljyä tms. epäjärjestyksessä tai vuotavissa astioissa tai säiliöissä. Jäteastia (tai jätehuoltoastia) on sijoitettu esimerkiksi huoltoautoon jätteen kuljettamiseksi edelleen loppusijoitukseen. Poltto- ja voiteluaineita säilytetään ehjissä ja siisteissä säiliöissä, eikä niiden ympäristöönkään tai esimerkiksi huoltoauton lavalle ole valunut ko. aineita. 4. ASFALTTI-MITTARIN KÄYTÖN EDELLYTYKSET Asfaltti-Mittarin käytön edellytyksenä on, että työnjohdon ja työntekijöiden edustajat perehdytetään menetelmän käyttöön. Yrityksen tulee myös kalibroida mittarin käyttäjät vuosittain järjestämässään kalibrointitilaisuudessa. Työnjohtajien on lisäksi hyödyllistä aika ajoin mitata toisen työnjohtajan kanssa eri laitoksia ristiin, koska tällöin syntyy yleensä hyödyllistä keskustelua mittaustapahtumasta ja sen tuloksista. Mittauksen tulokset tulee esittää näkyvälle paikalle asetetulla palautetaululla, johonka indeksi piirretään viikoittain. Hyvä paikka palautetaululle on esimerkiksi henkilöstötilan seinä. Alla on malliesimerkki täytetystä päällystystyömaan palautetaulusta. Asfaltti-Mittarissa todetut puutteet kirjataan erikseen "Huomautuksia" -kohtaan. Lainsäädäntö edellyttää, että työturvallisuutta vaarantavat viat ja puutteet on korjattava välittömästi ja aina ennen koneen, laitteen tai työvälineen käyttöönottamista. Korjaustoimenpiteestä on tehtävä merkintä Asfaltti- Mittaripöytäkirjaan. Merkintä tarkoittaa nimikirjaimia sekä päivämäärää korjausajankohdalta.
13 Seuraavassa on malliesimerkki täytetystä asfalttiaseman palautetaulusta: Mittauksen tulokset tulee esittää näkyvälle paikalle asetetulla palautetaululla, johon indeksi piirretään viikoittain. Hyvä paikka palautetaululle on esimerkiksi henkilöstötilan seinä. Samanlaista palautetaulua käytetään myös päällystystyömailla. 5. TYÖVÄLINEIDEN TURVALLISESTA KÄYTÖSTÄ JA TARKASTAMISESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN VAATIMUKSET PÄÄLLYSTYSTYÖMAILLA Työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta annettu valtioneuvoston asetus edellyttää työvälineen toimintakunnon varmistamista tarkastuksilla, testauksilla, mittauksilla ja muilla sopivilla keinoilla. Tähän tarkoitukseen Asfaltti-Mittari soveltuu erittäin hyvin. Lainsäädännön lähtökohta on se, että työväline pidetään säännöllisellä huollolla ja kunnossapidolla turvallisena sen koko käyttöiän ajan. Tämän periaatteen mukaisesti mitataan asemia ja päällystystyömaita Asfaltti-Mittarilla. Mittaukset tehdään saman periaatteen mukaisesti ikään katsomatta ja turvallisuustasoa verrataan lainsäädännön asettamaan minimitasoon. Asfaltti-Mittarin käytön tavoitteena on siis aseman sekä kaikkien koneiden ja laitteiden turvallisen toimintakunnon säilyttäminen koko käyttöiän ajan.
14 6. ASFALTTI-MITTARIHARJOITUKSIA VALOKUVIEN AVULLA Asfaltti-Mittarin käytön opettamisen ja oppimisen helpottamiseksi eri asfalttiasemilta ja päällystystyömailta otetuilla valokuvilla esitetään mittarin käyttöä. Valokuvien avulla esitetään mittaustapahtuma, oikein- ja väärinhavaintojen sekä aluejaon muodostuminen. Valokuvien avulla ei voida kuitenkaan esittää kaikkea mittaustapahtumasta eikä havainnoistakaan.
15 Kuva 1 Asfalttiasemalla työskentelyä. Nostotyö pyöräkuormaajalla, jossa jalkamiehestä väärin-havainto, koska asfalttiasemalla ja tietysti myös nostotyössä on käytettävä suojakypärää. Lisäksi työntekijältä puuttuu näkyvä ja heijastimin varustettu työasu. Koneenkuljettajasta ja koneesta molemmista oikein-havainto. Myös ko. työalueen järjestyksestä tulisi oikein-havainto.
16 Kuva 2 Sähkömoottorin kiilahihnasta puuttuu suojaus, joten asfalttiaseman komponenttiosaan väärin-havainto koneturvallisuuspuutteesta. Hoitotasolle johtavista tikkaista tulee myös väärinhavainto. Hoitotason kaiteista oikeinhavainnot.
17 Kuva 3 Kuljettimen turvakytkin asianmukaisesti paikoillaan, joten asfalttiaseman kuljetinkohtaan oikein-havainto. Kuljettimen pääterumpu suojaamaton, joten siitä tulee väärinhavainto.
18 Kuva 4 Kuljettimen turvakytkin asianmukaisesti paikoillaan, joten asfalttiaseman kuljetinkohtaan oikein-havainto. Kuljettimen pääterumpu suojaamaton, joten siitä tulee väärinhavainto. Kuljettimissa hätäpysäytinvaijerit paikoillaan, joten niistä tulee oikeinhavainnot (molemmin puolin). Kuljettimen vaaralliset nielut on suojaamattomat, joten siitä tulee väärinhavainto (molemmin puolin).
19 Kuva 5 Asfalttiaseman eri komponentteihin johtavat portaat ja hoitotasojen kaiteet asianmukaisessa kunnossa, joten niistä tulee oikein-havainnot kerroksittain. Lisäksi havainnoidaan kerroksittain eri hoitotasojen ja portaiden siisteys.
20 Kuva 6 Kuljettimen alapuolinen kannatinrulla suojaamatta, joten siitä tulee väärin-havainto.
21 Kuva 7 Kuljettimen alapuoliset kannatinrullat suojattu ns. sormisuojilla, joten niistä tulee oikein-havainnot.
22 Kuva 8 Päällystystyömaa; työskentelyn osalta neljä oikein-havaintoa, koska työntekijöillä asianmukaiset suojavarusteet. Levittäjästä oikein-havainto, koska varoitusvilkku toimii ja muukin varustus kunnossa. Peruuttavasta kuorma-autosta ja kuljettajasta molemmista oikein-havainto, koska peruutushälytin toimii. Kuljettaja ei ota työssään riskiä.
23 Kuva 9 Liikenteenohjaus on kunnossa tällä päällystystyömaan osalla, joten siitä tulee oikeinhavainnot (liikennevalot ja sulkuaita).
24 Kuva 10 Huoltoauto on kunnossa, joten siitä tulee oikein-havainto. Materiaalit varastoitu turvallisesti.
Kuva 11. Koneen liikkuvat osat on suojattava. Liikkuvan akselin pää on suojaamaton, ja siitä tulee väärin-havainto. 25
26 LÄHDELUETTELO Työturvallisuuslaki (738/2002) Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta (205/2009) Valtioneuvoston asetus koneiden turvallisuudesta (400/2008) Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008) Valtioneuvoston päätös työssä käytettävien ajoneuvojen peruutushälyttimestä (847/94) Asfaltti-mittari, Timo Pinomäki, Asfalttiliitto ry, Helsinki 2006 Murska-mittari 2010, Suomen Rakennusmedia Oy, Helsinki 2010